VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

Transkriptio

1 PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö 3. Asunnonmuutostyöt Vammaispalvelulain (380/1987) 9 :n 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Suorittaessa korvausta asunnonmuutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vammaispalveluasetuksen (759/1987) 13 :n mukaan vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Vammaispalveluasetuksen 12 :ssä todetaan, että korvattavia asunnonmuutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostöiksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Asunnon muutostöinä korvataan ainoastaan vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät muutostyöt, jotka kohdistuvat säännöllisessä pitkäaikaisessa käytössä olevaan vakinaiseen asuntoon. Korvaus myönnetään vain siltä osin, kun kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet ovat vammasta johtuvia. Vapaa-ajan asuntoon korvausta ei myönnetä. Jokaisen vammaisen kohdalla tulee harkita, mitkä ovat juuri hänen kannaltaan välttämättömiä muutostöitä. Asumistason ja asumismukavuuden parantamisesta aiheutuvia kustannuksia ei korvata. Mikäli asiakas teettää myös muita muutostöitä välttämättömien

2 PYSYVÄISOHJE 2 (5) 4. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet 5. Kohtuulliset kustannukset muutostöiden yhteydessä, niin nämä jäävät asiakkaan itsensä korvattavaksi. Asunnon normaaleja perusparannustöitä ei korvata, kuten ei myöskään saunan rakentamisesta tai muutostyöstä aiheutuvia kustannuksia. Homeisten rakenteiden poistaminen ja kosteusvaurioiden korjaaminen eivät myöskään ole vammaispalvelulain mukaisia asunnonmuutostöitä (ks. KHO T 553). Asunnon ulkopuolella suoritettavien muutostöiden korvaamisen edellytyksenä on, että se liittyy asiakkaan asumiseen. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi asennettavat luiskat, kaiteet sekä kulkuväylään tehtävät muutokset. Korvattavaksi tulevat ainoastaan asunnon välittömässä lähiympäristössä suoritettavat muutostyöt. Vammaispalveluasetuksen 12 :n mukaan korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Tällöin laitteet tai välineet jäävät kunnan omistukseen. Mikäli asennettua laitetta ei enää käytetä, esimerkiksi tilanteissa jossa tarve on lakannut, vastaa kunta laitteen omistajana sen poisviemisestä ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoonsa. Asunnon muutostyönä voidaan korvata asuntoon vakiovarusteena kuuluva kodinkone, esimerkiksi jääkaappi tai liesi, jos sen katsotaan oleellisesti helpottavan vammaisen henkilön suoriutumista omassa kodissaan (ks. KHO T 1442). Normaaliin koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja ei sen sijaan korvata, ellei vammasta aiheutuneen tarpeen ja huonekalun hankinnan välillä voida osoittaa yhteyttä. Aluksi on syytä selvittää, onko asiakkaalla mahdollisuus saada vammansa tai sairautensa kannalta välttämättömät välineet ja laitteet käyttöönsä muuta kautta, esimerkiksi lääkinnällisestä kuntoutuksesta, KELA:lta tai vakuutusyhtiöltä, jotka ovat ensisijaisia vammaispalvelulakiin nähden. Asunnonmuutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan hakijalle kokonaan. Uudisrakennusvaiheessa tehtävistä muutostöistä suoritetaan korvaus niistä lisäkustannuksista, jotka ylittävät vastaavan asunnon normaalit rakentamiskustannukset.

3 PYSYVÄISOHJE 3 (5) 6. Avustuksen hakeminen Määrittäessä kustannusten kohtuullisuutta selvitetään hankittavan laitteen tai muutoksen tavanomainen markkinahinta ja se, mikä on kulloinkin vammaiselle henkilölle sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Korvauksen ulkopuolelle jäävät ne kustannukset, jotka ylittävät välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. Esimerkkinä tällaisista kohtuullisuuden ylittävistä kustannuksista voidaan mainita tavanomaisesta poikkeavien materiaalien tai työtapojen käyttö. Korvausta hakeva asiakas voi teetättää asunnonmuutostyön laajempana ja kalliimpana kuin hänen välttämätön avun tarve edellyttää, mutta kunnan asiakkaalle suorittamaan korvaukseen tämä ei vaikuta. Välttämättömistä ja kohtuullisista kustannuksista ylimenevä osuus jää vammaiselle henkilölle itselleen maksettavaksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa tulee myös selvittää, onko asiakkaalla mahdollisuus suoriutua nykyisessä asunnossa ja onko nykyiseen asuntoon mahdollista tehdä asiakkaan vamman tai sairauden kannalta tarvittavia muutoksia. Kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, onko asiakkaalle aiemmin korvattu asunnonmuutostöitä. Aloite asunnon muutostyöhön voi lähteä joko suoraan asiakkaalta tai hänen omaiseltaan tai muulta henkilöltä. Asunnonmuutostyöprosessi käynnistyy asiakkaan toimittaessa hakemuksen vammaispalveluun. Prosessi käynnistyy myös terveydenhuollon henkilön esim. toimintaterapeutin toimittaessa lausunnon asunnon muutostyötarpeesta vammaispalveluun. Toimintaterapeutti ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä suorittavat arvion asunnon muutostöiden tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä. Keskeistä asunnonmuutostöiden ja apuvälineiden tarpeen arvioinnissa on, että henkilö välttämättä tarvitsee näitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoistaan. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto. Lisäksi tulee pyytää muut tarvittavat lausunnot, esimerkiksi näkövammaisten osalta HUS:n kuntoutusohjaajalta valaistusmuutostöissä. Asunnon muutostöiden teknisestä toteutuksesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kohtuullisista kustannuksista hankitaan tarvittaessa lausunto rakennusalan asiantuntijalta. Lausunto tulee pyytää myös, mikäli on aihetta epäillä, että asunto on niin huonokuntoinen, ettei muutostöitä voida tämän takia toteuttaa. Lausuntojen ja tehdyn arvioinnin perusteella tehdään päätös muutostöiden myöntämisestä ja korvaamisesta.

4 PYSYVÄISOHJE 4 (5) 7. Muutostöiden suorittaminen 8. Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus Mikäli asunnonmuutostyö on toteutettu tai välineet ja laitteet on hankittu vammaisen henkilön toimesta ilman siihen liittyvää kunnan etukäteisarviota niiden välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, merkitsee tämä aina sitä, että kunta päätöksessään suorittaa jälkikäteen kyseisen arvion. Kustannusten korvausta on haettava vammaispalveluasetuksen 20 :ssä säädetyn määräajan sisällä eli viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kustannusten synnystä. Vammainen henkilö voi huolehtia asunnonmuutostöiden järjestämisestä itse tai antaa järjestämisvastuun kunnalle. Jos vammainen henkilö on itse valinnut ja teettänyt työn urakoitsijalla, syntyy sopimussuhde vammaisen henkilön ja urakoitsijan kanssa. Mikäli kohteessa on ollut suunnitteluvirhe tai työssä on jokin muu virhe, vastaa suunnittelija tai urakoitsija virheestään yleisten sopimusehtojen mukaan. Tällaisessa tilanteessa kunta ei osallistu asiassa mahdollisesti syntyviin erimielisyyksiin. Vammaisen henkilön on mahdollista saattaa asia esimerkiksi kuluttajaviranomaisten käsiteltäväksi. Kunta voi myös huolehtia asunnon muutostöiden suorittamisesta asiakkaan puolesta. Tämä edellyttää aina vammaisen henkilön suostumusta. Kunta voi tällaisissa tilanteissa kilpailuttaa urakoitsijat ja teettää muutostyöt valitsemallaan palveluntuottajalla. Mikäli muutostöiden osalta tapahtuu esimerkiksi työnsuorittamiseen liittyvä virhe, vastuu on työn tekevällä urakoitsijalla. Kunnan tehtävänä on tällöin arvioida, minkälainen virhe on kyseessä ja minkälaisia mahdollisia korjaustoimenpiteitä asia edellyttää. Mikäli asiakas ja/tai urakoitsija tekevät kuitenkin alkuperäisen sopimuksen ulkopuolisia sopimuksia, vastaa asiakas ja urakoitsija näistä muutoksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Kunnalla on oikeus päättäessään asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamisesta asettaa päätöksessään sellaisia ehtoja, jotka mahdollistavat muutostöiden tekemisen tai jotka muutoin positiivisella tavalla vaikuttavat korvattavien asunnonmuutostöiden suorittamiseen. Kunnalla on oikeus vaatia ennen asunnon muutostöiden suorittamista, että asunnossa tehdään esimerkiksi tarvittavat peruskorjaukset (ks. KHO T 4648). Vammaispalvelulain 15 :ssä on lueteltu vahinko- ja tapaturmalakeja, joiden perusteella vakuutusyhtiöllä saattaa olla korvausvelvollisuus

5 PYSYVÄISOHJE 5 (5) vammautunutta henkilöä kohtaan. Mikäli kunta on antanut hänelle samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kohdistuvia vammaispalvelulain 8 ja 9 :ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, joihin myös asunnonmuutostyöt ja siihen liittyvät välineet ja laitteet kuuluvat, siirtyy oikeus korvaukseen kunnalle tilitystä vastaan sellaisena kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvaus vammaiselle henkilölle. Kunnalla on näissä tilanteissa siis toissijainen korvausvelvollisuus ja vakuutusyhtiön tulee ensisijaisena korvausvelvollisena huolehtia järjestettyjen palvelujen ja tukitoimien kustannuksista. Vakuutusyhtiön mahdollinen korvausvelvollisuus asunnonmuutostöissä on selvitettävä ennen muutostöiden aloittamista yhteistyössä asiakkaan kanssa. Laissa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (625/1991) sekä laissa liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (626/1991) todetaan asunnonmuutostyöt sekä asuntoon liittyvät välineet ja laitteet kuuluviksi korvattavien kustannusten piiriin, mikäli vakuutusyhtiöllä on korvausvelvollisuus asiakasta kohtaan (7 2 mom.) Kunnan hoitaessa näitä vakuutusyhtiölle kuuluvia tehtäviä tulee Kirkkonummen kunnan veloittaa vakuutusyhtiötä myös ko. asioiden valmistelemisesta ja järjestämisestä.