VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö"

Transkriptio

1 VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty versio

2

3 Esipuhe Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta Lain tavoitteena on lisätä terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä, parantaa terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta, vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyttä ja kaventaa terveyseroja sekä hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Laki määrittää julkisten terveyspalvelujen sisältöä varsin yksityiskohtaisesti. Säätelyllä pyritään siihen, että terveyspalvelut annettaisiin jokaiselle yhdenvertaisin perustein potilaan asuinpaikasta riippumatta. Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, joihin myös apuvälinepalvelut kuuluvat. Apuvälinepalvelujen suunnittelussa tulee huomioida terveydenhuoltolaissa säädetyt yhteistyövelvoitteet. Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalveluja järjestetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työn- ja vastuunjaon mukaisesti alueellisesti yhdessä sopien. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteet. Kuntien tulee sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa lisäksi yhteistyöstä sosiaalitoimen ja muiden hallinnonalojen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on sovittaa apuvälinepalvelut potilaan kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi muiden kuntoutustoimenpiteiden kanssa. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja on noudatettava myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta on haluttu korostaa apuvälinepalveluiden käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Tavoitteena on ollut parantaa apuvälineen käyttäjän asemaa ja osaltaan edesauttaa henkilön itsenäistä selviytymistä ja vahvistaa osallisuutta. Apuvälinepalvelussa oleellista on toimintakyvyn määrittely ja yksilöllinen harkinta, joka ottaa huomioon lääketieteelliset perusteet, yksilön toimintakyvyn ja hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Oikeanlaisella apuvälineellä pyritään turvaamaan potilaan toimintakyky kompensoimalla vamman, sairauden tai kehitysviivästymän aiheuttamia haittoja sekä lisäämällä ja mahdollistamalla omatoimisuutta ja osallistumismahdollisuuksia yksilön jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömissä toiminnoissa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) on vuodesta 2005 koottu yhteen oppaaseen (VALPAS, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö) alueelliset apuvälineiden saatavuusperusteet, joiden mukaan apuvälinehankinnat ja luovutukset toteutetaan sairaanhoitopiirissä yhteneväisesti. Turussa Päivitystyöryhmä: Tarja Hernesniemi, Päivi Kujala, Kaiju Mäkilä, Hanna Nieminen, Tiina Virtanen ja Mona Vaihi

4 Esipuhe Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisten apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt Yhdenvertaisuuden periaate apuvälinepalveluissa Potilaskeskeisyyden periaate apuvälinepalveluissa Tarvelähtöisyyden periaate apuvälinepalveluissa Laatu ja potilasturvallisuus Apuvälinepalvelun toimintaedellytyksiä Apuvälinepalvelun yleiset periaatteet Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana Apuvälinepalvelun riittävä resursointi Apuväline Apuvälinepalvelujen järjestäminen ja työnjako Terveydenhuolto Työnjako terveydenhuollon apuvälinepalveluissa VSSHP:n alueella Ulkokuntalaisten apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työhallinto Työnantajat Valtion Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Apuvälinepalveluiden toimijat ja vastuut Apuvälinepalveluiden toimijat Apuvälinealan asiantuntijan vastuu Vaitiolovelvollisuus Apuvälineiden käyttökuntoisuus ja -turvallisuus Kirjaaminen

5 Tiedottaminen Tavoitettavuus ja odotusajat apuvälinepalveluissa Apuvälineiden hankinta Apuvälineiden kierrättäminen Alueellinen yhteistyö Yhteistyö apuvälinealan asiantuntijoiden ja kuntoutusohjaajien kesken Potilaan asiakasmaksut Apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinetarpeen arviointi ja valinta Apuvälinepäätös Apuvälinepäätös terveydenhuollossa Apuvälinepäätös sosiaalitoimessa Laitoshoidossa ja asumispalveluyksiköissä asuvien apuvälineet Jaettu hoitovastuu Pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälineet Harrastusvälineet Hoitotarvikkeet Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto Apuvälineiden rekisteröinti ja luokitus Apuvälineen käytön opetus Lainaussopimus Apuvälineiden kuljetukset Apuvälineiden vakuuttaminen Apuvälineen seuranta Asuinkunnan vaihtuessa Apuvälineen huolto ja korjaus Potilaan vastuu Apuvälineen palautus Apuvälineiden poistomenettely Apuvälineiden saatavuusperusteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä... 28

6 04 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon Välineet taitojen harjoittamiseksi Ortoosit ja proteesit Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Liikkumisen apuvälineet Kodinhoitovälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja työkoneet Vapaa-ajan välineet ja leikkivälineet Lähdeaineisto

7 1. Johdanto Jokainen henkilö käyttää päivittäisissä toiminnoissaan välineitä ja työkaluja, joita voidaan kutsua apuvälineiksi. Kun henkilö tarvitsee niitä sairaudesta, vammasta tai kehitysviivästymästä johtuvan toimintavajavuuden ehkäisemiseen, korjaamiseen tai kompensoimiseen, voi yhteiskunta ottaa vastuuta niiden hankintakuluista. On vaikea aivan tarkasti rajata, mikä on yhteiskunnan kustannettava apuväline ja mikä jää henkilön itsensä kustannettavaksi. Terveydenhuoltolailla (1326/2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön antamalla lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen asetuksella sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisella sopimuksella pyritään helpottamaan tätä rajankäyntiä ja antamaan toimintaohjeet apuvälinealan asiantuntijoille. Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon tai kuntoutuksen ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, osaaminen ja perehtyneisyys apuvälineistä ja apuvälinepalveluista. Väestön ikääntyessä ja vaikeavammaisten elinmahdollisuuksien lisääntyessä kehittyneiden hoitojen ansiosta sekä laitoshoidon vähentyessä ja hoidon siirtyessä yhä enemmän avoterveydenhuollon puolelle, myös apuvälinepalveluiden tarve lisääntyy. Tehokkaalla palveluiden järjestämisellä, organisaatioiden välisellä työnjaolla, yhteisillä hankintamenettelyillä sekä apuvälinepalveluprosessin kehittämisellä voidaan edellä mainittuihin tarpeisiin vastata. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt (VALPAS)-ohjeistukseen on kirjattu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) toimintaperiaatteet, joiden mukaan apuvälineiden saatavuusperusteet, apuvälinehankinnat ja luovutukset toteutetaan alueella yhdenmukaisesti. Säännöllisen yhteistyön varmistamiseksi on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä tämän toimintakäytännön muutosehdotukset sekä toimittaa päivitys. Päivitystyöryhmä valitaan alueellisen apuvälinetoiminnan neuvottelutilaisuudessa 4 vuodeksi kerrallaan. Työryhmä koostuu sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten edustajista. VALPAS -päivitys tehdään tarvittaessa, viimeistään neljän vuoden välein. Päivityksen aloittaa alueellinen apuvälinekeskus, jonka jälkeen se käsitellään päivitystyöryhmässä. TYKSin johtajaylilääkäri vahvistaa päivityksen. 1.1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisten apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt Apuvälinepalvelujen suunnittelussa tulee huomioida terveydenhuoltolaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta annetussa asetuksessa säädetyt yhteistyövelvoitteet. Kuntien tulee terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sopia kuntien terveyskeskusten välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä. Samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen muun muassa alueensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. 2

8 Apuvälinepalveluiden järjestämisessä edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella vallitsevasta apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. Apuvälinepalvelujen järjestämistä koskevilla alueellisilla ohjeilla pyritään yhtenäistämään soveltamiskäytäntöä ja niillä on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi ovat yhteistyössä laatineet alueellisen apuvälinepalveluiden toimintaohjeen, johon on kirjattu apuvälineiden saatavuusperusteet. Tavoitteena on ollut sopia toimintayksiköiden työnjaosta, poistaa epäselvyyttä myöntäjätahosta ja lisätä yhteistyötä eri hoidonporrastuksen tasojen kesken. Tämä toimintakäytäntö on lain ja asetuksen säännöksiä täydentävä eikä sillä rajoiteta oikeutta laissa tai asetuksessa turvattuihin oikeuksiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen piiristä ei voida kaavamaisesti sulkea pois mitään potilasryhmiä, kuten tietyn ikäisiä henkilöitä. Samoin tiettyjen apuvälineiden, esim. ortoosien tai tietyn hintaisten apuvälineiden poissulkeminen sekä potilasmaksujen periminen apuvälineistä, niiden sovituksesta, uusimisesta ja huollosta ovat lainvastaisia. Myös apuvälineiden lukumäärää tai niiden uusimista koskevat rajoitukset ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa, jos ne eivät jätä tilaa apuvälineen tarvitsijan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. Toimintakäytäntöön on pyritty kirjaamaan apuvälineiden saatavuuden minimitaso, jonka alittava käytäntö ei täytä enää lainsäädännön osoittamaa velvoitetta, mutta kunta voi halutessaan järjestää palveluita myös yli tämän velvoitteen. Apuvälinepalveluiden toteutuksen lähtökohtana ovat yhdenvertaisuus, potilaskeskeisyys ja tarvelähtöisyys. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, ) on noudatettava myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Potilas voi joskus joutua odottamaan käyttöönsä tarkoituksenmukaisempaa apuvälinettä, mutta odotusajaksi on annettava välttämätön korvaava apuväline Yhdenvertaisuuden periaate apuvälinepalveluissa Apuvälinepalveluiden järjestäminen on pääsääntöisesti kunnan tehtävä. Apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuollon perusturvaan kuuluvia palveluita, joiden saatavuus on julkisen terveydenhuollon turvattava. Vaikka kunnilla on terveydenhuoltolain toteuttamisessa harkintavaltaa, lainsäädännön hyväksymää erilaisuutta apuvälinepalveluiden toteuttamisessa rajoittavat perustuslain yhdenvertaisuussäännökset ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 3 ). Tästä johtuen harkintavaltaa on käytettävä niin, että kaikilla kunnan asukkailla on mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu. Perusteiden tulee olla hyväksyttäviä, ennalta tiedossa olevia ja kohdistua kaikkiin samalla tavoin. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjille. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee myös sitä, että apuvälinepalvelu tulee järjestää samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta siitä, syntyykö apuvälineen tarve alku- tai loppuvuonna Potilaskeskeisyyden periaate apuvälinepalveluissa Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 731/1999). 3

9 Potilasta ja tarvittaessa hänen laillista edustajaansa, läheisiään tai omaisiaan on kuultava tarkoituksenmukaisen apuvälineen valitsemiseksi. Potilaalle ja tarvittaessa hänen lähihenkilöilleen on annettava riittävä tieto apuvälinepalvelun merkityksestä, valintaan liittyvistä eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys on annettava apuvälineen käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla, jotta potilas voi toimintakyvystään riippuen itse osallistua apuvälineen valintaan. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla ymmärrettävää sekä eri kieltä puhuville että aisti- ja puhevammaisille (ottaen huomioon voimassa oleva kielilainsäädäntö). Potilaan aloitteesta, mahdollisuuksien mukaan huolehditaan paikalle tulkki, joka voi auttaa aisti- tai puhevammaista tai vieraskielistä ymmärtämään. Potilaalle tulee antaa riittävästi tietoa apuvälinepalvelun toiminnasta alueella, esimerkiksi mihin potilaan tulee ottaa yhteyttä erilaisissa apuvälineiden käyttöön ja toimivuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Potilaan tulee myös tietää kuinka toimia tilanteessa, jossa hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun Tarvelähtöisyyden periaate apuvälinepalveluissa Apuvälinetarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Tarveperiaate perustuu terveydenhuoltolakiin ja asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1326/2010) Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että toiminta on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksiköltä edellytetään suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (STM laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittava suunnitelma 341/2011). 1.2 Apuvälinepalvelun toimintaedellytyksiä Apuvälinepalvelun yleiset periaatteet 4 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineillä on tarkoitus edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut kohdistuvat henkilöihin, joilla on lääkärin toteama toimintakyvyn heikentyminen vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi ja joiden itsenäinen sekä omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisempien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotta henkilö suoriutuisi itsenäisesti. Apuvälinetarvetta arvioitaessa tulee huomioida muun muassa sairauden etenemisnopeus, lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, sairaalasta kotiutumisen mahdollistaminen, laitoshoitoon joutumisen uhka ja apuvälineen turvallinen käyttö. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä taval-

10 la. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla riittävää. Apuvälineen käyttöön luovutuksesta on annettu useita suosituksia. (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009, Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 2011, Käypä hoito suositukset) Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. (Terveydenhuoltolaki /1326.) Terveydenhuoltolain mukaan kuntoutujalle tulee laatia yhdessä hänen ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa kirjallinen kuntoutussuunnitelma, jossa on määritelty kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Kuntoutussuunnitelmassa huomioidaan tarpeelliset apuvälinepalvelut ja ne sovitetaan yhteen sosiaalitoimen, kansaneläkelaitoksen, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen antamien palveluiden kanssa. (Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003). Koska apuvälinepalvelut ovat osa laajempia kuntoutuspalveluita, niiden suunnittelun ja seurannan tulee sisältyä kuntoutussuunnitelmaan aina, kun kuntoutuja tarvitsee apuvälineitä. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa arvioidaan määräajoin Apuvälinepalvelun riittävä resursointi Perustuslain 22 :ssä julkiselle vallalle on säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä perustuslain 19 :ssä velvollisuus turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Perustuslain lakisääteisten terveyspalveluiden turvaamisvelvoite tuleekin ottaa huomioon kunnissa talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa. Kunnille säädetty vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä edellyttää, että kunnassa selvitetään tarvittavien palvelujen sisältö ja laajuus. Terveydenhuoltolain 4 sisältää yleisen resursointivelvoitteen, jonka mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sekä terveydenhuollon palveluihin. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä tulee olla riittävästi, johtamisen tulee olla moniammatillista ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä tulee tukea. Lisäksi terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Lain 10 :n mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Palvelut on järjestettävä lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Kuntien päätöksentekijöiden pitää taata kattavat apuvälinepalvelut riittävän ja osaavan henkilöstön avulla. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn jatko- ja täydennyskoulutukseen, jonka tarkoituksena on ylläpitää, saattaa ajan tasalle ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Tehokas ja laadultaan hyvä apuvälinepalvelu edellyttää myös, että tiloihin on esteetön kulku kaikille potilaille ja että toimitilat varastotiloineen ovat riittävät ja toimintaan hyvin soveltuvat. 5

11 2. Apuväline "Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt." (Apuvälinepalvelunimikkeistö terveydenhuoltoon 2004, Suomen Kuntaliitto) Tarkoituksenmukainen apuväline on luonteva osa käyttäjänsä elämää. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin. VSSHP:n alueellisessa toimintakäytännössä yksilöllisellä apuvälineellä tarkoitetaan apuvälinettä, joka ei ole sellaisenaan kierrätettävissä potilaalta toiselle. Yksilöllisen apuvälineen valinnassa, sovituksessa ja kokoamisessa tai valmistamisessa tehdään erityisiä ratkaisuja potilaan mittojen tai kehon erityisvaatimusten mukaan. Jos potilas asuu asumispalveluyksikössä (ks ), sinne hankitaan potilaan tarvitsemat yksilölliset apuvälineet kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan apuvälinearvioinnin perusteella. Asumispalveluasumisyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä ja potilaalta toiselle siirrettävissä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt. Hoitotarvikkeet eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin ja niistä säädetään erikseen terveydenhuoltolain 24 ja 25 :ssä. 3. Apuvälinepalvelujen järjestäminen ja työnjako Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääasiallisesti kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen lakisääteinen tehtävä. Muita järjestäjiä ovat Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori, työvoimahallinto, työnantaja ja Valtion työvoima- ja elinkeinokeskus (TEkeskus). Apuvälineen tarvitsijan vastuulle jää toimintakykyä edistävien apuvälineiden hankinta silloin, kun VALPAS toimintakäytännön mukaiset saatavuusperusteet eivät täyty. 3.1 Terveydenhuolto Laajin vastuu apuvälinepalveluista on terveydenhuollolla. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista, jotka järjestetään osana terveydenhuoltolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, jolla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälinepalveluihin kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön 6

12 opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat potilaalle maksuttomia terveydenhuollon palveluja Työnjako terveydenhuollon apuvälinepalveluissa VSSHP:n alueella Terveydenhuoltolaissa korostetaan toimivan työjaon merkitystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Perusapuvälineiden osalta periaatteena on, että se terveydenhuollon yksikkö, jolla on potilaan hoitovastuu, vastaa hänen apuvälinepalveluistaan. Perusolettamus on, että hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hoitovastuulla tarkoitetaan toimintayksikön velvollisuutta laatia potilaan jatkohoito- tai kuntoutussuunnitelma ja toteuttaa palvelut sen mukaisesti. Potilaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla ja se huolehtii silloin myös potilaan apuvälinepalveluista. Tutkimuksen ja hoidon kohteena on oltava silloin se sairaus tai vamma, jonka aiheuttaman toimintavajavuuden vuoksi kyseistä apuvälinettä tarvitaan. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä hoitovastuuta tai apuvälinepalveluiden järjestämisvastuuta erikoissairaanhoidon yksiköille. Erikoissairaanhoidon eri toimintayksiköt vastaavat aina erikoisapuvälineistä, jotka ovat erityisen kalliita, harvinaisia ja teknisesti tai muuten erityistietämystä vaativia. Varsinais-Suomessa alueellinen apuvälinekeskus vastaa vaativimmista apuvälinepalveluista, lukuun ottamatta näön, kuulon ja hengityksen apuvälinepalveluita, jotka säilyvät erikoissairaanhoidon kyseisillä erikoisaloilla. Sairaanhoitopiirin vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen. Erikoissairaanhoidolle kuuluu myös käyttökokemuksien hankkiminen uusista apuvälineistä. Potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon hoitovastuulle (tai päinvastoin), on riittävästä tiedonsiirrosta huolehdittava, jotta jatkossa apuvälinepalvelut voidaan toteuttaa jouhevasti. Erityisesti moniongelmaisten ja useassa paikassa hoidettavien asiakkaiden kohdalla on yhteisesti sovittava ja sairauskertomukseen kirjattava se, missä potilaan hoitovastuu on. Yksityissektorilla tehdyn toimenpiteen, esim. leikkauksen, jälkeen tarvittavat julkiselle terveydenhuollolle kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet luovutetaan julkisesta terveydenhuollosta. Kuitenkaan lyhytaikaiseen käyttöön tarvittavaa ortoosia ei katsota lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi vaan hoitotarvikkeeksi. Apuvälinetarpeen arvion tekee julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntija lääkärin lähetteen perusteella. Keuhkosairauksien vastuualueen hengitysapuvälineet lainataan Medisiinisen toimialueen keuhkosairauksien vastuualueelta. Kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälineet lainataan lapsille ja aikuisille TYKSin alueellisen apuvälinekeskuksen Tikoteekista. Lasten (alle 16v.) apuvälineet lainataan keskitetysti TYKSistä. Kuitenkin perusapuvälineet kuten kävelykepit, pohjalliset, erityisjalkineet, ortoosit ja pienapuvälineet myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä hoitovastuun mukaisesti. Kuulon apuvälineitä lainataan erikoissairaanhoidon sairaaloista ja turkulaisille myös Turun terveydenhuollosta. Lasten ja vaikeasti kuulovammaisten kuulon apuvälinepalvelut on keskitetty TYKSin korvaklinikkaan. Näön apuvälineet lainataan keskitetysti TYKSin silmäklinikalta lukuun ottamatta valkoisia keppejä ja nauhureita, jotka on hajautettu terveyskeskusten vastuulle. 7

13 3.1.2 Ulkokuntalaisten apuvälineet Vuoden 2014 alusta potilaat voivat valita terveysaseman ja erikoissairaanhoitoyksikön kaikista Manner-Suomen julkisista terveysasemista tai sairaaloista. Kerrallaan voi olla asiakkaana vain yhdellä terveysasemalla, jonne hoitovastuu siirtyy kokonaan. Hoitovastuu sisältää myös apuvälinepalvelun. Erikoissairaanhoidon valintatilanteissa apuvälinepalvelut sisältyvät valitun erikoisalan palveluihin, mikäli ne järjestetään muulloinkin ko. hoidon yhteydessä. Valinnanvapautta käytettäessä maksusitoumuksia ei tarvita. Kotikunnan on korvattava toisen kunnan tuottamasta palvelusta aiheutuneet kustannukset. Perusterveydenhuolto laskuttaa kotikuntaa ja erikoissairaanhoito järjestämisvastuussa olevaa sairaanhoitopiiriä samoin perustein kuin tähän asti on laskutettu kiireellisestä hoidosta. Potilaan terveydenhuollonyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle kuten muuttotilanteessa. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Tilapäinen vierailu kunnassa Terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin apuvälinekeskuksen tulee antaa tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineitä käyttöön kiireellisen hoidon yhteydessä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Esimerkiksi tarvittaessa ensiaputilanteessa luovutetaan käyttöön kyynärsauvat. Jos apuvälineen käyttäjän jatkuvasti käytössä oleva apuväline (esim. pyörätuoli, sähköpyörätuoli) rikkoutuu vieraalla paikkakunnalla, suositellaan, että paikkakunnan apuvälineyksikkö auttaa sellaisessa apuvälineen korjauksessa, joka ei voi odottaa henkilön paluuta takaisin kotipaikkakunnalle. Tarkoituksena on, että henkilö voi joko jatkaa turvallisesti oleskelua vieraalla paikkakunnalla alkuperäisen suunnitelman mukaan tai hän voi palata turvallisesti kotikuntaansa. Apuvälineyksikkö tekee tapauskohtaisesti arvion siitä, mikä on kussakin tilanteessa välttämätöntä apuvälineen korjaamista. Palvelujen saajan kotikunta on velvollinen kustantamaan palvelusta aiheutuvat kulut. Apuvälineyksikkö voi resurssiensa mukaisesti lainata tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineen käyttäjälle vierailun mahdollistamiseksi apuvälineitä, kuten wc-korokkeen, suihkutuolin jne. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Asuminen ja oleskelu pidempiaikaisesti kotikunnan ulkopuolella Henkilö voi asua (ei laitoksessa) tai oleskella säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella opiskelun, työn, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos hän ei käytä terveydenhuollon valinnanvapautta, mutta haluaa että hänen tarvitsemansa apuvälinepalvelut toteutetaan oleskelupaikkakunnalla, on hänen otettava yhteyttä kotikuntansa tai -kuntayhtymänsä apuvälinepalveluun maksusitoumuksen saamiseksi. Kuntoutus-/ hoitosuunnitelman mukaisten apuvälinepalvelujen toteutusta varten annetaan maksusitoumus, joka kohdennetaan aina tiettyihin apuvälineisiin ja tiettyihin palveluihin. Toteuttamisesta sovitaan oleskelupaikkakunnan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon apuvälineyksikön kanssa. Apuvälineyksikkö voi tuottaa palvelut valitsemallaan tavalla joko itse tai ostopalveluna. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014). 8

14 Ulkopaikkakunnalla asumispalveluyksikössä asuvan apuvälinepalvelut toteutetaan joko valinnanvapauden mukaisesti tai kuntien välisen sopimuksen perusteella. Henkilö voi muuttaa asumispalveluyksikköön toisen kunnan alueelle ilman, että hän muuttaa kotikuntaansa. Tällöin apuvälinepalvelukäytännöistä ja kustannuksista on sovittava asumiskunnan ja kotikunnan välillä. Henkilö voi myös kuntalain valinnanvapauden perusteella valita asumiskunnan kotikunnakseen, ja tällöin siirtyy vastuu apuvälinepalvelujen järjestämisestä kokonaan uudelle kunnalle. Mikäli henkilö ei valitse asumiskuntaansa kotikunnakseen, mutta valitsee terveydenhuollon asumiskunnastaan, tuotetaan apuvälinepalvelut asumiskunnasta. Palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) 3.2 Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain sekä -asetuksen perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vammaispalvelulain mukaan kunnan tulee vammaisten palveluja ja tukitoimia kehittäessään ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta elää ja toimia samassa elinympäristössä kuin muutkin. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista korvataan kohtuulliset kustannukset kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asunnon muutostöinä tehdään esim. kynnysten ja ammeiden poistoja, luiskia yms. Vammaispalvelulain (9 ) edellyttämät harkinnanvaraiset taloudelliset tukitoimet ovat kuntakohtaisia. Vammaiselle henkilölle voidaan korvata esim. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuneista kustannuksista puolet. Myöntämisperusteet määräytyvät kuntakohtaisesti. Vammaispalvelulaki on toissijainen. Sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaisen henkilön taloudellinen asema ei vaikuta palvelujen ja tukitoimien saamiseen. Päivähoidossa käytettävistä henkilökohtaisista apuvälineistä vastaa terveydenhuolto lukuun ottamatta esikouluopetukseen osallistumisen edellyttämiä välineitä. Sosiaalitoimen vammaispalvelun apuvälinepalveluja ohjaavat lait ja asetukset: ks. > lainsäädäntö 9

15 3.3 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan opetustoimella on velvollisuus järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Näihin välineisiin kuuluvat esim. kirjoittamisen apuvälineenä käytettävät tietokoneet oheislaitteineen ja äänikirjojen kuuntelulaitteet. Perusopetuslaki koskee myös esikouluopetusta päiväkodissa. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen voi anoa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä Kelan kautta. Opetustoimen apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. > lainsäädäntö 3.4 Kansaneläkelaitos Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suoriutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, pisteja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Kela järjestää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) 8 :n ja 2 momentin mukaan etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet sekä laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista. Kansaneläkelaitoksen apuvälinepalveluja ohjaava laki ja asetus: ks. > lainsäädäntö. Lisätietoja: 3.5 Vakuutusyhtiöt Terveydenhuollon toimintayksikkö voi saada korvauksia apuvälinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden hankinnasta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuvista kuluista, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain tai liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin. Edellytyksenä on, että vakuutusyhtiölle on toimitettu arviointiin pohjautuva riittävä selvitys apuvälinetarpeesta. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi Vakuutusyhtiöllä on oikeus valita apuvälineiden toimittaja). Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa julkisessa terveydenhuollossa. Apuvälineasiantuntija merkitsee Effectorin (apuvälinerekisteri) potilaan tietoihin vakuutusyhtiön nimen, vahinkonumeron sekä lyhyen kuvauksen vahingosta ja sen ajankohdasta. 10

16 Apuvälineillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita henkilö tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiöiden apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. > lainsäädäntö. Lisätietoja: Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Apuvälineet korvataan, jos niiden käyttötarve johtuu potilasvahingosta Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille sekä sotainvalideille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle tietyin perustein haitta-asteen perusteella. Apuvälineasiantuntija merkitsee Effectorin potilaan tietoihin haitta-asteen ja vahinkonumeron. Valtiokonttorin apuvälinepalveluja ohjaava laki: > lainsäädäntö. Lisätietoja: ks Työhallinto Työhallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuisuuksista (1253/1993). 3.8 Työnantajat Työturvallisuuslain mukaan (738/2002) työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätön tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Työpisteen ergonomiassa on otettava huomioon, että työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein ja terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. 11

17 3.9 Valtion Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen (512/1999), jonka mukaan TE-keskus korvaa kunnalle apuvälineet, jotka on hankittu: 1. pakolaiselle tai hänen perheenjäsenelleen tai muulle omaiselle, jos perheside oleskeluluvan saaneeseen henkilöön on ollut olemassa ennen tämän maahantuloa Suomeen, 2. ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty turvapaikka jolle on myönnetty oleskelulupa kiintiöpakolaisena tai suojelun tarpeen perusteella jolle on tilapäisen suojelun jälkeen myönnetty kolmen vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen jatkuva oleskelulupa, ei kuitenkaan opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton perusteella tai, jolle on, hänen haettuaan kansainvälistä suojelua, myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89 :n perusteella, tai joka on ulkomaalaislain 93 :n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi. 3. henkilölle, joka on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen ja on saanut ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella oleskeluluvan joka on ollut Suomen kansalainen jonka vanhemmista ainakin toinen on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka Suomeen muuttanut perheen jäsen täyttää jonkun yllämainituista kohdista Pakolaisen tai ulkomaalaisen (1-2. kohtien henkilöt) vamman tai sairauden edellyttämät, sosiaali- tai terveydenhuollon myöntämät apuvälineet, joiden kustannukset ovat huomattavat, korvataan enintään kymmeneltä vuodelta, jos henkilö on pitkäaikaisesti apuvälinepalvelun tarpeessa Suomeen saapuessaan. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneen henkilön apuvälineet korvataan vastaavasti enintään viideltä vuodelta. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Lisätietoja: 12

18 4. Apuvälinepalveluiden toimijat ja vastuut 4.1 Apuvälinepalveluiden toimijat Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista sekä apuvälinepalvelujärjestelmistä että apuvälineistä. Hän on toistuvasti tekemisissä apuvälinepalveluiden tai apuvälineiden kanssa ja pitää yllä ammattitaitoaan. Apuvälinetarpeen arviointia ja valintaa tekevällä henkilöllä on apuvälinetietouden lisäksi tietoa eri sairauksien, vammaisryhmien ja ikääntymisen vaikutuksesta toimintakykyyn. Apuvälinealan asiantuntijana voi toimia apuvälineteknikko, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, kuulontutkija, puheterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineiden huoltamiseen ja korjaamiseen perehtynyt ammattihenkilö tai muun soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö, joka toimii asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä sovitun työjaon mukaisesti. Apuvälinetarpeen arvio voidaan myös tarvittaessa toteuttaa moniammatillisessa tiimissä. 4.2 Apuvälinealan asiantuntijan vastuu Apuvälinealan asiantuntijoiden vastuulla on potilaslähtöinen ja yksilölliseen tarveharkintaan perustuva apuvälineprosessi. Terveydenhuollon henkilöstö toimii lakien ja asetusten sekä alueellisen toimintakäytännön (VALPAS) mukaan. Apuvälinepalvelu edellyttää kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä. Apuvälinealan asiantuntija kunnioittaa potilaan etua, itsemääräämisoikeutta ja potilaan ilmaisemaa tahtoa. Apuvälineasiantuntijan on myös toimittava lojaalina työnantajalleen ja yhteiskunnalle sekä huomioitava palveluun ja apuvälineen kustannuksiin liittyvät seikat Vaitiolovelvollisuus Apuvälinealan asiantuntijan on noudatettava terveydenhuollon yleisiä salassapitomääräyksiä. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ( /559) 17 : Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. Tietosuoja säilyy potilaan kuoleman jälkeen. Terveydenhuollon ammattihenkilö joutuu vastaamaan mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta vahingonkorvauslain määräysten mukaisesti. Erityisesti iäkkäiden, vaikeavammaisten, holhottavien ja alaikäisten potilaiden palvelussa on tärkeää huomioida lähihenkilöt, mutta silloinkin tulee kunnioittaa potilaan etua, itsemääräämisoikeutta ja potilaan ilmaisemaa tahtoa. Omaiset ja potilaan lähihenkilöt eivät saa potilasta koskevia tietoja ilman hänen lupaansa Apuvälineiden käyttökuntoisuus ja -turvallisuus Apuvälineen luovuttaja on vastuussa siitä, että apuväline on käyttäjälleen sopiva ja turvallinen. Apuvälineen luovuttajan tulee varmistaa, että laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti ja että apuvälineen mukana on tur- 13

19 vallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Apuvälinealan asiantuntijan on varmistuttava siitä että apuvälineen, joka on terveydenhuollon laite tai tarvike: a) kunto on lain edellyttämällä tasolla; b) käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön ja käytön turvallisuuteen vaikuttavat rakennusosat ja rakenteet sekä siihen liittyvät laitteet, tarvikkeet ja varusteet eivät vaaranna terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen suorituskykyä tai käyttäjän tai muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta; ja c) käyttöä koskevat ohjeet ja menettelyt ovat asianmukaiset. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Terveydenhuollossa apuvälineisiin tehdyt yksilölliset muutostyöt tulee dokumentoida Effectoriin tai muuhun käytössä olevaan apuvälinetietojärjestelmään. Potilaalle tulee kertoa, mitä päivittäiseen käyttöön ja käyttökuntoon liittyviä toimenpiteitä apuvälineelle suositellaan tehtäväksi. Tarvittaessa ohjeet annetaan kirjallisena. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014). Mikäli apuvälineessä havaitaan ominaisuuksien tai suorituskyvyn muutoksia tai häiriöitä tai sellaisia riittämättömiä merkintöjä tai käyttöohjeita, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa käyttäjän tai muun henkilön terveydentilan vakavaan heikkenemiseen tai kuolemaan, siitä tulee aina tehdä ilmoitus Valviralle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. Vaaratilanteesta tulee myös ilmoittaa apuvälineen toimittajalle. Vaaratilanneilmoituslomake löytyy Effectorista sekä internetistä osoitteesta: esta/kayttajan_vaaratilanneilmoitus Uuden apuvälineen vastaanottotarkastus tehdään valmistajan antamien tietojen ja ohjeiden mukaan. Vastaanottotarkastuksella varmistetaan, että laitteessa on turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja että sen mukana on käyttöohje. Samalla varmistetaan apuvälineen luovutus siinä kunnossa, missä valmistaja on tarkoittanut sitä käytettävän. Käytöstä palautuneet apuvälineet tulee tarkastaa ennen niiden uudelleen käyttöönottoa. Apuvälineelle suoritetaan tarvittavat korjaus- ja huoltotoimenpiteet niin että sen turvallinen käyttö mahdollistuu Kirjaaminen Jokaisen potilaan apuvälinepalvelusta tulee kirjata tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät tiedot potilasasiakirjoihin; potilaskertomukseen ja apuvälinerekisteriin (Effector). Potilaskertomukseen kirjataan apuvälinepalvelusta apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen valinta, apuvälineen käytön ohjaus ja apuvälineen käytön seuranta. Apuvälinetarpeen arvioinnista on hyvä kirjata apuvälineratkaisu ja sen perusteet, luovutettavan apuvälineen käytölle asetettu tavoitteet, suunnitelma palveluprosessin toteutuksesta ja kestosta ja apuvälinepalvelun toteutus. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) 14

20 4.2.4 Tiedottaminen Mikäli apuvälineen tarve on tilapäinen ja apuvälinepalvelu toteutuu yhdellä käynnillä, tulee potilasasiakirjaan kirjata vähintään apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai muu toiminnanvajaus ja niistä aiheutuva toimintakyvyn ongelma sekä apuvälineen käytön tavoitteet. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Apuvälinepalveluista tulee tiedottaa kuntalaisia esim. internetin ja esitteiden välityksellä. Tavoitteena on, että tiedonsaanti on esteetöntä kaikille erityisryhmille. Potilaalle ja tarvittaessa hänen lähihenkilöilleen on annettava riittävä neuvonta ja ohjaus apuvälinepalvelun merkityksestä, eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Tarvittaessa paikalle tilataan tulkki vieraskielistä, aisti- tai puhevammaista potilasta varten. 4.3 Tavoitettavuus ja odotusajat apuvälinepalveluissa Apuvälinepalveluissa potilaalla on oltava mahdollisuus saada yhteys apuvälinealan asiantuntijaan arkipäivisin. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin perusterveydenhuollossa kolmen kuukauden kuluessa ja erikoissairaanhoidossa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Myös apuvälineiden korjaus tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa. (Terveydenhuoltolaki). Apuvälineiden kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida apuvälineen välttämättömyys elintärkeiden ja keskeisimpien toimintojen ylläpitämisessä. (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009). Kun apuvälineet ovat turvallisen kotiutuksen edellytys, soveltuvat apuvälineet on luovutettava potilaalle mahdollisimman pian. Tällaisia ovat liikkumisen, WC-toimintojen ja sängystä ylösnousun mahdollistavat apuvälineet. Potilas voi joskus joutua odottamaan käyttöönsä tarkoituksenmukaisempaa apuvälinettä, mutta odotusajaksi on luovutettava kotiutumiselle tai liikkumiselle välttämätön korvaava apuväline. Yksilöllisesti sovitettavien apuvälineiden odotusaika on riippuvainen myös apuvälineen myyjän toimitusajoista. 4.4 Apuvälineiden hankinta Apuvälineet hankitaan yleensä terveydenhuollon yksiköihin hankintasopimusten perusteella. VSSHP:n hankintatoimi järjestää alueellisen hintakilpailutuksen hankintalain mukaisesti. Tarjouspyyntöjen kokonaistaloudelliset arviointiperusteet ja tarjousten vertailu valmistellaan TYKSin, aluesairaaloiden ja terveyskeskusten apuvälinealan asiantuntijoiden yhteistyönä. Vertailun perusteella suositellaan kustakin tarjotusta apuvälineryhmästä tarpeellinen määrä apuvälinemerkkejä, joita suositellaan alueellisesti hankittavaksi. Palveluseteliä voidaan käyttää apuvälineiden hankkimiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 7 :n 2 momentin mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. VSSHP:ssa on käytössä palveluseteli peruukkien ja rintaproteesien hankinnassa. 15

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Ajankohtaista apuvälinealalta Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot