Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 23 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinrakennuksiin. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 22 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 25 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 22. Energia- ja ilmastoasiat ovat niin valtakunnan hallituksen kuin monen muunkin toimijan agendalla vahvasti esillä. Kansallisen ilmastostrategian uusiminen ja EU:n laajuisen päästökaupan valmistelu ovat hyvässä vauhdissa. Joulukuussa viime vuonna valmistuneet energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitykset luovat pohjan ilmastostrategian päivitykselle ja käytännön toimille sekä energiansäästösopimustoiminnalle. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu kolmannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 22 että kumulatiivisesti aiemmilta vuosilta. Olemme nyt kääntymässä pääosin vuoden 25 loppuun saakka ulottuvien sopimusten toteuttamisen loppuvaiheeseen ja alkaa olla aika käynnistää kokonaisarviointeja toiminnan tuloksellisuudesta ja pohdintaa mahdollisista jatkotoimista. Sopimuskauden loppujaksolla voimme hyödyntää sopimusten piirissä tehtyä pitkäjänteistä työtä ja toteuttaa energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita vahvasti tukevia investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Helsingissä syyskuussa 23 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 13 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 17 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 26 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 3 Liitteet Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 32 Liite 2 Benchmarking-kuvat yritysten ominaiskulutusvertailut v a) KRESS-kiinteistöt 35 2b) Toimistorakennukset 37 2c) Myymälä- ja liikerakennukset 38 2d) Teollisuus- ja varastorakennukset 39 Liite 3 KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset 4 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 22 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 23 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22 milj. m 2, joka vastaa noin 79 % RAKLIn jäsenyritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 23 kolmatta kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä (lukuunottamatta vuoden 22 lopussa liittyneitä kahta yritystä) ja tietoja kysyttiin vuodelta 22. Yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 22 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 67 GWh, mistä 99 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 8 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,65 milj. m³. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yritysten rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta (8 yritystä 21:stä ei raportoinut kulutusseurannan kattavuutta). Yritysten raportoima lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 142,3 kwh/hum² (25,9 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 165,3 kwh/hum² (3,1 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 341, l/hum² (62, l/m³). Vuoden 22 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. Katselmustoiminnan volyymi kasvoi vuoteen 21 verrattuna lähes kolminkertaiseksi. Vuosina raportoituja katselmuksia on tehty yhteensä 9,2 milj. r-m³, mikä vastaa noin 35 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on entistä laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 22 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä, kuorma- ja pakettiautoalalta sekä linja-autoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 23 kolmatta kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 22 loppuun mennessä 23 yritystä/yhteisöä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimukseen liittyneet yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Sopimuksen liittyneiden 23 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 22 milj. m², joka vastaa noin 79 % koko RAKLIn jäsenyritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuoden 22 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen vuosina sekä vuoden 22 alkupuolella liittyneet yritykset (yhteensä 21 yritystä 23:sta sopimukseen liittyneestä yrityksestä) raportoivat noin 4,8 milj. m²:n (26,6 milj. m³:n) kiinteistökannan energiankulutustiedot eli yritykset ovat liittäneet sopimustoimintaan keskimäärin 34 % hallinnassaan olevista kiinteistöistä. Tämä vastaa noin 17 % koko sopimusalan rakennuskannasta. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yritysten omistama/hallinnoima rakennuskanta Vuosiraportoinnissa raportoitu rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta yhteensä 27,8 milj.m² 7,8 milj. m² 15 6,4 14,2 1 3,1 7,8 5 4,7 4,7 4,6 4,8 3, 1999* * Vuodelta 1999 ei laadittu Vuosi Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 1 % alemmat vuonna 25 ja 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. 9

10 Tilanne vuoden 22 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 2 4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2 ja 21 liittyneiden yritysten raportoima kiinteistökannan keskimääräisen ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana osin muuttuneet. Tässä esitettävät tulokset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen lämmön ominaiskulutus (taulukko 1 ja kuva 2) on pysynyt sopimuskauden ajan jotakuinkin muuttumattomana. Vertailuvuoden 1998 ominaiskulutuksiin verrattuna vuonna 1999 sopimukseen liittyneiden ensimmäisten yritysten ominaiskulutus oli 2 % korkeampi vuonna 22. Vastaavasti vuosina 2 ja 21 sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön ominaiskulutus oli 2 3 % vertailuvuotta korkeampi vuonna 22. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutuksen kehitys (taulukko 1 ja kuva 3) noudattaa koko Suomen sähkönkulutuksessa havaittavissa olevaa trendiä. Ominaiskulutus on noussut liittymisvuodesta riippuen 3 4 % vertailuvuoteen 1998 nähden. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (taulukko 1 ja kuva 4) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Liittymisvuodesta riippuen yritykset ovat tehostaneet kiinteistöjensä vedenkulutusta 1 2 % vertailuvuoteen 1998 nähden. 1

11 Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen KRESSyrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet , 154,4 149,2 129,5 126, 146, ,1 149,1 145,2 14,7 115,2 15, ,5 15, 148,8 137,7 16,9 144, ,8 152,5 152,2 142,7 12,1 165, ,7 158,1 153,9 182,8 13, 162,6 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet ,3 365,2 373, ,8 346,5 37,8 2 4,3 324,7 376, ,8 323, 369, ,7 329, 371, Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 2 21 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 11

12 2 18 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 2 21 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 2 liittyneet 5 21 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Katselmustoiminnan välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 22 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä 9,2 milj. m³, joka on 34,7 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 5). Vuodelle 22 sopimuksessa asetettua välitavoitetta ei siis saavutettu. Vuoden 22 lopussa KRESS-yritykset olivat kuitenkin raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 6,6 milj. m³:n katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 25 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta, joten vuodelle 25 asetetun 8 % katselmustavoitteen saavuttamista voidaan pitää yhä mahdollisena. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 6): osa yrityksistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa lainkaan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESSyritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 22 lopussa 96 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu (kuva 7). Osa yrityksistä (8 yritystä 21:stä) ei tosin raportoinut kulutusseurannan kattavuustietoja vuodelta

14 1 % 9 % 8 % Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Välitavoite 22 Tavoite 25 2 % 1 % % Vuosi Kuva 5. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 22 loppuun mennessä Katselmoitu vuoden 22 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta Katselmoimatta, yht. Kuva 6. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 22 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 14

15 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Kuva 7. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 22 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuoden 22 osalta. 15

16 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli runsaat 7 % Suomen koko rakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 22 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 23 kpl. Vuoden 22 lopussa sopimukseen liittyneet kaksi yritystä eivät osallistuneet vuosiraportointiin. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin runsaan 4,8 milj. m²:n (26,6 milj. m³:n) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että sopimustoimintaan on liitetty kaiken kaikkiaan noin 17 % sopimusalan koko rakennuskannasta. Raportoitujen sopimuskiinteistöjen lukumäärä vuonna 22 oli 57 kpl, josta kiinteistöjen keskitilavuudeksi muodostui yli 52 m³. Rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten, n. 7 % enemmän kuin myymälä/liikerakennuksia. Yhteenlaskettuna nämä kiinteistötyypit muodostavat 83 % liitetystä rakennuslukumäärästä.teollisuus- ja varastorakennusten 1 %:n lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (19 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta.majoitus- ja ravitsemusrakennuksia oli seurantavuoden raportoinnissa mukana ainoastaan 4 kpl.muut rakennukset -ryhmään on liitetty poikkeavan käyttötarkoituksen kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 29 kiinteistöä. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteessä 1. 16

17 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Kokonaisuudessaan KRESS-sopimukseen liittyneiden yritysten sopimuksen piiriin liitetyn rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 22 lämmön osalta 67 GWh ja sähkön osalta 8 GWh. Vettä rakennuksissa kulutettiin 1,65 milj. m³. Sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat kiinteistökantansa lämmitysenergiankulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille keskimääräinen lämpötilakorjaus seuraavasti: Lämmitystarvelukupaikkakunta Painoarvo H:ki Kaisaniemi 25 % H:ki Vantaa 25 % Tampere 12,5 % Jyväskylä 12,5 % Kuopio 12,5 % Oulu 12,5 % Painotetuista keskiarvoista saatiin normeeraussuhdetta 7/3 % käyttäen lämpöenergian korjauskertoimeksi vuodelle 22 arvo 1,3. Painotetun keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa hieman kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. Vuonna 22 sopimuskiinteistöissä kulutettiin sähköenergiaa n. 19 % enemmän kuin lämpöenergiaa. Lämmitysmuotona oli 5 kiinteistössä kaukolämpö, neljässä kevyt polttoöljy, kahdessa sähkö ja yhdessä maakaasu. 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöaste ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi (4 yritystä) seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen kiinteistöjen sijoitusstatuksen muutoksista johtuen (2 yritystä) vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana (2 yritystä) 17

18 osa seurannassa mukana olleista kiinteistöistä ollut tyhjillään seurantakauden aikana (2 yritystä) laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset (2 yritystä) Näistä syistä johtuen KRESS-yritysten koko kiinteistökannan energian ominaiskulutustrendeistä on toistaiseksi ennenaikaista vetää sopimustoiminnan vaikutuksia koskevia johtopäätöksiä. Sähkö 54,41 % Öljy,39 % Maakaasu,11 % Sähkölämmitys,3 % Kaukolampö 45,7 % Kuva 8. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 18

19 KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 132,8 136,3 134,9 138,3 142,3 Sähkö (kwh/m²) 134,7 14,2 137, 144,9 165,3 Vesi (l/m²) 373,1 385,8 382, 324,7 341, 35 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 3 7, 25 6, Lämpö ja sähkö , 4, 3, 2, 1, Vesi Lämpö (kwh/m³) 25,8 26, 26,9 26,6 25,9 Sähkö (kwh/m³) 26,2 26,7 27,3 27,9 3,1 Vesi (l/m³) 72,4 73,6 76, 62,4 62,, Kuva 9. Sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

20 TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Vesi, Lämpö (kwh/m²) 134,9 136,4 134,9 14,4 148,3 Sähkö (kwh/m²) 128,1 126,3 122,5 123,6 141,8 Vesi (l/m²) 34,6 339,8 392,8 312,9 344, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 3,5 3,6 3,2 31,2 31, Sähkö (kwh/m³) 28,9 28,4 27,5 27,5 29,7 Vesi (l/m³) 76,9 76,3 88, 69,6 72,2 Kuva 1. Sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

21 MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 142,5 151,9 143, 143,3 141, Sähkö (kwh/m²) 156,5 169,8 175,4 186,4 213,9 Vesi (l/m²) 461, 489,5 432,7 381,8 362, Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 25,2 26,6 26,5 24,7 23, Sähkö (kwh/m³) 27,6 29,8 32,5 32,2 34,9 Vesi (l/m³) 81,3 85,8 8,1 65,9 59,1. Kuva 11. Sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

22 MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 165,1 252, 179,2 18,7 Sähkö (kwh/m²) 136,8 264,8 227,8 182,2 Vesi (l/m²) 145,7 1554,7 796, 125, Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,2 68,6 44,7 47,5 Sähkö (kwh/m³) 35, 72,1 56,9 47,9 Vesi (l/m³) 371, 423, 198,7 328,6 Kuva 12. Sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

23 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 118,9 117,3 122,2 127,8 126,9 Sähkö (kwh/m²) 112,6 121,1 17,7 115,8 131,4 Vesi (l/m²) 31, 254,6 251,4 23,5 227, 25 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 19,2 18,4 2,5 21, 19,6 Sähkö (kwh/m³) 18,2 19, 18,1 19,1 2,3 Vesi (l/m³) 48,5 39,9 42,2 37,9 35,1 Kuva 13. Sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

24 MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistöneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 113, 111,8 121,2 112,4 141, Sähkö (kwh/m²) 149, 154,6 15,3 157,5 147, Vesi (l/m²) 397,3 423,9 345,1 35,8 354, 4 35 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 24,8 24,6 26,7 24,7 3,9 Sähkö (kwh/m³) 32,7 34, 33,1 34,5 32,2 Vesi (l/m³) 87,3 93,1 76, 67,1 77,6 Kuva 14. Kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

25 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin katselmusvolyymi laski vuoden 1994 huipputasosta (24 kohdetta, tilavuus 8,1 milj. r-m³, energiankulutus 491 GWh/a) muutamassa vuodessa marginaaliseksi. Vuonna 1999 raportoitiin vain 19 kohdetta (,7 milj. r-m³, 42 GWh/a). Pääsyynä volyymin romahtamiseen oli rakentamisen nopea elpyminen 9-luvun alun lamasta. Katselmusvolyymien lasku oli lähes yhtä dramaattinen myös kuntasektorilla. Vuoden 1997 lopulla allekirjoitetun energiansäästösopimuksen vaikutus alkoi kuntasektorilla näkyä rakennustilavuudessa vuonna 1999, mutta kohteiden määrässä vasta vuonna 21. Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Yksityisen palvelusektorin katselmusvolyymi elpyi vuonna 22 sekä haettujen hankkeiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna jo huippuvuoden 1994 tasolle. Energiansäästösopimuksilla voidaankin todeta olleen 1 2 vuoden viiveellä ratkaiseva vaikutus koko palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuoden 22 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin eli haettujen hankkeiden volyymi oli vuoteen 21 verrattuna lähes kolminkertainen (kuva 15). Tilavuus (1 m 3 ) 12 1 KRESS-yritysten hakemat katselmushankkeet (1 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankket (1 m3) Energiankulutus (GWh) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 15. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 25

26 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Yhteensä tässä tarkastelussa on 215 katselmoitua kohdetta (n. 9,2 milj. m 3 ). Taulukoon 2 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 41 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 35 % sähköjärjestelmiin, noin 11 % käyttövesijärjestelmiin ja noin 1 % lämmitysjärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 3 %. Taulukossa 2 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esitettämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee,3 6,3 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteille keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1, vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 2 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 1 5. Pienin keskimääräinen investointitarve on sähkö- ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (vajaa 1 ). 26

27 Taulukko 2. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 1 a 1 Lämmitysjärjestelmä ,6 1.1 Lämmöntuotto ,2 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,3 1.3 Säädön parantaminen ,7 Rakenteiden tiiviystason 1.4 parantaminen - Eristykset - putkieristykset, 1.5 säiliöeristykset ,8 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,1 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,2 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,4 Ilmavirran puolittaminen tai 2.2 pienentäminen ,3 Ilmanvaihdon palvelualueiden 2.3 osittaminen - Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,7 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,4 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 8 6 1,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä ,8 3 Käyttövesijärjestelmä ,2 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,6 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,7 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 1, 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa WC-huuhtelumäärien pienentäminen 5 1 2, Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,8 4 Sähkö 2 1, 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi ,6 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 2 2 1,3 4.3 Valaistus ,8 4.4 Sähköiset lämmitykset ,7 4.5 LVI-laitteet ,1 4.6 Muut sähkölaitteet ,1 4.7 Käyttötottumusten muutos - Sähköjärjestelmä yhteensä ,8 5 Jäähdytysjärjestelmä ,9 5.1 Veden kulutus ,4 5.2 Lauhdelämmön talteenotto ,9 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,7 6 Rakenteet Ikkunat ja ovet 3 9 5,5 6.2 Ulkovaippa - Rakenteet yhteensä 3 9 5,5 Muut energiansäästö 7 mahdollisuudet ,3 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä , 27

28 Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 22 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 3 ja kuvaan 16. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 2 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. Taulukossa 3 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta noin 7,3 GWh/a eli 1,1 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 2,5 GWh/a eli,3 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta 1 54 m³/a eli alle,1 % sopimuskiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle yhden vuoden ja keskimääräinen investointi noin 93. Päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 11,7 GWh/a, sähkössä 4,5 GWh/a ja vedessä 7 8 m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika noin puoli vuotta ja keskimääräinen investointi noin 68. Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli yli 2 9 ja takaisinmaksuaika oli yli kaksi vuotta. Toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden ja niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu, takaisinmaksuaika oli yli kolme vuotta. GWh/a, 1 m 3 /a , ,7 11, 1 3,1 5 7,3 4,5 7,7 2,5 Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1 m³ 1,5 Toteutetut toimenpiteet Päätetyt toimenpiteet Harkittavat toimenpiteet Kuva 16. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä. 28

29 Taulukko 3. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 22 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a a Takaisinmaksuaika Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 22,6,44,32,15 2,6 46 Kaikki toteutetut toimenpiteet,27 7,3 2,49 1,54,8 291 Päätetyt toimenpiteet,29 11,71 4,49 7,75,5 424 Harkittavat toimenpiteet,86 6,46 3,13 11,3 2, Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 1,42 25,47 1,1 2,31 1,

30 4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Liittyessään kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen yritykset sitoutuvat katselmustoiminnan lisäksi pyrkimään edistämään käytäntöä, jossa energia- ja vesikustannukset eritellään vuokrissa tai vastikkeissa, toimimaan yhteistyössä kiinteistöjen käyttäjien kanssa energiatehokkuuden parantamiseksi, edistämään omissa kone- ja laitehankinnoissaan sekä uudis- ja korjausrakennushankkeissaan uusien energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöönottoa KTM:n suositusten mukaisesti aina, kun se on taloudelliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioonottaen mahdollista, tarjoamaan energiankulutusta ja energiansäästöä koskevaa informaatiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle ja käyttäjille sekä pyrkimään lisäämään kiinteistöjen ylläpitohenkilöstön energiatalouteen liittyvää koulutusta ja erikoisosaamista, pyrkimään kehittämään yhteistyössä alihankkijoidensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioonottavaan suuntaan. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raporteissa vuodelta 22 ei ole raportoitu näiden pyrkimysten mukaisista toimenpiteistä. Vuonna 22 yritysten sopimustoiminnan painopiste on yhä selkeästi ollut katselmusten toteuttamisessa. Vuoden 23 vuosiraportointia kehitetään, jotta yllämainittujen sopimusvelvoitteiden mukaisista toimenpiteistä saataisiin eriteltyä tietoa raportoinnin osaksi. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta ISO 141 -standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä on käytössä yhdellä KRESSyrityksellä. Lisäksi yhdellä yrityksellä on käytössä ISO 141 -standardin mukainen mutta sertifioimaton järjestelmä. Viisi yritystä ilmoittaa soveltavansa omaa ympäristöjärjestelmää. Energiaseuranta on yleisesti ottaen ollut keskeisellä sijalla yritysten konsernitason ympäristöraportoinnissa. Ainakin kahdessa KRESS-yrityksessä on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) mukainen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. Sopimuksen energiatehokkuusmittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. Motivan, RAKLIn, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä käynnistämä ja toteuttama rakennusten ympäristöluokitus-järjestelmän (PromisE) kehityshanke tukee myös KRESS-tavoitteita. 3

31 Kiinteistöliiketoimintatiedon hallinnan kehittämistä on tehty sekä yritys- että toimialakohtaisesti. Elinkaarihallinnan yhteiset ydintiedot sähköisissä huoltokirjoissa (e-ehyt) -hankkeen tietosisältömäärittelyssä yhtenä keskeisenä ajatuksena on ollut se, että e-ehyt tietosisällön myötä myös kiinteistön energiatehokkuudesta saadaan luotettava kuva. Merkittävä joukko suomalaisia toimijoita osallistui syyskuussa 22 Oslossa pidettyyn kansainväliseen Sustainable Building 22 -konferenssiin ammentamaan ja jakamaan tietoutta mm. energiatehokkuudesta. Syksyllä 23 on käynnistymässä Cubenet -tutkimus- ja kehityshanke, jossa haetaan ja kehitetään energiatehokkaita toimintamalleja kiinteistöliiketoiminnan verkostossa. KRESStoiminta on ollut merkittävässä roolissa hankkeen syntymiseksi ja hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja KRESS-sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 31

32 Liite 1. KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja Lukumäärä kpl KRESS-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Lukumäärä v Yritys Tilavuus m³ KRESS-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Tilavuudet v Yritys 32

33 Pinta-ala m² Kress-sopimukseen liitetyt kiinteistöt Pinta-alat v Yritys Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 22 TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 1 % MUUT RAKENNUKSET 6 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % TOIMISTO-RAKENNUKSET 45 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET 38 % 33

34 Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v.22 MUUT RAKENNUKSET 4 % TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 19 % TOIMISTO-RAKENNUKSET 38 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET 38 % Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v. 22 TEOLLISUUS- JA VARASTORAK. 16 % MUUT RAKENNUKSET 4 % MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAK. 1 % TOIMISTO-RAKENNUKSET 45 % MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET 34 % 34

35 Liite 2a. Kulutusvertailut yrityksittäin v Kaikki sopimukseen liitetyt kiinteistöt Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Yritysten kaikki kiinteistöt v Lämpö (kwh/m²) Lämpö-1 146,8 145,2 171,8 124,7 12,4 115,2 158,1 119,1 152,8 191,8 124,6 165,8 118,3 148,8 114,1 122,8 183,4 223,3 122,1 564,7 123,8 Lämpö-2 142,9 118,8 171,4 152,4 18,6 123,9 158,9 117,1 147,6 19,8 126,8 161,6 13,1 147,8 123,1 123,7 188,8 21,1 122, 362,4 123,3 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Yritysten kaikki kiinteistöt v Sähkö-1 84,1 96,7 79,4 65,1 27,8 188,8 67,1 396,5 95,7 194,8 123,1 124,2 188,8 169,9 161, 17,9 178,5 98,5 71,3 11, 11,9 Sähkö-2 87,7 135,5 153,9 79,1 238,5 2,9 94,2 399,5 97,5 195,6 135,8 124,8 182,1 17, 157,6 154,3 175,8 116,5 76,6 87, 11,3 Yritys 35

36 Vesi (l/m²) Vedenkulutus huoneistoneliölle Yritysten kaikki kiinteistöt v Vesi-1 377,6 362, 378,4 368,2 191,5 362,5 155,5 273,2 386,4 384, 243,3 53,4 348,2 297,4 38,6 31,2 478,8 43,7 356, 2729,8 196,3 Vesi-2 345,7 321,6 362,9 366,2 28,8 427,7 183,3 224,2 338,3 379, 253,6 544,3 329,9 295,6 343,1 312,3 469,8 539, 359,6 1282,7 233, Yritys 36

37 Liite 2b Kulutusvertailut yrityksittäin v Toimistorakennukset Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Toimistorakennukset v Lämpö-1 162,1 137,9 134,6 113,4 128, 75,4 183,3 119,1 148,2 165,7 124,6 165,8 116,9 178,2 188,5 223,3 123,8 Lämpö-2 155,9 114, 134,8 143,6 163,6 88,5 182,9 117,1 141,1 158,6 126,8 161,6 13,5 171,7 197,7 21,1 123,3 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Toimistorakennukset v Sähkö-1 87,9 16,4 56,2 64,1 165,6 141,1 112,3 396,5 1,8 25,7 123,1 124,2 29,2 122,8 144,3 98,5 11,9 Sähkö-2 94, 134,9 125,2 71,1 283,2 129,1 129,3 399,5 12, 251,2 135,8 124,8 22,8 13,3 142,2 116,5 11,3 Yritys 37

38 Liite 2c. Kulutusvertailut yrityksittäin v Myymälä- ja liikerakennukset Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Myymälä- ja liikerakennukset v Lämpö-1 9, 155,2 24,1 13,2 147,9 237, 126,5 122,8 183,8 122,1 Lämpö-2 94,9 26,8 236,5 162, 111,5 146,5 246,5 11,2 123,7 183,2 122, 324,3 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Myymälä- ja liikerakennukset v Sähkö-1 77,8 14,8 122, 245, 25,2 98, 68,5 17,9 282,1 71,3 Sähkö-2 79, 58,4 25, 15,6 287,8 258, 99,3 6,4 154,3 276,4 76,6 349,6 Yritys 38

39 Liite 2d. Kulutusvertailut yrityksittäin v Teollisuus- ja varastorakennukset Lämpö (kwh/m²) Lämpöenergian kulutus huoneistoneliölle Teollisuus- ja varastorakennukset v Lämpö-1 14,7 162, 25,9 95,9 79,1 152,1 195,6 139,7 137,8 Lämpö-2 138,3 219,7 23,7 88,2 9,8 155,1 214,2 14,5 142,2 595,741 Yritys Sähkö (kwh/m²) Sähköenergian kulutus huoneistoneliölle Teollisuus- ja varastorakennukset v Sähkö-1 8,4 39,5 72,3 134,8 14,8 56,3 47,7 184,4 19,1 Sähkö-2 76,2 17,3 55,4 12,9 153,2 88,7 5,5 182,2 2,5 145,63 Yritys 39

40 Liite 3. KRESS-sopimukseen mennessä liittyneet yritykset (liittymisjärjestyksessä) 1. Kiinteistövarma Oy 2. SOK Kiinteistötoiminnot 3. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola 4. Kesko Oyj / Kiinteistökesko 5. Castrum Oyj 6. Fujitsu Invia Finland Oyj 7. Polar Kiinteistöt Oyj 8. Kapiteeli Oy 9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / Antilooppi Oy 1. Fennia-ryhmä / Kiinteistö-Fennia Oy 11. Merita Pankki Suomi Oyj 12. Osuuspankkien Eläkekassa ja Osuuspankkien Eläkesäätiö 13. Vakuutusosakeyhtiö Pohjola 14. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja Vakuutusosakeyhtiö Suomi 15. Teljäntori Oy 16. Suomen Posti Oyj 17. Yleisradio Oy 18. Citycon Oyj 19. Rinnekotisäätiö 2. Oy Arwidson Ab 21. Savonlinnan linja-autoasema Oy 22. Senaatti-kiinteistöt 23. Arokarhu Oy HUOM. Liitteiden 1 ja 2 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä, eikä numerointi vastaa yllä olevaa. 4