KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

Transkriptio

1 KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ Kari Iltola

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto taustaa kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä Kulutusseurantamenetelmät Seurannan kattavuus Kokonaiskulutuksen laskentamenetelmä ja tietojen vertailukelpoisuus Sähkön kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin Lämmön kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin Veden kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin Yhteenveto kulutuksista... 18

3 JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu tiedot Keskon kiinteistökannan energiankulutuksesta ja kulutusseurannasta. Tavoitteena on antaa selkeä kuva Keskon laajassa kiinteistökannassa tapahtuneesta kehityksestä. Raportin tietoja tarvitaan Keskon yhteiskuntavastuuraporttiin sekä energiahallinnan onnistumisen arviointiin. Raportin on koonnut Energiakolmio Oy.

4 TAUSTAA Keskon hallinnoima kiinteistökanta käsittää Suomessa ja ulkomailla olevat kiinteistöt. Tähän raporttiin on huomioitu vuoden 2014 osalta vain kotimainen kiinteistökanta. Ulkomaisten kohteiden kulutustiedot käsitellään päästölaskennan yhteydessä. Ominaiskulutukset on laskettu vuonna 2006 aloitetun käytännön mukaisesti bruttoalojen perusteella. Bruttoaloina on käytetty kohteille asiakkaan kiinteistöjärjestelmään kirjattuja bruttoaloja. Niille kohteille, joiden todellinen bruttoala ei ole tiedossa on se arvioitu huoneistoalan perusteella. Arvioinnissa on käytetty alla olevia kertoimia. Taulukko 1. Bruttoalojen määrittelyssä käytetyt kertoimet. Kiinteistöty y ppi Kerroin ( Huoneistoala * Kerroin = B ruttoala) K-citymarket 1,06 K-supermarket 1,06 K-market 1,06 K-extra 1,06 KM Neste Oil 1,06 Anttila 1,07 K-Rauta 1,19 Rautia 1,19 Kodin 1 1,11 Asko and Sotka 1,11 Noutotukku 1,03 Kauppakeskukset 1 K-mako 1,39 Toimistot 1 Toimisto- ja varastorakennukset 1 Varastorakennukset 1 Muut 1 Energiankulutuksen kannalta merkittävimpiä kiinteistöryhmiä ovat K-citymarketit, K- supermarketit, Anttilat sekä suuret tukku- ja varastorakennukset. Erityisesti näissä ryhmissä on energian kulutusseurannassa pyritty mahdollisimman laajaan kattavuuteen. Toinen periaate kulutusseurannassa on ollut, että seurannan piiriin kuuluu kohteita kaikista kiinteistöryhmistä. Joissakin kiinteistöryhmissä seurannassa on suhteellisen vähän kohteita. Vaikka kokoluokaltaan pienimmillä kohteilla ei ole suurta merkitystä kokonaiskulutuksen kannalta, tietoa niiden kulutustasosta tarvitaan Keskon kiinteistökannan kokonaiskulutuksen laskentaan.

5 Kiinteistökannan laajuus ja kehittyminen on esitetty taulukossa 2. Keskon kiinteistökanta on kasvanut hieman (0,9 %) vuodesta Taulukko 2. Keskon kiinteistökannan kehittyminen Kiinteistötyypit bruttoala bruttoala bruttoala Anttila K-citymarket K-supermarket K-market Neste Oil K-market K-extra K-Rauta, Rautia Mako, Mara Noutotukku Toimisto- ja varastorakennukset Varastot Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset * VV-autotalot Muut edellisiin kuulumattomat Kodin Ykkönen, Sotka, Asko YHTEENSÄ MUUTOS -0,1 % 0,9 % * Ryhmä sisältää kauppakeskukset ja sekalaiset vähittäismyymälät 3. KULUTUSTIETOJEN MITTAUS- JA LASKENTAMENETELMISTÄ 3.1. Kulutusseurantamenetelmät EnerKey.comin raportointi mahdollistaa kiinteistöjen keskitetyn kulutusseurannan. Energiakolmio joko kaukolukee kohteissa olevia mittauspäätteitä omalla ohjelmistollaan tai vastaanottaa mittausten kulutustiedot energiayhtiöiltä tiedonsiirrolla. Tiedonkeruu mittauspäätteistä tehdään tyypillisesti kerran vuorokaudessa tai kerran viikossa lähdejärjestelmästä riippuen. Tiedot tallennetaan mittaustietotietokantaan, josta ne ovat rekisteröityneiden käyttäjien käytettävissä mistä tahansa internetyhteydellä varustetulta koneelta. Suurimmissa kiinteistöissä on myös kaukolämpö- ja vesimittaukset kytketty kaukoluettaviin järjestelmiin. Esimerkiksi K-citymarketteihin on mittausten kaukoluentaa varten asennettu Alerta verkon kautta luettavia mittausjärjestelmiä. Samaan mittausjärjestelmään voidaan liittää tarvittaessa myös alamittausten seurannat.

6 Ruoka- ja päivittäistavarakaupan suuryksikössä alamittaukset ovat tärkeitä, niiden avulla kyetään seuraamaan kulutusten jakautumista eri käyttökohteisiin. Ne auttavat myös havaitsemaan ja paikantamaan mahdollisia energiankulutukseen vaikuttavia ongelma- ja vikatilanteita. Esimerkiksi kylmälaitteiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on merkittävä. Kylmäsähkön kulutukseen on voitu vaikuttaa merkittävistä siirtymällä käyttämään kannellisilla pakastealtailla. Kuva 1. Sähkönkäytön jakautuminen K-citymarketissa. Kuva 2. Sähkönkäytön jakautuminen K-supermarketissa. Etäluettavien mittausten lisäksi kohteissa on myös manuaalisesti seurattavia mittauksia. Manuaalisesti seurattavien kohteiden tai mittareiden lukemia keräävät huoltoyhtiöt. Tietojen tallennuksen EnerKey:hin tekevät syksyllä 2009 aloitetun käytännön mukaan aina huoltoyhtiöt itse. Vuoden 2014 aikana mittarilukemien toimittaminen jatkui edellisvuoden tapaan hyvin.

7 Lämmön kulutuksen normeerauksessa käytetään 2007 aloitettua tapaa, jossa on määritelty kullekin kohteella kuukausittainen lämmitysenergian määrä, joka tarvitaan lämpimän käyttöveden tekemiseen. Lämmityskaudella tämän raja-arvon ylittävä osa kulutuksesta on kiinteistön lämmitystä ja sitä korjataan astepäiväluvuilla. Raja-arvot on laskettu uudelleen tuoreimpien kulutustietojen mukaan syyskuussa 2014 ja normitettujen kulutusten laskennassa on jälleen käytetty uusi arvoja lokakuusta alkaen. Lämmitysenergian normituksessa käytettävä normaalivuosi vaihtui vuosien keskiarvoksi. Vuoden 2014 tietojen laskennassa on käytetty uutta normaalivuotta Seurannan kattavuus Kulutusseurannan kattavuutta on arvioitu vertaamalla seurannassa olevien kohteiden bruttoaloja Keskon koko kiinteistökannan laajuuteen. Seurannassa on kahta tasoa: Monienergiaseurannassa olevissa kohteissa seurataan sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusta. Edellä mainittujen lisäksi on huomattava joukko kohteita, joissa seurataan ainoastaan sähkön kulutusta. Kulutusseurannan kattavuus on esitetty kiinteistötyypeittäin taulukossa 3. Seurannan kattavuusprosentit on laskettu vertaamalla seurannassa olevien kohteiden bruttoalaa kiinteistötyypin yhteenlaskettuun kokonaisbruttoalaan. Monienergiaseurannan kattavuus on kasvanut hieman (71 % -> 72 %) vuoteen 2013 verrattuna. Taulukko 3. Kulutusseurannan laajuus. Monienergia seurannassa Sähkön seurannassa Seurannassa mukana yhteensä Kiinteistöty ypit kpl br-m2 kattavuus kpl br-m2 kattavuus kattavuus Anttila % % 66 % K-citymarket % % 97 % K-supermarket % % 86 % K-market % % 84 % Neste Oil K-market % % 84 % K-extra % % 93 % K-Rauta, Rautia % % 96 % Mako, Mara % % 85 % Noutotukku % % 77 % Toimisto- ja varastorakennukset % % 96 % Varastot % % 54 % Toimistorakennukset % 0 % 74 % Kauppakeskukset % % 74 % VV-autotalot % 0 % 83 % Muut edellisiin kuulumattomat 0 % % 10 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko % % 65 % % % 85 %

8 Kuva 3. Seurannan kattavuus. Kuva 4. Seurannan kattavuuden kehittyminen Kokonaiskulutuksen laskentamenetelmä ja tietojen vertailukelpoisuus Kokonaiskulutus on laskettu laventamalla kulutusseurannassa olevien kohteiden kulutuksien perusteella kunkin kiinteistöryhmän kokonaiskulutus. Toisin sanoen, kulutusseurannassa oleville kohteille on laskettu kiinteistötyypeittäin ominaiskulutukset (sähkölle ja kaukolämmölle kwh/br-m2 ja vedelle l/br-m2). Näin saadun ominaiskulutuksen on oletettu vastaavan kiinteistötyypin keskimääräistä kulutustasoa ja tällä ominaiskulutuksella on laskettu kiinteistötyypeittäin kokonaiskulutukset. Laskennan perusteena olevat ominaiskulutukset on esitetty energiamuodoittain kappaleissa 4-6.

9 SÄHKÖN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN Keskon kiinteistökannan sähkön kokonaiskulutus on laskennallisesti määritelty seurannassa olevien kiinteistöjen perusteella. Taulukossa 4 on esitetty kiinteistötyyppikohtaiset ominaiskulutukset ja koko kiinteistömassalle lavennettu kulutus on esitetty taulukossa 5. Ominaiskulutusten laskentaan on otettu kiinteistötyypeittäin ne kohteet, joista on ollut tiedossa bruttoala ja kulutus. Energialajikohtaisissa laskennoissa ei ole huomioitu sellaisia kohteita, joiden kulutustiedoissa on ollut puutteita Koko kiinteistökannalle laskettu sähkön kokonaiskulutus vuonna 2014 oli 754 GWh, kun vuoden 2013 kulutus oli 764 GWh. Kiinteistökannan hienoisesta kasvusta (0,9 %) huolimatta sähkön kokonaiskulutus laski hieman -1,3 %. Ominaiskulutukset laskivat vuodentaikaisesta kaikissa merkittävissä kiinteistöryhmissä. Ominaiskulutukset nousivat ainoastaan K-extrojen, noutotukkujen, VV-autojen ja muiden edellisiin kuulumattomien kiinteistöjen ryhmissä. K-extrojen kiinteistökannan pieni otos ja muiden edellisiin kuulumattomien kiinteistöjen ryhmässä tapahtuneet muutokset selittävät osaltaan näiden ryhmien ominaiskulutusten muutoksia. Ryhmässä tapahtuneista muutoksista johtuen muiden edellisiin kuulumattomien ryhmän kokonaiskulutusten laskennassa on käytetty ominaiskulutusarviota. VV-autojen ryhmään tuli uutena vertailukelpoisena kohteena VV-auto Espoo. Kohteen ominaiskulutus oli koko ryhmän korkein ja tämä nosti koko ryhmän ominaiskulutusta. Keskon koko kiinteistökannan ominaiskulutus laski -2,4 % ja laskennallinen kokonaiskulutus laski -1,3 %. Tiedot löytyvät taulukoituna raportin lopussa olevasta yhteenvedosta (kappale 7).

10 Taulukko 4. Sähkön kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttopinta-ala on tiedossa ja kulutustiedot kunnossa. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [kwh] [kwh/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit Anttila ,7 % -1,5 % K-citymarket ,4 % -1,1 % K-supermarket ,3 % -1,9 % K-market ,8 % -0,2 % Neste Oil K-market ,3 % -6,1 % K-extra ,8 % 3,0 % K-Rauta, Rautia ,2 % -7,2 % Mako, Mara ,1 % -4,7 % Noutotukku ,5 % 1,1 % Toimisto- ja varastorakennukset ,5 % -1,1 % Toimistorakennukset ,6 % -19,4 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset ,0 % -0,3 % Muut edellisiin kuulumattomat ,3 % 647,9 % VV-autotalot ,3 % 7,9 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,2 % -3,0 % YHTEENSÄ ,8 % -2,4 % Taulukko 5. Sähkön kulutus laskettuna koko kiinteistökannalle. Kiinteistötyypin sähkön ominaiskulutus kulutusseurannan perusteella Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu [br-m2] Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala [br-m2] Sähkön laskennallinen kokonaiskulutus [MWh] Kiinteistötyypit Muutos 2014 Muutos Anttila ,4 % ,0 % K-citymarket ,3 % ,5 % K-supermarket ,5 % ,7 % K-market ,6 % ,0 % Neste Oil K-market ,3 % ,1 % K-extra ,8 % ,0 % K-Rauta, Rautia ,4 % ,4 % Mako, Mara ,4 % ,1 % Noutotukku ,5 % ,3 % Toimisto- ja varastorakennukset ,2 % ,3 % Toimistorakennukset ,0 % ,2 % Teollisuusrakennukset ,1 % ,6 % Kauppakeskukset ,8 % ,8 % Muut edellisiin kuulumattomat ,8 % ,0 % VV-autotalot ,0 % ,4 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,3 % ,8 % YHTEENSÄ ,9 % ,3 %

11 Kuva 5. Sähkön laskennallisen kokonaiskulutuksen ja ominaiskulutuksen kehittyminen Kuva 6. Sähkön kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin

12 LÄMMÖN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN Lämmön ominaiskulutukset on laskettu sähkön tapaan kiinteistötyypeittäin kaikille niille kohteille, joille se on ollut mahdollista laskea (Taulukko 6). Näiden ominaiskulutusten perusteella on laskettu kulutus koko kiinteistömassalle (Taulukko 8). Näissä taulukoissa esitetyt kulutukset ovat mitattuja, normittamattomia kulutuksia. K-extrojen sekä ryhmässä muut edelliseen kuulumattomat lämmön kulutusten seurannassa on pieni otos kohteita. Siksi laskennassa on käytetty arviota, joka perustuu lämmön kulutuksen kehittymiseen muissa ruokakaupan liiketyypeissä. Taulukko 6. Lämmön kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttoala on tiedossa ja kulutustiedot ovat kattavat. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [kwh] [kwh/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit Anttila ,7 % 6,1 % K-citymarket ,6 % -3,3 % K-supermarket ,5 % -4,1 % K-market ,8 % -5,3 % Neste Oil K-market ,1 % -7,8 % K-extra ,0 % 0,0 % K-Rauta, Rautia ,0 % -4,5 % Mako, Mara ,6 % -0,5 % Noutotukku ,0 % -8,7 % Toimisto- ja varastorakennukset ,0 % -8,1 % Toimistorakennukset ,1 % 1,3 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset ,8 % -0,7 % Muut edellisiin kuulumattomat ,5 % -0,5 % VV-autotalot ,8 % -1,7 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,4 % -22,1 % ,8 % -3,8 % Mitatun lämmön ominaiskulutuksen laskua vuodesta 2013 selittää se, että vuosi 2014 ja erityisesti loppuvuosi oli edellisvuotta lämpimämpi. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausaseman joulukuun keskilämpötila oli yli kaksi astetta edellisvuotta korkeampi.

13 Ominaiskulutusten muutokset vaihtelivat tärkeimmissä kiinteistötyypeissä -1,0 % ja -8,0 % välillä. Keskon koko kiinteistökannan laskennallinen kokonaiskulutus laski -3,8 %. Laskennan mukaan koko kiinteistökannan normitettu kokonaiskulutus laski -3,2 % (taulukko 8). Taulukko 7. Lämmön kulutukset ja ominaiskulutukset Keskon koko kiinteistökannalle laskettuna. Kiinteistötyypin lämmön ominaiskulutus kulutusseurannan Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu [br-m2] Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala [br-m2] Lämmön laskennallinen kokonaiskulutus [MWh] Kiinteistötyypit Muutos 2014 Muutos Anttila ,8 % ,8 % K-citymarket ,4 % ,7 % K-supermarket ,7 % ,0 % K-market ,6 % ,0 % Neste Oil K-market ,9 % ,8 % K-extra ,3 % ,2 % K-Rauta, Rautia ,9 % ,7 % Mako, Mara ,0 % ,0 % Noutotukku ,0 % ,6 % Toimisto- ja varastorakennukset ,7 % ,1 % Toimistorakennukset ,6 % ,3 % Teollisuusrakennukset ,1 % ,6 % Kauppakeskukset ,8 % ,2 % Muut edellisiin kuulumattomat ,7 % ,0 % VV-autotalot ,3 % ,5 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,6 % ,8 % YHTEENSÄ ,5 % ,8 %

14 Kuva 7. Lämmön laskennallisen kokonaiskulutuksen ja ominaiskulutuksen kehittyminen Kuva 8. Lämmön kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin

15 Taulukko 8. Normitetut lämmön kulutukset ja ominaiskulutukset Keskon koko kiinteistökannalle laskettuna. Kiinteistötyypin normitettu lämmön Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala Normitetun lämmön laskennallinen kokonaiskulutus ominaiskulutus [br-m2] [br-m2] [MWh] Kiinteistötyypit Muutos 2014 Muutos Anttila ,2 % ,7 % K-citymarket ,1 % ,3 % K-supermarket ,9 % ,3 % K-market ,2 % ,3 % Neste Oil K-market ,3 % ,7 % K-extra ,3 % ,2 % K-Rauta, Rautia ,0 % ,8 % Mako, Mara ,7 % ,3 % Noutotukku ,6 % ,6 % Toimisto- ja varastorakennukset ,6 % ,3 % Toimistorakennukset ,4 % ,6 % Teollisuusrakennukset ,1 % ,6 % Kauppakeskukset ,1 % ,9 % Muut edellisiin kuulumattomat ,4 % ,0 % VV-autotalot ,9 % ,4 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,6 % ,3 % YHTEENSÄ ,8 % ,2 %

16 VEDEN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN Veden kulutusta ja ominaiskulutusta on tarkasteltu edellisistä kappeleista tutun mallin mukaisesti. Seuraavaan taulukkoon on koottu ominaiskulutukset niistä kohteista, joista ominaiskulutusten laskentaan tarvittavat vertailukelpoiset tiedot ovat olemassa. Taulukko 9. Veden kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttoala on tiedossa. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [m3] Ominaiskulutus [l/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit Anttila ,7 % -3,5 % K-citymarket ,2 % 2,8 % K-supermarket ,1 % 4,2 % K-market ,6 % -8,1 % Neste Oil K-market ,0 % 2,7 % K-extra ,8 % 0,0 % K-Rauta, Rautia ,9 % 6,7 % Mako, Mara ,1 % -12,2 % Noutotukku ,6 % -5,8 % Toimisto- ja varastorakennukset ,1 % 5,7 % Toimistorakennukset ,8 % -48,9 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset ,4 % 47,9 % Muut edellisiin kuulumattomat ,0 % 0,0 % VV-autotalot ,3 % 19,2 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,6 % -34,9 % ,4 % -0,7 % Merkittävimmistä veden käyttäjistä K-citymarkettien, K-supermarkettien kulutukset ovat nousseet +3-4 %, myös Neste Oil K-markettien veden ominaiskulutus on jatkanut nousuaan, nyt noin 3,0 %. Kokonaisuudessaan veden ominaiskulutus on kuitenkin laskenut -0,7 %. Taulukossa 10 esitetty laskelma veden kokonaiskulutuksista osoittaa kulutuksen kasvaneen +1,6 %. Merkittävin tekijä kokonaiskulutuksen kasvuun oli K-citymarkettien ja K-supermarkettien kasvanut kulutus.

17 Taulukko 10. Veden kulutukset ja ominaiskulutukset laskettuna Keskon koko kiinteistökannalle. Kiinteistötyypin veden ominaiskulutus Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala Veden laskennallinen kokonaiskulutus kulutusseurannan [br-m2] [br-m2] [m3] Kiinteistötyypit Muutos 2014 Muutos Anttila ,6 % ,1 % K-citymarket ,4 % ,5 % K-supermarket ,9 % ,4 % K-market ,4 % ,8 % Neste Oil K-market ,4 % ,5 % K-extra ,8 % ,2 % K-Rauta, Rautia ,7 % ,5 % Mako, Mara ,5 % ,4 % Noutotukku ,6 % ,1 % Toimisto- ja varastorakennukset ,9 % ,3 % Toimistorakennukset ,1 % ,9 % Teollisuusrakennukset ,1 % ,6 % Kauppakeskukset ,2 % ,1 % Muut edellisiin kuulumattomat ,7 % ,0 % VV-autotalot ,4 % ,1 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko ,7 % ,6 % YHTEENSÄ ,4 % ,6 %

18 Kuva 9. Veden laskennallisen kokonaiskulutuksen kehittyminen Kuva 10. Veden kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin.

19 YHTEENVETO KULUTUKSISTA Keskon kokonaiskulutukset ja ominaiskulutukset on koottu taulukkoon 11. Taulukko 11. Kulutusten ja ominaiskulutusten kehittyminen Kulutukset Sähkö [MWh] Lämpö [MWh] Lämpö, normitettu [MWh] Vesi [m3] Ominaiskulutukset Sähkö [kwh/brm2] Lämpö [kwh/brm2] Lämpö, normitettu [kwh/brm2] Vesi [l/brm2] Kiinteistökanta [brm2] Muutokset kulutuksissa Sähkö -1,9 % -1,3 % Lämpö -12,5 % -3,8 % Lämpö, normitettu -6,8 % -3,2 % Vesi 2,4 % 1,6 % Muutokset ominaiskulut Sähkö -1,7 % -2,2 % Lämpö -12,4 % -4,7 % Lämpö, normitettu -6,7 % -4,0 % Vesi 2,6 % 0,8 % Muutokset kiinteistökannassa ,1 % 0,9 % Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset laskivat edellisestä vuodesta, sähkön osalta -1,3 % mitatun lämmön osalta -3,8 % ja normitetun lämmön osalta -3,2 %. Vedenkulutus kasvoi hieman, nyt kasvua edeltävästä vuodesta oli +1,6 %.

20 Kuva 11. Keskon energian ja veden kokonaiskulutus vuosina