Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Transkriptio

1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti

2 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä sopimuskauden viimeinen vuosiraportti. Vuoden 2008 alusta startanneet energiatehokkuussopimukset aloittavat uuden aikakauden myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Samalla teollisuuden sopimustoiminta on organisoitu uudessa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, nykyisestä koko teollisuutta koskevasta yhdestä sopimuksesta poiketen, päästökaupan piirissä olevan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman ja keskisuurille energiankäyttäjille olevien toimialakohtaisten toimenpideohjelmien kautta. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo yhdeksännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2007 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 2007 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat nyt laajalla rintamalla vastuussa uuteen elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään liittyvien toimenpideohjelmiensa käyntiinajosta. Elinkeinoelämän lisäksi käynnistyivät samaan aikaan kunta-alan uudet sopimukset sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 2008 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä marraskuussa 2008 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimukseen liittyneet yritykset Vuosiraportoinnin toteutus ja kattavuus Energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan tilanne Sopimusyritysten energiankäyttö Sopimusyritysten sähkönkäyttö Sopimusyritysten polttoaineiden ja lämmön käyttö 14 3 Yritysten raportoimat tulokset Energiankäytön tehostamisinvestoinnit ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Raportoidut tehostamisinvestoinnit ja niiden toteutusaste Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Energiatehokkuutta edistävät toimintamallit Ympäristöjärjestelmät sopimukseen liittyneissä yrityksissä Energiaseurannan taso Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Energiatehokkuus hankinnoissa Henkilökunnan ja sidosryhmien motivointi 25 4 Muuta aihepiiriin liittyvää Käyttöhyödykeanalyysit Voimalaitosten energia-analyysien tilanne Korkean hyötysuhteen sähkömoottorien (EFF1) hankintasuositus Energiansäästöviikko-konsepti Energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointitukien tilanne Energiatehokkuusprojektit elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille ESCO-toiminnan tilanne Kuljetusketjujen energiakatselmus Energiansäästösopimuksesta energiatehokkuussopimukseen 32 Liite 1 Energiansäästön toimenpideluettelo 33 Liite 2 Sopimukseen liittyneet yritykset

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM)sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) allekirjoittamaan sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Sopimus päättyi jatkoaikoineen vuoden 2007 lopussa, joten tähän raporttiin on koottu koko sopimuskauden tuloksia ajalta Vuosiraportin on laatinut Motiva Oy sopimusosapuolten avustuksella. Sopimukseen liittyi koko sopimuskautena 242 yritystä. Sopimuksesta erosi tai toiminnan päättymisen vuoksi sopimuksen piiristä poistui 44 yritystä. Siten vuoden 2007 lopussa, ts. koko sopimuskauden lopussa energiansäästösopimukseen kuului 198 yritystä, joiden sopimukseen liitettyjen toimipaikkojen lukumäärä oli 345. Viimeisenä sopimusvuotena 2007 sopimukseen liittyi vielä 26 uutta yritystä, mutta toisaalta 29 yritystä erosi sopimuksesta. Syitä sopimuksesta eroamiselle ei ole selvitetty. Sopimusjärjestelmä kattoi vuonna 2007 noin 85 % teollisuuden energiankäytöstä. Kattavuus on pysynyt samalla tasolla viimeiset sopimusvuodet. Sopimusjärjestelmän piirissä vuosina toteutettujen energiankäytön tehostamisinvestointien säästövaikutus on sopimuskauden lopussa 7,35 TWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus vuositasolla oli 6,28 TWh ja sähkön osuus 1,07 TWh. Viimeisen sopimusvuoden 2007 aikana sopimusyritykset raportoivat toteuttaneensa yhteensä 225 energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 0,96 TWh/a ja sähkön osalta 0,07 TWh/a. Vuoteen 2007 verrattuna lämmön ja polttoaineiden osalta saavutettu säästö oli 3,5-kertainen mutta sähkön säästö oli noin puolet edellisvuoden arvosta. Ilman toteutettuja energiankäytön tehostamistoimenpiteitä olisi sopimukseen liittyneiden ja raportoineiden yritysten polttoaineiden ja ostolämmön käyttö ollut vuonna 2007 lähes 5,4 % ja sähkön osalta noin 2,8 % nykyistä suurempi. Säästön saavuttamiseksi on tehty vuosina yhteensä 377 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2007 toimenpiteiden investointikustannus oli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ollen yhteensä 81,7 milj. Tästä summasta kahden yrityksen investoinnit kattavat 70 %. Teollisuuden investointitukea saaneita energiansäästöhankkeita on koko energiansäästösopimuskaudella ollut yhteensä 191 ja niille myönnetty investointituki on ollut yhteensä 16,8 milj.. Vuonna 2007 teollisuuden energiasäästöhankkeisiin maksettiin investointitukea 2,44 milj., joka on yli 83 % kaikista investointituesta. Sopimustoimintaan liittyvien yritysten katselmushankkeiden- ja kohteiden lukumäärä oli katselmuskustannuksilla mitattuna edellisvuotisella tasolla vaikka katselmushankkeiden ja - kohteiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Koko säästösopimuskaudella vuosina KTM:n tukemien teollisuuden säästösopimusyritysten katselmushankkeiden kustannukset olivat 21,6 milj.. Kuluneena raportointivuonna toteutettiin viimeinen vanhan mallinen raportointi. Uuden Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen mukainen raportointi toteutetaan vuodesta 2009 alkaen, jolloin raportoidaan ensimmäinen uuden sopimusjärjestelmän mukainen vuosi Tuolloin on käytettävissä uusi internet-pohjainen raportointijärjestelmä. 7

8 Uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ala- ja sektorikohtaisine toimenpideohjelmineen valmistui joulukuussa Ensivaiheessa uuteen sopimukseen lähteneet toimialaliitot allekirjoittivat puitesopimuksen Tavoitteena on, että kaikki energiavaltaiset yritykset liittyvät uuteen sopimukseen sekä suuri joukko keskisuuria teollisuus- ja palveluyrityksiä, jotka kuuluvat vuonna 2006 tulleen energiapalveludirektiivin piiriin. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään ao. kohdejoukon osalta vastaamaan energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin sekä kansalliseen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. Vanhalla sopimuskaudella saavutetut tulokset olivat hyviä, mutta uudella sopimuksella tavoitellaan vielä suurempia säästöjä. Se vaatii yrityksiltä sitoutumista ja systemaattista paneutumista energiatehokkuuskysymyksiin sekä tiivistä yhteistyötä eri sopijaosapuolten välillä. 8

9 1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Teollisuuden energiansäästösopimus allekirjoitettiin marraskuussa 1997 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Koko sopimuskautena, vuoden 2007 lopussa sopimukseen liittyneiden yritysten määrä oli yhteensä 242 (kuva 1). Viimeisenä sopimusvuotena, vuonna 2007 energiansäästösopimukseen liittyi vielä 15 uutta yritystä ja 6 sopimusyritystä erosi sopimuksesta. Aiempina vuosina sopimuksesta on eronnut 28 yritystä, viisi sopimusta on lakkautettu yritysten siirtyessä yhden yhteisen sopimuksen alaisuuteen ja viisi yritystä on lopettanut toimintansa, eli sopimukseen kuului vuoden 2007 lopussa 198 yritystä. Näillä yrityksillä oli sopimuksen piirissä olevia toimipaikkoja 345. Sopimukseen vuoden 2007 lopussa liittyneenä olevat yritykset on esitetty liitteessä Yritysten lukumäärä Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina Luvuissa ovat mukana myös sopimuskaudella 44 sopimuksesta eronnutta tai toimintansa lopettanutta yritystä. 9

10 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus ja kattavuus Toimipaikkakohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen ja samalla vanhalla sopimuskaudella viimeisen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta Yritysten toimipaikoille lähetettiin vuosiraportointilomakkeet sähköisessä muodossa tammi helmikuun aikana vuonna Raportit pyydettiin palauttamaan maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2007 lopussa teollisuuden energiansäästösopimukseen kuuluneilla 198 yrityksellä oli kaikkiaan 345 vuosiraportointivelvollista toimipaikkaa. Toukokuun 2008 loppuun mennessä vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön 172 sopimusyritykseltä (87 % yrityksistä) ja 304 toimipaikasta (88 % toimipaikoista) kattaen 99 % liittyneiden energiankäytöstä. Aiempina vuosina raportoinnin kattavuus on vaihdellut välillä % laskettuna toimipaikkojen lukumäärästä. Toukokuun lopun jälkeen raportoineet eivät ole mukana tämän raportin tulosten käsittelyssä. Raportoimattomien toimipaikkojen osuus sopimuksen piirissä olevasta energiankäytöstä oli vain noin 1 %. Ennen vuotta 2004 energiavaltainen prosessiteollisuus raportoi 100 prosenttisesti. 1.3 Energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan tilanne Tässä kohdassa esitetyt tiedot koskevat vain kauppa- ja teollisuusministeriön ( alkaen työ- ja elinkeinoministeriö) tukemia energiakatselmushankkeita, koska muista energiansäästöselvityksistä ei ole yksityiskohtaista tietoa. Teollisuudessa tehdään energiansäästöön liittyvää selvitystyötä myös osana päätuotannon kehitystä ja operatiivista toimintaa. KTM:n (nykyisin TEM:n) tukema energiakatselmustoiminta on kuitenkin avainasemassa tarkasteltaessa erillisiä energiansäästöselvityksiä. Teollisuuden aktiivisuus energiansäästösopimuksen toteuttamisessa on näkynyt erityisen selvästi koko sopimuksen voimassaoloajan KTM:n tukemassa katselmustoiminnassa. Teollisuuden säästösopimusyritysten katselmusaktiivisuus oli katselmuskustannuksilla mitattuna edellisvuotisella tasolla vaikka katselmushankkeiden ja -kohteiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Ensimmäistä kertaa katselmustoiminnan piiriin tullut energiankäyttö oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta 2. vaiheen katselmusten energiankäyttö oli 2007 selvästi pienempi kuin vuonna Vuonna 2007 KTM:n teollisuusyrityksille myöntämästä katselmustuesta 80 % kohdistui säästösopimusyrityksille. Vuosina KTM:n säästösopimusyrityksille myöntämä energiakatselmustuki on kattanut keskimäärin yli 90 % ko. ajanjaksona teollisuusyrityksille myönnetystä yhteenlasketusta energiakatselmustuesta. Säästösopimuskaudella vuosina KTM:n tukemien teollisuuden säästösopimusyritysten katselmushankkeiden kustannukset ovat olleet 21,6 milj.. 10

11 3,0 90 Katselmuskustannukset milj. e 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Katselmus-/analyysikohteiden lukumäärä 0, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä 0 Kuva 2. Teollisuuden säästösopimukseen liittyvien KTM:n tukemien energiakatselmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset ja käynnistyneiden kohteiden lukumäärä Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus-/energia-analyysituki teollisuuden säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Taulukko 1. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten KTM:n tukemat katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. tuki milj ,92 0, ,17 1, ,72 1, ,65 0, ,97 0, ,28 0, ,99 0, ,39 0, ,89 0, ,89 0,76 Yhteensä ,87 8,67 Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille. 11

12 Vuoden 2007 aikana KTM:n tukeman katselmustoiminnan piiriin tukihakemusten perusteella ensimmäisen kerran tullut teollisuuden energiankäyttö (ts. katselmuksissa analysoitu, ennen raportoimaton käyttö) oli lämmön ja polttoaineiden osalta 4,7 TWh ja sähkön osalta 0,7 TWh. Edellisten lisäksi myönnettiin tukea prosessiteollisuuden toisen vaiheen täydentäviin analyyseihin, joiden piiriin kuuluvien prosessien ja toimintojen energiankäyttö oli polttoaineiden ja lämmön osalta 7,6 TWh/a ja sähkön osalta 4,4 TWh/a. Energia, TWh/a ,1 0, Lämpö + polttoaineet TWh/a Lämpö + polttoaineet 2. vaihe TWh/a Sähkö TWh/a Sähkö 2. vaihe TWh/a 7,8 2,5 28,4 12,4 49,6 20,6 3,9 4,1 0,6 0,7 52,9 10,4 22,5 4,1 57,4 15,9 25,5 5,7 63,3 32,2 28,7 11,9 71,1 39,4 72,2 58,4 75,9 73,2 30,0 31,0 32,0 32,7 28,6 13,5 18,6 80,6 80, ,2 Kuva 3. Kumulatiivinen energiakatselmusten ja -analyysien piiriin tullut energiankäyttö (TWh/a) KTM:n tukemissa teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten käynnistyneissä energiakatselmuksissa ja analyyseissä vuosina

13 2 Sopimusyritysten energiankäyttö Raportin tässä luvussa käsitellään sopimukseen liittyneiden ja vuoden 2007 vuosiraportoinnissa toukokuun 2008 loppuun mennessä raportoineiden toimipaikkojen energiankäyttöä. Toimipaikkakohtaiset kulutukset on koottu toimipaikkojen täyttämistä ja palauttamista vuoden 2007 vuosiraportointilomakkeista. Sopimukseen liittyneistä toimipaikoista 88 % raportoi pyydetyt tiedot raportointivuodelta (määrä edellisinä vuosina on ollut %). Raportoineet toimipaikat vastaavat kuitenkin edellisvuoden tapaan energiankäytöltään 99 % sopimukseen liittyneiden yritysten energiankäytöstä. Koko teollisuuden energiankäytöstä on saatavilla lisätietoa Tilastokeskuksen ja TEM:n julkaisuista. 2.1 Sopimusyritysten sähkönkäyttö 2007 Teollisuuden sähkönkäyttö vuonna 2007 oli 47,84 TWh (Tilastokeskuksen ennakkotieto) ja teollisuuden säästösopimuksen piirissä olevien raportoineiden yritysten sähköenergiankäyttö vastaavasti oli 37,95 TWh (79 %). Raportoimatta jättäneiden yritysten sähkön käyttö oli 0,64 TWh/a, eli raportointi kattaa 99 % sopimuksen piirissä olevasta sähköenergian käytöstä. Teollisuuden energiansäästösopimus (raportoimattomat mukaan laskien) kattaa noin 81 % koko teollisuuden sähkön käytöstä ,2 TWh/a ,4 4,8 6,0 6,9 8, ,4 Sopimukseen liittyneet 3,8 2,1 2,0 1,3 Ei sopimuksessa Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut 27,7 Koko teollisuus Kuva 4. Teollisuuden sähkönkäyttö eri toimialoilla vuoden 2007 lopussa. 13

14 Raportoineiden yritysten sähkönhankinnasta (39,8 TWh) 29 % katettiin omalla sähkön tuotannolla ja loput 71 % sähkön ostolla. Em. sähkönhankinnasta sähköä myytiin 1,6 TWh. Raportoidusta omasta sähkön tuotannosta on vähennetty 4,7 % (omakäyttösähkö), kuten Suomen virallisessa tilastossakin ,4 20 TWh/a ,4 5 0 Sähkön oma tuotanto Sähkön osto Sähkön myynti 1,6 Kuva 5. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden ja vuoden 2007 vuosiraportoinnissa raportoineiden yritysten sähkön oma tuotanto sekä sähkön osto ja myynti vuonna Sopimusyritysten polttoaineiden ja lämmön käyttö Sopimusyritykset raportoivat kaikkien polttoaineiden käytöksi (tuontipolttoaineet ja kotimaiset polttoaineet) 115,7 TWh, mikä 0n 5,7 TWh pienempi kuin edellisenä vuotena. Pieni osa erosta selittynee saavutetuilla säästöillä, mutta suuri osa johtunee puutteellisista raportointitiedoista. Polttoaineiden käytöstä tuontipolttoaineita oli 34,9 TWh ja kotimaisia polttoaineita (kaikkien kotimaisten ja prosessipolttoaineiden summa) 79,4 TWh, joka vastaa 69 % koko raportoitujen polttoaineiden määrästä. Prosessipolttoaineista bioliemien (mustalipeän) käyttö oli noin 42,3 TWh, joka vastaa 37 % kaikkien polttoaineiden käytöstä ja 53 % kotimaisesta polttoaineesta. Sopimusyritykset hankkivat ostolämpöä 11,4 TWh ja myivät lämpöä 5,2 TWh. Sopimuksen piirissä olleet yritykset myivät toimipaikan ulkopuolelle polttoaineita 4,8 TWh. 14

15 3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään sekä päätuotteistaan ja tuotantomääristä. Lisäksi yritykset raportoivat energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä (ES) ja niiden säästövaikutuksista sekä muista investoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen (MI). Yrityksiä pyydettiin raportoimaan myös niistä tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista esitetään kohdassa 3.1. Luokittelu ES tarkoittaa, että kyseessä on joko pääosin energiansäästösyistä tehty investointi tai investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästöosuus. Luokittelu MI tarkoittaa, että kyseessä on pääasiallisesti muusta kuin energiansäästösyystä tehty investointi (esimerkiksi tuotannollinen syy), mutta investoinnilla on myös energiansäästövaikutus. MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannukseksi merkitään investoinnin kokonaiskustannus. Vuosiraportoinnissa kysytään myös säästösopimusyritysten käytössä olevista energiatehokkuutta edistävistä toimintamalleista, joista esitetään yhteenveto kohdassa 3.2. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin (88 % sopimukseen liittyneistä raportoi pyydetyt vuoden 2007 tiedot). Esitetyt säästövaikutukset ovat energiakatselmuksissa ja yritysten muissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja ne edustavat raportointihetkellä parasta käytettävissä olevaa arviota toimenpiteiden vaikutuksista. 3.1 Energiankäytön tehostamisinvestoinnit ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Raportoidut tehostamisinvestoinnit ja niiden toteutusaste Vuonna 2007 toteutetut toimenpiteet Taulukossa 3 esitetään yhteenveto vuonna 2007 raportoiduista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Kaikkiaan yritykset raportoivat 225 yksittäistä energiansäästösyistä tehtyä toimenpidettä, jotka toteutettiin vuonna Kyseisten toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 0,96 TWh/a ja sähkön osalta 0,07 TWh/a. Näiden toimenpiteiden investointikustannus oli 82 milj.. Tästä summasta kahden yrityksen tekemien investointien osuus oli 57,3 milj.. Kyseisten investointien osuus lämmön ja polttoaineiden kokonaissäästöstä raportointikaudella oli 36 %, ja sähkön osalta 12 %. Verrattuna edellisenä vuonna raportoituihin tietoihin säästöt lämmön ja polttoaineiden osalta olivat suuremmat (vuonna ,27 TWh/a), mutta sähkön osalta pienempi kuin vuonna 2006, mutta suurempi, kuin vuonna 2005 (0,06 TWh/a). Vuonna 2007 raportoidusta toteutuneesta sähkön säästöstä 49 % ja vastaavasti lämmön ja polttoaineiden säästöstä 69 % tehtiin päästökaupan piiriin kuuluvissa toimipaikoissa. 15

16 Taulukko 3. Yhteenveto vuonna 2007 toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä TWh/a TWh/a kpl Toteutetut 81,7 1) 0,96 0, toimenpiteet vuonna ) Kahden yrityksen osuus investoinneista 70 % (57,3 milj. Taulukkoon 4 on koottu tietoja takaisinmaksuajoista vuosilta Nämäkin tiedot ovat suuntaa antavia, sillä jos tarkasteluajanjaksolle osuu jokin suuri yksittäisen yrityksen toteuttama säästö, se voi vaikuttaa merkittävästi taksainmaksuajan % -osuuteen. Lisäksi osa takaisinmaksuajoista on puutteellisesti raportoitu. Taulukko 4. Yhteenvetoa säästötoimenpiteiden takaisinmaksuajoista vuosilta Sähkö Lämpö ja PA TMA * TMA * Vuosi < 2 vuotta < 4 vuotta < 2 vuotta < 4 vuotta * % - osuus koko vuonna tehtyjen toimenpiteiden säästöistä Yritykset raportoivat vuosittain myös muista kuin energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä (ns. MI-luokiteltua toimenpiteitä), joilla on vaikutusta energiankäyttöön. Näiden MItoimenpiteiden säästövaikutukset eivät sisälly taulukoiden 3 ja 5 lukuihin. Ohessa näiden toimenpiteiden säästötietoja kolmelta viime raportointivuodelta: Taulukko 5. Yhteenveto muista kuin energiansäästösyistä tehtyjen vuosina raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksesta Vuosi Toimenpiteiden lkm Investointi milj. euroa Säästövaikutus TWh/a *Lämpö+ polttoaineet 0,84 0,30 0,22 0,08 *Sähkö 0,05 0,04 0,50 0,02 16

17 Huomattavaa on, että kyseiset arvot ovat vain suuntaa-antava, sillä kaikille ilmoitetuille investoinneille ei ole ilmoitettu vastaavia säästöjä tai vastaavasti todetuille energiansäästöille ei ole ilmoitettu aiheutuneita kustannuksia. Raportoijien vastuulle jää myös se, missä määrin näistä tiedoista raportoidaan vuoriraportoinnin yhteydessä. Tässä vuosiraportissa esitetään aiempien vuosien tapaan energiansäästön toimenpideluettelo, joka on koottu vuonna 2007 tehdyistä toimenpiteistä (liite 1). Vuosina tehdyt toimenpiteet on lueteltu ao. vuosien vuosiraporteissa. Toimenpiteet esitetään ryhmiteltynä aihekokonaisuuksiin aakkosjärjestyksessä. Toimenpiteitä ei ole esitetty esimerkiksi säästövaikutusten suuruuden mukaan, koska joku toimenpide, jolla on toiselle pieni merkitys, voi olla toisessa toimipaikassa merkittäväkin. Toimenpidelistauksia voidaan käyttää tarkastuslistoina esimerkiksi toimipaikkojen energiatehokkuuden arvioinneissa, energia-analyyseissä ja muussa jatkuvaan parantamiseen tähtäävässä toiminnassa. Vuosien tilanne Vuosina toteutetut (vuosina raportoidut) säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoidut energiankäytön tehostamisinvestoinnit ovat olleet yhteensä 377 milj Investointi, milj Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 6. Teollisuuden säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä on esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. Sopimusjärjestelmän piirissä vuosina toteutettujen energiankäytön tehostamisinvestointien säästövaikutus on vuoden 2007 lopussa lämmön ja polttoaineiden käytössä vuositasolla 6,28 TWh ja sähkön käytössä 1,07 TWh. 17

18 7,0 6,0 Energiansäästö, TWh/a 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Sähkö, kumulat. Lämpö+PA, kumulat Kuva 7. Teollisuuden säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. Taulukossa 6 esitetään yhteenveto vuosina toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Lisäksi taulukossa esitetään erikseen vuonna 2007 raportoidut toteutettaviksi päätetyt tai harkittavat energiankäytön tehostamistoimenpiteet. 18

19 Taulukko 6. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien yritysten energiankäytön tehostamistoimenpiteistä vuosina Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj.. Lämpö+polttoaineet Sähkö Toteutetut TWh/a TWh/a toimenpiteet 82 0,96 0,07 vuonna 2007 Toteutetut 380 6,28 1,07 toimenpiteet vuosina Toteutettaviksi 19 0,33 0,46 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 226 2,65 0,86 toimenpiteet Toteutetut, 625 9,26 2,39 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Olettaen, että lämmön ja polttoaineiden keskihinta on 15 /MWh (=15 milj. /TWh) ja sähkön keskihinta 35 /MWh (= 35 milj. /TWh), saadaan vuonna 2007 tehtyjen energiankäytön tehostamisinvestointien vuosisäästöksi n. 16,8 milj.. 19

20 3.1.2 Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Vuosina toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästövaikutus on polttoaineiden ja lämmön osalta 6,28 TWh/a ja sähkön osalta 1,07 TWh/a. Ilman toteutettuja energiankäytön tehostamistoimenpiteitä olisi säästösopimuksiin liittyneiden ja raportoineiden (vuonna % liittyneistä toimipaikoista) teollisuusyritysten polttoaineiden ja ostolämmön käyttö ollut vuonna ,4 % ja sähkön osalta 2,8 % nykyistä suurempi. Kun otetaan huomioon sopimusyritysten raportoimat toteutetut, päätetyt ja harkittavana olevat toimenpiteet, voidaan sopimuskaudella säästösopimusyrityksissä laskea olevan polttoaineiden ja lämmön osalta 7,9 % (9,26 TWh/a) säästömahdollisuus ja sähkön osalta 6,3 % (2,4 TWh/a)säästömahdollisuus ko. yritysten energiankäytöstä. Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä energianhintavaihtelu ja yrityskohtainen asenne vaikuttanevat suuresti toteuttaviin ja harkinnassa oleviin investointeihin Säästöpotentiaali, TWh/a ,65 0,33 6,20 0,86 0,46 1,07 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu kumulatiivinen Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 8. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina toteutetut toimenpiteet sekä päätetyt ja harkittavat toimenpiteet) Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Vuonna 2007 raportoitiin tehdyksi 75 ympäristönsuojeluinvestointia, joilla oli vaikutusta energiankäytön tehokkuuteen. Näihin investointeihin käytettiin 46,5 milj.. Toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat pienentäneet lämmön ja polttoaineiden käyttöä 0,008 TWh/a mutta lisänneet sähkön käyttöä 0,003 TWh/a. Aiempien vuosien tapaan ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiankäyttöön pysyi suhteellisen pienenä. 20

21 Taulukko 6. Yhteenveto teollisuuden sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista ympäristönsuojeluinvestoinneista vuonna (Huom! Vuosiraportoinnissa yrityksiä pyydetään raportoimaan vain niistä tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön.) Investoinnit Vaikutus energiankäyttöön Toimenpiteiden milj.. Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä TWh/a TWh/a kpl 46,5-0,008 1) 0,003 1) 75 1) + = kasvattanut energian kulutusta, = pienentänyt energian kulutusta 3.2 Energiatehokkuutta edistävät toimintamallit Vuosina raportoinnin yhteydessä on kysytty yrityksien energiatehokkuutta edistävistä toimintamalleista. Kysymykset koskevat mm. seuraavia asioita: ympäristöjärjestelmien käyttöä yrityksissä energiansäästön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiatehokkuuden huomioimista hankinnoissa henkilökunnan aktivointia energiansäästöön sidosryhmiin kohdistunutta energiansäästötoimintaa. Energiatehokkuutta edistävien toimintamallien kysymysten tavoitteena on saada yritykset ja toimipaikat arvioimaan laajasti eri vaihtoehtoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Kohdissa esitetyt tulokset ovat nyt käytössä kuudelta vuodelta. Tuloksissa on esitetty rinnakkain vuosien 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007 luvut. Näitä lukuja verrattaessa on huomattava, että vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä vaihtelee vuosittain ollen 297 vuonna 2006, 307 vuonna 2005, 313 vuonna 2004, 301 vuonna 2003 ja 265 vuonna Kunakin vuonna on pieni osa toimipaikoista jättänyt vastaamatta näihin kysymyksiin, joten trendejä ei voida pitää täysin luotettavina, mutta varsin hyvin suuntaa antavina. Asia on kuitenkin kiinnostava, sillä uusien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tavoitteena on integroida energiatehokkuus olemassa olevaan yrityksen johtamisjärjestelmään. Se on myös velvoitteena energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon toimenpideohjelmia noudattaville Ympäristöjärjestelmät sopimukseen liittyneissä yrityksissä Energiansäästö on keskeisessä asemassa vähennettäessä ympäristökuormitusta, sillä tuotannon ja myös energiankäytön aiheuttamat päästöt muodostavat merkittävän osan yrityksen ympäristövaikutuksista. Energia-asioiden linkittäminen ympäristö- ja muihin johtamisjärjestelmiin on luonteva tapa ottaa energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi yrityksen normaaleja käytäntöjä. 21

22 ISO järjestelmä on siihen sopiva kehys, sillä se on käytössä suurimmalla osalla suuria yrityksiä. Säästösopimukseen liittyneet yritykset ovat raportoineet ympäristöjärjestelmien käytöstä vuodesta 1998 asti. Energiansäästösopimuksen voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1998 toimipaikoista vain kolmasosalla oli ympäristöjärjestelmä, kun vuonna 2007 raportoineista toimipaikoista 77 % (235:lla) oli käytössään ympäristöjärjestelmä. ISO oli käytössä 219 toimipaikalla ja viidellä toimipaikalla oli edellisvuoden tapaan käytössään jokin muu ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2007 EMAS oli käytössä 16 raportoineella toimipaikalla. Näyttäisi siltä, että EMASin suosio on sopimuksessa olevien keskuudessa vähentänyt suosiotaan raportointivuotena. Päästökaupan piirissä olevilla toimipaikoilla EMAS oli selvästi yleisempi kuin keskimäärin, 16:sta EMAS järjestelmästä 12 on päästökauppasektorin toimipaikoilla. Osuus toimipaikoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuosi EMAS ISO tai muu Suunnitteilla Ei Ei vastausta Kuva 9. Ympäristöjärjestelmien yleisyys teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla vuoden 2007 lopussa. Pylväissä esitetyt luvut esittävät vastanneiden toimipaikkojen lukumäärää kunakin vuonna Energiaseurannan taso Energiankäytön seuranta ja siinä tapahtuvien muutosten analysointi mahdollistavat osaltaan energiatehokkuudessa tapahtuvien odottamattomien muutosten havaitsemisen, jolloin jatkossa mahdollisiin häiriötilanteisiin osataan varautua jo ennakolta ja mieluummin ehkäistä ne kokonaan. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä on selvitetty seurannan alkuvuodesta 1998 saakka, millä tasolla ja kuinka usein toimipaikoilla seurataan energiankäyttöä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. 22

23 Energiankulutuksen seurantaa tehdään joko vuorokausi- tai kuukausitasolla yli 90 % toimipaikoista. Esim. sähköenergian kulutusta seurataan kysytyistä asioista tarkimmin, 18 % raportoineista yrityksistä seurasi sähkön kulutusta päivittäin ja 72 % kuukausittain. Edellisraportointivuoteen verrattuna 2 % enemmän yrityksiä on alkanut seurata ominaiskulutuksia kuukausitasolla. Osuus toimipaikoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähkö 18 % 72 % 8 % 1 % Seurattava suure Lämpö Polttoaineet 9 % 7 % 55 % 69 % 15 % 13 % 17 % 6 % 3 % 6 % Ominaiskulutus 4 % 50 % 23 % 17 % 7 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei seurata Ei Vastausta Kuva 10. Energiaseurannan taso teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla vuoden 2007 raportoinnin perusteella Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Taulukko 7. Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Onko toimipaikalla erillinen energiansäästö-suunnitelma? 44 (14 %) 42 (14 %) Raportoidaanko säästösuunnitelman toimenpiteet energiansäästösopimuksen yhteydessä? 44 (14 %) 44 (15 %) Onko toimipaikalla mittareita energiatehokkuudelle? 185 (61 %) 171 (58 %) Onko toimipaikalla tavoitteita energian ominaiskulutukselle? 148 (49 %) 137 (46 %) Tulosten perusteella toimipaikoilla ei yleensä ole energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa käytettävien toimenpideluetteloiden lisäksi erillistä energiansäästösuunnitelmaa, mutta 23

24 vastausten mukaan yhä useammat toimipaikat ovat alkaneet laatia niitä aiempiin vuosiin verrattuna. Yhä useampi toimipaikka asettaa tavoitteita energiansäästölle/energiatehokkuuden tehostamiselle samalla kun energiatehokkuuden mittareita otetaan käyttöön. Raportointivuotena 49 % toimipaikoista oli tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle ja 61 % oli mittarit käytössä energiatehokkuuden seuraamiseksi Energiatehokkuus hankinnoissa Taulukko 8. Energiatehokkuus hankinnoissa Kysymys Kyllä -vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä Toimipaikalla on käytössä ohjeet / suositukset hankintojen energiatehokkuudesta? Toimipaikalla on ohjeet energiatehokkaiden sähkömoottorien (esim. EFF1) hankinnasta? Suurten konsernien toimipaikoilla ohjeet energiatehokkaiden moottoreiden (esim. EFF1) hankinnasta ovat aikaisempien raportointivuosien mukaan laajemmassa käytössä kuin pienemmissä yrityksissä. Vuoden 2007 raportoinnissa näkynee raportointiväsymystä, koska vastausten mukaan ohjeistusta olisi vuonna 2007 ollut pienemmässä määrässä yrityksiä kuin aikaisempina vuosina. Näin asia ei liene todellisuudessa. Esim. edellisenä raportointivuotena noin viidenneksellä yrityksistä oli ohjeet/suositukset hankintojen energiatehokkuudesta. 24

25 3.2.5 Henkilökunnan ja sidosryhmien motivointi Taulukko 9. Henkilökuntaan kohdistunut energiansäästötoiminta Kysymys Henkilökunnalle on järjestetty tilaisuuksia energiansäästöön motivoimiseksi? (kyllä vastausten lkm / tilaisuuksien lkm) Kyllä -vastauksia kpl 73 kpl 69 kpl 85 kpl, 80 kpl, 63 kpl, 190 til 252 til. 186 til. 182 til. 165 til. 169 til. Henkilökunnalle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden kokoamiseksi? (kyllä vastausten lkm /ideoiden lkm) 100 kpl 78 kpl 70 kpl 88 kpl, 73 kpl, 54 kpl, 615 ideaa 698 ideaa 749 ideaa 823 ideaa 665 ideaa 147 ideaa Henkilökuntaa on koulutettu energiansäästöasioissa? (kyllä vastausten lkm / henkilötyöpäivien lkm) 91 kpl 78 kpl 76 kpl 93 kpl, 85 kpl, 68 kpl, 1656 htp 682 htp 823 htp htp htp 890 htp Henkilökuntaa on koulutettu ympäristöasioissa? (kyllä vastausten lkm / henkilötyöpäivien lkm) 176 kpl 167 kpl 170 kpl 206 kpl, 201 kpl, 183 kpl, 4193 htp htp 2798 htp htp htp htp Omien ajoneuvojen polttoaineen kulutusseuranta? 66 kpl 56 kpl 67 kpl 75 kpl 74 kpl 61 kpl Henkilöstölle on järjestetty taloudellisen ajotavan koulutusta? 9 kpl 9 kpl 10 kpl 16 kpl 19 kpl 16 kpl Energiansäästöviikkoon osallistuminen vuonna 2006? (toimipaikkoja / eri yrityksissä) 18 tp 13 tp 19 tp 23 tp, 20 tp, 11 tp, 13 yritystä 10 yritystä 16 yritystä 16 yritystä 14 yritystä 6 yritystä Energiansäästöideoita koottiin edellisvuosien tapaan, mutta niiden toteuttamista ei raportoinnissa seurata. Energiansäästöviikkoa viettävien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on vaihdellut vuosina ollen vuodesta riippuen yritystä/13 23 toimipaikkaa/vuosi. Energiasäästöviikon hyvien viettotapojen hyviä käytäntöjä laajemmin markkinoiden viettäjiä olisi mahdollista saada enemmänkin. Lisäksi Energiansäästöviikkoa viettävät myös monet sopimusjärjestelmään liittymättömät teollisuusyritykset. Suurin ero edellisvuoteen verrattuna on henkilökunnan koulutuksen lisääntyminen energia- ja ympäristöasioissa. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli 59 % laskettuna koulutukseen käytettyinä henkilötyöpäivinä. 25

26 Taulukko 10. Sidosryhmiin kohdistunut energiansäästötoiminta Kysymys Kyllä -vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä Edellytetäänkö alihankkijoilta kuulumista energiansäästösopimukseen? Kuljetusten polttoaineenkulutuksen seuranta? Annetaanko www-sivuillanne tietoa toimipaikkanne kuulumisesta energiansäästösopimukseen? Vastausten perusteella sidosryhmiin kohdistunut toiminta on ollut vähäistä koko sopimuskauden. Kuljetusten polttoaineenkulutuksen seuranta on käytössä noin 10 %:lla toimipaikoista. Kuitenkin kuljetusten polttoaineen kulutuksella on usein merkittävä osuus tuotteen elinkaaren aikaisesta kokonaisenergiankulutuksesta ja erityisesti hiilidioksidipäästöistä, koska kuljetukset tehdään käytännössä kokonaan fossiilisia polttoaineita hyödyntäen. Kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi on käytettävissä oma analyysimallinsa Kuljetusketjujen energiakatselmus, johon yritykset voivat saada myös TEMin tukea. 26

27 4 Muuta aihepiiriin liittyvää 4.1 Käyttöhyödykeanalyysit PATE-analyysin (PAineilmaa TEhokkaasti) myötä yritykset ovat alkaneet kiinnittää huomiota paineilmajärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2005 viisi toimipaikkaa raportoi PATE-toimenpiteistä, vuonna 2006 raportoitiin 23 PATE-toimenpidettä yhteensä 19 yrityksessä ja vuonna toimenpidettä 11 yrityksessä. Vuonna 2007 tehtyjen PATEtoimenpiteiden takaisinmaksuaika oli alle 1 vuosi lukuun ottamatta laitteistojen uusimisia, jolloin takaisinmaksuajat olivat muutamia vuosia. Paineilmajärjestelmien energiatehokkuuden parantamisen tärkeys alkaa olla tiedossa suuremmissa yrityksissä, mutta sitä, kuinka paljon todella on säästetty energiaa, tullaan vielä tarkemmin selvittämään vuonna 2008 toteutettavassa DI-työssä. Vuonna 2006 laadittiin PATE-paineilma-analyysille analoginen KYTE (KYlmää TEhokkaasti) -analyysimalli. KYTE-analyysimalli on tarkoitettu kompressoripohjaisten, väliaineellisten kylmäjärjestelmien energiatehokkuuden analysoimiseen ja parantamiseen. KYTEanalyysejä on tehty vuoden 2007 aikana lähinnä kaupan kohteisiin, mutta se sopii myös PKteollisuuden tarpeisiin. KYTE-analyysin markkinointia tullaan jatkamaan tulevana vuonna. 4.2 Voimalaitosten energia-analyysien tilanne Motivan yhteistyössä voiman tuotannon asiantuntijayritysten kanssa laatima voimalaitosten energia-analyysimalli on ollut käytössä vuodesta 2002 lähtien. Vuosien aikana on myönnetty tukea kaikkiaan 34 voimalaitoksen energia-analyysin toteuttamiseksi. Näistä 8 kpl on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen, 19 kpl energia-alan säästösopimukseen ja 7 kpl ei ole liittynyt minkään alan sopimustoimintaan. Vuonna 2007 on myönnetty tukea kaikkiaan neljän voimalaitosten energia-analyysin toteuttamiseksi. Näistä yksi on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen, yksi energiaalan sopimukseen ja kaksi ei ole liittynyt minkään alan sopimustoimintaan käynnistyneeseen energiantuotannon ja energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmien liittyneiden yritysten odotetaan hyödyntävän energia-analyysityökalua energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen pyrkimyksissään. Motivan tietojen ja käsityksen mukaan sekä teollisuuden että energia-alan voimalaitosten energia-analyysien tuloksena on lähes poikkeuksetta voitu kirjata suuri määrä kannattavia tehostamismahdollisuuksia ja näin voitu käynnistää kokonaisuuden kannalta tärkeimmät ja taloudellisimmat tehostamistoimenpiteet. 27

28 4.3 Korkean hyötysuhteen sähkömoottorien (EFF1) hankintasuositus Seitsemän vuoden ajan, vuodesta 2002 lähtien, vuosiraportoinnissa on kysytty energiatehokkaiden sähkömoottorien (esim. EFF1) hankintaohjeen käytöstä yrityksissä. Ohjeistus sähkömoottorien elinkaarikustannusten ottaminen huomioon hankinnoissa yleistyy hitaasti ja on käytössä lähinnä isojen konsernien toimipaikoilla. Tilanne tulee muuttumaan kun yritykset liittyvät uuteen energiatehokkuussopimukseen ja alkavat toteuttaa oman alansa toimenpideohjelmaa. Sen mukaan mm. energiatehokkuus on otettava huomioon mm. suunnittelussa ja hankinnoissa. Käytännössä se tarkoittaa yrityskohtaisten hankintaohjeiden laatimista, myös EFF1-moottoreille. 4.5 Energiansäästöviikko-konsepti Energiansäästöviikkoa vietettiin vuonna 2007 yhdettätoista kertaa. Energiansäästöviikkoa viettävien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on vaihdellut vuosina ollen vuodesta riippuen yritystä/13 23 toimipaikkaa/vuosi. Vaikka joka vuosi tehdään osallistujaennätyksiä, on teollisuusyritysten lukumäärä pysynyt alle 20. Teollisuusyritysten houkuttelemiseksi Energiansäästöviikon viettäjiksi tarvitaan lisää markkinointia, tietoa ja teollisuusyrityksille suunnattuja vinkkejä viikon viettotavoista ja mahdollisuuksista hyödyntää ko. viikko positiivisen imagon luojana. Uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2008 alusta sopimukseen mukaan lähtevät yritykset sitoutuvat myös kouluttamaan henkilökuntaansa toimimaan energiatehokkaasti omissa tehtävissään. Energiansäästöviikko on hyvä ajankohta tempaista näkyvästi ja muistuttaa energiatehokkuuden parantamisen ja kustannussäästöjen merkityksestä yritykselle. Tavoitteena on tehdä energiatehokkuuden parantaminen osaksi yrityksen normaalia päivittäistä toimintaa. 4.6 Energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointitukien tilanne Uusi energiaa säästävä tekniikka etusijalla Kauppa- ja teollisuusministeriön energiatuen pääpaino on sopimuskaudella ollut uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä on kuitenkin tietyin edellytyksin ollut mahdollisuus saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea KTM:n käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien on täytynyt olla raportoiduissa energiakatselmuksissa, -analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja. Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on viime vuosina ollut enintään %. Tuettavan hankkeen minimikoko on euroa ja maksimituki yhdelle yritykselle on pääsääntöisesti euroa vuodessa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy. 28

29 Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat olleet sähköä säästävät hankkeet. Tehonsäästöön tukea on saanut vain, jos samalla saavutettava energiansäästö on ollut merkittävä tai ympäristöpäästöjen väheneminen on muuten ollut merkittävä. Tukea on myönnetty investoinneille, joiden suora koroton takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta. Vuodesta 2008 lähtien korottoman takaisinmaksuajan vaatimus on 3 vuotta. Teollisuudessa käynnistyi ennätysmäärä hankkeita Vuonna 2007 investointitukea myönnettiin eri sopimusalueille yhteensä 2,94 milj. euroa kaikkiaan 43 hankkeelle. Tuki oli alle puolet edellisenä vuonna myönnetystä, mutta lukumääräisesti hankkeita käynnistyi edellisen vuoden tapaan. Vuosittain myönnetty investointituki on vaihdellut viime vuosina merkittävästi ja tähän on ollut syynä erityisesti muutamat yksittäiset suuret hankkeet vuosina 2004 ja 2006 teollisuudessa ja voimalaitosalalla. Teollisuuden osuus vuoden 2007 investointituesta oli yli 83 % (2,44 milj. ) ja hankkeiden lukumäärästä lähes 85 % (36 hanketta). Teollisuudessa investointitukea saaneiden hankkeiden lukumäärä oli vuonna 2007 korkein koko sopimuskauden aikana. Teollisuuden investointitukea saaneita energiansäästöhankkeita on koko energiansäästösopimuskaudella ollut yhteensä 191 ja niille myönnetty investointituki on ollut yhteensä 16,8 milj.. Näiden hankkeiden osuus vastaavalla ajanjaksolla kaikille sopimusaloille yhteensä myönnetystä investointituesta on ollut keskimäärin noin 65 % mitattuna sekä tuesta että hankkeiden lukumäärästä. Teollisuuden osuus vuosittain kaikille sopimusaloille myönnetystä investointituesta on vaihdellut sopimuskauden aikana noin 40 %:sta reiluun 90 %:iin. Kaikista vuoden 2007 eri sopimusalueiden investointitukihankkeista ESCOhankkeita oli 7, joiden osuus myönnetystä investointituesta oli 30 % (0,88 milj. ). Teollisuuden hankkeita näistä oli neljä (yht. 0,65 milj. ). Teollisuuden ESCO-hankkeille myönnetyn tuen osuus vuoden 2007 teollisuuden investointituesta oli 27 %. Yhteensä vuosina teollisuuden ESCO-hankkeille (31 hanketta) myönnetty investointituki 4,4 milj. on vastannut lähes 30 % vastaavina vuosina teollisuuden hankkeille kokonaisuudessa myönnetystä investointituesta. Teollisuuden tukea saaneiden hankkeiden kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan suuruusluokaltaan vuonna 2007 noin milj., sillä yleensä myönnetty investointituki vaihtelee % välillä kokonaisinvestoinneista. Teollisuuden kohteille myönnetty investointituki jakautui vuonna 2007 huomattavasti tasaisemmin eri hankkeiden kesken kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hankekoko oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, vaikka edellisen vuoden tuesta poistettaisiin kaksi yksittäistä suuren osan tuesta kattanutta hanketta. 29

30 8,0 7,0 6,0 Investointituki, milj. e 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Myönnetty tuki, teollisuus Myönnetty tuki, muut säästösopimusalat Kuva 11. Investointituki teollisuuden ja muiden sopimusalojen energiansäästöhankkeisiin vuosina (Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään %, sitä ennen enimmillään 10 %.) 5,0 4,5 4,0 Investointituki säästötoimenpiteisiin, ESCO-hankkeet Investointituki säästötoimenpiteisiin, muut hankkeet Hankkeiden lukumäärä yhteensä Investointituki milj. e 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Hankkeiden lukumäärä 0, Kuva 12. Teollisuuden energiansäästöhankkeiden investointituet ja hankkeiden lukumäärä. (Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään %, kun se sitä ennen oli enimmillään 10 %.) 30

31 4.7 Energiatehokkuusprojektit elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille Vuoden 2007 aikana valmisteltu uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus koostuu puitesopimuksesta ja toimialakohtaisista toimenpideohjelmista. Energiatehokkuussopimuksen puitesopimuksen allekirjoitustilaisuus oli Sopimuksella mm. toimeenpannaan vuonna 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka edellyttää jäsenvaltioilta päästökaupan ulkopuolelle jäävästä energiankäytöstä ohjeellisesti 9 %:n energiansäästöä yhdeksässä vuodessa kaudella Uuden sopimuksen piiriin pyritään saamaan kaikki nykysopimuksessa mukana olleiden lisäksi paljon uusia yrityksiä, jotka edustavat pääosin keskisuuria yrityksiä sekä teollisuudesta että palvelun alalta. Näissä yrityksissä osassa on tehty jo paljon energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta osassa yrityksiä energiatehokkuuteen ei ole vielä paneuduttu osittain tiedon puutteen, osittain resurssien puutteen vuoksi. Nämä yritykset tarvitsevat työkaluja ja ohjeita menettelytavoiksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen aktivoimiseksi. Tätä silmällä pitäen toteutettiin syksyllä 2007 päättynyt keskisuuren kemiateollisuuden energiatehokkuusprojekti, jossa hyödynnettiin myös kesällä 2007 päättyneen Euroopan komission BESS-projektin tuloksia. Ko. projektin kohderyhmänä oli elintarviketeollisuus ja erityisesti lihanjalostajat. Projekteista saatuja kokemuksia täydennettiin pk-yrityksille tehdyllä kyselyllä energiatehokkuusneuvonnan tarpeesta. Toimialaliittojen kanssa yhdessä päätettiin vuonna 2008 toteuttaa pilot-projekti energiatehokkuusneuvonnasta, jossa tarkemmin selvitettäisiin yritysten toiveita energiatehokkuusneuvonnalle sekä luotaisiin sille alustava toimintamalli. Viiden TE-keskuksen alueella toteutettiin EcoStart-pilotprojekti, jossa pienille yrityksille kehitettiin ISO järjestelmää kevyempi ympäristöjärjestelmä, johon energia-asiat kuuluvat yhtenä osa-alueena. Mikäli ko. toimintamalli yleistyy koko maassa, se onnistuessaan tukee osaltaan PK-yrityksiä myös energiatehokkuuden tehostamisessa. 4.8 ESCO-toiminnan tilanne Vuonna 2006 Motiva käynnisti erityisesti teollisuudelle suunnatun ESCO-palvelua koskevan selvityksen. Työ valmistui kesällä 2007 ja raportti löytyy Motivan verkkosivuilta. Yhtenä työn tuloksena projektiryhmä päätti ehdottaa ministeriölle, että jos ministeriö päättää jatkaa korotetun tuen myöntämistä ESCO-projekteille, tuen saannille asetettaisiin ehtoina mm. sopimusten tai sopimusrakenteiden julkisuus. Tavoitteena olisi, että Motiva voisi näitä hyödyntää ja viedä internet-sivustolle potentiaalisten uusien ESCO-yritysten ja asiakkaiden hyödynnettäviksi. ESCO-palveluna tehtyjen tuettujen energiansäästöinvestointien määrää on kuvattu edellä kohdassa 4.6. Motivan verkkosivuilla ESCO-hankerekisterissä on tietoja ESCO-yritysten Motivalle ilmoittamista ESCO-toimintamallilla toteutetuista säästöprojekteista. 31