Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Transkriptio

1 Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa

2 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet Kioton pöytäkirja ja EU:n taakanjako Suomi sitoutunut vuosina vakiinnuttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 199 tasolle Balin toimintasuunnitelma sisältää päätöksen käynnistää neuvotteluprosessi v 212 jälkeisestä sopimuksesta EU:n energiansäästön toimenpideohjelma; 2 % kasvihuonekaasujen vähennystavoite vuoteen 22 mennessä Uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisättävä EU-tasolla 2 %:iin vuonna 22 Energiapalveludirektiivi 9 % säästötavoite vuonna 216 (vuosien tasosta) Kehittyneiden maiden vähennysvelvoite 6-8% vuoteen 25 mennessä? 2

3 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 23 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 3 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 38 TWh. Muu teollisuus 35 % Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 3

4 Pientalot kuluttavat enemmän lämmitykseen Pientalo Kerrostalo Talous- ja kiinteistösähkö 23 % Talous- ja kiinteistösähkö 25 % Veden lämmitysenergia 12 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 65 % Veden lämmitysenergia 27 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 48 % VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kevätseminaari

5 Suurissa rakennuksissa sähkö ratkaisee Toimisto Marketti Sähkö 45 % Sähkö 57 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 41 % Veden lämmitysenergia 1 % Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 45 % Veden lämmitysenergia 2 % VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kevätseminaari

6 Lämmitysenergian ominaiskulutus laskee Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa kwh/m 3 a kwh/m 2 a Normiohjaus -78 Normiohjaus -85 Normiohjaus Rakennusten ominaiskulutus on pudonnut n. 3% 3 vuodessa Lähde: Energiateollisuus, VTT /Jari Shemeikka, BAFF Kevätseminaari

7 GWh/a Asuin- ja palvelurakennusten sähkönkäytön kehitys Palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkö (sisältää julkisen kulutuksen kuten katuvalaistus) Palvelurakennusten sähkölämmitys Loma-asunnot Asuinkerostalojen kiinteistösähkö Kotitaloudet (sisältää omakotitalojen kiinteistösähkön ja vähän lämmitystä) Asuinrakennusten sähkölämmitys Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H., Rakennusten energiankulutus ja CO2 ekv päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM) projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 25:4. Tampere 7 25.

8 Uusia määräyksiä v 21 ja Tiukennetaan 3-4 % Sama rakenne kuin aikaisemmin 212 Tiukennetaan n 2 % Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun Otetaan primäärienergia tarkastelun kohteeksi 8

9 Rakentamismääräykset kiristyvät Rakennusosien U- arvot C C C C3 23 C3 27 C3 21 Ulkoseinä,4,29,28,25,24,14 Yläpohja,35,23,22,16,15,9 Alapohja,4,4,36,25,24,14/,11 Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1 Ovet,7,7,7 1,4 1,4,7 Muut laskennan lähtöarvot n5-luku LTO:n vuosihyötysuhde 3% 3% 5% Vaipan lämpöhäviön jousto 1 % 2 % 3 % 9

10 Määräysten vertailu muihin Pohjoismaihin Ominaisuus Suomi 21 Ruotsi 26 Norja 27 Tanska 26 U-arvot, W/m²K Seinä,14,18,18,2 Hirsiseinä,4 -,6 - Yläpohja,9,13,13,15 Alapohja (maanvastainen),14,15,15,15 Ikkuna ja ovi 1, /,7 1,3 1,2 1,5 Ikkunapinta-ala 15 % 2 % 2 % 22 % Ilmanpitävyys n 5 = 2 1/h,6 l/s m 2 n 5 = 1,5/2,5 1/h 1,5 l/s m 2 Lämmöntalteenoton hyötysuhde 5 % (vuosihyötysuhde) 7 % (testaustulos) 7 % (testaustulos) - 1

11 Uudet vaatimukset luovat teollisuudelle uusia mahdollisuuksia Rakenneratkaisujen toimivuus selvitettävä: Kosteustekninen toimivuus Lämmöneristyskyky kylmäsillat Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava Kustannustehokkuutta on haettava Energiatehokkuuden vaatimusten osoittamiseen tulee panostaa 11

12 12 Ehdotusten kustannukset ja kannattavuus Matalaenergiarakentamisesta saatujen kokemusten mukaan rakennuskustannukset nousevat määräysten kiristyksen johdosta keskimäärin noin 2-6 % Takaisinmaksuaika on noin 5-15 vuotta nykyisillä energianhinnoilla Suunnitteluratkaisujen kannattavuus vaihtelee ratkaisujen ja rakennustyypin mukaan Energiatehokkaammista ratkaisuista tullessa normaalikäytäntö kustannukset todennäköisesti kuitenkin laskisivat Jo tällä hetkellä matalaenergiakerrostalo voidaan toteuttaa ARA-hinnoilla Lämpöhäviöiden tasaus ja jouston lisääminen mahdollistavat joustavan suunnittelun ja vaihtoehtoisten kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnan

13 Korjausrakentaminen ja uudisrakentaminen 7 mrd.euroa 26 hinnoin 6 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen 1 (Lähde: VTT 27)

14 Rakennuksen lämpöenergiatase Ilmanvaihto 36 % Ikkunat 15 % Yläpohja 6 % Ulkoseinät 17 % Lämmitys 6 % Sähkönkäyttö 2 % Aurinko ja ihmiset 2 % Alapohja 4 % Viemäriin 22 % Aluerakentamiskohteissa 6- ja 7-luvulla rakennettujen elementtirakenteisten kerrostalojen keskimääräisiä energiavirtoja. Kylmänä talvipäivänä painovoimaisen ilmanvaihdon energiantarve saattaa olla jopa suurempi. Lähde: Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio 14

15 Asuntokannan ominaisenergiankulutus 15

16 Vuonna 25 on yhtä paljon vuoden 21 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 21 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 21 rakennuskanta vuonna milj. m2 Uudistuotanto milj. m2 milj. m Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 25 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Ennen luku 196 -luku 197 -luku 198 -luku 199 -luku 2 -luku 21 -luku 22 -luku 23 -luku 24 -luku Omakotitalot 16 21