Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä ateroskleroottisia valtimosairauksia. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimosairauksien kokonaisriskistä. Suositus antaa ohjeet dyslipidemioiden (suurentunut seerumin kokonais- tai LDLkolesterolipitoisuus, suurentunut triglyseridipitoisuus, pieni HDL-kolesterolipitoisuus tai näiden yhdistelmä) hoidosta aikuisilla, nuorilla ja lapsilla. Suositus noudattaa eurooppalaisen dyslipidemioiden hoitosuosituksen [1] ja eurooppalaisen valtimosairauksien ehkäisysuosituksen [2] päälinjoja. Valtimosairauksien kokonaisriski arvioidaan (ks. interaktiivinen kaavio suosituksen sähköisestä versiosta) aikaisemmin todetun valtimosairauden tai vastaavan riskin aiheuttavan sairauden (diabetes, krooninen munuaissairaus, familiaalinen hyperkolesterolemia (FH)) perusteella aikaisemmin terveillä suomalaiseen väestöaineistoon perustuvalla FINRISKIlaskurilla [3]. Suuren riskin rajana käytetään vähintään 10 %:n riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Terveenä pysyvien ihmisten tilaa luonnehtivat [2] * tupakoimattomuus * terveellinen ruokavalio * kohtuukuormitteisen kestävyysliikunnan harrastaminen vähintään 30 minuuttia päivittäin * alle 25 kg/m²:n painoindeksi (BMI) ja vyötärölihavuuden välttäminen * alle 140/90 mmhg:n verenpaine * seerumin alle 5 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus * seerumin alle 3 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus * plasman alle 6 mmol/l:n glukoosipitoisuus. Yksittäisiä lipidiarvoja ei tule sellaisenaan hoitaa, vaan hoito perustuu valtimosairauksien kokonaisriskin arvioon. Dyslipidemioiden hoidon perustana on aina elämäntapahoito. Suuren riskin henkilöillä tarvitaan yleensä myös lääkehoitoa, ensisijaisesti statiinia, joka vähentää ateroskleroottisen valtimosairauksien ilmentymiä. Dyslipidemia on tärkeä valtimosairauksien kokonaisriskiin vaikuttava tekijä. Lääkäri arvioi, mihin muihin tekijöihin (tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino) vaikuttamalla kokonaisriskiä voidaan tehokkaimmin pienentää. Sepelvaltimosairauskohtauksen yhteydessä suuriannoksisen statiinihoidon välitön aloittaminen on tarpeen. 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

3 Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu kaikille valtimosairauksien ehkäisyn ja dyslipidemioiden hoidon parissa työskenteleville. Hoidon tavoitteet Hoidon päätavoitteena on ateroskleroosin ja kaikkien siitä johtuvien valtimosairauksien (sepelvaltimosairaus, aivovaltimosairaus, suurten valtimoiden, kuten aortan, ateroskleroosi ja ääreisvaltimosairaus) ehkäisy ja hoito. Harvinaisessa vaikea-asteisessa hypertriglyseridemiassa tavoite on siihen liittyvän haimatulehduksen estäminen. Kokonaisriskin arviointi ja dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen Hoidon tarpeen määrittämisessä on keskeistä arvioida valtimosairauksien kokonaisriski kliinisten tietojen ja laboratoriokokeiden avulla. Kyseeseen tulevia sairauksia ovat etenkin jo olemassa oleva valtimosairaus ja diabetes, krooninen munuaissairaus ja familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), joita potevilla kokonaisriski on aina suurentunut. FINRISKI-laskuri arvioi, kuinka suuri riski henkilöllä on sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3, 4]. Oireettomien kokonaisriskiä arvioitaessa FINRISKI-laskurilla [3], (www.thl.fi/ finriski-laskuri) käytetään seuraavia tekijöitä: * sukupuoli * ikä * tupakointi * seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus * seerumin HDL-kolesterolipitoisuus * systolinen verenpaine * diabetes (kyllä/ei) * sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana, kyllä/ei). Muita riskinarvioon vaikuttavia seikkoja saattavat olla ylipaino (painoindeksi, vyötärönympärys) diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö: plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo tai heikentynyt glukoosinsieto. Ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [5], taulukko 1 (diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella). epäedulliset psykososiaaliset tekijät seerumin suurentunut triglyseridipitoisuus tulehdukselliset reumataudit vähäinen fyysinen aktiivisuus suurentunut seerumin herkän CRP:n pitoisuus muut uudet biomarkkerit [6]. FINRISKI-laskurin sijasta [4] voidaan myös käyttää eurooppalaisiin (mm. suomalaisiin) aineistoihin perustuvaa HeartScorelaskuria (www.heartscore.org), joka arvioi valtimosairauksista aiheutuvaa kuolemanvaaraa [2]. Suomalaiset [7 10] ja kansainväliset selvitykset [11 14] osoittavat edelleen selviä puutteita dyslipidemian, kohonneen verenpaineen ja ylipainon hoidon toteutuksessa ja tupakoinnin lopettamisessa. Herkän CRP:n [15] ja erityisesti muiden uusien biomarkkereiden käytön merkitys riskin arvioinnissa on vielä selkiytymätön [6]. Herkän CRP:n käyttö on toistaiseksi rajattu tapauksiin, joissa riskin suuruus lääkehoidon aloituksen kannalta on raja-arvoinen. Riskipotilaat olisi havaittava ajoissa, jotta hoidon hyöty koko elämänkaaren kannalta olisi optimaalinen. Dyslipidemioiden hoidon tärkeimmät kohderyhmät Tärkein kohderyhmä ovat suuren riskin potilaat. Ryhmään kuuluvat erityisesti ne, joilla on todettu 1. sepelvaltimosairaus (sairastettu sydäninfarkti, suoritettu revaskulari- 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 saatio, kajoavat ja kajoamattomat kuvantamistutkimukset) 2. sairastettu aivoinfarkti tai TIA (tai kuvantamistutkimuksin varmennettu merkittävä aivovaltimo- tai kaulavaltimosairaus). 3. muu ateroskleroottinen valtimosairaus (aortta, ääreisvaltimot) 4. diabetes (tyyppi 1 tai tyyppi 2), johon liittyy kohde-elinvaurio, kuten mikroalbuminuria, tai muita riskitekijöitä 5. vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta (arvioitu glomerulusten suodatusnopeus alle 30 ml/ min/1,73 m 2 ) 6. oireettomat, joiden riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana on FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 % [3, 4] (vastaa SCO- RE-työkalun mukaan vähintään 10 %:n valtimosairauskuoleman riskiä). Ryhmään kuuluvat myös oireettomat, joilla on 1. diabetes (tyyppi 1 tai tyyppi 2), johon ei liity kohde-elinvauriota tai muita riskitekijöitä 2. keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (arvioitu glomerulusten suodatusnopeus ml/min/1,73 m²) 3. perinnöllinen dyslipidemia (ks. kohtaa Perinnölliset dyslipidemiat), erityisesti * familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) (keskeisin) * familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia * tyypin III hyperlipidemia (harvinainen) 4. seerumin hyvin suuri kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesteroli vähintään 8,0 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus vähintään 6,0 mmol/l) 5. muu vaikea yksittäinen vaaratekijä, esimerkiksi huomattavasti kohonnut verenpaine 6. riskitekijäkasauma, jonka perusteella FINRISKI-laskurin mukaan laskettuna on vähintään 10 %:n riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3]. * Eräs esimerkki riskitekijäkasaumasta on metabolinen oireyhtymä (MBO), johon kuuluvat muun muassa vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, seerumin suuri triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriö. Näiden tekijöiden aiheuttama kokonaisriski arvioidaan edellä esitettyjen periaatteiden mukaan. Edellisiin ryhmiin kuuluvien hoidolla saavutetaan suurin lääketieteellinen ja todennäköisesti myös terveystaloudellinen hyöty [16]. Primaari- ja sekundaaripreventio Primaaripreventio kohdistetaan henkilöihin, joilla ei ole ollut ateroskleroottisen sairauden oireita tai löydöksiä. Elämäntapahoito on aina ensisijainen hoitokeino. Lääkehoito kohdistetaan vain niihin, joiden sairauksien kokonaisvaara on suuri elämäntapamuutoksien toteuttamisen jälkeenkin. Sekundaaripreventiolla pyritään estämään jo syntyneen sairauden pahenemista tai uusia sairauskohtauksia, mikä edellyttää elämäntapamuutosten lisäksi yleensä myös lääkehoitoa. Primaari- ja sekundaariprevention välinen raja on kuitenkin liukuva, koska oireettomilla voi olla yhtä suuri tai suurempikin valtimosairaustapahtuman riski kuin jo sairastuneilla. Jo ensimmäinen kohtaus saattaa olla tappava, jolloin sekundaariprevention hyödyt jäävät saavuttamatta. Epidemiologia Seerumin lipidipitoisuudet Suomessa Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyse- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

5 ridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:n ja naisilla vuoden ikään asti. Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Näistä poikkeavat lipidipitoisuudet ovat suomalaisessa väestössä yleisiä, mutta kaikki eivät tarvitse lääkehoitoa. FINRISKI tutkimuksen [17] aineistossa vuotiaiden keskimääräinen kokonaiskolesterolipitoisuus oli sekä miehillä että naisilla 5,3 mmol/l. * Kokonaiskolesterolipitoisuus oli vähintään 5 mmol/l noin 60 %:lla miehistä ja naisista. * Miehistä 35 %:lla ja naisista 37 %:lla pitoisuus oli 5 6 mmol/l ja 24 %:lla miehistä ja 21 %:lla naisista yli 6 mmol/l. * Yli 7 mmol/l:n pitoisuus oli 6 %:lla miehistä ja 5 %:lla naisista. * Vuoden 2007 tilanteeseen nähden seerumin kolesterolipitoisuus on suurentunut. Sukupuolien väliset erot hyperkolesterolemian yleisyydessä ovat edelleen pienentyneet. HDL-kolesterolipitoisuus oli pieni ( 1,0 mmol/l) 12 %:lla miehistä ja ( 1,2 mmol/l) 10 %:lla naisista. Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut (> 1,7 mmol/l) 28 %:lla miehistä ja 13 %:lla naisista. Pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä 1,0 mmol/l ja naisilla 1,2 mmol/l) ja suuri triglyseridipitoisuus (> 1,7 mmol/l) oli 7 %:lla miehistä ja 3 %:lla naisista. Vuoden 2007 FINRISKI-tutkimuksessa FINRISKI-riskilaskurilla arvioitu vähintään 10 %:n valtimosairausriski seuraavien kymmenen vuoden aikana oli vuotiaiden ryhmässä 0,9 %:lla miehistä muttei yhdelläkään naisista ja vuotiaiden ryhmässä 19 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Yli 60-vuotiailla valtimosairausriskin raja-arvo ylittyi miehistä 87 %:lla ja naisista 32 %:lla. Vuonna 2011 yhteensä henkeä sai dyslipidemialääkkeistä Kelan lääkekorvausta ja heistä valtaosa (99 %) käytti statiinilääkitystä [18]. Erityiskorvausoikeus lipidejä muuntaviin lääkeaineisiin (C10) oli vuoden 2011 lopussa :llä. Seerumin lipidipitoisuuksien ja ruokavalion viimeaikaiset muutokset FINRISKI tutkimuksen [17] mukaan seerumin kolesterolipitoisuus oli edeltäneellä viisivuotisjaksolla kasvanut vuotiailla miehillä 0,09 mmol/l ja naisilla 0,16 mmol/l. Edellisenä viisivuotiskautena väestön seerumin kolesterolipitoisuus pieneni ja tyydyttyneiden rasvojen saanti väheni. FINRAVINTO tutkimuksen alustavien tulosten mukaan [19, 20] rasvan kokonaissaanti on lisääntynyt vuodesta Kokonaisrasvan saanti vuonna 2012 oli vuotiailla yli 35 % kokonaisenergiasta sekä miehillä että naisilla. Myös tyydyttyneen rasvan saanti on lisääntynyt. Miehillä tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta kasvoi 13 %:sta 14 %:iin. Naisilla vastaava kasvu oli 12 %:sta 14 %:iin. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen saanti on myös hieman kasvanut, mutta monityydyttymättömien säilynyt ennallaan. Tyydyttyneiden (kovien) rasvojen osuutta tulisi edelleen vähentää, osin korvaamalla ne pehmeillä rasvoilla, jotta päästäisiin suositusten mukaiseen alle 10 %:iin energiansaannista nykyisen noin 14 %:n sijasta. Tyydyttyneen rasvan keskeiset lähteet vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. FINRA- VINTO tutkimuksessa juustojen ja voin sekä voita sisältävien levitteiden runsasta käyttöä todettiin kaikissa ikäryhmissä. Nuorilla miehillä korostui pizzan ja pikaruoan, vuotiailla miehillä makkaran ja rasvaisten liharuokien, nuorilla naisilla suklaan ja vuotiailla naisilla makeiden kahvileipien nauttiminen. FINRISKI tutkimuksen mukaan miesten ja naisten kehon painoindeksiarvoissa (BMI) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta vuoteen 2007 verrattuna. 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Lihavia (BMI 30 kg/m 2 ) oli vuotiaista miehistä 20 % ja naisista 19 % [21]. Ylipainosta on tullut merkittävä valtimosairauksien riskitekijä. Uusi lihavuuden taustatekijä lienee lisääntynyt alkoholinkulutus. Lapset ja nuoret Suomalaisten lasten ja nuorten seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on pienentynyt viimeisten vuoden aikana keskimäärin 0,4 mmol/l (9 %). LASERI-tutkimuksen mukaan vuonna 1980 seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus oli 6-vuotiailla 5,0 mmol/l, 9-vuotiailla 5,0 mmol/l, 12-vuotiailla 4,9 mmol/l ja 15-vuotiailla 4,6 mmol/l [22, 23]. STRIP-tutkimuksessa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kokonaiskolesteroliarvoksi saatiin 7-vuotiailla verrokkiryhmän lapsilla 4,5 mmol/l, 10-vuotiailla 4,6 mmol/l, 12-vuotiailla 4,4 mmol/l ja 14-vuotiailla 4,2 mmol/l [24]. 4-vuotiailla lapsilla 1990-luvun alussa kokonaiskolesteroliarvoksi STRIP-tutkimuksen verrokkilapsilla saatiin 4,4 mmol/l ja 2010-luvun alussa toisessa turkulaistutkimuksessa 4,1 mmol/l [25, 26]. Aikuisväestön ruokavalion myönteiset muutokset, kuten tyydyttyneen rasvan vähentynyt saanti, ovat nähtävissä myös lapsilla. Vuonna 1980 tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta oli 3 15-vuotiailla keskimäärin 20 % [23] luvun lopussa ja 2000-luvun alussa turkulaisilla 4 14-vuotiailla vastaava osuus oli % [24]. Vuosina tyydyttyneen rasvan osuus 6 8-vuotiailla kuopiolaislapsilla oli noin 12 % [27]. Suunta on hyvä, mutta tyydyttyneen rasvan keskimääräinen saanti ylittää edelleen suosituksen (alle 10 % kokonaisenergiasta). Myönteisten ruokavaliomuutosten vastapainona ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntyneet merkittävästi. 5-vuotiailla muutos on ollut pieni: pojilla ylipainoisten osuus oli vuonna % ja 20 vuotta myöhemmin edelleen 10 %. Tytöillä vastaava osuus oli vuonna % ja vuonna % [28]. Sen sijaan 12-vuotiailla lisäys on huomattava: tytöillä ylipainoisten osuus on suurentunut 13 %:sta 19 %:iin ja pojilla vastaavasti 13 %:sta 24 %:iin. Merkittävin syy ylipainoisuuden lisääntymiseen on todennäköisesti arkiliikunnan väheneminen. Alle kouluikäisillä spontaani leikkiminen ja liikkuminen ei ole muuttunut. Kouluikäisillä taas motorisoitunut ympäristö ja viihdetekniikan ja sosiaalisen median yleistyminen ovat vähentäneet päivittäistä energiankulutusta. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset) [29]. ateroskleroosin riskitekijöinä Hyperkolesterolemia on keskeinen syy ateroskleroosin kehittymiseen sepelvaltimoihin, ja se on tärkeä tekijä myös aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden ateroskleroosin synnyssä. Seerumin suuren kokonaiskolesterolipitoisuuden ja erityisesti suuren LDL-kolesterolipitoisuuden haitallisista vaikutuksista valtimosairauden syntyyn on vuosikymmenien tutkimustyön tuloksena monipuoliset todisteet [30 35]. Ikä vaikuttaa kolesterolipitoisuuden merkitykseen ateroskleroosin riskitekijänä. Keski-iän kokonaiskolesterolipitoisuus ennustaa vahvasti kuolleisuutta myöhäisellä iällä [36]. Suuren henkilöä käsittävän meta-analyysin mukaan kolesteroli on sepelvaltimosairauskuoleman riskitekijä jopa yli 80 vuoden ikään, joskin sen vaikutuksen suuruus heikkenee iän myötä [37]. Iäkkäillä kolesterolin merkitys riskitekijänä saattaa heikentyä tai jopa muuttua käänteiseksi muun muassa kolesterolipitoisuutta pienentävien sairauksien takia [38 41]. Jos seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy seerumin pieni HDL- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

7 kolesterolipitoisuus, sepelvaltimosairauden vaara on merkittävästi suurentunut. Hypertriglyseridemiaan liittyy myös muita aterogeenisia tekijöitä, joita ei rutiininomaisesti mitata, kuten pienet tiheät LDL-hiukkaset ja hidastunut aterianjälkeinen lipidiaineenvaihdunta. Hypertriglyseridemia on yhteydessä myös MBO:n aterogeenisiin osatekijöihin (insuliiniresistenssi, vyötärölihavuus, häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunta ja kohonnut verenpaine). MBO on suomalaisillakin varsin yleinen [42, 43]. MBO ennakoi diabeteksen kehittymistä, ja siihen liittyy suurentunut valtimosairauden vaara [44, 45]. MBO:n esiaste voidaan todeta jo hyvin nuorella iällä, ja sen syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että elämäntavat. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset) [29]. Diagnosoitu tyypin 2 diabetes suurentaa kliinisen valtimosairauden riskiä vielä selvemmin kuin pelkkä MBO. Lisäksi valtimosairaus on diabeetikolla yleensä vaikeampi kuin muilla. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta. Myös tyypin 1 diabetes suurentaa valtimosairauden riskiä, erityisesti kun siihen liittyy mikroalbuminuria, muu mikrovaskulaarisairaus tai muita riskitekijöitä. Diagnostiikka Dyslipidemian diagnostiikka perustuu seerumin kokonaiskolesteroli-, triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuden määritykseen (vähintään 8 mutta mieluiten 12 tuntia eli yön yli kestäneen paaston jälkeen) ja yleensä näiden pitoisuuksien perusteella Friedewaldin kaavalla laskettavaan LDLkolesterolipitoisuuteen [46] (ohjelma; ks. sähköinen tausta-aineisto): LDL-kolesterolipitoisuus = kokonaiskolesterolipitoisuus HDL-kolesterolipitoisuus triglyseridipitoisuus / 2,2. * Laskentakaava on riittävän luotettava, jos seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4,5 mmol/l. LDL-kolesterolin nykyiset tavoitearvot perustuvat tutkimuksiin, joissa LDLkolesterolipitoisuus on määritetty Friedewaldin kaavalla. Suorat seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta mittaavat menetelmät ovat yleistymässä. Dyslipidemian määritelmä Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa * seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l * triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l * HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai Dyslidipidemiassa edelliset tekijät voivat esiintyä yksinään tai erilaisina yhdistelminä. Erityyppisten dyslipidemioiden patogeneesin osalta viitataan yleiskatsaukseen [47]. Edellä mainittuja dyslipidemisiä lipidiarvoja ei tule sellaisenaan hoitaa, vaan hoito perustuu valtimosairauksien kokonaisriskin arvioon. Yleisesti käytetty kokonaiskolesterolin rajaarvo 5,0 mmol/l ei tarkoin erottele suuren ja pienen riskin yksilöitä, vaan kyseessä on lukuarvo, jonka yläpuolella riski alkaa väestössä suurentua eksponentiaalisesti. Erityisesti naisilla lievästi raja-arvon ylittävä kokonaiskolesterolipitoisuus saattaa selittyä suuresta HDL-kolesterolipitoisuudesta. Dyslipidemian diagnoosin tulee perustua ainakin kahteen lipidimäärityskertaan seerumin paastonäytteestä, josta on määritetty seerumin kokonaiskolesteroli-, HDL-kolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus. Jos potilas joutuu sairaalaan sepelvaltimosairauskohtauksen vuoksi, ensimmäinen seeruminäyte lipidimäärityksiä varten tulee ottaa mahdollisimman pian. Sairaalassa aloitettu suuriannoksinen statiinilääkitys on aiheellinen lipidipitoisuuksista riippumatta. Ennen dyslipidemian diagnoosin tekoa on pyrittävä sulkemaan pois seuraavat tilapäiset tai sekundaarista dyslipidemiaa aihe- 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 uttavat tekijät, jotka voivat vaikuttaa seerumin lipidipitoisuuksiin ja jotka voidaan mahdollisesti korjata tai poistaa: Hypotyreoosi (myös subkliininen) usein suurentaa huomattavasti LDL-kolesterolipitoisuutta. Tuore sydäninfarkti ja akuutit infektiot pienentävät seerumin LDL- ja HDLkolesterolipitoisuuksia ohimenevästi. Raskausaika suurentaa seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia ohimenevästi. Maksa- ja munuaissairaudet voivat vaikuttaa kaikkiin lipidipitoisuuksiin. Anorexia nervosa suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta. Lääkeaineet: * Anaboliset steroidit pienentävät voimakkaasti HDL-kolesterolipitoisuutta. * Uudemmista (epätyypillisistä) psykoosilääkkeistä ketiapiini, klotsapiini, olantsapiini, paliperidoni ja risperidoni saattavat aiheuttaa dyslipidemiaa, tavallisimmin triglyseridipitoisuuden suurenemista [48, 49]. * HIV-lääkkeistä erityisesti proteaasin estäjät voivat aiheuttaa dyslipidemiaa, jossa kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet ovat suurentuneet [50, 51]. * Aknen hoitoon käytettävä A-vitamiinijohdos isotretinoiini voi aiheuttaa dyslipidemiaa, tavallisimmin triglyseridipitoisuuden suurenemista ja HDL-kolesterolipitoisuuden pienenemistä [52]. * Lääkkeiden vaikutuksista veren rasvapitoisuuksiin ks. [53]. Alkoholi: * Lyhytaikainen alkoholin suurkulutus saattaa suurentaa triglyseridipitoisuutta huomattavasti. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito [54]. * Krooniseen alkoholismiin liittyvät pienentynyt LDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt triglyseridipitoisuus. Edellä mainituista tekijöistä käytännössä tärkein on kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen asianmukainen hoito voi poistaa varsinaisen lipidihoidon tarpeen, mutta potilasta on seurattava huolellisesti [55]. Muita päteviä valtimosairauden riskin indikaattoreita, jotka eivät ole maassamme rutiinikäytössä, ovat apolipoproteiinimääritykset apob ja apoa1 sekä niiden suhde apob/apoa1 [56] ei-hdl-kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesterolipitoisuus miinus HDL-kolesterolipitoisuus) [57]. * Ei-HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvot ovat 0,8 mmol/l suuremmat kuin vastaavat LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvot. Perinnölliset dyslipidemiat Perinnölliset dyslipidemiat on pyrittävä havaitsemaan ja hoitamaan tehokkaasti. Niistä antaa usein vihjeen ensimmäisen asteen sukulaisen nuorena diagnosoitu valtimosairaus. Jos potilaalla todetaan varhainen valtimosairaus (esim. sepelvaltimosairaus miehellä alle 55-vuotiaana tai naisella alle 65-vuotiaana) tai viitteitä perinnöllisestä dyslipidemiasta (esim. iho- tai jänneksantomatoosi), on muistettava aloittaa myös lähisukulaisten tutkiminen. Ensisijaisesti on tutkittava vanhemmat, sisarukset, lapset ja lastenlapset [58 60]. Myös erikoiset kliiniset löydökset (esim. silmissä) voivat johtaa harvinaisten geneettisten dyslipidemioiden jäljille (ks. kohtaa erikoissairaanhoidon konsultaatio). Perinnöllisen dyslipidemian, esimerkiksi familiaalisen hyperkolesterolemian (FH), diagnostiikassa voidaan tarvita potilaan ja hänen sukulaistensa valtimosairausanamneesin, kliinisen kuvan (esim. ksantoomat) ja lipidimääritysten lisäksi erikoistutkimuksia (esimerkiksi LDL-reseptorigeenin mutaation osoitus). Perinnöllisten dyslipidemioiden tärkeimmät esiintymismuodot ovat seuraavat: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

9 Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH): * FH:n esiintyvyys on 1:500, eli Suomessa on arvioiden mukaan noin FH-potilasta. * Todellinen lukumäärä saattaa olla suurempi, sillä esimerkiksi tuoreiden tanskalaisarvioiden mukaan FH:n esiintyvyys voi olla huomattavasti suurempi kuin 1:500 [61]. * FH periytyy siten, että jokaisella FH-vanhemman lapsella on 50 %:n todennäköisyys periä viallinen geeni sukupuolesta riippumatta. Yksi FH-geeni riittää aiheuttamaan taudin ilmaantumisen, joten riittää, että toisella vanhemmalla on viallinen geeni. FH-lapsen on siis täytynyt saada FHgeeni jommaltakummalta biologiselta vanhemmaltaan, jolla on FH-tauti. Toisaalta jos FH-vanhemman lapsista kenelläkään ei ole FH-tautia, FHgeenin eteneminen kyseisessä sukuhaarassa pysähtyy. Koska perheet ovat nykyisin pieniä, 50 %:n periytyvyyden osoittamiseksi tarvitaan sukututkimus, jolloin tutkittavien lukumäärä suurenee. Sukututkimuksen avulla löydetään FH-tautia sairastavat sukulaiset ja asianmukainen hoito voidaan aloittaa. Useissa Euroopan maissa on käytössä sukututkimukseen perustuva cascade screening eli sukupolvesta toiseen etenevä seulonta, jossa FHpotilaan ensimmäisen ja toisen asteen sekä mahdollisesti myös kolmannen asteen sukulaiset tutkitaan systemaattisesti. FH-potilaiden sukulaisten seulontamenetelmän tehokkaan käytön avulla on Alankomaissa löydetty noin 70 % arvioidusta FH-potilasmäärästä. * Jänneksantoomat ovat diagnostinen löydös. * Vaikka FH:ssa seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on usein yli 8 mmol/l, FH:n mahdollisuus on otettava huomioon jo silloin, kun pitoisuus on yli 6,5 mmol/l etenkin nuorilla (ks. kohtaa Lapset ja nuoret). Suuri kokonaiskolesterolipitoisuus on seurausta suuresta LDL-kolesterolipitoisuudesta. * FH:lle on tyypillistä myös se, etteivät seerumin triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet ole poikkeavia. FH ei kuitenkaan suojele potilasta muiden dyslipidemiamuotojen kehittymiseltä (esim. MBO lihomisen seurauksena). * LDL-reseptorigeenistä on löydetty maailmanlaajuisesti jo yli FH-taudin aiheuttavaa mutaatiota. Toisaalta geneettisesti eristyneessä Suomessa on vain seitsemän yleistä LDL-reseptorigeenin mutaatioita, ja ne kattavat suurimman osan mutaatioista. Niinpä FH:n diagnoosi voidaan Suomessa varmistaa noin 90 %:ssa tapauksista rutiinikäytössä olevalla seitsemän valtamutaatiota diagnosoivalla verinäytteen geenitutkimuksella [62]. * Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta ja kohdasta Erikoissairaanhoidon konsultaatio. Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH): * FKH on yleisin perinnöllinen dyslipidemia. Sitä esiintyy 1 2 %:lla väestöstä ja jopa 20 %:lla varhain sepelvaltimosairauden saaneista. * On tyypillistä, että FKH-potilaalla ja hänen sukulaisillaan esiintyy dyslipidemian erilaisia ilmenemismuotoja (hyperkolesterolemia, hypertriglyseridemia tai niiden yhdistelmä) ja että ilmenemismuodot saattavat vaihdella ajan kuluessa. * Tärkeä diagnostinen vihje on anamnestinen tieto sukulaisissa nuorena esiintyvästä sepelvaltimosairaudesta. * Diagnoosin varmistaminen ei ole mahdollista, koska luotettavaa diagnostista testiä ei ole. Niinpä FKHdiagnoosi jää yleensä tekemättä, varsinkin ilman sukulaisten lipidiarvojen tutkimista ja anamnestisia tietoja sepelvaltimosairauden esiintymisestä. * Pelkkä epäilykin FKH:sta on kuiten- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 kin tärkeä, sillä se on selvä vihje potilaalla ja hänen sukulaisillaan ilmenevän dyslipidemian aiheuttamasta poikkeuksellisen suuresta sepelvaltimosairausvaarasta ja dyslipidemian tehokkaan hoidon tarpeellisuudesta. Tyypin III hyperlipidemia eli familiaalinen dysbetalipoproteinemia (erittäin harvinainen): * Kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet ovat yleensä suurentuneet 5 10 mmol/l:iin. * Tyypillisiä löydöksiä ovat kämmenvakojen keltaisuus ja kyynärpäiden ja polvien ihoksantoomat, jotka ovat punertavia ja kyhmyisiä. * Yleensä potilaalla on apoe2/e2- genotyyppi. * Dyslipidemia kehittyy potilaille, joilla on apoe2/e2-genotyyppi ja lisäksi jokin muu dyslipidemiaa aiheuttava tekijä eli diabetes, ylipaino, hypotyreoosi tai jokin hypertriglyseridemiaa aiheuttava syy. Muista harvinaisista perinnöllisistä dyslipidemioista ks. lisätietoa [47]. Tavoiteltavat lipidiarvot Taulukko 1. Hoidon tavoite eli LDL-kolesterolipitoisuus (mmol/l) riskin arvioinnin jälkeen erityisen suuren, suuren ja pienen riskin potilailla. Erityisen suuri riski Suuri riski Väestötasolla tärkeimmät terveyttä edistävät lipidiarvot ovat seerumin alle 5,0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3,0 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus [2]. Hoidon tavoitteet esitetään taulukossa 1 ja interaktiivisessa kaaviossa; ks. suosituksen sähköinen versio. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on ensisijainen hoidon kohde. Sitä koskevat tavoitteet esitetään seuraavassa [1, 2]. Erityisen suuren riskin potilailla tavoitteena on alle 1,8 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus tai pitoisuuden vähintään 50 %:n pienenemä. Ryhmään kuuluvat ne, joilla on sepelvaltimosairaus tai muu ateroskleroottinen valtimosairaus tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes, johon liittyy kohde-elinvaurio tai muita riskitekijöitä vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta (GFR alle 30 ml/min/1,73 m²) tai oireettomat, joilla valtimosairauksien riski (riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana [3]) on FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 %. Suuren riskin potilaiden tavoitteena on alle 2,5 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus. Ryhmään kuuluvat muut diabeetikot kuin edellä mainitut keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (GFR ml/min/1,73 m²) sairastavat oireettomat, joilla valtimosairauksien riski on FINRISKI-laskurin mukaan 10 14,9 %. Perusteita tiukoille LDL-kolesterolitavoitteille esitetään sähköisessä tausta-aineistossa. HDL-kolesteroli- tai triglyseridipitoisuuden muuttaminen ei kuulu hoidon tavoitteisiin, mutta niitä käytetään riskin arvioinnissa (ks. kohtaa Kokonaisriskin arvio ja dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen). Elämäntapamuutokset Pieni riski alle 1,8 1 alle 2,5 1 alle 3,0 1 tai vähintään 50 %:n pieneneminen Yleistä Valtimoterveyttä edistävät elämäntavat ovat kokonaisuus, johon kuuluvat terveellinen ravinto säännöllinen liikunta tupakattomuus liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni. Elämäntapamuutokset ovat dyslipidemian hoidon perusta ja usein riittävä hoito pie- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

11 Taulukko 2. Elämäntapamuutoksien vaikutus seerumin lipoproteiinipitoisuuksiin ([1], mukailtu). Elämäntapamuutos Vaikutus seerumin lipidipitoisuuteen Näyttö Tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentäminen ja korvaaminen kerta- ja monityydyttymättömillä rasvahapoilla Transrasvan saannin vähentäminen ja korvaaminen moni- ja kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla KOL, LDL, TG [72] KOL, LDL, HDL [73] Kuidun saannin lisääminen KOL, LDL [74, 75] A Kolesterolin vähentäminen ruokavaliosta KOL, LDL [76] Kalan käytön lisääminen TG [77, 78] Vähäkuituisten hiilihydraattien käytön vähentäminen TG [79] Laihduttaminen (ylipainoiset) KOL, LDL, HDL, TG [80 82] A Alkoholinkäytön vähentäminen TG [83] Tupakoinnin lopettaminen HDL [84] B Kestävyysliikunta KOL, LDL, HDL, TG [85 87] A Lihasvoimaharjoittelu (kuntosali) LDL, TG [87 89] A KOL, kokonaiskolesteroli; LDL, LDL-kolesteroli; HDL, HDL-kolesteroli; TG, triglyseridit Pitoisuus suurenee vähän. Pitoisuus suurenee paljon. Pitoisuus pienenee vähän. Pitoisuus pienenee paljon. nen riskin potilaille. Taulukossa 2 esitetään ruokavalioon ja muihin elämäntapoihin kohdistuvien muutosten vaikutuksia seerumin lipidipitoisuuksiin. Suuren riskin potilailla (ks. kohtaa Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen) ruokavaliomuutokset pienentävät kokonaiskolesterolipitoisuutta keskimäärin 3 10 %, [63 65] A. Lääkehoito on usein syytä aloittaa samaan aikaan kuin elämäntapamuutokset, koska riskiä voidaan siten pienentää kaikkein tehokkaimmin. Kohtuullisen rasvainen, rasvakoostumukseltaan suosituksen mukaiseksi muutettu ja runsaskuituinen ruokavalio, laihdutus ja liikunnan lisääminen vähensivät tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista 58 % potilailla, joiden glukoosinsieto oli heikentynyt [66, 67]. Aina ensin arvioidaan valtimosairauksien kokonaisriski ja suunnitellaan sen pohjalta hoito potilaan kanssa. Lisäksi on muistettava mahdollinen sekundaarinen dyslipidemia, erityisesti subkliininen hypotyreoosi. Elämäntapamuutokset perustellaan ja potilaan valmiutta niihin arvioidaan. Elämäntapamuutosten onnistumisen edellytyksenä ovat potilaan hyvä motivaatio sekä riittävä ja ammattitaitoinen ohjaus. Ohjauksessa käytetään potilaskeskeistä työotetta, ei määräämistä [68 70]. Potilaalle annetaan tietoa hänelle sopivista hoitomahdollisuuksista (taulukko 2) ja neuvotellaan yhdessä, mitkä vaihtoehdot hänen tapauksessaan tulevat kysymykseen. Keskustelussa korostetaan, että päävastuu potilaan elämäntapamuutoksista on hänellä itsellään. Riskilaskurit ovat käyttökelpoisia apuvälineitä motivoinnissa. Ks. FINRISKIlaskuri [3] ja interaktiivinen kaavio. Elämäntapamuutosten toteutumisen ja pysyvyyden turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota [68 70]. * Esimerkiksi ruokavaliohoitoon sitou- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 tumista on voitu parantaa kahden viikon välein kolmen kuukauden aikana tehdyillä puhelinyhteydenotoilla, joissa keskityttiin haasteellisista syömistilanteista selviytymiseen [71]. Ravitsemushoito Ravinnon vaikutus valtimosairaustapahtumiin Valtimoterveyttä edistävän ruokavalion yleisperiaatteet ovat (taulukko 2) monipuolisuus vähäinen tyydyttyneen ja transrasvan (kovan rasvan) käyttö * Ks. sähköinen tausta-aineisto kovan rasvan lähteistä. kohtuullinen tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan käyttö runsas kuidun saanti * Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta. vähäinen suolan käyttö sopiva energian saannin ja kulutuksen suhde. Yleisperiaatteita noudattavat ruokavaliot, kuten Välimeren ruokavalio [90 93] ja Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) -ruokavalio [94], pienentävät valtimosairauksien laskennallista riskiä [95] ja etenevissä väestötutkimuksissa niiden noudattaminen ennustaa pienentynyttä sairastumis- ja kuolleisuusriskiä. Pitkäkestoinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio vähentää sepelvaltimosairauden ilmaantuvuutta ja sairauden aiheuttamaa kuolleisuutta [96 100]. Dyslipidemioiden hoidossa ruokavaliomuutoksilla pyritään rasvojen osalta vähentämään kovan rasvan (tyydyttyneiden ja transrasvojen) käyttöä ja korvaamaan kova rasva pehmeällä rasvalla (tyydyttymättömillä rasvahapoilla). * Muutoksien seurauksena seerumin LDL-kolesterolipitoisuus pienenee ja HDL-kolesterolin osuus kokonaiskolesterolista pysyy samana tai jopa suurenee. Pitkäkestoiset ruokavaliomuutokset, jotka tähtäävät tyydyttyneen rasvan vähentämiseen ja monityydyttymättömän rasvan lisäämiseen, pienentävät ateroskleroottisiin sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuutta [ ] A, [104, 105]. Valtimosairaustapahtumia on saatu näin vähennetyksi 16 % ja yli kaksi vuotta kestäneissä hoitokokeiluissa jopa 24 % [106]. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä on vähentänyt sepelvaltimosairaustapauksia tehokkaammin kuin rasvan kokonaismäärän vähentäminen [107]. Ravinnon rasvan kokonaismäärää vähennettäessä sekä seerumin LDL-kolesteroli- että HDL-kolesterolipitoisuus pienenevät [72]. Ei ole tarpeen pyrkiä erityisen vähärasvaiseen (< 25 % energiansaannista) ruokavalioon, koska siinä pehmeän rasvan saanti jää usein liian pieneksi ja lipidivaikutukset ovat epäedulliset [108]. Lääke- ja ravitsemushoidolla on toisiaan täydentävä vaikutus, joten myös lipidilääkkeitä käyttävä potilas hyötyy ravitsemushoidosta [109]. Energiaravintoaineiden osuus ruokavaliossa voi vaihdella, kunhan rasvan, hiilihydraattien ja proteiinien laatuun kiinnitetään huomiota suosimalla pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, kuitupitoisia hiilihydraattilähteitä ja kasvikunnan proteiinilähteitä [110]. Hiilihydraattien laatu ilmeisesti vaikuttaa sydäninfarktiriskiin korvattaessa tyydyttynyttä rasvaa hiilihydraateilla siten, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla, kuten vaaleilla viljatuotteilla ja sokeripitoisilla tuotteilla, ei ole edullista [111] B. Säännöllinen kalan (erityisesti rasvaisen) nauttiminen 2 3 kertaa viikossa liittyy pienempään valtimosairauskuolleisuuteen [112]. Muun muassa rypsiöljyssä esiintyvän alfalinoleenihapon (kasvikunnan n-3-sarjan monityydyttymätön rasvahappo) lisääntynyt saanti kovan rasvan sijasta pienentää seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta [113, 114]. Vaikutusta valtimosai- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

13 raustapahtumiin ei kuitenkaan ole johdonmukaisesti osoitettu [ ]. Yksittäisten ravintoaineiden saantiin keskittyneissä pitkäkestoisissa kohorttitutkimuksissa ruoasta saatavat monityydyttymättömät rasvahapot ja pitkäketjuiset n- 3-rasvahapot ovat olleet valtimosairauksilta suojaavia ja transrasvat haitallisia. Rasvan kokonaismäärä, tyydyttyneet rasvahapot ja kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat olleet vaikutuksiltaan neutraaleja [93, 121, 122]. Tämän tyyppisiin tutkimuksiin liittyy metodisia ongelmia [121, 123], joista tärkein on se, ettei ravitsemuksen kokonaisuutta voida riittävästi hallita tilastollisen vakioinnin keinoin. On oleellista korvata tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömällä rasvalla eikä nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla (ks. edellä). Tyydyttyneen rasvan merkitys voi jäädä piiloon, jos tiedot korvaavista, jopa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista ravintoaineista puuttuvat. Seerumin suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus Tärkein seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta suurentava ravintotekijä on liian suuri kovan rasvan määrä. Kovan rasvan osittainen korvaaminen pehmeällä rasvalla pienentää kiistattomasti seerumin LDL- ja lähes poikkeuksetta myös kokonaiskolesterolipitoisuutta [72, ]. Tyydyttynyttä ja transrasvaa tulisi olla ruokavaliossa alle 10 % energiasta. Optimaaliseksi tyydyttyneen rasvan osuudeksi katsotaan alle 7 prosenttia energiasta [1]. Transrasvat, joita saadaan maitorasvasta ja punaisesta lihasta sekä osittain kovetetuista kasvirasvoista, suurentavat LDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta [73, 79]. Transrasvan lähteen (luonnolliset vs. teolliset) vaikutuksesta on niukalti tutkimustietoa [128], joten on syytä rajoittaa transrasvojen kokonaismäärää. Transrasvan lähteet ovat pitkälti samat kuin tyydyttyneen rasvan lähteet. Pehmeää rasvaa tulisi olla vähintään kaksi kolmasosaa rasvasta. Jos rasvan määrä ruokavaliossa on suositusten mukainen, seerumin lipidipitoisuuksien kannalta ei ole käytännössä merkitystä, onko pehmeä rasva kerta- vai monityydyttymätöntä. Monityydyttymättömän rasvan valtimosairauksilta suojaava vaikutus on kuitenkin dokumentoitu paremmin kuin kertatyydyttymättömän (ks. edellä). Kovan rasvan korvaaminen kertatyydyttymättömällä rasvalla ruokavalioissa, joissa rasvan määrä on % energiasta, ilmeisesti vaikuttaa edullisesti seerumin lipidipitoisuuksiin [129, 130] B. Keskeiset tekijät kovan rasvan määrän vähentämiseksi ruokavaliossa: 1. rasvaisten maitovalmisteiden sijaan rasvattomat ja hyvin vähärasvaiset nestemäiset maitovalmisteet eli maito, piimä, jukurtti ja viili (rasvaa enintään 1 %) 2. rasvaisten juustojen sijaan vähärasvaiset juustot (rasvaa enintään 17 %) 3. voin ja voi-kasviöljyseosten eli rasvaseosten välttäminen 4. rasvaisen lihan sijaan vähärasvainen liha, esimerkiksi paistit, fileet ja muut ruhonosat, joista on poistettu näkyvä rasva 5. rasvaisten leikkeleiden sijaan vähärasvaiset leikkeleet, esimerkiksi keittokinkku, uunikinkku ja kalkkunaleike (rasvaa enintään 4 %) 6. vähärasvaiset tai rasvattomat ruoanvalmistusmenetelmät, esimerkiksi keittäminen, hauduttaminen uunissa tai liedellä tai öljyn tai pehmeän margariinin käyttö ruoanvalmistuksessa voin ja voita sisältävien rasvaseosten sijaan. Ks. sähköinen tausta-aineisto kovan rasvan vähentämisestä. Keskeiset tekijät pehmeän rasvan osuuden suurentamiseksi ruokavaliossa: 1. pehmeää kasvimargariinia (rasvaa %) leivälle noin 1 tl/viipale 2. öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta 1/2 1 rkl/salaattiannos 3. kalaa 2 3 kertaa viikossa valmistettuna rasvattomin ruoanvalmistusmenetel- 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 min tai pehmeää rasvaa käyttämällä 4. tarvittaessa kasviöljy, juokseva margariini ( pullomargariini ) tai pehmeä leipärasva ruoanvalmistuksessa 5. kasviöljy, juokseva margariini tai pehmeä leipärasva leivonnassa 6. maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä noin 2 rkl/vrk Kuitu: Kuidun saantia tulee lisätä. Viljatuotteista tulee valita täysjyvävalmisteita. 6 9:ää leipäviipaletta vastaava määrä täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita sekä runsas määrä (vähintään noin 500 g) kasviksia, marjoja ja hedelmiä takaavat riittävän päivittäisen kuidun saannin. * 1 dl täysjyväpastaa tai -riisiä vastaa yhtä leipäviipaletta ja lautasellinen täysjyväpuuroa kahta leipäviipaletta. Ravintokuidut, joiden lähteenä ovat kasvikset, marjat, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet, pienentävät seerumin kokonaisja LDL-kolesterolipitoisuutta 3 5 % [74, 75] A. Runsas ravintokuidun saanti saattaa pienentää valtimosairausriskiä [ ] C. Ks. sähköinen tausta-aineisto hyvistä kuitulähteistä. Ravinnon kolesteroli: Kolesterolin saanti on suositeltavaa rajoittaa alle 300 mg:aan vuorokaudessa. Kolesterolin saanti vähenee samalla, kun vähennetään kovaa rasvaa sisältävien tuotteiden, erityisesti rasvaisten maitovalmisteiden, käyttöä. Runsaasti kolesterolia sisältävistä elintarvikkeista kananmunia on suositeltavaa nauttia enintään kaksi viikossa (ottamalla myös huomioon ruoissa ja leivonnaisissa mukana oleva kananmuna) [ ]. Yhdessä kananmunan keltuaisessa on päivittäisen enimmäismäärän verran kolesterolia (300 mg). Sisäelimiä ei tule käyttää säännöllisesti, mutta satunnaisella käytöllä ei ole ravitsemushoidon kannalta merkitystä. Katkarapujen ja muiden äyriäisten kohtuullista nauttimista ei tarvitse välttää, vaikka ne sisältävät kolesterolia, koska niiden kokonaisvaikutukset seerumin lipideihin ovat edullisia [139]. Pannukahvin ja muiden suodattamattomien kahvien käyttö suurentaa seerumin kolesterolipitoisuutta. Suodatinkahviin siirtymisellä voi yksilöllisesti olla keskeinen merkitys seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisessä, etenkin, jos päivittäinen kahvin nauttiminen on runsasta. Kasvistanolit ja -sterolit: Kun kasvistanoleita tai -steroleita käytetään säännöllisesti noin 3 gramman vuorokausiannoksena, ne pienentävät suositusten mukaisen ruokavalion lisänä seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta noin 10 % (ks. kohtaa Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät). Seerumin pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus Laihtuminen suurentaa HDL-kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista ja lihominen vastaavasti pienentää sitä [80 82] A. Alkoholi: Alkoholi [140, 141] suurentaa seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta jonkin verran, mutta alkoholin käyttömäärän tulee olla kohtuullinen, jotta sen haittavaikutuksilta vältyttäisiin. Alkoholin käytön ei tulisi ylittää miehillä kahta eikä naisilla yhtä ravintola-annosta päivässä [136]. Hyvin vähän (alle 20 % energiasta) rasvaa sisältävä ruokavalio, varsinkin silloin, kun ruokavalion kuitupitoisuus on pieni, pienentää seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta [142]. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuden kasvattaminen saattaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemisen ohella hieman suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta. Jos seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on suurentunut, sen pienentäminen ruokavalion avulla suurentaa samalla HDL-kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista. Myös liikunta voi suurentaa HDL-koleste- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

15 rolin pitoisuutta. Ks. kohtaa Liikunta (fyysinen aktiivisuus). Seerumin suurentunut triglyseridipitoisuus Keskeiset ravitsemushoidon keinot seerumin suurentuneen triglyseridipitoisuuden ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi ovat ylipainoisilla laihduttaminen pehmeän tyydyttymättömän rasvan osuuden lisääminen kalan käytön lisääminen alkoholin käytön vähentäminen, ruokavalion kuitupitoisuuden lisääminen sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden käytön vähentäminen. Kalan rasva: Kalan rasva sisältää seerumin triglyseridipitoisuutta pienentäviä rasvahappoja (ks. lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankista fi). Kalan terveysvaikutukset eivät johdu yksinomaan sen rasvasta [143], vaan esimerkiksi kalan proteiinilla lienee terveydelle edullisia vaikutuksia. Turskan proteiinin on havaittu parantavan insuliiniherkkyyttä insuliiniresistenteillä [144]. Kalaöljyistä ks. lisätietoa kohdasta Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät. Alkoholi: Alkoholi saattaa suurentaa seerumin triglyseridipitoisuutta, joten sen käyttöä tulee vähentää [83]. Alkoholi sisältää lähes yhtä paljon energiaa kuin rasva, joten se altistaa lihomiselle ja vaikeuttaa laihduttamista ja painonhallintaa. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito [54]. Kuitu: Vähän kuitua sisältävä ruokavalio altistaa suurentuneelle seerumin triglyseridipitoisuudelle, etenkin jos ruokavalion hiilihydraattipitoisuus on hyvin suuri ja rasvan määrä tarpeettoman pieni (alle 20 % energiasta). Käytännössä tulee välttää sokerin ja vähäkuituisten viljatuotteiden (esim. ranskanleipä) käyttöä ja suosia kuitupitoisia täysjyväviljatuotteita sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Ylipaino ja lihavuus Laihtuminen korjaa seerumin lipoproteiinipitoisuuksia. Jo 5 10 %:n suuruinen laihtuminen on tehokasta. Laihtuminen toteutetaan pääosin vähentämällä energian saantia ravinnosta ja lisäämällä liikuntaa ja siten energiankulutusta. Ylipainoisilla dyslipidemiapotilailla laihtuminen pienentää seerumin triglyseridipitoisuuksia ja suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta [80 82] A. Laihtumiseen tähtäävillä ruokavaliopainotteisilla elämäntapamuutoksilla (mukana myös liikuntaa) saavutetaan pitkäaikaisseurannassa (2 3 vuotta) pienehköjä edullisia muutoksia veren triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuksissa ylipainoisilla ja lihavilla [145, 146] A. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) [147] ja Lihavuus (lapset) [29] sekä [148]. Ravitsemusneuvonta Parhaat tulokset ravitsemushoidon vaikutuksista saadaan, kun ruokavaliossa huomioidaan mahdollisimman moni ravintotekijä [90 94, 142]. Ravitsemushoidon huono tulos johtuu lähes poikkeuksetta siitä, ettei potilas ole saanut riittävää ravitsemusneuvontaa eikä häntä ole motivoitu riittävästi, jolloin ruokavalion terveellinen koostaminen ei yleensä onnistu [149]. Ohjauksesta vastaavan tulisi olla ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehdytetty hoitaja, jotta ravitsemushoidon tavoitteiden mukaisen ruokavalion noudattaminen onnistuisi hyvin ja ravitsemushoidon teho olisi paras mahdollinen. Ravitsemushoidon toteuttamiseen ei riitä yksi neuvontakerta, vaan potilaalla tulee olla mahdollisuus seurantakäynteihin. 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 Jos potilaalla on useampia ravitsemushoidolla hoidettavia terveysongelmia tai sairauksia, hänen tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta [149]. Lisätietoa on saatavilla Suomen Sydänliitosta ja Diabetesliitosta. Sydänliitto on laatinut ohjeita potilaille ja väestölle. Ks. hyvin. Sydänliiton ja Diabetesliiton Sydänmerkki auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa ja kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Sydänliiton julkaisu Ravinto sydänterveyden edistämisessä [136] on suunnattu terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisille. Ks. lisätietoja diabeetikolle sopivasta ruokavaliosta Diabetesliiton internetsivuilta Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät Kasvistanolit ja -sterolit: Kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää kasvistanoli- tai kasvisteroliestereitä sisältävillä elintarvikkeilla, jotka vähentävät kolesterolin imeytymistä suolistosta. Efsa (European Food Safety Authority, on hyväksynyt seuraavat terveysväitteet: * Noin 3 g:n suuruinen vuorokausiannos kasvistanolia tai -sterolia pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta keskimäärin 11 %. * Stanoleilla ja steroleilla saavutetaan samansuuruinen vaikutus 1,5 3,0 gramman annoksilla. * 1,5 g:n annoksen saa esimerkiksi noin 25 g:sta (viidestä teelusikallisesta) margariinia ja 2 g:n annoksen yhdestä pullollisesta jukurttijuomaa. Valmisteiden avulla seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 7 12 % ja LDL-kolesterolipitoisuus %. Valmisteiden vaikutus on tehokkaimmillaan, kun niitä käytetään suositeltavan ruokavalion osana päivittäin. Kasvistanolien ja -sterolien käyttöä voidaan jatkaa myös statiinihoidon rinnalla. Kasvistanolia tai -sterolia sisältävän elintarvikkeen käytön aloittaminen vakiintuneen statiinilääkityksen rinnalla pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta edelleen keskimäärin 10 %. Ks. sähköinen tausta-aineisto stanoleista ja steroleista. Kalaöljyt: Suomessa saatavilla olevat pitkäketjuisia monityydyttymättömiä omega-3- eli n- 3-rasvahappoja (eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA, kalaöljyt ) sisältävät valmisteet luokitellaan ravintolisiksi. Osassa niistä on mukana myös muita komponentteja, kuten vitamiineja. Kalasta ja muista merenelävistä tai niiden ravintolisistä saatavien kalaöljyjen vaikutukset riippuvat niiden annoksen suuruudesta [112, 116]. * Kuolleisuutta, erityisesti sydänperäisiä äkkikuolemia, vähentävä vaikutus saadaan 2 3 viikoittaisella kala-aterialla, joka vastaa EPA:na ja DHA:na milligrammaa vuorokaudessa (ks. kohtaa Ravitsemushoito). * Sydämen syketaajuutta pienentävät ja verenpainetta alentavat vaikutukset ilmenevät samoilla annoksilla. * Edellä mainitut vaikutukset eivät näytä lisääntyvän annoksen suurentamisen myötä (kattovaikutus). * Seerumin triglyseridipitoisuutta pienentävä vaikutus on lineaarisesti annoksen mukainen ja riippuu myös lähtöarvosta (ks. jäljempänä). * Antitromboottinen vaikutus alkaa ilmetä vasta useiden grammojen päiväannoksilla. Tutkimustulokset kalaöljyjä (pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja) sisältävien ravintolisien vaikutuksista valtimosairauksien päätetapahtumiin ovat ristiriitaisia. Niiden hyödystä ateroskleroottisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ei ole vakuuttavaa näyttöä [ ] B. * Kalaöljyjen hyödyllisten vaikutusten saamiseksi suositetaan ensisijaisesti Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

17 kalaruokien syöntiä (ks. kohtaa Ravitsemushoito). Meta-analyysin [77] mukaan keskimäärin 3,3 g EPA:ta tai DHA:ta vuorokaudessa pienentää seerumin triglyseridipitoisuutta 2,4 mmol/l:n lähtöarvosta keskimäärin 0,3 mmol/l (14 %). Vaikutukset kokonais-, LDL- ja HDL-kolesterolipitoisuuteen ovat vähäiset. Vaikeassa hypertriglyseridemiassa (S-TG ~ 5 20 mmol/l) EPA:n ja DHA:n etyyliesterivalmiste annoksella 4 grammaa vuorokaudessa pienentää triglyseridipitoisuutta % [78]. * Kalaöljyjen lääkkeenomaista käyttöä (2 4 g/vrk) suositellaan ainoastaan yhtenä vaihtoehtona vaikean hypertriglyseridemian hoidossa, ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa aloitettuna. Cochrane-katsauksen [158] mukaan n- 3-rasvahapposuplementaatio pienentää diabeetikoilla seerumin triglyseridipitoisuutta keskimäärin 0,45 mmol/l, mutta suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta 0,11 mmol/l. Kalaöljyjvalmisteita ei tule käyttää hyperkolesterolemiassa, koska ne eivät vaikuta kokonaiskolesterolipitoisuuteen ja saattavat suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta [158, 159]. Punariisi: Punariisi valmistetaan keitetystä riisistä fermentoimalla sitä Monascus-sukuun kuuluvien homesienten kanssa. Punariisiä on saatavilla sekä elintarvikkeeksi tarkoitettuna riisinä että kapselina. Punariisivalmisteet saattavat pienentää seerumin kolesterolipitoisuutta niiden sisältämien statiinin kaltaisten yhdisteiden vuoksi. Niistä on raportoitu myös samanlaisia haittavaikutuksia kuin statiineista. Kiinassa tehdyssä satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa punariisivalmiste, joka sisälsi noin 6 mg lovastatiinia vuorokaudessa, vähensi merkitsevästi sydäninfarkteja ja kokonaiskuolleisuutta [160]. Punariisivalmisteet ovat ravintolisiä, joita ei tuoteta lääkkeeltä vaadittavalla tavalla. Siksi niiden sisältämä statiinimäärä saattaa vaihdella. Punariisivalmisteissa on myös muita yhdisteitä, joiden hyötytai haittavaikutuksia ei tunneta, ja osassa saattaa olla epäpuhtautena haitallisia homemyrkkyjä. Näistä syistä niiden käyttöä ei suositella [161]. Liikunta (fyysinen aktiivisuus) Vähäinen fyysinen aktiivisuus tai huono kestävyyskunto ovat valtimosairauden riskitekijöitä. Kohorttiseurantatutkimuksissa niillä on todettu yhteys valtimosairauskuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen [162, 163]. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta [164]. Vaikutukset selittyvät osin lipoproteiinien edullisilla muutoksilla. Muita edullisia muutoksia voi tapahtua kehon koostumuksessa (rasvakudoksen väheneminen, lihaskudoksen lisääntyminen), glukoosiaineenvaihdunnassa, verenpaineessa ja valtimoiden endoteelitoiminnoissa. Kestävyysliikuntaharjoittelu ja sen vaikutukset lipoproteiineihin (taulukko 2): Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimosairautta mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutoksien suuruus on vähäinen, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta [85 87] A. HDL-kolesterolipitoisuuden edullisen muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan määrän pitää olla runsasta ja tehon ripeää (kohtalaisen kuormittavaa) ja sitä pitää jatkaa useiden kuukausien ajan [85, 165]. Käytännössä tämä tarkoittaa minuuttia kestävää, jokseenkin päivittäin toistuvaa ripeää kävelyä tai muuta kohtuukuormitteista (tai lyhyempikestoista raskasta) kestävyysliikuntaa. Lihasvoimaharjoittelu ja sen vaikutukset lipoproteiineihin (taulukko 2): Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli-, ei-hdl-kolesteroli- ja 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 triglyseridipitoisuutta, mutta HDL-kolesterolipitoisuus ei muutu [88 87] A. Jälkimmäiseen havaintoon on osin syynä se, että energiankulutus on lihasvoimaharjoittelussa pienempää kuin kestävyysliikunnassa. Terveillä (henkilöillä, joilla ei ole todettu valtimosairautta mutta joilla on niiden vaaratekijöitä), aiemmin vähän liikkuneilla on saatu parempia tuloksia, kun lihasvoima- ja kestävyysliikuntaharjoittelu on yhdistetty [87]. Ruokavaliomuutosten yhdistäminen liikuntaharjoitteluun: Puhtaissa liikuntaharjoittelututkimuksissa tavoitteena ei ole ollut muuttaa ruokavaliota eikä myöskään laihduttaa. Käytännön työssä dyslipidemioiden elämäntapahoidossa tarvitaan useimmiten muutoksia sekä ruokavaliossa että liikuntatottumuksissa, jolloin erityisesti ruokavaliomuutokset johtavat myös laihtumiseen (rasvakudos vähenee). Lihasvoimaharjoittelu voi johtaa edullisiin kehon koostumuksen muutoksiin (lihaskudoksen määrä suurenee ja erityisesti viskeraalinen rasvakudos vähenee), vaikka pelkkä painomuutos on vähäinen. Ylipainoisilla ja lihavilla kestävyysliikunta ja ruokavalio saavat aikaan edullisia lipoproteiinimuutoksia LDL-kolesterolija triglyseridipitoisuuksissa, mutta HDLkolesterolipitoisuus ei näytä muuttuvan [146]. Pitkäaikaisseurannassa (2 3 vuotta) laihtumiseen tähtäävillä ruokavaliopainotteisilla elämäntapamuutoksilla (mukana myös liikuntaa) on todettu pienehköjä edullisia muutoksia veren triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuuksissa ylipainoisilla ja lihavilla [145, 146] A. Laihdutus (ruokavaliomuutokset) ja liikunta yhdessä vähentävät valtimosairauksien vaaraa. Vaikka kestävyysliikunnan ja kohtuurasvaisen tai vähäenergiaisen ruokavalion yhdistelmällä on todettu olevan edullisempi vaikutus seerumin lipoproteiineihin kuin pelkällä liikunnalla, tieto liikunnan optimaalisesta määrästä dyslipidemioiden hoidossa on edelleen puutteellista. Elämäntapamuutoksien ja lääkkeiden yhdistelmästä on harvoja tutkimuksia. Tupakointi Tupakoinnin lopettaminen on keskeisin elämäntapamuutos valtimosairausvaaran vähentämiseksi. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [166]. Tupakoinnin lopettaminen pienentää ateroskleroottisista sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvaa kuolemanriskiä jopa 36 % [167, 168]. Tupakoimattomuus on tärkeää myös lipidilääkkeitä käyttäville suuren riskin potilaille, koska tupakoivien kuolleisuusriski on lääkityksestä huolimatta suurempi kuin tupakoimattomilla [169]. Lopetuksella on suotuisia vaikutuksia seerumin lipidipitoisuuteen [170]. Erityisesti HDL-kolesterolipitoisuus suurenee [84]. Tupakoinnin lopettaminen vähentää kokonaiskuolleisuutta myös pitkäaikaisseurannassa [171]. Moneen vaaratekijään kohdistuva hoito Koska monilla elämäntapatekijöillä on vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan, niiden samanaikaisten muutosten pitäisi tehostaa vaikutusta päätetapahtumiin (vrt. taulukko 2). Meta-analyysien mukaan monitekijäisellä hoidolla on saatu edullinen joskin vähäinen vaikutus seerumin lipidipitoisuuteen [172, 173] A. Suuren riskin potilailla kliiniset tapahtumat ovat vähentyneet merkitsevästi moneen elämäntapaan kohdistetulla hoidolla [174, 175] B. Aikuisten lääkehoito Yleistä Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla saavuteta hoitotavoitteita. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

19 Taulukko 3. Päälinjat lääkehoidon valinnassa, kun lääkehoito on arvioitu tarpeelliseksi yyppi Hyperkolesterolemia (LDL-kolesterolipitoisuus suurentunut yli kokonaisriskin määrittämän tavoitearvon, triglyseridipitoisuus ei suurentunut) Lääkitys statiini (tarvittaessa lisätään etsetimibi tai resiini) Kombinoitunut hyperlipidemia (LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus suurentuneet) * triglyseridipitoisuus 1,7 4,5 mmol/l statiini 1 * triglyseridipitoisuus yli 4,5 mmol/l statiini + tarvittaessa fibraatti tai kalaöljyvalmiste 2 4 g/vrk Hypertriglyseridemia (vain triglyseridipitoisuus suurentunut) 2 fibraatti 3, kalaöljyvalmiste 2 4 g/vrk 1 Ks. kohtaa Erikoissairaanhoidon konsultaatio. 2 Huomattava hypertriglyseridemia (yli 10 mmol/l, jopa ad 100 mmol/l) tai pankreatiittioireet edellyttävät ensisijaisesti lähes rasvatonta ruokavaliota ja alkoholinkäytön lopettamista. Oireisilla potilailla tarvitaan aluksi sairaalaseurantaa. 3 Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää statiinia, jotta seerumin LDL-kolesterolipitoisuus saadaan tavoitealueen ylärajan alapuolelle. Dyslipidemioiden lääkehoidossa vakuuttavin sekä primaari- että sekundaaripreventiota koskeva tutkimusnäyttö on saatu statiineista [176]. * Myös fibraattien nikotiinihapon ja resiinien hyödyistä on tutkimusnäyttöä. * Mitä suurempi tutkittavien kardiovaskulaaritapahtumien absoluuttinen riski on, sitä pienempi lääkehoidon NNT-luku on ollut keskimäärin viisi vuotta kestäneissä tutkimuksissa. * NNT-luku kuvaa kuitenkin epäluotettavasti pitkäaikaissairauden ehkäisyn merkitystä, kun tutkimuksen kesto on vain muutamia vuosia [177]. Koska dyslipidemian lääkehoidosta (erityisesti statiineista) saatu näyttö on hyvin vahva, lumekontrolloidut tutkimukset eivät ole enää mahdollisia muutoin kuin joissakin erityisryhmissä. Lääkkeiden vaikutusmekanismien osalta viitataan yleiskatsaukseen [47]. Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesteroli-, HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksien mittaustulokset (taulukko 3). Tutkimuksista käytetyt lyhenteet on selitetty sähköisessä tausta-aineistossa. Statiinit Yleistä Statiinit ovat olleet kliinisessä käytössä vuodesta 1987, ja niiden hyödyt ja haittavaikutukset tunnetaan jo hyvin [178]. Statiinien kliinisesti merkittävin lipidivaikutus on tehokas LDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen. Statiinit myös suurentavat HDL-kolesteroli- ja pienentävät triglyseridipitoisuutta. Statiineilla on myös niin sanottuja pleiotrooppisia vaikutuksia (muita kuin lipidivaikutuksia). Näiden merkitys kolesterolivaikutusten lisäksi kliiniseen hyödyn kannalta on kuitenkin epävarma [179]. Statiinihoito esimerkiksi pienentää tulehdustilaa heijastavaa herkän CRP:n pitoisuutta, mutta tämä muutos liittyy pääosin LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemiseen [180, 181]. Suuressa HPS-tutkimuksessa statiinihoidon hyöty ei riippunut lähtövaiheen CRP-pitoisuudesta [182]. Statiinit vähentävät ateroskleroottista sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta ja -kuolleisuutta. Koska ateroskleroosi on keskeinen mekanismi sepel-, kaula- ja aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden [183] muutoksissa, dyslipidemioiden hoito on hyödyllistä 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 Taulukko 4. Statiinien toisiaan vastaavat annokset ja käyttöannokset (mukailtu artikkeleista [ ]) Statiini Vastaava annos (mg/vrk) ¹ Atorvastatiini Fluvastatiini Lovastatiini Pravastatiini Simvastatiini Rosuvastatiini Valmistajan annossuositus (mg/vrk) ¹ Vastaavat annokset ovat suuntaa-antavia. Käytännössä annos on aina säädettävä yksilöllisen hoitovasteen mukaan. kaikkien niiden kannalta. Eri statiinien annosvastaavuuksia LDLkolesterolipitoisuuden kannalta vertaillaan taulukossa 4 [184] ja kuvassa 1. Yksilölliset hoitovasteet saattavat vaihdella. Erityistapauksissa (esim. FH, sepelvaltimosairauskohtaus) statiinihoito aloitetaan suurella annoksella. Statiinien vaikutukset sairastavuuteen ja kuolleisuuteen Pitkäkestoisia tutkimuksia statiinien käytöstä on tehty eri vaikeusasteista valtimosairautta sairastavilla (sekundaaripreventio) ja kliinisesti oireettomilla (primaaripreventio), suuren ja pienen valtimosairausriskin potilailla. Satunnaistetuissa, keskimäärin 5 vuotta kestäneissä tutkimuksissa statiinihoito on pienentänyt kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimosairaustapahtumia lähtövaiheen valtimosairausriskistä riippumatta [176, 187, 188] A. Absoluuttinen hyöty on kuitenkin suurempi niillä, joilla lähtövaiheen riski on suurempi. Ainakin suuren riskin potilailla statiinihoidon vaikutukset ovat additiivisia [189, 190, 191]: hyöty saavutetaan muista samaan aikaan käytetyistä lääkkeistä, kuten asetyylisalisyylihaposta, beetasalpaajasta, ACE:n estäjästä tai ATR:n salpaajasta, riippumatta. Statiinihoidosta on osoitettu olevan hyötyä kaikissa merkittävissä alaryhmissä sekä primaari- että sekundaaripreventiossa: miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, yli ja alle 65-vuotiailla, valtimosairautta sairastavilla ja sairastamattomilla sekä diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (ks. Käypä hoito -suositus Diabetes [5]), [176, 187, 188, 192] A. Statiinihoito vähentää merkittäviä valtimosairaustapahtumia suuren vaaran naispotilailla sekä primaari- että sekundaaripreventiossa [ , ] A. Sydän- tai muun leikkauksen aikainen statiinihoito ilmeisesti vähentää merkittäviä komplikaatioita [202, 203] B. Sepelvaltimokohtauksen aikana aloitettu statiinihoito parantaa ennustetta [ ] A. Statiinihoidosta on hyötyä myös kliinisissä erityisryhmissä. Aivovaltimosairaus * Suuriannoksinen atorvastatiinihoito ilmeisesti vähentää uusia aivoinfarkteja potilailla, joilla jo on aivoverenkiertohäiriö muttei sepelvaltimosairautta [212] B. Mainitussa tutkimuksessa atorvastatiini (80 mg/vrk) vähensi uusia aivovaltimosairaustapahtumia lumeeseen verrattuna 16 % ja kaikkia merkittäviä valtimosairaustapahtumia 20 %. Sydämen vajaatoiminta * Statiinihoidon hyödyn näyttävät ratkaisevan vajaatoiminnan etiologia ja se, missä vaiheessa hoito aloitetaan [213]. * Statiinihoito voi vähentää vajaatoiminnan ilmaantumista. * Iskeemistä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla statiinihoito ei vähentänyt merkitsevästi kuolemia tai uusia valtimosairaustapahtumia mutta se vähensi merkitsevästi vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja (14 %) [214]. * GISSI-HF-tutkimuksessa statiinihoidosta ei ollut hyötyä valikoimatonta vajaatoimintaa sairastavilla mutta erityisiä haittoja ei myöskään todettu [215]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Makrovaskulaarikomplikaatiot. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Makrovaskulaarikomplikaatiot. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen Makrovaskulaarikomplikaatiot Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Makrovaskulaarikomplikaatioiden ehkäisy Kokonaisvaltainen riskitekijöiden hoito:

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

LIIKAPAINO, LIHAVUUS LIIKAPAINO, LIHAVUUS Lihavuus altistaa monille sairauksille tyypin 2 diabetes kohonnut verenpaine sepelvaltimotauti kihti polvinivelrikko rasvamaksa astma eräät syöpämuodot Mistä lihavuus johtuu? Ihminen

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot