LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT"

Transkriptio

1 LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa APUVÄLINEKESKUS LUS Raaseporintie 37 / PL TAMMISAARI / TAMMISAARI Kerstin Frondén Soile Romberg Hyväksytty: Apuvälinekeskuksen johtoryhmässä Raaseporin perusturvalautakunnassa Hangon perusturvalautakunnassa Merkitty tiedoksi: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa

2 2 TIIVISTELMÄ Läntisen Uudenmaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen apuvälinekeskuksessa Tekijät: Frondén Kerstin ja Romberg Soile Apuvälinepalvelut kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Apuvälinepalveluihin sisältyy apuvälineen tarpeen määrittely, sovitus ja valinta, tarpeellisten muutostöiden suunnittelu, apuvälineen hankinta ja luovutus omaksi tai lainattavaksi sekä apuvälineen käytön opetus, seuranta, puhdistus ja huolto. Ohjeessa kuvataan apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö, seuranta ja sen järjestämiseen liittyvän työnjaon periaatteet, sekä esitellään apuvälinepalveluja tuottavat tahot ja työnjako apuvälinekohtaisesti. Yhdistetyn apuvälinekeskuksen toiminnan aloittamisen kautta pyritään tehostamaan apuvälineen käyttöastetta ja huoltopalveluja sekä pyritään tasapuolisempaan apuvälinekäytäntöön läntisen Uudenmaan kunnissa. Lisäksi halutaan kehittä ja lisätä apuvälineiden asiantuntemusta. Avainsanat: Apuvälinepalvelu, apuväline, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelujen tuottajat

3 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälinekeskus Pienvarastot HUS-apuvälinekeskus HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HUS/ Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työvoimahallinto Aluehallintovirasto (AVI) APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen kuljetus Apuvälineen käytön seuranta Asuinkunnan vaihtuessa Apuvälinehuolto Potilaan vastuu Apuvälineen palautus Varastointi ja kierrätys Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tilastointi ja raportointi Palveluiden laskuttaminen... 18

4 4 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Liikkumisen apuvälineet..19 Kävelyn apuvälineet...19 Seisomisen apuvälineet Polkupyörät.19 Pyörätuolit Pyörätuolien lisävarusteet Sähköpyörätuolit.21 Sähköiset liikkumisen apuvälineet...21 Muut kulkuvälineet.22 Siirtymisvälineet ja kääntymisvälineet Henkilönnostolaitteet Auton käyttöä helpottavat välineet Ortoosit ja proteesit Vartalon ja selkärangan ja raajojen ortoosit Tyränhoitovälineet.. 24 Raajaproteesit Peruukit Rintaproteesit Tukipohjalliset Erityisjalkineet ja muut jalkineet Kodinhoitovälineet Ruoanlaittovälineet Astianpesuvälineet Syömisen ja juomisen välineet Siivousvälineet Korvaus sosiaalitoimen kautta Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Pöydät..29 Valaisimet Tuolit Sängyt.. 30 Huonekalujen lisävarusteet Nostotasot ja luiskat Sosiaalitoimen kautta korvattavat...31 Tukeutumisvälineet...32 Asunnon varusteet 32 Asunnon turvallisuusvarusteet Hoito- ja harjoitusvälineet... 33

5 5 Hengityshoitovälineet Imulaitteet Hengitystä mittaavat laitteet 34 Hengitysharjoitusvälineet Stimulaattorit, TNS Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Pidätyskyvyn harjoitusvälineet, PFS Painehaavojen ehkäisyvälineet..35 Veren- ja lymfakiertohäiriöiden hoitovälineet Insuliinipumput Kipupumput Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet WC-apuvälineet Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Käsien- ja jalkojenhoitovälineet Hiustenhoitovälineet Kasvojen ja hampaidenhoitovälineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Suojavälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavat välineet Otteen pidentimet Asetteluvälineet Kiinnitysvälineet Kanto- ja kuljetusvälineet Näön- kuullon ja puheen apuvälineet Silmä- ja piilolasit..40 Silmäproteesit Suunnistautumisvälineet..41 Kuulokojeet Kommunikointivälineet ja havaitsemisvälineet Lähikommunikaatiovälineet Optiset välineet, kommunikointivälineet, tietokoneet Hälytysjärjestelmät, ympäristönhallintajärjestelmät Vapaa-aika ja leikkivälineet.43 Liikunta- ja urheiluvälineet YKSILÖLLISTEN APUVÄLINEIDEN MAKSUSITOUMUKSET LÄHTEET...44

