PUOLUSTUSMINISTERIÖ Resurssipoliittinen osasto Talousyksikkö 10272/2910/200. Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSMINISTERIÖ 15.12.2004 Resurssipoliittinen osasto Talousyksikkö 10272/2910/200. Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen"

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ Resurssipoliittinen osasto FI.PLM.4628 Talousyksikkö 10272/2910/200 Neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen TASE-SELVITYSMIESRAPORTTI Puolustusministeriölle Puolustusministeriö esitti vuonna 2003 lausunnossaan valtion taloushallintoselvityksestä, että puolustusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus asettaa oma hanke, jolla pyritään ohjaamaan ja koordinoimaan puolustushallinnonalakonsernin taloushallinnon kehittämistä valtion käynnistyvien tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamishankkeen ja taloushallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriö piti lausunnossa tärkeänä mahdollisuutta osallistua kehittämisohjelmassa ehdotettuihin hankkeisiin, erityisesti rakenneuudistukseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä palvelukeskusmallin pilotointiin. Puolustusministeriö asetti hankkeen, jonka tehtävänä oli valmistella taloushallinnon tukipalvelujen organisointia koskeva selvitys puolustushallinnossa. Tavoitteena on laatia selvitys hallinnonalan tukipalvelujen organisoinnissa kyseeseen tulevista vaihtoehdoista sekä niiden eduista ja haitoista. Selvityksen tavoitteena on antaa perusteet taloushallinnon tukipalvelujen järjestämistä koskevalle päätöksenteolle. Selvitykseen kuuluu myös jatkotoimenpiteitä ja niiden aikataulua koskevien ehdotusten tekeminen. Alustavana tavoitteena on, että keskeiset organisaatioratkaisut voitaisiin tehdä vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa. 1

2 Selvitysmieheksi hankkeeseen asetettiin neuvotteleva virkamies Pentti J. Miettinen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksiköstä. Selvitysmiehen tehtävänä oli kartoittaa taloushallinnon toimintaprosessit, laatia ehdotukset kysymykseen tuleviksi organisaatiovaihtoehdoiksi, täsmentää niiden vertailussa käytettävät kriteerit ja laatia arviot eri vaihtoehtojen eduista ja haitoista. Selvitystyön määräajaksi asetettiin Selvitysmies käytti tukenaan asiantuntijatyöryhmää, johon kuuluivat osastopäällikkö Sari Meilahti ja laskentapäällikkö Tuomas Isoranta Pääesikunnasta, talouspäällikkö Ritva Peura Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, kamreeri Leena Löppönen Itäisen maanpuolustusalueen esikunnasta, komentaja Risto Rautava RUOKE-hankkeesta, everstiluutnantti Juha Vuoksela PALMAhankkeesta, sektoriesimies Henry Sjöblom puolustusministeriöstä ja projektipäällikkö Leena Kaipainen valtiokonttorista. Lisäksi kuultiin tarvittaessa ylitarkastaja Olli Suoniota puolustusministeriöstä ja projektipäällikkö Jukka Vanhalaa oikeusministeriöstä. Konsulttina on toiminut BearingPoint, joka suoritti myös valtiokonttorin toimeksiannosta valtion taloushallintoa koskevan esiselvityksen. BearingPoint on toiminut konsulttina myös muissa puolustushallinnon palvelukeskushankkeissa. Hankkeelle asetettiin lisäksi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata ja linjata selvitysmiehen työtä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Eero Lavonen ja jäseninä operaatiopäällikkö Olavi Jäppilä Pääesikunnasta, talousjohtaja Timo Norbäck, henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen ja kehittämisjohtaja Timo Piikkilä, jotka ovat puolustusministeriöstä. Henkilöstöjärjestöjä edustivat Marja-Leena Karekivi Pardia ry:stä, Jorma Viiala VAL ry:stä ja Vesa Putula JUKO ry:stä. Hanke otti nimekseen TASE (taloushallinnon selvitys). Nyt päättyvä vaihe on esiselvitysvaihe, jonka jälkeen on tarkoitus tehdä päätös konkreettisen suunnittelun aloittamisesta. Hanke saatiin asiallisesti käynnistettyä vasta syyskuun puolessa välissä siitä syystä, että valtiokonttorin KIEKU-hanke, jolle TASE on alisteinen, sai strategiavaiheensa päätökseen vasta Valtiovarainministeriö asetti ohjausryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskusten perustamishankkeita. Tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien yhteislausuma julkistettiin Valtiovarainministeriön palvelukeskusmallia koskeva ohjausryhmä antoi väliraporttinsa Kaikissa näissä päädyttiin siihen, että hallinnon tukipalvelut organisoidaan palvelukeskuksiksi. KIEKU-hankkeessa ja valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmässä on lähdetty siitä, että hallinnon tukipalveluja (henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut) koskevia palvelukeskuksia on tarkoitus kärkihankkeina perustaa neljälle hallinnonalalle, joita ovat valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalat. Näiden pilottien osalta pidetään tärkeänä, että palvelukeskukset 2

3 saadaan käyntiin jo vuoden 2006 aikana. Tämä merkitsee hankkeiden huomioimista TTS:ssa ja vuoden 2006 talousarviota laadittaessa. Valtiovarainministeriön, sisäasianministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen osalta kehitetään yhteistä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusratkaisua. Ratkaisu puolustushallinnossa on lähtenyt liikkeelle erillisten palvelukeskusten pohjalta. Tehdyn työn tuloksena on tuotettu nykytila-analyysi puolustushallinnon talousprosessien työmääristä, volyymeista ja kustannuksista. Myös synnytettiin taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet. Keskeinen tulos jatkosta päättämiselle on työn yhteydessä laadittu kustannus/hyötyanalyysi. Lisäksi on alustavasti hahmotettu etenemissuunnitelmaa. Selvitysmies esittää kiitokset asiantuntijatyöryhmälle ja konsulteille arvokkaasta avusta ja lyhyessä ajassa tehdystä tuloksellisesta työstä, joka tapahtui luovassa ja rakentavassa hengessä. Kiitokset osoitetaan myös niille taloushallinnon ammattilaisille, joita haastateltiin ja jotka antoivat panoksensa kyselyosuuteen muiden työtehtäviensä lomassa. Kustannus- ja hyötyanalyysi. Puolustushallinnon henkilöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaali verrattuna vuoteen 2004 on noin 207 henkilötyövuotta. Tämä vastaa 40 % koko taloushallinnon prosessien henkilötyövuosista. Prosessien yhteenlaskettu uudelleenkohdentamispotentiaali henkilöstökustannuksissa vuositasolla on noin 6,85 M. Tämä vastaa 42 % koko taloushallinnon henkilöstökustannuksista. Uudelleenkohdentamispotentiaali pelkästään henkilöstökustannuksien osalta ylittää selvästi hankkeelle asetetun % etukäteistavoitteen. Hankkeen takaisinmaksuaika on puolitoista vuotta, mikä on erittäin lyhyt ja selkeästi parempi kuin keskimääräinen palvelukeskushankkeiden takaisinmaksuaika (2-3 vuotta). Nettonykyarvo viidelle vuodelle laskettunakin on yli 21 M, eli hanketta voidaan pitää erittäin kannattavana. Palvelukeskusmallin toteuttamiseen vaadittavien investointien suuruudeksi on arvioitu noin 3,6 M. Investointivaatimus on alhainen suhteutettuna hankkeen takaisinmaksuaikaan ja jo ensimmäisenä toimintavuotena saavutettavaan resurssien uudelleenkohdentamispotentiaaliin. Henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaalin toteutumiseen vaikuttavat puolustusvoimien henkilöstöpolitiikan linjaukset. Hankkeen esiselvitysvaiheessa lähtökohtana on ollut, ettei henkilöstöä irtisanota vaan tehostuminen realisoituu luonnollisen poistuman kautta. Selvitysmiehen käsityksen mukaan lähtökohtana jatkossakin tulee olla, että hankkeessa noudatetaan KIEKU-hankkeen ja valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmän henkilöstöpoliittisia suosituksia. 3

4 Johtopäätökset. Esiselvityksen perusteella voidaan todeta, että kehittämisvaihtoehdoksi valittu palvelukeskusmalli täyttää sekä valtionhallinnon KIEKUhankkeen tavoitteet että puolustushallinnon kokonaistavoitteet ja tukee vuoden 2004 puolustusselvityksen tavoitteita. Palvelukeskusmalli tukee erityisen hyvin tuottavuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita, koska prosesseja keskittämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä. Hanke pitäisikin liittää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaan. Kustannustehokkuuden parantaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia sekä palvelukeskuksen organisoinnissa että myös joukko-osastoissa. Tavoitetilan toimintamallissa taloushallinnon rooli joukko-osastoissa muuttuu ja resurssien painopiste kohdistuu toiminnan suunnitteluun, raportoinnin ja talouden analysointiin valtion taloushallintouudistuksen ja KIEKUhankkeen strategioiden mukaisesti. Taloushallinnon palvelukeskusmallin toteuttaminen on kustannushyötyanalyysin mukaan erittäin kannattava hanke. Koska taloushallintoa palveleleva SAP-järjestelmä on jo puolustusvoimissa toteutettu, ovat projektin investoinnit suhteellisen pieniä. Investoinnit liittyvät pääsääntöisesti SAP:in optimointiin uuden toimintamallin mukaisesti, sähköisen ostolaskujen kierrätyksen toteutukseen (RONDO) sekä matkahallintajärjestelmän toteutukseen. Nämähän ovat investointeja, jotka tulisi joka tapauksessa toteuttaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden palvelukeskustoimintamallin avulla saavutettava resurssien uudelleen kohdentamispotentiaali on merkittävä, yhteensä noin 200 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosisäästöt on mahdollista saavuttaa vain, mikäli palvelukeskuksen toteuttamisen lisäksi joukko-osastoissa uudelleen organisoidaan tehtäviä merkittävästi ja siten vapautetaan resursseja muihin toimintoihin. Projektin takaisinmaksuaika on puolitoista vuotta, mikä on keskimääräistä lyhyempi. Selvitysmiehen suositus taloushallinnon kehittämiseksi on seuraava: 1. Käynnistetään esitetyn kehittämisvaihtoehdon mukainen taloushallinnon palvelukeskuksen suunnitteluhanke, jossa puolustusvoimien taloushallinto organisoidaan palvelukeskusmallin mukaisesti ja sitä ohjataan ja johdetaan yhtenä yksikkönä. Se on osa puolustushallinnon tuottavuusohjelmaa. Suunnitteluvaihe toteutetaan kevään 2005 aikana, jotta käynnistykseen päästään palvelukeskusten tavoiteaikataulussa vuonna Puolustusministeriöllä ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on mahdollisuus tulla mukaan kehitettävään palvelukeskukseen niille soveltuvan aikataulun puitteissa. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikki puolustushallinnon tilivirastot olisivat palvelukeskuksen asiakkaita TASEhankkeen määrittämän aikataulun mukaisesti viimeistään vuonna

5 Toteutusvaiheen käynnistys ja aikataulu ratkaistaan suunnitteluvaiheen aikana. Palvelukeskusmallin suunnitteluvaiheen tulisi kattaa laskentatoimen sisällön, prosessien, järjestelmien ja organisaation suunnittelu sekä suunnitelmien yhteensovittamisen. Koko hankkeen kestoajan kestävä hankeohjaus ja muutoshallinta ovat tärkeässä asemassa merkittävässä muutostilanteessa ja kehityshankkeessa. Suunnitteluvaiheessa tulee kiinnittää huomiota henkilöstösuunnitelman aikaansaamiseen ja riittävään viestintään. Henkilöstöjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus toimia työryhmissä mukana. Suunnitteluvaiheessa työryhmiä tulisi täydentää suunnittelu-, hankinta- ja materiaalihallintaprosessien sekä tietohallinnon asiantuntijoilla. 2. Selvitysmiehen käsityksen mukaan on syytä vakavasti harkita puolustushallinnonalan taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan, -maksun ja muista henkilöstöhallinnon prosesseista vastaavan PALMA-palvelukeskuksen yhdistämistä. Tällainen lähtökohtamalli on muilla hallinnonaloilla ja sitä tukevat myös tehdyt selvitystyöt. Vasta tällöin saadaan aikaiseksi riittävän suuruinen palvelukeskusyksikkö, jolla on edellytykset itsenäiseen toimintaan, kuten valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmä edellyttää. Tästä olisi myös prosessien ja henkilöstön osalta synergiaetuja. Kumpikin palvelukeskus olisi kooltaan noin 60 henkilö eli yhdessä näistä muodostuu n henkilöä käsittävä palveluyksikkö. Tässä vaiheessa yhdistämiseen on vielä hyvät mahdollisuudet, kun PALMA-palvelukeskus on vasta aloittamassa toimintaansa suunnitellussa muodossaan. Samassa yhteydessä tulisi asettaa tavoitteeksi, että PALMApalvelukeskus antaa palvelut koko puolustushallinnolle. Seuraavassa jaksossa on kuvaus puolustushallinnon taloushallinnon nykytilasta ja puolustushallinnon parhaana käytäntönä puolustushallinnon rakennuslaitoksen sisäinen palvelukeskus. Sen jälkeen selvitetään tämän selvityshankkeen taustoja ja tavoitteita ja lopuksi kerrotaan hankkeen viitekehyksenä olevien kehittämishankkeiden (tuottavuuden toimeenpano-ohjelma, tukitehtävien alueellistamista valmistelleiden työryhmien yhteislausuma, KIEKU-ohjelman valmisteluvaiheen strategiatyön loppuraportti ja VM:n palvelukeskusohjausryhmän väliraportti) tilanteesta vuoden 2004 lopulla. Selvitysmiehen näkemyksen mukaan näiden linjauksilla on vaikutuksensa TASE-hankkeen suosituksiin ja perustettavien palvelukeskusten kehitykseen. Osaksi selvitysmiesraporttia on liitetty asiantuntijatyöryhmän yhdessä BearingPointin kanssa laatima puolustushallinnon taloushallintoselvityksen loppuraportti. 5

6 1. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSHALLINNON NYKYTILAN KUVAUS 1.1. Taloushallintotehtävien organisointi Puolustusministeriön hallinnonalalla on kolme tilivirastoa: - Puolustusministeriö - Puolustusvoimat - Puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusministeriössä on vain yksi maksupiste (Helsinki), joka huolehtii kaikista tilivirastotehtävistä. Käytännössä ministeriön hallintoyksikön taloushallintosektori vastaa keskitetysti lähes kaikesta tiliviraston taloushallinnosta. Puolustusvoimissa on kahdeksan tiliviraston maksuliikkeestä ja kirjanpidosta vastaavaa maksupistettä: Pääesikunta ja sen alaiset laitokset (Helsinki), Pohjoinen maanpuolustusalue (Oulu), Itäinen maanpuolustusalue (Mikkeli), Läntinen maanpuolustusalue (Hämeenlinna), Ilmavoimat (Tikkakoski), Merivoimat (Helsinki), Puolustusvoimien materiaalilaitos (Tampere) ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (Niinisalo). Maksupisteissä tositteiden tallennus on hajautettu tarkoituksenmukaisella tavalla niiden alaisiin hallintoyksiköihin. Pääesikunnan talousosaston tilivirastosektori vastaa koko tiliviraston ohjauksesta, siirroista keskuskirjanpitoon, tilinpäätöksen kokoamisesta sekä tilivirastotason raportoinnista ja tilityksistä. Puolustushallinnon rakennuslaitos on keskittänyt tiliviraston taloushallinnon (reskontrat, laskutus, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätökset ja käyttöomaisuuskirjanpito) yhteen maksupisteeseen, jonka tehtävistä vastaa käytännössä Helsinkiin sijoitettu viraston sisäinen palvelukeskus. Aluetoimistoissa hoidetaan mm. laskujen asiallista tarkastusta, laskutusmääräyksiä, tilinpäätösasioita, budjetointia ja raporttien analysointia. Samalla on siirrytty sähköiseen laskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä selainpohjaiseen raportointijärjestelmään. Keskitetyssä mallissa taloushallinnon perusprosesseissa työskentelevien henkilöiden määrä ja samalla mm. yksittäisen laskujen käsittelijän tehokkuus on pyritty optimoimaan Tietojärjestelmät Puolustusministeriö käyttää AdeEko+ -taloushallintojärjestelmää tiliviraston kirjanpitoon sekä käyttöomaisuuskirjanpitoon. Maksuliike hoidetaan Analyste Cash Management -ohjelmalla. PLM on taloushallintojärjestelmänsä osalta Novo Group Oyj:n käyttöpalveluasiakas. Tiliviraston kassaennusteet hoidetaan VARAKAS-järjestelmällä. Puolustusvoimat käyttää taloushallinnon tietojärjestelmänä my.sap.comjärjestelmää, jonka tekninen ylläpito on keskitetty Tampereella sijaitsevaan SAP-palvelukeskukseen. Puolustusvoimat käyttää lisäksi maksuliikejärjestelmänä Opus Capitaa ja kassaennusteiden laatimisessa VARAKASjärjestelmää. 6

7 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on käytössään Intime-tietojärjestelmä. Lisäksi sähköisen laskutuksen järjestelmänä on Rondo ja maksuliikejärjestelmänä Opus Capita. Raportoinnissa käytetään Fakta-Web -järjestelmää Tilivirastojen kirjanpidon piirteet Puolustusministeriön määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella, puolustusvoimien määrärahoista osa on budjetoitu bruttoperiaatteella, osa on nettobudjetoitua määrärahaa. Puolustushallinnon rakennuslaitos on nettobudjetoitu virasto, joka rahoittaa toimintansa pääosin puolustushallinnolle omakustannushintaan tapahtuvalla palvelutuotannolla ja vähäisemmässä määrin ulkopuolisille liiketaloudellisin perustein tuotetuilla palveluilla. Talousarvio- ja liikekirjanpidon tililuokkien lisäksi virastoilla on käytössään muina kirjanpidon tililuokkina hallintoyksikkö (kustannuspaikka), toiminto- ja projekti sekä puolustusvoimilla näiden ohella myös vapaavalintaisia tililuokkia tulosyksiköiden tarpeiden mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sisäinen palvelukeskus (tämän hetkinen puolustushallinnon paras sisäinen käytäntö) Puolustushallinnon rakennuslaitos on puolustusministeriön alainen nettobudjetoitu virasto, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistöpalvelujen järjestämisestä. Viraston tuotot vuonna 2003 olivat noin 123 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin Virastolla on seitsemän aluetoimistoa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talous- ja henkilöstöhallinto oli vuonna 1995 hajautettu yhteentoista alueelliseen maksupisteeseen, jossa talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävissä työskenteli 147 henkilöä. Hallinnon kulut olivat 3,2 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksen toimintamallissa sekä talous- että henkilöstöhallinnon toiminnot keskitettiin vuodesta 1997 alkaen yhdeksästä maksupisteestä yhteen maksupisteeseen, käytännössä siis sisäiseen palvelukeskukseen. Keskittämisen ja järjestelmäratkaisujen avulla aikaansaatiin huomattavat kustannussäästöt, yhdenmukaistettiin ja tehostettiin talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, poistettiin päällekkäisiä toimintoja, vähennettiin keskusyksikön substanssiyksiköiltä suorittamia kyselyjä sekä parannettiin taloushallinnon raportointia organisaation eri tasoilla. Henkilöstöjärjestelyt suoritettiin käyttäen apuna henkilöstöpoliittisia pehmennystoimenpiteitä. Henkilöstökulujen säästöt olivat yhteensä noin 1,2 M eli vuositasolla (32 %). Rakennuslaitoksen organisaation koosta ja toiminnan luonteesta johtuen maksuliike ja sitä koskeva tositteiden määrä on suuri, noin tositetta/vuosi. Rakennuslaitos uusi taloushallinto-ohjelmistonsa, otti käyttöön laskujen sähköisen kierrätyksen (RONDO) ja selainpohjaisen talousraportoinnin. 7

8 Keskitetyillä järjestelyillä tehokkuus on saatu optimoitua. PhRakL:n tehokkuusluvut vastaavat olemassa olevien palvelukeskusten tehokkuuslukuja Jatkokehittely kohdistetaan aluetason prosessien tehostamiseen. Tämä edellyttää talousarvioasetuksen muutosta ja ostotilausjärjestelmään siirtymistä. Keskusyksikössä hoidettaviin taloushallinnon perusprosesseihin (reskontrat, laskutus, maksuliike, kirjanpito, tilinpäätös ja käyttöomaisuuskirjanpito) on sitoutunut henkilöresursseja sisäisessä palvelukeskuksessa noin 6,5 henkilötyövuotta. Em. perusprosessit tuottavat lisäksi koko rakennuslaitosta koskevat sisäisen laskennan tiedot raportointijärjestelmälle. Aluetoimistoissa hoidetaan laskujen tarkastukset, hyväksynnät, tehdään laskutusmääräykset, hoidetaan budjetointia ja analysoidaan toimintaa. Aluetoimistojen työpanos on em. toiminnoissa on arviolta 19 henkilötyövuotta. Substanssiyksiköiden talousraportit ovat ajantasaisia ja milloin tahansa saatavissa. Rakennuslaitoksen käyttöön ottama sisäinen palvelukeskusmalli sekä sähköiset laskujenkäsittely-, arkistointi- ja raportointijärjestelmät tuottavat jo nykyisellään huomattavan määrän tarpeellista tietoa laitoksen johtamiseen, suunnitteluun ja seurantaan kaikilla organisaatiotasoilla. Jatkossa rakennuslaitoksessa tullaan panostamaan erityisesti tietojärjestelmissä olevan tiedon hyödyntämiseen toiminnan budjetoinnissa, kustannusennusteiden laatimisessa ja hinnoittelussa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli TASE-projektin vertailukohteena osoittaa rakennuslaitoksen keskittämishankkeella aikaansaadun merkittäviä kustannussäästöjä. Samalla se näyttää, että nettoperiaate voi olla toimiva malli myös yleensäkin puolustusvoimien tukitoimintoja uudelleen organisoitaessa. 2. PUOLUSTUSHALLINNON HALLINNONALAN TALOUSHALLINNON TUKIPALVE- LUJEN ORGANISOINTIA KOSKEVAN SELVITYSHANKKEEN TAUSTAT JA TAVOIT- TEET 2.1. Viitekehys Hanke liittyy valtiovarainministeriön johdolla tapahtuvaan valtion konserniohjauksen kehittämiseen mm. valtion keskushallinnon kehittämistavoitteiden, valtionhallinnon tulosvastuuta ja tilivelvollisuutta uudistavan hankkeen sekä tuottavuuden toimeenpano-ohjelman osalta. Se liittyy kiinteästi valtiokonttorin toimesta toteutettavaan valtion tukipalvelujen kehittämisohjelmaan nimeltään KIEKU. 8

9 Puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishankkeessa otetaan huomioon valtioneuvoston kanslian asettaman tukitehtävien alueellistamishankkeen tavoitteet. Puolustusministeriö totesi lausunnossaan valtion taloushallintouudistuksesta, että puolustusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus asettaa oma hanke, jolla pyritään ohjaamaan ja koordinoimaan puolustushallinnonalakonsernin taloushallinnon kehittämistä valtion käynnistyvien tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamishankkeen ja taloushallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriö piti lausunnossa tärkeänä mahdollisuutta osallistua kehittämisohjelmassa ehdotettuihin hankkeisiin, erityisesti rakenneuudistukseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä palvelukeskusmallin pilotointiin Puolustushallinnon tavoitteita Puolustushallinnossa palvelukeskusajattelu tukee ajatusta ydin- ja tukitoimintojen organisoinnista uudella tavalla. Aloitettavassa hankkeessa voidaan terävöittää taloushallinnon tukiprosessien ohjausta ja tavoitteellisuutta kustannustehokkuuden ja palvelutason osalta. Puolustusvoimien taloushallinnon henkilöstön ikärakenne pakottaa toimenpiteisiin, koska työnantajan houkuttelevuus ei ole paras mahdollinen ja useita henkilöitä on jäämässä eläkkeelle ennen vuotta Valtiokonttorin taloushallintoselvityksen loppuraportissa on arvioitu tuottavuuden tehostamispotentiaali valtion tilivirastoille. Tehostamispotentiaali antaa kuvan suuruusluokasta. Puolustushallinnon osalta tehostumispotentiaali on tilivirastojen keskiarvoa korkeampi. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että odotettavissa oleva tehostumishyöty olisi vähintään % Hankkeen ensimmäinen osaprojekti Hankkeen aloitusprojektina käynnistetään välittömästi esiselvitys, jonka tavoitteena on selvittää palvelukeskusmallin soveltuvuus puolustushallinnon tilivirastojen, erityisesti puolustusvoimien tiliviraston, taloushallinnon kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle ottaen huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja valmiudelliset asiat sekä henkilöstövaikutukset. Siihen liittyy puolustusvoimien maksupisteiden arviointi ja taloushallinnon rutiineiden ja perustehtävien järjestelymahdollisuuden selvittäminen palvelukeskusmallin mukaisesti maksupisteitä yhdistämällä. Esiselvitys käsittää nykytilan analyysin, soveltuvuusarvion, kustannushyötyanalyysin, toiminta-ajatuksen ja etenemissuunnitelman. Esiselvitysvaiheen, joka kestää saakka, jälkeen tehdään päätökset ratkaisuvaihtoehdoista palvelukeskusmallille ja mahdolliseen suunnitteluvaiheeseen siirtymisestä. Sen jälkeen seuraa tarvittaessa toteutus- ja optimointivaihe. Esiselvitys on selvitysmiehen vastuulla ja se tehdään yhdessä asiantuntijoiden ja konsulttiyrityksen kanssa. Selvitysmiestyötä ohjaamaan asetetaan ohjausryhmä. Työn tulee olla läheisessä vuorovaikutuksessa valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen, tuottavuuden toimeenpano-ohjelmaan ja tukitehtävien alueellistamishankkeeseen Palvelukeskukseen siirrettäviä taloushallintotehtäviä voisivat olla : 9

10 Osto- ja matkalaskujen esikäsittely, skannaus, perustietojen täydennys, numerotarkastus, tiliöinti, reititys, kierron valvonta, maksatus Ostoreskontra Myyntireskontra ja perintä Kassavirtaennusteet (varakas) Laskujen ja kirjanpitoaineiston arkistointi Keskuskirjanpitosiirrot ja tilitykset Tietojärjestelmien pääkäyttäjätehtävät Tilinpäätöslaskelmat ja tase-erittelyt Käyttöomaisuuskirjanpito ja poistolaskenta Raportointi kirjanpidosta Tililuetteloiden ylläpito Kustannuslaskenta 2.5. Valtion taloushallinnon palvelukeskushankkeiden pilotointi Puolustusvoimat suurimpana puolustushallinnon tilivirastona voisi olla luonnollinen pilotti. Taloushallinnon kehittämishankkeen pilotoinnin onnistuminen on kriittinen koko hankkeen läpiviennin kannalta. Puolustusvoimien taloushallinnon pilotoinnilla saadaan yhtä aikaa kokemusta suurista volyymeistä ja hajanaisen toimintamallin yhtenäistämisestä yhden tiliviraston sisällä. Pilotilla tarkoitetaan tässä kärkihanketta eikä vain kokeilua. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on jo hyviä kokemuksia palvelukeskusmalleista, jolloin riski pilotoinnin epäonnistumiseen on pieni ja muutosvastarinnan hallinta on helpompaa. Puolustusvoimien perustietojärjestelmät talouden osalta on jo yhtenäistetty. Vuoden 2004 alusta koko puolustusvoimissa käytössä oleva uusi SAPtoiminnanohjausjärjestelmä materiaalihallinnon, hankintatoimen ja taloushallinnon kohdealueilla tukee sekä palvelukeskusmallia että pilotointia erinomaisesti, koska SAP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on yhtenäistetty kohdealueiden prosessit, toimintatavat ja tietojärjestelmät. Palvelukeskuspilotoinnin yhteydessä on mahdollista tarkastella SAPtoiminnanohjausjärjestelmän tuomia prosessisäästöjä ja tehostamispotentiaaleja. Myös tämä mahdollistaa merkittävien hyötyjen saavuttamisen ja todentamisen pilotoinnissa Toivotut palvelukeskusmallin hyödyt Palvelukeskusmallin soveltamisesta on kokemusten mukaan saatavissa mm. seuraavia hyötyjä: 1) Käyttökustannusten ja investointikustannusten merkittävä pieneneminen verrattuna hajautettuun malliin 2) Tehokkaat ja korkealaatuiset palveluprosessit kaikkien osapuolien käytössä (raportoinnin laatu ja nopeus) 3) Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja tietovarastot 10

11 4) Tietojärjestelmien maksimaalinen hyväksikäyttö 5) Osaava ja innostunut henkilöstö, joka syntyy ja vahvistuu toiminnan muuttuessa tukiprosessista palvelukeskuksen ydinprosessiksi. Samalla resursseja vapautuu rutiinitehtävistä ja niitä voidaan kohdentaa strategisen taloushallinnon/ johdon laskentatoimen asiantuntija- ja analysointitehtäviin. Malliin siirtyminen mahdollistaa moniosaajat, joilla nykyistä joustavampi urakehitys. 6) Malliin siirtyminen voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia luontaista poistumaa hyväksi käyttäen 7) Palvelukeskus mahdollistaa nopeatkin organisaatiomuutokset 8) Kriisiajan toimintoja nykyistä paremmin tukeva ja palveleva malli 3. TUOTTAVUUDEN TOIMEENPANO-OHJELMA Valtiovarainministeriön vastuulla olevan tuottavuuden toimeenpano-ohjelman tavoitteena on suunniteltu ja todennettavissa oleva tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen käyttö. Tuottavuusohjelma perustuu hallitusohjelmaan ja hallituksen strategia-asiakirjaan ja se on hallituskauden mittainen. Se vaikuttaa hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnitteluun, edistää ja tukee tuottavuutta lisääviä uudistuksia ja kehittämishankkeita sekä pyrkii rakenteiden, toiminnan ja tietotekniikan käytön uudistamiseen. Ohjelmaa varten on edellytetty hallinnonalakohtaista tuottavuusohjelmaa, jota koskevat keskeiset tavoitteet ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet kehysvaikutuksineen tulee huomioida toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kehysehdotuksessa. Näistä VM antaa palautteen. VM kokoaa esitykset kehyspäätöstä ja hallinnonalan talousarvioehdotusta silmällä pitäen. Tähän ohjelmaan sopivat erityisen hyvin eri hallinnonalojen palvelukeskushankkeet. Tuottavuushankkeiden rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti siten, että hallinnonalat toteuttavat toimenpiteet kehysten puitteissa. VM:ssä on kuitenkin todettu, että jotkut hankkeet vaativat mittavia investointeja ja kehittämis- ja käyttöönottovaiheen muita panostuksia. Tästä syystä vuoden 2005 TAE:iin on sisällytetty erityinen tuottavuuden kehittämismääräraha ( ), joka on suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa. Edellä mainitun määrärahan saaminen edellyttää, että hankkeesta on suunnitelma investointi- ja tuottolaskelmineen, hankkeen hyötyjen on oltava mittavia tai muuten todennettavia rajatulla aikajänteellä ja hankkeen on tuotettava merkittäviä tuottavuushyötyjä. Tämä merkitsee sitä, että uudelleen kohdennettavat voimavarat, kuten henkilötyövuodet ja kustannusvaikutukset, ovat TTS-, kehys- ja TAE-prosessissa näkyviä. Tuen piirissä voiva olla myös merkittävät innovatiiviset rakenne-, toimintatapa- ja IT-ratkaisut. Yhtenä kriteerinä on myös hankkeen tuottaman lopputuloksen hyödynnettävyys yleisemminkin julkisella sektorilla. Positiivinen vaikutus on hankkeen tuottavuusvaikutuksen 11

12 ulottumisella useille hallinnonalan sektoreille, joilla hyödyt ovat todennettavissa. Puolustushallinnon taloushallinnon palvelukeskushanke toteuttaa hyvin asetetut kriteerit. Keskitetysti rahoitetusta hankkeesta tehdään tuottavuussopimus VM:n ja asianomaisen ministeriön välillä. Sopimuksella sovitaan siitä, että ministeriö toteuttaa hankkeen suunnitelman mukaisesti ja VM ottaa sovitulla tavalla huomioon rahoitustarpeet ja tuottavuuden lisäämisen vaikutukset kehys- ja talousarviovalmistelussa. Tässä yhteydessä sovitaan myös siitä, mikä osa ja miten tuottavuuden lisäämisellä saavutettavaa säästöä kohdennetaan hallinnonalan kehykseen. Periaatteena on, että tuottavuuden lisäämisellä säästettäviä voimavaroja voidaan kohdentaa toimenpiteitä toteuttavalle virasrolle tai organisaatiolle, uudelleen kohdentaa hallinnonalan kehyksen sisällä taikka varata kohdennettavaksi valtiontalouden kehysmenettelyssä uudelleen. 4. TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISTA VALMISTELLEET TYÖRYHMÄT Valtioneuvoston kanslian asettamien tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien esitykset on koottu yhteiseen julkaisuun, joka luovutettiin pääministerille (VNK:n julkaisusarja 15/2004). Työryhmien tehtävänä oli selvittää eri hallinnonaloilla tukitehtävien hoitoprosessin tilaa, selkeyttämistä, uudistamista ja yhtenäistämistä sekä sitä, miten ja millä aikataululla valtion tukitehtäviä voidaan alueellistaa. Työryhmien tuli myös selvittää, missä laajuudessa alueellistettaessa on mahdollista koota yhteen saman hallinnonalan tukitehtäviä ja eri hallinnonalojen samoja ja/tai eri tukitehtäviä. Siihen sisältyy tukitehtävien alueellistamista valmistelevien työryhmien yhteislausuma. Tämän hankkeen selvitysmies oli mukana alueellista valmistelleessa taloushallintotyöryhmässä. Työn yhteydessä todettiin, että tukitehtävien uudelleenorganisointi on myös mahdollisuus rakentaa prosessit kokonaan uusiksi, tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Taloushallintotyöryhmä kartoitti taloushallintotehtävät, jotka voidaan alueellistaa ja tehtävät, joita ei voida alueellistaa. Työryhmä rakensi neljä erilaista taloushallinnon kehitysmallia ja päätyi toteamaan, että taloushallinnon tukitehtävissä on pyrittävä vähintäänkin palvelukeskusmallin toimeenpanoon. Kehityksen juridiset rajoitteet on myös kartoitettava ja poistettava ensi tilassa. Tukitehtäviä uudelleen organisoitaessa ryhmä esittää, että talous-, henkilöstö- ja palkanmaksuasioita tulisi käsitellä yhdessä. Taloushallinnon organisoinnin keventäminen, sisäisten prosessien yksinkertaistaminen, tuotteistaminen ja sähköistäminen sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen nähtiin myös erittäin tärkeiksi. 12

13 Tukipalvelutyöryhmien työlle oli yhteistä sitoutuminen tuottavuuden ja laajaalaisen hallinnon modernisoinnin edistämiseen. Esiin nousseita kehittämishaasteita olivat hallinnon ydintoimintojen määrittely ja epäolennaisen keventäminen pois hallintotyön ytimestä. Työryhmien työ osoitti myös, että palvelukeskusajattelu näyttäisi toimivalta ratkaisulta kaikkien hankkeen yhteydessä tutkittujen tukitehtävien järjestämisessä. Palvelukeskusten on kuitenkin oltava riittävän suuria ja ne tulisi perustaa avoimiksi siten, että ne hyväksyisivät hallinnonalansa ulkopuolisiakin asiakkaita. Palvelukeskusten tulisi olla vertailtavissa keskenään. Uudelleen organisoitaessa tukitehtävien hoitoa on ylimenokaudella huomioitava joustavat työmuodot kuten etätyö ja erilaiset virtuaaliorganisaatiot. Työryhmät kannattivat pilottihankkeita tukitehtävien järjestäjänä. Tämä kuitenkin edellyttää juridisten seikkojen selvittämistä ja esteiden poistamista erityisesti tilaaja-tuottajamallin ja nettobudjetoinnin osalta. Työryhmien käsityksen mukaan tukitehtävien alueellistaminen on liitettävä läheisesti valtiovarainministeriön tuottavuushankkeeseen sekä valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen. Yhteisenä johtopäätöksenä oli mm., että on edullista pyrkiä laajaan, hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, tukitehtävien uudelleen organisointikehityksen rahoittamiseen tulee löytyä ratkaisu, sillä odotettavissa oleva tuottavuus- ja alueellistamispotentiaali on merkittävä. Henkilöstö tulee ottaa suunnitteluun ja toteuttamiseen mukaan heti aloitusvaiheessa kaikilla tasoilla. Valtiokonttorin KIEKU-hankkeeseen tulee lisätä osahanke, jolla turvataan motivoitunut, riittävä ja osaava henkilöstö valtion uudelleen järjestetyissä tukitehtävissä. Voidaan tyydytyksellä todeta, että em. esitykset ovat toteutuneet KIE- KUN strategian toteutusvaiheen käynnistämisen yhteydessä sekä VM:n tuottavuusohjelman ja palvelukeskusohjausryhmän toimenpitein. 5. KIEKU-OHJELMAN VALMISTELUVAIHEEN STRATEGIATYÖN LOPPURAPORTTI KIEKU-ohjelman strategia tarkoittaa toiminnan tehostamista tuottavuutta silmällä pitäen, Se aikaansaadaan toimintojen keskittämisellä ja yhtenäistämisellä valtionhallinnossa. Tämä merkitsee yhtenäistämistä ja standardointia yli hallinnonalojen. Tavoitteena ovat selkeät tehtäväalueet, yhteistyö pilottiprojektien kanssa ja virastojen ammattitaidon hyödyntämisen kautta synnytettävät yhtenäiset työkalut. Tavoitteena on myös realistinen eteneminen nykytilanteesta tavoitemalliin. KIEKU-ohjelman tavoiteasetanta lähtee siitä, että tuottavuuden parantuminen on valituilla kohdealueilla 40 % ja asiakastyytyväisyys sekä työtyytyväisyys ovat nykyistä parempia. Palvelutason osalta asiakasvirastojen on tehtävä pää- 13

14 tökset haluttavasta tasosta. Tällöin on hyvä tiedostaa, että ylilaadulla on hintansa. Toteutus tapahtuu siten, että aluksi keskitytään perusprosesseihin. Valtiokonttori osallistuu pilottiprojekteihin ja nykyisin käytössä olevat järjestelmät kytketään kehitystyöhön niiden elinkaari huomioon ottaen. Suurimmat prosessit pyritään saamaan sähköisiksi ja nykyisiä toimintatapoja tarkastellaan kautta linjan kriittisesti. Tavoite on siirtyä sähköiseen asiointiin valtionhallinnossa. Taloushallinnon sähköistämisessä on valtinhallinnossa päädytty RONDO-järjestelmään, joka on sähköinen ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä. Puolustushallinnossa se on käytössä Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Sitä täydentää valtion yhteinen skannauspalvelu, jossa toimittajaksi on valittu Atkos Oy. Tuotantokäyttö on aloitettu marraskuussa ja käyttöönotossa pilottivirastona ja asiantuntijana toimii rajavartiolaitos. KIEKUSSA pyritään tuottamaan valtiolle valuuttalaskujen, muistiotositteiden ja muiden taloushallinnon dokumenttien sähköinen kierrätys ja arkistointi. Lisäksi pyrkimyksenä on järjestelmäliittyminen rakentaminen ja tuotteistaminen myyntilasku-, maksuliikenne-, matkahallinta-, henkilöstö- ja palkkahallinta- ym. aineistojen sähköistä arkistointia varten. KIEKU-hankkeen konkreettisia ja jo meneillään olevia kehittämiskohteita ovat valtion matkahallintajärjestelmä, valtion maksuaikakortti, maksuliikkeen kehittäminen ja verkkopalkka. Hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan perusteella KIEKUN toimenpitein on tarkoitus aikaansaada todennettavia tuottavuushyötyjä, joita seurataan ja ennakoidaan TTS-, kehys- ja budjettiprosessissa KIEKUN yhtymäkohtia tuottavuusohjelmaan ja alueellistamiseen Taloushallinnon perustoimintoja pidetään nykyisin pääasiallisesti tukipalveluina. Käytännössä tehtävien hoito on hallinnonaloilla muotoutunut kustannusrakenteeltaan upotetuiksi ja kiinteiksi kustannuksiksi. Tavoitteena on muuntaa kustannusrakenne pääosin muuttuviksi kustannuksiksi Tällöin ensimmäinen vaihe KIEKU-hankkeessa on tukipalvelujen kokoaminen hallinnonalakohtaisesti ja selkeä siirtyminen toiminnallisesti tilaajatuottajamalliin. Jatkossa toimintatapa tulee olemaan hallinnonalat ylittävä ja markkinaehtoisuuteen pyrkivä. Tähän liittyy tietohallintoa ja tietojärjestelmiä koskeva haaste, joka tarkoittaa, että KIEKUSSA myös tukipalvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri tulee tarkastelun alaiseksi. Nyt KIEKUUN valittujen neljän pilottihankkeen toivotaan voivan aloittaa vuonna Tämä on suuri haaste erityisesti henkilöhallinnon toimenpiteille, joilla on ratkaiseva merkitys palvelukeskusmallin toimeenpanon onnistumiselle. Tässä suhteessa KIEKULLA on yhtäläisyyksiä alueellistamisen kanssa, koska KIEKUN toteutusaikataulun aikana tapahtuu suurten ikäluokkien eläköityminen ja on odotettavissa myös muita väestöpoliittisia muutoksia. Näillä katsotaan olevan vaikutusta valtiotyönantajan kannalta. 14

15 Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan on tärkeää, että eteneminen tapahtuu selkeän yleissuunnitelman pohjalta. Vaarana voi olla, että jos alueellistamisnäkökohtia painotetaan liian voimakkaasti ja tehdään useita nopeita alueellistamisratkaisuja, ei toimenpiteiden tuottavuushyötyjen pitemmän aikavälin optimoinnista ole varmuutta. Palvelukeskusmalliin siirtyminen valtion tukipalveluissa edellyttää osaamis- ja henkilöstöpankin tai vastaavan aikaansaamista. Tällaista ollaan rakentamassa KIEKU-hankkeen yhteyteen Henkilöstön liikkuvuus-projektin nimellä. 6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETTAMAN PALVELUKESKUSTEN PERUSTAMI- SIA KOSKEVAN OHJAUSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Valtiovarainministeriö asetti henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankkeiden valmistelua ja koordinointia varten ohjausryhmän. Ohjausryhmän antoi väliraportin Siinä on määritelty valtion palvelukeskus ja esitetty hallinnon tukipalveluja tuottavan palvelukeskuksen toiminta- ja käynnistämisperiaatteet. Lisäksi siihen sisältyy esimerkkejä valtion palvelukeskusten käynnistysvaiheen palveluista sekä havaintoja henkilöstövaikutuksista ja henkilöstöpoliittisista periaatteista. Valtiovarainministeriön asettama palvelukeskuksen perustamisen linjauksia koordinoiva ohjausryhmä on työnsä lähtökohdaksi määritellyt palvelukeskusmallin ja erityisesti valtion virastoille ja laitoksille palveluja tuottavan valtion palvelukeskuksen mallin seuraavasti: Palvelukeskus on järjestely, jossa keskitetään ydintoiminnan tuottamista tukevia toimintoja, osaamista ja infrastruktuuria yhteen paikkaan säilyttäen varsinaiset ydintehtävät alkuperäisessä organisaatiossa. Palvelukeskuksella tulee olla mahdollisuus kasvaa niin, että saavutetaan todellisia mittakaavahyötyjä. Järjestely turvaa palvelujen saatavuuden, mahdollistaa asiantuntemuksen kasvattamisen, palvelujen korkean laatutason sekä aiempaa alhaisemmat kustannukset. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu asiakasohjaukseen. Valtion palvelukeskus on valtion virastoille ja laitoksille tukipalveluja tuottava valtion virasto. Palvelukeskus muodostetaan kokoamalla ministeriöistä ja virastoista palvelukeskuksen toimipaikalla ja muilta alueilta taloushallinnon- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä yhteen organisaatioon. Tukitehtävistä omana työnään luopuvasta virastosta tulee palvelukeskuksen asiakas. Palvelukeskukseen siirretään myös tehtävien hoitamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja muut voimavarat niistä virastoista, joista tulee palvelukeskuksen asiakkaita. Palvelukeskuksen toimintoja ja toimintajärjestelmiä kehitetään yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien järjestelmien ja arkkitehtuurin mukaisesti. Tavoitteena on, että palvelukeskus on asiakasorganisaatioistaan erillinen tulosohjattu, nettobudjetoitu yksikkö. Palvelukeskus tuottaa asiakkailleen palveluja noudattaen alkuvaiheessa tilaaja-tuottajamallia. Palvelukeskus ja sen asiakkaina olevat virastot tekevät vuosittain palvelusopimuksen, missä määritel- 15

16 lään palvelut, palvelujen määrä ja laatu sekä palvelujen hinta. Palvelut ovat maksullisia. Lyhyen käynnistysvaiheen ajan toiminta voi olla yhteisrahoitteista. Palvelukeskukselle määritellään varsinainen sijoituspaikka. Palvelukeskuksen henkilöstöä voi toimia usealla paikkakunnalla. Tarvittava henkilöstövoimavarojen paikkakuntakohtainen uudelleensijoittelu toteutetaan vapaaehtoisuuden ja vaihtuvuuden mahdollistamien uusrekrytointien pohjalta. Väliraportin mukaan hallinnon tukipalveluja tuottavan palvelukeskuksen toiminta- ja käynnistämisperiaatteet ovat seuraavat: 1. Palvelukeskus tuottaa hallinnon tukipalveluita. Tukipalveluita ovat ensi vaiheessa erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Palvelukeskuksen on mahdollista tuottaa myös muita tukipalveluja, joiden tuotannossa voidaan noudattaa tilaaja-tuottajamallia. Palvelukeskuksen vastuulle siirretään ensi vaiheessa suurivolyymisiä tukipalveluja. Ne hoidetaan nykyisillä tietojärjestelmillä toimintamalleja muokaten. Asteittain siirrytään yhtenäiseen arkkitehtuuriin. Palvelukeskuksen palveluvalikoima laajenee sitä mukaan kun palveluja on siirrettävissä asiakasvirastoista palvelukeskukseen. 2. Tukipalvelut ja niiden tuottamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja muut voimavarat kootaan hallinnonalakohtaisesti (vertikaalisesti) taikka useammalta hallinnonalalta (horisontaalisesti) palvelukeskukseen. 3. Palvelukeskus on valtion virasto, jolla on omaan hallintoasetukseen perustuva itsenäinen toimivalta. Palvelukeskuksella on oma menopuolella nettoutettu toimintamenomomentti. 4. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tilaaja-tuottajamalliin, jossa palvelujen käyttäjä hankkii/ostaa palvelujen tuottajalta palvelut. Tilaajatuottajamallissa määritellään etukäteen palvelut, palvelutaso, palvelujen määrä ja palveluista suoritettava korvaus. 5. Valtion henkilöstön nopeasta eläköitymisestä johtuen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palvelukeskusten toimintaa sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 6. Palvelujen kokoamisen myötä henkilöstövoimavaroja kohdennetaan uudelleen. Siirtyminen toisen työnantajan alaisuuteen tai toiselle paikkakunnalle perustuu henkilön suostumukseen. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus valtiolla turvataan. Tarvittavan osaamisen siirtämiseen ja varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä palvelukeskuksissa että asiakasvirastoissa. Palvelukeskusten henkilöstö on valtion henkilöstöä valtion virastossa ja heitä koskevat kaikki valtion henkilöstöä koskevat säännökset ja määräykset. 7. Toimintamalli ja tietojärjestelmät rakennetaan siten, että ne turvaavat palvelujen yhtenäisen toteuttamisen. Sekä palvelujen ostajalla että tuottajalla on mahdollisuus seurata palveluprosessia sen eri vaiheissa. Maksuliikenteen ja muun tietoliikenteen turvallisuus tulee taata. 16

17 8. Palvelukeskuksen palveluista peritään tilaajalta siirtymävaiheen jälkeen maksu, joka perustuu palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannushinta). Välittömänä tavoitteena on, että palvelukeskukselle myönnetyt määrärahat ja sen palveluista perimät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Tavoitteena on, että palvelukeskusta kehitetään siten, että se voisi jatkossa hinnoitella palvelunsa markkinaehtoisesti. 9. Kehysmenettelyssä ja valtion talousarvion laatimisen yhteydessä päätetään tukipalvelujen tuottamisen uudelleenjärjestelystä sekä uudistuksen tuottavuushyötyjen kohdentamisesta. Tuottavuuskehitystä seurataan vuosittain. Tämä edellyttää, että palvelukeskuksen ja asiakasorganisaation kustannusrakenne ja kustannukset tunnetaan sekä että toiminta- ja talousjärjestelmät muutoinkin ovat läpinäkyviä. Tiedusteltaessa valtiovarainministeriön palvelukeskusohjausryhmän puheenjohtajalta teesien merkitystä selvitysmies on saanut sellaisen vastauksen, että edellä oleva teesit antavat osaltaan ohjausta palvelukeskusten perustamisvaiheessa ja osaltaan kuvaavat tavoitetilaa. Näitä ei ole tarkoitettu noudatettavaksi normitasoisina, vaan ne on tehty pilottiprojektien kanssa käynnistettävien keskustelun pohjaksi. Ohjausryhmä tulee käymään vuorovaikutteista keskustelua pilottihankkeiden kanssa, testaamaan annettuja teesejä sekä tukemaan ja seuraamaan pilottien kehittymistä vuoden 2006 loppuun saakka. 17

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Projektipäällikkö Kirsti Torvinen, Opetusministeriö 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

-TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti

-TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti -TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti Puolustusministeriö 15.12.2004 LAATIJAT: Tämän raportin ovat laatineet: Satu Kiiskinen Senior Manager Anu Lindberg Senior Consultant BearingPoint

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen 7.3.2008 Soile Väänänen soile.vaananen@adm.jyu.fi Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Yliopiston palvelukeskushanke Aiheuttaa hallintotehtävien

Lisätiedot

Asettamispäätöksessä nimettiin ohjausryhmään seuraavat henkilöt:

Asettamispäätöksessä nimettiin ohjausryhmään seuraavat henkilöt: Opetusministeriölle Opetusministeriö on asettanut 14.10.2005 (Dnro 61/040/2005) hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen ja sen ohjausryhmän. Toimikausi päättyy 31.12.2008. Hankkeen

Lisätiedot

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö 11-3-2015/tl Kurikka-Jalasjärvi palvelujen järjestämissuunnitelman ja myöhemmin tehdyn päätöksen mukaan yhdistyneen kaupungin konsernitalous, palkkahallinto,

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Esityksen sisältö Mikä Kieku on ja miksi se tulee käyttöön? Tavoiteltavat

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 DIAARI:237/2010 41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/2010 89 Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessialueen kehittäminen ja työnjakojen selkiyttäminen. Valtio Expo 19.5.2015 Maileena Tervaportti

Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessialueen kehittäminen ja työnjakojen selkiyttäminen. Valtio Expo 19.5.2015 Maileena Tervaportti Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessialueen kehittäminen ja työnjakojen selkiyttäminen Valtio Expo 19.5.2015 Maileena Tervaportti Sisältö Kehittämistyön lähtökohdat Toteutettu selvitys 12/2014 03/2015

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori Kehitysjohtaja Helena Lappalainen, Palkeet Kommenttipuheenvuoro: johtaja, ICT, Juha Koljonen, Palkeet Kieku-hanke loppusuoralla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishanke (hama)

Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishanke (hama) Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishanke (hama) Tulokset ja jatkotoimenpiteet Keijo Kettunen, maksuliikepäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo, Keijo Kettunen 19.5.2015 Hankinnasta maksuun -prosessin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon Oikeusministeriö LIITE 4 Mitoituslaskelmien lähtötiedot Versio 1.0 5.1.2005 Sivu 2 (8) Johdanto palvelukeskuksen mitoituslaskelmiin Palvelukeskuksen mitoituslaskennassa

Lisätiedot

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 Valtionhallinnon siirtyminen e-laskutukseen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 1 Edellytykset toimivalle e- laskutukselle 1. Toimivat järjestelmät Sähköinen laskujen kierrätysjärjestelmä (Rondo) Käyttöönotot

Lisätiedot

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku Esityksen sisältö Palkkakustannusten jako nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat Kustannusten kohdentamismalli tilanne

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kurttu-seminaari 18.4.2013 Helsinki Jari Hintsala Sisältö Projektin sisältö Projektin tuotokset Projektin toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011 OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Heikki Ripatti, toimitusjohtaja, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, controller SOK / Talous Päivi

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 CASE Valtiokonttori: Kokemukset verkkolaskuista Voiko toimittajan pakottaa lähettämään verkkolaskuja? Miten verkkolasku tehostaa ostolaskujen käsittelyä? Kristiina

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtion IT palvelut ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006 Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö 16.11.2006 1 Valtion IT toiminnan johtamis

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl Tukipalvelukeskustyöryhmä 5.2.2015/tl Työryhmien tilannekatsaus Palvelusopimukset Alustavia malleja on käyty lävitse. Päätetty viime kokouksessa, että sopimusneuvotteluihin ja sopimusten valmisteluun sekä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Mikä muuttuu Kiekun myötä? Mitä se tarkoittaa?

Mikä muuttuu Kiekun myötä? Mitä se tarkoittaa? Mikä muuttuu Kiekun myötä? Mitä se tarkoittaa? 1 Sisältö 1. Kiekun prosessit ja työroolit 2. Kieku-taloushallinto 3. Kieku-raportointi 3 1. Kiekun prosessit ja työroolit 4 Kiekun prosessit ja työroolit

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle

Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Taloushallinnon tuottavuustavoitteet Mikko Kangaspunta Valtion taloushallintopäivä Helsinki, Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Tuottavuus = suoritteiden määrä jaettuna työpanoksen

Lisätiedot

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE

PROJEKTITOIMIN N A N O HJE RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua X 1 PROJEKTITOIMIN N A N O HJE HISTORIA Pvm. Versio Tekijä Hy väks y j ä / p vm 5.5. 2014 0. 1 Kunnanhallitus 1 Johdanto Projektitoiminnan ohje on suunnitelma toimintatavasta,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

Kilpailutusjärjestelmä

Kilpailutusjärjestelmä Kilpailutusjärjestelmä j Tahokkaat julkiset hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies i Valtiovarainministeriö, JulkICT / YRO Julkiset hankinnat EU: Älykkään, kestävän

Lisätiedot

VALTION TUOTTAVUUSOHJELMA

VALTION TUOTTAVUUSOHJELMA Erikoiskirjastopäivä 2007 Tuottavuusohjelma, henkilöstön asema muutoksessa ja valtion palkkausjärjestelmät Kalevi Juntunen, Akavan Erityisalat VALTION TUOTTAVUUSOHJELMA KEHYSVALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT n Hallituksen

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot