Campereen työväenyhdistyksessä C u run työ vä e n yh d istykse ssä Työväenliikkeen kirjasto

Transkriptio

1 n. R. af Ursinin Campereen työväenyhdistyksessä C u run työ vä e n yh d istykse ssä Työväenliikkeen kirjasto varasto 92 K URSIN Ursin, N. R. af Puhe Tampereen työväenyhdistyksessä 1 u r f u.*. i m m a n o m a in litjo p o tn o $PoIpnjpo$ Rinta 10 penniä.

2 Strvoifat kanfalaifet! SH akka at a a te to v e rit! k öyhälistön, proletariaatin pimeäftä, Synkällä ta iv a a lla toistaa ykfi täi)ti ^äikäifevän kirkkaatta v alo tta, kirkkaammalta kuin mikään m u u : m aterialistisen, tatoubeltisen historiankäjityffen kim m eltävä aam utäljti. e noufi ta iv a a n ra n n a lle enfin nglannisfa ja N anskasfa : obbes, # a rrin g to n, ibbon ja SOIonteSquieu o v a t täm än m aailm anfatfom ufc fen enfim äijtä tie n ra iv a a jia, m utta Selvem m in ja johbonmukaifemmin kuin kukaan m uu efitti tätä oppia K aarle SDIarp, tieteeuifen fofiatisi m in Ju u ri, nerokas tuoja. N iitä opettaa fitten m ateriaiistineu i)t^torian äfitt)^? pelkkää aistitiifuuttako? ttä fietu lähtee ru u m iista, on täm än jälkim m äifen ilm estym ism uoto? i Suinkaan- S ä ijä it fitofoofifeen kyfymykieen fe ei kajoo yhtään. e opettaa a iv a n ykfinkertaifesti, että m aailm an, il)«m iskunnan historian kulku riippuu taioubeltifista otoista, aineellifen toim eentulon v ä lik a p p a le ista : kun näm ä, fiis tuotannon muoto m uuttuu, m uuttuu myöskin ihm iskunnan historia. X ä S tä Seuraa johbonmukaifesti, että m aailm an historia on tais= telua taloubellifista ebuista. (Sri luokat, eri ihm isryhm ät, joitta on eritaijet tatoubeliifct ebut, feifo v at v a s ta tu s te n taistellen v a lla sta. Qia tobelliiuubesfa me huomaamillekin itiin o lev an, jos Syvem m ältä tarkastam m e historian tapahtum ia. Stlhaifon kamppailua ylhäifön kansfa m u in a isk re ik a sta ei ollut m itään m u u ta ; ptebejien taistctu p atriifioita v a s ta a n N oom asfa Sam oin; kristinusko, jo ta alusfa kait; n ätti v a a n alhaisempi v ä e s tö, herätti tätä v ä e stö ä to ivom aan pas rem paa toim eentuloa, ja täm ä ju u ri akhaiion liike pakoitti vihboin tuon epäkristillisen keifarin, konftantiuu S u u ren (!), ju listam aan kristinopin v a ltio n uskonnokfi; p o rv aristo noufi aatelia ja m aallis; tu nuttu a papistoa v a s ta a n fam oista Sy istä; ja vihboin tehbastuo; tanto herätti etoon proletariaatin v a a tim a a n tatoubellifia etuja yl)tä; täifesti kaikille ihmisille. SOiutta eihän toki kaikki ebistys riipu taloubellifista olofuhteista, v äittän ee joku. SiäennäifeSti ei. N lutta N larp ja nqels o v a t ofoit= taneet, että m itä Syvem m älle tunkee afiaa tutkim aan, fitä Selvene mäkfi käy täm ä to fia fia : aineellifen eläm än tuotantotapa, taloubeui; nen tila on tofiaan yhteiskunnallisen, v altio llifen ja henkifenkin elä; m än pernstukfena." S ä m ä n opin mukaan on fiis niinkin henkinen taistelu, kuin S u o m e n ja N uotfin kielten taistelu m aasfam m e näyt* tää olevan, Suomenkielisen kanfanainekfen kamppailua alusfa tjliv a lta is ; ten ruotfinkielisten kansfa taloubelliieen tafa;arv o iiu u teen pääfemifekfi. S ä S fä on m ahbotonta efittää koko täm än afian ykfityiskohbat. k a jo e n enää v a in fiv ey S; ja oikeusoppiin m uutam illa efimerkeillä. i fo v i väh ääkään epäillä, ettei Sicero, N oom an fuuri puhuja, olifi ollut fanqen Siveellinen henfilö. ä n on kirjoittanut erään etev än

3 fimepsopin, jota mi elätin käptetään ufeampten m aitten kouluisfa, pai^ koittain meilläkin. S i in ä on monen plemän opin opesfa_ mpöskin Seuraama paikka: mikä moi olía suurempi rikos kuin ihmisen tappa? m inen, marfinkin jos isän on pstäm ä? R iu tta onkopan joku tepnpt rikokfcn, j ^ a tappaa om an pstäm änfä, jonkun tira n n in? k o o m a n kanfasta ei fittä näptä, filiä täm ä kanfa pitää tä lla ista tekoa kaikilta urostöistä Suurim pana". cero oli plim pstön etemin ebustaia 9ioom asfa, kun S a e fa r noufi tirannikfi": koko plim pstön taloubellinen afema oli täm än kautta joutu nut m aaraan, Siitä m altioöifen m urpan p u olu stu s m aatoin t a m a 11 i S t a fimepslakia. O le n meibänkin m aasfa kuullut fpm ästi uskonnollisten henkilöitten puolustam an u= gen S d ja u m a n n in ja Sen n art op en tp alin tekoja, m ntta pleenfä on Se puolue, jonka aineellisiin etuipin näm ä m urhat tuntum asti koski* m at, ainakin alusfa julkifisfa m astalaufeisfa n iitä tuom innut. S p a rta S fa fai ifä kurfailem atta tappaa lapfenia, koska ei täm ä ollut taloubellifesti tuottam a. 28aikkei meillä tyttölapsia tapeta, termeptii tpökanfa pleenfä tytön fpntpm istä m ähcm m ällä iloita kuin pojan p u htaasti taloubellifista fpistä. tiehen ja naifen pptpmifen lasten Siittäm istä marten pitäifi suuren ranskalaifen filofoofin ttcpel ton* tagne n mukaan olla pppä to im itu s", m utta Sittenkin Snofimat työ* läifet neom altufialaifia mrtrokeinoja kapien faan tia m astaan taloni bettifista fpistä. S a m a on pleinen käfitps DianSkaSfa Sam oista fpistä. Sim epsoppi on fiis en aikoina ja kanfanluokisfa äsken m ainitu ista SpiStä räs npkpifen kristinopin kannalla feifoma pappi, ^paut öpre onkin m pöntänpt, että täpän aikaan on oikeastaan neljä miifi fimepsoppia pptaikaa m ailalla n. S. kristillisessä ppteiskunnasfa. Q a oikeuskäfitteet omat Samanlaiset.,, )auitfema luokka m äittää oikeakfi Sen/ mikä on Sen taloubellifitle ja m aítioílijille ebuille fuotuis faa, ja määräkfi, mikä on tätä m astaan ", f a n o o ^ a u t Safargue, tarp in mämppoika, äsken iulkafem asfaan kirjoituksessa. S u n työ* mäestö tekee lakon faabakfensa parem pia eläm änehtoja, ja toifet työ* miehet tpön m apau ben" n o jalla menemät lakonnkkureikfi, to ijin fas noen, rpöstäm ään ebettisten, tpömäen tilaa parantam iseen pprkimien koko toim eentulon, eimät tpöläifet fuinkaan kliki kätä fimeellifekfi teokfi. e pllpttim ät" lakkorikkureita jä ttä m ä ä n paikkanfa, ja jos tu om ioistuin tuomitfee Peibät ptlptpkfestä m atojen puutteesfa" lins n aan, termeptii koko itsetietoinen tpömäestö heitä Sieltä tu ltu a juplilla ; s e on peibän oikeubenkäfitpksenfä, m aan ei Suinkaan pläluos kan, joka Sitä kaupistuu. $ a jos oikeus tuomitfee room alaifen lain no? ja lla jonkun melkein nälkään nääntpm än leipäkannikan m arastam i* festa, kun markaus neljännen kerran tapahtuu, elinkautiseen man= keuteen", on fe Suorastaan alpaifen fa n fa n oikenskäfitteitä m astaan. (Sam oin pitää fe kaikki fakkotuomiot, jotka pakottamat koppää kanfaa lin n aan, m utta laskemat plpäifön mäpäifen rom on luom uttam ifella mapaakfi, aim an oikeubettomina eli m äärinä tuom ioina. S ä m ä kaikki joptuu talonbeltifistä fpistä eli porm arittifesta luokkamaltiosta. utta eipän toki kaikki täsfä m aailm asfa fittekään jopbu talou= bellifista fp istä? O n p an fitä paitfi ipm ifillä m apaa tapto, joka jop* taa pänet toifeen ta i toifeen fu untaan ulkonaisesta oloista puoli* m atta. SSapaa tapto on kiistanalainen porm arillistenkin filofoofien

4 4 le irin ä. Ufeam m at kaikkein fuurirnm istakin, kuten (Spinosa, uubcrns m an fiiofofiian etemin fitofoofi, ja.gjerbart, itubem m an kasmatusopin kuutuifa p eru staja, kieltämät f en. R iu tta jo S eimät kaikki tähänastu fet rnuutokfet jo^tuifikaan aineeiiifen toim eentulon mälikappaleista ja taloubektifista maikuttimista, kuten npkginen fofiati^m i 3R ar$ in ngets'in opastam ana pteenfä m äittää; jos ihm istahto ei m aan näens näifesti, m aan tobehafin otifi mapaa, ei näm ä feikat Sittenkään ku* rnoo m aterialistisen ljistoriankatfomuksen totuutta. S i l l ä marmakfi tofiafiakfi kuitenkin jääp i, että t ä h ä n a S t i ihm iskunnan f u u r e n juuri enemmistö on teifnpt n. f. mapaa n" p ä ä t ö k f e n= fä taloubellisten olojen m a i k u t u k f e S t a, m u ista maikutukfista ja Saarnoista huolim atta, koska tofiaan niukka t a l o u= hellinen toimeentulo juuren e n e m m i S t Ö n k e S k u us besfa pkf inkert aif esti pakottaa tämmöiieen m es n e 11 e l p t) n. Q a täm ä fitte maikuttaa pleifeen m aailm an m enoon ja m uitten kanfanluokkien toim intaan, joiben enem m istö npkpään kats joo ennen kaikkea taloubeeifia etujaan. 28aSta kun ei enää f o jia; lism in toteutettua ihm iskunnan ju u ri enem m istö ole pakoitettu täs hän menettelppn, eimätkä m uut kanfaluokat fitä m o i h arjoittaa, Saattaa toinen katfantokanta p äästä m ailalle. ^läluokkalaisten, jos he to jiaan harrastam at i h anteeuifia" afiotta, tulee fiis etupa äss S ä ebistää fojialism in moitoue pääföä. R iu tta Sitä eimät tee, ju u ri fiitä fppstä, että he omat uponneet tuohon t o b e 11 i f e e n m aterialism iin, itfekkäifppteen, om anm oiton pppntiin, l u o k k a g o i Ss m i i n foko kanfan fuuren enem m istön ja ihm iskunnan kustannuks jella. 9Jtar itfe on m iitannut fiihen, että m aterialistin en IjiStorians katfomus ei ole ikuinen, m aan ehkä tulem aifuubesfa hämiämä, kuu luokkataistelukin t)ämiää ja koko ihm iskunnasta tulee pkfi ainoa luoks ka: inhim ittifen phteiskunnan ejihi^toria pciättpp". pän Ja n o o näet kom munistifesfa m anifestisfa: koko t ä h ä n a S t i f e n *) ph5 teiskunnan historia on historia luokkataistelu issa''; [tilä joptumats hän luokkataistelut ju u ri m aterialistifesta historiankatfomukfesta. O le n jotenkin la a ja s ti efittänpt m a te ria listista h^toriankäfis tpstä, tätä jofialism in perusoppia, jo tta te h P ^in pm m ärtäifitte, minkä tähben köphälistö ei moi pptpä m inkään toifen m altiollifen puolueen m aaliohjelrnaan, maikka täm ä fifältäifi kuinkakin kauniita Sanoja, kuinkakin kultaifia tupaukfia. S ö p 1) ä t i S t ö n aineet l is fet e b u t o m a t m i t ä j p r k i m m ä S f ä r i S t i r i i b a S j a j os kaifen pormarillijen puolueen etujen k an Sf a toifen tofin enem m än, toifen mähemmän. Q a porm aristo tietää fen rnpös aim an m ain iosti, maikka f e koittaa peittää täm än ristiriiban kaikens m oifiin korulaufeifiin, faabakfenfa tu osta m ättäm än ju u resta euents lnistöjoukosta äänestpskarjaa". R iu tta kajoa m aan fen aineellifiin etuihin tobe n teolla ei mikään p eto", janoo ta n s k a n ja koko npkpm aailm an ju u rin, nerokkain kirjatlijuuben arm ostelija, öafallen elämäkerran kirjoittaja eorg ISranbeS, ole n iin pinoeä mies kuin porm ariltinen nties, jos m aan h^nen kukkiiroanfa koskettelee". tarkastak aam m e tätä jprkkää tuokkamastakohtaifuutta rnuutarnisfa eri afioisja. * suunun p a rto e n ta rn a n t.

5 huhtikuutta minne m uonna kokoontui Tam pereella 400 u o- men torpparia ebustaen 5 0,0 0 0 torpparia eti 5h ofaa koko lumusta. e oli kerrallaan fuurem m oista! Q a mielii fuuremmoifem pi oli fe aate, joka fiellä fpntpi, fuuremm oifim pia uornen koko uubemmasfa i)i toria^fa, m i l j e l p Spakko. O n m äärättäm ä fellainen pleinen miljelpspakko, että kaikki m altion om istam at m etfäm aat, kruunun^ puistot, mirkatalot fekä kaikki kuntien, Seurakuntien ja pkfitpisten i)atlusfa olema miljelpskelpoinen m aa on uuben m aantouokraiain ehboilla jätettäm ä halullisten miljeltämäkfi, jottei o m istaja itfe fitä miljele. i kuitenkaan pkfitpifille funrem m isfa kuin 25 hu fu um ifisfa tilotsfa miljelpskelpoista m a a ta ". o S täm ä epbotus toteutuu, motpi uo= men koko m iljoonaan noufema irta in mäestö, joka on t o b e 11 i- n en häpeäpilkku pormarillifelle pallitukfelle, p äästä leipään ja toim eentuloon. SUhitta kenenkä kustannukfelta ja m apauben" rajoittam isella? Qlm eifesti m anttaalim iesten. entaf)= ben täm m öistä ppkälää turpaan hakee m u ista m aaliopjelm ista. SftiiSfä cpbotetaan m uutam ien m iljoonien m k:n antam ista m aan ostoon, jotka eimät riitä mihinkään ja jotka parem m in käptettäifiin irtaim en mäestön rakennus^ ja miljelpsamukfi afianom aifiua tiloilla, h P ^ ä kuitenkin, ettei enää täm m öistä toim enpibettä fanota kommunistia fekfi ja anarkistijekfi", kuten p astori B lo m berg in epbotusta 1897 m:n m altiopäim iöä. sjttin paljon aikaanfaam at pelko ja mamistus porm arillifisfa piircisfä. Q a eipän fitä muka moi loukata n iin pafc jon pkfitpifen m apautta, että pänen pitäifi luom uttau ofa m aastanfa ebes mu okralle toifelle, joka on nälkään kuolem aifillaan. i fuin* kaan, oliiipan fe krntpea rpntäps, pppää, pppääkin pppempää pkfitpiss om aifu u tta" m astaan! Q a kuitenkin uskaltam at porm anllifetkin talo u stie te ilijät, niinfanotu t m aap eräu u bistajat" (Bobenreform er, h en rp eorgen kannattajat) etupääsfä, kimenkomaan m aatta, että pkfitpisten m aa=alueita kaupungeisfa, jo illa ei ole rakennukfia rakennettu, m erotettaifiin tobellifen tonttiarm onfa eikä tam allifen peltomaan tapi puutarham aan m ukaan: täten pakoitetaan om istaja joko rakentam aan rnkennukfia tapi m ppm ään alueet fem m oifelle,.joka niille rakentaa, e on täpbellinen rakentamispakko, kuten m aalla miljelpspakko! R iu tta kun m uutam at torpparit erään pienen feo^ baaliperran kartanolla koettamat panna torppariopjelm aan p a ra n n u t fia toim een ja täm ä joptaa kaupeaan päätäm ifeen, filloin keptaamat kaikkien porm arispuolueitten lepbet fpptää onnettom uubet fofialistien ja niiben agitaattorien niskoille ja tutifem at ukot puutam at melkein paubantakaifeua ään ellä: ei n iillä Sofiali^teilia ole ipanteita!,, i tiebä, pitääkö nau raa m ai itkeä femmoifelle pormaruumeilplle. SBiutta korkein ipanne, mikä npkpään löptpp; on fofialism in ipanne: fe tap= too m apauttaa koko ihm iskunnan riistäm isjärjestelm än ikeestä ja luoba ppteifen fuuren meljeskunnan, josfa tofiaan kaikki omat tafa= arm oifia m eljiä eikä toinen nylje to ista kaikin tam oin. e torp= pari tapi m äkitupalainen, joka ei npt jo pm m ärrä, että ain oastaan fofialistien opjelmaepbotukfet tofiaan pkfiu tepokkaasti panen etu= jan fa malmom at, on joko poukkio tapi rapalla joko m älillifesti tai m älittöm östi ostettu. 5

6 6 te proletariaatin rtaifet! $ a S tuosfa kulkee eräs tpttöraukka, jonka m anpemmat ja fiskot omat joutuneet äärim m äin en kurjuuteen npkpifesfä ppteiskunnasfa! ä n moi ne p elastaa ja pän ne pelas= taakiu. ä n menee kabulle, tapaa perran ja pän mpppt, fanoo m p p p i rakkautenfa, joka on ipmifen pppin tunne, tälle mtepelle, jo ta pan e t rakalta. Cuuletteko te tofiaan, että npkpinen por* m arillinen ppteiskuntalaitos moi p oistaa paureuben m a a ilm a lta? e ei ikinä poistu, ennenkuin fofialistifesfa m altiosfa jokaifetla nai= fellakin on liittäm ä toim eentulo, ettei ppbenkään naifen tarm itfe mppbä ipmifen pppintä tu n n etta; [illoin fe m asta poistuu, jolloin ei enää tarm itfe puubaptaa: Oi, että leipä niin kalliit on ja lipa ja meri n iin patpaa". Q uuri fiitä fppstä, että lipa ja meri npkpään on n iin patpaa, eimät nuoret perrasmiepet mene naim ifiin, koska peibän tulonfa eimät fiipen muka liitä! Q a luuletteko, että te pptpneinä porm arinaifiin moitte faaba palkkanne kopoamaan, joka on pääafia teille, köppälistön n aifet? $ u n porm ariston naifet omat teibän am ullanne faaneet om at luokkamaas timukfenfa läpi, jättäm ät pe teibät pkfin taistelem aan k a p 1 1 a l i Ss m i a m a S t a a n, jo lta ju u ri, porm arinaisten ifiltä ja m etjiltä, nuo palkanko ro tukf et omat kiskottamat. en moi aim an raupauifesti m annoakin, ainakin m itä porm arinaisten fuureen enem m istöön tulee. (Sikä ebes 2l(ekfanbra G ripenbergin puoluekaan ole uskaltanut, kuten fofialistit, m aatia m aaliopjelm asfaan fam aa palkkaa naifetle kuin m iepelle! Q a te kieltolain kannattajat! Sörikä m altiollinen puolue enfikfi koko u om en mnasfa afetti pkfimielifesti pleifen kieltolain opjelm aanfu? e oli fofialistien puolue S u r u n ikim uistettam asfa kokoukfesfa m , fam aua kun uom en tpömäenpuolue luotiin. SUiutta mielä m ppmäkfpttiin pkfimielifesti" S u r u n pleifesfä raittiuskokouks fesfa etemimpien raittiusm iesten epbotus, jo S fa ei uskallettu puoltaa enem pää kuin kunnallista kieltolakia! luuletteko, että femmoinen puolue, joka enfin pkfimielifesti afetti opjelm aanfa pleifen kieltolain, ei uskoqifemmin kuin kukaan muu a ja tätä afiaa maltiopäimihä? S o fin on npt fe pullunkurifuus tapaptunut, että m uutam at etemät ruotfinm ielifetkin omat olojen pakosta, kuten muutkin pännpstelijät, ottaneet puolustaakfenfa pleistä kieltolakia tietpsti mpöntämähä kormausta noille panim oifännille, jotka muka muuten joutuifim at m ieron tielle. R iitta jos maltio katfoo ppmäkfi lakkauttaa jonkun liikkeenfä fppstä tai toifesta, filloiu on tietpsti tpömäfi m apaita" ipm ifiä, jotka faam at fiis m apaasti" m ennä, m inne paluttaa! Q a fitä paitfe, onko fe n iin aim an m anna, että pläluokkien ebustajot, olkoot pe fitte ruotfinm ielifiä, fuom ettarelaifia tai rntorfuom alaifia, falaifesfa äänestpkfesfä maltiopäimihä kannattam at kieltolakia, joka fotii monen peibän pstäm änfä, m utta ei ppbenkään tpömiepen tai tpömäen pstäm än etua m astaan? SOftnä m aan kpfpn, fihä fuuret fan at eimät fuuta palkaife. SäS fäk in fiis moi olla fuurekfi paitakfi

7 I 7 tuo falcunen äänestps, {ota maataan Stuart Sftitt niin kaunopuhe* liaanit efitpkfesfään of th e m o d e o f v o tin g " taistelee. QioS", fanoo SiJttil m uun m uasfa, ebusmieppps on pleifön antam a tuotta^ m ustoim i, on pleifö oikeutettu faarnaan tietoa ebusmiepen äänestpf* festä". SDiutta m eillä on falainen äänestps kieltolainkin pien tärs keäsfä afiasfa käptettämä. Q a minkä pormaripuolueen opjelm asfa te näette maatimukfen 8 tuntifesta tpöpäim ästä tapi ebes 9 tai 10 tuntifesta, maikkapa m aan n aifitle? a p i pötpön poistam ifesta, joka peräti runtelee tpö= mäen term epttä? i m uuta kuin pleifiä korulauseita liian pitkästä tpöpäim ästä", kaikenpuoliselta felroitpkfestä tpöpäim än pituuben rajoittam ifekfi", jo ita fitte kukin faa tulkita m ielenfä mukaan. Q a inistäp än fppstä Suom alainen puolue", joka uskontoa niin pellästi m aalii, ei ole m aatinut funnuntaitpöu p o istam ista, maikka fe fuoraan sotii raam attu a m astaan? S i i t ä pkfinkertaifesta fppstä, että mam= m ona peistäkin on paljoa parempi kuin ju m ala, jos tekoja m aabitaan eikä m aan jan o ja. ikä ebes nuorfuom alainenkcan puolue, joka ennen m uita tapi too olla ebistpspuolue", kanfanm altainen" ja m apaam ielinen" ole uskaltanut panna opjetm aanfa m altioltifen äänioikeuben antam ista 21 m uotta täpttäneille kanfalaifide. S ietp S ti [iitä fppstä, että,,fe m ain on teptp ensi (3 muoben) maltiopäimäkauben tpötä ftlmäuä p itäen." (!?) -Biutta fitä ei kukaan usko. 21 muotta täpttäneille ei tapbota an taa m altioflista äänioikeutta [iitä pkfintertaifesta fppstä, ettei tapbota liian paljon ebistpspuoluelaifia ja kanfanm altaifia ja m apaam ielifiä" ebuskuntaan, jom m oifia ain a nuo nuoret melkein poikkeukfetta omat. ^ a S ju a p a n npkpinen m ääräps o n ; f en näkee m ain io sti m aan fiitä ppbestä tofiafiasta, että m inun 2 3 muotias poikani tuom arina istu u käräjiä ja moi tuom ita ipm ifiä maikkapa kuolemaan, m utta äänestäm ään maltiopäimiue pän ei kelpaa ja tie= tpsti mielä mäpemmän fiellä afioita käsittelemään! SBipboin kajoaan erääfeen arkaluontoifeen afiaan. S o fia lis tit omat ju listan eet uskonnon jokaifen ipmifen pkfitpisafiakfi, f. o. taps tom at fuoba jokaifeue täpbellifen mapauben täsfä fupteesfa, koska ei pkfikään järkemä ipm inen moi m äittää, että toinen uskontunnustus olifi ju m alalta tai m uualta faan u t peruuttam attom an niin fanoakfeni patentin pkfinomaifesta oikeubestaan. SKutta pptä kaikki m äittäm ät ufeat m aleptelijat, että fofialistit eritpifesti mipaifimat to ista tai to ista uskontoa tai uskontoa pleenfä. S o sia listie n joukosfa on kuten m uisfa puolueisfa fekä uskonnollifia että m apaa^ajattelijoita, m utta tofiaan ppmin mäpän ulkokullattuja, jo ita taas m itisfa puolueisfa on fangen paljon. Sobedis festi uskonnollifia ipmifiä fofialistit kunnioittam at, m utta ei ulkokullattu ja paam illifia tai papillifia, olkoot m isfä m aasfa tapanfa, fillä n äillä uskonto m aan on kcppipcmonen tai nukutusjuoma. tou felta puolen fofialistit, jo ista fofialism i on jotakin ju u rta, ju m a la t lis ta ja pppää, pppintä m itä pe tuntem at m aau ifista asioista, maatis mat, että uskonnon miepet fitä kunnioittam at eimätkä fitä lokaan mebä: m uuten moimat fofialistitkin kiimastua ja mennä koptuullisten rajojen pii, m itä uskontoon tulee.

8 9Xrv. kanjalatjet, rciifaat aateto v erit! SDtuut puolueet m y ö n tävät, kuteu ain a o v a t m yöntäneet, ju u ri n iin p aljo n kuin o lev at olot pakottavat n iitä m yöntäm ään, ei rahtua* kaan enempää. akfan kuuluifat kanfanvakuutuslaitkin ejim. o v a t to bistettavasti ainakin fyntyneet pakon vaikutukselta, kuten 33iSs m arcftin myönfi. SkaikiSfa vallankum oukfisfa o v a t p orvarilliset niin* ikään m yöntäneet n iin paljon kuin on ollut pakko m yöntää, r e iltä k in on tehty k ilv an useita myönnytyksiä paperilla, koska ty ö v äen liike on k a iv a n u t n iin maistavaksi. äftutta fittekään p orvarilliset e iv ä t enää m yöntäifi meille yfsikam arijärjestelm ää, tuhkin yleistä äänioikes uriakaan. e n huomaa jo jiitä ilo sta, jonka l)e kaikki p ä ä s tiv ä t, kun fo jialistit tilapäifesti k ärfivät tappion a ffa S ja ebustajapaikkojen, v a a n ei fuinkaan ään im äärän Suhteen. Qa kuitenkin on je v o im an merkki fekin, että v iljb o in viim einkin kaikkien porvarispuolueitten täytyy ylsbistyä fofialism ia v a s ta a n, faabakfenfa nyt akfasfa tois meen m itä m ustim m an taantumuksen, jota m. m. ju u ri tiebemies ja yistorioitfija SOtomfen jo ennusti. Sftiin m aistavia me emme v ie lä ole uom esfa. 2öaan m eibän tulee fiiksen pyrkiä. SHuiStakaa Sen takia, että fe on kanfanluokkanfa petturi, joka ei mene äänestäm ään enfi v a a le is fa fen jyväksi. SOtuiStakaa, että koko ty ö v äestö n ja jen kaikkia harrastuksia porvaripuolueitten puolelta koybellaan en mu* kaan, kuinka faam m e ebustajia kanfanebuskuntaan! QoS me faam me 10-20, m eitä Isalvekfitaan ja v a in o ta a n, jos faam m e 60 80, m eitä koitellaan pelolla ja kunnioituksella. iis kaikki jo fa in o a v a a liu u rn a lle! Q a m uistakaa vifsboin, että, kun fojialism i v o itta a, on luokka ra jo itu s h ä v in n y t ja koko ihm iskunta kulkee uutta kaunista, v a lo ifa a tu le v a iju u tta kohti, jo S ja teibän lapfenne ja lastenne* lapjenne e lä v ä t kuten ikuifesfa kevääsfä. Q nnostunut fofialisti, fofiatism in fuurin ru n o ilija SDtorriS laus laa teille ylev in ja n o in : (Eteenpäin te köyhät. S ie tfä ä! S u o, mi v öyryy, kajahtaa, SBapauStaiSton fotahuuto on, m i kiertää m aailm aa. espäin! estä ihm iskunnan ylös lippu nostakaa! espäin kulkee m aailm a. $ u u le! SRiehuu ukkosmyrsky. $ a tfo p ä iv ä ä! SBilsantyrSfy S o iv o rin n o is ta je h y tk y y. espäin m arsfi joukko v a a n!"