6 6 1. JOHDANTO Apuvälinekeskus LUS vastaa Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon sekä Läntisen Uudenmaan Sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti se kuuluu sairaanhoitoalueen fysioterapiaosastoon. Apuvälinekeskusta ohjaa johtoryhmä ja myöntämistyöryhmä. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien sairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Läntisellä Uudellamaalla apuvälinepalvelut hoidetaan pääasiallisesti keskitetysti yhteisestä apuvälinekeskuksesta, joka on osa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta. Apuvälinepalvelukeskuksen perustamista sekä yhteistyön aloittamista Länsi-Uudenmaan sairaalan kanssa ehdotettiin Länsi-Uudenmaan terveyskeskuksen organisaatio- ja toimintasuunnitelmassa, joka julkaistiin Tämän jälkeen perustettu Länsi-Uudenmaan sairaalan ja läntisen Uudenmaan terveyskeskusten edustajista muodostettu kuntoutuskysymyksiä käsittelevä työryhmä ja sen asettama fysioterapiaosastojen edustajista muodostettu yhteisen apuvälinekeskuksen suunnittelutyöryhmä jatkoivat apuvälinekeskuksen perustamisen työstämistä sekä sen käytännön toiminnan suunnittelua. Yhteinen apuvälinekeskus aloitti toimintansa Tällä hetkellä on suunnitteluvaiheessa myös laajempi tulevaisuuden HUS-Apuvälinehanke jonka tavoitteena on apuvälinepalveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen HUS alueella. 2. LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Näihin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. Apuvälinepalveluiden järjestämisen lähtökohtana on Suomen perustuslaki (731/1999) johon on kirjattu velvoite turvata riittävät terveyspalvelut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntaa järjestämään potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat apuvälinepalvelut, joihin kuuluvat apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto.

7 7 Apuvälinepalveluja ohjaavia lakeja ovat lisäksi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), vastaava asetus (759/1987), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). 3. APUVÄLINEPALVELUIDEN TOTEUTUS JA TUOTTAJAT Apuvälineiden tarpeen määrittely ja suositus hankittavasta apuvälineestä tehdään yleensä terveydenhuollossa ja apuvälinepalvelut hoidetaan pääsääntöisesti yhteisen apuvälinekeskuksen toimesta. Osa palveluista hoidetaan erikoissairaanhoidon puitteissa tai paikallisesti kussakin terveyskeskuksessa. Esimerkiksi hengitys- ja kuuloapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Apuvälinekeskus vastaa ensisijaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen liikkumisen- ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä. Myös sosiaalitoimi, opetustoimi, KELA, vakuutusyhtiöt, valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus järjestävät apuvälinepalveluita oman lainsäädäntönsä puitteissa. Lisäksi kuntoutuslaitokset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja apuvälineyritykset tuottavat apuvälinepalveluja. Halutessaan apuvälineen tarvitsija voi myös itse hankkia toimintakykyään edistäviä välineitä. 3.1 Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus huolehtii Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon potilaiden lääkinnällisistä apuvälinepalveluista. Tähän kuuluu myös julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa tai asumispalveluyksiköissä hoidettavien perusterveydenhuollon potilaiden apuvälinepalvelut. Tämä koskee myös perusterveydenhuollon potilaita, joiden hoitopaikka sijaitsee muualla Suomessa. Keskus toimii yhteistyössä muitten HUS:n erikoisalojen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti esimerkiksi kuulo- ja hengitysapuvälineitä koskien. Apuvälinekeskus ei huolehdi perusterveydenhuollon piirissä olevien ulkokuntalaisten apuvälineiden huollosta, niiden lainauksesta tai hankinnasta. Apuvälinekeskus LUS:ssa toimivat 3 fysioterapeuttia, 2 huoltomiestä ja 1 laitoshuoltaja jotka vastaavat palvelujen toteutuksesta. Tämän lisäksi, omalla työpaikallaan, apuvälinetyöhön osallistuvat myös paikallisten fysioterapiaosastojen ja/tai kotipalvelun henkilökuntaa esimerkiksi apuvälineiden sovittamisessa ja luovuttamisessa tarpeen mukaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineiden hankinta ja varastointi, apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden palautus, ja niiden yhteydessä puhdistus ja huolto. Apuvälinekeskuksen toimintaan kuuluvat myös apuvälineiden asennukset apuvälineen käyttöympäristöön ja apuvälineiden, varsinkin suurien kuten sänkyjen kuljetukset.

8 8 Lisäksi järjestetään apuvälineiden kuljetus paikallisiin pienvarastoihin ja palautus niihin on mahdollista sovittaessa. Fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina vammaispalvelun kysymyksissä esimerkiksi asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa Pienvarastot Pienvarastoja on Hangon terveyskeskuksessa, Raaseporin terveyskeskuksen Pohjan ja Karjaan yksiköissä, Raaseporin kaupungin vuodeosaston yhteydessä sekä Länsi-Uudenmaan sairaalan fysioterapiaosastolla. Pienvarastoissa on muutamia rollaattoreita, wc-korotuksia ja suihkutuoleja jms. Pienvarastoja täydennetään tarpeen mukaan, näin pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan yksinkertaisten päivittäisten apuvälineiden lainausta. 3.2 HUS-apuvälinekeskus HYKS:n aikuisten ja lasten apuvälineyksiköt muuttivat yhteisiin tiloihin loppukesällä 2011 ja toiminta yhdistyy myöhemmin. Yhteystiedot: Postiosoite: Mannerheimintie 107, HUS Käyntiosoite: Nauvontie 8, 2 krs, Helsinki, puh (09) , faksi (09) , HUS/Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskus HUS/ Lasten ja nuorten sairaalan apuvälinekeskuksen asiakkaat ovat Lasten ja nuorten sairaalan hoito/kuntoutusvastuulla olevia henkilöitä. Lasten ja nuorten sairaala vastaa myös Ruskeasuon koulun oppilaiden apuvälinepalveluista. Apuvälinekeskus vastaa edellä mainittujen asiakkaidensa apuvälinepalveluista näiden 18 ikävuoteen asti. Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimii myös Tietoteekki. Se on tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus, joka vastaa kommunikaatioapuvälineistä HUS/HYKS:n apuvälineyksikkö, aikuiset HYKS:n apuvälineyksikkö vastaa aikuisväestön vaativan erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella. Apuvälineyksikön järjestämisvastuulle kuuluvat sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut sähkötoimiset erikoisapuvälineet. Apuvälineyksikön palveluihin kuuluvat apuvälinetarpeen ja käyttömahdollisuuksien arviointi, apuvälineen sovitus, käytön opetus, luovutus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus ja apuvälineneuvonta.

9 9 3.3 HUS/Silmä-korvasairaala, näönhuollon apuvälineet Kuntoutuspoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne saavutaan lääkärin lähetteellä. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan ja kuntoutetaan sairaanhoitopiirin näkövammaisia henkilöitä, joiden paremman silmän näöntarkkuus on alle 0,3 parhaalla mahdollisella lasikorjauksella tai kun henkilö näkökenttien tai muun syyn takia luokitellaan näkövammaiseksi. Kuntoutuspoliklinikan silmälääkäri tapaa ensikäynnillä kaikki uudet potilaat ja tarvittaessa kuntoutuspoliklinikalla aikaisemmin käyneet potilaat. Uuden potilaan toisella käyntikerralla kuntoutuspoliklinikalla arvioidaan hänen apuvälinetarpeensa. Kuntoutuspoliklinikan kautta myönnettävät apuvälineet ovat silmälasit lähityöskentelyyn, suodatin- eli absorptiolasit häikäisynestoa varten, piilolasit, heikkonäköisten optiset apuvälineet, atk-apuvälineet, kohotasot ja -pulpetit, pistekirjoituskoneet, ensimmäinen valkoinen keppi, opaskoirat sekä silmäproteesit. Näönhuollon apuvälineiden korvausmenettelystä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain oma suosituksensa. Yhteystiedot: Kuntoutuspoliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 C, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Kuulonhuollon sekä puhe- ja äänihäiriöiden apuvälineet Kuulonhuollon apuvälineitä potilaat saavat ensisijaisesti Länsi-Uudenmaan sairaalasta, korvapoliklinikalta. Tarvittaessa lähetetään silmä- ja korvasairaalan kuulokeskukseen joka jakautuu lasten ja aikuisten kuulokeskukseen. Potilaat tulevat kuulokeskukseen tutkimuksiin sekä hoito- ja kuntoutusarvioon lääkärin lähetteellä. Yhteystiedot: Kuulokeskus audiologian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, ajanvaraus: puh.(09) , muut asiat: (09) Foniatrian poliklinikalle tulevat erilaisista kommunikaatiohäiriöistä kärsivät lapset ja aikuiset lääkärin lähetteellä. Poliklinikan erikoisalaa ovat kommunikaation apuvälineet. Yhteystiedot: Foniatrian poliklinikka, Silmä-korvasairaala, Haartmaninkatu 4 E, Helsinki, PL 220, HUS, puh.(09) Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 :n sekä vammaispalveluasetuksen 17 :n perusteella vammaisen henkilön asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Apuvälinekeskuksen fysioterapeutit toimivat osaltaan asiantuntijoina asuntojen muutostyötarpeiden kartoittamisessa.

10 10 Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Asiakkaan omistuksessa olevan välineen huolloista ja korjauksista vastaa asiakas. 3.6 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Rakennus- tai korjausvaiheessa tulee ottaa huomioon vammaisystävälliset ratkaisut. Lisätietoja: Apuvälinekeskus antaa suunnittelussa ja arvioinnissa asiantuntija-apua. Epäselvissä tapauksissa käsittely viedään apuvälinekeskuksen myöntämisryhmään. 3.7 Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset apuvälineet. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät

11 11 Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelussa on ilmoitettava että tarvitaan lääkärin B- tai C-lausunto. Näihin kriteereihin kuuluvat apuvälineet hankitaan ensisijaisesti Kelan kautta. 3.8 Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaukset toteutetaan vakuutusehtojen mukaisesti. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Apvälinepolkuprojektissa on pyritty selkeyttämään korvaus- ja työnjakoa vakuutuslaitosten ja julkisen terveydenhoidon välillä. Lisätietoja: Tarvittavat apuvälineet voi väliaikaisesti lainata apuvälinekeskuksesta. 3.9 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille eli armeijassa oleville ja sotaveteraaneille (sosiaalitoimen kautta vuosittain lista, kunta anoo rahat jälkikäteen) sekä puolustuslaitoksen työntekijöille tai työvelvollisten palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 95 euroa (kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit, sukanvetolaitteet, liukuesteet kenkiin, pukeutumisen apuvälineet, tarttumapihdit, yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet, koroketyynyt, sängynjalan korotukset, suihkujakkarat, tukitangot, näkövammaisten apuvälineet esim. suurennuslasit ja kellot, kuulovammaisten apuvälineet esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet). Korvausta voi saada useampaankin

12 12 apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta. Yli 95 euroa maksava apuväline korvataan vain, jos tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Jos tarve ei aiheudu korvatusta vammasta, Valtiokonttori ei korvaa apuvälinettä 95 euroon asti, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan ylimenevän osuuden. Apuvälineen hankkimisesta aiheutuvat mahdolliset toimituskulut maksetaan korvauksen lisäksi. Jos vähintään 20 % sotainvalidille hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä kotihoidon tukemiseksi ja apuvälineen tarve ei liity korvattuun vammaan ja maksaa yli 95, niin Valtiokonttori maksaa kunnalle korvauksen jälkikäteen niin sanottuna kuntaennakkona. Vuosittain julkaistaan sosiaalitoimen kautta luettelo sotainvalideista. Lisätietoja: PL 60, VALTIOKONTTORI, puh. (09) Työvoimahallinto Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittuminen tai työssä pysyminen edellyttävät vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Lisätietoja: Aluehallintovirasto (AVI) Aluehallintovirasto maksaa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden (henkilöille jotka eivät vielä ole Suomen kansalaisia) pitkäaikaisesta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset kunnalle, joka on tehnyt sopimuksen Aluehallintoviraston kanssa näiden henkilöiden vastaanotosta ja kotiuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Korvausta maksetaan enintään kymmeneltä vuodelta, paitsi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleilta viideltä vuodelta. Pakolaisen tai ulkomaalaisen Suomessa oleskelun perusteista riippuu, mitä kustannuksia korvataan. Muilta osin maahanmuuttajien apuvälinepalveluissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin terveyspalveluissa muutoinkin. Akuuttihoito ja siihen liittyvät apuvälineet annetaan kaikille tarvittaessa. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Lisätietoja:

13 13 4. APUVÄLINEPALVELUJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖ JA SEURANTA Apuväline on lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseksi tarkoitettu väline, laite tai vastaava, jota vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Sairaanhoitoon liittyvät välineet eivät ole lääkinnällistä kuntoutusta. Harjoitusvälineet hoidetaan fysioterapiaosastojen kautta. 4.1 Apuvälinetarpeen havaitseminen ja yhteydenotto apuvälineasioissa Apuvälineprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintavajavuus, joka rajoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista henkilön toimintaympäristössä. Apuvälineen myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja tehdään aina yksilöllisen tarvehankinnan perusteella. Apuvälinetarpeen voi havaita ja aloitteen apuvälinetarpeesta voi tehdä potilas itse, hänen omaisensa, terapeutti, lääkäri tai muu potilaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Apuvälineprosessi voi käynnistyä suoralla yhteydenotolla apuvälinekeskukseen tai oman terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon henkilökuntaan. Silloin kun terveyden- tai sairaanhoidon henkilökunta havaitsee apuvälinetarpeen he ottavat yhteyttä suoraan apuvälinekeskukseen tai fysioterapiaosaston henkilökuntaan. Yleiset lääkinnälliset apuvälineet: Yleisiä apuvälineitä voi lainata suoraan varastosta ilman erillistä lähetettä. Apuvälineitä saa esimerkiksi seuraaviin toimintoihin; liikkumiseen, siirtymiseen, kodinhoitoon, asuntojen varusteisiin ja henkilökohtaiseen hygieniaan esim. kyynärsauvat, rollaattori, WC-korotin. Suositellaan ottamaan yhteyttä etukäteen riittävän ajan varaamiseksi. Yksilölliset lääkinnälliset apuvälineet: Yksilöllisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi proteesit, ortoosit, yksilölliset jalkatuet, ortopediset jalkineet, lääkinnälliset kompressiosukat ja hihat, henkilökohtaisten tarpeiden mukaan rakennetut pyörätuolit sekä peruukit. Yksilöllisten apuvälineiden hankintaa varten tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin lausunto / lähete. Käytössä on lomake: - Lähete maksusitoumusta varten (löytyy esimerkiksi terveyskeskuksista) Lähetteestä / lausunnosta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: Täydelliset henkilötiedot (nimi, syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus, osoite, puhelinnumero), diagnoosi, toiminnanvajaus, ongelma, suositeltu lääkinnällinen apuväline. Koskien tukipohjallisia sekä jalkineita tulee lähetteessä myös mainita seuraavat asiat; särky / kipu, puoliero, deformiteetit. Mahdolliset aikaisemmat / nykyiset tuet / jalkineet sekä mistä hankittu. Kengistä mielellään tarjous / kustannusarvio. Koskien kompressiosukkia, kompressiohihoja; turvotus, puoliero, säärihaava, ihottuma, värimuutos, laskimoinsuffisienssi, valtimoinsuffisienssi, saako potilas lymfaterapiaa, missä ja kenen suorittamana (katso liite 1).

14 14 Maksusitoumus yksilöllisen apuvälineen hankintaa varten toimitetaan potilaalle apuvälinekeskuksen tai sairaalan erikoisalan kautta. Hankinnan hoitaa apuvälinekeskus / fysioterapia tai potilas itse. 4.2 Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen tarvearviointi tehdään tutustumalla potilaan taustatietoihin, kuten sairauden / vamman laatuun, aikaisempiin apuvälineisiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmiin. Niihin perustuen arvioidaan potilaan toimintakykyä ja elämäntilannetta ja kartoitetaan yksilölliset tarpeet. Arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön toimintaympäristö; sen mahdolliset päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Apuvälinetarpeen arvioi lääkäri, fysioterapeutti tai kuntohoitaja yhdessä potilaan, mahdollisesti häntä hoitavan omaisen, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa. 4.3 Apuvälineen sovitus, valinta ja mahdollisten muutostöiden suunnittelu Tavoitteena on löytää potilaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Potilaalle tulisi antaa monipuolista tietoa, jotta hän voi osallistua apuvälineen valintaan ja on tietoinen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Aina kun on tarpeellista, sovitus tehdään potilaan omassa toimintaympäristössä. Sovituksen yhteydessä arvioidaan potilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineen ja ympäristön muutostyöt. Sovituksen perusteella päädytään potilaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun yhteistyössä hänen (ja hänen omaisten) kanssa. Yhteydenotto apuvälinekeskukseen ajanvarausta varten; Apuvälinekeskus LUS, Raaseporintie 37, Tammisaari, puh Apuvälineen hankinta ja luovutus Potilaalle pyritään löytämään tarkoituksenmukainen apuväline apuvälinevarastosta. Mikäli sopivaa apuvälinettä ei löydy varastosta tilataan apuväline toimittajalta, tarvittaessa sovitukseen. Osa apuvälineistä on kilpailutettu HUS Logistiikan toimesta. Mikäli puitesopimusta ei ole sopiva apuväline voidaan potilaalle hankkia toimittajalta, jolta asianmukainen löytyy. Potilas saa apuvälineen pääsääntöisesti lainaksi. Tarpeen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaislainaan. Apuvälineen omistus säilyy luovuttajalla ja apuväline palautetaan luovuttajalle käytön päätyttyä. Apuväline, joka on henkilökohtainen, luovutetaan omaksi. Tämä on joko henkilökohtaisesti valmistettu tai siihen on tehty yksilöllisiä muutostöitä. Apuvälinekeskus sekä erikoissairaanhoito kirjoittaa maksusitoumuksen.

15 15 Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä kaksin kappalein. Tarvittaessa voidaan kuitenkin toinen vastaava apuväline myöntää, kodin lisäksi esimerkiksi hoitopaikkaan tai kouluun, silloin kun se on toiminnallisesti tarpeellista. 4.5 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen luovutuksen yhteydessä varmistetaan sen sopivuus, huolehditaan tarvittavista säädöistä ja annetaan tai järjestetään käytön opetus. Opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälineen käyttäjälle kerrotaan apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä annetaan ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. 4.6 Apuvälineen kuljetus Pääsääntöisesti apuvälineen käyttäjä tai hänen läheisensä vastaavat apuvälineen kuljetuksesta silloin, kun apuvälinekuljetus on hänelle mahdollista tavanomaisin keinoin, esimerkiksi omalla autolla tai taksilla. Apuvälinekeskus huolehtii tarvittaessa suurien apuvälineiden kuten sänkyjen kuljetuksesta sekä kuljetuksista silloin kun apuväline asennetaan apuvälineyksikön toimesta käyttöympäristöönsä tai kun apuvälineen sovitus ja kokeilu tehdään potilaan luona. Potilaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse muuttokustannuksista. Apuvälinekeskus huolehtii kuljetuksesta välivarastojen ja keskuksen välillä. 4.7 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja tarvetta vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Pitkäaikaiseen tarpeeseen luovutettujen apuvälineiden toimivuutta, vaikuttavuutta, potilaalle sopivuutta, käyttökuntoisuutta ja käyttöastetta tulee seurata. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Apuväline on saattanut jäädä potilaalle tarpeettomaksi tai siitä ei ole enää toivottua hyötyä. Seuranta kuuluu käyttäjälle sekä myös kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälinekeskus kerää tietoja apuvälineen käytöstä myös seurantalomakkeilla tai asiakaspalautekyselyillä. Apuvälinekeskus seuraa lainaan luovutettujen apuvälineiden palauttamista hallintajärjestelmän avulla ja huolehtii kuolleiden henkilöiden apuvälineiden perinnästä.

16 16 Apuvälineen käytössä ilmenneestä vaaratilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus apuvälineen luovuttaneeseen tahoon, joka ilmoittaa siitä apuvälineen toimittajalle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. 4.8 Asuinkunnan vaihtuessa Potilaan vaihtaessa asuinkuntaa Suomessa apuvälineet siirtyvät hänen mukanaan veloituksetta uuden kotikunnan apuvälinetoiminnasta vastaavan tahon omistukseen. Uusi kotikunta vastaa jatkossa apuvälineiden huollosta ja niiden kustannuksista. Myös leasingsopimukset on siirrettävä uuden kotikunnan hoidettaviksi. Potilaan velvollisuus on ilmoittaa asuinkunnan vaihdosta apuvälineen myöntäneelle taholle, jotta apuvälineistä voidaan antaa tieto uuteen kotikuntaan. Tästä velvollisuudesta tulee mainita lainaussopimuksessa. Apuvälineen muuttokustannuksista vastaa potilas itse. Ulkomaille muutettaessa apuvälineasioissa on sovittava erikseen apuvälinekeskuksen kanssa. 4.9 Apuvälinehuolto Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineitä saa asentaa, huoltaa tai korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Tämä tehdään apuvälinekeskuksessa tai sen osoittamassa paikassa. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina kun se on mahdollista. Tarvittaessa potilaalle tiedotetaan muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta. Apuvälinekeskus huolehtii apuvälineiden puhdistuksesta ja kunnossapito- ja korjaushuollosta kun apuväline on palautettu. Huolto koostuu muun muassa yleiskunnon katsauksesta, perusrasvauksesta, tarvittavista kiristyksistä, renkaiden ja jarruvaijerien ja laakerien vaihdosta, perusapuvälineiden kiinnityksistä, esim. nousutuet ja kahvat (jos potilaan lähipiiristä ei löydy henkilöä, joka hoitaisi asennuksen) sekä rikkoontuneiden apuvälineiden korjauksesta. Keskuksen henkilökunta tarkistaa kotikäynnin yhteydessä myös käytössä olevien perusvälineiden kunnon ja vastaa tarvittavasta huollosta. Kaikkiin apuvälineisiin tehdyt huoltotoimenpiteet ja käytetyt varaosat kirjataan aina apuvälineiden hallintajärjestelmään kyseisen apuvälineen tietoihin. Kun potilas on saanut sosiaalitoimelta avustusta apuvälineen hankintaan, se on potilaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta.

17 Potilaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on potilaan vastuulla. Potilaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta, ruuvien kiristämisestä, paristojen vaihtamisesta yms. Mikäli huolto- tai korjaustarvetta ilmenee, hänen tulee olla välittömässä yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen myöntänyt taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka potilas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Potilas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa myöskään itse korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Potilas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. Apuvälineet eivät ole vakuutettuja, halutessa potilas voi itse vakuuttaa käyttämiään apuvälineitä esimerkiksi matkalle lähdettäessään Apuvälineen palautus Apuväline palautetaan sen käytyä tarpeettomaksi ensisijaisesti apuvälinekeskukseen. Apuvälineen lainaaja ei saa luovuttaa apuvälinettä käyttöön toiselle henkilölle. (Tarvittaessa apuvälineitä voi palauttaa myös Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskukseen tai Länsi- Uudenmaan sairaalaan.) 4.12 Varastointi ja kierrätys Apuvälineet ovat vapaasti kierrätettävissä jäsenkuntien kesken. Terveyskeskuksissa ja sairaalassa tulee olla riittävä määrä apuvälineitä turvaamaan lähipalvelun tarvetta. Apuvälinekeskuksessa varastoidaan perusvälineet, erikoisvälineet ja sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset kierrätettävät välineet Tiedotus, kehittäminen ja koulutus Apuvälinekeskus tuottaa alueellisia apuvälinepalveluita koskevia tilastotietoja. Raporttien perusteella voidaan seurata ja kehittää toimintaa. Toimintakäytäntöjä ja palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kotihoidon henkilökunnalle järjestetään tiedotusta apuvälineiden käyttöön ja lainaukseen liittyen.

18 Apuvälineiden hallintajärjestelmä Tällä hetkellä on apuvälinehallinnassa käytössä tietojärjestelmä AHA. HUS:ssa on meneillään uuden tietojärjestelmän hankinta, koko sairaanhoitoalueelle yhteinen apuvälineiden hankintaan ja hallintaan tarkoitettu järjestelmä. Järjestelmässä tulee olemaan yhteinen rekisteri, johon on kirjattu alueen apuvälineiden tiedot Tilastointi ja raportointi Apuvälinekeskus tilastoi apuvälinehankintoihin ja apuvälinepalveluiden käyttöön liittyviä tietoja kuntakohtaisesti kuten hankitut apuvälineet, apuvälinelainat, asiakaskäynnit, apuvälineiden huollot Palveluiden laskuttaminen Apuvälinekeskuksen kunnille tuottamista terveystoimen apuvälinepalveluista laskutetaan kuntia asukaslukuun perustuvalla maksulla. Maksu kattaa lainattavat apuvälineet, apuvälinepuhdistuksen ja - huollon sekä kuljetukset, apuvälineiden hallintajärjestelmän, tilat sekä muut hallinnolliset ja henkilöstökustannukset. Lisäksi se kattaa apuvälinekeskuksen tarjoamat arviointi-, sovitus-, hankinta-, luovutus-, ja käytönopetuspalvelut. Kuntalaskutus yhteistyösopimuksen mukaisesti. 5. APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet lainataan /luovutetaan /myönnetään pääosin LUSapuvälinekeskuksen päävarastosta, sen pienvarastoista, erikoissairaanhoidon Länsi-Uudenmaan sairaalasta ja kuntien sosiaalitoimien kautta. Yhteydenotto ensisijaisesti luovuttajatahoon (mainittu tekstin lopussa apuvälineiden kohdalla). Lyhenteet: Avk = Apuvälinekeskus: Päävarasto (Tammiharjun sairaala-alueella) ja tarvittaessa pienvarastot (Hangon, Karjaan ja Pohjan terveyskeskuksissa sekä Länsi-Uudenmaan sairaalassa) LUs = Länsi-Uudenmaan sairaala Tk = Terveyskeskus St = Sosiaalitoimi Ot = Opetustoimi

19 Liikkumisen apuvälineet Liikkumisen apuvälineet on tarkoitettu henkilöille, joilla on eri syistä johtuvia liikkumisen- ja siirtymisen ongelmia. Henkilöllä voi olla esim. tasapaino-, kuormitus- tai liikkuvuusongelma tai lihasvoiman heikentymisestä johtuvaa toimintakyvyn alentumista tai liikuntakyvyn puutetta. Liikkumisen apuvälineillä helpotetaan tai korvataan toiminnan vajautta ja mahdollistetaan selviytymistä liikkumisessa ja siirtymisessä. Apuvälinekeskus toimii yhteistyössä potilasta hoitavien tahojen kanssa ja vastaa liikkumisen apuvälineiden tarpeen arvioinnista, hankinnasta ja käytön seurannasta sekä järjestää myös korjaukset ja huollot. Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelykepit, joissa on kolme tai useampia tukijalkoja, kädensija ja/tai käsivarsituki. Kyynärsauvat. Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät. Kävelyn apuvälineet, joita käytetään molemmilla käsillä ja mahdollisesti yhdessä ylävartaion kanssa Kävelytelineet, pyörättömät. Kävelyn apuvälineet ilman pyöriä ja muita tukilaitteita kuin kädensijat Kävelytelineet, pyörälliset, käsin työnnettävät mukaan lukien rollaattorit ja mallit joissa on istuin levähtämistä varten Kävelytuolit. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on istuin, jolla istuen liikutaan, mukaan lukien kävelypolkupyörät Kävelypöydät. Pyörälliset kävelyn apuvälineet, joissa on käsivarsille ja/tai ylävartalolle tukialusta ja joita työnnetään eteenpäin käsivarsilla tai ylävartalolla Seisomisen apuvälineet Seisontatuet, kippilaudat Välineet asennon tukemiseen Seisomatelineiden ja kippilautojen saamisen perusteena voivat olla lisäksi seisomisen edulliset vaikutukset pitkäaikaissairaan tai vammaisen elimistöön (mm. verenkierron paraneminen, suolen toiminnan aktivoituminen, osteoporoosin ehkäisy) tai muu yksilöllinen peruste. Seisomatelineen käyttäjät ovat pääsääntöisesti neurologisia sairauksia sairastavia, kehitysvammaisia tai selkäydinvammaisia henkilöitä. Polkupyörät. Lainaus yksilöllisen tarpeen ja arvion mukaan. Myönnetään myös sosiaalitoimen kautta harrastuskäyttöön. Erikoispolkupyörää voi anoa harrastuskäyttöön sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena harkinnanvaraisena apuvälineenä (esim. tandempyörä näkövammaiselle).

20 20 Polkupyörät, kaksipyöräiset. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kolmipyörät, jaloin poljettavat, käsin poljettavat. Voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin kun se on välttämätön itsenäisessä suoriutumisessa päivittäisissä toiminnoissa. Käyttäjän tulee pystyä käyttämään apuvälinettä turvallisesti sekä itsensä että ympäristön kannalta arvioituna. Lapselle kolmipyörä voidaan lainata silloin, kun pyörä on välttämätön lapsen kehitykselle ja motoriikka on pyörän avulla kohennettavissa. Lapsella käyttäjän vastuu siirtyy lapsen vanhemmille tai lähihenkilöille. Potkupyörät ja potkulaudat. Ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät mukaan lukien kahden ajettavat polkupyörät. Ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Polkupyörien lisävarusteet mukaan lukien tukipyörät, erikoissatulat, varvaskiinnittimet, polkimet. Käyttäjän omaan kaksipyöräiseen polkupyörään voidaan korvata lisävarusteita, jotka mahdollistavat polkupyörän käytön esim. teleskooppiapupyörät. Kypärän, valot, lukot yms. potilas hankkii itse., St Pyörätuolit Erityyppiset manuaaliset pyörätuolit Pyörätuoli voidaan lainata, kun henkilö ei pysty liikkumaan kevyempien apuvälineratkaisujen turvin tai kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Pyörätuolin tarve tulee olla säännöllistä ja sen tulee lisätä omatoimisuutta. Kuljetuspyörätuolit, käsikäyttöiset. Mikäli henkilö ei kykene itse kelaamaan ja tarvitsee toisen apua. Pyörätuolit, takapyöristä kelattavat. Yleisimmin käytetty malli. Pyörätuolit, etupyöristä kelattavat. Potilaalle jolla esim. olkapäiden liikevajaus estää takapyöristä kelattavan pyörätuolin käytön. Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuolit, yhdeltä puolelta kelattavat. Pyörätuolit, joita ohjataan yhdellä kädellä tai kädellä ja jalalla Pyörätuolit, jaloilla liikuteltavat Seisomaan nostavat pyörätuolit. Lainataan potilaalle jolla on erityisiä perusteita useita kertoja päivässä tapahtuvaan seisomaan nousuun ja jolle seisomatelineeseen ei ole mahdollista. Tämän lisäksi seisomaan nostavan pyörätuolin käytön tulee olennaisesti lisätä potilaan toimintakykyä ja omatoimista suoriutumista arkiaskareissa. Edellytyksenä on, että potilas pystyy itse liikuttamaan pyörätuolia ja käyttämään seisomaan nousun mekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Yhdistelmäpyörätuolit. Järjestelmä perustuu yhteen runkoon, johon voidaan koota kaksi tai useampia erityyppisiä pyörätuoleja vaihtamalla pyörien ja istuimien kiinnityspaikkaa tai vaihtamalla erilaisia pyöriä ja istuimia (lisävarusteet kuten yhdenkäden ohjaus eivät kuulu mukaan) Perusterveydenhuollosta lähete maksusitoumusta varten apuvälinekeskukseen. Maksusitoumus kirjoitetaan apuvälinekeskuksesta tai erikoisalalta (LUs). Pyörätuolien lisävarusteet, mukaan lukien vain ne lisävarusteet, jotka eivät ole tietyn valmistajan tietyn pyörätuolimalliston lisävarusteita (tuotekohtaiset lisävarusteet ovat osa ko. pyörätuolia). Yksilöllisen arvion mukaan

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä 4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö

VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2015 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...

Lisätiedot

Sotilasvammalain. mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain. mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt Sisällysluettelo Asunnon muutostyöt Mitä muutostöitä korvataan?...2 Korvattavat peruskorjaustyöt...4 Kuinka korvausta haetaan?...5 Korvausmäärät...6 Korvausten

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Lääkinnällinen kuntoutus LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä hyväksynyt Laura

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite: TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot