LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT"

Transkriptio

1 LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa APUVÄLINEKESKUS LUS Raaseporintie 37 / PL TAMMISAARI / TAMMISAARI Kerstin Frondén Soile Romberg Hyväksytty: Apuvälinekeskuksen johtoryhmässä Raaseporin perusturvalautakunnassa Hangon perusturvalautakunnassa Merkitty tiedoksi: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa

2 2 TIIVISTELMÄ Läntisen Uudenmaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa Tekijät: Frondén Kerstin ja Romberg Soile Apuvälinepalvelut kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Apuvälinepalveluihin sisältyy apuvälineen tarpeen määrittely, sovitus ja valinta, tarpeellisten muutostöiden suunnittelu, apuvälineen hankinta ja luovutus omaksi tai lainattavaksi sekä apuvälineen käytön opetus, seuranta, puhdistus ja huolto. Ohjeessa kuvataan apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö, seuranta ja sen järjestämiseen liittyvän työnjaon periaatteet, sekä esitellään apuvälinepalveluja tuottavat tahot ja työnjako apuvälinekohtaisesti. Yhdistetyn apuvälinekeskuksen toiminnan aloittamisen kautta pyritään tehostamaan apuvälineen käyttöastetta ja huoltopalveluja sekä pyritään tasapuolisempaan apuvälinekäytäntöön läntisen Uudenmaan kunnissa. Lisäksi halutaan kehittä ja lisätä apuvälineiden asiantuntemusta. Avainsanat: Apuvälinepalvelu, apuväline, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelujen tuottajat

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälinekeskus Pienvarastot HUS-apuvälinekeskus HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työvoimahallinto Aluehallintovirasto (AVI) APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen kuljetus Apuvälineen käytön seuranta Asuinkunnan vaihtuessa Apuvälinehuolto Potilaan vastuu Apuvälineen palautus Varastointi ja kierrätys Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tilastointi ja raportointi Palveluiden laskuttaminen... 18

4 4 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Liikkumisen apuvälineet..19 Kävelyn apuvälineet...19 Seisomisen apuvälineet Polkupyörät.19 Pyörätuolit Pyörätuolien lisävarusteet Sähköpyörätuolit.21 Sähköiset liikkumisen apuvälineet...21 Muut kulkuvälineet.22 Siirtymisvälineet ja kääntymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet Ortoosit ja proteesit Vartalon ja selkärangan ja raajojen ortoosit Tyränhoitovälineet.. 24 Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit Tukipohjalliset Erityisjalkineet ja muut jalkineet Kodinhoitovälineet Ruoanlaittovälineet Astianpesuvälineet Syömisen ja juomisen välineet Siivousvälineet Korvaus sosiaalitoimen kautta Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Pöydät..29 Valaisimet Tuolit Sängyt.. 30 Huonekalujen lisävarusteet Nostotasot ja luiskat Sosiaalitoimen kautta korvattavat...31 Tukeutumisvälineet...32 Asunnon varusteet 32 Asunnon turvallisuusvarusteet Hoito- ja harjoitusvälineet... 33

5 5 Hengityshoitovälineet Imulaitteet Hengitystä mittaavat laitteet 34 Hengitysharjoitusvälineet Stimulaattorit, TNS Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Pidätyskyvyn harjoitusvälineet, PFS Painehaavojen ehkäisyvälineet..35 Veren- ja lymfakiertohäiriöiden hoitovälineet Insuliinipumput Kipupumput Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet WC-apuvälineet Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Käsien- ja jalkojenhoitovälineet Hiustenhoitovälineet Kasvojen ja hampaidenhoitovälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Suojavälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavat välineet Otteen pidentimet Asetteluvälineet Kiinnitysvälineet Kanto- ja kuljetusvälineet Näön- kuullon ja puheen apuvälineet Silmä- ja piilolasit..40 Silmäproteesit Suunnistautumisvälineet..41 Kuulokojeet Kommunikointivälineet ja havaitsemisvälineet Lähikommunikaatiovälineet Optiset välineet, kommunikointivälineet, tietokoneet Hälytysjärjestelmät, ympäristönhallintajärjestelmät Vapaa-aika ja leikkivälineet.43 Liikunta- ja urheiluvälineet YKSILÖLLISTEN APUVÄLINEIDEN MAKSUSITOUMUKSET LÄHTEET...44

6 6 1. JOHDANTO Apuvälinekeskus LUS vastaa Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon sekä Läntisen Uudenmaan Sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti se kuuluu sairaanhoitoalueen fysioterapiaosastoon. Apuvälinekeskusta ohjaa johtoryhmä ja myöntämistyöryhmä. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Läntisellä Uudellamaalla apuvälinepalvelut hoidetaan pääasiallisesti keskitetysti yhteisestä apuvälinekeskuksesta, joka on osa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Apuvälinepalvelukeskuksen perustamista sekä yhteistyön aloittamista Länsi-Uudenmaan sairaalan kanssa ehdotettiin Länsi-Uudenmaan terveyskeskuksen organisaatio- ja toimintasuunnitelmassa, joka julkaistiin Tämän jälkeen perustettu Länsi-Uudenmaan sairaalan ja läntisen Uudenmaan terveyskeskusten edustajista muodostettu kuntoutuskysymyksiä käsittelevä työryhmä ja sen asettama fysioterapiaosastojen edustajista muodostettu yhteisen apuvälinekeskuksen suunnittelutyöryhmä jatkoivat apuvälinekeskuksen perustamisen työstämistä sekä sen käytännön toiminnan suunnittelua. Yhteinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa Tällä hetkellä on suunnitteluvaiheessa myös laajempi tulevaisuuden HUS-Apuvälinehanke jonka tavoitteena on apuvälinepalveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen HUS alueella. 2. LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Näihin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. Apuvälinepalveluiden järjestämisen lähtökohtana on Suomen perustuslaki (731/1999) johon on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntaa järjestämään potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat apuvälinepalvelut, joihin kuuluvat apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto.

7 7 Apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat lisäksi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), vastaava asetus (759/1987), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). 3. APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään yleensä terveydenhuollossa ja apuvälinepalvelut hoidetaan pääsääntöisesti yhteisen apuvälinekeskuksen toimesta. Osa palveluista hoidetaan erikoissairaanhoidon puitteissa tai paikallisesti kussakin terveyskeskuksessa. Esimerkiksi hengitys- ja kuuloapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Apuvälinekeskus vastaa ensisijaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä. Myös sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus järjestävät apuvälinepalveluita oman lainsäädäntönsä puitteissa. Lisäksi kuntoutuslaitokset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset tuottavat apuvälinepalveluja. Halutessaan apuvälineen tarvitsija voi myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 3.1 Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus huolehtii Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon potilaiden lääkinnällisistä apuvälinepalveluista. Tähän kuuluu myös julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa tai asumispalveluyksiköissä hoidettavien perusterveydenhuollon potilaiden apuvälinepalvelut. Tämä koskee myös perusterveydenhuollon potilaita, joiden hoitopaikka sijaitsee muualla Suomessa. Keskus toimii yhteistyössä muitten HUS:n erikoisalojen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti esimerkiksi kuulo- ja hengitysapuvälineitä koskien. Apuvälinekeskus ei huolehdi perusterveydenhuollon piirissä olevien ulkokuntalaisten apuvälineiden huollosta, niiden lainauksesta tai hankinnasta. Apuvälinekeskus LUS:ssa toimivat 3 fysioterapeuttia, 2 huoltomiestä ja 1 laitoshuoltaja jotka vastaavat palvelujen toteutuksesta. Tämän lisäksi, omalla työpaikallaan, apuvälinetyöhön osallistuvat myös paikallisten fysioterapiaosastojen ja/tai kotipalvelun henkilökuntaa esimerkiksi apuvälineiden sovittamisessa ja luovuttamisessa tarpeen mukaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineiden hankinta ja varastointi, apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden palautus, ja niiden yhteydessä puhdistus ja huolto. Apuvälinekeskuksen toimintaan kuuluvat myös apuvälineiden asennukset apuvälineen käyttöympäristöön ja apuvälineiden, varsinkin suurien kuten sänkyjen kuljetukset.

8 8 Lisäksi järjestetään apuvälineiden kuljetus paikallisiin pienvarastoihin ja palautus niihin on mahdollista sovittaessa. Fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina vammaispalvelun kysymyksissä esimerkiksi asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa Pienvarastot Pienvarastoja on Hangon terveyskeskuksessa, Raaseporin terveyskeskuksen Pohjan ja Karjaan yksiköissä, Raaseporin kaupungin vuodeosaston yhteydessä sekä Länsi-Uudenmaan sairaalan fysioterapiaosastolla. Pienvarastoissa on muutamia rollaattoreita, wc-korotuksia ja suihkutuoleja jms. Pienvarastoja täydennetään tarpeen mukaan, näin pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan yksinkertaisten päivittäisten apuvälineiden lainausta. 3.2 HUS-apuvälinekeskus HYKS:n aikuisten ja lasten apuvälineyksiköt muuttivat yhteisiin tiloihin loppukesällä 2011 ja toiminta yhdistyy myöhemmin. Yhteystiedot: Postiosoite: Mannerheimintie 107, HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs, Helsinki, puh (09) , faksi (09) , HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/ Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskuksen asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla olevia henkilöitä. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskus vastaa edellä mainittujen asiakkaidensa apuvälinepalveluista näiden 18 ikävuoteen asti. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii myös Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HYKS:n apuvälineyksikkö vastaa aikuisväestön vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut sähkötoimiset erikoisapuvälineet. Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta.

9 9 3.3 HUS/Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet potilaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet potilaat. Uuden potilaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa. Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Yhteystiedot: Kuntoutuspoliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 C, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä potilaat saavat ensisijaisesti Länsi-Uudenmaan sairaalasta, korvapoliklinikalta. Tarvittaessa lähetetään silmä- ja korvasairaalan kuulokeskukseen joka jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Potilaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Yhteystiedot: Kuulokeskus audiologian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, ajanvaraus: puh.(09) , muut asiat: (09) Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Yhteystiedot: Foniatrian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 17 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Apuvälinekeskuksen fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa.

10 10 Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 3.6 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Rakennus- tai korjausvaiheessa tulee ottaa huomioon vammaisystävälliset ratkaisut. Lisätietoja: Apuvälinekeskus antaa suunnittelussa ja arvioinnissa asiantuntija-apua. Epäselvissä tapauksissa käsittely viedään apuvälinekeskuksen myöntämisryhmään. 3.7 Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät

11 11 Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelussa on ilmoitettava että tarvitaan lääkärin B- tai C-lausunto. Näihin kriteereihin kuuluvat apuvälineet hankitaan ensisijaisesti Kelan kautta. 3.8 Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Apvälinepolkuprojektissa on pyritty selkeyttämään korvaus- ja työnjakoa vakuutuslaitosten ja julkisen terveydenhoidon välillä. Lisätietoja: Tarvittavat apuvälineet voi väliaikaisesti lainata apuvälinekeskuksesta. 3.9 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille eli armeijassa oleville ja sotaveteraaneille (sosiaalitoimen kautta vuosittain lista, kunta anoo rahat jälkikäteen) sekä puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa (kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin

12 12 apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Vuosittain julkaistaan sosiaalitoimen kautta luettelo sotainvalideista. Lisätietoja: PL 60, VALTIOKONTTORI, puh. (09) Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: Aluehallintovirasto (AVI) Aluehallintovirasto maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden (henkilöille jotka eivät vielä ole Suomen kansalaisia) pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen Aluehallintoviraston kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotiuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Lisätietoja:

13 13 4. APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuväline on lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseksi tarkoitettu väline, laite tai vastaava, jota vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Sairaanhoitoon liittyvät välineet eivät ole lääkinnällistä kuntoutusta. Harjoitusvälineet hoidetaan fysioterapiaosastojen kautta. 4.1 Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälineprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintavajavuus, joka rajoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista henkilön toimintaympäristössä. Apuvälineen myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja tehdään aina yksilöllisen tarvehankinnan perusteella. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä potilas itse, hänen omaisensa, terapeutti, lääkäri tai muu potilaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälineprosessi voi käynnistyä suoralla yhteydenotolla apuvälinekeskukseen tai oman terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon henkilökuntaan. Silloin kun terveyden- tai sairaanhoidon henkilökunta havaitsee apuvälinetarpeen he ottavat yhteyttä suoraan apuvälinekeskukseen tai fysioterapiaosaston henkilökuntaan. Yleiset lääkinnälliset apuvälineet: Yleisiä apuvälineitä voi lainata suoraan varastosta ilman erillistä lähetettä. Apuvälineitä saa esimerkiksi seuraaviin toimintoihin; liikkumiseen, siirtymiseen, kodinhoitoon, asuntojen varusteisiin ja henkilökohtaiseen hygieniaan esim. kyynärsauvat, rollaattori, WC-korotin. Suositellaan ottamaan yhteyttä etukäteen riittävän ajan varaamiseksi. Yksilölliset lääkinnälliset apuvälineet: Yksilöllisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi proteesit, ortoosit, yksilölliset jalkatuet, ortopediset jalkineet, lääkinnälliset kompressiosukat ja hihat, henkilökohtaisten tarpeiden mukaan rakennetut pyörätuolit sekä peruukit. Yksilöllisten apuvälineiden hankintaa varten tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin lausunto / lähete. Käytössä on lomake: - Lähete maksusitoumusta varten (löytyy esimerkiksi terveyskeskuksista) Lähetteestä / lausunnosta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: Täydelliset henkilötiedot (nimi, syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus, osoite, puhelinnumero), diagnoosi, toiminnanvajaus, ongelma, suositeltu lääkinnällinen apuväline. Koskien tukipohjallisia sekä jalkineita tulee lähetteessä myös mainita seuraavat asiat; särky / kipu, puoliero, deformiteetit. Mahdolliset aikaisemmat / nykyiset tuet / jalkineet sekä mistä hankittu. Kengistä mielellään tarjous / kustannusarvio. Koskien kompressiosukkia, kompressiohihoja; turvotus, puoliero, säärihaava, ihottuma, värimuutos, laskimoinsuffisienssi, valtimoinsuffisienssi, saako potilas lymfaterapiaa, missä ja kenen suorittamana (katso liite 1).

14 14 Maksusitoumus yksilöllisen apuvälineen hankintaa varten toimitetaan potilaalle apuvälinekeskuksen tai sairaalan erikoisalan kautta. Hankinnan hoitaa apuvälinekeskus / fysioterapia tai potilas itse. 4.2 Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen tarvearviointi tehdään tutustumalla potilaan taustatietoihin, kuten sairauden / vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Niihin perustuen arvioidaan potilaan toimintakykyä ja elämäntilannetta ja kartoitetaan yksilölliset tarpeet. Arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioi lääkäri, fysioterapeutti tai kuntohoitaja yhdessä potilaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa. 4.3 Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää potilaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Potilaalle tulisi antaa monipuolista tietoa, jotta hän voi osallistua apuvälineen valintaan ja on tietoinen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Aina kun on tarpeellista, sovitus tehdään potilaan omassa toimintaympäristössä. Sovituksen yhteydessä arvioidaan potilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineen ja ympäristön muutostyöt. Sovituksen perusteella päädytään potilaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun yhteistyössä hänen (ja hänen omaisten) kanssa. Yhteydenotto apuvälinekeskukseen ajanvarausta varten; Apuvälinekeskus LUS, Raaseporintie 37, Tammisaari, puh Apuvälineen hankinta ja luovutus Potilaalle pyritään löytämään tarkoituksenmukainen apuväline apuvälinevarastosta. Mikäli sopivaa apuvälinettä ei löydy varastosta tilataan apuväline toimittajalta, tarvittaessa sovitukseen. Osa apuvälineistä on kilpailutettu HUS Logistiikan toimesta. Mikäli puitesopimusta ei ole sopiva apuväline voidaan potilaalle hankkia toimittajalta, jolta asianmukainen löytyy. Potilas saa apuvälineen pääsääntöisesti lainaksi. Tarpeen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaislainaan. Apuvälineen omistus säilyy luovuttajalla ja apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuväline, joka on henkilökohtainen, luovutetaan omaksi. Tämä on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siihen on tehty yksilöllisiä muutostöitä. Apuvälinekeskus sekä erikoissairaanhoito kirjoittaa maksusitoumuksen.

15 15 Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä kaksin kappalein. Tarvittaessa voidaan kuitenkin toinen vastaava apuväline myöntää, kodin lisäksi esimerkiksi hoitopaikkaan tai kouluun, silloin kun se on toiminnallisesti tarpeellista. 4.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen luovutuksen yhteydessä varmistetaan sen sopivuus, huolehditaan tarvittavista säädöistä ja annetaan tai järjestetään käytön opetus. Opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. 4.6 Apuvälineen kuljetus Pääsääntöisesti apuvälineen käyttäjä tai hänen läheisensä vastaavat apuvälineen kuljetuksesta silloin, kun apuvälinekuljetus on hänelle mahdollista tavanomaisin keinoin, esimerkiksi omalla autolla tai taksilla. Apuvälinekeskus huolehtii tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljetuksesta sekä kuljetuksista silloin kun apuväline asennetaan apuvälineyksikön toimesta käyttöympäristöönsä tai kun apuvälineen sovitus ja kokeilu tehdään potilaan luona. Potilaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse muuttokustannuksista. Apuvälinekeskus huolehtii kuljetuksesta välivarastojen ja keskuksen välillä. 4.7 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja tarvetta vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Pitkäaikaiseen tarpeeseen luovutettujen apuvälineiden toimivuutta, vaikuttavuutta, potilaalle sopivuutta, käyttökuntoisuutta ja käyttöastetta tulee seurata. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Apuväline on saattanut jäädä potilaalle tarpeettomaksi tai siitä ei ole enää toivottua hyötyä. Seuranta kuuluu käyttäjälle sekä myös kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälinekeskus kerää tietoja apuvälineen käytöstä myös seurantalomakkeilla tai asiakaspalautekyselyillä. Apuvälinekeskus seuraa lainaan luovutettujen apuvälineiden palauttamista hallintajärjestelmän avulla ja huolehtii kuolleiden henkilöiden apuvälineiden perinnästä.

16 16 Apuvälineen käytössä ilmenneestä vaaratilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus apuvälineen luovuttaneeseen tahoon, joka ilmoittaa siitä apuvälineen toimittajalle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. 4.8 Asuinkunnan vaihtuessa Potilaan vaihtaessa asuinkuntaa Suomessa apuvälineet siirtyvät hänen mukanaan veloituksetta uuden kotikunnan apuvälinetoiminnasta vastaavan tahon omistukseen. Uusi kotikunta vastaa jatkossa apuvälineiden huollosta ja niiden kustannuksista. Myös leasingsopimukset on siirrettävä uuden kotikunnan hoidettaviksi. Potilaan velvollisuus on ilmoittaa asuinkunnan vaihdosta apuvälineen myöntäneelle taholle, jotta apuvälineistä voidaan antaa tieto uuteen kotikuntaan. Tästä velvollisuudesta tulee mainita lainaussopimuksessa. Apuvälineen muuttokustannuksista vastaa potilas itse. Ulkomaille muutettaessa apuvälineasioissa on sovittava erikseen apuvälinekeskuksen kanssa. 4.9 Apuvälinehuolto Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineitä saa asentaa, huoltaa tai korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Tämä tehdään apuvälinekeskuksessa tai sen osoittamassa paikassa. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina kun se on mahdollista. Tarvittaessa potilaalle tiedotetaan muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta. Apuvälinekeskus huolehtii apuvälineiden puhdistuksesta ja kunnossapito- ja korjaushuollosta kun apuväline on palautettu. Huolto koostuu muun muassa yleiskunnon katsauksesta, perusrasvauksesta, tarvittavista kiristyksistä, renkaiden ja jarruvaijerien ja laakerien vaihdosta, perusapuvälineiden kiinnityksistä, esim. nousutuet ja kahvat (jos potilaan lähipiiristä ei löydy henkilöä, joka hoitaisi asennuksen) sekä rikkoontuneiden apuvälineiden korjauksesta. Keskuksen henkilökunta tarkistaa kotikäynnin yhteydessä myös käytössä olevien perusvälineiden kunnon ja vastaa tarvittavasta huollosta. Kaikkiin apuvälineisiin tehdyt huoltotoimenpiteet ja käytetyt varaosat kirjataan aina apuvälineiden hallintajärjestelmään kyseisen apuvälineen tietoihin. Kun potilas on saanut sosiaalitoimelta avustusta apuvälineen hankintaan, se on potilaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta.

17 Potilaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on potilaan vastuulla. Potilaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta, ruuvien kiristämisestä, paristojen vaihtamisesta yms. Mikäli huolto- tai korjaustarvetta ilmenee, hänen tulee olla välittömässä yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen myöntänyt taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka potilas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Potilas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa myöskään itse korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Potilas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. Apuvälineet eivät ole vakuutettuja, halutessa potilas voi itse vakuuttaa käyttämiään apuvälineitä esimerkiksi matkalle lähdettäessään Apuvälineen palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi ensisijaisesti apuvälinekeskukseen. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle. (Tarvittaessa apuvälineitä voi palauttaa myös Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskukseen tai Länsi- Uudenmaan sairaalaan.) 4.12 Varastointi ja kierrätys Apuvälineet ovat vapaasti kierrätettävissä jäsenkuntien kesken. Terveyskeskuksissa ja sairaalassa tulee olla riittävä määrä apuvälineitä turvaamaan lähipalvelun tarvetta. Apuvälinekeskuksessa varastoidaan perusvälineet, erikoisvälineet ja sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset kierrätettävät välineet Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälinekeskus tuottaa alueellisia apuvälinepalveluita koskevia tilastotietoja. Raporttien perusteella voidaan seurata ja kehittää toimintaa. Toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kotihoidon henkilökunnalle järjestetään tiedotusta apuvälineiden käyttöön ja lainaukseen liittyen.

18 Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tällä hetkellä on apuvälinehallinnassa käytössä tietojärjestelmä AHA. HUS:ssa on meneillään uuden tietojärjestelmän hankinta, koko sairaanhoitoalueelle yhteinen apuvälineiden hankintaan ja hallintaan tarkoitettu järjestelmä. Järjestelmässä tulee olemaan yhteinen rekisteri, johon on kirjattu alueen apuvälineiden tiedot Tilastointi ja raportointi Apuvälinekeskus tilastoi apuvälinehankintoihin ja apuvälinepalveluiden käyttöön liittyviä tietoja kuntakohtaisesti kuten hankitut apuvälineet, apuvälinelainat, asiakaskäynnit, apuvälineiden huollot Palveluiden laskuttaminen Apuvälinekeskuksen kunnille tuottamista terveystoimen apuvälinepalveluista laskutetaan kuntia asukaslukuun perustuvalla maksulla. Maksu kattaa lainattavat apuvälineet, apuvälinepuhdistuksen ja - huollon sekä kuljetukset, apuvälineiden hallintajärjestelmän, tilat sekä muut hallinnolliset ja henkilöstökustannukset. Lisäksi se kattaa apuvälinekeskuksen tarjoamat arviointi-, sovitus-, hankinta-, luovutus-, ja käytönopetuspalvelut. Kuntalaskutus yhteistyösopimuksen mukaisesti. 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet lainataan /luovutetaan /myönnetään pääosin LUSapuvälinekeskuksen päävarastosta, sen pienvarastoista, erikoissairaanhoidon Länsi-Uudenmaan sairaalasta ja kuntien sosiaalitoimien kautta. Yhteydenotto ensisijaisesti luovuttajatahoon (mainittu tekstin lopussa apuvälineiden kohdalla). Lyhenteet: Avk = Apuvälinekeskus: Päävarasto (Tammiharjun sairaala-alueella) ja tarvittaessa pienvarastot (Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskuksissa sekä Länsi-Uudenmaan sairaalassa) LUs = Länsi-Uudenmaan sairaala Tk = Terveyskeskus St = Sosiaalitoimi Ot = Opetustoimi

19 Liikkumisen apuvälineet Liikkumisen apuvälineet on tarkoitettu henkilöille, joilla on eri syistä johtuvia liikkumisen- ja siirtymisen ongelmia. Henkilöllä voi olla esim. tasapaino-, kuormitus- tai liikkuvuusongelma tai lihasvoiman heikentymisestä johtuvaa toimintakyvyn alentumista tai liikuntakyvyn puutetta. Liikkumisen apuvälineillä helpotetaan tai korvataan toiminnan vajautta ja mahdollistetaan selviytymistä liikkumisessa ja siirtymisessä. Apuvälinekeskus toimii yhteistyössä potilasta hoitavien tahojen kanssa ja vastaa liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnista, hankinnasta ja käytön seurannasta sekä järjestää myös korjaukset ja huollot. Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelykepit, joissa on kolme tai useampia tukijalkoja, kädensija ja/tai käsivarsituki. Kyynärsauvat. Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät. Kävelyn apuvälineet, joita käytetään molemmilla käsillä ja mahdollisesti yhdessä ylävartaion kanssa Kävelytelineet, pyörättömät. Kävelyn apuvälineet ilman pyöriä ja muita tukilaitteita kuin kädensijat Kävelytelineet, pyörälliset, käsin työnnettävät mukaan lukien rollaattorit ja mallit joissa on istuin levähtämistä varten Kävelytuolit. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on istuin, jolla istuen liikutaan, mukaan lukien kävelypolkupyörät Kävelypöydät. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on käsivarsille ja/tai ylävartalolle tukialusta ja joita työnnetään eteenpäin käsivarsilla tai ylävartalolla Seisomisen apuvälineet Seisontatuet, kippilaudat Välineet asennon tukemiseen Seisomatelineiden ja kippilautojen saamisen perusteena voivat olla lisäksi seisomisen edulliset vaikutukset pitkäaikaissairaan tai vammaisen elimistöön (mm. verenkierron paraneminen, suolen toiminnan aktivoituminen, osteoporoosin ehkäisy) tai muu yksilöllinen peruste. Seisomatelineen käyttäjät ovat pääsääntöisesti neurologisia sairauksia sairastavia, kehitysvammaisia tai selkäydinvammaisia henkilöitä. Polkupyörät. Lainaus yksilöllisen tarpeen ja arvion mukaan. Myönnetään myös sosiaalitoimen kautta harrastuskäyttöön. Erikoispolkupyörää voi anoa harrastuskäyttöön sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena harkinnanvaraisena apuvälineenä (esim. tandempyörä näkövammaiselle).

20 20 Polkupyörät, kaksipyöräiset. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kolmipyörät, jaloin poljettavat, käsin poljettavat. Voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin kun se on välttämätön itsenäisessä suoriutumisessa päivittäisissä toiminnoissa. Käyttäjän tulee pystyä käyttämään apuvälinettä turvallisesti sekä itsensä että ympäristön kannalta arvioituna. Lapselle kolmipyörä voidaan lainata silloin, kun pyörä on välttämätön lapsen kehitykselle ja motoriikka on pyörän avulla kohennettavissa. Lapsella käyttäjän vastuu siirtyy lapsen vanhemmille tai lähihenkilöille. Potkupyörät ja potkulaudat. Ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät mukaan lukien kahden ajettavat polkupyörät. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Polkupyörien lisävarusteet mukaan lukien tukipyörät, erikoissatulat, varvaskiinnittimet, polkimet. Käyttäjän omaan kaksipyöräiseen polkupyörään voidaan korvata lisävarusteita, jotka mahdollistavat polkupyörän käytön esim. teleskooppiapupyörät. Kypärän, valot, lukot yms. potilas hankkii itse., St Pyörätuolit Erityyppiset manuaaliset pyörätuolit Pyörätuoli voidaan lainata, kun henkilö ei pysty liikkumaan kevyempien apuvälineratkaisujen turvin tai kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Pyörätuolin tarve tulee olla säännöllistä ja sen tulee lisätä omatoimisuutta. Kuljetuspyörätuolit, käsikäyttöiset. Mikäli henkilö ei kykene itse kelaamaan ja tarvitsee toisen apua. Pyörätuolit, takapyöristä kelattavat. Yleisimmin käytetty malli. Pyörätuolit, etupyöristä kelattavat. Potilaalle jolla esim. olkapäiden liikevajaus estää takapyöristä kelattavan pyörätuolin käytön. Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuolit, yhdeltä puolelta kelattavat. Pyörätuolit, joita ohjataan yhdellä kädellä tai kädellä ja jalalla Pyörätuolit, jaloilla liikuteltavat Seisomaan nostavat pyörätuolit. Lainataan potilaalle jolla on erityisiä perusteita useita kertoja päivässä tapahtuvaan seisomaan nousuun ja jolle seisomatelineeseen ei ole mahdollista. Tämän lisäksi seisomaan nostavan pyörätuolin käytön tulee olennaisesti lisätä potilaan toimintakykyä ja omatoimista suoriutumista arkiaskareissa. Edellytyksenä on, että potilas pystyy itse liikuttamaan pyörätuolia ja käyttämään seisomaan nousun mekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Yhdistelmäpyörätuolit. Järjestelmä perustuu yhteen runkoon, johon voidaan koota kaksi tai useampia erityyppisiä pyörätuoleja vaihtamalla pyörien ja istuimien kiinnityspaikkaa tai vaihtamalla erilaisia pyöriä ja istuimia (lisävarusteet kuten yhdenkäden ohjaus eivät kuulu mukaan) Perusterveydenhuollosta lähete maksusitoumusta varten apuvälinekeskukseen. Maksusitoumus kirjoitetaan apuvälinekeskuksesta tai erikoisalalta (LUs). Pyörätuolien lisävarusteet, mukaan lukien vain ne lisävarusteet, jotka eivät ole tietyn valmistajan tietyn pyörätuolimalliston lisävarusteita (tuotekohtaiset lisävarusteet ovat osa ko. pyörätuolia). Yksilöllisen arvion mukaan

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Sotilasvammalain. mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain. mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt Sisällysluettelo Asunnon muutostyöt Mitä muutostöitä korvataan?...2 Korvattavat peruskorjaustyöt...4 Kuinka korvausta haetaan?...5 Korvausmäärät...6 Korvausten

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT-OSASTON FONIATRIAN POLIKLINIKKATOIMINNON LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE HELSINGIN KAUPUNGIN

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut 2/2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä - suositus alueelliseksi käytännöksi Toimittanut Leena Autio

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ HAEN omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota VASTAANOTTAJA palveluseteleitä Muuta, mitä? HENKILÖTIEDOT Omaishoidettavan Henkilötunnus lapsen tiedot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot