Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004"

Transkriptio

1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Aija Tasa Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy,

3 Alkusanat Ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry allekirjoittivat energiansäästösopimuksen marraskuussa Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on energiansäästön edistäminen asuinkiinteistöissä. Toimintatapana vapaaehtoiset energiansäästösopimukset käynnistyivät vuonna 1997, kun kauppa- ja teollisuusministeriö teki sopimukset teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavien järjestöjen kanssa. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetus- sekä linja-autoalalle. Sopimuksilla toimeenpantiin osaltaan kansallista ilmastostrategiaa. Suurin osa muista energiansäästösopimuksista päättyy vuoden 2005 lopussa, mutta vapaaehtoisille energiansäästösopimuksille lienee tarvetta tulevaisuudessakin. Syksyllä 2005 hallituksen eduskunnalle antamassa selonteossa "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi" todetaan, että uusien energiansäästösopimusten jatkon valmistelussa edetään ripeästi. Nyt julkaistavaan asuntosektorin energiansäästösopimuksen ensimmäiseen vuosiraporttiin on koottu tietoja yhteisöjen ilmoittamista energiankulutuksista ja toimista energiatehokkuuden parantamiseksi. Raportin tavoitteena on tuottaa sopimukseen liittyneille yhteisöille hyödyllistä palautetietoa energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Vuosiraporttien avulla ministeriöt voivat jatkossa, yhteisöjen antamien tietojen täydentyessä, arvioida sopimusmenettelyn toimivuutta, vaikutuksia ja tuloksellisuutta. Ensimmäinen vuosiraportti sisältää perustietoa sopimusmenettelystä ja sopimusosapuolien velvoitteista. Toivottavasti raportti toimii näin virikkeenä sopimukseen liittymiseksi myös uusille yhteisöille. Helsingissä maaliskuussa 2006 kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen sisältö Sopimuksen tavoitteet Yhteisön liittyminen sopimukseen Sopimusvelvoitteet ASRAn toimet Yhteisön velvoitteet Valtionhallinnon rooli Sopimuksen solmineet yhteisöt 12 2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö Sopimusalan kiinteistökanta Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa 15 3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta Yleistä energiakatselmuksista Energiakatselmusten kattavuus Kulutusseuranta 27 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yhteisöissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 29 Liite 1 AESS-sopimukseen liittyneet yhteisöt 30 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy ympäristöministeriön (YM), kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla toteutetaan osaltaan vuonna 2001 hyväksyttyä kansallista ilmastostrategiaa sekä siihen sisältyvää energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa. YM:n, KTM:n ja ASRAn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Keskeisenä tavoitteena sopimuksessa on lisätä energiatehokkuutta asuinkiinteistössä energian ominaiskulutusta pienentämällä ja edistämällä energiakatselmustoimintaa ja kulutusseurantaa. Tavoitteena on lisäksi sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yhteisöjen toimintaa. Sopimuksessa mainittua ominaiskulutusten pienentämistavoitetta verrataan vuoden 1998 asuinkiinteistöjen ominaiskulutusten keskiarvoon. Vertailulukuna käytetään Suomen Talokeskuksen kulutusseurannasta saatavia lukuja, koska sopimusyhteisöillä ei ole kattavasti tilastoituna tietoja kyseiseltä vuodelta. Suomen Talokeskuksen tiedot perustuvat asuinkerrostalokiinteistön kulutusseurantatietoihin. Tiedot ovat saatavilla ainoastaan kerrostaloista, sillä vuonna 1998 kulutusseurantaan liitetty rivitalokanta oli vielä liian pieni vertailuluvun muodostamista varten. Vertailuominaiskulutukset ovat lämmössä 51,8 kwh/m 3 ja veden kulutus 170 l/as, vrk. Vuoden 2004 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 27 yhteisöä. Näiden sopimukseen liittämä asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Tämä vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Raportti koskee sopimuksen vuosina solmineita yhteisöjä ja näiden ilmoittamia tilanneselvitys- ja vuosiraportointitietoja. Vuoden 2004 vuosiraportointitiedot toimitti 21 yhteisöä kattaen yhteensä noin 6 milj. m 2. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus sopimukseen liitetyssä kannassa oli lähes 60 %. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksessa vuodelle 2006 asetettu 50 %:n kattavuustavoite on saavutettu jo etuajassa. Yhteisöjen energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2004 kiinteistöjen lämmitykseen energiaa yhteensä noin GWh. Kiinteistösähköä käytettiin näissä rakennuksissa 183 GWh. Vettä rakennuksissa kului 11,7 milj. m³. Kerrostalokannassa lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 50 kwh/m³ (212 kwh/m²), kiinteistösähkön ominaiskulutus 6 kwh/m³ (25 kwh/m²) ja veden ominaiskulutus 151 l/as, vrk. Rivi- ja pientalojen osalta vastaavat ominaiskulutukset olivat seuraavat: lämpö 57 kwh/m³ (216 kwh/m²), kiinteistösähkö 5 kwh/m³ (18 kwh/m²) ja vesi 139 l/as, vrk. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska eri vuosina raportoitu kanta vaihtelee. Vuosiraportoinnin tarkentuessa tulevaisuudessa saadaan sopimukseen liittyneiden yhteisöjen kulutuskehityksestä parempi kuva. Asuinkiinteistöjen energiakatselmustoiminta aloitettiin vuonna 2002 samanaikaisesti asuinrakennuksille (kerros- ja rivitalot) suunnatun energia-avustuksen kanssa. Sopimusyhteisöt 7

8 ovat teettäneet energiakatselmuksia noin 1 milj. m² osalta, mikä vastaa noin 10 % sopimukseen liitetystä asuntoalasta. Vuosiraportin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sitä voidaan laajentaa ja siihen voidaan liittää vertailukelpoisesti uusia yhteisöjä. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2004 on tuotettu myös kiinteistö- ja rakennusalalta, teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä linja-autoalalta. 8

9 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti ympäristöministeriötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Tavoitteena on myös tuottaa yhteisöille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Muun muassa vertailutiedon avulla yhteisöt voivat arvioida omaa energiatehokkuuttaan muiden yhteisöjen vastaaviin tietojen kanssa. Vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yhteisöjen raportoimiin tietoihin vuosilta Sopimuksen sisältö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa ympäristöministeriö (YM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry (ASRA) sopivat yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimuksen piiriin kuuluvat ASRAn kunnalliset ja yleishyödylliset jäsenyhteisöt. Nämä liittyvät sopimukseen ASRAn ja yhteisön välisellä erillisellä liittymisasiakirjalla. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisellä parannetaan yhteisöjen toimintojen taloudellisuutta ja edistetään kestävää kehitystä. Energiansäästön edistämisessä otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys esimerkiksi rakennusten sisäilmassa. Oikein toteutetut energiankäytön tehostamistoimet parantavat asumis- ja työskentelyolosuhteita sekä ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus ASRAn jäsenistön omistamasta asuntokannasta (m 2 ) sopimuskäytännön piiriin. Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m², kwh/m³) sekä veden ominaiskulutusta (l/m², l/asukas/vrk) pyritään alentamaan siten, että se on vuonna % alempi ja vuonna % alempi kuin vuonna Vuoden 1998 vertailuarvo on laskettu Suomen Talokeskus Oy:n kulutustilastoinnin pohjalta. Kiinteistösähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten (kwh/m², kwh/m³) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta Kiinteistösähköllä tarkoitetaan tässä ra- 9

10 portissa LVI-laitteiden, ulko- ja yleistentilojen valaistuksen, talosaunojen ja -pesuloiden, hissien, autolämmityspaikkojen sekä esim. mahdollisten kylmäkellareiden laitteistojen kuluttamaa sähköä. Energiakatselmustoiminnan ja säännöllisen kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 80 % sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannasta katselmoiduksi ja jatkuvan kulutusseurannan piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä. Välitavoitteena on saavuttaa 50 % taso vuoden 2006 loppuun mennessä. 1.3 Yhteisön liittyminen sopimukseen Yksittäinen yhteisö hakee pääsyä sopimukseen toimittamalla ASRAlle liittymisasiakirjan, jossa on yhteisön nimi ja tiedot sopimukseen liitettävästä asuntokannasta sekä kulutuksista. ASRA hyväksyy yhteisön liittymisen, jos sen liittymisasiakirja on asianmukainen ja yhteisö sitoutuu toteuttamaan sopimuksen edellyttämät toimenpiteet. 1.4 Sopimusvelvoitteet Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet ovat sitoutuneet erilaisiin toimenpiteisiin toimialueidensa mukaisesti. Sopimusvelvoitteiden seurantaa ja raportointia varten on kehitetty www-pohjainen työkalu. Työkalu on ainoastaan sopimusosapuolten käytössä. Sen avulla sopimusyhteisöt voivat vuosittain raportoida omat tietonsa ja suorittaa erilaisia vertailuja muiden yhteisöjen anonyymeihin tietoihin. Ministeriöt, ASRA sekä yhteisöt voivat myös tulostaa järjestelmän kautta eri tavoin ryhmiteltyjä vertailutietoja raportoidun asuinkiinteistökannan energiankäytöstä. Yhteisöjen vuosittain seurantajärjestelmään ilmoittamat toimenpiteet kootaan vuosiraportiksi. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen vuosiraportti julkaistaan ASRAn toimet ASRA kannustaa ja opastaa jäsenistöään liittymään tähän sopimukseen sekä ylläpitää sopimukseen liittyviä rekistereitä. Lisäksi ASRA järjestää, yhteistyössä muiden sopimusosapuolten ja muiden järjestöjen kanssa, energiatehokkuuteen liittyviä tiedotus- ja koulutustapahtumia sekä välittää energiankäytön tehostamista koskevaa materiaalia ja muuta informaatiota jäsenistölleen. ASRA on edistämässä energiatehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista uudisrakentamista, korjausrakentamista ja kiinteistönpitoa erityisesti koulutus- ja tiedotustoiminnalla yhteistyössä YM:n, KTM:n, Tekesin, Motivan ja muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Tiedotuksen avulla ASRA pyrkii myös edistämään energiatehokkuutta koskevien KTM:n suositusten käyttöönottoa yhteisöjensä hankintoja koskevassa toiminnassa. Edellä mainittujen lisäksi ASRA osallistuu energiakatselmustoiminnan markkinoinnin tehostamiseen ja tuloksista tiedottamiseen sekä suosittelee jäsenistölleen, että nämä pyrkisivät kehittämään yhteistyökumppaniensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioonottavaan suuntaan. 10

11 1.4.2 Yhteisön velvoitteet Tavoitteiden saavuttamiseksi sopimukseen liittynyt yhteisö esittää vuoden kuluessa liittymisestään energiankäytön tilanneselvityksen, jossa kuvataan polttoaineiden, lämmön, sähkön ja veden kulutusta ja toteutettuja energiansäästötoimia 3 vuoden ajalta. Sopimusyhteisöjä pyritään ohjaamaan tavoitteelliseen ja jatkuvaan kiinteistönpitoon. Osana näitä toimia yhteisöjä ohjataan laatimaan vuoden kuluessa liittymisestä energiankäytön tehostamissuunnitelma, joka sisältää yhteisön itselleen asettamat määrälliset tavoitteet energiankäytön tehostamiselle, suunnitelman energiakatselmusohjelman toteuttamisesta, kulutusseurannan kattavuuden lisäämisestä ja muista toimenpiteistä sekä arvioidut kustannukset ja aikataulun. Tehostamissuunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa ja täydentää vähintään parin vuoden välein. Samalla edellytetään, että yhteisö nimeää yhteisökohtaisen ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energia-asioista vastaavat henkilöt. Ainoastaan teknisiin ominaisuuksiin vaikuttaminen asuinkiinteistökannassa jättää tärkeän osan energiankäytön tehostamismahdollisuuksista hyödyntämättä. Tämän vuoksi sopimukseen liittyvältä yhteisöltä edellytetään, että se pyrkii edistämään asukkaidensa energiatehokkaita toimintatapoja. Yhteisöä ohjataan tarjoamaan energiankulutusta, energiansäästöä ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä koskevaa informaatiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle. Vuosittaisesta toiminnastaan yhteisö raportoi www-pohjaisen seurantajärjestelmän kautta. Yhteisö raportoi vuosittain antamassaan katsauksessa sopimukseen liittämänsä kannan kulutustiedot vuositasolla, toteuttamistaan energiakatselmuksista ja energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Seurantajärjestelmä on vain sopimusyhteisöjen käytössä ja sieltä on mahdollista myös saada erilaisia vertailu- ja tilastotietoja Valtionhallinnon rooli Ministeriöiden rooli sopimuksessa liittyy pääosin lainsäädännöllisiin asioihin sekä yleiseen energiatehokkuuden edistämiseen. Rakentamisesta ja asumisesta vastuullisena ministeriönä ympäristöministeriö, vuosittaisten resurssiensa puitteissa, muun muassa valmistelee säännökset ja menettelytavat asuinkiinteistöjen energiakatselmusten ja energia-avustusjärjestelmän tukitoimenpiteistä. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan ympäristöministeriön laatima energia-avustuksia koskeva asetus. Energiaavustuksen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon yhteisöjen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan. Asetuksen mukaan vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyminen vastaa tätä pitkäjänteistä toimintaa. Vapaaehtoiseen sopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää korotettuja energiaavustuksia. 11

12 1.5 Sopimuksen solmineet yhteisöt Vuoden 2004 loppuun mennessä 27 yhteisöä oli liittynyt asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n, ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen (AESS). Sopimukseen liittyneet yhteisöt liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 1. Sopimukseen liittyneiden 27 yhteisön hallinnassa oleva asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Vuoden 2004 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneet yhteisöt (yhteensä 19/27 sopimukseen liittyneestä yhteisöstä) raportoivat noin 6 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot. Kuvassa 1 esitetään sopimukseen liittyneiden yhteisöjen tilanneselvityksessä antamat tilatiedot sekä kattavuuden tavoitetasona ASRAn jäsenten omistaman asuntokiinteistökannan ala. Kuvassa 2 esitetään vuosina liittyneiden yhteisöjen lukumäärät Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen omistama/hallinnoima asuntoala Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjenen omistama/hallinnoima asuntoala Sopimusalan asuntoala yhteensä 17,8 milj.m² milj. m² Vuosi Kuva 1. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys

13 30 25 Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen lukumäärä Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä yhteensä Vuosi Kuva 2. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä vuosina

14 2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan kiinteistökanta Suomen koko asuinkiinteistökannan laajuus tilastokeskuksen tilaston perusteella oli vuoden 2004 lopulla noin 202 milj. m². Asuinkerrostalojen osuus oli 65 milj. m 2, rivi- ja ketjutaloja 25 milj. m 2 sekä erillisiä pientaloja noin 109 milj. m 2. ASRAn jäsenten omistuksessa oleva asuinkiinteistökanta oli vuoden 2004 lopussa 17,8 milj. m². Sopimukseen liitetystä asuinkiinteistökannasta (9,6 milj. m 2 ) raportoitiin vuonna milj. m²:n (27,3 milj. m³:n) energiankäyttö. Vuosiraportointia ja seurantaa varten tehdyssä järjestelmässä asuinrakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppi- ja ikäluokkiin: a) Asuinkerrostalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, , , 2000>) b) Asuinkerrostalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, , , 2000>) c) Rivi- ja erilliset pientalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, , , 2000>) d) Rivi- ja erilliset pientalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, , , 2000>) Energiakulutukset on raportoitu asuinkiinteistökannan yhteenlaskettuina vuosikulutuksina eikä yksittäisiä kiinteistöjä voi tunnistaa. Tässä ensimmäisessä vuosiraportissa yhteisöjen tiedot on esitetty ilman ikäluokkiin jakoa, sillä useilla yhteisöillä ei tilastoida kulutuksia ikäluokkaperusteisesti. Yhteisöt raportoivat, jos eriteltyä tietoa on saatavilla, yllä olevien luokkien mukaisesti asuinkiinteistökantansa tilatietoina asuntojen lukumäärän, rakennustilavuuden, asuntoalan sekä vuotuisen asukkaiden keskiluvun. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liitetyn raportoidun asuinkiinteistökannan (lähes 6 milj. m 2 ) lämmitysenergiankulutus oli vuonna GWh (asuinkerrostaloissa GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 375 GWh). Kiinteistösähköä käytettiin 183 GWh (asuinkerrostaloissa 142 GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 41 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 11,7 milj. m³ (asuinkerrostaloissa 8,5 milj. m³, rivi- ja erillisissä pientaloissa 3,2 milj. m³). Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset normeeraamattomina kulutuksina. 14

15 Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Osa raportoidusta sähkönkäytöstä sisältää myös huoneistosähkön osuuden. Tällaisia yhteismittauskohteita on kokonaisuudesta murto-osa eivätkä ne näin ollen vääristä tuloksia. Seuraavissa kuvaajissa esitetään sopimusyhteisöjen raportoimien energiankulutustietojen perusteella lasketut ominaiskulutukset Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa Kuvissa 3 14 esitetään sopimukseen vuosina 2002, 2003 ja 2004 liittyneiden yhteisöjen raportoimat asuinkiinteistökannan ominaiskulutukset vuosittain (1 27). Koko raportoidun kannan vuosittaisten ominaiskulutusten keskiarvo esitetään kuvassa ensimmäisenä (Yht). Kuvissa yhteisöt on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska sopimuskausi on vasta alussa ja kulutuksiin vaikuttavien toimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä. Joidenkin yhteisöjen kohdalla voidaan havaita jo ennen sopimusta aloitettujen energiankäytön tehostamistoimien vaikutukset vuosivertailussa. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen kehitys kwh/m Yht Kuva 3. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoalan mukaan vuosina Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 205,8 kwh/m 2, ,5 kwh/m 2, ,7 kwh/m 2 ja ,9 kwh/m 2. 15

16 65 Vuoden 2012 tavoitetaso: 44 kwh/m Vuoden 2008 tavoitetaso: 46,6 kwh/m 3 Vertailuominais-kulutus 51,8 kwh/m 3 kwh/m Yht Kuva 4. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 50,2 kwh/m 3, ,7 kwh/m 3, ,3 kwh/m 3 ja ,6 kwh/m 3. 16

17 kwh/m Yht Kuva 5. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 228,8 kwh/m 2, ,6 kwh/m 2, ,3 kwh/m 2 ja ,1 kwh/m kwh/m Yht Kuva 6. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 63,2 kwh/m 3, ,0 kwh/m 3, ,5 kwh/m 3 ja ,8 kwh/m 3. 17

18 Kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen keskimääräinen kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys (kuvat 7 10) sisältää suuria vaihteluita, koska joissakin yhtiöissä ei ole ollut mahdollista seurata kiinteistösähkön kulutusta erikseen johtuen sähkön yhteismittauksesta kwh/m Yht Kuva 7. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 22,8 kwh/m 2, ,6 kwh/m 2, ,0 kwh/m 2 ja ,4 kwh/m 2. 18

19 kwh/m Yht Kuva 8. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,6 kwh/m 3, ,0 kwh/m 3, ,7 kwh/m 3 ja ,8 kwh/m 3. 19

20 kwh/m Yht Kuva 9. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 19,1 kwh/m 2, ,2 kwh/m 2, ,2 kwh/m 2 ja ,7 kwh/m ,5 8 7,5 7 6,5 kwh/m3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Yht Kuva 10. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,1 kwh/m 3, ,4 kwh/m 3, ,8 kwh/m 3 ja ,7 kwh/m 3. 20

21 Veden ominaiskulutuksen kehitys Vedenkulutuksen ominaiskulutukset ovat selvästi alhaisemmat rakennuksissa, jotka on varustettu huoneistokohtaisella veden mittauksella ja laskutuksella, (kuvat 11 14). Veden kulutustiedot on laskettu l/asukas/vrk l/asukas/vrk Yht Kuva 11. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutukset vuosina Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 137 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 21

22 Tavoitekulutus vuonna 2012: 145 l/asukas/vrk Tavoitekulutus vuonna 2008: 153 l/asukas/vrk Vertailuominaiskulutus 170 l/asukas/vrk 180 l/asukas/vrk Yht Kuva 12. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet Asuinkerrostalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 176 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 22

23 l/asukas/vrk Yht Kuva 13. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset vuosina Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojentalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 117 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. 23

24 l/asukas/vrk Yht Kuva 14. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet Rivitalojen ja erillisten pientalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 159 l/asukas/vrk, l/asukas/vrk, l/asukas/vrk ja l/asukas/vrk. AESS sopimukseen liitettyjen raportoitujen asuinkiinteistöjen lämmitysenergiankulutus oli vuonna 2004 yhteensä GWh. Kaukolämmön osuus oli hallitseva; 96 % raportoiduista asuinkiinteistöistä käytti sitä pääasiallisena lämmitysenergianlähteenä. Kevyt polttoöljy 2.9 % Sähkö 1.0 % Maakaasu 0.1 % Kaukolämpö 96 % Kuva 15. AESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämmitysenergialähteiden jakauma vuonna

25 3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Asuinkerrostaloille tarkoitettu energiakatselmusmalli saatiin valmiiksi vuoden 2002 aikana. Malli rakennettiin siten, että sovellettuna se sopii käytettäväksi myös rivitalojen katselmointiin. Asuinkiinteistöjen katselmointiin ei ole koulutettu erikseen tekijöitä vaan teettäjiä ohjeistettiin hyödyntämään toimitilakatselmointiin auktorisoituja henkilöitä. Järjestelmässä varattiin myös mahdollisuus suorittaa katselmointi asuinkiinteistöyhtiön oman henkilökunnan toimesta. Asuinkiinteistöjen energiakatselmuksille on mahdollista hakea tukea osana asuinkiinteistöjen energia-avustuksia. Asuinkiinteistöjen katselmoinnin laatua arvioivat kunnissa energiaavustuksista vastaavat viranhaltijat ja kuntien asuinkiinteistöjen osalta Valtion asuntorahasto (ARA). Katselmusavustusta hakeneet yhteisöt toimittavat näille katselmusraportin avustuksen maksatuksen yhteydessä. ARAn tilaston mukaan vuosina 2003 ja 2004 energiakatselmuksille on myönnetty tukea kohteelle noin 1,2 milj.. Vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää tukea enintään 50 % energiakatselmuksen kustannuksista. Muille asuinkiinteistöille korkein myönnettävä tukiprosentti on ollut 40 % Energiakatselmusten kattavuus Vuoden 2004 vuosiraportointiin osallistuneet yhteisöt ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 1 milj. m 2, joka vastaa noin 10 % yhteisöjen sopimukseen liittämästä kannasta; 9,6 milj. m 2. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yhteisöjen välillä on huomattavia eroja: osa yhteisöistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa. Osittain tätä liikkeelle lähdön hitautta voi selittää se, että moniin kiinteistöihin on tehty peruskuntokartoitus, jonka osana on laajennettu energiataloudellinen tarkastelu. Näitä ei ole raportoitu energiakatselmuksiksi. 25

26 100 % 90 % 80 % Tavoite % 60 % 50 % Välitavoite % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht Kuva 16. Katselmustoiminnan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa vuoden 2004 loppuun mennessä katselmoidun kannan suhdetta sopimukseen liitettyyn kantaan. 26

27 3.2 Kulutusseuranta Jatkuva vähintään kuukausitason kulutusseuranta luo hyvän perustan reagoida nopeasti kulutuspoikkeamiin. Tämä mahdollistaa myös eri vuosien välisen kulutusvertailun. Asuinkiinteistöissä osa on varustettu kaukoluettavilla mittareilla ja osassa kiinteistöjä tiedot kerätään vielä käsikirjauksina. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2004 lopussa 60 % energiansäästösopimukseen liitetystä kannasta; 9,6 milj. m 2. Kulutusseurannan osalta AESS sopimuksen välitavoite on saavutettu jo etuajassa. 100 % 90 % 80 % Tavoite % 60 % 50 % Välitavoite % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht Kuva 17. Kulutusseurannan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa kulutusseurantaan liitettyä kantaa verrattuna sopimukseen liitettyyn kantaan. 27

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 21 1 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus 1 (jäljempänä Teollisuus) toteuttaa Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Autoalan Keskusliitto ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta, joka

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan 1(4) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Liittyvä toimija: Toimijan nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Liittyvä toimija: Toimijan nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 18/804/2007 Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 1 Osapuolet Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta kauppa- ja teollisuusministeriö (jäljempänä

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 26

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille 1

Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille 1 1 (7) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilakiinteistöt Toimenpideohjelma toimitilayhteisöille 1 Tällä toimenpideohjelmalla Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (jäljempänä Toimialaliitto)

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2006 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus (jäljempänä Teollisuus) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 28 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän keskusliitto ry

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän keskusliitto ry Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän keskusliitto ry Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus 1 (jäljempänä Teollisuus)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Palvelualan yleinen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS 2017 2025 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kalevi Luoma Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2008 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2005 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2008 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Energiakatselmus-

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2007 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Liittyvä toimija: Toimijan nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön ja sen

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Isoille selkeää Mennään energiatehokkuuslain mukaan ja Virasto valvoo toki kannattaa tehdä muutakin

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2008 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,

Lisätiedot

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Kuva Pentti Johansson/Mäntsälän Sähkö Oy Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Energiansäästösopimuksilla on keskeinen asema toteutettaessa kansallista ilmastostrategiaa ja siihen liittyvää energiansäästöohjelmaa.

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 1 2 Alkusanat Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 on laadittu yhteistyössä sopimusosapuolten ja Motivan kanssa. Tilannekatsaus on ensimmäisen kerran

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot