PUOLUSTUSMINISTERIÖ Resurssipoliittinen osasto Talousyksikkö 10272/2910/200. Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSMINISTERIÖ 15.12.2004 Resurssipoliittinen osasto Talousyksikkö 10272/2910/200. Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen"

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ Resurssipoliittinen osasto FI.PLM.4628 Talousyksikkö 10272/2910/200 Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen TASE-SELVITYSMIESRAPORTTI Puolustusministeriölle Puolustusministeriö esitti vuonna 2003 lausunnossaan valtion taloushallintoselvityksestä, että puolustusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus asettaa oma hanke, jolla pyritään ohjaamaan ja koordinoimaan puolustushallinnonalakonsernin taloushallinnon kehittämistä valtion käynnistyvien tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamishankkeen ja taloushallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriö piti lausunnossa tärkeänä mahdollisuutta osallistua kehittämisohjelmassa ehdotettuihin hankkeisiin, erityisesti rakenneuudistukseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä palvelukeskusmallin pilotointiin. Puolustusministeriö asetti hankkeen, jonka tehtävänä oli valmistella taloushallinnon tukipalvelujen organisointia koskeva selvitys puolustushallinnossa. Tavoitteena on laatia selvitys hallinnonalan tukipalvelujen organisoinnissa kyseeseen tulevista vaihtoehdoista sekä niiden eduista ja haitoista. Selvityksen tavoitteena on antaa perusteet taloushallinnon tukipalvelujen järjestämistä koskevalle päätöksenteolle. Selvitykseen kuuluu myös jatkotoimenpiteitä ja niiden aikataulua koskevien ehdotusten tekeminen. Alustavana tavoitteena on, että keskeiset organisaatioratkaisut voitaisiin tehdä vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa. 1

2 Selvitysmieheksi hankkeeseen asetettiin neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksiköstä. Selvitysmiehen tehtävänä oli kartoittaa taloushallinnon toimintaprosessit, laatia ehdotukset kysymykseen tuleviksi organisaatiovaihtoehdoiksi, täsmentää niiden vertailussa käytettävät kriteerit ja laatia arviot eri vaihtoehtojen eduista ja haitoista. Selvitystyön määräajaksi asetettiin Selvitysmies käytti tukenaan asiantuntijatyöryhmää, johon kuuluivat osastopäällikkö Sari Meilahti ja laskentapäällikkö Tuomas Isoranta Pääesikunnasta, talouspäällikkö Ritva Peura Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, kamreeri Leena Löppönen Itäisen maanpuolustusalueen esikunnasta, komentaja Risto Rautava RUOKE-hankkeesta, everstiluutnantti Juha Vuoksela PALMAhankkeesta, sektoriesimies Henry Sjöblom puolustusministeriöstä ja projektipäällikkö Leena Kaipainen valtiokonttorista. Lisäksi kuultiin tarvittaessa ylitarkastaja Olli Suoniota puolustusministeriöstä ja projektipäällikkö Jukka Vanhalaa oikeusministeriöstä. Konsulttina on toiminut BearingPoint, joka suoritti myös valtiokonttorin toimeksiannosta valtion taloushallintoa koskevan esiselvityksen. BearingPoint on toiminut konsulttina myös muissa puolustushallinnon palvelukeskushankkeissa. Hankkeelle asetettiin lisäksi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata ja linjata selvitysmiehen työtä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Eero Lavonen ja jäseninä operaatiopäällikkö Olavi Jäppilä Pääesikunnasta, talousjohtaja Timo Norbäck, henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen ja kehittämisjohtaja Timo Piikkilä, jotka ovat puolustusministeriöstä. Henkilöstöjärjestöjä edustivat Marja-Leena Karekivi Pardia ry:stä, Jorma Viiala VAL ry:stä ja Vesa Putula JUKO ry:stä. Hanke otti nimekseen TASE (taloushallinnon selvitys). Nyt päättyvä vaihe on esiselvitysvaihe, jonka jälkeen on tarkoitus tehdä päätös konkreettisen suunnittelun aloittamisesta. Hanke saatiin asiallisesti käynnistettyä vasta syyskuun puolessa välissä siitä syystä, että valtiokonttorin KIEKU-hanke, jolle TASE on alisteinen, sai strategiavaiheensa päätökseen vasta Valtiovarainministeriö asetti ohjausryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskusten perustamishankkeita. Tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien yhteislausuma julkistettiin Valtiovarainministeriön palvelukeskusmallia koskeva ohjausryhmä antoi väliraporttinsa Kaikissa näissä päädyttiin siihen, että hallinnon tukipalvelut organisoidaan palvelukeskuksiksi. KIEKU-hankkeessa ja valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmässä on lähdetty siitä, että hallinnon tukipalveluja (henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut) koskevia palvelukeskuksia on tarkoitus kärkihankkeina perustaa neljälle hallinnonalalle, joita ovat valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalat. Näiden pilottien osalta pidetään tärkeänä, että palvelukeskukset 2

3 saadaan käyntiin jo vuoden 2006 aikana. Tämä merkitsee hankkeiden huomioimista TTS:ssa ja vuoden 2006 talousarviota laadittaessa. Valtiovarainministeriön, sisäasianministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen osalta kehitetään yhteistä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusratkaisua. Ratkaisu puolustushallinnossa on lähtenyt liikkeelle erillisten palvelukeskusten pohjalta. Tehdyn työn tuloksena on tuotettu nykytila-analyysi puolustushallinnon talousprosessien työmääristä, volyymeista ja kustannuksista. Myös synnytettiin taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet. Keskeinen tulos jatkosta päättämiselle on työn yhteydessä laadittu kustannus/hyötyanalyysi. Lisäksi on alustavasti hahmotettu etenemissuunnitelmaa. Selvitysmies esittää kiitokset asiantuntijatyöryhmälle ja konsulteille arvokkaasta avusta ja lyhyessä ajassa tehdystä tuloksellisesta työstä, joka tapahtui luovassa ja rakentavassa hengessä. Kiitokset osoitetaan myös niille taloushallinnon ammattilaisille, joita haastateltiin ja jotka antoivat panoksensa kyselyosuuteen muiden työtehtäviensä lomassa. Kustannus- ja hyötyanalyysi. Puolustushallinnon henkilöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaali verrattuna vuoteen 2004 on noin 207 henkilötyövuotta. Tämä vastaa 40 % koko taloushallinnon prosessien henkilötyövuosista. Prosessien yhteenlaskettu uudelleenkohdentamispotentiaali henkilöstökustannuksissa vuositasolla on noin 6,85 M. Tämä vastaa 42 % koko taloushallinnon henkilöstökustannuksista. Uudelleenkohdentamispotentiaali pelkästään henkilöstökustannuksien osalta ylittää selvästi hankkeelle asetetun % etukäteistavoitteen. Hankkeen takaisinmaksuaika on puolitoista vuotta, mikä on erittäin lyhyt ja selkeästi parempi kuin keskimääräinen palvelukeskushankkeiden takaisinmaksuaika (2-3 vuotta). Nettonykyarvo viidelle vuodelle laskettunakin on yli 21 M, eli hanketta voidaan pitää erittäin kannattavana. Palvelukeskusmallin toteuttamiseen vaadittavien investointien suuruudeksi on arvioitu noin 3,6 M. Investointivaatimus on alhainen suhteutettuna hankkeen takaisinmaksuaikaan ja jo ensimmäisenä toimintavuotena saavutettavaan resurssien uudelleenkohdentamispotentiaaliin. Henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaalin toteutumiseen vaikuttavat puolustusvoimien henkilöstöpolitiikan linjaukset. Hankkeen esiselvitysvaiheessa lähtökohtana on ollut, ettei henkilöstöä irtisanota vaan tehostuminen realisoituu luonnollisen poistuman kautta. Selvitysmiehen käsityksen mukaan lähtökohtana jatkossakin tulee olla, että hankkeessa noudatetaan KIEKU-hankkeen ja valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmän henkilöstöpoliittisia suosituksia. 3

4 Johtopäätökset. Esiselvityksen perusteella voidaan todeta, että kehittämisvaihtoehdoksi valittu palvelukeskusmalli täyttää sekä valtionhallinnon KIEKUhankkeen tavoitteet että puolustushallinnon kokonaistavoitteet ja tukee vuoden 2004 puolustusselvityksen tavoitteita. Palvelukeskusmalli tukee erityisen hyvin tuottavuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita, koska prosesseja keskittämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä. Hanke pitäisikin liittää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan. Kustannustehokkuuden parantaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia sekä palvelukeskuksen organisoinnissa että myös joukko-osastoissa. Tavoitetilan toimintamallissa taloushallinnon rooli joukko-osastoissa muuttuu ja resurssien painopiste kohdistuu toiminnan suunnitteluun, raportoinnin ja talouden analysointiin valtion taloushallintouudistuksen ja KIEKUhankkeen strategioiden mukaisesti. Taloushallinnon palvelukeskusmallin toteuttaminen on kustannushyötyanalyysin mukaan erittäin kannattava hanke. Koska taloushallintoa palveleleva SAP-järjestelmä on jo puolustusvoimissa toteutettu, ovat projektin investoinnit suhteellisen pieniä. Investoinnit liittyvät pääsääntöisesti SAP:in optimointiin uuden toimintamallin mukaisesti, sähköisen ostolaskujen kierrätyksen toteutukseen (RONDO) sekä matkahallintajärjestelmän toteutukseen. Nämähän ovat investointeja, jotka tulisi joka tapauksessa toteuttaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden palvelukeskustoimintamallin avulla saavutettava resurssien uudelleen kohdentamispotentiaali on merkittävä, yhteensä noin 200 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosisäästöt on mahdollista saavuttaa vain, mikäli palvelukeskuksen toteuttamisen lisäksi joukko-osastoissa uudelleen organisoidaan tehtäviä merkittävästi ja siten vapautetaan resursseja muihin toimintoihin. Projektin takaisinmaksuaika on puolitoista vuotta, mikä on keskimääräistä lyhyempi. Selvitysmiehen suositus taloushallinnon kehittämiseksi on seuraava: 1. Käynnistetään esitetyn kehittämisvaihtoehdon mukainen taloushallinnon palvelukeskuksen suunnitteluhanke, jossa puolustusvoimien taloushallinto organisoidaan palvelukeskusmallin mukaisesti ja sitä ohjataan ja johdetaan yhtenä yksikkönä. Se on osa puolustushallinnon tuottavuusohjelmaa. Suunnitteluvaihe toteutetaan kevään 2005 aikana, jotta käynnistykseen päästään palvelukeskusten tavoiteaikataulussa vuonna Puolustusministeriöllä ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on mahdollisuus tulla mukaan kehitettävään palvelukeskukseen niille soveltuvan aikataulun puitteissa. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikki puolustushallinnon tilivirastot olisivat palvelukeskuksen asiakkaita TASEhankkeen määrittämän aikataulun mukaisesti viimeistään vuonna

5 Toteutusvaiheen käynnistys ja aikataulu ratkaistaan suunnitteluvaiheen aikana. Palvelukeskusmallin suunnitteluvaiheen tulisi kattaa laskentatoimen sisällön, prosessien, järjestelmien ja organisaation suunnittelu sekä suunnitelmien yhteensovittamisen. Koko hankkeen kestoajan kestävä hankeohjaus ja muutoshallinta ovat tärkeässä asemassa merkittävässä muutostilanteessa ja kehityshankkeessa. Suunnitteluvaiheessa tulee kiinnittää huomiota henkilöstösuunnitelman aikaansaamiseen ja riittävään viestintään. Henkilöstöjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus toimia työryhmissä mukana. Suunnitteluvaiheessa työryhmiä tulisi täydentää suunnittelu-, hankinta- ja materiaalihallintaprosessien sekä tietohallinnon asiantuntijoilla. 2. Selvitysmiehen käsityksen mukaan on syytä vakavasti harkita puolustushallinnonalan taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan, -maksun ja muista henkilöstöhallinnon prosesseista vastaavan PALMA-palvelukeskuksen yhdistämistä. Tällainen lähtökohtamalli on muilla hallinnonaloilla ja sitä tukevat myös tehdyt selvitystyöt. Vasta tällöin saadaan aikaiseksi riittävän suuruinen palvelukeskusyksikkö, jolla on edellytykset itsenäiseen toimintaan, kuten valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmä edellyttää. Tästä olisi myös prosessien ja henkilöstön osalta synergiaetuja. Kumpikin palvelukeskus olisi kooltaan noin 60 henkilö eli yhdessä näistä muodostuu n henkilöä käsittävä palveluyksikkö. Tässä vaiheessa yhdistämiseen on vielä hyvät mahdollisuudet, kun PALMA-palvelukeskus on vasta aloittamassa toimintaansa suunnitellussa muodossaan. Samassa yhteydessä tulisi asettaa tavoitteeksi, että PALMApalvelukeskus antaa palvelut koko puolustushallinnolle. Seuraavassa jaksossa on kuvaus puolustushallinnon taloushallinnon nykytilasta ja puolustushallinnon parhaana käytäntönä puolustushallinnon rakennuslaitoksen sisäinen palvelukeskus. Sen jälkeen selvitetään tämän selvityshankkeen taustoja ja tavoitteita ja lopuksi kerrotaan hankkeen viitekehyksenä olevien kehittämishankkeiden (tuottavuuden toimeenpano-ohjelma, tukitehtävien alueellistamista valmistelleiden työryhmien yhteislausuma, KIEKU-ohjelman valmisteluvaiheen strategiatyön loppuraportti ja VM:n palvelukeskusohjausryhmän väliraportti) tilanteesta vuoden 2004 lopulla. Selvitysmiehen näkemyksen mukaan näiden linjauksilla on vaikutuksensa TASE-hankkeen suosituksiin ja perustettavien palvelukeskusten kehitykseen. Osaksi selvitysmiesraporttia on liitetty asiantuntijatyöryhmän yhdessä BearingPointin kanssa laatima puolustushallinnon taloushallintoselvityksen loppuraportti. 5

6 1. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSHALLINNON NYKYTILAN KUVAUS 1.1. Taloushallintotehtävien organisointi Puolustusministeriön hallinnonalalla on kolme tilivirastoa: - Puolustusministeriö - Puolustusvoimat - Puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusministeriössä on vain yksi maksupiste (Helsinki), joka huolehtii kaikista tilivirastotehtävistä. Käytännössä ministeriön hallintoyksikön taloushallintosektori vastaa keskitetysti lähes kaikesta tiliviraston taloushallinnosta. Puolustusvoimissa on kahdeksan tiliviraston maksuliikkeestä ja kirjanpidosta vastaavaa maksupistettä: Pääesikunta ja sen alaiset laitokset (Helsinki), Pohjoinen maanpuolustusalue (Oulu), Itäinen maanpuolustusalue (Mikkeli), Läntinen maanpuolustusalue (Hämeenlinna), Ilmavoimat (Tikkakoski), Merivoimat (Helsinki), Puolustusvoimien materiaalilaitos (Tampere) ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (Niinisalo). Maksupisteissä tositteiden tallennus on hajautettu tarkoituksenmukaisella tavalla niiden alaisiin hallintoyksiköihin. Pääesikunnan talousosaston tilivirastosektori vastaa koko tiliviraston ohjauksesta, siirroista keskuskirjanpitoon, tilinpäätöksen kokoamisesta sekä tilivirastotason raportoinnista ja tilityksistä. Puolustushallinnon rakennuslaitos on keskittänyt tiliviraston taloushallinnon (reskontrat, laskutus, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätökset ja käyttöomaisuuskirjanpito) yhteen maksupisteeseen, jonka tehtävistä vastaa käytännössä Helsinkiin sijoitettu viraston sisäinen palvelukeskus. Aluetoimistoissa hoidetaan mm. laskujen asiallista tarkastusta, laskutusmääräyksiä, tilinpäätösasioita, budjetointia ja raporttien analysointia. Samalla on siirrytty sähköiseen laskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä selainpohjaiseen raportointijärjestelmään. Keskitetyssä mallissa taloushallinnon perusprosesseissa työskentelevien henkilöiden määrä ja samalla mm. yksittäisen laskujen käsittelijän tehokkuus on pyritty optimoimaan Tietojärjestelmät Puolustusministeriö käyttää AdeEko+ -taloushallintojärjestelmää tiliviraston kirjanpitoon sekä käyttöomaisuuskirjanpitoon. Maksuliike hoidetaan Analyste Cash Management -ohjelmalla. PLM on taloushallintojärjestelmänsä osalta Novo Group Oyj:n käyttöpalveluasiakas. Tiliviraston kassaennusteet hoidetaan VARAKAS-järjestelmällä. Puolustusvoimat käyttää taloushallinnon tietojärjestelmänä my.sap.comjärjestelmää, jonka tekninen ylläpito on keskitetty Tampereella sijaitsevaan SAP-palvelukeskukseen. Puolustusvoimat käyttää lisäksi maksuliikejärjestelmänä Opus Capitaa ja kassaennusteiden laatimisessa VARAKASjärjestelmää. 6

7 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on käytössään Intime-tietojärjestelmä. Lisäksi sähköisen laskutuksen järjestelmänä on Rondo ja maksuliikejärjestelmänä Opus Capita. Raportoinnissa käytetään Fakta-Web -järjestelmää Tilivirastojen kirjanpidon piirteet Puolustusministeriön määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella, puolustusvoimien määrärahoista osa on budjetoitu bruttoperiaatteella, osa on nettobudjetoitua määrärahaa. Puolustushallinnon rakennuslaitos on nettobudjetoitu virasto, joka rahoittaa toimintansa pääosin puolustushallinnolle omakustannushintaan tapahtuvalla palvelutuotannolla ja vähäisemmässä määrin ulkopuolisille liiketaloudellisin perustein tuotetuilla palveluilla. Talousarvio- ja liikekirjanpidon tililuokkien lisäksi virastoilla on käytössään muina kirjanpidon tililuokkina hallintoyksikkö (kustannuspaikka), toiminto- ja projekti sekä puolustusvoimilla näiden ohella myös vapaavalintaisia tililuokkia tulosyksiköiden tarpeiden mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sisäinen palvelukeskus (tämän hetkinen puolustushallinnon paras sisäinen käytäntö) Puolustushallinnon rakennuslaitos on puolustusministeriön alainen nettobudjetoitu virasto, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistöpalvelujen järjestämisestä. Viraston tuotot vuonna 2003 olivat noin 123 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin Virastolla on seitsemän aluetoimistoa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talous- ja henkilöstöhallinto oli vuonna 1995 hajautettu yhteentoista alueelliseen maksupisteeseen, jossa talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävissä työskenteli 147 henkilöä. Hallinnon kulut olivat 3,2 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksen toimintamallissa sekä talous- että henkilöstöhallinnon toiminnot keskitettiin vuodesta 1997 alkaen yhdeksästä maksupisteestä yhteen maksupisteeseen, käytännössä siis sisäiseen palvelukeskukseen. Keskittämisen ja järjestelmäratkaisujen avulla aikaansaatiin huomattavat kustannussäästöt, yhdenmukaistettiin ja tehostettiin talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, poistettiin päällekkäisiä toimintoja, vähennettiin keskusyksikön substanssiyksiköiltä suorittamia kyselyjä sekä parannettiin taloushallinnon raportointia organisaation eri tasoilla. Henkilöstöjärjestelyt suoritettiin käyttäen apuna henkilöstöpoliittisia pehmennystoimenpiteitä. Henkilöstökulujen säästöt olivat yhteensä noin 1,2 M eli vuositasolla (32 %). Rakennuslaitoksen organisaation koosta ja toiminnan luonteesta johtuen maksuliike ja sitä koskeva tositteiden määrä on suuri, noin tositetta/vuosi. Rakennuslaitos uusi taloushallinto-ohjelmistonsa, otti käyttöön laskujen sähköisen kierrätyksen (RONDO) ja selainpohjaisen talousraportoinnin. 7

8 Keskitetyillä järjestelyillä tehokkuus on saatu optimoitua. PhRakL:n tehokkuusluvut vastaavat olemassa olevien palvelukeskusten tehokkuuslukuja Jatkokehittely kohdistetaan aluetason prosessien tehostamiseen. Tämä edellyttää talousarvioasetuksen muutosta ja ostotilausjärjestelmään siirtymistä. Keskusyksikössä hoidettaviin taloushallinnon perusprosesseihin (reskontrat, laskutus, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätös ja käyttöomaisuuskirjanpito) on sitoutunut henkilöresursseja sisäisessä palvelukeskuksessa noin 6,5 henkilötyövuotta. Em. perusprosessit tuottavat lisäksi koko rakennuslaitosta koskevat sisäisen laskennan tiedot raportointijärjestelmälle. Aluetoimistoissa hoidetaan laskujen tarkastukset, hyväksynnät, tehdään laskutusmääräykset, hoidetaan budjetointia ja analysoidaan toimintaa. Aluetoimistojen työpanos on em. toiminnoissa on arviolta 19 henkilötyövuotta. Substanssiyksiköiden talousraportit ovat ajantasaisia ja milloin tahansa saatavissa. Rakennuslaitoksen käyttöön ottama sisäinen palvelukeskusmalli sekä sähköiset laskujenkäsittely-, arkistointi- ja raportointijärjestelmät tuottavat jo nykyisellään huomattavan määrän tarpeellista tietoa laitoksen johtamiseen, suunnitteluun ja seurantaan kaikilla organisaatiotasoilla. Jatkossa rakennuslaitoksessa tullaan panostamaan erityisesti tietojärjestelmissä olevan tiedon hyödyntämiseen toiminnan budjetoinnissa, kustannusennusteiden laatimisessa ja hinnoittelussa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli TASE-projektin vertailukohteena osoittaa rakennuslaitoksen keskittämishankkeella aikaansaadun merkittäviä kustannussäästöjä. Samalla se näyttää, että nettoperiaate voi olla toimiva malli myös yleensäkin puolustusvoimien tukitoimintoja uudelleen organisoitaessa. 2. PUOLUSTUSHALLINNON HALLINNONALAN TALOUSHALLINNON TUKIPALVE- LUJEN ORGANISOINTIA KOSKEVAN SELVITYSHANKKEEN TAUSTAT JA TAVOIT- TEET 2.1. Viitekehys Hanke liittyy valtiovarainministeriön johdolla tapahtuvaan valtion konserniohjauksen kehittämiseen mm. valtion keskushallinnon kehittämistavoitteiden, valtionhallinnon tulosvastuuta ja tilivelvollisuutta uudistavan hankkeen sekä tuottavuuden toimeenpano-ohjelman osalta. Se liittyy kiinteästi valtiokonttorin toimesta toteutettavaan valtion tukipalvelujen kehittämisohjelmaan nimeltään KIEKU. 8

9 Puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishankkeessa otetaan huomioon valtioneuvoston kanslian asettaman tukitehtävien alueellistamishankkeen tavoitteet. Puolustusministeriö totesi lausunnossaan valtion taloushallintouudistuksesta, että puolustusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus asettaa oma hanke, jolla pyritään ohjaamaan ja koordinoimaan puolustushallinnonalakonsernin taloushallinnon kehittämistä valtion käynnistyvien tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamishankkeen ja taloushallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriö piti lausunnossa tärkeänä mahdollisuutta osallistua kehittämisohjelmassa ehdotettuihin hankkeisiin, erityisesti rakenneuudistukseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä palvelukeskusmallin pilotointiin Puolustushallinnon tavoitteita Puolustushallinnossa palvelukeskusajattelu tukee ajatusta ydin- ja tukitoimintojen organisoinnista uudella tavalla. Aloitettavassa hankkeessa voidaan terävöittää taloushallinnon tukiprosessien ohjausta ja tavoitteellisuutta kustannustehokkuuden ja palvelutason osalta. Puolustusvoimien taloushallinnon henkilöstön ikärakenne pakottaa toimenpiteisiin, koska työnantajan houkuttelevuus ei ole paras mahdollinen ja useita henkilöitä on jäämässä eläkkeelle ennen vuotta Valtiokonttorin taloushallintoselvityksen loppuraportissa on arvioitu tuottavuuden tehostamispotentiaali valtion tilivirastoille. Tehostamispotentiaali antaa kuvan suuruusluokasta. Puolustushallinnon osalta tehostumispotentiaali on tilivirastojen keskiarvoa korkeampi. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että odotettavissa oleva tehostumishyöty olisi vähintään % Hankkeen ensimmäinen osaprojekti Hankkeen aloitusprojektina käynnistetään välittömästi esiselvitys, jonka tavoitteena on selvittää palvelukeskusmallin soveltuvuus puolustushallinnon tilivirastojen, erityisesti puolustusvoimien tiliviraston, taloushallinnon kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle ottaen huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja valmiudelliset asiat sekä henkilöstövaikutukset. Siihen liittyy puolustusvoimien maksupisteiden arviointi ja taloushallinnon rutiineiden ja perustehtävien järjestelymahdollisuuden selvittäminen palvelukeskusmallin mukaisesti maksupisteitä yhdistämällä. Esiselvitys käsittää nykytilan analyysin, soveltuvuusarvion, kustannushyötyanalyysin, toiminta-ajatuksen ja etenemissuunnitelman. Esiselvitysvaiheen, joka kestää saakka, jälkeen tehdään päätökset ratkaisuvaihtoehdoista palvelukeskusmallille ja mahdolliseen suunnitteluvaiheeseen siirtymisestä. Sen jälkeen seuraa tarvittaessa toteutus- ja optimointivaihe. Esiselvitys on selvitysmiehen vastuulla ja se tehdään yhdessä asiantuntijoiden ja konsulttiyrityksen kanssa. Selvitysmiestyötä ohjaamaan asetetaan ohjausryhmä. Työn tulee olla läheisessä vuorovaikutuksessa valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen, tuottavuuden toimeenpano-ohjelmaan ja tukitehtävien alueellistamishankkeeseen Palvelukeskukseen siirrettäviä taloushallintotehtäviä voisivat olla : 9

10 Osto- ja matkalaskujen esikäsittely, skannaus, perustietojen täydennys, numerotarkastus, tiliöinti, reititys, kierron valvonta, maksatus Ostoreskontra Myyntireskontra ja perintä Kassavirtaennusteet (varakas) Laskujen ja kirjanpitoaineiston arkistointi Keskuskirjanpitosiirrot ja tilitykset Tietojärjestelmien pääkäyttäjätehtävät Tilinpäätöslaskelmat ja tase-erittelyt Käyttöomaisuuskirjanpito ja poistolaskenta Raportointi kirjanpidosta Tililuetteloiden ylläpito Kustannuslaskenta 2.5. Valtion taloushallinnon palvelukeskushankkeiden pilotointi Puolustusvoimat suurimpana puolustushallinnon tilivirastona voisi olla luonnollinen pilotti. Taloushallinnon kehittämishankkeen pilotoinnin onnistuminen on kriittinen koko hankkeen läpiviennin kannalta. Puolustusvoimien taloushallinnon pilotoinnilla saadaan yhtä aikaa kokemusta suurista volyymeistä ja hajanaisen toimintamallin yhtenäistämisestä yhden tiliviraston sisällä. Pilotilla tarkoitetaan tässä kärkihanketta eikä vain kokeilua. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on jo hyviä kokemuksia palvelukeskusmalleista, jolloin riski pilotoinnin epäonnistumiseen on pieni ja muutosvastarinnan hallinta on helpompaa. Puolustusvoimien perustietojärjestelmät talouden osalta on jo yhtenäistetty. Vuoden 2004 alusta koko puolustusvoimissa käytössä oleva uusi SAPtoiminnanohjausjärjestelmä materiaalihallinnon, hankintatoimen ja taloushallinnon kohdealueilla tukee sekä palvelukeskusmallia että pilotointia erinomaisesti, koska SAP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on yhtenäistetty kohdealueiden prosessit, toimintatavat ja tietojärjestelmät. Palvelukeskuspilotoinnin yhteydessä on mahdollista tarkastella SAPtoiminnanohjausjärjestelmän tuomia prosessisäästöjä ja tehostamispotentiaaleja. Myös tämä mahdollistaa merkittävien hyötyjen saavuttamisen ja todentamisen pilotoinnissa Toivotut palvelukeskusmallin hyödyt Palvelukeskusmallin soveltamisesta on kokemusten mukaan saatavissa mm. seuraavia hyötyjä: 1) Käyttökustannusten ja investointikustannusten merkittävä pieneneminen verrattuna hajautettuun malliin 2) Tehokkaat ja korkealaatuiset palveluprosessit kaikkien osapuolien käytössä (raportoinnin laatu ja nopeus) 3) Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja tietovarastot 10

11 4) Tietojärjestelmien maksimaalinen hyväksikäyttö 5) Osaava ja innostunut henkilöstö, joka syntyy ja vahvistuu toiminnan muuttuessa tukiprosessista palvelukeskuksen ydinprosessiksi. Samalla resursseja vapautuu rutiinitehtävistä ja niitä voidaan kohdentaa strategisen taloushallinnon/ johdon laskentatoimen asiantuntija- ja analysointitehtäviin. Malliin siirtyminen mahdollistaa moniosaajat, joilla nykyistä joustavampi urakehitys. 6) Malliin siirtyminen voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia luontaista poistumaa hyväksi käyttäen 7) Palvelukeskus mahdollistaa nopeatkin organisaatiomuutokset 8) Kriisiajan toimintoja nykyistä paremmin tukeva ja palveleva malli 3. TUOTTAVUUDEN TOIMEENPANO-OHJELMA Valtiovarainministeriön vastuulla olevan tuottavuuden toimeenpano-ohjelman tavoitteena on suunniteltu ja todennettavissa oleva tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen käyttö. Tuottavuusohjelma perustuu hallitusohjelmaan ja hallituksen strategia-asiakirjaan ja se on hallituskauden mittainen. Se vaikuttaa hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnitteluun, edistää ja tukee tuottavuutta lisääviä uudistuksia ja kehittämishankkeita sekä pyrkii rakenteiden, toiminnan ja tietotekniikan käytön uudistamiseen. Ohjelmaa varten on edellytetty hallinnonalakohtaista tuottavuusohjelmaa, jota koskevat keskeiset tavoitteet ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet kehysvaikutuksineen tulee huomioida toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kehysehdotuksessa. Näistä VM antaa palautteen. VM kokoaa esitykset kehyspäätöstä ja hallinnonalan talousarvioehdotusta silmällä pitäen. Tähän ohjelmaan sopivat erityisen hyvin eri hallinnonalojen palvelukeskushankkeet. Tuottavuushankkeiden rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti siten, että hallinnonalat toteuttavat toimenpiteet kehysten puitteissa. VM:ssä on kuitenkin todettu, että jotkut hankkeet vaativat mittavia investointeja ja kehittämis- ja käyttöönottovaiheen muita panostuksia. Tästä syystä vuoden 2005 TAE:iin on sisällytetty erityinen tuottavuuden kehittämismääräraha ( ), joka on suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Edellä mainitun määrärahan saaminen edellyttää, että hankkeesta on suunnitelma investointi- ja tuottolaskelmineen, hankkeen hyötyjen on oltava mittavia tai muuten todennettavia rajatulla aikajänteellä ja hankkeen on tuotettava merkittäviä tuottavuushyötyjä. Tämä merkitsee sitä, että uudelleen kohdennettavat voimavarat, kuten henkilötyövuodet ja kustannusvaikutukset, ovat TTS-, kehys- ja TAE-prosessissa näkyviä. Tuen piirissä voiva olla myös merkittävät innovatiiviset rakenne-, toimintatapa- ja IT-ratkaisut. Yhtenä kriteerinä on myös hankkeen tuottaman lopputuloksen hyödynnettävyys yleisemminkin julkisella sektorilla. Positiivinen vaikutus on hankkeen tuottavuusvaikutuksen 11

12 ulottumisella useille hallinnonalan sektoreille, joilla hyödyt ovat todennettavissa. Puolustushallinnon taloushallinnon palvelukeskushanke toteuttaa hyvin asetetut kriteerit. Keskitetysti rahoitetusta hankkeesta tehdään tuottavuussopimus VM:n ja asianomaisen ministeriön välillä. Sopimuksella sovitaan siitä, että ministeriö toteuttaa hankkeen suunnitelman mukaisesti ja VM ottaa sovitulla tavalla huomioon rahoitustarpeet ja tuottavuuden lisäämisen vaikutukset kehys- ja talousarviovalmistelussa. Tässä yhteydessä sovitaan myös siitä, mikä osa ja miten tuottavuuden lisäämisellä saavutettavaa säästöä kohdennetaan hallinnonalan kehykseen. Periaatteena on, että tuottavuuden lisäämisellä säästettäviä voimavaroja voidaan kohdentaa toimenpiteitä toteuttavalle virasrolle tai organisaatiolle, uudelleen kohdentaa hallinnonalan kehyksen sisällä taikka varata kohdennettavaksi valtiontalouden kehysmenettelyssä uudelleen. 4. TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISTA VALMISTELLEET TYÖRYHMÄT Valtioneuvoston kanslian asettamien tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien esitykset on koottu yhteiseen julkaisuun, joka luovutettiin pääministerille (VNK:n julkaisusarja 15/2004). Työryhmien tehtävänä oli selvittää eri hallinnonaloilla tukitehtävien hoitoprosessin tilaa, selkeyttämistä, uudistamista ja yhtenäistämistä sekä sitä, miten ja millä aikataululla valtion tukitehtäviä voidaan alueellistaa. Työryhmien tuli myös selvittää, missä laajuudessa alueellistettaessa on mahdollista koota yhteen saman hallinnonalan tukitehtäviä ja eri hallinnonalojen samoja ja/tai eri tukitehtäviä. Siihen sisältyy tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien yhteislausuma. Tämän hankkeen selvitysmies oli mukana alueellista valmistelleessa taloushallintotyöryhmässä. Työn yhteydessä todettiin, että tukitehtävien uudelleenorganisointi on myös mahdollisuus rakentaa prosessit kokonaan uusiksi, tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Taloushallintotyöryhmä kartoitti taloushallintotehtävät, jotka voidaan alueellistaa ja tehtävät, joita ei voida alueellistaa. Työryhmä rakensi neljä erilaista taloushallinnon kehitysmallia ja päätyi toteamaan, että taloushallinnon tukitehtävissä on pyrittävä vähintäänkin palvelukeskusmallin toimeenpanoon. Kehityksen juridiset rajoitteet on myös kartoitettava ja poistettava ensi tilassa. Tukitehtäviä uudelleen organisoitaessa ryhmä esittää, että talous-, henkilöstö- ja palkanmaksuasioita tulisi käsitellä yhdessä. Taloushallinnon organisoinnin keventäminen, sisäisten prosessien yksinkertaistaminen, tuotteistaminen ja sähköistäminen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen nähtiin myös erittäin tärkeiksi. 12

13 Tukipalvelutyöryhmien työlle oli yhteistä sitoutuminen tuottavuuden ja laajaalaisen hallinnon modernisoinnin edistämiseen. Esiin nousseita kehittämishaasteita olivat hallinnon ydintoimintojen määrittely ja epäolennaisen keventäminen pois hallintotyön ytimestä. Työryhmien työ osoitti myös, että palvelukeskusajattelu näyttäisi toimivalta ratkaisulta kaikkien hankkeen yhteydessä tutkittujen tukitehtävien järjestämisessä. Palvelukeskusten on kuitenkin oltava riittävän suuria ja ne tulisi perustaa avoimiksi siten, että ne hyväksyisivät hallinnonalansa ulkopuolisiakin asiakkaita. Palvelukeskusten tulisi olla vertailtavissa keskenään. Uudelleen organisoitaessa tukitehtävien hoitoa on ylimenokaudella huomioitava joustavat työmuodot kuten etätyö ja erilaiset virtuaaliorganisaatiot. Työryhmät kannattivat pilottihankkeita tukitehtävien järjestäjänä. Tämä kuitenkin edellyttää juridisten seikkojen selvittämistä ja esteiden poistamista erityisesti tilaaja-tuottajamallin ja nettobudjetoinnin osalta. Työryhmien käsityksen mukaan tukitehtävien alueellistaminen on liitettävä läheisesti valtiovarainministeriön tuottavuushankkeeseen sekä valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen. Yhteisenä johtopäätöksenä oli mm., että on edullista pyrkiä laajaan, hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, tukitehtävien uudelleen organisointikehityksen rahoittamiseen tulee löytyä ratkaisu, sillä odotettavissa oleva tuottavuus- ja alueellistamispotentiaali on merkittävä. Henkilöstö tulee ottaa suunnitteluun ja toteuttamiseen mukaan heti aloitusvaiheessa kaikilla tasoilla. Valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen tulee lisätä osahanke, jolla turvataan motivoitunut, riittävä ja osaava henkilöstö valtion uudelleen järjestetyissä tukitehtävissä. Voidaan tyydytyksellä todeta, että em. esitykset ovat toteutuneet KIE- KUN strategian toteutusvaiheen käynnistämisen yhteydessä sekä VM:n tuottavuusohjelman ja palvelukeskusohjausryhmän toimenpitein. 5. KIEKU-OHJELMAN VALMISTELUVAIHEEN STRATEGIATYÖN LOPPURAPORTTI KIEKU-ohjelman strategia tarkoittaa toiminnan tehostamista tuottavuutta silmällä pitäen, Se aikaansaadaan toimintojen keskittämisellä ja yhtenäistämisellä valtionhallinnossa. Tämä merkitsee yhtenäistämistä ja standardointia yli hallinnonalojen. Tavoitteena ovat selkeät tehtäväalueet, yhteistyö pilottiprojektien kanssa ja virastojen ammattitaidon hyödyntämisen kautta synnytettävät yhtenäiset työkalut. Tavoitteena on myös realistinen eteneminen nykytilanteesta tavoitemalliin. KIEKU-ohjelman tavoiteasetanta lähtee siitä, että tuottavuuden parantuminen on valituilla kohdealueilla 40 % ja asiakastyytyväisyys sekä työtyytyväisyys ovat nykyistä parempia. Palvelutason osalta asiakasvirastojen on tehtävä pää- 13

14 tökset haluttavasta tasosta. Tällöin on hyvä tiedostaa, että ylilaadulla on hintansa. Toteutus tapahtuu siten, että aluksi keskitytään perusprosesseihin. Valtiokonttori osallistuu pilottiprojekteihin ja nykyisin käytössä olevat järjestelmät kytketään kehitystyöhön niiden elinkaari huomioon ottaen. Suurimmat prosessit pyritään saamaan sähköisiksi ja nykyisiä toimintatapoja tarkastellaan kautta linjan kriittisesti. Tavoite on siirtyä sähköiseen asiointiin valtionhallinnossa. Taloushallinnon sähköistämisessä on valtinhallinnossa päädytty RONDO-järjestelmään, joka on sähköinen ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä. Puolustushallinnossa se on käytössä Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Sitä täydentää valtion yhteinen skannauspalvelu, jossa toimittajaksi on valittu Atkos Oy. Tuotantokäyttö on aloitettu marraskuussa ja käyttöönotossa pilottivirastona ja asiantuntijana toimii rajavartiolaitos. KIEKUSSA pyritään tuottamaan valtiolle valuuttalaskujen, muistiotositteiden ja muiden taloushallinnon dokumenttien sähköinen kierrätys ja arkistointi. Lisäksi pyrkimyksenä on järjestelmäliittyminen rakentaminen ja tuotteistaminen myyntilasku-, maksuliikenne-, matkahallinta-, henkilöstö- ja palkkahallinta- ym. aineistojen sähköistä arkistointia varten. KIEKU-hankkeen konkreettisia ja jo meneillään olevia kehittämiskohteita ovat valtion matkahallintajärjestelmä, valtion maksuaikakortti, maksuliikkeen kehittäminen ja verkkopalkka. Hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan perusteella KIEKUN toimenpitein on tarkoitus aikaansaada todennettavia tuottavuushyötyjä, joita seurataan ja ennakoidaan TTS-, kehys- ja budjettiprosessissa KIEKUN yhtymäkohtia tuottavuusohjelmaan ja alueellistamiseen Taloushallinnon perustoimintoja pidetään nykyisin pääasiallisesti tukipalveluina. Käytännössä tehtävien hoito on hallinnonaloilla muotoutunut kustannusrakenteeltaan upotetuiksi ja kiinteiksi kustannuksiksi. Tavoitteena on muuntaa kustannusrakenne pääosin muuttuviksi kustannuksiksi Tällöin ensimmäinen vaihe KIEKU-hankkeessa on tukipalvelujen kokoaminen hallinnonalakohtaisesti ja selkeä siirtyminen toiminnallisesti tilaajatuottajamalliin. Jatkossa toimintatapa tulee olemaan hallinnonalat ylittävä ja markkinaehtoisuuteen pyrkivä. Tähän liittyy tietohallintoa ja tietojärjestelmiä koskeva haaste, joka tarkoittaa, että KIEKUSSA myös tukipalvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri tulee tarkastelun alaiseksi. Nyt KIEKUUN valittujen neljän pilottihankkeen toivotaan voivan aloittaa vuonna Tämä on suuri haaste erityisesti henkilöhallinnon toimenpiteille, joilla on ratkaiseva merkitys palvelukeskusmallin toimeenpanon onnistumiselle. Tässä suhteessa KIEKULLA on yhtäläisyyksiä alueellistamisen kanssa, koska KIEKUN toteutusaikataulun aikana tapahtuu suurten ikäluokkien eläköityminen ja on odotettavissa myös muita väestöpoliittisia muutoksia. Näillä katsotaan olevan vaikutusta valtiotyönantajan kannalta. 14

15 Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan on tärkeää, että eteneminen tapahtuu selkeän yleissuunnitelman pohjalta. Vaarana voi olla, että jos alueellistamisnäkökohtia painotetaan liian voimakkaasti ja tehdään useita nopeita alueellistamisratkaisuja, ei toimenpiteiden tuottavuushyötyjen pitemmän aikavälin optimoinnista ole varmuutta. Palvelukeskusmalliin siirtyminen valtion tukipalveluissa edellyttää osaamis- ja henkilöstöpankin tai vastaavan aikaansaamista. Tällaista ollaan rakentamassa KIEKU-hankkeen yhteyteen Henkilöstön liikkuvuus-projektin nimellä. 6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETTAMAN PALVELUKESKUSTEN PERUSTAMI- SIA KOSKEVAN OHJAUSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Valtiovarainministeriö asetti henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankkeiden valmistelua ja koordinointia varten ohjausryhmän. Ohjausryhmän antoi väliraportin Siinä on määritelty valtion palvelukeskus ja esitetty hallinnon tukipalveluja tuottavan palvelukeskuksen toiminta- ja käynnistämisperiaatteet. Lisäksi siihen sisältyy esimerkkejä valtion palvelukeskusten käynnistysvaiheen palveluista sekä havaintoja henkilöstövaikutuksista ja henkilöstöpoliittisista periaatteista. Valtiovarainministeriön asettama palvelukeskuksen perustamisen linjauksia koordinoiva ohjausryhmä on työnsä lähtökohdaksi määritellyt palvelukeskusmallin ja erityisesti valtion virastoille ja laitoksille palveluja tuottavan valtion palvelukeskuksen mallin seuraavasti: Palvelukeskus on järjestely, jossa keskitetään ydintoiminnan tuottamista tukevia toimintoja, osaamista ja infrastruktuuria yhteen paikkaan säilyttäen varsinaiset ydintehtävät alkuperäisessä organisaatiossa. Palvelukeskuksella tulee olla mahdollisuus kasvaa niin, että saavutetaan todellisia mittakaavahyötyjä. Järjestely turvaa palvelujen saatavuuden, mahdollistaa asiantuntemuksen kasvattamisen, palvelujen korkean laatutason sekä aiempaa alhaisemmat kustannukset. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu asiakasohjaukseen. Valtion palvelukeskus on valtion virastoille ja laitoksille tukipalveluja tuottava valtion virasto. Palvelukeskus muodostetaan kokoamalla ministeriöistä ja virastoista palvelukeskuksen toimipaikalla ja muilta alueilta taloushallinnon- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä yhteen organisaatioon. Tukitehtävistä omana työnään luopuvasta virastosta tulee palvelukeskuksen asiakas. Palvelukeskukseen siirretään myös tehtävien hoitamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja muut voimavarat niistä virastoista, joista tulee palvelukeskuksen asiakkaita. Palvelukeskuksen toimintoja ja toimintajärjestelmiä kehitetään yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien järjestelmien ja arkkitehtuurin mukaisesti. Tavoitteena on, että palvelukeskus on asiakasorganisaatioistaan erillinen tulosohjattu, nettobudjetoitu yksikkö. Palvelukeskus tuottaa asiakkailleen palveluja noudattaen alkuvaiheessa tilaaja-tuottajamallia. Palvelukeskus ja sen asiakkaina olevat virastot tekevät vuosittain palvelusopimuksen, missä määritel- 15

16 lään palvelut, palvelujen määrä ja laatu sekä palvelujen hinta. Palvelut ovat maksullisia. Lyhyen käynnistysvaiheen ajan toiminta voi olla yhteisrahoitteista. Palvelukeskukselle määritellään varsinainen sijoituspaikka. Palvelukeskuksen henkilöstöä voi toimia usealla paikkakunnalla. Tarvittava henkilöstövoimavarojen paikkakuntakohtainen uudelleensijoittelu toteutetaan vapaaehtoisuuden ja vaihtuvuuden mahdollistamien uusrekrytointien pohjalta. Väliraportin mukaan hallinnon tukipalveluja tuottavan palvelukeskuksen toiminta- ja käynnistämisperiaatteet ovat seuraavat: 1. Palvelukeskus tuottaa hallinnon tukipalveluita. Tukipalveluita ovat ensi vaiheessa erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Palvelukeskuksen on mahdollista tuottaa myös muita tukipalveluja, joiden tuotannossa voidaan noudattaa tilaaja-tuottajamallia. Palvelukeskuksen vastuulle siirretään ensi vaiheessa suurivolyymisiä tukipalveluja. Ne hoidetaan nykyisillä tietojärjestelmillä toimintamalleja muokaten. Asteittain siirrytään yhtenäiseen arkkitehtuuriin. Palvelukeskuksen palveluvalikoima laajenee sitä mukaan kun palveluja on siirrettävissä asiakasvirastoista palvelukeskukseen. 2. Tukipalvelut ja niiden tuottamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja muut voimavarat kootaan hallinnonalakohtaisesti (vertikaalisesti) taikka useammalta hallinnonalalta (horisontaalisesti) palvelukeskukseen. 3. Palvelukeskus on valtion virasto, jolla on omaan hallintoasetukseen perustuva itsenäinen toimivalta. Palvelukeskuksella on oma menopuolella nettoutettu toimintamenomomentti. 4. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tilaaja-tuottajamalliin, jossa palvelujen käyttäjä hankkii/ostaa palvelujen tuottajalta palvelut. Tilaajatuottajamallissa määritellään etukäteen palvelut, palvelutaso, palvelujen määrä ja palveluista suoritettava korvaus. 5. Valtion henkilöstön nopeasta eläköitymisestä johtuen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palvelukeskusten toimintaa sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 6. Palvelujen kokoamisen myötä henkilöstövoimavaroja kohdennetaan uudelleen. Siirtyminen toisen työnantajan alaisuuteen tai toiselle paikkakunnalle perustuu henkilön suostumukseen. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus valtiolla turvataan. Tarvittavan osaamisen siirtämiseen ja varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä palvelukeskuksissa että asiakasvirastoissa. Palvelukeskusten henkilöstö on valtion henkilöstöä valtion virastossa ja heitä koskevat kaikki valtion henkilöstöä koskevat säännökset ja määräykset. 7. Toimintamalli ja tietojärjestelmät rakennetaan siten, että ne turvaavat palvelujen yhtenäisen toteuttamisen. Sekä palvelujen ostajalla että tuottajalla on mahdollisuus seurata palveluprosessia sen eri vaiheissa. Maksuliikenteen ja muun tietoliikenteen turvallisuus tulee taata. 16

17 8. Palvelukeskuksen palveluista peritään tilaajalta siirtymävaiheen jälkeen maksu, joka perustuu palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannushinta). Välittömänä tavoitteena on, että palvelukeskukselle myönnetyt määrärahat ja sen palveluista perimät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Tavoitteena on, että palvelukeskusta kehitetään siten, että se voisi jatkossa hinnoitella palvelunsa markkinaehtoisesti. 9. Kehysmenettelyssä ja valtion talousarvion laatimisen yhteydessä päätetään tukipalvelujen tuottamisen uudelleenjärjestelystä sekä uudistuksen tuottavuushyötyjen kohdentamisesta. Tuottavuuskehitystä seurataan vuosittain. Tämä edellyttää, että palvelukeskuksen ja asiakasorganisaation kustannusrakenne ja kustannukset tunnetaan sekä että toiminta- ja talousjärjestelmät muutoinkin ovat läpinäkyviä. Tiedusteltaessa valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmän puheenjohtajalta teesien merkitystä selvitysmies on saanut sellaisen vastauksen, että edellä oleva teesit antavat osaltaan ohjausta palvelukeskusten perustamisvaiheessa ja osaltaan kuvaavat tavoitetilaa. Näitä ei ole tarkoitettu noudatettavaksi normitasoisina, vaan ne on tehty pilottiprojektien kanssa käynnistettävien keskustelun pohjaksi. Ohjausryhmä tulee käymään vuorovaikutteista keskustelua pilottihankkeiden kanssa, testaamaan annettuja teesejä sekä tukemaan ja seuraamaan pilottien kehittymistä vuoden 2006 loppuun saakka. 17

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän - käyttöönottomalli tukemaan kehittämistyötä Taloushallinnon kevätseminaari 7. -8.6.2011 Seija Friman, kehittämispäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo,

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Tilanne 30.9.2015 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yhteiset periaatteet valtionhallinnon merkittävien ICT:n kehittämistä sisältävien

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät Liite LUONNOS VM037:00/2016 VM/692/00.01.00.01/2016 13.4.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät 1. Toimialakohtaisten tehtävien maakunnille siirron valmistelua koordinoiva ja ohjaava

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet

Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet Selkeät vastuut ja työnjako Palkeet Valtion Taloushallintopäivä 18.11.2014 Helena Lappalainen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Puheenvuoron näkökulma Kuvata keskeisistä

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku Esityksen sisältö Palkkakustannusten jako nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat Kustannusten kohdentamismalli tilanne

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori Kehitysjohtaja Helena Lappalainen, Palkeet Kommenttipuheenvuoro: johtaja, ICT, Juha Koljonen, Palkeet Kieku-hanke loppusuoralla

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä. OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus

Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä. OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus Taloushallinnon prosessit 2 Tulojen käsittely: Laskuun perustuvien tulotositteiden käsittely Suoritusten käsittely Saatavien

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmähanke Tilannekatsaus. Kieku-info Martti Kallavuo

Kieku-tietojärjestelmähanke Tilannekatsaus. Kieku-info Martti Kallavuo Kieku-tietojärjestelmähanke Tilannekatsaus Kieku-info 23.9.2011 Martti Kallavuo Tähän saakka Saavutukset ja uutiset 1.8.2011 aloittanut Kieku-yksikkö VK:n pääjohtajan alaisuudessa Lasse Skogin johdolla

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola 27.4.2016 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN (HAL- TIK) TEHTÄVIEN JA TOIMINTOJEN SIIRTÄMISESTÄ VALTION TIETO- JA VIES-

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssit sekä Kiekuprosessit Mikä Heltta-hanke oli? Otimme käyttöön 1.1.2011 Kieku-tietojärjestelmän talousja henkilöstöhallintoon

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Kieku-hanke Vaiheen kaksi toteutusedellytysten arviointi

Kieku-hanke Vaiheen kaksi toteutusedellytysten arviointi Kieku-hanke Vaiheen kaksi toteutusedellytysten arviointi Loppuraportti 2.1.2014 Sisällysluettelo Tämän raportin yhteyshenkilöt ovat: Janne Vesa Management Consulting Tel: + [358] 207 603 512 janne.vesa@kpmg.fi

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) valtiovarainministeriö Kuntatieto-ohjelman kehittämistyön kohde Kansalaiset Yritykset Johtaminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot