Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 24 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 22 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 25 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 22. Kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa ollaan muokkaamassa yhteensopivaksi vuoden 25 alussa alkavan EU:n laajuisen päästökaupan kanssa. Valmistelu tiivistyy vuoden loppua kohti mentäessä ja ensi vuoden alkupuolella hallitus esittelee uusimmat linjaukset ja vie ne myös eduskunnan käsiteltäviksi. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen tavoitteita ja toimia. Selvää on, että kummallakin on edelleen keskeinen rooli suomalaisessa energiapolitiikassa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu neljännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 23 että kumulatiivisesti aiemmilta vuosilta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä sopimuskumppaniensa kanssa käynnistänyt vuoden 25 lopussa päättyvien energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Ulkopuoliset arvioijat selvittävät sopimustoiminnan tuloksellisuutta ja merkitystä. Energiansäästösopimuksia käytännössä toteuttavissa ja siten koko sopimustoiminnan tuloksista lopulta vastaavissa yrityksissä ja yhteisöissä pitäisi jo olla vahvaa näkemystä, miten sopimukset ovat toimineet. Arvioinnin yhteydessä kootaan näitä näkemyksiä ja myös kehittämisideoita jatko-toimien suunnitteluun. Vaikka katseet kääntyvät jo uusien toimien valmisteluun ja vuoden 25 jälkeiseen aikaan, on hyvä pitää mielessä, että meillä on vielä runsas vuosi aikaa ottaa kaikki hyöty irti nykyisistä sopimuksista. Energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen tuo monenlaisia hyötyjä. Tuloksista ja saavutuksista on hyvä kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille laajemminkin, jotta tieto vastuullisesta ja esimerkillisestä toiminnasta tavoittaa muitakin kuin tämän vuosiraportin lukijoita. Helsingissä lokakuussa 24 ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 15 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 24 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 37 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 42 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 44 Liite 2 Benchmarking-kuvat yritysten ominaiskulutusvertailut v a) KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 48 2b) Toimistorakennukset (yksityissektori) 5 2c) Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 51 2d) Majoitus- ja ravitsemisrakennukset (yksityissektori) 52 2e) Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 53 2f) Muut rakennukset (yksityissektori) 54 2g) KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 55 2h) Toimistorakennukset (valtiosektori) 57 2i) Majoitus- ja ravitsemisrakennukset (valtiosektori) 58 2j) Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 59 2k) Muut rakennukset (valtiosektori) 6 Liite 3 KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 61 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 23 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 3 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22,3 milj. m 2, joka vastaa noin 8 % RAKLIn jäsenyritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 24 neljättä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 23. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yksityisen sektorin yritysten rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 23 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 656 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 722 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,68 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 142,8 kwh/hum² (26,2 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 152, kwh/hum² (27,9 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 353, l/hum² (64,7 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 23 lämpöenergiaa kului GWh, sähköenergiaa käytettiin 643 GWh ja vettä 3,2 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus oli 41,6 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 23,1 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 115,1 l/m³. Vuoden 23 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 4,7 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. Katselmustoiminnan volyymi laski vuoteen 22 verrattuna alle puoleen, mutta oli silti rakennustilavuudella mitattuna suurempi kuin kertaakaan sopimuskaudella ennen vuotta 22. Vuosina raportoituja katselmuksia on tehty yhteensä 15,9 milj. r-m³, mikä vastaa noin 58 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 23 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä, sekä linja-autoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 24 neljättä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta 23. Tässä raportissa on ensimmäistä kertaa mukana myös valtiosektorin kiinteistöjen raportointi. Jotta aiempien aikasarjojen seuranta olisi mahdollista, tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin tässä raportissa erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 23 loppuun mennessä 3 yritystä/yhteisöä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimukseen liittyneet yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Sopimuksen liittyneiden 3 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22,3 milj. m², joka vastaa noin 8 % koko RAKLIn jäsenyritysten (pois luettuna kunnat ja teollisuus) omistamasta rakennuskannasta. Vuoden 23 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneet yritykset (yhteensä 26 yritystä 3:sta sopimukseen liittyneestä yrityksestä) raportoivat noin 11,7 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot eli yritykset ovat liittäneet sopimustoimintaan keskimäärin 52 % hallinnassaan olevista kiinteistöistä. Tämä vastaa noin 42 % koko sopimusalan rakennuskannasta. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvissa 1 ja 2 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta yhteensä 27,8 milj.m² 2 Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Vuosiraportoinnissa raportoitu rakennuskanta 7,8,3 22, milj. m² 15 6,4 14,2 1 3,1 7,8 11,7 5 4,7 4,7 4,6 4,8 3, 1999* * Vuodelta 1999 ei laadittu Vuosi Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina

10 Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille), kulutusseurannan kattavuudelle sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa ja Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 1 % alemmat vuonna 25 ja 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne vuoden 23 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 3 5 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21 ja liittyneiden yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana osin muuttuneet. Tässä esitettävät tulokset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön ominaiskulutus (taulukko 1 ja kuva 3) on pysynyt sopimuskauden ajan jotakuinkin muuttumattomana. Vuonna 23 normeerattu kulutus laski kuitenkin vuodesta 22 noin 2 %. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutuksen kehitys (taulukko 1 ja kuva 4) noudattaa koko Suomen sähkönkulutuksessa havaittavissa olevaa nousevaa trendiä. Ominaiskulutus on noussut vuodesta 1999 keskimäärin 3 % vuosittain. Vuoden 23 sähkön ominaiskulutus oli kuitenkin ilahduttavasti laskenut lähes 7 % edellisvuodesta. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (taulukko 1 ja kuva 5) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Yritykset ovat vähentäneet kiinteistöjensä vedenkulutusta n. 1 % sopimuskauden aikana. 1

11 Valtiosektorin yritykset Valtiosektorin liittyjät ovat raportoineet vasta kolmen vuoden kulutukset vuosilta 21 23, joten kulutustrendien kehittymisestä voidaan tässä vaiheessa vetää vasta alustavat arviot. Kulutusmuutokset näyttävät noudattavan kuitenkin yksityisen sektorin trendejä viime vuosilta (taulukko 2 sekä kuvat 6 8). Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön normeerattu ominaiskulutus (taulukko 2 ja kuva 6) on laskenut reilut 2 % kahden vuoden aikana Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus noudattaa yleistä trendiä ja on noussut vuodesta 21 keskimäärin 6 % vuosittain. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vedenkulutus on vähentynyt yli 6 % kahden vuoden aikana. Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt , 154,4 149,2 129,5 126, 146, ,5 149,1 145,4 14,7 115,2 149, ,8 15, 148,7 137,7 16,9 144, ,6 151,1 146,3 142,7 94,1 154, ,4 158,1 153,9 275, 182,8 13, 162,6 86, , 177,2 141,6 284,8 163, 11,9 157,5 86,3 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt ,3 365,2 373, ,8 346,5 37,8 2 4,3 324,7 376, ,8 33, 338, ,7 329, 371,2 781, ,1 36,3 366,6 869,7 11

12 3 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 3. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 4. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 1 Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet liitt Tarkasteluvuosi Kuva 5. Vedenkulutuksen kehitys KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17, ,4 39,8 25,3 19, ,9 4, 25,9 19,6 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141, ,4 134, ,8 136,3 13

14 5 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 6. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 3 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 7. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14

15 16 14 Veden ominaiskulutus (l/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 8. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Katselmustoiminnan välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 23 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 15,9 milj. m³, joka on 58 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 9). Vuoden 23 lopussa KRESS-yritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 5,2 milj. m³:n katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 19 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta, joten vuodelle 25 asetetun 8 % katselmustavoitteen saavuttaminen näyttää todennäköiseltä. Katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta on kuitenkin vain 2 %, joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei tulla saavuttamaan vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 9 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. 15

16 Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa lainkaan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen ja 3 katselmustiedot perustuvat. Senaatti-kiinteistöjen osalta on katselmusten kattavuus on noin 6 % rakennuskannasta, muiden valtiosektorin kiinteistöjen osalta ei katselmusten kattavuustietoa ollut käytettävissä. 1 % 9 % Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Tavoite 25 Välitavoite 22 2 % 1 % % Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina

17 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 23 loppuun mennessä Katselmoimatta Katselmoitu vuoden 23 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht. Kuva 1. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 23 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityissektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 23 lopussa 99,7 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta, jotka ilmoittivat kulutusseurannan kattavuustiedot. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on yksityissektorilla siis keskimäärin saavutettu (kuva 11). Osa yrityksistä (7 yritystä 22:sta raportoineesta yrityksestä) ei tosin raportoinut kulutusseurannan kattavuustietoja vuodelta 23. Valtiosektorin yritysten kulutusseurannan kattavuustiedot eivät ole mukana kuvassa 11. Valtiosektorin osalta on kulutusseurannan kattavuustieto saatu vain Senaatti-kiinteistöiltä, jonka osalta kulutusseurannan kattavuus on 85 %. 17

18 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Kuva 11. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 23 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuoden 23 osalta. 18

19 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta ja runsaat 7 % Suomen koko rakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 23 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 3. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin 11,7 milj. m²:n (26,6 milj. m³:n) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että sopimustoimintaan on liitetty kaiken kaikkiaan noin 42 % sopimusalan koko rakennuskannasta. Raportoitujen sopimuskiinteistöjen kokonaislukumäärää vuonna 23 ei voida varmuudella ilmoittaa, koska osalla valtiosektorin yrityksistä kiinteistöjen lukumäärätiedot puuttuivat. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä oli vuonna kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 265 kpl, eli noin 44 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat 71 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 8 %:n lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (2 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten lukumäärä nousi uusien liittyjien myötä 43:een. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty poikkeavan käyttötarkoituksen kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 85 kiinteistöä. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. 19

20 Valtiosektorin sopimuskiinteistöt raportoitiin nyt ensimmäistä kertaa KRESSraportoinnissa. Liittyjiä vuonna 23 on tässä ryhmässä 4 kpl, mutta koska Senaatti-kiinteistöt raportoitiin neljänä erillisenä alueellisena yksikkönä, on valtiosektorin raportoinnissa mukana 7 yritystä. Tilavuudeltaan ryhmä on hiukan suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta liittyjiltä ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio laskettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja saatujen huonekorkeuksien avulla. Koska valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin, muodostui suurimmaksi ryhmäksi kiinteistötyyppi muut rakennukset. Kiinteistötyypin tilavuusosuus on 45 %. Yhtä suurina ryhminä ovat 24 %:n osuuksilla toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. Sopimuksen kattavuus rakennuskannasta Sopimuksen kattavuutta on seurattu liittyneiden yritysten rakennusten pinta-alan perusteella. Vuoden 23 lopussa kattavuuden laskentatapaa yhtenäistettiin eri sopimusaloilla paremmin vertailukelpoisiksi siten, että kattavuus lasketaan koko Suomea koskevista luvuista. Kuva 12 esittää sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportoinnin piiriin liittämän rakennuskannan kattavuutta koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion yhteisestä rakennuskannasta, joka ei sisällä asuntoja. Tämä kattavuus voi RAKLIn nykyisen sopimuksen osalta olla maksimissaan noin 47 %. Kuvassa on esitetty myös sopimukselle epävirallisesti asetettu kattavuustavoite, joka on 26 %, kun mukaan ei lasketa valtion kiinteistöyksiköitä, jotka liittyivät sopimukseen vasta 22 lopussa. Mikäli valtion kiinteistöyksiköiden rakennuskanta otetaan mukana on vastaava kattavuustavoite 35 %. Kuvissa on esitetty erikseen rakennuskanta, joka ei sisällä vuoden 22 lopulla liittyneitä valtion kiinteistöjä ja toisaalta kanta, jossa myös valtion rakennuskanta on mukana. Tiedot on eroteltu, koska nähtiin mielekkääksi osoittaa ns. alkuperäisen kannan kattavuuden kehitys ilman sopimukseen liitettyä entistä valtion kiinteistöyksiköiden energiasäästöohjelman piirissä ollutta rakennuskantaa. 2

21 5 % Sopimusalueen maksimikattavuus koko alueen rakennuskannasta Suomessa 22 -> 47% (sisältää valtion kiinteistöt) Raportoitu kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Raportoitu kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Lineaarinen kattavuustavoite, sisältää valtion kiinteistöt Kuva 12. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportointiin liittämän rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion muusta kuin asuinrakennuskannasta (%). Liittyneiden yritysten omistaman tai hallinnoiman rakennuskannan kattavuus on kuvassa 12 näkyvää raportointiin liitetyn rakennuskannan avulla laskettua kattavuutta suurempi. Yritykset eivät ole liittäneet kaikkea rakennuskantaansa sopimuksen piiriin, koska toimialalle on tyypillistä omistus, hallinnointi ja palvelurakenteiden muutokset, jotka aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääsoin kiinteistöjä, jotka ovat heille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Kuva 13 esittää liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan vastaavaa kattavuutta kuin kuvassa

22 5 % Sopimusalueen maksimikattavuus koko alueenrakennuskannasta Suomessa 22-> 47% (sisältää valtion kiinteistöt) Liityneiden rak. kannan kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Liittyneiden rak.kannan kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Lineaarinen kattavuustavoite, sisältää valtion kiinteistöt Kuva 13. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko Suomen yksityisen palvelusektorin ja valtion muusta kuin asuinrakennuskannasta (%). Kuvissa 14 ja 15 on esitetty kuvia 12 ja 13 vastaavat kattavuudet silloin, kun kattavuus lasketaan RAKLIn jäsenistön palvelurakennusten rakennuskannasta, joka ei siis sisällä asuntoja, teollisuutta ja kuntien rakennuskantaa. 9 % Raportoitu kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Raportoitu kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Kuva 14. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraportointiin liittämän rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko RAKLIn jäsenkunnan palvelurakennusten rakennuskannasta (%). 22

23 % Liityneiden rak. kannan kattavuus, ei sisällä valtion kiinteistöjä Liittyneiden rak.kannan kattavuus, sisältää valtion kiinteistöt 22-> Lineaarinen kattavuustavoite, ei sisällä valtion kiinteistöjä Kuva 15. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten hallinnoiman tai omistaman koko rakennuskannan kattavuuden kehittyminen arvioituna koko jäsenkunnan palvelurakennusten rakennuskannasta (%). 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Kokonaisuudessaan KRESS-sopimukseen liittyneiden yritysten sopimuksen piiriin liitetyn rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 23 lämmön osalta GWh (yksityissektori 656 GWh, valtiosektori GWh). Sähköä käytettiin GWh (yksityissektori 722 GWh, valtiosektori 623 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 4,88 milj. m³ (yksityissektori 1,68 milj. m³, valtiosektori 3,2 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa ja valtiosektorin tiedot kuvissa Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin normeeraussuhdetta 7/3 % käyttäen korjauskerroin. Lämpöenergian korjauskertoimen arvoksi vuodelle 23 saatiin näin 1,42. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa hieman kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 23

24 Vuonna 23 yksityissektorin sopimuskiinteistöissä kulutettiin sähköenergiaa n. 1 % enemmän kuin lämpöenergiaa. Valtiosektorilla puolestaan lämmönkulutus oli 85 % sähkönkulutusta suurempaa. 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöaste ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen kiinteistöjen sijoitusstatuksen muutoksista johtuen vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana osa seurannassa mukana olleista kiinteistöistä ollut tyhjillään seurantakauden aikana laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset Maakaasu,8 % Öljy,14 % Sähkölämmitys,1 % Sähkö 42,98 % Kaukolampö 56,79 % Kuva 16. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 24

25 YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 137,2 136,7 139, 146, 142,8 Sähkö (kwh/m²) 14, 136,8 143, 163,4 152, Vesi (l/m²) 385,5 383,2 327, 353, 353, Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 8, 7, 6, Lämpö ja sähkö , 4, 3, 2, 1, Vesi Lämpö (kwh/m³) 26,2 27,2 26,9 26,7 26,2 Sähkö (kwh/m³) 26,7 27,2 27,6 29,9 27,9 Vesi (l/m³) 73,5 76,2 63,2 64,5 64,7, Kuva 17. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

26 YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Vesi, Lämpö (kwh/m²) 136,5 135,6 14,4 15,7 151,3 Sähkö (kwh/m²) 126,3 122,5 123,6 139,5 123,7 Vesi (l/m²) 339,3 392,4 312,7 36,7 357, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 3,6 3,4 31,2 31,9 32,2 Sähkö (kwh/m³) 28,3 27,4 27,4 29,6 26,3 Vesi (l/m³) 76, 87,8 69,4 76,4 76,1 Kuva 18. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

27 YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 153,4 146, 144, 141,4 138, Sähkö (kwh/m²) 169,1 174,9 178,1 213,9 197,4 Vesi (l/m²) 488,7 432,2 379,8 362,6 358,3 Lämpö ja sähkö Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Vesi Lämpö (kwh/m³) 26,9 27, 25,4 23,1 23,1 Sähkö (kwh/m³) 29,6 32,3 31,4 34,9 33, Vesi (l/m³) 85,6 79,9 66,9 59,1 59,9 Kuva 19. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

28 YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 173,9 251,3 185, 189,5 157,3 Sähkö (kwh/m²) 136,8 238,9 214,7 168,6 129,8 Vesi (l/m²) 145,7 1469,2 833,2 1173,5 956, Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44,5 71,7 47,9 51,2 42,7 Sähkö (kwh/m³) 35, 68,2 55,6 45,5 35,3 Vesi (l/m³) 371, 419,1 215,7 316,8 259,9 Kuva 2. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

29 YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 118,4 123,7 128,4 127,2 122,3 Sähkö (kwh/m²) 121,1 17,7 115,8 131,1 133, Vesi (l/m²) 254,6 251,4 23,5 226,6 22, Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 18,6 2,8 21,1 19,7 18,7 Sähkö (kwh/m³) 19, 18,1 19,1 2,3 2,4 Vesi (l/m³) 39,9 42,2 37,9 35,1 31, Kuva 21. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

30 YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 111,8 125,5 117, 184,7 17, Sähkö (kwh/m²) 154,6 149,7 156,6 144, 145,2 Vesi (l/m²) 423,9 362,5 328,9 429,1 588,2 4 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 24,6 27,2 25,2 36,5 33,6 Sähkö (kwh/m³) 34, 32,4 33,8 28,5 28,7 Vesi (l/m³) 93,1 78,5 71, 84,8 116,3 Kuva 22. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

31 VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,7 44, 41,6 Sähkö (kwh/m³) 2,6 22,5 23,1 Vesi (l/m³) 122,9 117,5 115,1 Kuva 23. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) , Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 7 3, 6 Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, Vesi 1, 2 5, 1, Lämpö (kwh/m³) 36,4 35,5 37,4 Sähkö (kwh/m³) 2,1 21,1 21,5 Vesi (l/m³) 74,7 73,3 71,4 Kuva 24. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

32 VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44,9 42,6 42,5 Sähkö (kwh/m³) 12,5 12,6 12,6 Vesi (l/m³) 18,7 181,9 179,3 Kuva 25. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 39,7 35,3 35,2 Sähkö (kwh/m³) 17,4 19,9 2,3 Vesi (l/m³) 11,3 13, 13,8 Kuva 26. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

33 VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 47,2 53,5 47,2 Sähkö (kwh/m³) 23,7 26,3 27,2 Vesi (l/m³) 145, 138,4 134,3 Kuva 27. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

34 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin katselmusvolyymi laski vuoden 1994 huipputasosta (231 kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 519 GWh/a) muutamassa vuodessa marginaaliseksi. Vuonna 1999 raportoitiin vain 19 kohdetta (,7 milj. r-m³, 42 GWh/a). Pääsyynä volyymin romahtamiseen oli rakentamisen nopea elpyminen 9-luvun alun lamasta. Katselmusvolyymien lasku oli lähes yhtä dramaattinen myös kuntasektorilla. Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä haettujen hankkeiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus koko palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 23 käynnistyneiden katselmusten volyymi sekä rakennustilavuudella että kohteiden lukumäärällä mitattuna laski selvästi alle puoleen edellisestä vuodesta. Vuoden 23 katselmusvolyymi on rakennustilavuudella mitattuna silti huomattavasti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, kun vuotta 22 ei oteta mukaan tarkasteluun. Vuoden 23 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 4,7 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 28). Tilavuus (1 m3) KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut kastelmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut kastelmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut kastelmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 28. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 34

35 KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä katselmustuesta on vuosina 21 ja 22 keskimäärin noin 85 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimusyrityksille ja vuonna 23 vähän alle 75 %. Kuvassa 29 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 29. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e 1998,, ,8, ,15, ,47, ,15, ,5,2 Yhteensä ,28,98 35

36 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 3 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella Kiinteistö- ja rakennus-alalla on koko sopimuskaudella käynnistynyt vain muutama pieni hanke johon on myönnetty investointitukea.,2 4,15 3 Investointituki milj. e,1 2 Hankkeiden lukumäärä,5 1, Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 3. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e , 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2,16 Yhteensä 4,3

37 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Yhteensä tässä tarkastelussa on 34 katselmoitua kohdetta (n. 15,5 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 32 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 35 % sähköjärjestelmiin, noin 16 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 14 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 3 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee,3 7,6 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteille keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,7 vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 1 7. Pienin keskimääräinen investointitarve on sähkö- ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (hieman yli 1 ). 37

38 Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä ,3 1.1 Lämmöntuotto ,3 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,5 1.3 Säädön parantaminen ,7 1.4 Rakenteiden tiiviystason parantaminen ,4 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset ,5 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,5 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,6 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,4 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen ,4 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen ,8 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,5 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,3 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 4 2 8,4 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä ,4 3 Käyttövesijärjestelmä ,5 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,9 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,2 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen ,8 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa ,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen ,8 Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,6 4 Sähkö ,6 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensoint ,4 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus ,7 4.3 Valaistus ,9 4.4 Sähköiset lämmitykset ,5 4.5 LVI-laitteet ,7 4.6 Muut sähkölaitteet ,1 4.7 Käyttötottumusten muutos , Sähköjärjestelmä yhteensä ,4 5 Jäähdytysjärjestelmä , 5.1 Veden kulutus ,1 5.2 Lauhdelämmön talteenotto ,8 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,4 6 Rakenteet ,6 6.1 Ikkunat ja ovet ,2 6.2 Ulkovaippa ,6 Rakenteet yhteensä ,6 7 Paineilmajärjestelmä 1 1 1,7 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus ,5 Paineilmajärjestelmä yhteensä ,5 8 Muut energiansäästömahdollisuudet ,1 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä ,7 Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 23 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 31. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 38

39 Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 23 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 23,61 11,82 4,89 1,18, Kaikki toteutetut toimenpiteet 1,2 26,23 9,51 3,96, Päätetyt toimenpiteet 1,6 19,17 7,14 16,75,9 686 Harkittavat toimenpiteet 2,6 14,41 6,99 15,75 2,5 623 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 4,14 59,82 23,64 36,46 1, Aiemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista eri vuosille on täsmennetty. Johtuen aiempien vuosien raportointiin liittyneistä puutteista ennen vuotta 23 ilmoitetut säästövaikutukset poikkeavat viime vuoden vastaavasta raportoinnista. Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 23 lopussa noin 26,2 GWh/a eli 6,5 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 9,5 GWh/a eli 2,2 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta noin m³/a eli noin,4 % sopimuskiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli noin 1 5. Kuvassa 32 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 19,7 GWh/a, sähkössä 7,1 GWh/a ja vedessä m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli noin vuosi ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli yli 3 3 ja takaisinmaksuaika yli kaksi vuotta. Toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden ta- 39