Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2 1

2 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 21 mennessä. Ilmastostrategiassa ja siihen sisältyvässä energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän vuosiraporttiin on nyt koottu ensimmäisen kerran yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energian käytön kehityksestä ja energiansäästösopimusta toteuttavista toimenpiteistä. Katselmustoiminta on tällä sopimusalueella vasta käynnistynyt, joten säästöpotentiaalin ja sen toteutumisen tuloksia on nähtävissä seuraavina vuosina. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestämän käynnistämien ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 21 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 9 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 15 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 23 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 25 Liitteet Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen mennessä liittyneet yritykset 26 Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 27 Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 3 Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 2 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 8 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä oli noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2. Yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 383 GWh, mistä 99 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj.m³. Kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yritysten rakennuksissa 97 %. Raportoitu lämmön ominaiskulutus oli 126 kwh/hum² (25 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 132 kwh/hum² (26 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 386 l/hum² (76 l/m³). Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset ovat vuosina käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj. rakennuskuutiometrin kiinteistökannassa, mikä vastaa noin 12 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Katselmusten perusteella toteutettujen toimenpiteiden raportointi käynnistetään vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala sekä sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä kuorma- ja pakettiautoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 2 loppuun mennessä 8 yritystä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimuksen liittyneiden 8 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. 8

9 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat vuonna 25 1 % alemmat ja vuonna % alemmat kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne Rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite lämmön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -9 % (vaihteluväli %) ja vuodelle 21 keskimäärin -14 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999). Tilanne Rakennusten sähkön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite sähkön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -4 % (vaihteluväli -1 %) ja vuodelle 21 keskimäärin 9 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999) Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena on saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 2 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj.m³ kiinteistömassassa, joka on 12,6 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 1). Yleisiä tuloksia yksityisen palvelusektorin katselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 9

10 Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 2 lopussa 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu, vaikka yritysten välillä kulutusseurannan kattavuudessa onkin suuria eroja (kuva 2). 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ Katselmustukea haettu Katselmoimatta Kuva 1. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 1

11 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ Kuva 2. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSsopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. 11

12 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Kuvissa 3 (lämmitys) ja 4 (sähkönkäyttö) esitetään Suomen koko rakennuskannan energiankäytön kehittyminen 199-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana. Yksityiset palvelurakennukset edustavat energiankulutuksesta lämmityksen osalta n. 8,5 TWh/a ja sähkönkäytön osalta n. 8,2 TWh/a eli koko rakennuskannan kulutuksesta näiden kiinteistöjen osuus on suuruusluokkaa 15 %. Teollisuuskiinteistöjen osalta kulutuksen jakautuminen on toistaiseksi selvittämättä. Rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan suomalaisesta energiankulutuksesta (kuva 5). Sen on arvioitu olevan 31 % kaikista Suomessa aiheutetuista hiilidioksidipäästöistä vuonna KRESS-sopimusalan rakennuskanta muodostuu pääosin toimisto- ja liikerakennuksista. VTT Rakennustekniikan selvityksen mukaan toimistojen ja liikerakennuksien osuus Suomalaisesta rakennuskannasta on noin 11 %. GWh/a Teollisuusrakennusten osalta jakauma on selvittämättä. Yksityisten palvelurakennusten kulutus on suuruusluokkaa 8,5 TWh/a eli n. 5 % palvelurakennusten kokonaiskulutuksesta Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 3. Suomen rakennuskannan lämpötilakorjattu lämmitysenergiankulutus vuosina Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) 12

13 TWh Yksityisten palvelukiinteistöjen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 8,2 TWh/a eli n. 65 % palvelujen ja julkisen sektorin kokonaiskulutuksesta Teollisuus Maataloustuotanto Rakennustuotanto Kotitaloudet Sähkölämmitys, asuinrak. Kiinteistöt Loma-asunnot Sähkölämmitys, muut rak. Palvelut ja julkinen kulutus Liikenne Kuva 4. Sähkönkulutuksen kehitys Suomessa Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) Muu kulutus 5 % Rakennusten lämmitys 31 % Teollisuus 34 % Palvelut ja julkinen kulutus 4 % Kotitaloudet 4 % Liikenne 22 % Kuva 5. Hiilidioksidipäästöjen jakauma Suomessa Laskelman lähtötiedot: Energiatilastot 1997 (Tilastokeskus), Polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristöpäästöt (Energia-Ekono). 13

14 Teollisuus 13 % Varasto 4 % Kokoontumisrakennukset 2 % Omakotitalot 33 % Opetus 4 % Hoitoala 3 % Liikenteen rakennukset 3 % Toimistot 5 % Liikerakennukset 6 % Asuinkerrostalot 2 % Rivitalot 7 % Kuva 6. Asuin- ja talotoimitilarakennuskanta Suomessa vuonna 2 talotyypeittäin. Yhteensä 375 milj. m 2. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 2.2 Sopimusalan rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta on yhteensä noin 19 miljoonaa neliömetriä. Tästä arviolta noin 1 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta. 14

15 2.3 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Laajuustiedot Vuoden 2 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 8 kpl. Näiden yritysten hallinnassa oli noin 39 %:ia edellä mainitusta koko sopimusalan rakennuskannasta. Tästä kannasta raportoitiin 15,4 miljoonan rakennuskuutiometrin (= noin 3 miljoonaa huoneistoneliömetriä) energiankäyttö. Sopimuskiinteistöjen lukumäärä vuonna 2 oli 33 kpl, joten kiinteistöjen keskitilavuudeksi muodostui yli 5 m³. Yritykset eivät voineet liittää sopimuksen piiriin koko rakennuskantaansa, vaan rakennusten tuli kuulua seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset Tässä vaiheessa sopimuksen ulkopuolelle jäi suhteellisen suuri asuinkiinteistökanta. Toimisto- sekä myymälä/liikerakennuksia oli lähes yhtä paljon ja yhteenlaskettuna n. 9 % liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 1 % lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (26 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennuksia oli seurantavuoden raportoinnissa mukana ainoastaan 2 kpl. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteessä 1. Kulutustiedot Kulutus- ja laajuustiedot kerättiin yrityksiltä kiinteistötyyppikohtaisina. Vuoden 2 loppuun mennessä liittyneiltä yrityksiltä pyydettiin kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot lämmön, sähkön ja vedenkulutuksen osalta vuosilta 1997, 1998 ja 1999 ns. tilanneselvityslomakkeilla. Vuoden 2 tiedot kerättiin vuosiraportointitaulukkoon. Kokonaisuudessaan sopimusyritysten sopimuksen piiriin kuuluvan rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 2 lämmön osalta 387 GWh ja sähkön osalta 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj. m³. Yritysten rakennuskannan kulutustiedot esitetään taulukoissa 1 5. Kolme yrityksistä ei raportoinut vuoden 1997 tietoja ja yksi jätti raportoimatta myös vuoden Syynä lienee kulutushistoriatietojen keräyksen vaikeus ja muuttuneet kiinteistömäärät. Koska lämmitysenergiankulutukset kerättiin todellisina kulutuksina, oli lämmitysenergialle laskettava ns. normeerattu (lämpötilakorjattu) kulutus. Tällöin kulutuksia voidaan verrata eri vuosien välillä poikkeavista ulkolämpötiloista huolimatta. Koska kulutuksia ei kerätty kiinteistökohtaisina, ei normeerausta voinut laskea kiinteistön oikean lämmitystarvelukupaikkakunnan mukaisesti, vaan kiinteistökannan jakauman mukaisesti laskettiin eri vuosien lämmitystarveluvut painotettuina keskiarvoina seuraavasti: 15

16 Lämmitystarvelukupaikkakunta Painoarvo H:ki Kaisaniemi 25 % H:ki Vantaa 25 % Tampere 12,5 % Jyväskylä 12,5 % Kuopio 12,5 % Oulu 12,5 % Sähkötietojen ajateltiin aluksi käsittävän ns. kiinteistösähkön kulutuksen. Kuitenkaan käytännössä tämä ei kaikkien kiinteistöjen kohdalla onnistunut, jolloin sähkönkulutukseen on n. puolessa seurantakiinteistöistä merkitty sähkön kokonaiskulutus. Vedenkulutustiedot otettiin mukaan tietojen keräykseen, jotta yritykset saisivat raportoinnin mukana vertailutiedot kattavasti joka kulutuslajista. Vuonna 2 sopimuskiinteistöissä kulutettiin lämmitysenergiaa lähes sama määrä kuin sähköä. Lämmitysmuotona oli 3 kiinteistössä kaukolämpö, kahdessa maakaasu ja yhdessä kevyt polttoöljy (kuva 7). Taulukko 1. Sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus KAIKKI RAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 23, 23,5 24,9 24,9 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 27, 24,5 25,5 26, SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 69,7 7,7 73,1 76,1 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 118,1 123,8 133,2 126,4 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 138,8 129, 136, 131,7 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 358,3 372,9 39,4 385,6 VESI PINTA-ALA

17 Taulukko 2. Sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus TOIMISTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 3,8 3,3 3,5 3,5 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 25, 27,5 26,2 26,6 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 83,5 75,4 75,2 11,1 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 126,5 127,7 13,5 129,3 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 12,7 115,6 112,1 112,8 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 343,2 317,4 321,7 428,5 VESI PINTA-ALA

18 Taulukko 3. Sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 21, 22,7 25,8 24,7 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 32,4 29,1 31,1 32,9 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 79,3 8,9 87, 76, VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 117,7 129,3 147,7 133,4 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 181,4 165,6 178,3 178, SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 444,1 461,1 498,8 41,4 VESI PINTA-ALA

19 Taulukko 4. Sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 25,6 28, 44,5 43,6 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 5,7 5,5 35, 26,2 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 99,7 147,7 371, 283,4 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 111,4 121,6 174,1 165,6 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 24,8 24,1 136,8 99,4 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 433,3 641,9 145,7 175,6 VESI PINTA-ALA

20 Taulukko 5. Sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 15,5 16,9 17, 18, LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 18,3 13,8 15,8 14,5 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 27,3 48,4 38, 41,3 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 99,7 17,1 11,7 18, LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 117,8 87,8 13,3 86,8 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 175,2 37,8 247,7 247,5 VESI PINTA-ALA

21 Sähkö, % Kevyt polttoöljy,2 % Raskas polttoöljy, % Maakaasu,1 % Sähkönkulutus 5,8 % Kaukolämpö 48,9 % Kuva 7. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiankulutuksen energiamuotojakauma. 21

22 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin energiakatselmustoiminnan volyymi on laskenut jatkuvasti 199- jälkipuoliskolla. Huippuvuoden 1994 tasoon (221 raportoitua kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 548 GWh) nähden energiakatselmustoiminnan vuosivolyymi oli vuonna 1999 pudonnut noin 6 %:iin (18 raportoitua kohdetta,,5 milj. r-m³, 37 GWh). Katselmustoiminnan aktivointi sopimukseen liittyneiden ja liittyvien yritysten piirissä asetettiinkin yhdeksi vuoden 2 toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Säästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan aktivoitumiseen on nähtävissä vuoden 2 aikana jätettyjen katselmustukihakemusten määrässä. Sekä haettujen hankkeiden kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna katselmustoiminta on elpynyt vuosien tasolle. Yksityisen palvelusektorin katselmushakemuksissa vuonna 2 tapahtuneessa noin 2,4 milj. m³ volyymin kasvusta KRESS-yritysten katselmustukihakemusten osuus oli noin 1,3 milj. m³ eli runsas puolet. Vuonna 2 haetut hankkeet painottuivat loppuvuoteen ja niiden raportointi on siirtynyt vuoden 21 puolelle Tilavuus (1 rm³) Energiankulutus (GWh) Vuosi Tilavuus (1 rm³), raportoidut Tilavuus (rm³), haetut Energiankulutus (GWh), raportoidut Kuva 8. Yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 22

23 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet KRESS-yritysten katselmustoiminta on käynnistynyt vasta vuoden 2 aikana, joten katselmuskohteiden raportointi- ja palautetiedon keruu voidaan aloittaa vasta vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Seuraavassa esitettävät säästöpotentiaaliarviot ja energiansäästötoimenpiteet perustuvat kaikkiin yksityisellä palvelusektorilla vuodesta 1997 alkaen tehtyihin ja raportoituihin katselmuksiin. Vuosina aikana on yksityisellä palvelusektorilla haettu ja raportoitu 98 energiakatselmushanketta. Katselmoitujen kohteiden energian kokonaiskulutus oli yhteensä 281 GWh (lämmönkulutus 138 GWh, sähkönkulutus 143 GWh), mikä vastaa yhteensä noin 1,5 % yksityisen palvelusektorin energiankulutuksesta Suomessa. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali oli noin 32 GWh (lämpö 25 GWh, sähkö 7 GWh) eli yhteensä 11 % katselmoidusta energiankulutuksesta. Kohdekohtaisten säästöpotentiaalien keskiarvo oli 14 %. Energian ja veden säästötoimenpiteiden arvioidut investointikustannukset katselmoiduissa kohteissa olivat 11,8 milj. markkaa. Tällä investoinnilla arvioitiin saavutettavan 7,3 milj. markan vuotuinen käyttökustannussäästö. Keskimääräinen kohdekohtaisten toimenpide-ehdotusten takaisinmaksuaika oli 1,6 vuotta. 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Sähkö Lämpö Kohdekohtainen säästöpotentiaali keskimäärin 14 % Energiankulutuksella painotettu keskiarvo 11 % Kuva 9. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa havaitut säästöpotentiaalit (% kokonaisenergiankulutuksesta). Yhteensä 98 kohdetta. 23

24 Katselmuskohteet Investoinneilla painotettu keskiarvo 1,62 vuotta Keskimääräinen kohdekohtainen takaisinmaksuaika 1,57 vuotta Kuva 1. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika (a). Yhteensä 98 kohdetta. 24

25 4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Yritykset ovat ottamassa merkittävimpiä kiinteistöjä tuntitehoseurantaan ja pyrkivät sen myötä edelleen kehittämään toimintamallejaan. Tavoitteena on, että poikkeamiin reagoidaan heti ja toisaalta merkittävimmät asiat voidaan tarkistaa nopean tarkastusmallin avulla vuosittain. Yhtä käytössä olevaa toimintamallia edustaa yrityksen sisäinen energiaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää yritystasoisesti energiatehokkuutta. Toiminnanohjaustyökaluista KRESS-yritysten piirissä käytössä on ainakin tasapainotettu tuloskortti, jossa energia on implementoitu mukaan yhtenä mitattavana ja ohjattavana suureena. Lisäksi rakennusten huoltokirjojen käyttöönotto ja siinä tapahtuva kehitystyö edistävät KRESS-sopimuksen tavoitteita. ISO 141 -ympäristöjärjestelmä on käytössä muutamassa KRESS-yrityksessä ja sertifioitu tähän mennessä yhdessä yrityksessä. Ainakin yhdessä KRESS-yrityksessä on laadittu konsernitasoinen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. KRESS-sopimuksen mittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGresS:in pilottihankkeissa ja seminaareissa on energiatehokkuus ollut keskeisellä sijalla. KRESSin toimeenpanon kannalta keskeisiä ProGresS-ohjelman hankkeita ovat olleet Motivan, RAKLIn, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä käynnistämä rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän kehityshanke sekä Kiinteistötalouden Instituutin vetämän kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ympäristöbenchmarking-toiminnan käynnistäminen. Tänä vuonna käynnistettiin kiinteistö- ja rakennusklusterin järjestöjen toimesta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöpalkinto, jossa vuosittain palkitaan merkittävästi kestävää kehitystä edistävä ympäristöteko ja ympäristöhanke. 25

26 Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen mennessä liittyneet yritykset (liittymisjärjestyksessä): 1. Kiinteistövarma Oy 2. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola 3. SOK/Kiinteistötoiminnot 4. Kesko Oyj/Kiinteistökesko 5. Castrum Oyj 6. ICL Invia Oyj 7. Polar Kiinteistöt Oyj 8. Kapiteeli Oy HUOM. Liitteiden 2, 3 ja 4 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä, eikä numerointi vastaa yllä olevaa. Sopimukseen liittyneet yritykset edustavat noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Lisätietoa energiansäästösopimuksesta ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta osoitteesta 26

27 Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen tilavuudet v Tilavuus (m³) Yritys 12 KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen pinta-alat v. 2 1 Pinta-ala (m²) Yritys 27

28 12 KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lukumäärät v. 2 1 Lukumäärä Yritys Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 22 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 39 % Myymälä- ja liikerak. 38 % 28

29 Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 26 % Toimistorak. 33 % Majoitus- ja ravitsemusrak. % Myymälä- ja liikerak. 41 % Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 1 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 44 % Myymälä- ja liikerak. 45 % 29

30 Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 3

31 Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 31

32 Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Myymälä- ja liikerakennusten omianaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 25 8 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 32

33 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 33

34 Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina YRITYS 1 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 1 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämö Sähkö Vesi 11 34

35 YRITYS 2 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 2 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)

36 YRITYS 3 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 3 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)

37 YRITYS 4 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 4 - Kokonaiskulutusten kehitys , 3 8, Lämpö ja sähkö (MWh) , 6, 5, 4, 3, 2, 1, Vesi (m³) , 37

38 YRITYS 5 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 5 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)

39 YRITYS 6 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 6 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)

40 YRITYS 7 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 7 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)

41 YRITYS 8 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 8 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)