Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 28 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 25 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 21 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 25 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä kiinteistö- ja rakennusalan sopimuskauden viimeinen vuosiraportti. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo seitsemännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 27 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 27 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusta vastaavaa sopimusta ei käynnistynyt uuteen energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Päivittäistavarakaupan sekä majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan osalta yritykset voivat liittyä uuden elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen em. alueiden toimenpideohjelmiin. Samoin muut Elinkeinoelämän keskusliiton palvelualaa edustavat jäsenyritykset voivat liittyä ns. yleiseen palvelualan toimenpideohjelmaan. Jatkossa on edellä mainittujen lisäksi harkinnassa mahdollisesti kiinteistöalan oman sopimuksen valmistelu esim. kiinteistömanagereille. Vuoden 28 alussa käynnistyivät kunta-alan uudet sopimukset sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Samaan aikaan käynnistyi myös elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus sisältäen sekä energiavaltaisen alan (teollisuus ja energiantuotanto), keskisuuret energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala) sekä energiapalvelut (sähkön siirto, jakelu ja myynti). Myös uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 28 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä lokakuussa 28 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 16 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 21 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 35 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 4 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 41 Liite 2 Benchmarkin-kuvat - yritysten ominaiskulutusvertailut v Liite 2 KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 45 Liite 2b Toimistorakennukset (yksityissektori) 47 Liite 2c Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 48 Liite 2d Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (yksityissektori) 49 Liite 2e Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 5 Liite 2f Muut rakennukset (yksityissektori) 51 Liite 2g KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 52 Liite 2h Toimistorakennukset (valtiosektori) 54 Liite 2i Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (valtiosektori) 55 Liite 2j Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 56 Liite 2k Muut rakennukset (valtiosektori) 57 Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori 58 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin ja sopimuskausi päättyi vuoden 25 lopussa. Valtion kiinteistölaitoksen yksiköt liittyivät sopimukseen vuonna 22. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena oli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuonna 25. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja RAKLI ry:n välille neuvoteltiin alkuperäiseen sopimukseen kahden vuoden jatkoaika. Vuoden 27 loppuun kestävä jatkoaika takasi siihen liittyneille yrityksille alkuperäisen sopimuksen mukaiset edut sekä velvoitteet. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 28 kahdeksatta kertaa. Raportointi koski jatkoaikasopimukseen vuoden 25 lopussa sitoutuneita yrityksiä, ja tietoja kysyttiin vuodelta 27. Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitetyissä rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 27 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä 318 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 495 GWh. Vettä rakennuksissa kului,82 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 124,4 kwh/hum² (21,7 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 173,6 kwh/hum² (3,3 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 285,7 l/hum² (49,8 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 27 lämpöenergiaa kului 87 GWh, sähköenergiaa käytettiin 614 GWh ja vettä 2,6 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus vuonna 27 oli 32,7 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 23,1 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 97,6 l/m³. Vuoden 27 aikana sopimuksen piirissä olleet yksityisen sekotorin KRESS-yritykset (22 kpl) hakivat katselmustukea yhteensä 2,1 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on sopimuskaudella keskimäärin 77 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 27 energian-säästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli noin puolet (51 %) koko tuen määrästä. Tuen osuuden lasku on osin selitettävissä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 87 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 28 kahdeksatta kertaa. Raportointitiedot vuodelta 27 saatiin vuosiraporttia varten 13 yksityisen sektorin yritykseltä ja viideltä valtion sektorin kohteelta. Raportissa on viidettä kertaa mukana valtiosektorin kiinteistöjen tiedot. Tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Sopimuksessa jatkavat yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Tämän vuosiraportin laatimiseksi saatiin raportointitiedot 18 sopimuksessa jatkavalta yritykseltä (13 yksityisen sektorin ja viideltä valtion sektorin yksiköltä). Vuosiraportin määräaikaan mennessä toimittaneet yritykset raportoivat noin 8,5 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot., joista 3, milj. m² on yksityisen sektorin kohteita ja 5,6 milj. m² on valtion kohteita. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvassa 1 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta. milj. m Valtion sektorin raportoitu rakennuskanta Yksityisen sektorin raportoitu rakennuskanta Raportoineita yrityksiä tai yksiköitä lkm * * Vuodelta 1999 ei laadittu vuosiraporttia Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin kattavuuden kehitys Määrälliset tavoitteet jatkoajan sopimuksessa säilytettiin alkuperäisellä tasolla; lämmön ja sähkön käytön tehostaminen (indikaattorina rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutus), kulutusseurannan kattavuus sekä energiakatselmusten toteuttaminen. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa ja Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksessa jatkaneiden yritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena oli ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. 9

10 Tilanne vuoden 27 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 2 4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21, 22 ja liittyneiden yksityissektorin yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. Taulukossa 2 sekä kuvissa 5 7 esitetään valtion sektorin yksiköiden ominaiskulutuksen kehitys. Valtionsektorin yksiköt ovat liittyneet sopimukseen vuosina 22 ja 23. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi tehdä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana muuttuneet. Myös käyttöajoissa on tapahtua muutoksia. Tässä esitettävät tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on sopimuskauden aikana ollut pääosin laskeva (kuva 2). Tarkastelussa olevan rakennuskannan vuosittaisista muutoksista johtuen on tietojen analysointi kuitenkin ongelmallista. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutus vaihtelee, ollen osalla yrityksiä noin liittymisvuoden tasolla, vuonna 22 liittyneillä on sähkön ominaiskulutus selvästi laskenut ja 1999 sekä liittyneillä on ominaiskulutus noussut jonkin verran liittymisvuoteen nähden (kuva 3). Kuten lämmön osalta myöskään sähkön ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää johtopäätöksiä eri vuosien suurten kannanvaihtelujen vuoksi. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (kuva 4) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen (lukuun ottamatta vuonna 22 liittyneitä, joiden kohdalla suuri vaihtelu johtuu yhden liittyjän yhden rakennustyypin vedenkulutuksen suuresta vaihtelusta sopimuskaudella). 1

11 Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 157, ,2 147,8 146,6 121, ,3 155,3 151,2 278, ,7 172,5 139,9 279, 195, ,6 143,6 141,3 28, ,2 138,6 149,3 323,3 192, ,2 151,1 128,3 314,2 359, , 9,9 122,7 29, 325, Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit. 2 14,8 128, ,2 94,1 137,3 11, ,8 13, 162,6 79, , 11,9 157,5 77,1 95, ,9 112,2 138,6 84, ,5 88, 158,2 75, 43, , 84,1 151,4 54,6 44, ,2 112,4 137,6 64,8 68,3 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 313, ,1 33, 422,1 196, ,7 329, 371,2 1 1, ,1 36,3 366, , 934, ,7 314,1 323, 1 23, ,3 325,3 345,5 1 97,8 726, ,5 334, 317, ,2 883, ,8 226, 346,6 98,7 981,3 11

12 4 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 liittyneet Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Valtiosektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön ominaiskulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 21 lähtien (kuva 5). Vuoden 25 ominaiskulutuksen korkeaan arvoon vaikuttaa aikaisempia vuosia pienempi raportoitu kanta. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus on ollut lievässä kasvussa koko sopimuskauden (kuva 6). Kasvu on kuitenkin ollut maltillista joten tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on ollut vaikutusta. Veden ominaiskulutuksen kehitys Veden kulutuksen vähentyminen on jatkunut koko sopimuskauden (kuva 7). 13

14 Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17, ,4 39,8 25,3 19, ,9 4, 25,9 19, ,1 4,1 27,6 19, ,4 52,7 24,8 19, , 36,3 27,6 16, ,8 32,7 27, 18,3 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141, ,4 134, ,8 136, ,8 133, ,2 11, ,5 11, 27 89,6 17,3 6 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 5. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14

15 3 25 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 6. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Veden ominaiskulutus (l/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 7. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 15

16 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena oli saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten rakennuskannasta katselmoiduksi ja säännöllisen kulutusseurannan piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöstä katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet vaihtelivat johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Alkuperäinen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuoden 25 lopussa. Sopimusta jatkettiin kahdella vuodella, ja sopimuksen jatkoon sitoutui 22 yritystä jotka hallinnoivat 83 % vuona 25 päättyneen sopimuksen rakennuskannasta. Tämän raportin tiedot perustuvat sopimuksessa jatkaneiden yritysten tietoihin. Tilanne Katselmustoiminnan kattavuutta ja tuloksia tarkasteltaessa on vuodesta 26 eteenpäin käsitelty vain sopimuksessa jatkaneita yrityksiä (18 yksityisen sektorin yritystä, valtion sektorin katselmukset eivät kuulu KTM tuen piiriin, eivätkä ne siten ole myöskään katselmusten seurantatietokannassa). Aiemmilta vuosilta mm. kuvassa 8 esitetään edelleen kaikkien vuonna 25 päättyneeseen sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Sopimuksessa jatkavien 18 yrityksen hallinnassa on oman ilmoituksensa mukaan sopimustoiminnan piirissä rakennustilavuudella mitattuna 22,6 milj. m 3. Vuonna 27 sopimuksen piirissä olevat yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä yli 19 milj. m 3, joka on 87 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 8). Vuoden 27 lopussa KRESSyritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 1,9 milj. m 3 katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 7 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta. Vuoden 25 lopussa katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta oli kuitenkin selvästi pienempi (vain noin 25 %), joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei saavutettu vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 8 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä ei päässyt sopimusvelvoitteiden mukaiseen tavoitteeseen, osa sen sijaan selvästi ylitti sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen ja 3 katselmustiedot perustuvat. 16

17 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 Aikasarjakatko s Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Välitavoite 22 2 % 1 % % Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 8. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä Katselmoimatta Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht. Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 27 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa sopimuksen piirissä vuoden 27 lopussa olleiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 17

18 Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityisen sektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 27 lopussa keskimäärin 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta jotka ovat raportoineet kyseisen tiedon vuonna 26 tai vuonna 27. Suurimmalla osalla tiedon raportoineista yrityksistä kulutusseuranta kattoi kaikki rakennukset. Valtionsektorin kohteilla kulutusseurannan keskimääräinen kattavuus neljällä tiedon ilmoittaneella yksiköllä oli hieman alhaisempi (95 %) kuin yksityisen sektorin kohteilla, vaihdellen välillä 9 1 % Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu (kuva 1). 1 % Yksityinen sektori Valtion sektori 95 % 9 % 85 % 8 % 75 % yht v yht v1 v2 v3 v4 v5 v6 Kuva 1. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 27 lopussa. Pylväät Yht. ja v yht. kuvaavat vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten tai valtion yksiköiden energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuosien osalta. 18

19 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia, myytäviä sekä kehityskohde -kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 25 lopussa kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä tai valtion kiinteistöyksiköitä oli 3. Näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimusta kahdella vuodella; 18 yksityisen sektorin yritystä sekä 4 valtion kiinteistöyksikköä. Valtion kiinteistöyksikön Senaatti-kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön, joten yhteensä valtion sektorilta on sopimuksessa kuusi kiinteistöyksikköä. Raportointi tiedot vuodelta 27 saatiin määräaikaan mennessä 13 yksityisen sektorin yritykseltä ja viideltä valtion kiinteistöyksiköltä. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin vuonna 27 8,5 milj. m² (3,milj. m² yksityiseltä sektorilta ja 5,5 milj. m² valtion sektorilta, tilavuus yhteensä 43,9 milj. m³) energiankäyttö. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä raportoitiin vuonna kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 14 kpl, eli 38 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat noin 8 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli seurantavuonna 7 kpl. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin kuulumattomat kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 24 kiinteistöä. 19

20 Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. Valtiosektorin sopimuskiinteistöt olivat mukana viidettä kertaa KRESS-raportoinnissa. Tässä ryhmässä on edustettuna neljä laitosta tai yritystä, joista Senaatti kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön (valtion yksikköjä sopimuksen piirissä siis yhteensä kuusi). Raportointitiedot vuodelta 26 saatiin viideltä valtion yksiköltä. Tilavuudeltaan ryhmä on suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta laitoksilta ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio raportin kattavuuden arviointia varten muodostettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja raportoiduista tiedoista lasketun keskimääräisen huonekorkeuden avulla. Valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin. Tästä johtuen suurimmaksi kiinteistötyypiksi valtiosektorilla muodostui muut rakennukset. Kiinteistötyypin muut rakennukset tilavuusosuus on 53 % koko valtionsektorin sopimuksessa olevasta tilavuudesta. Toiseksi suurin ryhmä on toimistorakennukset 22 % osuudella. Teollisuus- ja varastorakennukset kattavat noin 14 % tilavuudesta ja majoitus- ja ravitsemusrakennusten osuus on 1 %. Yhteenvetokuvia raportoidusta KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö KRESS-yritysten raportoima (todellinen) lämmitysenergiankulutus oli vuonna GWh (yksityissektori 318 GWh, valtiosektori 87 GWh). Lämmitysenergian kulutuksen lasku viime vuoteen verrattuna on pääosin seurasta raportoineiden yritysten määrän laskusta. Sähköä käytettiin 1 11 GWh (yksityissektori 495 GWh, valtiosektori 614 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 3,41 milj. m³ (yksityissektori,82 milj. m³, valtiosektori 2,6 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa ja valtiosektorin tiedot kuvissa Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille normeeraus eli lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin painotettu lämmitystarveluku ja normeeraus tehtiin 7 % lämmitysenergiankulutuksesta. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 2

21 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöasteet ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana, käyttöasteen muutokset rakennuskannan uudistuminen ja parantunut tekniikka vaikuttavat kulutuksiin laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset tehostunut kulutusten kuukausiseuranta ja reagointi poikkeamiin reaaliaikaisen / tuntikulutusseurannan käyttöönotto kulutushälytysten käyttöönotto energiakatselmusten perusteella tarkentunut energiankäyttö ja laiteinvestoinnit jäähdytyksen lisääminen nostaa sähkönkäyttöä energiatehokkaat korjausratkaisut Maakaasu,57 % Öljy,71 % Sähkölämmitys,2 % Muu,3 % Sähkö 48 % Kaukolämpö 5 % Kuva 11. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 21

22 YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 142,8 131,6 129,4 137,4 124,4 Sähkö (kwh/m²) 152, 137,4 145,2 154,1 173,6 Vesi (l/m²) 353, 34,4 37,6 318,9 285,7 35 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 3 6, 25 5, Lämpö ja sähkö , 3, 2, Vesi 5 1, Lämpö (kwh/m³) 26,2 25,3 21,1 22,9 21,7 Sähkö (kwh/m³) 27,9 26,4 25,2 27,2 3,3 Vesi (l/m³) 64,7 58,6 53,4 56,4 49,8, Kuva 12. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

23 YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämpö ja sähkö 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Vesi, Lämpö (kwh/m²) 151,3 14,4 152,5 147,7 13, Sähkö (kwh/m²) 123,7 116,4 151,1 115,9 122,2 Vesi (l/m²) 357,8 326,8 344,4 333,9 294,4 35 Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 32,2 3,8 3, 32,5 31,9 Sähkö (kwh/m³) 26,3 25,5 29,7 25,5 3, Vesi (l/m³) 76,1 71,6 67,7 73,4 72,3 62 Kuva 13. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

24 YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämpö ja sähkö Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Vesi Lämpö (kwh/m²) 138, 123,3 12, 136,1 125,4 Sähkö (kwh/m²) 197,4 176,7 17,8 193,9 247,4 Vesi (l/m²) 358,3 35,6 3,7 316,1 31, Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 23,1 21,5 2,5 22,2 18,7 Sähkö (kwh/m³) 33, 3,8 29,1 31,6 36,9 Vesi (l/m³) 59,9 53,3 51,3 51,6 45, Kuva 14. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

25 YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 157,3 176,7 16, 241,2 212,6 Sähkö (kwh/m²) 129,8 132, 27,9 138,9 121,7 Vesi (l/m²) 956,6 1166,3 561,2 1187,5 1252, 8 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,7 52,8 43, 73,9 51,5 Sähkö (kwh/m³) 35,3 39,5 6,4 41,9 29,5 Vesi (l/m³) 259,9 348,7 129,2 358,1 33, Kuva 15. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

26 YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Lämpö (kwh/m²) 122,3 114,3 99,4 12,7 13,4 Sähkö (kwh/m²) 133, 129,5 132,6 148,9 153,6 Vesi (l/m²) 22,6 166,8 189,8 19,9 168, Vesi 25 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 18,7 18, 14,3 15,3 14,6 Sähkö (kwh/m³) 2,4 2,4 19,1 22,2 21,7 Vesi (l/m³) 31, 26,2 27,3 28,4 23,7 Kuva 16. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

27 YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 17, 146,9 158, 223,1 242,7 Sähkö (kwh/m²) 145,2 139,1 86,7 62,9 77,2 Vesi (l/m²) 588,2 421,4 494,6 116, 891,5 6 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 33,6 32,8 32, 52, 53, Sähkö (kwh/m³) 28,7 31, 2,7 14,7 16,9 Vesi (l/m³) 116,3 93,9 1,3 27,3 194,7 Kuva 17. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

28 VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 41,6 39,3 42,4 36,5 32,7 Sähkö (kwh/m³) 23,1 23,8 21,7 22,2 23,1 Vesi (l/m³) 115,1 113,4 99,2 1,6 97,6 Kuva 18. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) , 35, 3, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, 1, 5, Vesi, Lämpö (kwh/m³) 37,4 34,4 3,9 33,7 29,8 Sähkö (kwh/m³) 21,5 21,9 18,1 21,9 21,5 Vesi (l/m³) 71,4 66,6 61,2 65,7 62, Kuva 19. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

29 VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,5 4,2 52,4 44,7 42,6 Sähkö (kwh/m³) 12,6 13,6 16,4 16,7 16,8 Vesi (l/m³) 179,3 165,8 215,9 29,3 219,8 Kuva 2. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 35,2 33,8 45,9 29,5 3,4 Sähkö (kwh/m³) 2,3 2,3 12,5 12,4 12,3 Vesi (l/m³) 13,8 13,6 56,1 72, 55,5 Kuva 21. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

30 VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 47,2 44,6 46,5 37,8 32,5 Sähkö (kwh/m³) 27,2 28,9 28, 26,3 27,9 Vesi (l/m³) 134,3 132,5 92,5 1,8 1, Kuva 22. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

31 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä energiakatselmustukea hakeneiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 27 käynnistyneiden katselmusten volyymi oli lähes kaksienkertainen edelliseen vuoteen verrattuna sekä kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna. Kahden suuren hankkeen osuus kaikista vuoden 27 katselmuksista on merkittävä (7 % kohteiden lukumäärästä ja 8 % kohteiden tilavuudesta). Vuoden 27 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 2,1 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 23). Tilavuus (1 m3) KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) Kuva 23. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys

32 KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on sopimuskaudella kohdistunut keskimäärin 76 % kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 27 energiansäästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman yli puolet (51 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitettävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. Kuvassa 24 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 24. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. 32

33 Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e ,8, ,154, ,466, ,138, ,54, ,32, ,28, ,1, ,13,5 Yhteensä ,1 1,31 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 25 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella Kiinteistö- ja rakennusalalla käynnistyneitä energiatukea saaneita investointihankkeita on koko sopimuskaudella ollut vähän ja kiinnostus energiansäästöön liittyvään investointitukeen laimeaa. Sekä vuonna 26 että vuonna 27 käynnistyi yksi hanke. Noin 3 % koko sopimuskaudella käynnistyneistä energiatukea saaneista investointihankkeista ja vain noin 1 % vastaavasta myönnetystä tuesta on kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalalle. 33

34 ,15 5,12 4 Investointituki milj. e,9,6 3 2 Hankkeiden lukumäärä,3 1, Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 25. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2, ,145 25, 26 1, ,84 Yhteensä 1,344 34

35 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Seurannasta on poistettu sopimusyritysten myydyiksi ilmoitetut kohteet, mutta vuoden 25 lopussa eronneiden yritysten vuosina 2 25 raportoimat katselmuskohteet ovat siis edelleen mukana seurannassa. Yhteensä tässä tarkastelussa on 432 katselmoitua kohdetta (n. 23 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 48 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 31 % sähköjärjestelmiin, noin 1 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 9 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 2 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee 8,1 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1, vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 2 4. Pienin keskimääräinen investointitarve on käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (noin 8 ). 35

36 Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä ,1 1.1 Lämmöntuotto ,4 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,3 1.3 Säädön parantaminen ,3 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset ,8 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,2 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,5 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,3 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen ,9 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 2 7, 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,7 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,4 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö ,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä , 3 Käyttövesijärjestelmä 6 4 1,2 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,9 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,4 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen ,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen ,3 Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,1 4 Sähkö 2 1, 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompens ,7 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 1, 4.3 Valaistus ,8 4.4 Sähköiset lämmitykset ,1 4.5 LVI-laitteet ,6 4.6 Muut sähkölaitteet ,6 4.7 Käyttötottumusten muutos ,2 Sähköjärjestelmä yhteensä ,9 5 Jäähdytysjärjestelmä ,6 5.1 Veden kulutus ,3 5.2 Lauhdelämmön talteenotto , Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,4 6 Rakenteet ,8 6.1 Ikkunat ja ovet ,9 6.2 Ulkovaippa , Rakenteet yhteensä ,2 7 Paineilmajärjestelmä 2 7 2,3 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 2 9 3,3 Paineilmajärjestelmä yhteensä ,3 8 Muut energiansäästömahdollisuudet ,5 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä , Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 27 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 26. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 36

37 Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 27 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 27,12 4,3 1,5 6,1 2,2 98 Kaikki toteutetut toimenpiteet 2,2 41,4 18, 15,, Päätetyt toimenpiteet 1, 23,1 7,8 31,1,7 825 Harkittavat toimenpiteet 2,9 17,6 9,4 2,6 2,3 678 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 6,2 82,2 35,2 66,7 1, Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 27 lopussa 41,4 GWh/a eli 7 % katselmoitujen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 18 GWh/a eli 2,6 % katselmoitujen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta 15 m³/a eli prosentin (1 %) kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli alle 2. Kuvassa 27 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 23,1 GWh/a, sähkössä 7.8 GWh/a ja vedessä 31 1 m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli noin 4 4 ja takaisinmaksuaika hieman yli kaksi vuotta. Takaisinmaksuaika toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden sekä niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu oli noin kaksi vuotta. 37

38 GWh/a, 1m 3 /a , ,13 2, ,39 31,7 2 41,42 7, , 15,3 Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1 m3 Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 26. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä. 44, 41,42 4, 36, 32, Energiansäästö, GWh/a 28, 24, 2, 16, 12, 14,62 18, 8, 4,, 6,98 6,7 4,19 4,61 4,2 4,28,3,47,28 2,5,23,63 1,36 1,54 2,3 2,43,69,82 1, Säästö sähkö Säästö lämpö Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö, kumulat. Kuva 27. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina