Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 21 1

2 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 22 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja viimeksi linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 22 päättyvän sopimuksen jatkamista vuoteen 25 on valmisteltu tiiviisti kesän aikana. Kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman toimeenpano on alkanut suunnitellusti. Sopimuksia ja niiden tuloksellisuutta on jo arvioitu, mutta osa arvioinneista on vielä kesken. Sopimusalojen johtoryhmät käyvät arvioinnit tarkasti läpi ja päättävät ulkopuolisten arvioitsijoiden suositusten aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Uusiutuvien energialähteiden kytkemistä sopimuksiin on myös valmisteltu. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu toisen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan vuonna 1997 allekirjoitettujen sopimusten osalta noin puolivälissä. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on hyvä ja energiakatselmuksia toteutettu suunnitelmallisesti. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa ainakin joiltakin osin jo näkyä. Helsingissä syyskuussa 22 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 1 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 15 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 24 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 28 Liitteet 29 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 3 Liite 2 Benchmarking-kuvat Yritysten ominaiskulutusvertailut v.2 21: 33 a) KRESS-kiinteistöt 33 b) Toimistorakennukset 35 c) Myymälä- ja liikerakennukset 36 d) Teollisuus- ja varastorakennukset 37 Liite 3 KRESS sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 38 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLI:n välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 21 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 18 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 14 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 73 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 22 toista kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 21. Yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 21 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 598 GWh, mistä 99 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 674 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,48 milj. m³. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yritysten rakennuksissa lähes 1 % niiden osalta, jotka raportoivat seurannasta. Raportoitu lämmön ominaiskulutus oli 134 kwh/hum² (25,6 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 146 kwh/hum² (27,7 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 319 l/hum² (6,7 l/m³). Vuoden 21 aikana KRESS-yritysten toteuttamia katselmushankkeita raportoitiin 3,7 milj. r-m³ eli volyymi vuoteen 2 verrattuna oli lähes viisinkertainen. Vuosina raportoituja katselmuksia on KRESS-yrityksissä tehty yhteensä 5,3 milj. r-m³ mikä vastaa noin 21 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Katselmustukea KRESS-yritykset ovat hakeneet vuosina yhteensä 6,1 milj. r-m³:lle eli noin 24 %:lle sopimukseen piiriin liittämästään rakennustilavuudesta. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 21 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä kuorma- ja pakettiautoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 22 toista kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 21 loppuun mennessä 18 yritystä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimuksen liittyneiden 18 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 14 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 73 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. 8

9 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat vuonna 25 1 % alemmat ja vuonna % alemmat kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne Rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite (kuva 1) lämmön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -8 % (vaihteluväli %) ja vuodelle 21 keskimäärin -13 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (tyypillisesti 1998 tai 1999). Tilanne Rakennusten sähkön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite (kuva 1) sähkön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -4 % (vaihteluväli -9 %) ja vuodelle 21 keskimäärin -9 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (tyypillisesti 1998 tai 1999). Säästö (% ) ominaiskulutuksissa vertailuvuodesta (1998-2) KRESS tehostamistavoitteet Lämpö Sähkö Vesi tavoitteiden vaihteluväli keskiarvo sopimusalan tavoite Kuva 1. Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen tehostamistavoitteet KRESSyrityksissä vuoden 21 lopussa. 9

10 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena on saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Tilanne Vuoden 21 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana hakeneet katselmustukea yhteensä 6,1 milj. m³ kiinteistömassalle, joka on 24,3 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 2). Vuoden 22 aikana on käynnistynyt lisäksi merkittävä määrä katselmushankkeita. Katselmustoiminnan kattavuudelle vuoden 22 osalta asetettu 5 %:n välitavoite on haastava, mutta sen saavuttaminen on mahdollista. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 2 lopussa 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu, vaikka yritysten välillä kulutusseurannan kattavuudessa onkin suuria eroja (kuva 3). 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % YHT Katselmustukea haettu Katselmoimatta Kuva 2. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 21 lopussa. Pylväs YHT. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 1

11 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % YHT Kuva 3. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 21 lopussa. Pylväs YHT. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. 11

12 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Kuvissa 4 (lämmitys) ja 5 (sähkönkäyttö) esitetään Suomen koko rakennuskannan energiankäytön kehittyminen 199-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana. Yksityiset palvelurakennukset edustavat energiankulutuksesta lämmityksen osalta n. 8,5 TWh/a ja sähkönkäytön osalta n. 8,2 TWh/a eli koko rakennuskannan kulutuksesta näiden kiinteistöjen osuus on suuruusluokkaa 15 %. Teollisuuskiinteistöjen osalta kulutuksen jakautuminen on toistaiseksi selvittämättä. Rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan suomalaisesta energiankulutuksesta (kuva 6). Sen on arvioitu olevan 31 % kaikista Suomessa aiheutetuista hiilidioksidipäästöistä vuonna Teollisuusrakennusten osalta jakauma on selvittämättä. GWh/a Maatalousrakennukset Yksityisten palvelurakennusten kulutus on suuruusluokkaa 8,5 TWh/a eli n. 5 % palvelurakennusten kokonaiskulutuksesta. 3 Teollisuusrakennukset Palvelurakennukset 2 Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinkerrostalot 1 Kytketyt pientalot Erilliset pientalot Kuva 4. Suomen rakennuskannan lämpötilakorjattu lämmitysenergiankulutus vuosina

13 Yksityisten palvelukiinteistöjen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 8,2 TWh/a eli n. 65 % palvelujen ja julkisen sektorin kokonaiskulutuksesta. TWh Liikenne Palvelut ja julkinen kulutus Sähkölämmitys, muut rak. Loma-asunnot Kiinteistöt Sähkölämmitys, asuinrak. Kotitaloudet Rakennustuotanto Maataloustuotanto Teollisuus Kuva 5. Sähkönkulutuksen kehitys Suomessa Muu kulutus 5 % Rakennusten lämmitys 31 % Teollisuus 34 % Palvelut ja julkinen kulutus 4 % Kotitaloudet 4 % Liikenne 22 % Kuva 6. Hiilidioksidipäästöjen jakauma Suomessa Laskelman lähtötiedot: Energiatilastot 1997 (Tilastokeskus), Polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristöpäästöt (Energia-Ekono). 13

14 Varasto 4 % Teollisuus 13 % Omakotitalot 33 % Kokoontumis 2 % Opetus 4 % Hoitoala 3 % Liikenteen rakennukset 3 % Toimistot 5 % Liikerakennukset 6 % Rivitalot 7 % Asuinkerrostalot 2 % Kuva 7. Rakennuskanta Suomessa vuonna 2. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 2.2 Sopimusalan rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta on yhteensä noin 19 miljoonaa neliömetriä. Tästä arviolta noin 1 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. KRESS-sopimusalan rakennuskanta muodostuu pääosin toimisto- ja liikerakennuksista. VTT Rakennustekniikan selvityksen mukaan toimistojen ja liikerakennuksien osuus Suomen rakennuskannasta on noin 11 % (kuva 7). Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. Sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin yrityksillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta. Vuoden 21 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 18 kpl. Näiden yritysten hallinnassa oli noin 14 miljoonaa neliömetriä eli 73 % edellä mainitusta koko sopimusalan rakennuskannasta. Tästä kannasta raportoitiin 24,4 miljoonan rakennuskuutiometrin (= noin 4,6 miljoonaa huoneistoneliömetriä) energiankäyttö. Sopimuskiinteistöjen lukumäärä vuonna 21 oli 464 kpl, joten kiinteistöjen keskitilavuudeksi muodostui yli 5 m³. 14

15 Yritykset eivät ole voineet liittää sopimuksen piiriin koko rakennuskantaansa, vaan rakennusten tulee kuulua seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Tässä vaiheessa sopimuksen ulkopuolelle on jäänyt suhteellisen suuri asuinkiinteistökanta. Toimisto- sekä myymälä/liikerakennuksia oli lähes yhtä paljon ja yhteenlaskettuna n. 87 % liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 9 %:n lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (23 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennuksia oli seurantavuoden raportoinnissa mukana ainoastaan 4 kpl. Muut rakennukset -ryhmään kuului 13 kiinteistöä. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteessä Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Kulutus- ja laajuustiedot kerättiin yrityksiltä kiinteistötyyppikohtaisina. Vuoden 21 loppuun mennessä liittyneiltä yrityksiltä pyydettiin kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot lämmön, sähkön ja vedenkulutuksen osalta vuosilta 1998, 1998 ja 2 ns. tilanneselvityslomakkeilla. Vuoden 21 tiedot kerättiin vuosiraportointitaulukkoon. Kokonaisuudessaan sopimusyritysten sopimuksen piiriin kuuluvan rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 21 lämmön osalta 598 GWh ja sähkön osalta 674 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,48 milj. m³. Yritysten rakennuskannan kulutustiedot esitetään taulukoissa 1 5. Vuonna 21 liittyneistä yrityksistä yksi ei toimittanut tilanneselvityslomaketta. Syynä lienee kulutushistoriatietojen keräyksen vaikeus ja muuttuneet kiinteistömäärät. Koska lämmitysenergiankulutukset kerättiin todellisina kulutuksina, oli lämmitysenergialle laskettava ns. normeerattu (lämpötilakorjattu) kulutus. Tällöin kulutuksia voidaan verrata eri vuosien välillä poikkeavista ulkolämpötiloista huolimatta. Koska kulutuksia ei kerätty kiinteistökohtaisina, ei normeerausta voinut laskea kiinteistön oikean lämmitystarvelukupaikkakunnan mukaisesti, vaan kiinteistökannan jakauman mukaisesti laskettiin eri vuosien lämmitystarveluvut painotettuina keskiarvoina seuraavasti: Lämmitystarvelukupaikkakunta Painoarvo H:ki Kaisaniemi 25 % H:ki Vantaa 25 % Tampere 12,5 % Jyväskylä 12,5 % Kuopio 12,5 % Oulu 12,5 % 15

16 Painotetuista keskiarvoista muodostettiin normeeraussuhdetta 7/3 % käyttäen tarkasteluvuosille lämmitysvuoden voimakkuuskertoimet, joilla lämpöenergian todelliset vuosikulutukset jaettiin normeerauksen suorittamiseksi. Lämpöenergian korjauskertoimeksi vuodelle 21 muodostui 1,45. Sähkötietojen ajateltiin aluksi käsittävän ns. kiinteistösähkön kulutuksen. Kuitenkaan käytännössä tämä ei kaikkien kiinteistöjen kohdalla onnistunut, jolloin sähkönkulutukseen on n. puolessa seurantakiinteistöistä merkitty sähkön kokonaiskulutus. Vedenkulutustiedot otettiin mukaan tietojen keräykseen, jotta yritykset saisivat raportoinnin mukana vertailutiedot kattavasti joka kulutuslajista. Vuonna 21 sopimuskiinteistöissä kulutettiin sähköenergiaa n. 13 % enemmän kuin lämpöenergiaa. Lämmitysmuotona oli 461 kiinteistössä kaukolämpö, yhdessä kevyt polttoöljy ja kahdessa öljy/sähkö (kuva 8). Öljy,3 % Sähkö 53, % Sähkölämmitys,1 % Kaukolämpö 46,7 % Kuva 8. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energianmuotojakauma. 16

17 Taulukko 1. Sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 118,5 132,8 136,3 134,9 134,4 Sähkö (kwh/m²) 138,8 134,7 14,2 137, 145,5 Vesi (l/m²) 348,1 373,1 385,8 382, 319,1 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 23, 25,8 26, 26,9 25,6 Sähkö (kwh/m³) 27, 26,2 26,7 27,3 27,7 Vesi (l/m³) 67,7 72,4 73,6 76, 6,7 17

18 Taulukko 2. Sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 126,9 134,9 136,4 134,9 14,9 Sähkö (kwh/m²) 12,7 128,1 126,3 122,5 125,1 Vesi (l/m²) 317,4 34,6 339,8 392,8 319,4 Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 3,9 3,5 3,6 3,2 32, Sähkö (kwh/m³) 25, 28,9 28,4 27,5 28,4 Vesi (l/m³) 77,2 76,9 76,3 88, 72,6 18

19 Taulukko 3. Sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 118,1 142,5 151,9 143, 134,1 Sähkö (kwh/m²) 181,4 156,5 169,8 175,4 182,6 Vesi (l/m²) 444,1 461, 489,5 432,7 358, Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 21,1 25,2 26,6 26,5 23, Sähkö (kwh/m³) 32,4 27,6 29,8 32,5 31,3 Vesi (l/m³) 79,3 81,3 85,8 8,1 61,4 19

20 Taulukko 4. Sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 165,1 252, 151,8 Sähkö (kwh/m²) 136,8 264,8 138,7 Vesi (l/m²) 145,7 1554,7 516, Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,2 68,6 36,4 Sähkö (kwh/m³) 35, 72,1 33,2 Vesi (l/m³) 371, 423, 123,7 2

21 Taulukko 5. Sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 1, 118,9 117,3 122,2 124,6 Sähkö (kwh/m²) 117,8 112,6 121,1 17,7 119,7 Vesi (l/m²) 175,2 31, 254,6 251,4 242,4 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 15,6 19,2 18,4 2,5 19,9 Sähkö (kwh/m³) 18,3 18,2 19, 18,1 19,1 Vesi (l/m³) 27,3 48,5 39,9 42,2 38,7 21

22 Taulukko 6. Kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 113, 111,8 121,2 114,1 Sähkö (kwh/m²) 149, 154,6 15,3 161, Vesi (l/m²) 397,3 423,9 345,1 38,6 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 24,8 24,6 26,7 25, Sähkö (kwh/m³) 32,7 34, 33,1 35,2 Vesi (l/m³) 87,3 93,1 76, 67,5 22

23 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin energiakatselmustoiminnan volyymi on laskenut jatkuvasti 199- jälkipuoliskolla. Huippuvuoden 1994 tasoon (221 raportoitua kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 548 GWh) nähden energiakatselmustoiminnan vuosivolyymi oli vuonna 1999 pudonnut noin 4 %:iin (8 raportoitua kohdetta,,3 milj. r-m³, 23 GWh). Katselmustoiminnan aktivointi sopimukseen liittyneiden ja liittyvien yritysten piirissä asetettiinkin jo vuonna 2 yhdeksi säästösopimustoiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Säästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan aktivoitumiseen on nähtävissä selkeästi vuosien 2 21 aikana toteutettujen katselmushankkeiden ja jätettyjen katselmustukihakemusten määrässä. Sekä haettujen hankkeiden kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna katselmustoiminnan volyymi on elpynyt lähes puoleen huippuvuoden 1994 tasosta. Vuoden 21 aikana KRESS-yritysten toteuttamia katselmushankkeita raportoitiin 3,7 milj. r-m³ eli volyymi vuoteen 2 verrattuna oli lähes viisinkertainen. Tilavuus (1 rm³) 12 KRESS-yritysten raportoidut katselmushankkeet (1 rm³) Energiankulutus (GWh) 6 1 Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1 rm³) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 rm³) 5 8 Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 9. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 23

24 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Seuraavassa esitettävät säästöpotentiaaliarviot ja energiansäästötoimenpiteet perustuvat KRESS-yritysten energiakatselmusten raportointiin. Varsinaista säästösopimusraportoinnin yhteydessä kerättävää katselmoitujen kiinteistöjen palautetietoa ei tätä raporttia kirjoitettaessa ollut saatavilla riittävässä määrin. Palautetieto tullaan esittämään ensimmäisen kerran vuoden 22 vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosina KRESS-yritysten kiinteistöissä toteutettiin yhteensä 17 energiakatselmushanketta. Katselmoitujen kohteiden energian kokonaiskulutus oli yhteensä 269 GWh (lämmonkulutus 133 GWh, sähkönkulutus 136 GWh), mikä vastaa yhteensä vajaata kahta prosenttia yksityisen palvelusektorin energiankulutuksesta Suomessa. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali oli noin 27 GWh (lämpö 19 GWh, sähkö 8 GWh) eli yhteensä 1 % katselmoidusta energiankulutuksesta. Kohdekohtaisten säästöpotentiaalien keskiarvo oli 12 % (kuva 1). Energian ja veden säästötoimenpiteiden arvioidut investointikustannukset katselmoiduissa kohteissa olivat,93 milj. euroa. Tällä investoinnilla arvioitiin saavutettavan 1, milj. euron vuotuinen käyttökustannussäästö. Keskimääräinen kohdekohtaisten toimenpideehdotusten takaisinmaksuaika oli,8 vuotta (kuva 11). Kuvaan 12 ja taulukkoon 7 on koottu 6 kohteen otokseen perustuva yhteenveto em. katselmuksissa ehdotetuista säästötoimenpiteistä luokiteltuna toimenpide-ehdotusten toteutumisarvioiden mukaisesti. Kaiken kaikkiaan otoksen muodostavissa katselmuksissa esitettiin 417 toimenpide-ehdotusta, joiden energiansäästövaikutus oli yhteensä 15 GWh (lämpö 12 GWh, sähkö 3 GWh). Katselmusraporttien perusteella havaitusta säästöpotentiaalista on toteutumassa 75 % (lämpö 9,2 GWh, sähkö 2,4 GWh). Lisäksi noin 3 GWh:n säästöpotentiaalin toteuttamista harkitaan. 24

25 4 % Sähkö Lämpö 3 % Kohdekohtainen säästöpotentiaali keskimäärin 12 % Energiankulutuksella painotettu keskiarvo 1 % 2 % 1 % % Kuva 1. KRESS-yrityksissä vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa havaitut säästöpotentiaalit (% kokonaisenergiankulutuksesta). Yhteensä 17 kohdetta. 6 Katselmuskohteet Investoinneilla painotettu keskiarvo,89 vuotta Keskimääräinen kohdekohtainen takaisinmaksuaika,83 vuotta Kuva 11. KRESS-yrityksissä vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika (a). Yhteensä 17 kohdetta. 25

26 GWh/a, 1 m³/a 14 Toimenpiteet, joita ei toteuteta 12 Harkittavat toimenpiteet Päätetyt toimenpiteet 1 Toteutetut toimenpiteet Lämpö, GWh/a Sähkö, GWh/a Vesi, 1 m³/a Kuva 11. Energiakatselmusraportoinnin perusteella laadittu yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 21 lopussa. Otoksessa 6 kohdetta (56 % katselmoiduista kohteista). 26

27 Taulukko 7. Energiakatselmusraportoinnin perusteella laadittu yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 21 lopussa. Otoksessa 6 kohdetta (56 % katselmoiduista kohteista). Toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisin-,67 1,,4,22 1,3 54 a maksuaika Toimenpiteitä kpl Päätetyt,124 8,2 2, 5,14,3 246 toimenpiteet Toteutetut ja,192 9,2 2,38 5,36,5 3 päätetyt toimenpiteet yhteensä Harkittavat,356 2,45,64 2,21 3, 11 toimenpiteet Toteutetut,,548 11,65 3,2 7,57 1, 41 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Toimenpiteet,,36,24,11 1,55 1, 16 joita ei toteuteta Yhteensä,584 11,89 3,14 9,12 1,

28 4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Yritykset ovat ottamassa merkittävimpiä kiinteistöjä tuntitehoseurantaan ja pyrkivät sen myötä edelleen kehittämään toimintamallejaan. Tavoitteena se, että poikkeamiin voidaan reagoida heti ja toisaalta merkittävimmät asiat voitaisiin tarkistaa nopean tarkastusmallin avulla vuosittain. Yhtä käytössä olevaa toimintamallia edustaa yrityksen sisäinen energiaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää yritystasoisesti energiatehokkuutta. Toiminnanohjaustyökaluista KRESS-yritysten piirissä käytössä on ainakin tasapainotettu tuloskortti, jossa energia on implementoitu mukaan yhtenä mitattavana ja ohjattavana suureena. Lisäksi rakennusten huoltokirjojen käyttöönotto ja siinä tapahtuva kehitystyö edistävät KRESS-sopimuksen tavoitteita. ISO 141 -ympäristöjärjestelmä on käytössä muutamassa KRESS-yrityksessä ja energiaseuranta on ollut keskeisellä sijalla yritysten konsernitason ympäristöraportoinnissa. Ainakin yhdessä KRESS-yrityksessä on laadittu konsernitasoinen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. KRESS-sopimuksen mittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGresS:in pilottihankkeissa ja seminaareissa on energiatehokkuus ollut keskeisellä sijalla. KRESSin toimeenpanon kannalta keskeisiä ProGresS-ohjelman hankkeita ovat olleet Motivan, RAKLI:n, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä käynnistämä rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän (PromisE) kehityshanke sekä Kiinteistötalouden Instituutin vetämän kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ympäristöbenchmarking-toiminnan käynnistäminen. Vuonna 21 käynnistettiin kiinteistö- ja rakennusklusterin järjestöjen toimesta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöpalkinto, jossa palkittiin merkittävästi kestävää kehitystä edistävä ympäristöteko ja ympäristöhanke. Ympäristöhanke-sarjassa asiantuntijaraati valitsi yhdeksästä ehdotuksesta finaaliin neljä, joista tuomaristo valitsi voittajaksi Nordean uudisrakennuskohteen, Aleksis Kiven katu 9:n. Kesko Oyj sai kunniamaininnan ekotehokkaasta rakennuttamisesta. 28

29 Liitteet Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja Liite 2 Benchmarking-kuvat Yritysten ominaiskulutusvertailut v. 2 21: a) KRESS-kiinteistöt b) Toimistorakennukset c) Myymälä- ja liikerakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset Liite 3 KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 29

30 Liite 1. KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja. Lukumäärä kpl Kress-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Lukumäärä v Yritys Tilavuus m³ 6 Kress-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Tilavuudet v Yritys 3

31 Pinta-ala m² 12 Kress-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Pinta-alat v Yritys Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 21 TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 9 % MUUT RAKENNUKSET 3 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % TOIMISTORAK. 45 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAK. 42 % 31

32 Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v.21 TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 19 % MUUT RAKENNUKSET 4 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % TOIMISTORAK. 42 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAK. 34 % Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v.21 MUUT RAKENNUKSET 4 % TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 23 % TOIMISTORAK. 34 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAK. 38 % 32

33 Liite 2a. Kulutusvertailu yrityksittäin v Kaikki KRESS-kiinteistöt. Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Yritysten kress-kiinteistöt v Lämpö- 134,4 154,8 136,9 12,9 183,4 15,9 174,6 155,8 115, 124,1 22,3 Lämpö-1 146,8 171,8 124,7 115,2 158,1 152,8 187,1 165,8 118,3 114,1 122,8 223,3 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Yritysten kress-kiinteistöt v Sähkö- 79,2 111,5 75,1 183, 67, 98,2 19,9 122,9 126,1 154,4 91, Sähkö-1 84,1 79,4 65,1 188,7 67,1 95,7 21,8 124,2 188,8 161, 17,9 98,5 Yritys 33

34 Vesi (l/m²) Vedenkulutus huoneistoneliölle Yritysten kress-kiinteistöt v Vesi Vesi Yritys 34

35 Liite 2b. Kulutusvertailu yrityksittäin v Toimistorakennukset. Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Toimistorakennukset v Lämpö- 145,8 128,2 112,2 74,5 192,4 149,5 159,5 155,8 113,7 22,3 Lämpö-1 162,1 134,6 113,4 75,4 183,3 148,2 159,3 165,8 116,9 223,3 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Toimistorakennukset v Sähkö- 87,4 14,4 78,4 155,4 132,8 99,1 252,3 122,9 133,6 91, Sähkö-1 87,9 56,2 64,1 141,1 112,3 1,8 267,5 124,2 29,2 98,5 Yritys 35

36 Liite 2c. Kulutusvertailu yrityksittäin v Myymälä- ja liikerakennukset. Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Myymälä- ja liikerakennukset v Lämpö- 87,5 211,8 161,3 127,3 198,3 122,4 Lämpö-1 9, 24,1 147,9 23,7 126,5 122,8 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Myymälä- ja liikerakennukset v Sähkö- 66,3 126,7 74,3 237,4 95, 82, Sähkö-1 77,8 122, 25,2 99, 68,5 17,9 Yritys 36

37 Liite 2d. Kulutusvertailu yrityksittäin v Teollisuus- ja varastorakennukset. Lämpö (kwh/m²) 25 Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Teollisuus- ja varastorakennukset v Lämpö- 134,5 42,1 7,4 18,7 179,2 Lämpö-1 14,7 25,9 79,1 152,1 195,6 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Teollisuus- ja varastorakennukset v Sähkö- 64,4 59,9 121, 47,9 81,2 Sähkö-1 8,4 72,3 14,7 56,3 47,7 Yritys 37

38 Liite 3. KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset. 1. Kiinteistövarma Oy 2. SOK Kiinteistötoiminnot 3. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola 4. Kesko Oyj / Kiinteistökesko 5. Castrum Oyj 6. Fujitsu Invia Finland Oyj 7. Polar Kiinteistöt Oyj 8. Kapiteeli Oy 9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / Antilooppi Oy 1. Fennia-ryhmä / Kiinteistö-Fennia Oy 11. Nordea Pankki Suomi Oyj 12. Osuuspankkien Eläkekassa ja Osuuspankkien Eläkesäätiö 13. Vakuutusosakeyhtiö Pohjola 14. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja Vakuutusosakeyhtiö Suomi 15. Teljäntori Oy 16. Suomen Posti Oyj 17. Yleisradio Oy 18. Citycon Oyj HUOM. Raportin luvun 1 sekä liitteiden 1 ja 2 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä eikä numerointi vastaa yllä olevaa. 38