LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

Transkriptio

1 LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa APUVÄLINEKESKUS LUS Raaseporintie 37 / PL TAMMISAARI / TAMMISAARI Kerstin Frondén Soile Romberg Hyväksytty: Apuvälinekeskuksen johtoryhmässä Raaseporin perusturvalautakunnassa Hangon perusturvalautakunnassa Merkitty tiedoksi: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa

2 2 TIIVISTELMÄ Läntisen Uudenmaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa Tekijät: Frondén Kerstin ja Romberg Soile Apuvälinepalvelut kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Apuvälinepalveluihin sisältyy apuvälineen tarpeen määrittely, sovitus ja valinta, tarpeellisten muutostöiden suunnittelu, apuvälineen hankinta ja luovutus omaksi tai lainattavaksi sekä apuvälineen käytön opetus, seuranta, puhdistus ja huolto. Ohjeessa kuvataan apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö, seuranta ja sen järjestämiseen liittyvän työnjaon periaatteet, sekä esitellään apuvälinepalveluja tuottavat tahot ja työnjako apuvälinekohtaisesti. Yhdistetyn apuvälinekeskuksen toiminnan aloittamisen kautta pyritään tehostamaan apuvälineen käyttöastetta ja huoltopalveluja sekä pyritään tasapuolisempaan apuvälinekäytäntöön läntisen Uudenmaan kunnissa. Lisäksi halutaan kehittä ja lisätä apuvälineiden asiantuntemusta. Avainsanat: Apuvälinepalvelu, apuväline, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelujen tuottajat

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälinekeskus Pienvarastot HUS-apuvälinekeskus HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työvoimahallinto Aluehallintovirasto (AVI) APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen kuljetus Apuvälineen käytön seuranta Asuinkunnan vaihtuessa Apuvälinehuolto Potilaan vastuu Apuvälineen palautus Varastointi ja kierrätys Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tilastointi ja raportointi Palveluiden laskuttaminen... 18

4 4 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Liikkumisen apuvälineet..19 Kävelyn apuvälineet...19 Seisomisen apuvälineet Polkupyörät.19 Pyörätuolit Pyörätuolien lisävarusteet Sähköpyörätuolit.21 Sähköiset liikkumisen apuvälineet...21 Muut kulkuvälineet.22 Siirtymisvälineet ja kääntymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet Ortoosit ja proteesit Vartalon ja selkärangan ja raajojen ortoosit Tyränhoitovälineet.. 24 Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit Tukipohjalliset Erityisjalkineet ja muut jalkineet Kodinhoitovälineet Ruoanlaittovälineet Astianpesuvälineet Syömisen ja juomisen välineet Siivousvälineet Korvaus sosiaalitoimen kautta Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Pöydät..29 Valaisimet Tuolit Sängyt.. 30 Huonekalujen lisävarusteet Nostotasot ja luiskat Sosiaalitoimen kautta korvattavat...31 Tukeutumisvälineet...32 Asunnon varusteet 32 Asunnon turvallisuusvarusteet Hoito- ja harjoitusvälineet... 33

5 5 Hengityshoitovälineet Imulaitteet Hengitystä mittaavat laitteet 34 Hengitysharjoitusvälineet Stimulaattorit, TNS Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Pidätyskyvyn harjoitusvälineet, PFS Painehaavojen ehkäisyvälineet..35 Veren- ja lymfakiertohäiriöiden hoitovälineet Insuliinipumput Kipupumput Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet WC-apuvälineet Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Käsien- ja jalkojenhoitovälineet Hiustenhoitovälineet Kasvojen ja hampaidenhoitovälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Suojavälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavat välineet Otteen pidentimet Asetteluvälineet Kiinnitysvälineet Kanto- ja kuljetusvälineet Näön- kuullon ja puheen apuvälineet Silmä- ja piilolasit..40 Silmäproteesit Suunnistautumisvälineet..41 Kuulokojeet Kommunikointivälineet ja havaitsemisvälineet Lähikommunikaatiovälineet Optiset välineet, kommunikointivälineet, tietokoneet Hälytysjärjestelmät, ympäristönhallintajärjestelmät Vapaa-aika ja leikkivälineet.43 Liikunta- ja urheiluvälineet YKSILÖLLISTEN APUVÄLINEIDEN MAKSUSITOUMUKSET LÄHTEET...44

6 6 1. JOHDANTO Apuvälinekeskus LUS vastaa Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon sekä Läntisen Uudenmaan Sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti se kuuluu sairaanhoitoalueen fysioterapiaosastoon. Apuvälinekeskusta ohjaa johtoryhmä ja myöntämistyöryhmä. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Läntisellä Uudellamaalla apuvälinepalvelut hoidetaan pääasiallisesti keskitetysti yhteisestä apuvälinekeskuksesta, joka on osa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Apuvälinepalvelukeskuksen perustamista sekä yhteistyön aloittamista Länsi-Uudenmaan sairaalan kanssa ehdotettiin Länsi-Uudenmaan terveyskeskuksen organisaatio- ja toimintasuunnitelmassa, joka julkaistiin Tämän jälkeen perustettu Länsi-Uudenmaan sairaalan ja läntisen Uudenmaan terveyskeskusten edustajista muodostettu kuntoutuskysymyksiä käsittelevä työryhmä ja sen asettama fysioterapiaosastojen edustajista muodostettu yhteisen apuvälinekeskuksen suunnittelutyöryhmä jatkoivat apuvälinekeskuksen perustamisen työstämistä sekä sen käytännön toiminnan suunnittelua. Yhteinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa Tällä hetkellä on suunnitteluvaiheessa myös laajempi tulevaisuuden HUS-Apuvälinehanke jonka tavoitteena on apuvälinepalveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen HUS alueella. 2. LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Näihin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. Apuvälinepalveluiden järjestämisen lähtökohtana on Suomen perustuslaki (731/1999) johon on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntaa järjestämään potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat apuvälinepalvelut, joihin kuuluvat apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto.

7 7 Apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat lisäksi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), vastaava asetus (759/1987), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). 3. APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään yleensä terveydenhuollossa ja apuvälinepalvelut hoidetaan pääsääntöisesti yhteisen apuvälinekeskuksen toimesta. Osa palveluista hoidetaan erikoissairaanhoidon puitteissa tai paikallisesti kussakin terveyskeskuksessa. Esimerkiksi hengitys- ja kuuloapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Apuvälinekeskus vastaa ensisijaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä. Myös sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus järjestävät apuvälinepalveluita oman lainsäädäntönsä puitteissa. Lisäksi kuntoutuslaitokset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset tuottavat apuvälinepalveluja. Halutessaan apuvälineen tarvitsija voi myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 3.1 Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus huolehtii Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon potilaiden lääkinnällisistä apuvälinepalveluista. Tähän kuuluu myös julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa tai asumispalveluyksiköissä hoidettavien perusterveydenhuollon potilaiden apuvälinepalvelut. Tämä koskee myös perusterveydenhuollon potilaita, joiden hoitopaikka sijaitsee muualla Suomessa. Keskus toimii yhteistyössä muitten HUS:n erikoisalojen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti esimerkiksi kuulo- ja hengitysapuvälineitä koskien. Apuvälinekeskus ei huolehdi perusterveydenhuollon piirissä olevien ulkokuntalaisten apuvälineiden huollosta, niiden lainauksesta tai hankinnasta. Apuvälinekeskus LUS:ssa toimivat 3 fysioterapeuttia, 2 huoltomiestä ja 1 laitoshuoltaja jotka vastaavat palvelujen toteutuksesta. Tämän lisäksi, omalla työpaikallaan, apuvälinetyöhön osallistuvat myös paikallisten fysioterapiaosastojen ja/tai kotipalvelun henkilökuntaa esimerkiksi apuvälineiden sovittamisessa ja luovuttamisessa tarpeen mukaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineiden hankinta ja varastointi, apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden palautus, ja niiden yhteydessä puhdistus ja huolto. Apuvälinekeskuksen toimintaan kuuluvat myös apuvälineiden asennukset apuvälineen käyttöympäristöön ja apuvälineiden, varsinkin suurien kuten sänkyjen kuljetukset.

8 8 Lisäksi järjestetään apuvälineiden kuljetus paikallisiin pienvarastoihin ja palautus niihin on mahdollista sovittaessa. Fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina vammaispalvelun kysymyksissä esimerkiksi asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa Pienvarastot Pienvarastoja on Hangon terveyskeskuksessa, Raaseporin terveyskeskuksen Pohjan ja Karjaan yksiköissä, Raaseporin kaupungin vuodeosaston yhteydessä sekä Länsi-Uudenmaan sairaalan fysioterapiaosastolla. Pienvarastoissa on muutamia rollaattoreita, wc-korotuksia ja suihkutuoleja jms. Pienvarastoja täydennetään tarpeen mukaan, näin pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan yksinkertaisten päivittäisten apuvälineiden lainausta. 3.2 HUS-apuvälinekeskus HYKS:n aikuisten ja lasten apuvälineyksiköt muuttivat yhteisiin tiloihin loppukesällä 2011 ja toiminta yhdistyy myöhemmin. Yhteystiedot: Postiosoite: Mannerheimintie 107, HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs, Helsinki, puh (09) , faksi (09) , apuvalineyksikko@hus.fi HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/ Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskuksen asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla olevia henkilöitä. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskus vastaa edellä mainittujen asiakkaidensa apuvälinepalveluista näiden 18 ikävuoteen asti. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii myös Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HYKS:n apuvälineyksikkö vastaa aikuisväestön vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut sähkötoimiset erikoisapuvälineet. Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta.

9 9 3.3 HUS/Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet potilaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet potilaat. Uuden potilaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa. Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Yhteystiedot: Kuntoutuspoliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 C, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä potilaat saavat ensisijaisesti Länsi-Uudenmaan sairaalasta, korvapoliklinikalta. Tarvittaessa lähetetään silmä- ja korvasairaalan kuulokeskukseen joka jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Potilaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Yhteystiedot: Kuulokeskus audiologian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, ajanvaraus: puh.(09) , muut asiat: (09) Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Yhteystiedot: Foniatrian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 17 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Apuvälinekeskuksen fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa.

10 10 Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 3.6 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Rakennus- tai korjausvaiheessa tulee ottaa huomioon vammaisystävälliset ratkaisut. Lisätietoja: Apuvälinekeskus antaa suunnittelussa ja arvioinnissa asiantuntija-apua. Epäselvissä tapauksissa käsittely viedään apuvälinekeskuksen myöntämisryhmään. 3.7 Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät

11 11 Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelussa on ilmoitettava että tarvitaan lääkärin B- tai C-lausunto. Näihin kriteereihin kuuluvat apuvälineet hankitaan ensisijaisesti Kelan kautta. 3.8 Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Apvälinepolkuprojektissa on pyritty selkeyttämään korvaus- ja työnjakoa vakuutuslaitosten ja julkisen terveydenhoidon välillä. Lisätietoja: Tarvittavat apuvälineet voi väliaikaisesti lainata apuvälinekeskuksesta. 3.9 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille eli armeijassa oleville ja sotaveteraaneille (sosiaalitoimen kautta vuosittain lista, kunta anoo rahat jälkikäteen) sekä puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa (kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin

12 12 apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Vuosittain julkaistaan sosiaalitoimen kautta luettelo sotainvalideista. Lisätietoja: PL 60, VALTIOKONTTORI, puh. (09) Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: Aluehallintovirasto (AVI) Aluehallintovirasto maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden (henkilöille jotka eivät vielä ole Suomen kansalaisia) pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen Aluehallintoviraston kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotiuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Lisätietoja:

13 13 4. APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuväline on lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseksi tarkoitettu väline, laite tai vastaava, jota vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Sairaanhoitoon liittyvät välineet eivät ole lääkinnällistä kuntoutusta. Harjoitusvälineet hoidetaan fysioterapiaosastojen kautta. 4.1 Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälineprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintavajavuus, joka rajoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista henkilön toimintaympäristössä. Apuvälineen myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja tehdään aina yksilöllisen tarvehankinnan perusteella. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä potilas itse, hänen omaisensa, terapeutti, lääkäri tai muu potilaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälineprosessi voi käynnistyä suoralla yhteydenotolla apuvälinekeskukseen tai oman terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon henkilökuntaan. Silloin kun terveyden- tai sairaanhoidon henkilökunta havaitsee apuvälinetarpeen he ottavat yhteyttä suoraan apuvälinekeskukseen tai fysioterapiaosaston henkilökuntaan. Yleiset lääkinnälliset apuvälineet: Yleisiä apuvälineitä voi lainata suoraan varastosta ilman erillistä lähetettä. Apuvälineitä saa esimerkiksi seuraaviin toimintoihin; liikkumiseen, siirtymiseen, kodinhoitoon, asuntojen varusteisiin ja henkilökohtaiseen hygieniaan esim. kyynärsauvat, rollaattori, WC-korotin. Suositellaan ottamaan yhteyttä etukäteen riittävän ajan varaamiseksi. Yksilölliset lääkinnälliset apuvälineet: Yksilöllisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi proteesit, ortoosit, yksilölliset jalkatuet, ortopediset jalkineet, lääkinnälliset kompressiosukat ja hihat, henkilökohtaisten tarpeiden mukaan rakennetut pyörätuolit sekä peruukit. Yksilöllisten apuvälineiden hankintaa varten tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin lausunto / lähete. Käytössä on lomake: - Lähete maksusitoumusta varten (löytyy esimerkiksi terveyskeskuksista) Lähetteestä / lausunnosta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: Täydelliset henkilötiedot (nimi, syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus, osoite, puhelinnumero), diagnoosi, toiminnanvajaus, ongelma, suositeltu lääkinnällinen apuväline. Koskien tukipohjallisia sekä jalkineita tulee lähetteessä myös mainita seuraavat asiat; särky / kipu, puoliero, deformiteetit. Mahdolliset aikaisemmat / nykyiset tuet / jalkineet sekä mistä hankittu. Kengistä mielellään tarjous / kustannusarvio. Koskien kompressiosukkia, kompressiohihoja; turvotus, puoliero, säärihaava, ihottuma, värimuutos, laskimoinsuffisienssi, valtimoinsuffisienssi, saako potilas lymfaterapiaa, missä ja kenen suorittamana (katso liite 1).

14 14 Maksusitoumus yksilöllisen apuvälineen hankintaa varten toimitetaan potilaalle apuvälinekeskuksen tai sairaalan erikoisalan kautta. Hankinnan hoitaa apuvälinekeskus / fysioterapia tai potilas itse. 4.2 Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen tarvearviointi tehdään tutustumalla potilaan taustatietoihin, kuten sairauden / vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Niihin perustuen arvioidaan potilaan toimintakykyä ja elämäntilannetta ja kartoitetaan yksilölliset tarpeet. Arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioi lääkäri, fysioterapeutti tai kuntohoitaja yhdessä potilaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa. 4.3 Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää potilaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Potilaalle tulisi antaa monipuolista tietoa, jotta hän voi osallistua apuvälineen valintaan ja on tietoinen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Aina kun on tarpeellista, sovitus tehdään potilaan omassa toimintaympäristössä. Sovituksen yhteydessä arvioidaan potilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineen ja ympäristön muutostyöt. Sovituksen perusteella päädytään potilaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun yhteistyössä hänen (ja hänen omaisten) kanssa. Yhteydenotto apuvälinekeskukseen ajanvarausta varten; Apuvälinekeskus LUS, Raaseporintie 37, Tammisaari, puh Apuvälineen hankinta ja luovutus Potilaalle pyritään löytämään tarkoituksenmukainen apuväline apuvälinevarastosta. Mikäli sopivaa apuvälinettä ei löydy varastosta tilataan apuväline toimittajalta, tarvittaessa sovitukseen. Osa apuvälineistä on kilpailutettu HUS Logistiikan toimesta. Mikäli puitesopimusta ei ole sopiva apuväline voidaan potilaalle hankkia toimittajalta, jolta asianmukainen löytyy. Potilas saa apuvälineen pääsääntöisesti lainaksi. Tarpeen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaislainaan. Apuvälineen omistus säilyy luovuttajalla ja apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuväline, joka on henkilökohtainen, luovutetaan omaksi. Tämä on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siihen on tehty yksilöllisiä muutostöitä. Apuvälinekeskus sekä erikoissairaanhoito kirjoittaa maksusitoumuksen.

15 15 Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä kaksin kappalein. Tarvittaessa voidaan kuitenkin toinen vastaava apuväline myöntää, kodin lisäksi esimerkiksi hoitopaikkaan tai kouluun, silloin kun se on toiminnallisesti tarpeellista. 4.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen luovutuksen yhteydessä varmistetaan sen sopivuus, huolehditaan tarvittavista säädöistä ja annetaan tai järjestetään käytön opetus. Opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. 4.6 Apuvälineen kuljetus Pääsääntöisesti apuvälineen käyttäjä tai hänen läheisensä vastaavat apuvälineen kuljetuksesta silloin, kun apuvälinekuljetus on hänelle mahdollista tavanomaisin keinoin, esimerkiksi omalla autolla tai taksilla. Apuvälinekeskus huolehtii tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljetuksesta sekä kuljetuksista silloin kun apuväline asennetaan apuvälineyksikön toimesta käyttöympäristöönsä tai kun apuvälineen sovitus ja kokeilu tehdään potilaan luona. Potilaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse muuttokustannuksista. Apuvälinekeskus huolehtii kuljetuksesta välivarastojen ja keskuksen välillä. 4.7 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja tarvetta vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Pitkäaikaiseen tarpeeseen luovutettujen apuvälineiden toimivuutta, vaikuttavuutta, potilaalle sopivuutta, käyttökuntoisuutta ja käyttöastetta tulee seurata. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Apuväline on saattanut jäädä potilaalle tarpeettomaksi tai siitä ei ole enää toivottua hyötyä. Seuranta kuuluu käyttäjälle sekä myös kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälinekeskus kerää tietoja apuvälineen käytöstä myös seurantalomakkeilla tai asiakaspalautekyselyillä. Apuvälinekeskus seuraa lainaan luovutettujen apuvälineiden palauttamista hallintajärjestelmän avulla ja huolehtii kuolleiden henkilöiden apuvälineiden perinnästä.

16 16 Apuvälineen käytössä ilmenneestä vaaratilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus apuvälineen luovuttaneeseen tahoon, joka ilmoittaa siitä apuvälineen toimittajalle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. 4.8 Asuinkunnan vaihtuessa Potilaan vaihtaessa asuinkuntaa Suomessa apuvälineet siirtyvät hänen mukanaan veloituksetta uuden kotikunnan apuvälinetoiminnasta vastaavan tahon omistukseen. Uusi kotikunta vastaa jatkossa apuvälineiden huollosta ja niiden kustannuksista. Myös leasingsopimukset on siirrettävä uuden kotikunnan hoidettaviksi. Potilaan velvollisuus on ilmoittaa asuinkunnan vaihdosta apuvälineen myöntäneelle taholle, jotta apuvälineistä voidaan antaa tieto uuteen kotikuntaan. Tästä velvollisuudesta tulee mainita lainaussopimuksessa. Apuvälineen muuttokustannuksista vastaa potilas itse. Ulkomaille muutettaessa apuvälineasioissa on sovittava erikseen apuvälinekeskuksen kanssa. 4.9 Apuvälinehuolto Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineitä saa asentaa, huoltaa tai korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Tämä tehdään apuvälinekeskuksessa tai sen osoittamassa paikassa. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina kun se on mahdollista. Tarvittaessa potilaalle tiedotetaan muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta. Apuvälinekeskus huolehtii apuvälineiden puhdistuksesta ja kunnossapito- ja korjaushuollosta kun apuväline on palautettu. Huolto koostuu muun muassa yleiskunnon katsauksesta, perusrasvauksesta, tarvittavista kiristyksistä, renkaiden ja jarruvaijerien ja laakerien vaihdosta, perusapuvälineiden kiinnityksistä, esim. nousutuet ja kahvat (jos potilaan lähipiiristä ei löydy henkilöä, joka hoitaisi asennuksen) sekä rikkoontuneiden apuvälineiden korjauksesta. Keskuksen henkilökunta tarkistaa kotikäynnin yhteydessä myös käytössä olevien perusvälineiden kunnon ja vastaa tarvittavasta huollosta. Kaikkiin apuvälineisiin tehdyt huoltotoimenpiteet ja käytetyt varaosat kirjataan aina apuvälineiden hallintajärjestelmään kyseisen apuvälineen tietoihin. Kun potilas on saanut sosiaalitoimelta avustusta apuvälineen hankintaan, se on potilaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta.

17 Potilaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on potilaan vastuulla. Potilaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta, ruuvien kiristämisestä, paristojen vaihtamisesta yms. Mikäli huolto- tai korjaustarvetta ilmenee, hänen tulee olla välittömässä yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen myöntänyt taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka potilas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Potilas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa myöskään itse korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Potilas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. Apuvälineet eivät ole vakuutettuja, halutessa potilas voi itse vakuuttaa käyttämiään apuvälineitä esimerkiksi matkalle lähdettäessään Apuvälineen palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi ensisijaisesti apuvälinekeskukseen. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle. (Tarvittaessa apuvälineitä voi palauttaa myös Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskukseen tai Länsi- Uudenmaan sairaalaan.) 4.12 Varastointi ja kierrätys Apuvälineet ovat vapaasti kierrätettävissä jäsenkuntien kesken. Terveyskeskuksissa ja sairaalassa tulee olla riittävä määrä apuvälineitä turvaamaan lähipalvelun tarvetta. Apuvälinekeskuksessa varastoidaan perusvälineet, erikoisvälineet ja sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset kierrätettävät välineet Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälinekeskus tuottaa alueellisia apuvälinepalveluita koskevia tilastotietoja. Raporttien perusteella voidaan seurata ja kehittää toimintaa. Toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kotihoidon henkilökunnalle järjestetään tiedotusta apuvälineiden käyttöön ja lainaukseen liittyen.

18 Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tällä hetkellä on apuvälinehallinnassa käytössä tietojärjestelmä AHA. HUS:ssa on meneillään uuden tietojärjestelmän hankinta, koko sairaanhoitoalueelle yhteinen apuvälineiden hankintaan ja hallintaan tarkoitettu järjestelmä. Järjestelmässä tulee olemaan yhteinen rekisteri, johon on kirjattu alueen apuvälineiden tiedot Tilastointi ja raportointi Apuvälinekeskus tilastoi apuvälinehankintoihin ja apuvälinepalveluiden käyttöön liittyviä tietoja kuntakohtaisesti kuten hankitut apuvälineet, apuvälinelainat, asiakaskäynnit, apuvälineiden huollot Palveluiden laskuttaminen Apuvälinekeskuksen kunnille tuottamista terveystoimen apuvälinepalveluista laskutetaan kuntia asukaslukuun perustuvalla maksulla. Maksu kattaa lainattavat apuvälineet, apuvälinepuhdistuksen ja - huollon sekä kuljetukset, apuvälineiden hallintajärjestelmän, tilat sekä muut hallinnolliset ja henkilöstökustannukset. Lisäksi se kattaa apuvälinekeskuksen tarjoamat arviointi-, sovitus-, hankinta-, luovutus-, ja käytönopetuspalvelut. Kuntalaskutus yhteistyösopimuksen mukaisesti. 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet lainataan /luovutetaan /myönnetään pääosin LUSapuvälinekeskuksen päävarastosta, sen pienvarastoista, erikoissairaanhoidon Länsi-Uudenmaan sairaalasta ja kuntien sosiaalitoimien kautta. Yhteydenotto ensisijaisesti luovuttajatahoon (mainittu tekstin lopussa apuvälineiden kohdalla). Lyhenteet: Avk = Apuvälinekeskus: Päävarasto (Tammiharjun sairaala-alueella) ja tarvittaessa pienvarastot (Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskuksissa sekä Länsi-Uudenmaan sairaalassa) LUs = Länsi-Uudenmaan sairaala Tk = Terveyskeskus St = Sosiaalitoimi Ot = Opetustoimi

19 Liikkumisen apuvälineet Liikkumisen apuvälineet on tarkoitettu henkilöille, joilla on eri syistä johtuvia liikkumisen- ja siirtymisen ongelmia. Henkilöllä voi olla esim. tasapaino-, kuormitus- tai liikkuvuusongelma tai lihasvoiman heikentymisestä johtuvaa toimintakyvyn alentumista tai liikuntakyvyn puutetta. Liikkumisen apuvälineillä helpotetaan tai korvataan toiminnan vajautta ja mahdollistetaan selviytymistä liikkumisessa ja siirtymisessä. Apuvälinekeskus toimii yhteistyössä potilasta hoitavien tahojen kanssa ja vastaa liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnista, hankinnasta ja käytön seurannasta sekä järjestää myös korjaukset ja huollot. Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelykepit, joissa on kolme tai useampia tukijalkoja, kädensija ja/tai käsivarsituki. Kyynärsauvat. Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät. Kävelyn apuvälineet, joita käytetään molemmilla käsillä ja mahdollisesti yhdessä ylävartaion kanssa Kävelytelineet, pyörättömät. Kävelyn apuvälineet ilman pyöriä ja muita tukilaitteita kuin kädensijat Kävelytelineet, pyörälliset, käsin työnnettävät mukaan lukien rollaattorit ja mallit joissa on istuin levähtämistä varten Kävelytuolit. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on istuin, jolla istuen liikutaan, mukaan lukien kävelypolkupyörät Kävelypöydät. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on käsivarsille ja/tai ylävartalolle tukialusta ja joita työnnetään eteenpäin käsivarsilla tai ylävartalolla Seisomisen apuvälineet Seisontatuet, kippilaudat Välineet asennon tukemiseen Seisomatelineiden ja kippilautojen saamisen perusteena voivat olla lisäksi seisomisen edulliset vaikutukset pitkäaikaissairaan tai vammaisen elimistöön (mm. verenkierron paraneminen, suolen toiminnan aktivoituminen, osteoporoosin ehkäisy) tai muu yksilöllinen peruste. Seisomatelineen käyttäjät ovat pääsääntöisesti neurologisia sairauksia sairastavia, kehitysvammaisia tai selkäydinvammaisia henkilöitä. Polkupyörät. Lainaus yksilöllisen tarpeen ja arvion mukaan. Myönnetään myös sosiaalitoimen kautta harrastuskäyttöön. Erikoispolkupyörää voi anoa harrastuskäyttöön sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena harkinnanvaraisena apuvälineenä (esim. tandempyörä näkövammaiselle).

20 20 Polkupyörät, kaksipyöräiset. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kolmipyörät, jaloin poljettavat, käsin poljettavat. Voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin kun se on välttämätön itsenäisessä suoriutumisessa päivittäisissä toiminnoissa. Käyttäjän tulee pystyä käyttämään apuvälinettä turvallisesti sekä itsensä että ympäristön kannalta arvioituna. Lapselle kolmipyörä voidaan lainata silloin, kun pyörä on välttämätön lapsen kehitykselle ja motoriikka on pyörän avulla kohennettavissa. Lapsella käyttäjän vastuu siirtyy lapsen vanhemmille tai lähihenkilöille. Potkupyörät ja potkulaudat. Ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät mukaan lukien kahden ajettavat polkupyörät. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Polkupyörien lisävarusteet mukaan lukien tukipyörät, erikoissatulat, varvaskiinnittimet, polkimet. Käyttäjän omaan kaksipyöräiseen polkupyörään voidaan korvata lisävarusteita, jotka mahdollistavat polkupyörän käytön esim. teleskooppiapupyörät. Kypärän, valot, lukot yms. potilas hankkii itse., St Pyörätuolit Erityyppiset manuaaliset pyörätuolit Pyörätuoli voidaan lainata, kun henkilö ei pysty liikkumaan kevyempien apuvälineratkaisujen turvin tai kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Pyörätuolin tarve tulee olla säännöllistä ja sen tulee lisätä omatoimisuutta. Kuljetuspyörätuolit, käsikäyttöiset. Mikäli henkilö ei kykene itse kelaamaan ja tarvitsee toisen apua. Pyörätuolit, takapyöristä kelattavat. Yleisimmin käytetty malli. Pyörätuolit, etupyöristä kelattavat. Potilaalle jolla esim. olkapäiden liikevajaus estää takapyöristä kelattavan pyörätuolin käytön. Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuolit, yhdeltä puolelta kelattavat. Pyörätuolit, joita ohjataan yhdellä kädellä tai kädellä ja jalalla Pyörätuolit, jaloilla liikuteltavat Seisomaan nostavat pyörätuolit. Lainataan potilaalle jolla on erityisiä perusteita useita kertoja päivässä tapahtuvaan seisomaan nousuun ja jolle seisomatelineeseen ei ole mahdollista. Tämän lisäksi seisomaan nostavan pyörätuolin käytön tulee olennaisesti lisätä potilaan toimintakykyä ja omatoimista suoriutumista arkiaskareissa. Edellytyksenä on, että potilas pystyy itse liikuttamaan pyörätuolia ja käyttämään seisomaan nousun mekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Yhdistelmäpyörätuolit. Järjestelmä perustuu yhteen runkoon, johon voidaan koota kaksi tai useampia erityyppisiä pyörätuoleja vaihtamalla pyörien ja istuimien kiinnityspaikkaa tai vaihtamalla erilaisia pyöriä ja istuimia (lisävarusteet kuten yhdenkäden ohjaus eivät kuulu mukaan) Perusterveydenhuollosta lähete maksusitoumusta varten apuvälinekeskukseen. Maksusitoumus kirjoitetaan apuvälinekeskuksesta tai erikoisalalta (LUs). Pyörätuolien lisävarusteet, mukaan lukien vain ne lisävarusteet, jotka eivät ole tietyn valmistajan tietyn pyörätuolimalliston lisävarusteita (tuotekohtaiset lisävarusteet ovat osa ko. pyörätuolia). Yksilöllisen arvion mukaan