Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003"

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 24 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 22 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 25 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 22. Kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa ollaan muokkaamassa yhteensopivaksi vuoden 25 alussa alkavan EU:n laajuisen päästökaupan kanssa. Valmistelu tiivistyy vuoden loppua kohti mentäessä ja ensi vuoden alkupuolella hallitus esittelee uusimmat linjaukset ja vie ne myös eduskunnan käsiteltäviksi. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen tavoitteita ja toimia. Selvää on, että kummallakin on edelleen keskeinen rooli suomalaisessa energiapolitiikassa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu neljännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 23 että kumulatiivisesti aiemmilta vuosilta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä sopimuskumppaniensa kanssa käynnistänyt vuoden 25 lopussa päättyvien energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Ulkopuoliset arvioijat selvittävät sopimustoiminnan tuloksellisuutta ja merkitystä. Energiansäästösopimuksia käytännössä toteuttavissa ja siten koko sopimustoiminnan tuloksista lopulta vastaavissa yrityksissä ja yhteisöissä pitäisi jo olla vahvaa näkemystä, miten sopimukset ovat toimineet. Arvioinnin yhteydessä kootaan näitä näkemyksiä ja myös kehittämisideoita jatko-toimien suunnitteluun. Vaikka katseet kääntyvät jo uusien toimien valmisteluun ja vuoden 25 jälkeiseen aikaan, on hyvä pitää mielessä, että meillä on vielä runsas vuosi aikaa ottaa kaikki hyöty irti nykyisistä sopimuksista. Energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen tuo monenlaisia hyötyjä. Tuloksista ja saavutuksista on hyvä kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille laajemminkin, jotta tieto vastuullisesta ja esimerkillisestä toiminnasta tavoittaa muitakin kuin tämän vuosiraportin lukijoita. Helsingissä lokakuussa 24 ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 15 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 24 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 37 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 42 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 44 Liite 2 Benchmarking-kuvat yritysten ominaiskulutusvertailut v a) KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 48 2b) Toimistorakennukset (yksityissektori) 5 2c) Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 51 2d) Majoitus- ja ravitsemisrakennukset (yksityissektori) 52 2e) Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 53 2f) Muut rakennukset (yksityissektori) 54 2g) KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 55 2h) Toimistorakennukset (valtiosektori) 57 2i) Majoitus- ja ravitsemisrakennukset (valtiosektori) 58 2j) Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 59 2k) Muut rakennukset (valtiosektori) 6 Liite 3 KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 61 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 23 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 3 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22,3 milj. m 2, joka vastaa noin 8 % RAKLIn jäsenyritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 24 neljättä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 23. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yksityisen sektorin yritysten rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 23 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 656 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 722 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,68 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 142,8 kwh/hum² (26,2 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 152, kwh/hum² (27,9 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 353, l/hum² (64,7 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 23 lämpöenergiaa kului GWh, sähköenergiaa käytettiin 643 GWh ja vettä 3,2 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus oli 41,6 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 23,1 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 115,1 l/m³. Vuoden 23 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 4,7 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. Katselmustoiminnan volyymi laski vuoteen 22 verrattuna alle puoleen, mutta oli silti rakennustilavuudella mitattuna suurempi kuin kertaakaan sopimuskaudella ennen vuotta 22. Vuosina raportoituja katselmuksia on tehty yhteensä 15,9 milj. r-m³, mikä vastaa noin 58 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 23 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä, sekä linja-autoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 24 neljättä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta 23. Tässä raportissa on ensimmäistä kertaa mukana myös valtiosektorin kiinteistöjen raportointi. Jotta aiempien aikasarjojen seuranta olisi mahdollista, tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin tässä raportissa erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 23 loppuun mennessä 3 yritystä/yhteisöä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimukseen liittyneet yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Sopimuksen liittyneiden 3 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22,3 milj. m², joka vastaa noin 8 % koko RAKLIn jäsenyritysten (pois luettuna kunnat ja teollisuus) omistamasta rakennuskannasta. Vuoden 23 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneet yritykset (yhteensä 26 yritystä 3:sta sopimukseen liittyneestä yrityksestä) raportoivat noin 11,7 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot eli yritykset ovat liittäneet sopimustoimintaan keskimäärin 52 % hallinnassaan olevista kiinteistöistä. Tämä vastaa noin 42 % koko sopimusalan rakennuskannasta. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvissa 1 ja 2 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta yhteensä 27,8 milj.m² 2 Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Vuosiraportoinnissa raportoitu rakennuskanta 7,8,3 22, milj. m² 15 6,4 14,2 1 3,1 7,8 11,7 5 4,7 4,7 4,6 4,8 3, 1999* * Vuodelta 1999 ei laadittu Vuosi Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina

10 Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille), kulutusseurannan kattavuudelle sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa ja Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 1 % alemmat vuonna 25 ja 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne vuoden 23 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 3 5 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21 ja liittyneiden yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana osin muuttuneet. Tässä esitettävät tulokset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön ominaiskulutus (taulukko 1 ja kuva 3) on pysynyt sopimuskauden ajan jotakuinkin muuttumattomana. Vuonna 23 normeerattu kulutus laski kuitenkin vuodesta 22 noin 2 %. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutuksen kehitys (taulukko 1 ja kuva 4) noudattaa koko Suomen sähkönkulutuksessa havaittavissa olevaa nousevaa trendiä. Ominaiskulutus on noussut vuodesta 1999 keskimäärin 3 % vuosittain. Vuoden 23 sähkön ominaiskulutus oli kuitenkin ilahduttavasti laskenut lähes 7 % edellisvuodesta. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (taulukko 1 ja kuva 5) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Yritykset ovat vähentäneet kiinteistöjensä vedenkulutusta n. 1 % sopimuskauden aikana. 1

11 Valtiosektorin yritykset Valtiosektorin liittyjät ovat raportoineet vasta kolmen vuoden kulutukset vuosilta 21 23, joten kulutustrendien kehittymisestä voidaan tässä vaiheessa vetää vasta alustavat arviot. Kulutusmuutokset näyttävät noudattavan kuitenkin yksityisen sektorin trendejä viime vuosilta (taulukko 2 sekä kuvat 6 8). Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön normeerattu ominaiskulutus (taulukko 2 ja kuva 6) on laskenut reilut 2 % kahden vuoden aikana Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus noudattaa yleistä trendiä ja on noussut vuodesta 21 keskimäärin 6 % vuosittain. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vedenkulutus on vähentynyt yli 6 % kahden vuoden aikana. Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt , 154,4 149,2 129,5 126, 146, ,5 149,1 145,4 14,7 115,2 149, ,8 15, 148,7 137,7 16,9 144, ,6 151,1 146,3 142,7 94,1 154, ,4 158,1 153,9 275, 182,8 13, 162,6 86, , 177,2 141,6 284,8 163, 11,9 157,5 86,3 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt ,3 365,2 373, ,8 346,5 37,8 2 4,3 324,7 376, ,8 33, 338, ,7 329, 371,2 781, ,1 36,3 366,6 869,7 11

12 3 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 3. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 4. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 1 Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 5. Vedenkulutuksen kehitys KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17, ,4 39,8 25,3 19, ,9 4, 25,9 19,6 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141, ,4 134, ,8 136,3 13

14 5 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 6. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 3 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 7. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14

15 16 14 Veden ominaiskulutus (l/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 8. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Katselmustoiminnan välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 23 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 15,9 milj. m³, joka on 58 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 9). Vuoden 23 lopussa KRESS-yritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 5,2 milj. m³:n katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 19 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta, joten vuodelle 25 asetetun 8 % katselmustavoitteen saavuttaminen näyttää todennäköiseltä. Katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta on kuitenkin vain 2 %, joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei tulla saavuttamaan vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 9 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. 15

16 Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa lainkaan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen ja 3 katselmustiedot perustuvat. Senaatti-kiinteistöjen osalta on katselmusten kattavuus on noin 6 % rakennuskannasta, muiden valtiosektorin kiinteistöjen osalta ei katselmusten kattavuustietoa ollut käytettävissä. 1 % 9 % Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Tavoite 25 Välitavoite 22 2 % 1 % % Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina

17 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 23 loppuun mennessä Katselmoimatta Katselmoitu vuoden 23 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht. Kuva 1. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 23 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityissektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 23 lopussa 99,7 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta, jotka ilmoittivat kulutusseurannan kattavuustiedot. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on yksityissektorilla siis keskimäärin saavutettu (kuva 11). Osa yrityksistä (7 yritystä 22:sta raportoineesta yrityksestä) ei tosin raportoinut kulutusseurannan kattavuustietoja vuodelta 23. Valtiosektorin yritysten kulutusseurannan kattavuustiedot eivät ole mukana kuvassa 11. Valtiosektorin osalta on kulutusseurannan kattavuustieto saatu vain Senaatti-kiinteistöiltä, jonka osalta kulutusseurannan kattavuus on 85 %. 17

18 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Kuva 11. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 23 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuoden 23 osalta. 18

19 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta ja runsaat 7 % Suomen koko rakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 23 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 3. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin 11,7 milj. m²:n (26,6 milj. m³:n) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että sopimustoimintaan on liitetty kaiken kaikkiaan noin 42 % sopimusalan koko rakennuskannasta. Raportoitujen sopimuskiinteistöjen kokonaislukumäärää vuonna 23 ei voida varmuudella ilmoittaa, koska osalla valtiosektorin yrityksistä kiinteistöjen lukumäärätiedot puuttuivat. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä oli vuonna kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 265 kpl, eli noin 44 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat 71 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 8 %:n lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (2 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten lukumäärä nousi uusien liittyjien myötä 43:een. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty poikkeavan käyttötarkoituksen kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 85 kiinteistöä. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. 19

20 Valtiosektorin sopimuskiinteistöt raportoitiin nyt ensimmäistä kertaa KRESSraportoinnissa. Liittyjiä vuonna 23 on tässä ryhmässä 4 kpl, mutta koska Senaatti-kiinteistöt raportoitiin neljänä erillisenä alueellisena yksikkönä, on valtiosektorin raportoinnissa mukana 7 yritystä. Tilavuudeltaan ryhmä on hiukan suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta liittyjiltä ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio laskettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja saatujen huonekorkeuksien avulla. Koska valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin, muodostui suurimmaksi ryhmäksi kiinteistötyyppi muut rakennukset. Kiinteistötyypin tilavuusosuus on 45 %. Yhtä suurina ryhminä ovat 24 %:n osuuksilla toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. Sopimuksen kattavuus rakennuskannasta Sopimuksen kattavuutta on seurattu liittyneiden yritysten rakennusten pinta-alan perusteella. Vuoden 23 lopussa kattavuuden laskentatapaa yhtenäistettiin eri sopimusaloilla paremmin vertailukelpoisiksi siten, että kattavuus lasketaan koko Suomea koskevista luvuista. Kuva 12 esittää sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportoinnin piiriin liittämän rakennuskannan kattavuutta koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion yhteisestä rakennuskannasta, joka ei sisällä asuntoja. Tämä kattavuus voi RAKLIn nykyisen sopimuksen osalta olla maksimissaan noin 47 %. Kuvassa on esitetty myös sopimukselle epävirallisesti asetettu kattavuustavoite, joka on 26 %, kun mukaan ei lasketa valtion kiinteistöyksiköitä, jotka liittyivät sopimukseen vasta 22 lopussa. Mikäli valtion kiinteistöyksiköiden rakennuskanta otetaan mukana on vastaava kattavuustavoite 35 %. Kuvissa on esitetty erikseen rakennuskanta, joka ei sisällä vuoden 22 lopulla liittyneitä valtion kiinteistöjä ja toisaalta kanta, jossa myös valtion rakennuskanta on mukana. Tiedot on eroteltu, koska nähtiin mielekkääksi osoittaa ns. alkuperäisen kannan kattavuuden kehitys ilman sopimukseen liitettyä entistä valtion kiinteistöyksiköiden energiasäästöohjelman piirissä ollutta rakennuskantaa. 2

21 5 % Sopimusalueen maksimikattavuus koko alueen rakennuskannasta Suomessa 22 -> 47% (sisältää valtion kiinteistöt) Raportoitu kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Raportoitu kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Lineaarinen kattavuustavoite, sisältää valtion kiinteistöt Kuva 12. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportointiin liittämän rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion muusta kuin asuinrakennuskannasta (%). Liittyneiden yritysten omistaman tai hallinnoiman rakennuskannan kattavuus on kuvassa 12 näkyvää raportointiin liitetyn rakennuskannan avulla laskettua kattavuutta suurempi. Yritykset eivät ole liittäneet kaikkea rakennuskantaansa sopimuksen piiriin, koska toimialalle on tyypillistä omistus, hallinnointi ja palvelurakenteiden muutokset, jotka aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääsoin kiinteistöjä, jotka ovat heille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Kuva 13 esittää liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan vastaavaa kattavuutta kuin kuvassa

22 5 % Sopimusalueen maksimikattavuus koko alueenrakennuskannasta Suomessa 22-> 47% (sisältää valtion kiinteistöt) Liityneiden rak. kannan kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Liittyneiden rak.kannan kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Lineaarinen kattavuustavoite, sisältää valtion kiinteistöt Kuva 13. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion muusta kuin asuinrakennuskannasta (%). Kuvissa 14 ja 15 on esitetty kuvia 12 ja 13 vastaavat kattavuudet silloin, kun kattavuus lasketaan RAKLIn jäsenistön palvelurakennusten rakennuskannasta, joka ei siis sisällä asuntoja, teollisuutta ja kuntien rakennuskantaa. 9 % Raportoitu kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Raportoitu kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Kuva 14. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportointiin liittämän rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko RAKLIn jäsenkunnan palvelurakennusten rakennuskannasta (%). 22

23 % Liityneiden rak. kannan kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Liittyneiden rak.kannan kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Kuva 15. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko jäsenkunnan palvelurakennusten rakennuskannasta (%). 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Kokonaisuudessaan KRESS-sopimukseen liittyneiden yritysten sopimuksen piiriin liitetyn rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 23 lämmön osalta GWh (yksityissektori 656 GWh, valtiosektori GWh). Sähköä käytettiin GWh (yksityissektori 722 GWh, valtiosektori 623 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 4,88 milj. m³ (yksityissektori 1,68 milj. m³, valtiosektori 3,2 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa ja valtiosektorin tiedot kuvissa Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin normeeraussuhdetta 7/3 % käyttäen korjauskerroin. Lämpöenergian korjauskertoimen arvoksi vuodelle 23 saatiin näin 1,42. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa hieman kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 23

24 Vuonna 23 yksityissektorin sopimuskiinteistöissä kulutettiin sähköenergiaa n. 1 % enemmän kuin lämpöenergiaa. Valtiosektorilla puolestaan lämmönkulutus oli 85 % sähkönkulutusta suurempaa. 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöaste ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen kiinteistöjen sijoitusstatuksen muutoksista johtuen vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana osa seurannassa mukana olleista kiinteistöistä ollut tyhjillään seurantakauden aikana laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset Maakaasu,8 % Öljy,14 % Sähkölämmitys,1 % Sähkö 42,98 % Kaukolampö 56,79 % Kuva 16. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 24

25 YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 137,2 136,7 139, 146, 142,8 Sähkö (kwh/m²) 14, 136,8 143, 163,4 152, Vesi (l/m²) 385,5 383,2 327, 353, 353, Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 8, 7, 6, Lämpö ja sähkö , 4, 3, 2, 1, Vesi Lämpö (kwh/m³) 26,2 27,2 26,9 26,7 26,2 Sähkö (kwh/m³) 26,7 27,2 27,6 29,9 27,9 Vesi (l/m³) 73,5 76,2 63,2 64,5 64,7, Kuva 17. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

26 YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Vesi, Lämpö (kwh/m²) 136,5 135,6 14,4 15,7 151,3 Sähkö (kwh/m²) 126,3 122,5 123,6 139,5 123,7 Vesi (l/m²) 339,3 392,4 312,7 36,7 357, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 3,6 3,4 31,2 31,9 32,2 Sähkö (kwh/m³) 28,3 27,4 27,4 29,6 26,3 Vesi (l/m³) 76, 87,8 69,4 76,4 76,1 Kuva 18. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

27 YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 153,4 146, 144, 141,4 138, Sähkö (kwh/m²) 169,1 174,9 178,1 213,9 197,4 Vesi (l/m²) 488,7 432,2 379,8 362,6 358,3 Lämpö ja sähkö Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Vesi Lämpö (kwh/m³) 26,9 27, 25,4 23,1 23,1 Sähkö (kwh/m³) 29,6 32,3 31,4 34,9 33, Vesi (l/m³) 85,6 79,9 66,9 59,1 59,9 Kuva 19. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

28 YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 173,9 251,3 185, 189,5 157,3 Sähkö (kwh/m²) 136,8 238,9 214,7 168,6 129,8 Vesi (l/m²) 145,7 1469,2 833,2 1173,5 956, Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44,5 71,7 47,9 51,2 42,7 Sähkö (kwh/m³) 35, 68,2 55,6 45,5 35,3 Vesi (l/m³) 371, 419,1 215,7 316,8 259,9 Kuva 2. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

29 YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 118,4 123,7 128,4 127,2 122,3 Sähkö (kwh/m²) 121,1 17,7 115,8 131,1 133, Vesi (l/m²) 254,6 251,4 23,5 226,6 22, Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 18,6 2,8 21,1 19,7 18,7 Sähkö (kwh/m³) 19, 18,1 19,1 2,3 2,4 Vesi (l/m³) 39,9 42,2 37,9 35,1 31, Kuva 21. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

30 YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 111,8 125,5 117, 184,7 17, Sähkö (kwh/m²) 154,6 149,7 156,6 144, 145,2 Vesi (l/m²) 423,9 362,5 328,9 429,1 588,2 4 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 24,6 27,2 25,2 36,5 33,6 Sähkö (kwh/m³) 34, 32,4 33,8 28,5 28,7 Vesi (l/m³) 93,1 78,5 71, 84,8 116,3 Kuva 22. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

31 VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,7 44, 41,6 Sähkö (kwh/m³) 2,6 22,5 23,1 Vesi (l/m³) 122,9 117,5 115,1 Kuva 23. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) , Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 7 3, 6 Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, Vesi 1, 2 5, 1, Lämpö (kwh/m³) 36,4 35,5 37,4 Sähkö (kwh/m³) 2,1 21,1 21,5 Vesi (l/m³) 74,7 73,3 71,4 Kuva 24. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

32 VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44,9 42,6 42,5 Sähkö (kwh/m³) 12,5 12,6 12,6 Vesi (l/m³) 18,7 181,9 179,3 Kuva 25. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 39,7 35,3 35,2 Sähkö (kwh/m³) 17,4 19,9 2,3 Vesi (l/m³) 11,3 13, 13,8 Kuva 26. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

33 VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 47,2 53,5 47,2 Sähkö (kwh/m³) 23,7 26,3 27,2 Vesi (l/m³) 145, 138,4 134,3 Kuva 27. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

34 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin katselmusvolyymi laski vuoden 1994 huipputasosta (231 kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 519 GWh/a) muutamassa vuodessa marginaaliseksi. Vuonna 1999 raportoitiin vain 19 kohdetta (,7 milj. r-m³, 42 GWh/a). Pääsyynä volyymin romahtamiseen oli rakentamisen nopea elpyminen 9-luvun alun lamasta. Katselmusvolyymien lasku oli lähes yhtä dramaattinen myös kuntasektorilla. Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä haettujen hankkeiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus koko palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 23 käynnistyneiden katselmusten volyymi sekä rakennustilavuudella että kohteiden lukumäärällä mitattuna laski selvästi alle puoleen edellisestä vuodesta. Vuoden 23 katselmusvolyymi on rakennustilavuudella mitattuna silti huomattavasti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, kun vuotta 22 ei oteta mukaan tarkasteluun. Vuoden 23 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 4,7 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 28). Tilavuus (1 m3) KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut kastelmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut kastelmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut kastelmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 28. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 34

35 KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä katselmustuesta on vuosina 21 ja 22 keskimäärin noin 85 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimusyrityksille ja vuonna 23 vähän alle 75 %. Kuvassa 29 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 29. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e 1998,, ,8, ,15, ,47, ,15, ,5,2 Yhteensä ,28,98 35

36 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 3 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella Kiinteistö- ja rakennus-alalla on koko sopimuskaudella käynnistynyt vain muutama pieni hanke johon on myönnetty investointitukea.,2 4,15 3 Investointituki milj. e,1 2 Hankkeiden lukumäärä,5 1, Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 3. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e , 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2,16 Yhteensä 4,3

37 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Yhteensä tässä tarkastelussa on 34 katselmoitua kohdetta (n. 15,5 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 32 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 35 % sähköjärjestelmiin, noin 16 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 14 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 3 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee,3 7,6 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteille keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,7 vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 1 7. Pienin keskimääräinen investointitarve on sähkö- ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (hieman yli 1 ). 37

38 Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä ,3 1.1 Lämmöntuotto ,3 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,5 1.3 Säädön parantaminen ,7 1.4 Rakenteiden tiiviystason parantaminen ,4 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset ,5 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,5 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,6 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,4 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen ,4 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen ,8 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,5 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,3 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 4 2 8,4 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä ,4 3 Käyttövesijärjestelmä ,5 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,9 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,2 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen ,8 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa ,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen ,8 Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,6 4 Sähkö ,6 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensoint ,4 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus ,7 4.3 Valaistus ,9 4.4 Sähköiset lämmitykset ,5 4.5 LVI-laitteet ,7 4.6 Muut sähkölaitteet ,1 4.7 Käyttötottumusten muutos , Sähköjärjestelmä yhteensä ,4 5 Jäähdytysjärjestelmä , 5.1 Veden kulutus ,1 5.2 Lauhdelämmön talteenotto ,8 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,4 6 Rakenteet ,6 6.1 Ikkunat ja ovet ,2 6.2 Ulkovaippa ,6 Rakenteet yhteensä ,6 7 Paineilmajärjestelmä 1 1 1,7 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus ,5 Paineilmajärjestelmä yhteensä ,5 8 Muut energiansäästömahdollisuudet ,1 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä ,7 Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 23 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 31. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 38

39 Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 23 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 23,61 11,82 4,89 1,18, Kaikki toteutetut toimenpiteet 1,2 26,23 9,51 3,96, Päätetyt toimenpiteet 1,6 19,17 7,14 16,75,9 686 Harkittavat toimenpiteet 2,6 14,41 6,99 15,75 2,5 623 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 4,14 59,82 23,64 36,46 1, Aiemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista eri vuosille on täsmennetty. Johtuen aiempien vuosien raportointiin liittyneistä puutteista ennen vuotta 23 ilmoitetut säästövaikutukset poikkeavat viime vuoden vastaavasta raportoinnista. Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 23 lopussa noin 26,2 GWh/a eli 6,5 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 9,5 GWh/a eli 2,2 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta noin m³/a eli noin,4 % sopimuskiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli noin 1 5. Kuvassa 32 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 19,7 GWh/a, sähkössä 7,1 GWh/a ja vedessä m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli noin vuosi ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli yli 3 3 ja takaisinmaksuaika yli kaksi vuotta. Toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden ta- 39

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 21 1 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 27

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 28 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 26

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2008 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Aija Tasa Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Petri Jaarto

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2010 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta. TYKELI taustatyöpaja 4.3.

Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta. TYKELI taustatyöpaja 4.3. Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta TYKELI taustatyöpaja 4.3.2011, Ulla Suomi Esityksen sisältö Energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2012 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimijan liittymisasiakirja Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma Liittyvä toimija: Toimijan nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015

Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015 Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, joulukuu 2016 2 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä edeltänyt Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Energiakatselmukset kannattavat

Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi Kuntayhdyshenkilöpäivät 2017 8.-9.2017 Saara Elväs Esityksen sisältö Miksi raportoidaan Raportointiaikataulu Vastuuhenkilöt ja käyttöoikeudet Raportoinnin toteutus ja sisältö Palautetieto

Lisätiedot

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Hille Hyytiä Aitoja tekoja joka päivä ? Onko yrityksellesi energiatehokkuuden parantamiselle/säästöille määritetty tavoite? Tiedätkö, mikä tavoite on? Tiedätkö,

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

VAETS Vuosiraportointi

VAETS Vuosiraportointi VAETS Vuosiraportointi Yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästöjen tilanne vuoden 2014 alussa Vuoden 2014 alussa raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivien voimassa oleva

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2008 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Energiakatselmus-

Lisätiedot

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...

Lisätiedot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,

Lisätiedot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti 2008 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

TETS Vuosiraportointi 2013

TETS Vuosiraportointi 2013 TETS Vuosiraportointi 2013 Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet 23.4.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästötoimenpiteiden määrä Toimenpide Säästetty energia Investointi Yht sähkö+ lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa

Lisätiedot

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2003 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja

Lisätiedot

Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla

Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Selvää säästöä energiatehokkuussopimuksilla ja ESCO -toiminnalla Kuntien investoinnit ympäristöä ja kustannuksia säästäen 6.10.2010 Esityksen sisältö Kuntien energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Johdanto 6 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 6 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 7 2 Sopimusyritysten energiankäyttö

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2004 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2006 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimusten ja energiaohjelmien vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimusten ja energiaohjelmien vuosiraportti 2008 Kuntien energiatehokkuussopimusten ja energiaohjelmien vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2007 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999 Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön ja sen

Lisätiedot

Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti

Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti 2011 Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti Energiantuotanto ja energiapalvelut Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Johdanto 6 1.1 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 4

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA. Energiankulutuksen tunnuslukuja. Energiakolmio Oy / 2.4.2014 /

NASTOLAN KUNTA. Energiankulutuksen tunnuslukuja. Energiakolmio Oy / 2.4.2014 / NASTOLAN KUNTA Energiankulutuksen tunnuslukuja / lukumäärä KIINTEISTÖKANTA Esityksessä mukana olevien kiinteistöjen lukumäärä 2011-2013. 30 25 20 Kiinteistökanta 15 10 5 0 Opetusrakennuk set Hoitoalan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 1 2 Alkusanat Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 on laadittu yhteistyössä sopimusosapuolten ja Motivan kanssa. Tilannekatsaus on ensimmäisen kerran

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 4 2 Energiakatselmus-

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2011 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 1 Johdanto 5 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2005 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2007 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja sopimuksen kattavuus

Lisätiedot

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007

Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2008 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,

Lisätiedot

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000

Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008

Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti

Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti 2010 Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien vuosiraportti Energiantuotanto ja energiapalvelut Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Johdanto 6 1.1 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Johdanto 6 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 6 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 7 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2013 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 3.4.2006

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 3.4.2006 1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA SELVITYS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTUMISESTA AJALLA 1.1. 31.12.2005 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2016 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot