Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) Versio 3.1

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 4 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON Hengityshoitovälineet Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Valohoitovälineet Lääkeannostelun välineet Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit Stimulaattorit Painehaavojen ehkäisyvälineet Aistihavaintojen harjoitusvälineet Näön käytön harjoitusvälineet Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet 9 05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusväli- neet Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet Perustaitojen harjoitusvälineet Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet ORTOOSIT JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan ortoosit ja Yläraajan ortoosit, yläraajan vartalokiinnitteiset ortoosit ja Alaraajan ortoosit Yläraajaproteesit ja Kosmeettiset yläraajaproteesit ja Alaraajaproteesit Proteesit, ei raajaproteeseja Ortopediset jalkineet HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET Vaatteet ja kengät Suojavälineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet WC-apuvälineet Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Käsien ja jalkojen hoitovälineet Hiusten hoitovälineet Hampaiden hoitovälineet ja Kasvojen hoitovälineet LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Auton käyttöä helpottavat välineet Mopedit ja moottoripyörät Polkupyörät Pyörätuolit, ihmisvoimin käytettävät Sähköpyörätuolit Pyörätuolien lisävarusteet Muut kulkuvälineet Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet 23

3 12 36 Henkilönnostolaitteet Suunnistautumisvälineet KODINHOITOVÄLINEET ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET Pöydät Valaisimet Istuimet Sängyt Huonekalujen korkeudensäätövälineet Tukeutumisvälineet Portin-, oven-, ikkunan- ja verhonavaajat/sulkijat Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet Säilytyskalusteet KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET Näkemisen apuvälineet Kuulemisen apuvälineet Äänentuoton apuvälineet Piirtämis- ja kirjoitusvälineet Kuuntelun, katsomisen ja videoiden katselun apuvälineet Lähikommunikoinnin välineet Puhelimen käytön apuvälineet Hälytys- ja merkinantovälineet Lukemisen apuvälineet Tietokoneet ja päätelaitteet Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet Tietokoneen tulostuslaitteet ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET Pakkausten käsittelyvälineet Kauko-ohjauslaitteet Käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavat välineet Otteen pidentimet Asetteluvälineet Kiinnitysvälineet Kanto- ja kuljetusvälineet YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET, TYÖVÄLINEET JA TYÖKONEET Ympäristöolosuhteita parantavat välineet VAPAA-AJAN JA LEIKIN VÄLINEET 43 PÄIVITYSHISTORIA VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

4 JOHDANTO Apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu sekä vastuu toiminnan laajuudesta ja kattavuudesta on kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto, 2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella vallitsevasta apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. Yhteisillä ohjeilla pyritään yhtenäistämään soveltamiskäytäntöä ja niillä on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu palvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen käyttöönsä todetun tarpeensa mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on, että apuvälineet tukevat käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelliseen apuvälinepalveluiden toimintamalliin kuuluvien kuntien asukkaat saavat perusapuvälineisiin liittyvät palvelut lähimmästä terveyskeskuksesta tai tarvittaessa erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoitoon porrastetut apuvälinepalvelut järjestetään kaikille satakuntalaisille erikoissairaanhoidon kautta. Apuvälinepalvelujen toimintamalli ja eri toimijoiden välinen työnjako on tarkemmin kuvattu Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa -toimintakäsikirjassa. Apuvälineiden ja apuvälinepalvelujen saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toimintavajavuus ja sellaisen aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälineen tarpeen voi todeta ja sen luovuttamisesta päättää muukin terveydenhuollon ammattihenkilö asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö on määritelty lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa (1326/2010). Asetus ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, mitä ovat päivittäiset toiminnat eikä yksilöi, mitkä välineet ovat apuvälineitä. Ei myöskään ole olemassa valtakunnallista luetteloa siitä, mitkä välineet, laitteet tai vastaavat ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tämän vuoksi apuvälineen myöntäminen perustuu näiden apuvälineiden saatavuusperusteiden lisäksi aina potilaan tilanteen tapauskohtaiseen ja yksilölliseen harkintaan lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Kuntoutusväline voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen harkinnan perusteella vaikeavammaiselle henkilölle toimintakyvyn parantamiseksi. Kuntoutusvälineen myöntäminen edellyttää, että asia on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan, jonka on laatinut asiaan perehtynyt alan erikoislääkäri. Kuntoutusvälineen käyttö tapahtuu asiaan perehtyneen alan terapeutin ohjauksessa ja valvonnassa ja kuntoutuksen edistymistä seurataan säännöllisesti palautteen muodossa. Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteiden päivittämisestä vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnittelija yhdessä kuntoutusylilääkärin, erikoisalojen ylilääkärien ja asiantuntijoiden kanssa. Konservatiivisen toimialueen johtoryhmä käsittelee apuvälineiden saatavuusperusteet ja sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri hyväksyy ne. Apuvälineiden saatavuusperusteet päivitetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä tai tarvittaessa.

5 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLI- SEEN HOITOON Hengityshoitovälineet Hengitysilmanlämmittimet Hengitysilman lämmittimiä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Lääkesumuttimet Sähkökäyttöinen lääkesumutin on hoidollinen apuväline, joka lainataan erityistilanteissa harkinnan mukaan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä Hengityslaitteet Käsikäyttöiset hengityspalkeet Käsikäyttöinen hengityspalje (ambu) voidaan hengityslihasten harjoitusvälineenä lainata neurologian yksiköstä potilaalle, jolla on progressiivinen neurologinen sairaus tai tetraplegia ja PCF < 270 l/min. Ambu voidaan lainata myös lapsipotilaalle lastentautien yksiköstä yksilöllisen tarpeen ja harkinnan mukaisesti. Ambun lainaamisen edellytyksenä on, että käyttöä on harjoiteltu useita kertoja kuntoutusjaksolla tai fysioterapeutin ohjauksessa ja ohjausta on annettu myös omaisille ja hoitajille C-PAP-laitteet vakiopaineiset C-PAP-laitteet automaattiset C-PAP-laite (Continuous Positive Airway Pressure) / A-PAP-laite (Automatic Positive Airway Pressure) lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä hoidon kriteerit täyttävälle uniapnea-potilaille ja vastaavasti lastentautien yksiköstä lapsipotilaille Kaksoispaineventilaattorit Bi-PAP-laite (Bilevel Positive Airway Pressure), kaksoispaineventilaattori lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä hoidon kriteerit täyttävälle hengitysvajauksesta kärsiville potilaille ja vastaavasti lastentautien yksiköstä lapsipotilaille Hengityslaitteiden kostuttimet Kostutin myönnetään harkinnan mukaan hengityslaitetta käyttävälle potilaalle Yskityslaitteet Yskityslaite on hoidollinen apuväline ja se lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä Hengityslaitteiden maskit Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Hengityslaitteissa tarvittavat maskit, myssyt/remmistöt ja muut tarvikkeet lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien yksiköstä.

6 Happihoidon laitteet Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Säännölliseen happihoitoon tarkoitetut happirikastimet lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä happihoidon kriteerit täyttäville tupakoimattomille potilaille. Lapsipotilaille, joilla on hengitysvajetta, happirikastin lainataan lastentautien yksiköstä Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) Lääkehappi ja sen käytössä tarvittavat lisälaitteet Lääkehappi on lääkkeisiin verrattava lääkärin määräämä hoito. Lääkehappea tarvitsevat potilaat hankkivat itse lääkehappipullot lääkereseptillä lääkehappea myyvältä yritykseltä. Kela korvaa lääkehappipullojen vuokrasta ja täytön hinnasta peruskorvattavien lääkkeiden mukaisesti Happihoitolaitteiden lisävarusteet Happihoidossa tarvittavat lisälaitteet (virtausmittarit) lainataan SatKs keuhkosairauksien yksiköstä, hengityshalvauspotilaille hengityshalvausyksiköstä ja lapsipotilaille lastentautien poliklinikalta. Happiviikset ja happiletkut luokitellaan hoitovälineiksi ja ne luovutetaan perusterveydenhuollosta Imulaitteet Imulaite on hoidollinen apuväline ja se lainataan aikuispotilaalle perusterveydenhuollosta ja lapsipotilaille SatKs lastentautien yksiköstä Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengityslihasten harjoitusväline on hoidollinen apuväline ja se lainataan SatKs keuhkosairauksien, neurologian tai lastentautien yksiköstä potilaalle, jolla on hengityksen vajaatoimintaa tai joka tarvitsee tehostusta hengityksessä, harjoitusta oikean hengitystekniikan oppimisessa tai apua keuhkojen tyhjentämisessä. Ambut ks. luokka Käsikäyttöiset hengityspalkeet Hengitystä mittaavat laitteet Hengitystä mittaava laite on hoidollinen apuväline, joka lainataan yksiköstä, jossa on potilaan hoitovastuu. Hengitystilavuuden mittari (PEF) lainataan hoitovälineenä lyhytaikaiseen lainaan joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta.

7 04 06 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset lääkinnälliset hoitosukat, -sukkahousut, tukihihat ja tukihanskat, joiden kompressioluokka on vähintään 2 (20 30 mmhg) myönnetään potilaalle erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta, uusiminen pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. Hoitava lääkäri määrittää lääkinnällisten hoitosukkien tarpeen, hoitosukkien paineluokan (1, 2, 3 tai 4) ja varmistaa, ettei hoitosukille ole kontraindikaatiota, esim. valtimoverenkiertohäiriötä tai akuuttia ihoinfektiota. Lääkärin suosituksen jälkeen hankinnan välttämättömänä edellytyksenä on terveydenhuollon asiantuntijan potilaalle suorittama yksilöllinen tarvearvio. Ensimmäisen kompressioluokan hoitosukat potilas ostaa itse, paitsi silloin kun hoidon aloitus tai muu erityinen syy edellyttää paineluokan muuttamista asteittain Lääkinnällisiä hoitosukkia myönnetään potilaalle, jolla on vaikea alaraajaturvotus, syvä laskimotukos, alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta tai muu krooniseen turvotukseen johtava tila ja tästä johtuen vaarana on kudosmuutosten ja/tai säärihaavojen syntyminen tai jo syntyneiden korjaaminen tai uusimisen ehkäisy. 1. Lääkinnällisten hoitosukkien luokitus (Käypä Hoito suositus) 2. Paineluokka 1 (15 23 mmhg): (esim. syvän laskimoveritulpan esto, laskimoverenkierron vajaatoiminta) 3. Paineluokka 2 (24 34 mmhg): (esim. laskimoperäinen turvotus ja/tai säärihaavat, imutieperäiset turvotukset) 4. Paineluokka 3 (35 49 mmhg): (esim. vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat ja vaikeat imutieperäiset turvotukset) 5. Paineluokka 4 (yli 50 mmhg): (esim. erittäin vaikeat imutieperäiset turvotukset) Lääkinnällisten hoitosukkien hankinnan yhteydessä (myös uusinnat) on aina otettava uudet mitat ja varmistettava, että potilas hallitsee niiden käytön. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä käytössä olleet hoitosukat/hihat ennen kuin uutta hankintapäätöstä voidaan tehdä. Leikkausten jälkeiseen lyhytaikaiseen tarpeeseen potilas hankkii sukat itse, esim. suonikohjuleikkaus, lonkan- tai polven endoproteesileikkaus. Vuodeosastolla käytössä olevia antiemboliasukkia tai ns. lentosukkia ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lääkinnälliset hoitohihat myönnetään rintasyövän ja/tai imusolmukkeiden poiston jälkeisen yläraajan kroonisen turvotuksen hoitoon sekä CRPS- potilaille vaikean turvotuksen/kivun hoitoon Muut painevaatteet Painevaatteet myönnetään erikoisapuvälineinä erikoissairaanhoidosta palovammapotilaiden arvenhoitoon, hypotonisille lapsille ja CRPS- potilaille.

8 04 09 Valohoitovälineet SUP ja ultravioletti B (UVB) lamput Valohoitovälineet eivät ole lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattavia apuvälineitä Lääkeannostelun välineet Infuusiopumput Infuusiopumppu on hoidollinen apuväline, joka lainataan yksiköstä, jossa on potilaan hoitovastuu. Insuliinipumppu myönnetään sisätautien tai lastentautien poliklinikalta jatkuvaluontoiseen insuliininkorvaushoitoon diabetes-potilaalle, suunnitellun insuliinihoidon toteuttamiseen Fysikaaliset, fysiologiset ja biokemialliset testivälineet ja materiaalit Verensokerimittarit Puhuva verensokerimittari myönnetään SatKs:sta näkövammaiselle diabetespotilaalle Stimulaattorit Stimulaattorit kivun lievitykseen ja Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Silloin, kun stimulaattorilla mahdollistetaan kuntoutus tai päivittäisistä toimista selviytyminen, stimulaattori, esim. TNS-laite, myönnetään hoitokokeiluun (kipupäiväkirja) määräaikaiseksi (1-3 kk) erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle (mm. yliaktiivisen rakon rauhoittamiseksi, kivunhoitoon tai lihasten rentouttamiseksi ja aktivoimiseksi.) Yli 3 kk määräaikaiseen lainaan TNSlaite myönnetään erityisperustein perusterveydenhuollosta hoitokokeilun perusteella. Yli 3kk lainassa olevan TNS-laitteiden elektrodien, geelien ja paristojen uusintakustannuksista vastaa potilas itse ja suositellaan kumielektrodien käyttöä. Kutaanistimulaatiolaite myönnetään erikoissairaanhoidosta määräajaksi (noin 3-4 viikkoa) kerrallaan ylä- tai alaraajan kivunhoitoon sekä tunnon ja liikkeen harjoittamiseksi. Hoidon aloittaminen edellyttää lääkärin suositusta tai lähetettä Äänistimulaattorit Lainataan kuuloasemalta tinnituksen hoitoon silloin, kun muut hoitomuodot on läpikäyty ja tinnitus heikentää merkittävästi potilaan työ- ja toimintakykyä ja on vaaraksi mielenterveydelle. Myönnetään kuuloaseman kuntoutustyöryhmän päätöksellä, kokonaistilannearvioon perustuen.

9 04 33 Painehaavojen ehkäisyvälineet Istuintyynyt ja alustat painehaavojen ehkäisyyn Painehaavatyyny lainataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Pyörätuolin käyttäjä saa painehaavatyynyn sieltä mistä potilas on saanut pyörätuolinsa. Painehaavatyynyjä myönnetään pääsääntöisesti yksi potilasta kohti, mutta joissakin tapauksissa saattaa olla perusteltua myöntää kaksi, joko tarpeellisen vaihtelevuuden tai itsenäisen siirtymisen takia. Kompressorilla varustettu painehaavatyyny lainataan erikoissairaanhoidosta. Istuimet, istuintyynyt, alustat ja abduktioalustat, ks. luokka Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Painehaavariskiluokituksen perusteella yksilöllisen harkinnan mukaan matalan ja keskisuuren riskin painehaavapatja lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta. Korkean ja erittäin korkean riskin painehaavapatja lainataan erikoissairaanhoidosta Aistihavaintojen harjoitusvälineet Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Näönkäytön harjoitusvälineitä, esim. äänivaloaktivaatiolaatikko ja valopöytä lainataan SatKs silmätautien yksiköstä. Painopeitto tai painoliivi voidaan erityistapauksessa lainata potilaalle, joilla on aistisäätelyn vaikeuksia (mm. voimakasta aistimushakuisuutta, yli- tai alireagointia tuntoaistimuksille) Lainaus perustuu kokeilukäyttöön ja tavoitteena on potilaan rauhoittaminen Näön käytön harjoitusvälineet Peittohoitovälineet Karsastuksen ja/tai heikkonäköisyyden hoidossa käytettävän iholle liimattavan silmän peittolapun (täysokluusion, esim. Opticlude ja Optipad) ja samassa tarkoituksessa silmälasin linssiin kiinnitettävän näköä sumentavan kalvon (määrätyn vahvuinen Einschleich) potilas voi saada silmäpoliklinikalta. Poliklinikka luovuttaa potilaalle mainittuja tarvikkeita muutamia kappaleita malliksi Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Kuntopyörät ja ergometrit Kuntopyöriä ja soutulaitteita ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Mekaanisia restoraattoreita ei pääsääntöisesti myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Erityistapauksessa mekaaninen restoraattori voidaan myöntää lyhytaikaiseen lainaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta esim. kuntoutuksen alkuvaiheessa tai etenevää neurologista sairautta sairastavalle potilaalle. Erikoissairaanhoidosta voidaan myöntää määräaikaiseen lainaan sähkökäyttöinen restoraattori pyörätuolipotilaalle, jolla on pitkäaikainen neurologinen sairaus, vamma tai muu erityinen syy, eikä hän heikon lihasvoiman tai spastisuuden takia pysty mekaanista restoraattoria käyttämään. Myöntämisen perusteena tulee olla

10 julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan selvitys siitä, että laitteen käyttö mahdollistaa potilaan selviytymisen päivittäisistä toiminnoista. (mm. siirtymiset pyörätuolista) Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Mekaaninen seisomateline myönnetään määräaikaiseen lainaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta, sähkökäyttöinen seisomateline erikoissairaanhoidosta. Mekaaninen tai sähköinen seisomateline lainataan erityisperustein pyörätuolipotilaalle, jolla seisomatelineen käyttö ja tarve ovat päivittäistä ja seisominen ei onnistu kevyemmillä ratkaisuilla. Myöntämisen perusteena tulee olla maininta kuntoutussuunnitelmassa ja julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan selvitys siitä, että seisomisella on selvästi edullinen vaikutus potilaan terveyteen ja toimintakykyyn. Lapsilla seisomateline otetaan käyttöön pystyasennon kokonaiskehitystä tukevan vaikutuksen vuoksi Sormien ja käden harjoitusvälineet Sormien ja käden harjoitusvälineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Terapiakiiloja ja rullia myönnetään lapsille harjoitusvälineiksi. Tasapainolautoja, terapiapalloja, mattoja tai trampoliineja ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Painomansetit Painomansetit tai rannepainot myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta neurologiselle potilaalle esim. ataksian takia helpottamaan päivittäisiä toimintoja Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana Asentohoitotyynyjä, -pehmusteita, psoas-tyynyjä ja ylä- tai alaraajojen ilmalastoja ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lapsille lainataan terapian aikana tapahtuvaan asennon tukemiseen erikoissairaanhoidosta mm. painokahvoja, imukuppikahvoja ja alaraajojen abduktiotyynyjä Leuan liikehoitolaite Leuan liikehoitolaite lainataan SatKs:n suusairauksien poliklinikalta potilaalle suun avaamisen helpottamiseksi

11 05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI Tietokoneohjelmat harjoitus- ja kuntoutuskäyttöön Suurentava tietokoneohjelma lainataan erityisperustein SatKs:n silmätautien kuntoutusyksiköstä näkövammaiselle potilaalle itsenäisen selviytymisen tueksi. Näkövammaisten käyttöön suunniteltuja tietokoneohjelmia voidaan päivittää, kun kuntoutustarkoitukseen asennettava uusi lisälaite vaatii päivityksen ja silmätautien kuntoutusyksikkö toteaa, että ohjelma ei enää toimi tyydyttävästi. Kuurosokeiden käyttöön tarkoitetut tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat: Tarpeen selvittäminen ja käytön opetus tehdään tarvittaessa Suomen Kuurosokeat ry:n toimintakeskuksessa. Kuntoutuksellisia tietokoneohjelmia lainataan Satakunnan Tikoteekista vain erityisperustein pääsääntöisesti vaikeasti liikuntavammaisten lasten ohjaimen käyttöharjoittelua varten Kommunikoinnin terapia- ja harjoitusvälineet Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineet Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoitusvälineitä ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Inkontinenssihälyttimet Inkontinenssihälytin myönnetään erityisperustein määräaikaiseen lainaan SatKs:n lasten poliklinikalta tai perusterveydenhuollosta lapselle pidätyskyvyn harjoitusvälineeksi Kognitiivisten taitojen harjoitusvälineet Induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn harjoitusvälineet Erikoissairaanhoidossa tehdään lapsen omaan painikeleluun tarvittavat muutostyöt syyn ja seurauksen ymmärtämisen kehittämiseksi Perustaitojen harjoitusvälineet Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet Timetimeria ei myönnetä pelkästään ajan hallinnan apuvälineeksi.

12 06 ORTOOSIT JA PROTEESIT Vartalon ja selkärangan ortoosit ja Yläraajan ortoosit, yläraajan vartalokiinnitteiset ortoosit ja Alaraajan ortoosit Tyrätuet Ortoosit voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena lääkärin tai terapeutin suosituksesta erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on virheasento, toimintahäiriö tai pitkäaikainen sairaus, joka rajoittaa toimintakykyä. Ortoosin myöntäminen edellyttää, että siitä on merkittävä hyöty potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Perusterveydenhuolto vastaa pääsääntöisesti valmisortoosien lainauksesta, yksilöllisesti valmistettavat ortoosit myönnetään erikoissairaanhoidosta. Ortoosin myöntämisen edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan suorittama yksilöllinen tarvearvio ja pääsääntöisesti 1-4 viikon koekäyttö, joka ei koske yksilöllisesti valmistettavia ortooseja. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle akuuttiin traumaan tai leikkauksen jälkeiseen hoitoon liittyvät tuet lainataan erikoissairaanhoidosta määräajaksi, jonka jälkeen ortoosi lainataan perusterveydenhuollosta. Yksityis- tai julkisen sektorin suorittamien leikkausten ja Botox-hoidon jälkeen tarvittavat ortoosit ovat hoitovälineitä, joita voidaan myöntää lyhytaikaiseen lainaan julkisen terveydenhuollon toimesta. Myös päivystyspoliklinikoilla tulee olla hoitovälineinä tukikauluksia ja muita tarvittavia ortooseja annettavaksi niille potilaille, jotka sitä akuutisti tarvitsevat. Ortooseja ei myönnetä vain harrastustoimintaa varten. Leikkaukseen liittyvän tyrävyön myöntää leikkaava taho hoitovälineenä. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollosta voidaan myöntää tyrävyö potilaalle, jolla on päivittäisiä toimintoja vaikeuttava tyrä, jota hoidetaan konservatiivisesti lääkärin arvion perusteella. Muissa tapauksissa potilas ostaa tyrävyön itse Jalkateräortoosit Tukipohjalliset voidaan myöntää potilaalle, jolla on perussairauteen tai pysyvään rakenteelliseen poikkeamaan liittyvä liikkumista vaikeuttava nilkan ja/tai jalkaterän virheasento. Lisäksi tukipohjallishoidolla voidaan perustellusti odottaa saavan merkittävää hyötyä potilaan päivittäisissä toiminnoissa. Fysiologinen jalan toimintahäiriö, kiputila tai lattajalkaisuus ei oikeuta tukipohjallisten saamista lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tukipohjallisia käytetään pääsääntöisesti potilaan itse ostamien jalkineiden kanssa. Tukipohjalliset myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset tukipohjalliset kustannetaan erikoissairaanhoidosta. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä entiset pohjalliset tai muut ortoosit ennen kuin uutta hankintapäätöstä voidaan tehdä. Kantalappuja, geelipohjallisia ja silikonivarvasortooseja ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

13 Lasten tukipohjallishoito Normaalisti lapsen lattajalka ei ole kivulias. Kivulias lattajalka pitää tutkia rtgtutkimuksella tai erikoislääkärin kliinisellä tutkimuksella mahdollisen rakenteellisen poikkeaman selvittämiseksi. Kivuliaan lattajalan hoidoksi voidaan myöntää yhdet tukipohjalliset, jonka jälkeen hoito tauotetaan ja seurataan tilannetta. Mikäli kivut palaavat, voidaan myöntää uudet pohjalliset Perussairauteen tai rakenteelliseen poikkeamaan liittyvä liikkumista vaikeuttava nilkan ja/tai jalkaterän virheasennon hoitoon voidaan myöntää tukipohjallinen. Lapselle, jonka hoitovastuu ei ole erikoissairaanhoidossa, voidaan tukipohjalliset myöntää perusterveydenhuollosta Yläraajaproteesit ja Kosmeettiset yläraajaproteesit ja Alaraajaproteesit Raajaproteesit myönnetään erikoissairaanhoidosta Proteesit, ei raajaproteeseja Peruukit Peruukki korvataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta potilaalle, joka on esim. sairauden tai sytostaatti- tai sädehoidon vuoksi menettänyt osan tai kaikki hiuksensa. Pääsääntöisesti myönnetään kuituhiusperuukki. Saatavuusperusteiden täyttyessä potilaalle myönnetään palveluseteli tai maksusitoumus peruukin hankintaa varten. Käytettäessä palveluseteliä potilas voi halutessaan hankkia sopimustuottajilta kalliimman tuotteen ja maksaa itse palvelusetelin arvon ylittävät kustannukset. Maksusitoumuksella voidaan hankkia vain kilpailutetun palveluntuottajan kausisopimustuotteita. Tällöin potilas ei voi vapaasti valita tuotetta. Erikoistapauksessa ihotautilääkärin lausunnon perusteella pitkäaikaiskäyttöön voidaan myöntää aitohiusperuukki. Mittatilausperuukki, joka on aina aitohiusperuukki, voidaan myöntää potilaalle, jolla on esim. vaikea allergia tai poikkeava pään muoto tai koko. Palvelusetelin käyttöönotto alkaa syksyllä 2014 (kilpailutus on käynnissä ja tiedot päivitetään myöhemmin) Palvelusetelin arvot: Kuituhiusperuukki: X euroa (sis. alv) Aitohiusperuukki: X euroa (sis. alv) Mittatilausperuukki: X euroa (sis. alv) Peruukin voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena keskimäärin kerran vuodessa tarpeen mukaan. Peruukin uusiminen tarpeen mukaan perusterveydenhuollon kautta. Peruukin hoitotuotteita ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena.

14 Rintaproteesit Rintaproteesi korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena siten, että ensimmäinen proteesi tulee leikkaavan tahon toimesta. Yksityissektorin suorittamien rintaleikkausten jälkeiset ensiproteesit korvataan julkisen terveydenhuollon toimesta. Uusintahankinnat perusterveydenhuollosta. Uimaproteesi katsotaan harrastusvälineeksi, eikä niitä myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Silmäripset ja kulmakarvat Irtoripsiä tai kulmien kestopigmentointia ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena Silmäproteesit Silmäproteesi voidaan uusia viiden vuoden välein lääkinnällisenä kuntoutuksena. Proteesin hankkimisen jälkeen voidaan korvata yksi korjauskerta kiillotuksineen, muutoin silmäproteesin huolto- ja korjauskustannuksista huolehtii potilas Korvaproteesit Luovutetaan erikoissairaanhoidosta yksilöllisen harkinnan mukaan Ortopediset jalkineet Kenkien muutostöiden tai erityisjalkineiden kustantamisen edellytyksenä lääkinnällisenä kuntoutuksena on, että ne merkittävästi helpottavat sairauden tai vamman vaikeuttamia päivittäisiä toimintoja. Jalkineiden myöntämisen välttämättömänä edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon osoittaman apuvälinealan asiantuntijan potilaalle suorittama yksilöllinen tarvearvio. Potilasta suositellaan ensisijaisesti hankkimaan omalla kustannuksellaan sopivat, hyvälaatuiset ja nahkaiset valmisjalkineet, joita hän voi parantaa teettämällä apuvälinealan erikoisliikkeessä tai suutarilla muutostöitä, korjauksia tai venytyksiä. Muutostöitä voidaan kustantaa harkinnan mukaan lääkinnällisenä kuntoutuksena valmisjalkineisiin. Vaikka tehdasvalmisteiset erityisjalkineet potilas yleensä hankkii itse, vaikean perussairauden yhteydessä ne voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena ortopedisten tai mittajalkineiden tilalle. Mikäli valmisjalkineet eivät ole riittävä ratkaisu muutostöistä huolimatta, voidaan myöntää potilaalle lääkinnällisenä kuntoutuksena mittajalkineet. Yksilöllisesti valmistettavat ortopediset jalkineet voidaan myöntää lääkinnällisenä kuntoutuksena erityistapauksessa, mikäli potilaalle ei sovellu mittajalkineet. Kyseessä on silloin voimakkaasti epämuotoinen jalka tai muu erityinen syy. Erityisjalkineet voidaan myöntää ihotautien poliklinikalta potilaalle, jolla on esim. kromi- tai liima-allergia ja jolle tulee ihottumaoireita sukkasuojauksesta huolimatta. Leikkausten ja toimenpiteiden yhteydessä tarvittavia hoitojalkineita (esim. kipsi- ja keinukengät) ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Erityisjalkineet myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai vuodeosastolla hoidossa olevalle potilaalle hoitoon liittyvät ensimmäiset jalkineet myönnetään erikoissairaanhoidosta. Uusiminen perusterveydenhuollosta. Uusintatarpeen tullen potilaan on näytettävä entiset jalkineensa ennen kuin uusien jalkineiden hankintapäätöstä voidaan tehdä. Lapselle, jonka hoitovastuu ei ole erikoissairaanhoidossa, myönnetään erityisjalkineet perusterveydenhuollosta. Liikuntavammaiselle, ulkona kävellen liikkuvalle lapselle myönnetään ulkojalkineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lapselle, joka

15 ei kävele, voidaan myöntää tukisandaalit käytettäväksi seisomatelineessä / asentohoitona. Mikäli rtg-tutkimuksella osoitetun alaraajojen pituuseron korjaus katsotaan tarpeelliseksi, se voidaan korvata pituuseron ollessa aikuisilla vähintään 1,5 cm, lapsilla vähintään 1,0 cm. Lapsella pituuseron määrittämiseen ei aina tarvita rtgtutkimusta, vaan mittaero voidaan tarkistaa kliinisellä tutkimuksella. Jalkineet jaotellaan eri ryhmiin seuraavien määritelmien mukaan: Ortopediset jalkineet, puolivalmiit Hankitaan, jos valmisjalkineet eivät tilavuudeltaan, tukevuudeltaan tai jalan epänormaalin muodon vuoksi riitä. Valmistetaan huomioiden potilaan yksilölliset mitat lestisarjaa valittaessa. Mittajalkineissa on tarvittaessa mahdollisuus lestimuutoksiin esim. vasaravarpaiden, tukipohjallisten tai hallux valguksen vaatima lisätilan tarve tai erityinen muoto. Lisäksi mittajalkineissa on mahdollista ottaa huomioon esim. allergisuudesta johtuvat erityisvaatimukset materiaalien suhteen Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat Esim. laaja- ja/tai korkealestiset, erikoistukevat kantakapit, pehmeä- tai allergiavuoriset tai pitkälle aukeavat jalkineet. Saatavana sovitettuina apuvälinealan erikoisliikkeistä valmisjalkineina, joissa on huomioitu mahdollisen tukipohjallisen käytön tuomat vaatimukset Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut Ortopedisiä jalkineita käytetään kun jalkojen erityisvaatimuksia ei voida mittajalkinein tyydyttää. Ortopediset jalkineet ovat potilaan jaloista otettujen muottien/mittojen mukaisille yksilöllisille lesteille valmistetut jalkineet. Ortopediset jalkineet sisältävät kaiken tarvittavan, mukaan lukien tukipohjalliset Jalkinemuutokset Sisältää vain pelkän muutostyön ja siihen tarvittavat materiaalit.

16 09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET Vaatteet ja kengät Sosiaalitoimen kautta vammaiselle asiakkaalle korvataan ylimääräiset vaatekustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaisesta suuremmasta kulumisesta tai siitä, että asiakas vammansa vuoksi tarvitsee erityisvalmisteisia vaatteita tai jalkineita Käsineet Sähkölämmittimellä varustettuja lämpökäsineitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Sukkahousut ja sukat Sähkölämmittimellä varustettuja lämpösukkia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Geelisukkia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Uima-asut Jalkineet Erikoisuima-asu voidaan myöntää erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on virtsanpidätyskyvyn ongelmia ja joka käy kuntoutussuunnitelmaan perustuvassa allasterapiassa. Kun asiakkaalla on erikokoiset jalat ja kokoeroa on vähintään kaksi numeroa, hän voi saada korvausta sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta toisen parin hankinnassa. Sähkölämmittimellä varustettuja jalkineita/pohjallisia ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Suojavälineet Pään suojat Turvakypärä voidaan myöntää turvallisuuden lisäämiseksi erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on normaalia suurempi vaara kaatua ja loukata päänsä, esim. hemofilia, epilepsia ja/tai kehitysvammaisuus. Valmiina saatavat turvakypärät/päänsuojat myönnetään perusterveydenhuollosta. Yksilöllisesti valmistettavat myönnetään erikoissairaanhoidosta Suojakäsineet Kelaushanskat myönnetään vain erityisperustein yksilöllisen tarpeen mukaan perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Erityistarpeella tarkoitetaan aktiivisella pyörätuolin käyttäjällä ihovaurion ehkäisyä ja kitkan parantamista kelauksen mahdollistamiseksi silloin, kun normaalit hansikkaat eivät sovi tai riitä tukemaan kättä optimaaliseen kelausasentoon Sääri- ja polvisuojat Tynkäsukkia myönnetään erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta alaraaja-amputoidulle potilaalle Vartalosuojat Lonkkasuojat ja lonkkahousut ovat lonkkamurtuman ennaltaehkäisyyn ja niitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

17 Hengitystiesuojat Kevytsuojia, puolinaamareita ja raitisilmakypäriä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. MELA (maatalousyrittäjien eläkelaitos) voi myöntää ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työvälineeksi. SatKs keuhkosairauksien yksikössä on vain sovituskappaleita moottoroiduista hengityssuojaimista Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolle pukeutuminen tai riisuutuminen ei onnistu itsenäisesti WC-apuvälineet WC-apuvälineet, kuten WC-istuimet, -korotukset ja -tukikaiteet lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta WC-paperipihdit Alusastiat WC-paperipihdit lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on selvä vaje olka- ja/tai kyynärnivelten liikkuvuudessa ja apuväline mahdollistaa omatoimisen WC-hygienian. Alusastiat, sorsat ja portatiivit ovat hoidollisia apuvälineitä, eikä niitä lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat Pesevä ja kuivaava WC-istuin tai WC-istuimeen kiinnitettävä erillinen suihku ja kuivaaja voidaan korvata sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta vaikeavammaiselle potilaalle Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet Kylpy/ suihkutuolit/ ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet Lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät Kylpypaareja, suihku- ja hoitopöytiä lainataan erikoissairaanhoidosta potilaalle, joka ei pysty istumaan suihkun aikana. Kiinteästi seinään asennettava suihku- tai hoitopöytä korvataan sosiaalitoimen kautta Kylpyammeet Pienen lapsen siirrettävä kylpyamme lainataan erikoissairaanhoidosta, kun ammeessa istumiseen tarvitaan lisätukea Kylpyammeen pituutta tai syvyyttä pienentävät välineet Ammehissi lainataan erikoissairaanhoidosta.

18 Pesulaput, -sienet ja -harjat, pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla Peseytymisvälineet potilas hankkii ensisijaisesti omakustanteisesti. Erikoispesuvälineet myönnetään pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, jolla on huomattavat rajoitukset olkapäiden nivelten liikkuvuudessa, eikä hän pysty peseytymään tavallisella kaupasta saatavalla pitkävartisella välineellä Kelluntavälineet Kylpykaulurit lainataan kokeiluun erikoissairaanhoidosta potilaalle, joka ei pysty uimaan ja käy allasterapiassa, jolla on selkeä kuntoutuksellinen tavoite ja joka on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Kokeilun jälkeen potilas hankkii kaulurin itse. Kelluntaliivejä tai haalareita ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Käsien ja jalkojen hoitovälineet Käsien ja jalkojen hoitoon tarvittavat erikoisapuvälineet (mm. yksikätiselle), joita ei saa tavallisesta kaupasta voidaan myöntää pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, mikäli ne ovat välttämätön edellytys itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toimista Hiusten hoitovälineet Hiusten hoitoon tarvittavat erikoisapuvälineet (mm. kaarevat tai taivutettavat pitkävartiset), joita ei saa tavallisesta kaupasta, voidaan myöntää pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta potilaalle, mikäli ne ovat välttämätön edellytys itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toimista Hampaiden hoitovälineet ja Kasvojen hoitovälineet Hampaiden ja kasvojen hoitovälineitä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.

19 12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät Yhdellä kädellä käytettävät kävelyn apuvälineet lainataan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Valkoiset tukikepit ja suunnistautumiskepit lainataan Satks:n silmätautien poliklinikalta Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät Kävelyteline lainataan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan arvioinnin perusteella potilaalle, jolle se on välttämätön edellytys päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisesta Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Kumitulpat ja jääpiikit lainataan potilaalle apuvälinekeskuksen (sopimuskunnat) omistamiin kävelyn apuvälineisiin Auton käyttöä helpottavat välineet Autoistuimet ja tyynyt, erityisvalmisteiset Alle 3-vuotiaalle lapselle perhe hankkii auton turvaistuimen itse. Vaikeavammaisen lapsen on mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena lisävöitä/-tukia turvaistuimeen. Edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemä arvio. Yli 3-vuotiaalle vaikeavammaiselle lapselle voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena auton turvaistuin, jos hän tarvitsee 5-piste-vyöt, erityismuotoillun istuimen, pääntuen, alaraajatuen tms. saavuttaakseen hyvän istuma-asennon ja siten pystyäkseen matkustamaan turvallisesti. Hankinnan ja muutostöiden korvaamisen edellytyksenä on julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan suorittama arvio. Samoilla perusteilla voidaan kustantaa lääkinnällisenä kuntoutuksena tieliikennelain sallimia muutostöitä perheen itse hankkimaan turvaistuimeen. Autoon kiinteästi asennettavat turvaistuimet (esim. kääntöistuimet) tai turvavyöt voidaan esittää hankittavaksi vammaispalvelulain nojalla sosiaalitoimesta Mopedit ja moottoripyörät Polttomoottorikäyttöisen mopedin tai moottoripyörän voi anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisesti myönnettävänä välineenä Polkupyörät Polkupyörät Kaksipyöräistä polkupyörää ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Käyttäjän omaan kaksipyöräiseen polkupyörään voidaan korvata lisävarusteita (ks ), jotka mahdollistavat polkupyörän käytön Kolmipyörät, jaloin poljettavat Kolmipyöräistä polkupyörää ja muita erikoispolkupyöriä ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kolmipyöräistä polkupyörää voi anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisena välineenä.

20 Lapselle kolmipyörä voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvion perusteella erikoissairaanhoidosta silloin, kun pyörä on välttämätön lapsen kehitykselle ja motoriikka on pyörän avulla kohennettavissa. Tällöin pyörä on mainittava potilaan kuntoutussuunnitelmassa. Lapsella käyttäjän vastuu siirtyy lapsen vanhemmille tai lähihenkilöille. Nojapyörää ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena, vaan se katsotaan harrastus- ja kuntoiluvälineeksi, jota voidaan anoa sosiaalitoimen vammaispalvelusta harkinnanvaraisena välineenä Potkupyörät ja potkulaudat, jalalla työnnettävät Potkupyörää ja potkulautaa ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät Tandempyörää ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Se katsotaan harrastusvälineeksi, jota voidaan anoa sosiaalitoimen vammaispalvelun harkinnanvaraisena välineenä Polkupyörien lisävarusteet Teleskooppiapupyörät lainataan lapselle erikoissairaanhoidosta omaan polkupyörään. Pyöräilykypärän, pyörän valot ja lukot yms. potilas hankkii itse Pyörätuolit, ihmisvoimin käytettävät Pyörätuolit, käsikäyttöiset, molemmilta puolilta kelattavat Pyörätuoli lainataan aikuisille pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta ja lapsille erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidosta lainataan selkäydinvammaisen aktiivipyörätuoli tai vaikeaa neurologista sairautta sairastavan potilaan pyörätuoli, johon tarvitaan esim. erikoisselkäosa. Ns. aktiivipyörätuoli lainataan aktiivisesti itsenäisesti asioitaan hoitavalle henkilölle, jolle pyörätuolilla käsin kelaaminen on ainoa omatoiminen liikkumistapa. Pyörätuoli voidaan lainata, kun henkilö ei pysty liikkumaan kevyempien apuvälineratkaisujen turvin. Pyörätuolin lainaaminen voi olla perusteltua myös silloin, kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi. Pyörätuolin tarpeen tulee olla säännöllistä ja sen tulee lisätä omatoimisuutta. Pyörätuolin mukana lainataan yksilöllisen perustein valittu istuintyyny. Etupyöristä kelattava pyörätuoli lainataan potilaalle, jolla olkapäiden liikevajaus estää takapyöristä kelattavan pyörätuolin käytön. Terveydenhuolto ei korvaa harrastuspyörätuoleja. Jos palautuneita pyörätuoleja lainataan harrastuskäyttöön, potilas vastaa mahdollisista muutostöistä itse. Lapselle ei pääsääntöisesti lainata yhtä aikaa pyörätuolia ja rattaita Seisomaan nostavat pyörätuolit Seisomaan nostava pyörätuoli lainataan erikoissairaanhoidosta potilaalle, jolla on erityisiä perusteita useita kertoja päivässä tapahtuvaan seisomaan nousuun ja jolle seisomatelineeseen siirtyminen / siirtäminen ei ole mahdollista. Tämän lisäksi seisomaan nostavan pyörätuolin käytön tulee olennaisesti lisätä potilaan toimintakykyä ja omatoimista suoriutumista arkiaskareissa. Seisomaan nostavan pyörätuolin käyttö edellyttää, että apuvälineen käyttäjä pystyy itse liikuttamaan pyörätuolia ja käyttämään seisomaan nousun mekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät

12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät 5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN

APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 APUVÄLINEPALVELUJEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen

JOHDANTO. Espoossa 8.8 2013. Työryhmän puolesta Tiina Hannikainen JOHDANTO Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeen. Apuvälinehankintapäätös on terveydenhuollon hoitopäätös ja se perustuu aina yksilölliseen

Lisätiedot

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä

4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä 4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEISTA www.eksote.fi 2 (91) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen myöntämisperusteet Laatija: Heidi Solja Vastuuhenkilö: Heidi Solja

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-myöntämisperusteet

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-myöntämisperusteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-myöntämisperusteet Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun, vammaispalvelun koneiden/ välineiden/laitteiden, kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

31.12.2007 Apuvälinepalvelut Päivitetty luokituksen SFS-EN ISO 9999 mukaan 27.11.2012

31.12.2007 Apuvälinepalvelut Päivitetty luokituksen SFS-EN ISO 9999 mukaan 27.11.2012 Lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalitoimen apuvälineiden saatavuusperustesuositus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella 31.12.2007 Päivitetty luokituksen SFS-EN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT

LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT LÄNTISEN UUDENMAAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT Ohje lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessin toimintakäytännöistä Raaseporin, Hangon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2.

Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (versio 2.0 päivitetty 1.2.2008) Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet

Lisätiedot

APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVAS- TUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVAS- TUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVAS- TUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Laatijat: Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien apuvälineasiantuntijat

Lisätiedot

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron WC & KYLPYHUONE/HERON heron TM Heron on monipuolisimmista markkinoilla olevista WC- ja suihkutuoleista. Yksinkertaisen rakenteen ja selkeän muotoilun taakse kätkeytyy monipuolisia toiminnallisia ominaisuuksia,

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet

KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokkola ja Kruunupyy KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Versio 1.2 Toimittanut Marja-Leena Mattila Hyväksynyt

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Krabat Sheriff S1 / S2

Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 Krabat Sheriff S1 / S2 on Krabatin suunnittelema lasten aktiivipyörätuoli. Pyörätuoli on tarkoitettu sisä- ja ulkokäyttöön ja sen lukuisat säätövaihtoehdot

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM.

Apuvälineet OSA1 MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. MINNA KONTIO SIRPA PALAMAA TOIM. Apuvälineet OSA1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA OHJE 1.1.2012 ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA OHJE 1.1.2012 ALKAEN 14.12.2011 169 Liite 3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA 1.1.2012 ALKAEN Voimassa: 1.1.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä määrärahasidonnaisista tukitoimista

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

HUS Apuvälinekeskus HUS, Carea ja Eksote sairaanhoitoalueiden yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2015. Versio 1.

HUS Apuvälinekeskus HUS, Carea ja Eksote sairaanhoitoalueiden yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2015. Versio 1. Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiirin (HUS), Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) apuvälineiden luovutusperusteet

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin käytöstä tä Omakotisäätiön vanhainkodissa ja palvelutalossa Omakotisäätiön vanhainkoti ja palvelutalo Vanhainkodissa 3 osastoa, joissa asuu 26 27 asukasta 2 hengen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

APUVA luovutusperusteita ja toimintaohjeita

APUVA luovutusperusteita ja toimintaohjeita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA luovutusperusteita ja toimintaohjeita Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut, vammaispalvelun koneet/välineet/laitteet, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008

- ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT - ohje alueelliseksi käytännöksi 2007-2008 - päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi Porvoon sairaanhoitoalueen fysioterapian

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009

Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 Geriatriakeskus OHJEET KORVAUKSETTA JAETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA 3.3.2009 2 YLEISET OHJEET JA PERUSTEET ASIAKKAALLE ANNETTAVISTA HOITOTARVIKKEISTA Asiakkaille, jotka eivät ole laitoshoidossa, voidaan

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO...

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin

Lisätiedot

Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli

Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli www.etac.com Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil on korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA. Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen

KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA. Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen Liikkumisen tukemisen tärkeys - Miksi liikuntasuunnitelma tehdään? Toimintakykyä edistävään työotteeseen kuuluu

Lisätiedot

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja

Alueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUIDEN TOIMINTAOHJEET JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

APUVÄLINEPALVELUIDEN TOIMINTAOHJEET JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Apuvälinepalveluiden 1 (157) APUVÄLINEPALVELUIDEN TOIMINTAOHJEET JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tässä sairaanhoitopiirin lääkinnällisen

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL 8.10.2015 1 CEN/TC 293 Assistive products for persons with disability Perustettu

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot