Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004"

Transkriptio

1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Aija Tasa Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy,

3 Alkusanat Ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry allekirjoittivat energiansäästösopimuksen marraskuussa Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on energiansäästön edistäminen asuinkiinteistöissä. Toimintatapana vapaaehtoiset energiansäästösopimukset käynnistyivät vuonna 1997, kun kauppa- ja teollisuusministeriö teki sopimukset teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavien järjestöjen kanssa. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetus- sekä linja-autoalalle. Sopimuksilla toimeenpantiin osaltaan kansallista ilmastostrategiaa. Suurin osa muista energiansäästösopimuksista päättyy vuoden 2005 lopussa, mutta vapaaehtoisille energiansäästösopimuksille lienee tarvetta tulevaisuudessakin. Syksyllä 2005 hallituksen eduskunnalle antamassa selonteossa "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi" todetaan, että uusien energiansäästösopimusten jatkon valmistelussa edetään ripeästi. Nyt julkaistavaan asuntosektorin energiansäästösopimuksen ensimmäiseen vuosiraporttiin on koottu tietoja yhteisöjen ilmoittamista energiankulutuksista ja toimista energiatehokkuuden parantamiseksi. Raportin tavoitteena on tuottaa sopimukseen liittyneille yhteisöille hyödyllistä palautetietoa energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Vuosiraporttien avulla ministeriöt voivat jatkossa, yhteisöjen antamien tietojen täydentyessä, arvioida sopimusmenettelyn toimivuutta, vaikutuksia ja tuloksellisuutta. Ensimmäinen vuosiraportti sisältää perustietoa sopimusmenettelystä ja sopimusosapuolien velvoitteista. Toivottavasti raportti toimii näin virikkeenä sopimukseen liittymiseksi myös uusille yhteisöille. Helsingissä maaliskuussa 2006 kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen sisältö Sopimuksen tavoitteet Yhteisön liittyminen sopimukseen Sopimusvelvoitteet ASRAn toimet Yhteisön velvoitteet Valtionhallinnon rooli Sopimuksen solmineet yhteisöt 12 2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö Sopimusalan kiinteistökanta Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa 15 3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta Yleistä energiakatselmuksista Energiakatselmusten kattavuus Kulutusseuranta 27 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yhteisöissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 29 Liite 1 AESS-sopimukseen liittyneet yhteisöt 30 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy ympäristöministeriön (YM), kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla toteutetaan osaltaan vuonna 2001 hyväksyttyä kansallista ilmastostrategiaa sekä siihen sisältyvää energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa. YM:n, KTM:n ja ASRAn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Keskeisenä tavoitteena sopimuksessa on lisätä energiatehokkuutta asuinkiinteistössä energian ominaiskulutusta pienentämällä ja edistämällä energiakatselmustoimintaa ja kulutusseurantaa. Tavoitteena on lisäksi sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yhteisöjen toimintaa. Sopimuksessa mainittua ominaiskulutusten pienentämistavoitetta verrataan vuoden 1998 asuinkiinteistöjen ominaiskulutusten keskiarvoon. Vertailulukuna käytetään Suomen Talokeskuksen kulutusseurannasta saatavia lukuja, koska sopimusyhteisöillä ei ole kattavasti tilastoituna tietoja kyseiseltä vuodelta. Suomen Talokeskuksen tiedot perustuvat asuinkerrostalokiinteistön kulutusseurantatietoihin. Tiedot ovat saatavilla ainoastaan kerrostaloista, sillä vuonna 1998 kulutusseurantaan liitetty rivitalokanta oli vielä liian pieni vertailuluvun muodostamista varten. Vertailuominaiskulutukset ovat lämmössä 51,8 kwh/m 3 ja veden kulutus 170 l/as, vrk. Vuoden 2004 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 27 yhteisöä. Näiden sopimukseen liittämä asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Tämä vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Raportti koskee sopimuksen vuosina solmineita yhteisöjä ja näiden ilmoittamia tilanneselvitys- ja vuosiraportointitietoja. Vuoden 2004 vuosiraportointitiedot toimitti 21 yhteisöä kattaen yhteensä noin 6 milj. m 2. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus sopimukseen liitetyssä kannassa oli lähes 60 %. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksessa vuodelle 2006 asetettu 50 %:n kattavuustavoite on saavutettu jo etuajassa. Yhteisöjen energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2004 kiinteistöjen lämmitykseen energiaa yhteensä noin GWh. Kiinteistösähköä käytettiin näissä rakennuksissa 183 GWh. Vettä rakennuksissa kului 11,7 milj. m³. Kerrostalokannassa lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 50 kwh/m³ (212 kwh/m²), kiinteistösähkön ominaiskulutus 6 kwh/m³ (25 kwh/m²) ja veden ominaiskulutus 151 l/as, vrk. Rivi- ja pientalojen osalta vastaavat ominaiskulutukset olivat seuraavat: lämpö 57 kwh/m³ (216 kwh/m²), kiinteistösähkö 5 kwh/m³ (18 kwh/m²) ja vesi 139 l/as, vrk. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska eri vuosina raportoitu kanta vaihtelee. Vuosiraportoinnin tarkentuessa tulevaisuudessa saadaan sopimukseen liittyneiden yhteisöjen kulutuskehityksestä parempi kuva. Asuinkiinteistöjen energiakatselmustoiminta aloitettiin vuonna 2002 samanaikaisesti asuinrakennuksille (kerros- ja rivitalot) suunnatun energia-avustuksen kanssa. Sopimusyhteisöt 7

8 ovat teettäneet energiakatselmuksia noin 1 milj. m² osalta, mikä vastaa noin 10 % sopimukseen liitetystä asuntoalasta. Vuosiraportin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sitä voidaan laajentaa ja siihen voidaan liittää vertailukelpoisesti uusia yhteisöjä. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2004 on tuotettu myös kiinteistö- ja rakennusalalta, teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä linja-autoalalta. 8

9 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti ympäristöministeriötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Tavoitteena on myös tuottaa yhteisöille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Muun muassa vertailutiedon avulla yhteisöt voivat arvioida omaa energiatehokkuuttaan muiden yhteisöjen vastaaviin tietojen kanssa. Vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yhteisöjen raportoimiin tietoihin vuosilta Sopimuksen sisältö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa ympäristöministeriö (YM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry (ASRA) sopivat yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimuksen piiriin kuuluvat ASRAn kunnalliset ja yleishyödylliset jäsenyhteisöt. Nämä liittyvät sopimukseen ASRAn ja yhteisön välisellä erillisellä liittymisasiakirjalla. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisellä parannetaan yhteisöjen toimintojen taloudellisuutta ja edistetään kestävää kehitystä. Energiansäästön edistämisessä otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys esimerkiksi rakennusten sisäilmassa. Oikein toteutetut energiankäytön tehostamistoimet parantavat asumis- ja työskentelyolosuhteita sekä ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus ASRAn jäsenistön omistamasta asuntokannasta (m 2 ) sopimuskäytännön piiriin. Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m², kwh/m³) sekä veden ominaiskulutusta (l/m², l/asukas/vrk) pyritään alentamaan siten, että se on vuonna % alempi ja vuonna % alempi kuin vuonna Vuoden 1998 vertailuarvo on laskettu Suomen Talokeskus Oy:n kulutustilastoinnin pohjalta. Kiinteistösähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten (kwh/m², kwh/m³) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta Kiinteistösähköllä tarkoitetaan tässä ra- 9

10 portissa LVI-laitteiden, ulko- ja yleistentilojen valaistuksen, talosaunojen ja -pesuloiden, hissien, autolämmityspaikkojen sekä esim. mahdollisten kylmäkellareiden laitteistojen kuluttamaa sähköä. Energiakatselmustoiminnan ja säännöllisen kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 80 % sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannasta katselmoiduksi ja jatkuvan kulutusseurannan piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä. Välitavoitteena on saavuttaa 50 % taso vuoden 2006 loppuun mennessä. 1.3 Yhteisön liittyminen sopimukseen Yksittäinen yhteisö hakee pääsyä sopimukseen toimittamalla ASRAlle liittymisasiakirjan, jossa on yhteisön nimi ja tiedot sopimukseen liitettävästä asuntokannasta sekä kulutuksista. ASRA hyväksyy yhteisön liittymisen, jos sen liittymisasiakirja on asianmukainen ja yhteisö sitoutuu toteuttamaan sopimuksen edellyttämät toimenpiteet. 1.4 Sopimusvelvoitteet Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet ovat sitoutuneet erilaisiin toimenpiteisiin toimialueidensa mukaisesti. Sopimusvelvoitteiden seurantaa ja raportointia varten on kehitetty www-pohjainen työkalu. Työkalu on ainoastaan sopimusosapuolten käytössä. Sen avulla sopimusyhteisöt voivat vuosittain raportoida omat tietonsa ja suorittaa erilaisia vertailuja muiden yhteisöjen anonyymeihin tietoihin. Ministeriöt, ASRA sekä yhteisöt voivat myös tulostaa järjestelmän kautta eri tavoin ryhmiteltyjä vertailutietoja raportoidun asuinkiinteistökannan energiankäytöstä. Yhteisöjen vuosittain seurantajärjestelmään ilmoittamat toimenpiteet kootaan vuosiraportiksi. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen vuosiraportti julkaistaan ASRAn toimet ASRA kannustaa ja opastaa jäsenistöään liittymään tähän sopimukseen sekä ylläpitää sopimukseen liittyviä rekistereitä. Lisäksi ASRA järjestää, yhteistyössä muiden sopimusosapuolten ja muiden järjestöjen kanssa, energiatehokkuuteen liittyviä tiedotus- ja koulutustapahtumia sekä välittää energiankäytön tehostamista koskevaa materiaalia ja muuta informaatiota jäsenistölleen. ASRA on edistämässä energiatehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista uudisrakentamista, korjausrakentamista ja kiinteistönpitoa erityisesti koulutus- ja tiedotustoiminnalla yhteistyössä YM:n, KTM:n, Tekesin, Motivan ja muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Tiedotuksen avulla ASRA pyrkii myös edistämään energiatehokkuutta koskevien KTM:n suositusten käyttöönottoa yhteisöjensä hankintoja koskevassa toiminnassa. Edellä mainittujen lisäksi ASRA osallistuu energiakatselmustoiminnan markkinoinnin tehostamiseen ja tuloksista tiedottamiseen sekä suosittelee jäsenistölleen, että nämä pyrkisivät kehittämään yhteistyökumppaniensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioonottavaan suuntaan. 10

11 1.4.2 Yhteisön velvoitteet Tavoitteiden saavuttamiseksi sopimukseen liittynyt yhteisö esittää vuoden kuluessa liittymisestään energiankäytön tilanneselvityksen, jossa kuvataan polttoaineiden, lämmön, sähkön ja veden kulutusta ja toteutettuja energiansäästötoimia 3 vuoden ajalta. Sopimusyhteisöjä pyritään ohjaamaan tavoitteelliseen ja jatkuvaan kiinteistönpitoon. Osana näitä toimia yhteisöjä ohjataan laatimaan vuoden kuluessa liittymisestä energiankäytön tehostamissuunnitelma, joka sisältää yhteisön itselleen asettamat määrälliset tavoitteet energiankäytön tehostamiselle, suunnitelman energiakatselmusohjelman toteuttamisesta, kulutusseurannan kattavuuden lisäämisestä ja muista toimenpiteistä sekä arvioidut kustannukset ja aikataulun. Tehostamissuunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa ja täydentää vähintään parin vuoden välein. Samalla edellytetään, että yhteisö nimeää yhteisökohtaisen ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energia-asioista vastaavat henkilöt. Ainoastaan teknisiin ominaisuuksiin vaikuttaminen asuinkiinteistökannassa jättää tärkeän osan energiankäytön tehostamismahdollisuuksista hyödyntämättä. Tämän vuoksi sopimukseen liittyvältä yhteisöltä edellytetään, että se pyrkii edistämään asukkaidensa energiatehokkaita toimintatapoja. Yhteisöä ohjataan tarjoamaan energiankulutusta, energiansäästöä ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä koskevaa informaatiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle. Vuosittaisesta toiminnastaan yhteisö raportoi www-pohjaisen seurantajärjestelmän kautta. Yhteisö raportoi vuosittain antamassaan katsauksessa sopimukseen liittämänsä kannan kulutustiedot vuositasolla, toteuttamistaan energiakatselmuksista ja energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Seurantajärjestelmä on vain sopimusyhteisöjen käytössä ja sieltä on mahdollista myös saada erilaisia vertailu- ja tilastotietoja Valtionhallinnon rooli Ministeriöiden rooli sopimuksessa liittyy pääosin lainsäädännöllisiin asioihin sekä yleiseen energiatehokkuuden edistämiseen. Rakentamisesta ja asumisesta vastuullisena ministeriönä ympäristöministeriö, vuosittaisten resurssiensa puitteissa, muun muassa valmistelee säännökset ja menettelytavat asuinkiinteistöjen energiakatselmusten ja energia-avustusjärjestelmän tukitoimenpiteistä. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan ympäristöministeriön laatima energia-avustuksia koskeva asetus. Energiaavustuksen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon yhteisöjen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan. Asetuksen mukaan vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyminen vastaa tätä pitkäjänteistä toimintaa. Vapaaehtoiseen sopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää korotettuja energiaavustuksia. 11

12 1.5 Sopimuksen solmineet yhteisöt Vuoden 2004 loppuun mennessä 27 yhteisöä oli liittynyt asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n, ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen (AESS). Sopimukseen liittyneet yhteisöt liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 1. Sopimukseen liittyneiden 27 yhteisön hallinnassa oleva asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Vuoden 2004 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneet yhteisöt (yhteensä 19/27 sopimukseen liittyneestä yhteisöstä) raportoivat noin 6 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot. Kuvassa 1 esitetään sopimukseen liittyneiden yhteisöjen tilanneselvityksessä antamat tilatiedot sekä kattavuuden tavoitetasona ASRAn jäsenten omistaman asuntokiinteistökannan ala. Kuvassa 2 esitetään vuosina liittyneiden yhteisöjen lukumäärät Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen omistama/hallinnoima asuntoala Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjenen omistama/hallinnoima asuntoala Sopimusalan asuntoala yhteensä 17,8 milj.m² milj. m² Vuosi Kuva 1. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys

13 30 25 Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen lukumäärä Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä yhteensä Vuosi Kuva 2. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä vuosina

14 2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan kiinteistökanta Suomen koko asuinkiinteistökannan laajuus tilastokeskuksen tilaston perusteella oli vuoden 2004 lopulla noin 202 milj. m². Asuinkerrostalojen osuus oli 65 milj. m 2, rivi- ja ketjutaloja 25 milj. m 2 sekä erillisiä pientaloja noin 109 milj. m 2. ASRAn jäsenten omistuksessa oleva asuinkiinteistökanta oli vuoden 2004 lopussa 17,8 milj. m². Sopimukseen liitetystä asuinkiinteistökannasta (9,6 milj. m 2 ) raportoitiin vuonna milj. m²:n (27,3 milj. m³:n) energiankäyttö. Vuosiraportointia ja seurantaa varten tehdyssä järjestelmässä asuinrakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppi- ja ikäluokkiin: a) Asuinkerrostalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, , , 2000>) b) Asuinkerrostalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, , , 2000>) c) Rivi- ja erilliset pientalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, , , 2000>) d) Rivi- ja erilliset pientalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, , , 2000>) Energiakulutukset on raportoitu asuinkiinteistökannan yhteenlaskettuina vuosikulutuksina eikä yksittäisiä kiinteistöjä voi tunnistaa. Tässä ensimmäisessä vuosiraportissa yhteisöjen tiedot on esitetty ilman ikäluokkiin jakoa, sillä useilla yhteisöillä ei tilastoida kulutuksia ikäluokkaperusteisesti. Yhteisöt raportoivat, jos eriteltyä tietoa on saatavilla, yllä olevien luokkien mukaisesti asuinkiinteistökantansa tilatietoina asuntojen lukumäärän, rakennustilavuuden, asuntoalan sekä vuotuisen asukkaiden keskiluvun. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liitetyn raportoidun asuinkiinteistökannan (lähes 6 milj. m 2 ) lämmitysenergiankulutus oli vuonna GWh (asuinkerrostaloissa GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 375 GWh). Kiinteistösähköä käytettiin 183 GWh (asuinkerrostaloissa 142 GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 41 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 11,7 milj. m³ (asuinkerrostaloissa 8,5 milj. m³, rivi- ja erillisissä pientaloissa 3,2 milj. m³). Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset normeeraamattomina kulutuksina. 14

15 Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Osa raportoidusta sähkönkäytöstä sisältää myös huoneistosähkön osuuden. Tällaisia yhteismittauskohteita on kokonaisuudesta murto-osa eivätkä ne näin ollen vääristä tuloksia. Seuraavissa kuvaajissa esitetään sopimusyhteisöjen raportoimien energiankulutustietojen perusteella lasketut ominaiskulutukset Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa Kuvissa 3 14 esitetään sopimukseen vuosina 2002, 2003 ja 2004 liittyneiden yhteisöjen raportoimat asuinkiinteistökannan ominaiskulutukset vuosittain (1 27). Koko raportoidun kannan vuosittaisten ominaiskulutusten keskiarvo esitetään kuvassa ensimmäisenä (Yht). Kuvissa yhteisöt on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska sopimuskausi on vasta alussa ja kulutuksiin vaikuttavien toimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä. Joidenkin yhteisöjen kohdalla voidaan havaita jo ennen sopimusta aloitettujen energiankäytön tehostamistoimien vaikutukset vuosivertailussa. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen kehitys kwh/m Yht Kuva 3. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoalan mukaan vuosina Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 205,8 kwh/m 2, ,5 kwh/m 2, ,7 kwh/m 2 ja ,9 kwh/m 2. 15

16 65 Vuoden 2012 tavoitetaso: 44 kwh/m Vuoden 2008 tavoitetaso: 46,6 kwh/m 3 Vertailuominais-kulutus 51,8 kwh/m 3 kwh/m Yht Kuva 4. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 50,2 kwh/m 3, ,7 kwh/m 3, ,3 kwh/m 3 ja ,6 kwh/m 3. 16

17 kwh/m Yht Kuva 5. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 228,8 kwh/m 2, ,6 kwh/m 2, ,3 kwh/m 2 ja ,1 kwh/m kwh/m Yht Kuva 6. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 63,2 kwh/m 3, ,0 kwh/m 3, ,5 kwh/m 3 ja ,8 kwh/m 3. 17

18 Kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen keskimääräinen kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys (kuvat 7 10) sisältää suuria vaihteluita, koska joissakin yhtiöissä ei ole ollut mahdollista seurata kiinteistösähkön kulutusta erikseen johtuen sähkön yhteismittauksesta kwh/m Yht Kuva 7. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 22,8 kwh/m 2, ,6 kwh/m 2, ,0 kwh/m 2 ja ,4 kwh/m 2. 18

19 kwh/m Yht Kuva 8. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,6 kwh/m 3, ,0 kwh/m 3, ,7 kwh/m 3 ja ,8 kwh/m 3. 19

20 kwh/m Yht Kuva 9. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 19,1 kwh/m 2, ,2 kwh/m 2, ,2 kwh/m 2 ja ,7 kwh/m ,5 8 7,5 7 6,5 kwh/m3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Yht Kuva 10. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,1 kwh/m 3, ,4 kwh/m 3, ,8 kwh/m 3 ja ,7 kwh/m 3. 20

21 Veden ominaiskulutuksen kehitys Vedenkulutuksen ominaiskulutukset ovat selvästi alhaisemmat rakennuksissa, jotka on varustettu huoneistokohtaisella veden mittauksella ja laskutuksella, (kuvat 11 14). Veden kulutustiedot on laskettu l/asukas/vrk l/asukas/vrk Yht Kuva 11. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutukset vuosina Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 137 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 21

22 Tavoitekulutus vuonna 2012: 145 l/asukas/vrk Tavoitekulutus vuonna 2008: 153 l/asukas/vrk Vertailuominaiskulutus 170 l/asukas/vrk 180 l/asukas/vrk Yht Kuva 12. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet Asuinkerrostalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 176 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 22

23 l/asukas/vrk Yht Kuva 13. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset vuosina Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojentalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 117 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 23

24 l/asukas/vrk Yht Kuva 14. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet Rivitalojen ja erillisten pientalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 159 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. AESS sopimukseen liitettyjen raportoitujen asuinkiinteistöjen lämmitysenergiankulutus oli vuonna 2004 yhteensä GWh. Kaukolämmön osuus oli hallitseva; 96 % raportoiduista asuinkiinteistöistä käytti sitä pääasiallisena lämmitysenergianlähteenä. Kevyt polttoöljy 2.9 % Sähkö 1.0 % Maakaasu 0.1 % Kaukolämpö 96 % Kuva 15. AESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämmitysenergialähteiden jakauma vuonna

25 3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Asuinkerrostaloille tarkoitettu energiakatselmusmalli saatiin valmiiksi vuoden 2002 aikana. Malli rakennettiin siten, että sovellettuna se sopii käytettäväksi myös rivitalojen katselmointiin. Asuinkiinteistöjen katselmointiin ei ole koulutettu erikseen tekijöitä vaan teettäjiä ohjeistettiin hyödyntämään toimitilakatselmointiin auktorisoituja henkilöitä. Järjestelmässä varattiin myös mahdollisuus suorittaa katselmointi asuinkiinteistöyhtiön oman henkilökunnan toimesta. Asuinkiinteistöjen energiakatselmuksille on mahdollista hakea tukea osana asuinkiinteistöjen energia-avustuksia. Asuinkiinteistöjen katselmoinnin laatua arvioivat kunnissa energiaavustuksista vastaavat viranhaltijat ja kuntien asuinkiinteistöjen osalta Valtion asuntorahasto (ARA). Katselmusavustusta hakeneet yhteisöt toimittavat näille katselmusraportin avustuksen maksatuksen yhteydessä. ARAn tilaston mukaan vuosina 2003 ja 2004 energiakatselmuksille on myönnetty tukea kohteelle noin 1,2 milj.. Vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää tukea enintään 50 % energiakatselmuksen kustannuksista. Muille asuinkiinteistöille korkein myönnettävä tukiprosentti on ollut 40 % Energiakatselmusten kattavuus Vuoden 2004 vuosiraportointiin osallistuneet yhteisöt ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 1 milj. m 2, joka vastaa noin 10 % yhteisöjen sopimukseen liittämästä kannasta; 9,6 milj. m 2. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yhteisöjen välillä on huomattavia eroja: osa yhteisöistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa. Osittain tätä liikkeelle lähdön hitautta voi selittää se, että moniin kiinteistöihin on tehty peruskuntokartoitus, jonka osana on laajennettu energiataloudellinen tarkastelu. Näitä ei ole raportoitu energiakatselmuksiksi. 25

26 100 % 90 % 80 % Tavoite % 60 % 50 % Välitavoite % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht Kuva 16. Katselmustoiminnan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa vuoden 2004 loppuun mennessä katselmoidun kannan suhdetta sopimukseen liitettyyn kantaan. 26

27 3.2 Kulutusseuranta Jatkuva vähintään kuukausitason kulutusseuranta luo hyvän perustan reagoida nopeasti kulutuspoikkeamiin. Tämä mahdollistaa myös eri vuosien välisen kulutusvertailun. Asuinkiinteistöissä osa on varustettu kaukoluettavilla mittareilla ja osassa kiinteistöjä tiedot kerätään vielä käsikirjauksina. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2004 lopussa 60 % energiansäästösopimukseen liitetystä kannasta; 9,6 milj. m 2. Kulutusseurannan osalta AESS sopimuksen välitavoite on saavutettu jo etuajassa. 100 % 90 % 80 % Tavoite % 60 % 50 % Välitavoite % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht Kuva 17. Kulutusseurannan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa kulutusseurantaan liitettyä kantaa verrattuna sopimukseen liitettyyn kantaan. 27

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo

Lisätiedot

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 21 1 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 27

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 1 (7) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 Tällä toimenpideohjelmalla Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (jäljempänä Toimialaliitto)

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta

Puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta Puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta 1 Osapuolet Tämän Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta ympäristöministeriö (jäljempänä YM) ja työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Autoalan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön ja sen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat Liittyminen Kuntasektorin Energiatehokkuussopimukseen YLK 13.10.2009 177 Taustaa Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt keväällä 2007 lähettänyt pääkaupunkiseudun kaupungeille pyynnön ilmoittaa

Lisätiedot

Energiakatselmukset kannattavat

Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Liittyvä toimija: Toimijan nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2012 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016)

Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016) TEM/8/05.05.01/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016) 1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Tällä sopimuksella työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö)

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 18/804/2007 Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 1 Osapuolet Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta kauppa- ja teollisuusministeriö (jäljempänä

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002 1 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002 Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Suomen Kaukolämpö Sky ry Sirpa Leino Adato Energia

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2008 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2011 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 1 Johdanto 5 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005 1 Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005 Saara Elväs Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Sirpa Leino Päivi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2007 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015

Kaupungin rakennusten energiankulutusdata. Katri Kuusinen 26.2.2015 Kaupungin rakennusten energiankulutusdata Katri Kuusinen 26.2.2015 Nykyisiä tietokantoja kaupungin omista rakennuksista Vuosikulutukset Noin 3500 kohteen tiedot (palvelu- ja asuinrakennuksia) Kaukolämmönkulutus

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan 1(4) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot