Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä ateroskleroottisia valtimosairauksia. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimosairauksien kokonaisriskistä. Suositus antaa ohjeet dyslipidemioiden (suurentunut seerumin kokonais- tai LDLkolesterolipitoisuus, suurentunut triglyseridipitoisuus, pieni HDL-kolesterolipitoisuus tai näiden yhdistelmä) hoidosta aikuisilla, nuorilla ja lapsilla. Suositus noudattaa eurooppalaisen dyslipidemioiden hoitosuosituksen [1] ja eurooppalaisen valtimosairauksien ehkäisysuosituksen [2] päälinjoja. Valtimosairauksien kokonaisriski arvioidaan (ks. interaktiivinen kaavio suosituksen sähköisestä versiosta) aikaisemmin todetun valtimosairauden tai vastaavan riskin aiheuttavan sairauden (diabetes, krooninen munuaissairaus, familiaalinen hyperkolesterolemia (FH)) perusteella aikaisemmin terveillä suomalaiseen väestöaineistoon perustuvalla FINRISKIlaskurilla [3]. Suuren riskin rajana käytetään vähintään 10 %:n riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Terveenä pysyvien ihmisten tilaa luonnehtivat [2] * tupakoimattomuus * terveellinen ruokavalio * kohtuukuormitteisen kestävyysliikunnan harrastaminen vähintään 30 minuuttia päivittäin * alle 25 kg/m²:n painoindeksi (BMI) ja vyötärölihavuuden välttäminen * alle 140/90 mmhg:n verenpaine * seerumin alle 5 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus * seerumin alle 3 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus * plasman alle 6 mmol/l:n glukoosipitoisuus. Yksittäisiä lipidiarvoja ei tule sellaisenaan hoitaa, vaan hoito perustuu valtimosairauksien kokonaisriskin arvioon. Dyslipidemioiden hoidon perustana on aina elämäntapahoito. Suuren riskin henkilöillä tarvitaan yleensä myös lääkehoitoa, ensisijaisesti statiinia, joka vähentää ateroskleroottisen valtimosairauksien ilmentymiä. Dyslipidemia on tärkeä valtimosairauksien kokonaisriskiin vaikuttava tekijä. Lääkäri arvioi, mihin muihin tekijöihin (tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino) vaikuttamalla kokonaisriskiä voidaan tehokkaimmin pienentää. Sepelvaltimosairauskohtauksen yhteydessä suuriannoksisen statiinihoidon välitön aloittaminen on tarpeen. 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

3 Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu kaikille valtimosairauksien ehkäisyn ja dyslipidemioiden hoidon parissa työskenteleville. Hoidon tavoitteet Hoidon päätavoitteena on ateroskleroosin ja kaikkien siitä johtuvien valtimosairauksien (sepelvaltimosairaus, aivovaltimosairaus, suurten valtimoiden, kuten aortan, ateroskleroosi ja ääreisvaltimosairaus) ehkäisy ja hoito. Harvinaisessa vaikea-asteisessa hypertriglyseridemiassa tavoite on siihen liittyvän haimatulehduksen estäminen. Kokonaisriskin arviointi ja dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen Hoidon tarpeen määrittämisessä on keskeistä arvioida valtimosairauksien kokonaisriski kliinisten tietojen ja laboratoriokokeiden avulla. Kyseeseen tulevia sairauksia ovat etenkin jo olemassa oleva valtimosairaus ja diabetes, krooninen munuaissairaus ja familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), joita potevilla kokonaisriski on aina suurentunut. FINRISKI-laskuri arvioi, kuinka suuri riski henkilöllä on sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3, 4]. Oireettomien kokonaisriskiä arvioitaessa FINRISKI-laskurilla [3], (www.thl.fi/ finriski-laskuri) käytetään seuraavia tekijöitä: * sukupuoli * ikä * tupakointi * seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus * seerumin HDL-kolesterolipitoisuus * systolinen verenpaine * diabetes (kyllä/ei) * sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana, kyllä/ei). Muita riskinarvioon vaikuttavia seikkoja saattavat olla ylipaino (painoindeksi, vyötärönympärys) diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö: plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo tai heikentynyt glukoosinsieto. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [5], taulukko 1 (diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella). epäedulliset psykososiaaliset tekijät seerumin suurentunut triglyseridipitoisuus tulehdukselliset reumataudit vähäinen fyysinen aktiivisuus suurentunut seerumin herkän CRP:n pitoisuus muut uudet biomarkkerit [6]. FINRISKI-laskurin sijasta [4] voidaan myös käyttää eurooppalaisiin (mm. suomalaisiin) aineistoihin perustuvaa HeartScorelaskuria (www.heartscore.org), joka arvioi valtimosairauksista aiheutuvaa kuolemanvaaraa [2]. Suomalaiset [7 10] ja kansainväliset selvitykset [11 14] osoittavat edelleen selviä puutteita dyslipidemian, kohonneen verenpaineen ja ylipainon hoidon toteutuksessa ja tupakoinnin lopettamisessa. Herkän CRP:n [15] ja erityisesti muiden uusien biomarkkereiden käytön merkitys riskin arvioinnissa on vielä selkiytymätön [6]. Herkän CRP:n käyttö on toistaiseksi rajattu tapauksiin, joissa riskin suuruus lääkehoidon aloituksen kannalta on raja-arvoinen. Riskipotilaat olisi havaittava ajoissa, jotta hoidon hyöty koko elämänkaaren kannalta olisi optimaalinen. Dyslipidemioiden hoidon tärkeimmät kohderyhmät Tärkein kohderyhmä ovat suuren riskin potilaat. Ryhmään kuuluvat erityisesti ne, joilla on todettu 1. sepelvaltimosairaus (sairastettu sydäninfarkti, suoritettu revaskulari- 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 saatio, kajoavat ja kajoamattomat kuvantamistutkimukset) 2. sairastettu aivoinfarkti tai TIA (tai kuvantamistutkimuksin varmennettu merkittävä aivovaltimo- tai kaulavaltimosairaus). 3. muu ateroskleroottinen valtimosairaus (aortta, ääreisvaltimot) 4. diabetes (tyyppi 1 tai tyyppi 2), johon liittyy kohde-elinvaurio, kuten mikroalbuminuria, tai muita riskitekijöitä 5. vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta (arvioitu glomerulusten suodatusnopeus alle 30 ml/ min/1,73 m 2 ) 6. oireettomat, joiden riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana on FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 % [3, 4] (vastaa SCO- RE-työkalun mukaan vähintään 10 %:n valtimosairauskuoleman riskiä). Ryhmään kuuluvat myös oireettomat, joilla on 1. diabetes (tyyppi 1 tai tyyppi 2), johon ei liity kohde-elinvauriota tai muita riskitekijöitä 2. keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (arvioitu glomerulusten suodatusnopeus ml/min/1,73 m²) 3. perinnöllinen dyslipidemia (ks. kohtaa Perinnölliset dyslipidemiat), erityisesti * familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) (keskeisin) * familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia * tyypin III hyperlipidemia (harvinainen) 4. seerumin hyvin suuri kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesteroli vähintään 8,0 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus vähintään 6,0 mmol/l) 5. muu vaikea yksittäinen vaaratekijä, esimerkiksi huomattavasti kohonnut verenpaine 6. riskitekijäkasauma, jonka perusteella FINRISKI-laskurin mukaan laskettuna on vähintään 10 %:n riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3]. * Eräs esimerkki riskitekijäkasaumasta on metabolinen oireyhtymä (MBO), johon kuuluvat muun muassa vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, seerumin suuri triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriö. Näiden tekijöiden aiheuttama kokonaisriski arvioidaan edellä esitettyjen periaatteiden mukaan. Edellisiin ryhmiin kuuluvien hoidolla saavutetaan suurin lääketieteellinen ja todennäköisesti myös terveystaloudellinen hyöty [16]. Primaari- ja sekundaaripreventio Primaaripreventio kohdistetaan henkilöihin, joilla ei ole ollut ateroskleroottisen sairauden oireita tai löydöksiä. Elämäntapahoito on aina ensisijainen hoitokeino. Lääkehoito kohdistetaan vain niihin, joiden sairauksien kokonaisvaara on suuri elämäntapamuutoksien toteuttamisen jälkeenkin. Sekundaaripreventiolla pyritään estämään jo syntyneen sairauden pahenemista tai uusia sairauskohtauksia, mikä edellyttää elämäntapamuutosten lisäksi yleensä myös lääkehoitoa. Primaari- ja sekundaariprevention välinen raja on kuitenkin liukuva, koska oireettomilla voi olla yhtä suuri tai suurempikin valtimosairaustapahtuman riski kuin jo sairastuneilla. Jo ensimmäinen kohtaus saattaa olla tappava, jolloin sekundaariprevention hyödyt jäävät saavuttamatta. Epidemiologia Seerumin lipidipitoisuudet Suomessa Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyse- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

5 ridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:n ja naisilla vuoden ikään asti. Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Näistä poikkeavat lipidipitoisuudet ovat suomalaisessa väestössä yleisiä, mutta kaikki eivät tarvitse lääkehoitoa. FINRISKI tutkimuksen [17] aineistossa vuotiaiden keskimääräinen kokonaiskolesterolipitoisuus oli sekä miehillä että naisilla 5,3 mmol/l. * Kokonaiskolesterolipitoisuus oli vähintään 5 mmol/l noin 60 %:lla miehistä ja naisista. * Miehistä 35 %:lla ja naisista 37 %:lla pitoisuus oli 5 6 mmol/l ja 24 %:lla miehistä ja 21 %:lla naisista yli 6 mmol/l. * Yli 7 mmol/l:n pitoisuus oli 6 %:lla miehistä ja 5 %:lla naisista. * Vuoden 2007 tilanteeseen nähden seerumin kolesterolipitoisuus on suurentunut. Sukupuolien väliset erot hyperkolesterolemian yleisyydessä ovat edelleen pienentyneet. HDL-kolesterolipitoisuus oli pieni ( 1,0 mmol/l) 12 %:lla miehistä ja ( 1,2 mmol/l) 10 %:lla naisista. Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut (> 1,7 mmol/l) 28 %:lla miehistä ja 13 %:lla naisista. Pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä 1,0 mmol/l ja naisilla 1,2 mmol/l) ja suuri triglyseridipitoisuus (> 1,7 mmol/l) oli 7 %:lla miehistä ja 3 %:lla naisista. Vuoden 2007 FINRISKI-tutkimuksessa FINRISKI-riskilaskurilla arvioitu vähintään 10 %:n valtimosairausriski seuraavien kymmenen vuoden aikana oli vuotiaiden ryhmässä 0,9 %:lla miehistä muttei yhdelläkään naisista ja vuotiaiden ryhmässä 19 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Yli 60-vuotiailla valtimosairausriskin raja-arvo ylittyi miehistä 87 %:lla ja naisista 32 %:lla. Vuonna 2011 yhteensä henkeä sai dyslipidemialääkkeistä Kelan lääkekorvausta ja heistä valtaosa (99 %) käytti statiinilääkitystä [18]. Erityiskorvausoikeus lipidejä muuntaviin lääkeaineisiin (C10) oli vuoden 2011 lopussa :llä. Seerumin lipidipitoisuuksien ja ruokavalion viimeaikaiset muutokset FINRISKI tutkimuksen [17] mukaan seerumin kolesterolipitoisuus oli edeltäneellä viisivuotisjaksolla kasvanut vuotiailla miehillä 0,09 mmol/l ja naisilla 0,16 mmol/l. Edellisenä viisivuotiskautena väestön seerumin kolesterolipitoisuus pieneni ja tyydyttyneiden rasvojen saanti väheni. FINRAVINTO tutkimuksen alustavien tulosten mukaan [19, 20] rasvan kokonaissaanti on lisääntynyt vuodesta Kokonaisrasvan saanti vuonna 2012 oli vuotiailla yli 35 % kokonaisenergiasta sekä miehillä että naisilla. Myös tyydyttyneen rasvan saanti on lisääntynyt. Miehillä tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta kasvoi 13 %:sta 14 %:iin. Naisilla vastaava kasvu oli 12 %:sta 14 %:iin. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen saanti on myös hieman kasvanut, mutta monityydyttymättömien säilynyt ennallaan. Tyydyttyneiden (kovien) rasvojen osuutta tulisi edelleen vähentää, osin korvaamalla ne pehmeillä rasvoilla, jotta päästäisiin suositusten mukaiseen alle 10 %:iin energiansaannista nykyisen noin 14 %:n sijasta. Tyydyttyneen rasvan keskeiset lähteet vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. FINRA- VINTO tutkimuksessa juustojen ja voin sekä voita sisältävien levitteiden runsasta käyttöä todettiin kaikissa ikäryhmissä. Nuorilla miehillä korostui pizzan ja pikaruoan, vuotiailla miehillä makkaran ja rasvaisten liharuokien, nuorilla naisilla suklaan ja vuotiailla naisilla makeiden kahvileipien nauttiminen. FINRISKI tutkimuksen mukaan miesten ja naisten kehon painoindeksiarvoissa (BMI) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta vuoteen 2007 verrattuna. 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Lihavia (BMI 30 kg/m 2 ) oli vuotiaista miehistä 20 % ja naisista 19 % [21]. Ylipainosta on tullut merkittävä valtimosairauksien riskitekijä. Uusi lihavuuden taustatekijä lienee lisääntynyt alkoholinkulutus. Lapset ja nuoret Suomalaisten lasten ja nuorten seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on pienentynyt viimeisten vuoden aikana keskimäärin 0,4 mmol/l (9 %). LASERI-tutkimuksen mukaan vuonna 1980 seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus oli 6-vuotiailla 5,0 mmol/l, 9-vuotiailla 5,0 mmol/l, 12-vuotiailla 4,9 mmol/l ja 15-vuotiailla 4,6 mmol/l [22, 23]. STRIP-tutkimuksessa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kokonaiskolesteroliarvoksi saatiin 7-vuotiailla verrokkiryhmän lapsilla 4,5 mmol/l, 10-vuotiailla 4,6 mmol/l, 12-vuotiailla 4,4 mmol/l ja 14-vuotiailla 4,2 mmol/l [24]. 4-vuotiailla lapsilla 1990-luvun alussa kokonaiskolesteroliarvoksi STRIP-tutkimuksen verrokkilapsilla saatiin 4,4 mmol/l ja 2010-luvun alussa toisessa turkulaistutkimuksessa 4,1 mmol/l [25, 26]. Aikuisväestön ruokavalion myönteiset muutokset, kuten tyydyttyneen rasvan vähentynyt saanti, ovat nähtävissä myös lapsilla. Vuonna 1980 tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta oli 3 15-vuotiailla keskimäärin 20 % [23] luvun lopussa ja 2000-luvun alussa turkulaisilla 4 14-vuotiailla vastaava osuus oli % [24]. Vuosina tyydyttyneen rasvan osuus 6 8-vuotiailla kuopiolaislapsilla oli noin 12 % [27]. Suunta on hyvä, mutta tyydyttyneen rasvan keskimääräinen saanti ylittää edelleen suosituksen (alle 10 % kokonaisenergiasta). Myönteisten ruokavaliomuutosten vastapainona ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntyneet merkittävästi. 5-vuotiailla muutos on ollut pieni: pojilla ylipainoisten osuus oli vuonna % ja 20 vuotta myöhemmin edelleen 10 %. Tytöillä vastaava osuus oli vuonna % ja vuonna % [28]. Sen sijaan 12-vuotiailla lisäys on huomattava: tytöillä ylipainoisten osuus on suurentunut 13 %:sta 19 %:iin ja pojilla vastaavasti 13 %:sta 24 %:iin. Merkittävin syy ylipainoisuuden lisääntymiseen on todennäköisesti arkiliikunnan väheneminen. Alle kouluikäisillä spontaani leikkiminen ja liikkuminen ei ole muuttunut. Kouluikäisillä taas motorisoitunut ympäristö ja viihdetekniikan ja sosiaalisen median yleistyminen ovat vähentäneet päivittäistä energiankulutusta. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset) [29]. ateroskleroosin riskitekijöinä Hyperkolesterolemia on keskeinen syy ateroskleroosin kehittymiseen sepelvaltimoihin, ja se on tärkeä tekijä myös aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden ateroskleroosin synnyssä. Seerumin suuren kokonaiskolesterolipitoisuuden ja erityisesti suuren LDL-kolesterolipitoisuuden haitallisista vaikutuksista valtimosairauden syntyyn on vuosikymmenien tutkimustyön tuloksena monipuoliset todisteet [30 35]. Ikä vaikuttaa kolesterolipitoisuuden merkitykseen ateroskleroosin riskitekijänä. Keski-iän kokonaiskolesterolipitoisuus ennustaa vahvasti kuolleisuutta myöhäisellä iällä [36]. Suuren henkilöä käsittävän meta-analyysin mukaan kolesteroli on sepelvaltimosairauskuoleman riskitekijä jopa yli 80 vuoden ikään, joskin sen vaikutuksen suuruus heikkenee iän myötä [37]. Iäkkäillä kolesterolin merkitys riskitekijänä saattaa heikentyä tai jopa muuttua käänteiseksi muun muassa kolesterolipitoisuutta pienentävien sairauksien takia [38 41]. Jos seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy seerumin pieni HDL- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

7 kolesterolipitoisuus, sepelvaltimosairauden vaara on merkittävästi suurentunut. Hypertriglyseridemiaan liittyy myös muita aterogeenisia tekijöitä, joita ei rutiininomaisesti mitata, kuten pienet tiheät LDL-hiukkaset ja hidastunut aterianjälkeinen lipidiaineenvaihdunta. Hypertriglyseridemia on yhteydessä myös MBO:n aterogeenisiin osatekijöihin (insuliiniresistenssi, vyötärölihavuus, häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunta ja kohonnut verenpaine). MBO on suomalaisillakin varsin yleinen [42, 43]. MBO ennakoi diabeteksen kehittymistä, ja siihen liittyy suurentunut valtimosairauden vaara [44, 45]. MBO:n esiaste voidaan todeta jo hyvin nuorella iällä, ja sen syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että elämäntavat. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset) [29]. Diagnosoitu tyypin 2 diabetes suurentaa kliinisen valtimosairauden riskiä vielä selvemmin kuin pelkkä MBO. Lisäksi valtimosairaus on diabeetikolla yleensä vaikeampi kuin muilla. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta. Myös tyypin 1 diabetes suurentaa valtimosairauden riskiä, erityisesti kun siihen liittyy mikroalbuminuria, muu mikrovaskulaarisairaus tai muita riskitekijöitä. Diagnostiikka Dyslipidemian diagnostiikka perustuu seerumin kokonaiskolesteroli-, triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuden määritykseen (vähintään 8 mutta mieluiten 12 tuntia eli yön yli kestäneen paaston jälkeen) ja yleensä näiden pitoisuuksien perusteella Friedewaldin kaavalla laskettavaan LDLkolesterolipitoisuuteen [46] (ohjelma; ks. sähköinen tausta-aineisto): LDL-kolesterolipitoisuus = kokonaiskolesterolipitoisuus HDL-kolesterolipitoisuus triglyseridipitoisuus / 2,2. * Laskentakaava on riittävän luotettava, jos seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4,5 mmol/l. LDL-kolesterolin nykyiset tavoitearvot perustuvat tutkimuksiin, joissa LDLkolesterolipitoisuus on määritetty Friedewaldin kaavalla. Suorat seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta mittaavat menetelmät ovat yleistymässä. Dyslipidemian määritelmä Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa * seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l * triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l * HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai Dyslidipidemiassa edelliset tekijät voivat esiintyä yksinään tai erilaisina yhdistelminä. Erityyppisten dyslipidemioiden patogeneesin osalta viitataan yleiskatsaukseen [47]. Edellä mainittuja dyslipidemisiä lipidiarvoja ei tule sellaisenaan hoitaa, vaan hoito perustuu valtimosairauksien kokonaisriskin arvioon. Yleisesti käytetty kokonaiskolesterolin rajaarvo 5,0 mmol/l ei tarkoin erottele suuren ja pienen riskin yksilöitä, vaan kyseessä on lukuarvo, jonka yläpuolella riski alkaa väestössä suurentua eksponentiaalisesti. Erityisesti naisilla lievästi raja-arvon ylittävä kokonaiskolesterolipitoisuus saattaa selittyä suuresta HDL-kolesterolipitoisuudesta. Dyslipidemian diagnoosin tulee perustua ainakin kahteen lipidimäärityskertaan seerumin paastonäytteestä, josta on määritetty seerumin kokonaiskolesteroli-, HDL-kolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus. Jos potilas joutuu sairaalaan sepelvaltimosairauskohtauksen vuoksi, ensimmäinen seeruminäyte lipidimäärityksiä varten tulee ottaa mahdollisimman pian. Sairaalassa aloitettu suuriannoksinen statiinilääkitys on aiheellinen lipidipitoisuuksista riippumatta. Ennen dyslipidemian diagnoosin tekoa on pyrittävä sulkemaan pois seuraavat tilapäiset tai sekundaarista dyslipidemiaa aihe- 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 uttavat tekijät, jotka voivat vaikuttaa seerumin lipidipitoisuuksiin ja jotka voidaan mahdollisesti korjata tai poistaa: Hypotyreoosi (myös subkliininen) usein suurentaa huomattavasti LDL-kolesterolipitoisuutta. Tuore sydäninfarkti ja akuutit infektiot pienentävät seerumin LDL- ja HDLkolesterolipitoisuuksia ohimenevästi. Raskausaika suurentaa seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia ohimenevästi. Maksa- ja munuaissairaudet voivat vaikuttaa kaikkiin lipidipitoisuuksiin. Anorexia nervosa suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta. Lääkeaineet: * Anaboliset steroidit pienentävät voimakkaasti HDL-kolesterolipitoisuutta. * Uudemmista (epätyypillisistä) psykoosilääkkeistä ketiapiini, klotsapiini, olantsapiini, paliperidoni ja risperidoni saattavat aiheuttaa dyslipidemiaa, tavallisimmin triglyseridipitoisuuden suurenemista [48, 49]. * HIV-lääkkeistä erityisesti proteaasin estäjät voivat aiheuttaa dyslipidemiaa, jossa kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet ovat suurentuneet [50, 51]. * Aknen hoitoon käytettävä A-vitamiinijohdos isotretinoiini voi aiheuttaa dyslipidemiaa, tavallisimmin triglyseridipitoisuuden suurenemista ja HDL-kolesterolipitoisuuden pienenemistä [52]. * Lääkkeiden vaikutuksista veren rasvapitoisuuksiin ks. [53]. Alkoholi: * Lyhytaikainen alkoholin suurkulutus saattaa suurentaa triglyseridipitoisuutta huomattavasti. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito [54]. * Krooniseen alkoholismiin liittyvät pienentynyt LDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt triglyseridipitoisuus. Edellä mainituista tekijöistä käytännössä tärkein on kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen asianmukainen hoito voi poistaa varsinaisen lipidihoidon tarpeen, mutta potilasta on seurattava huolellisesti [55]. Muita päteviä valtimosairauden riskin indikaattoreita, jotka eivät ole maassamme rutiinikäytössä, ovat apolipoproteiinimääritykset apob ja apoa1 sekä niiden suhde apob/apoa1 [56] ei-hdl-kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesterolipitoisuus miinus HDL-kolesterolipitoisuus) [57]. * Ei-HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvot ovat 0,8 mmol/l suuremmat kuin vastaavat LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvot. Perinnölliset dyslipidemiat Perinnölliset dyslipidemiat on pyrittävä havaitsemaan ja hoitamaan tehokkaasti. Niistä antaa usein vihjeen ensimmäisen asteen sukulaisen nuorena diagnosoitu valtimosairaus. Jos potilaalla todetaan varhainen valtimosairaus (esim. sepelvaltimosairaus miehellä alle 55-vuotiaana tai naisella alle 65-vuotiaana) tai viitteitä perinnöllisestä dyslipidemiasta (esim. iho- tai jänneksantomatoosi), on muistettava aloittaa myös lähisukulaisten tutkiminen. Ensisijaisesti on tutkittava vanhemmat, sisarukset, lapset ja lastenlapset [58 60]. Myös erikoiset kliiniset löydökset (esim. silmissä) voivat johtaa harvinaisten geneettisten dyslipidemioiden jäljille (ks. kohtaa erikoissairaanhoidon konsultaatio). Perinnöllisen dyslipidemian, esimerkiksi familiaalisen hyperkolesterolemian (FH), diagnostiikassa voidaan tarvita potilaan ja hänen sukulaistensa valtimosairausanamneesin, kliinisen kuvan (esim. ksantoomat) ja lipidimääritysten lisäksi erikoistutkimuksia (esimerkiksi LDL-reseptorigeenin mutaation osoitus). Perinnöllisten dyslipidemioiden tärkeimmät esiintymismuodot ovat seuraavat: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

9 Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH): * FH:n esiintyvyys on 1:500, eli Suomessa on arvioiden mukaan noin FH-potilasta. * Todellinen lukumäärä saattaa olla suurempi, sillä esimerkiksi tuoreiden tanskalaisarvioiden mukaan FH:n esiintyvyys voi olla huomattavasti suurempi kuin 1:500 [61]. * FH periytyy siten, että jokaisella FH-vanhemman lapsella on 50 %:n todennäköisyys periä viallinen geeni sukupuolesta riippumatta. Yksi FH-geeni riittää aiheuttamaan taudin ilmaantumisen, joten riittää, että toisella vanhemmalla on viallinen geeni. FH-lapsen on siis täytynyt saada FHgeeni jommaltakummalta biologiselta vanhemmaltaan, jolla on FH-tauti. Toisaalta jos FH-vanhemman lapsista kenelläkään ei ole FH-tautia, FHgeenin eteneminen kyseisessä sukuhaarassa pysähtyy. Koska perheet ovat nykyisin pieniä, 50 %:n periytyvyyden osoittamiseksi tarvitaan sukututkimus, jolloin tutkittavien lukumäärä suurenee. Sukututkimuksen avulla löydetään FH-tautia sairastavat sukulaiset ja asianmukainen hoito voidaan aloittaa. Useissa Euroopan maissa on käytössä sukututkimukseen perustuva cascade screening eli sukupolvesta toiseen etenevä seulonta, jossa FHpotilaan ensimmäisen ja toisen asteen sekä mahdollisesti myös kolmannen asteen sukulaiset tutkitaan systemaattisesti. FH-potilaiden sukulaisten seulontamenetelmän tehokkaan käytön avulla on Alankomaissa löydetty noin 70 % arvioidusta FH-potilasmäärästä. * Jänneksantoomat ovat diagnostinen löydös. * Vaikka FH:ssa seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on usein yli 8 mmol/l, FH:n mahdollisuus on otettava huomioon jo silloin, kun pitoisuus on yli 6,5 mmol/l etenkin nuorilla (ks. kohtaa Lapset ja nuoret). Suuri kokonaiskolesterolipitoisuus on seurausta suuresta LDL-kolesterolipitoisuudesta. * FH:lle on tyypillistä myös se, etteivät seerumin triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet ole poikkeavia. FH ei kuitenkaan suojele potilasta muiden dyslipidemiamuotojen kehittymiseltä (esim. MBO lihomisen seurauksena). * LDL-reseptorigeenistä on löydetty maailmanlaajuisesti jo yli FH-taudin aiheuttavaa mutaatiota. Toisaalta geneettisesti eristyneessä Suomessa on vain seitsemän yleistä LDL-reseptorigeenin mutaatioita, ja ne kattavat suurimman osan mutaatioista. Niinpä FH:n diagnoosi voidaan Suomessa varmistaa noin 90 %:ssa tapauksista rutiinikäytössä olevalla seitsemän valtamutaatiota diagnosoivalla verinäytteen geenitutkimuksella [62]. * Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta ja kohdasta Erikoissairaanhoidon konsultaatio. Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH): * FKH on yleisin perinnöllinen dyslipidemia. Sitä esiintyy 1 2 %:lla väestöstä ja jopa 20 %:lla varhain sepelvaltimosairauden saaneista. * On tyypillistä, että FKH-potilaalla ja hänen sukulaisillaan esiintyy dyslipidemian erilaisia ilmenemismuotoja (hyperkolesterolemia, hypertriglyseridemia tai niiden yhdistelmä) ja että ilmenemismuodot saattavat vaihdella ajan kuluessa. * Tärkeä diagnostinen vihje on anamnestinen tieto sukulaisissa nuorena esiintyvästä sepelvaltimosairaudesta. * Diagnoosin varmistaminen ei ole mahdollista, koska luotettavaa diagnostista testiä ei ole. Niinpä FKHdiagnoosi jää yleensä tekemättä, varsinkin ilman sukulaisten lipidiarvojen tutkimista ja anamnestisia tietoja sepelvaltimosairauden esiintymisestä. * Pelkkä epäilykin FKH:sta on kuiten- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 kin tärkeä, sillä se on selvä vihje potilaalla ja hänen sukulaisillaan ilmenevän dyslipidemian aiheuttamasta poikkeuksellisen suuresta sepelvaltimosairausvaarasta ja dyslipidemian tehokkaan hoidon tarpeellisuudesta. Tyypin III hyperlipidemia eli familiaalinen dysbetalipoproteinemia (erittäin harvinainen): * Kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet ovat yleensä suurentuneet 5 10 mmol/l:iin. * Tyypillisiä löydöksiä ovat kämmenvakojen keltaisuus ja kyynärpäiden ja polvien ihoksantoomat, jotka ovat punertavia ja kyhmyisiä. * Yleensä potilaalla on apoe2/e2- genotyyppi. * Dyslipidemia kehittyy potilaille, joilla on apoe2/e2-genotyyppi ja lisäksi jokin muu dyslipidemiaa aiheuttava tekijä eli diabetes, ylipaino, hypotyreoosi tai jokin hypertriglyseridemiaa aiheuttava syy. Muista harvinaisista perinnöllisistä dyslipidemioista ks. lisätietoa [47]. Tavoiteltavat lipidiarvot Taulukko 1. Hoidon tavoite eli LDL-kolesterolipitoisuus (mmol/l) riskin arvioinnin jälkeen erityisen suuren, suuren ja pienen riskin potilailla. Erityisen suuri riski Suuri riski Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus [2]. Hoidon tavoitteet esitetään taulukossa 1 ja interaktiivisessa kaaviossa; ks. suosituksen sähköinen versio. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on ensisijainen hoidon kohde. Sitä koskevat tavoitteet esitetään seuraavassa [1, 2]. Erityisen suuren riskin potilailla tavoitteena on alle 1,8 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus tai pitoisuuden vähintään 50 %:n pienenemä. Ryhmään kuuluvat ne, joilla on sepelvaltimosairaus tai muu ateroskleroottinen valtimosairaus tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes, johon liittyy kohde-elinvaurio tai muita riskitekijöitä vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta (GFR alle 30 ml/min/1,73 m²) tai oireettomat, joilla valtimosairauksien riski (riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3]) on FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 %. Suuren riskin potilaiden tavoitteena on alle 2,5 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Ryhmään kuuluvat muut diabeetikot kuin edellä mainitut keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (GFR ml/min/1,73 m²) sairastavat oireettomat, joilla valtimosairauksien riski on FINRISKI-laskurin mukaan 10 14,9 %. Perusteita tiukoille LDL-kolesterolitavoitteille esitetään sähköisessä tausta-aineistossa. HDL-kolesteroli- tai triglyseridipitoisuuden muuttaminen ei kuulu hoidon tavoitteisiin, mutta niitä käytetään riskin arvioinnissa (ks. kohtaa Kokonaisriskin arvio ja dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen). Elämäntapamuutokset Pieni riski alle 1,8 1 alle 2,5 1 alle 3,0 1 tai vähintään 50 %:n pieneneminen Yleistä Valtimoterveyttä edistävät elämäntavat ovat kokonaisuus, johon kuuluvat terveellinen ravinto säännöllinen liikunta tupakattomuus liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni. Elämäntapamuutokset ovat dyslipidemian hoidon perusta ja usein riittävä hoito pie- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

11 Taulukko 2. Elämäntapamuutoksien vaikutus seerumin lipoproteiinipitoisuuksiin ([1], mukailtu). Elämäntapamuutos Vaikutus seerumin lipidipitoisuuteen Näyttö Tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentäminen ja korvaaminen kerta- ja monityydyttymättömillä rasvahapoilla Transrasvan saannin vähentäminen ja korvaaminen moni- ja kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla KOL, LDL, TG [72] KOL, LDL, HDL [73] Kuidun saannin lisääminen KOL, LDL [74, 75] A Kolesterolin vähentäminen ruokavaliosta KOL, LDL [76] Kalan käytön lisääminen TG [77, 78] Vähäkuituisten hiilihydraattien käytön vähentäminen TG [79] Laihduttaminen (ylipainoiset) KOL, LDL, HDL, TG [80 82] A Alkoholinkäytön vähentäminen TG [83] Tupakoinnin lopettaminen HDL [84] B Kestävyysliikunta KOL, LDL, HDL, TG [85 87] A Lihasvoimaharjoittelu (kuntosali) LDL, TG [87 89] A KOL, kokonaiskolesteroli; LDL, LDL-kolesteroli; HDL, HDL-kolesteroli; TG, triglyseridit Pitoisuus suurenee vähän. Pitoisuus suurenee paljon. Pitoisuus pienenee vähän. Pitoisuus pienenee paljon. nen riskin potilaille. Taulukossa 2 esitetään ruokavalioon ja muihin elämäntapoihin kohdistuvien muutosten vaikutuksia seerumin lipidipitoisuuksiin. Suuren riskin potilailla (ks. kohtaa Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen) ruokavaliomuutokset pienentävät kokonaiskolesterolipitoisuutta keskimäärin 3 10 %, [63 65] A. Lääkehoito on usein syytä aloittaa samaan aikaan kuin elämäntapamuutokset, koska riskiä voidaan siten pienentää kaikkein tehokkaimmin. Kohtuullisen rasvainen, rasvakoostumukseltaan suosituksen mukaiseksi muutettu ja runsaskuituinen ruokavalio, laihdutus ja liikunnan lisääminen vähensivät tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista 58 % potilailla, joiden glukoosinsieto oli heikentynyt [66, 67]. Aina ensin arvioidaan valtimosairauksien kokonaisriski ja suunnitellaan sen pohjalta hoito potilaan kanssa. Lisäksi on muistettava mahdollinen sekundaarinen dyslipidemia, erityisesti subkliininen hypotyreoosi. Elämäntapamuutokset perustellaan ja potilaan valmiutta niihin arvioidaan. Elämäntapamuutosten onnistumisen edellytyksenä ovat potilaan hyvä motivaatio sekä riittävä ja ammattitaitoinen ohjaus. Ohjauksessa käytetään potilaskeskeistä työotetta, ei määräämistä [68 70]. Potilaalle annetaan tietoa hänelle sopivista hoitomahdollisuuksista (taulukko 2) ja neuvotellaan yhdessä, mitkä vaihtoehdot hänen tapauksessaan tulevat kysymykseen. Keskustelussa korostetaan, että päävastuu potilaan elämäntapamuutoksista on hänellä itsellään. Riskilaskurit ovat käyttökelpoisia apuvälineitä motivoinnissa. Ks. FINRISKIlaskuri [3] ja interaktiivinen kaavio. Elämäntapamuutosten toteutumisen ja pysyvyyden turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota [68 70]. * Esimerkiksi ruokavaliohoitoon sitou- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 tumista on voitu parantaa kahden viikon välein kolmen kuukauden aikana tehdyillä puhelinyhteydenotoilla, joissa keskityttiin haasteellisista syömistilanteista selviytymiseen [71]. Ravitsemushoito Ravinnon vaikutus valtimosairaustapahtumiin Valtimoterveyttä edistävän ruokavalion yleisperiaatteet ovat (taulukko 2) monipuolisuus vähäinen tyydyttyneen ja transrasvan (kovan rasvan) käyttö * Ks. sähköinen tausta-aineisto kovan rasvan lähteistä. kohtuullinen tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan käyttö runsas kuidun saanti * Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta. vähäinen suolan käyttö sopiva energian saannin ja kulutuksen suhde. Yleisperiaatteita noudattavat ruokavaliot, kuten Välimeren ruokavalio [90 93] ja Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) -ruokavalio [94], pienentävät valtimosairauksien laskennallista riskiä [95] ja etenevissä väestötutkimuksissa niiden noudattaminen ennustaa pienentynyttä sairastumis- ja kuolleisuusriskiä. Pitkäkestoinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio vähentää sepelvaltimosairauden ilmaantuvuutta ja sairauden aiheuttamaa kuolleisuutta [96 100]. Dyslipidemioiden hoidossa ruokavaliomuutoksilla pyritään rasvojen osalta vähentämään kovan rasvan (tyydyttyneiden ja transrasvojen) käyttöä ja korvaamaan kova rasva pehmeällä rasvalla (tyydyttymättömillä rasvahapoilla). * Muutoksien seurauksena seerumin LDL-kolesterolipitoisuus pienenee ja HDL-kolesterolin osuus kokonaiskolesterolista pysyy samana tai jopa suurenee. Pitkäkestoiset ruokavaliomuutokset, jotka tähtäävät tyydyttyneen rasvan vähentämiseen ja monityydyttymättömän rasvan lisäämiseen, pienentävät ateroskleroottisiin sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuutta [ ] A, [104, 105]. Valtimosairaustapahtumia on saatu näin vähennetyksi 16 % ja yli kaksi vuotta kestäneissä hoitokokeiluissa jopa 24 % [106]. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä on vähentänyt sepelvaltimosairaustapauksia tehokkaammin kuin rasvan kokonaismäärän vähentäminen [107]. Ravinnon rasvan kokonaismäärää vähennettäessä sekä seerumin LDL-kolesteroli- että HDL-kolesterolipitoisuus pienenevät [72]. Ei ole tarpeen pyrkiä erityisen vähärasvaiseen (< 25 % energiansaannista) ruokavalioon, koska siinä pehmeän rasvan saanti jää usein liian pieneksi ja lipidivaikutukset ovat epäedulliset [108]. Lääke- ja ravitsemushoidolla on toisiaan täydentävä vaikutus, joten myös lipidilääkkeitä käyttävä potilas hyötyy ravitsemushoidosta [109]. Energiaravintoaineiden osuus ruokavaliossa voi vaihdella, kunhan rasvan, hiilihydraattien ja proteiinien laatuun kiinnitetään huomiota suosimalla pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, kuitupitoisia hiilihydraattilähteitä ja kasvikunnan proteiinilähteitä [110]. Hiilihydraattien laatu ilmeisesti vaikuttaa sydäninfarktiriskiin korvattaessa tyydyttynyttä rasvaa hiilihydraateilla siten, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla, kuten vaaleilla viljatuotteilla ja sokeripitoisilla tuotteilla, ei ole edullista [111] B. Säännöllinen kalan (erityisesti rasvaisen) nauttiminen 2 3 kertaa viikossa liittyy pienempään valtimosairauskuolleisuuteen [112]. Muun muassa rypsiöljyssä esiintyvän alfalinoleenihapon (kasvikunnan n-3-sarjan monityydyttymätön rasvahappo) lisääntynyt saanti kovan rasvan sijasta pienentää seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta [113, 114]. Vaikutusta valtimosai- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

13 raustapahtumiin ei kuitenkaan ole johdonmukaisesti osoitettu [ ]. Yksittäisten ravintoaineiden saantiin keskittyneissä pitkäkestoisissa kohorttitutkimuksissa ruoasta saatavat monityydyttymättömät rasvahapot ja pitkäketjuiset n- 3-rasvahapot ovat olleet valtimosairauksilta suojaavia ja transrasvat haitallisia. Rasvan kokonaismäärä, tyydyttyneet rasvahapot ja kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat olleet vaikutuksiltaan neutraaleja [93, 121, 122]. Tämän tyyppisiin tutkimuksiin liittyy metodisia ongelmia [121, 123], joista tärkein on se, ettei ravitsemuksen kokonaisuutta voida riittävästi hallita tilastollisen vakioinnin keinoin. On oleellista korvata tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömällä rasvalla eikä nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla (ks. edellä). Tyydyttyneen rasvan merkitys voi jäädä piiloon, jos tiedot korvaavista, jopa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista ravintoaineista puuttuvat. Seerumin suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus Tärkein seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta suurentava ravintotekijä on liian suuri kovan rasvan määrä. Kovan rasvan osittainen korvaaminen pehmeällä rasvalla pienentää kiistattomasti seerumin LDL- ja lähes poikkeuksetta myös kokonaiskolesterolipitoisuutta [72, ]. Tyydyttynyttä ja transrasvaa tulisi olla ruokavaliossa alle 10 % energiasta. Optimaaliseksi tyydyttyneen rasvan osuudeksi katsotaan alle 7 prosenttia energiasta [1]. Transrasvat, joita saadaan maitorasvasta ja punaisesta lihasta sekä osittain kovetetuista kasvirasvoista, suurentavat LDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta [73, 79]. Transrasvan lähteen (luonnolliset vs. teolliset) vaikutuksesta on niukalti tutkimustietoa [128], joten on syytä rajoittaa transrasvojen kokonaismäärää. Transrasvan lähteet ovat pitkälti samat kuin tyydyttyneen rasvan lähteet. Pehmeää rasvaa tulisi olla vähintään kaksi kolmasosaa rasvasta. Jos rasvan määrä ruokavaliossa on suositusten mukainen, seerumin lipidipitoisuuksien kannalta ei ole käytännössä merkitystä, onko pehmeä rasva kerta- vai monityydyttymätöntä. Monityydyttymättömän rasvan valtimosairauksilta suojaava vaikutus on kuitenkin dokumentoitu paremmin kuin kertatyydyttymättömän (ks. edellä). Kovan rasvan korvaaminen kertatyydyttymättömällä rasvalla ruokavalioissa, joissa rasvan määrä on % energiasta, ilmeisesti vaikuttaa edullisesti seerumin lipidipitoisuuksiin [129, 130] B. Keskeiset tekijät kovan rasvan määrän vähentämiseksi ruokavaliossa: 1. rasvaisten maitovalmisteiden sijaan rasvattomat ja hyvin vähärasvaiset nestemäiset maitovalmisteet eli maito, piimä, jukurtti ja viili (rasvaa enintään 1 %) 2. rasvaisten juustojen sijaan vähärasvaiset juustot (rasvaa enintään 17 %) 3. voin ja voi-kasviöljyseosten eli rasvaseosten välttäminen 4. rasvaisen lihan sijaan vähärasvainen liha, esimerkiksi paistit, fileet ja muut ruhonosat, joista on poistettu näkyvä rasva 5. rasvaisten leikkeleiden sijaan vähärasvaiset leikkeleet, esimerkiksi keittokinkku, uunikinkku ja kalkkunaleike (rasvaa enintään 4 %) 6. vähärasvaiset tai rasvattomat ruoanvalmistusmenetelmät, esimerkiksi keittäminen, hauduttaminen uunissa tai liedellä tai öljyn tai pehmeän margariinin käyttö ruoanvalmistuksessa voin ja voita sisältävien rasvaseosten sijaan. Ks. sähköinen tausta-aineisto kovan rasvan vähentämisestä. Keskeiset tekijät pehmeän rasvan osuuden suurentamiseksi ruokavaliossa: 1. pehmeää kasvimargariinia (rasvaa %) leivälle noin 1 tl/viipale 2. öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta 1/2 1 rkl/salaattiannos 3. kalaa 2 3 kertaa viikossa valmistettuna rasvattomin ruoanvalmistusmenetel- 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 min tai pehmeää rasvaa käyttämällä 4. tarvittaessa kasviöljy, juokseva margariini ( pullomargariini ) tai pehmeä leipärasva ruoanvalmistuksessa 5. kasviöljy, juokseva margariini tai pehmeä leipärasva leivonnassa 6. maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä noin 2 rkl/vrk Kuitu: Kuidun saantia tulee lisätä. Viljatuotteista tulee valita täysjyvävalmisteita. 6 9:ää leipäviipaletta vastaava määrä täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita sekä runsas määrä (vähintään noin 500 g) kasviksia, marjoja ja hedelmiä takaavat riittävän päivittäisen kuidun saannin. * 1 dl täysjyväpastaa tai -riisiä vastaa yhtä leipäviipaletta ja lautasellinen täysjyväpuuroa kahta leipäviipaletta. Ravintokuidut, joiden lähteenä ovat kasvikset, marjat, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet, pienentävät seerumin kokonaisja LDL-kolesterolipitoisuutta 3 5 % [74, 75] A. Runsas ravintokuidun saanti saattaa pienentää valtimosairausriskiä [ ] C. Ks. sähköinen tausta-aineisto hyvistä kuitulähteistä. Ravinnon kolesteroli: Kolesterolin saanti on suositeltavaa rajoittaa alle 300 mg:aan vuorokaudessa. Kolesterolin saanti vähenee samalla, kun vähennetään kovaa rasvaa sisältävien tuotteiden, erityisesti rasvaisten maitovalmisteiden, käyttöä. Runsaasti kolesterolia sisältävistä elintarvikkeista kananmunia on suositeltavaa nauttia enintään kaksi viikossa (ottamalla myös huomioon ruoissa ja leivonnaisissa mukana oleva kananmuna) [ ]. Yhdessä kananmunan keltuaisessa on päivittäisen enimmäismäärän verran kolesterolia (300 mg). Sisäelimiä ei tule käyttää säännöllisesti, mutta satunnaisella käytöllä ei ole ravitsemushoidon kannalta merkitystä. Katkarapujen ja muiden äyriäisten kohtuullista nauttimista ei tarvitse välttää, vaikka ne sisältävät kolesterolia, koska niiden kokonaisvaikutukset seerumin lipideihin ovat edullisia [139]. Pannukahvin ja muiden suodattamattomien kahvien käyttö suurentaa seerumin kolesterolipitoisuutta. Suodatinkahviin siirtymisellä voi yksilöllisesti olla keskeinen merkitys seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisessä, etenkin, jos päivittäinen kahvin nauttiminen on runsasta. Kasvistanolit ja -sterolit: Kun kasvistanoleita tai -steroleita käytetään säännöllisesti noin 3 gramman vuorokausiannoksena, ne pienentävät suositusten mukaisen ruokavalion lisänä seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta noin 10 % (ks. kohtaa Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät). Seerumin pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus Laihtuminen suurentaa HDL-kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista ja lihominen vastaavasti pienentää sitä [80 82] A. Alkoholi: Alkoholi [140, 141] suurentaa seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta jonkin verran, mutta alkoholin käyttömäärän tulee olla kohtuullinen, jotta sen haittavaikutuksilta vältyttäisiin. Alkoholin käytön ei tulisi ylittää miehillä kahta eikä naisilla yhtä ravintola-annosta päivässä [136]. Hyvin vähän (alle 20 % energiasta) rasvaa sisältävä ruokavalio, varsinkin silloin, kun ruokavalion kuitupitoisuus on pieni, pienentää seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta [142]. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuden kasvattaminen saattaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemisen ohella hieman suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta. Jos seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on suurentunut, sen pienentäminen ruokavalion avulla suurentaa samalla HDL-kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista. Myös liikunta voi suurentaa HDL-koleste- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

15 rolin pitoisuutta. Ks. kohtaa Liikunta (fyysinen aktiivisuus). Seerumin suurentunut triglyseridipitoisuus Keskeiset ravitsemushoidon keinot seerumin suurentuneen triglyseridipitoisuuden ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi ovat ylipainoisilla laihduttaminen pehmeän tyydyttymättömän rasvan osuuden lisääminen kalan käytön lisääminen alkoholin käytön vähentäminen, ruokavalion kuitupitoisuuden lisääminen sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden käytön vähentäminen. Kalan rasva: Kalan rasva sisältää seerumin triglyseridipitoisuutta pienentäviä rasvahappoja (ks. lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankista fi). Kalan terveysvaikutukset eivät johdu yksinomaan sen rasvasta [143], vaan esimerkiksi kalan proteiinilla lienee terveydelle edullisia vaikutuksia. Turskan proteiinin on havaittu parantavan insuliiniherkkyyttä insuliiniresistenteillä [144]. Kalaöljyistä ks. lisätietoa kohdasta Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät. Alkoholi: Alkoholi saattaa suurentaa seerumin triglyseridipitoisuutta, joten sen käyttöä tulee vähentää [83]. Alkoholi sisältää lähes yhtä paljon energiaa kuin rasva, joten se altistaa lihomiselle ja vaikeuttaa laihduttamista ja painonhallintaa. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito [54]. Kuitu: Vähän kuitua sisältävä ruokavalio altistaa suurentuneelle seerumin triglyseridipitoisuudelle, etenkin jos ruokavalion hiilihydraattipitoisuus on hyvin suuri ja rasvan määrä tarpeettoman pieni (alle 20 % energiasta). Käytännössä tulee välttää sokerin ja vähäkuituisten viljatuotteiden (esim. ranskanleipä) käyttöä ja suosia kuitupitoisia täysjyväviljatuotteita sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Ylipaino ja lihavuus Laihtuminen korjaa seerumin lipoproteiinipitoisuuksia. Jo 5 10 %:n suuruinen laihtuminen on tehokasta. Laihtuminen toteutetaan pääosin vähentämällä energian saantia ravinnosta ja lisäämällä liikuntaa ja siten energiankulutusta. Ylipainoisilla dyslipidemiapotilailla laihtuminen pienentää seerumin triglyseridipitoisuuksia ja suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta [80 82] A. Laihtumiseen tähtäävillä ruokavaliopainotteisilla elämäntapamuutoksilla (mukana myös liikuntaa) saavutetaan pitkäaikaisseurannassa (2 3 vuotta) pienehköjä edullisia muutoksia veren triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuksissa ylipainoisilla ja lihavilla [145, 146] A. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) [147] ja Lihavuus (lapset) [29] sekä [148]. Ravitsemusneuvonta Parhaat tulokset ravitsemushoidon vaikutuksista saadaan, kun ruokavaliossa huomioidaan mahdollisimman moni ravintotekijä [90 94, 142]. Ravitsemushoidon huono tulos johtuu lähes poikkeuksetta siitä, ettei potilas ole saanut riittävää ravitsemusneuvontaa eikä häntä ole motivoitu riittävästi, jolloin ruokavalion terveellinen koostaminen ei yleensä onnistu [149]. Ohjauksesta vastaavan tulisi olla ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehdytetty hoitaja, jotta ravitsemushoidon tavoitteiden mukaisen ruokavalion noudattaminen onnistuisi hyvin ja ravitsemushoidon teho olisi paras mahdollinen. Ravitsemushoidon toteuttamiseen ei riitä yksi neuvontakerta, vaan potilaalla tulee olla mahdollisuus seurantakäynteihin. 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 Jos potilaalla on useampia ravitsemushoidolla hoidettavia terveysongelmia tai sairauksia, hänen tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta [149]. Lisätietoa on saatavilla Suomen Sydänliitosta ja Diabetesliitosta. Sydänliitto on laatinut ohjeita potilaille ja väestölle. Ks. hyvin. Sydänliiton ja Diabetesliiton Sydänmerkki auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa ja kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Sydänliiton julkaisu Ravinto sydänterveyden edistämisessä [136] on suunnattu terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisille. Ks. lisätietoja diabeetikolle sopivasta ruokavaliosta Diabetesliiton internetsivuilta Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät Kasvistanolit ja -sterolit: Kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää kasvistanoli- tai kasvisteroliestereitä sisältävillä elintarvikkeilla, jotka vähentävät kolesterolin imeytymistä suolistosta. Efsa (European Food Safety Authority, on hyväksynyt seuraavat terveysväitteet: * Noin 3 g:n suuruinen vuorokausiannos kasvistanolia tai -sterolia pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 11 %. * Stanoleilla ja steroleilla saavutetaan samansuuruinen vaikutus 1,5 3,0 gramman annoksilla. * 1,5 g:n annoksen saa esimerkiksi noin 25 g:sta (viidestä teelusikallisesta) margariinia ja 2 g:n annoksen yhdestä pullollisesta jukurttijuomaa. Valmisteiden avulla seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 7 12 % ja LDL-kolesterolipitoisuus %. Valmisteiden vaikutus on tehokkaimmillaan, kun niitä käytetään suositeltavan ruokavalion osana päivittäin. Kasvistanolien ja -sterolien käyttöä voidaan jatkaa myös statiinihoidon rinnalla. Kasvistanolia tai -sterolia sisältävän elintarvikkeen käytön aloittaminen vakiintuneen statiinilääkityksen rinnalla pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta edelleen keskimäärin 10 %. Ks. sähköinen tausta-aineisto stanoleista ja steroleista. Kalaöljyt: Suomessa saatavilla olevat pitkäketjuisia monityydyttymättömiä omega-3- eli n- 3-rasvahappoja (eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA, kalaöljyt ) sisältävät valmisteet luokitellaan ravintolisiksi. Osassa niistä on mukana myös muita komponentteja, kuten vitamiineja. Kalasta ja muista merenelävistä tai niiden ravintolisistä saatavien kalaöljyjen vaikutukset riippuvat niiden annoksen suuruudesta [112, 116]. * Kuolleisuutta, erityisesti sydänperäisiä äkkikuolemia, vähentävä vaikutus saadaan 2 3 viikoittaisella kala-aterialla, joka vastaa EPA:na ja DHA:na milligrammaa vuorokaudessa (ks. kohtaa Ravitsemushoito). * Sydämen syketaajuutta pienentävät ja verenpainetta alentavat vaikutukset ilmenevät samoilla annoksilla. * Edellä mainitut vaikutukset eivät näytä lisääntyvän annoksen suurentamisen myötä (kattovaikutus). * Seerumin triglyseridipitoisuutta pienentävä vaikutus on lineaarisesti annoksen mukainen ja riippuu myös lähtöarvosta (ks. jäljempänä). * Antitromboottinen vaikutus alkaa ilmetä vasta useiden grammojen päiväannoksilla. Tutkimustulokset kalaöljyjä (pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja) sisältävien ravintolisien vaikutuksista valtimosairauksien päätetapahtumiin ovat ristiriitaisia. Niiden hyödystä ateroskleroottisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ei ole vakuuttavaa näyttöä [ ] B. * Kalaöljyjen hyödyllisten vaikutusten saamiseksi suositetaan ensisijaisesti Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

17 kalaruokien syöntiä (ks. kohtaa Ravitsemushoito). Meta-analyysin [77] mukaan keskimäärin 3,3 g EPA:ta tai DHA:ta vuorokaudessa pienentää seerumin triglyseridipitoisuutta 2,4 mmol/l:n lähtöarvosta keskimäärin 0,3 mmol/l (14 %). Vaikutukset kokonais-, LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuuteen ovat vähäiset. Vaikeassa hypertriglyseridemiassa (S-TG ~ 5 20 mmol/l) EPA:n ja DHA:n etyyliesterivalmiste annoksella 4 grammaa vuorokaudessa pienentää triglyseridipitoisuutta % [78]. * Kalaöljyjen lääkkeenomaista käyttöä (2 4 g/vrk) suositellaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona vaikean hypertriglyseridemian hoidossa, ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa aloitettuna. Cochrane-katsauksen [158] mukaan n- 3-rasvahapposuplementaatio pienentää diabeetikoilla seerumin triglyseridipitoisuutta keskimäärin 0,45 mmol/l, mutta suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta 0,11 mmol/l. Kalaöljyjvalmisteita ei tule käyttää hyperkolesterolemiassa, koska ne eivät vaikuta kokonaiskolesterolipitoisuuteen ja saattavat suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta [158, 159]. Punariisi: Punariisi valmistetaan keitetystä riisistä fermentoimalla sitä Monascus-sukuun kuuluvien homesienten kanssa. Punariisiä on saatavilla sekä elintarvikkeeksi tarkoitettuna riisinä että kapselina. Punariisivalmisteet saattavat pienentää seerumin kolesterolipitoisuutta niiden sisältämien statiinin kaltaisten yhdisteiden vuoksi. Niistä on raportoitu myös samanlaisia haittavaikutuksia kuin statiineista. Kiinassa tehdyssä satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa punariisivalmiste, joka sisälsi noin 6 mg lovastatiinia vuorokaudessa, vähensi merkitsevästi sydäninfarkteja ja kokonaiskuolleisuutta [160]. Punariisivalmisteet ovat ravintolisiä, joita ei tuoteta lääkkeeltä vaadittavalla tavalla. Siksi niiden sisältämä statiinimäärä saattaa vaihdella. Punariisivalmisteissa on myös muita yhdisteitä, joiden hyötytai haittavaikutuksia ei tunneta, ja osassa saattaa olla epäpuhtautena haitallisia homemyrkkyjä. Näistä syistä niiden käyttöä ei suositella [161]. Liikunta (fyysinen aktiivisuus) Vähäinen fyysinen aktiivisuus tai huono kestävyyskunto ovat valtimosairauden riskitekijöitä. Kohorttiseurantatutkimuksissa niillä on todettu yhteys valtimosairauskuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen [162, 163]. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta [164]. Vaikutukset selittyvät osin lipoproteiinien edullisilla muutoksilla. Muita edullisia muutoksia voi tapahtua kehon koostumuksessa (rasvakudoksen väheneminen, lihaskudoksen lisääntyminen), glukoosiaineenvaihdunnassa, verenpaineessa ja valtimoiden endoteelitoiminnoissa. Kestävyysliikuntaharjoittelu ja sen vaikutukset lipoproteiineihin (taulukko 2): Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimosairautta mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutoksien suuruus on vähäinen, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta [85 87] A. HDL-kolesterolipitoisuuden edullisen muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan määrän pitää olla runsasta ja tehon ripeää (kohtalaisen kuormittavaa) ja sitä pitää jatkaa useiden kuukausien ajan [85, 165]. Käytännössä tämä tarkoittaa minuuttia kestävää, jokseenkin päivittäin toistuvaa ripeää kävelyä tai muuta kohtuukuormitteista (tai lyhyempikestoista raskasta) kestävyysliikuntaa. Lihasvoimaharjoittelu ja sen vaikutukset lipoproteiineihin (taulukko 2): Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli-, ei-hdl-kolesteroli- ja 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 triglyseridipitoisuutta, mutta HDL-kolesterolipitoisuus ei muutu [88 87] A. Jälkimmäiseen havaintoon on osin syynä se, että energiankulutus on lihasvoimaharjoittelussa pienempää kuin kestävyysliikunnassa. Terveillä (henkilöillä, joilla ei ole todettu valtimosairautta mutta joilla on niiden vaaratekijöitä), aiemmin vähän liikkuneilla on saatu parempia tuloksia, kun lihasvoima- ja kestävyysliikuntaharjoittelu on yhdistetty [87]. Ruokavaliomuutosten yhdistäminen liikuntaharjoitteluun: Puhtaissa liikuntaharjoittelututkimuksissa tavoitteena ei ole ollut muuttaa ruokavaliota eikä myöskään laihduttaa. Käytännön työssä dyslipidemioiden elämäntapahoidossa tarvitaan useimmiten muutoksia sekä ruokavaliossa että liikuntatottumuksissa, jolloin erityisesti ruokavaliomuutokset johtavat myös laihtumiseen (rasvakudos vähenee). Lihasvoimaharjoittelu voi johtaa edullisiin kehon koostumuksen muutoksiin (lihaskudoksen määrä suurenee ja erityisesti viskeraalinen rasvakudos vähenee), vaikka pelkkä painomuutos on vähäinen. Ylipainoisilla ja lihavilla kestävyysliikunta ja ruokavalio saavat aikaan edullisia lipoproteiinimuutoksia LDL-kolesterolija triglyseridipitoisuuksissa, mutta HDLkolesterolipitoisuus ei näytä muuttuvan [146]. Pitkäaikaisseurannassa (2 3 vuotta) laihtumiseen tähtäävillä ruokavaliopainotteisilla elämäntapamuutoksilla (mukana myös liikuntaa) on todettu pienehköjä edullisia muutoksia veren triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuksissa ylipainoisilla ja lihavilla [145, 146] A. Laihdutus (ruokavaliomuutokset) ja liikunta yhdessä vähentävät valtimosairauksien vaaraa. Vaikka kestävyysliikunnan ja kohtuurasvaisen tai vähäenergiaisen ruokavalion yhdistelmällä on todettu olevan edullisempi vaikutus seerumin lipoproteiineihin kuin pelkällä liikunnalla, tieto liikunnan optimaalisesta määrästä dyslipidemioiden hoidossa on edelleen puutteellista. Elämäntapamuutoksien ja lääkkeiden yhdistelmästä on harvoja tutkimuksia. Tupakointi Tupakoinnin lopettaminen on keskeisin elämäntapamuutos valtimosairausvaaran vähentämiseksi. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [166]. Tupakoinnin lopettaminen pienentää ateroskleroottisista sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvaa kuolemanriskiä jopa 36 % [167, 168]. Tupakoimattomuus on tärkeää myös lipidilääkkeitä käyttäville suuren riskin potilaille, koska tupakoivien kuolleisuusriski on lääkityksestä huolimatta suurempi kuin tupakoimattomilla [169]. Lopetuksella on suotuisia vaikutuksia seerumin lipidipitoisuuteen [170]. Erityisesti HDL-kolesterolipitoisuus suurenee [84]. Tupakoinnin lopettaminen vähentää kokonaiskuolleisuutta myös pitkäaikaisseurannassa [171]. Moneen vaaratekijään kohdistuva hoito Koska monilla elämäntapatekijöillä on vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan, niiden samanaikaisten muutosten pitäisi tehostaa vaikutusta päätetapahtumiin (vrt. taulukko 2). Meta-analyysien mukaan monitekijäisellä hoidolla on saatu edullinen joskin vähäinen vaikutus seerumin lipidipitoisuuteen [172, 173] A. Suuren riskin potilailla kliiniset tapahtumat ovat vähentyneet merkitsevästi moneen elämäntapaan kohdistetulla hoidolla [174, 175] B. Aikuisten lääkehoito Yleistä Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla saavuteta hoitotavoitteita. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

19 Taulukko 3. Päälinjat lääkehoidon valinnassa, kun lääkehoito on arvioitu tarpeelliseksi yyppi Hyperkolesterolemia (LDL-kolesterolipitoisuus suurentunut yli kokonaisriskin määrittämän tavoitearvon, triglyseridipitoisuus ei suurentunut) Lääkitys statiini (tarvittaessa lisätään etsetimibi tai resiini) Kombinoitunut hyperlipidemia (LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus suurentuneet) * triglyseridipitoisuus 1,7 4,5 mmol/l statiini 1 * triglyseridipitoisuus yli 4,5 mmol/l statiini + tarvittaessa fibraatti tai kalaöljyvalmiste 2 4 g/vrk Hypertriglyseridemia (vain triglyseridipitoisuus suurentunut) 2 fibraatti 3, kalaöljyvalmiste 2 4 g/vrk 1 Ks. kohtaa Erikoissairaanhoidon konsultaatio. 2 Huomattava hypertriglyseridemia (yli 10 mmol/l, jopa ad 100 mmol/l) tai pankreatiittioireet edellyttävät ensisijaisesti lähes rasvatonta ruokavaliota ja alkoholinkäytön lopettamista. Oireisilla potilailla tarvitaan aluksi sairaalaseurantaa. 3 Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää statiinia, jotta seerumin LDL-kolesterolipitoisuus saadaan tavoitealueen ylärajan alapuolelle. Dyslipidemioiden lääkehoidossa vakuuttavin sekä primaari- että sekundaaripreventiota koskeva tutkimusnäyttö on saatu statiineista [176]. * Myös fibraattien nikotiinihapon ja resiinien hyödyistä on tutkimusnäyttöä. * Mitä suurempi tutkittavien kardiovaskulaaritapahtumien absoluuttinen riski on, sitä pienempi lääkehoidon NNT-luku on ollut keskimäärin viisi vuotta kestäneissä tutkimuksissa. * NNT-luku kuvaa kuitenkin epäluotettavasti pitkäaikaissairauden ehkäisyn merkitystä, kun tutkimuksen kesto on vain muutamia vuosia [177]. Koska dyslipidemian lääkehoidosta (erityisesti statiineista) saatu näyttö on hyvin vahva, lumekontrolloidut tutkimukset eivät ole enää mahdollisia muutoin kuin joissakin erityisryhmissä. Lääkkeiden vaikutusmekanismien osalta viitataan yleiskatsaukseen [47]. Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesteroli-, HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksien mittaustulokset (taulukko 3). Tutkimuksista käytetyt lyhenteet on selitetty sähköisessä tausta-aineistossa. Statiinit Yleistä Statiinit ovat olleet kliinisessä käytössä vuodesta 1987, ja niiden hyödyt ja haittavaikutukset tunnetaan jo hyvin [178]. Statiinien kliinisesti merkittävin lipidivaikutus on tehokas LDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen. Statiinit myös suurentavat HDL-kolesteroli- ja pienentävät triglyseridipitoisuutta. Statiineilla on myös niin sanottuja pleiotrooppisia vaikutuksia (muita kuin lipidivaikutuksia). Näiden merkitys kolesterolivaikutusten lisäksi kliiniseen hyödyn kannalta on kuitenkin epävarma [179]. Statiinihoito esimerkiksi pienentää tulehdustilaa heijastavaa herkän CRP:n pitoisuutta, mutta tämä muutos liittyy pääosin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemiseen [180, 181]. Suuressa HPS-tutkimuksessa statiinihoidon hyöty ei riippunut lähtövaiheen CRP-pitoisuudesta [182]. Statiinit vähentävät ateroskleroottista sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta ja -kuolleisuutta. Koska ateroskleroosi on keskeinen mekanismi sepel-, kaula- ja aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden [183] muutoksissa, dyslipidemioiden hoito on hyödyllistä 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Taulukko 4. Statiinien toisiaan vastaavat annokset ja käyttöannokset (mukailtu artikkeleista [ ]) Statiini Vastaava annos (mg/vrk) ¹ Atorvastatiini Fluvastatiini Lovastatiini Pravastatiini Simvastatiini Rosuvastatiini Valmistajan annossuositus (mg/vrk) ¹ Vastaavat annokset ovat suuntaa-antavia. Käytännössä annos on aina säädettävä yksilöllisen hoitovasteen mukaan. kaikkien niiden kannalta. Eri statiinien annosvastaavuuksia LDLkolesterolipitoisuuden kannalta vertaillaan taulukossa 4 [184] ja kuvassa 1. Yksilölliset hoitovasteet saattavat vaihdella. Erityistapauksissa (esim. FH, sepelvaltimosairauskohtaus) statiinihoito aloitetaan suurella annoksella. Statiinien vaikutukset sairastavuuteen ja kuolleisuuteen Pitkäkestoisia tutkimuksia statiinien käytöstä on tehty eri vaikeusasteista valtimosairautta sairastavilla (sekundaaripreventio) ja kliinisesti oireettomilla (primaaripreventio), suuren ja pienen valtimosairausriskin potilailla. Satunnaistetuissa, keskimäärin 5 vuotta kestäneissä tutkimuksissa statiinihoito on pienentänyt kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimosairaustapahtumia lähtövaiheen valtimosairausriskistä riippumatta [176, 187, 188] A. Absoluuttinen hyöty on kuitenkin suurempi niillä, joilla lähtövaiheen riski on suurempi. Ainakin suuren riskin potilailla statiinihoidon vaikutukset ovat additiivisia [189, 190, 191]: hyöty saavutetaan muista samaan aikaan käytetyistä lääkkeistä, kuten asetyylisalisyylihaposta, beetasalpaajasta, ACE:n estäjästä tai ATR:n salpaajasta, riippumatta. Statiinihoidosta on osoitettu olevan hyötyä kaikissa merkittävissä alaryhmissä sekä primaari- että sekundaaripreventiossa: miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, yli ja alle 65-vuotiailla, valtimosairautta sairastavilla ja sairastamattomilla sekä diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [5]), [176, 187, 188, 192] A. Statiinihoito vähentää merkittäviä valtimosairaustapahtumia suuren vaaran naispotilailla sekä primaari- että sekundaaripreventiossa [ , ] A. Sydän- tai muun leikkauksen aikainen statiinihoito ilmeisesti vähentää merkittäviä komplikaatioita [202, 203] B. Sepelvaltimokohtauksen aikana aloitettu statiinihoito parantaa ennustetta [ ] A. Statiinihoidosta on hyötyä myös kliinisissä erityisryhmissä. Aivovaltimosairaus * Suuriannoksinen atorvastatiinihoito ilmeisesti vähentää uusia aivoinfarkteja potilailla, joilla jo on aivoverenkiertohäiriö muttei sepelvaltimosairautta [212] B. Mainitussa tutkimuksessa atorvastatiini (80 mg/vrk) vähensi uusia aivovaltimosairaustapahtumia lumeeseen verrattuna 16 % ja kaikkia merkittäviä valtimosairaustapahtumia 20 %. Sydämen vajaatoiminta * Statiinihoidon hyödyn näyttävät ratkaisevan vajaatoiminnan etiologia ja se, missä vaiheessa hoito aloitetaan [213]. * Statiinihoito voi vähentää vajaatoiminnan ilmaantumista. * Iskeemistä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla statiinihoito ei vähentänyt merkitsevästi kuolemia tai uusia valtimosairaustapahtumia mutta se vähensi merkitsevästi vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja (14 %) [214]. * GISSI-HF-tutkimuksessa statiinihoidosta ei ollut hyötyä valikoimatonta vajaatoimintaa sairastavilla mutta erityisiä haittoja ei myöskään todettu [215]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty 2014 Aiemmat 1987, 1998 ja 2005 Tavoite parantaa väestön

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

kolesteroli olesteroli kolesteroli Kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli lesteroli ko l e s t e r o l i kolesteroli

kolesteroli olesteroli kolesteroli Kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli lesteroli ko l e s t e r o l i kolesteroli olesteroli lesteroli lesteroli lesteroli lesteroli teroli ko l e s t e r o l i k o l e s t e r o l i Kolesteroli Kolesteroli Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, tutkimusten mukaan noin seitsemällä kymmenestä

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot