torilla. Solidaarisuutta Kansainvälisyyttä HANNU VESTERINEN

Transkriptio

1 S K P : n piirijä T r n rjestö lkais r y : n j m a r lk r a s - j o TORILT KJHT Maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet rahan valtaan ja vaativat lisää demokratiaa. Sinnikkäät mielenosoittajat sanovat sen Trn torilla s.5 ] LUE M YÖS Perstrva kaikille! aloite: Taataan 900 eron perstrva kkadessa verottomana jokaiselle täysi- ikäiselle...] Energiantotanto trvalliseksi Ympäristövaiktsten homioimiselle on kiistaton tarve. Kitenkin...] Parempi yhteisknta Trssa on tnnetsti ollt kova linja vanhstenhollossa...] Solidaaristta mielestä on jo korkea aika ottaa rikkailta ja antaa köyhille...] Kansainvälisyyttä Kreikan Nikos Pappas tarjosi lähinäköklman maansa taloskriisiin...] HNNU VESTERINEN n e m o S - s i a n i s r a V J T N N O TIED

2 MRRS-JOULUKUU VRSINIS-SUOMEN TIEDONNTJ Tyytymättömyys kanistaa Poliittinen alksyksy on ollt kma niin kansainvälisesti kin kotimaassakin. Leimallisia ovat olleet ympäri maailmaa järjestetyt sret mielenosoitkset, joissa on vaaditt todellista demokratiaa rahavallan sijaan. Torilla tapaht -liike on espanjalaisen esikvansa tapaan osoittatnt sinnikkääksi Trssakin. Samaan aikaan pääoman etihin sitotnt hallits te- kee meilläkin perstrvaa ja kntapalvelja heikentävää politiikkaa ja pyrkii avaamaan niitä yhä laajemmin yksityisen liiketoiminnan voitontavoittellle. Bdjettiesityksessään Somen hallits näkee monien kaltaistensa tavoin ainoaksi mahdollisdeksi palkkojen ja jlkisten menojen leikkaamisen ja tkien syytämisen pankeille, joilla on ollt merkittävä oss talosongelmien synnyttäjinä. Somen kommnistinen pole ke- Vanhstenhollossa tarvitaan ammattitaitoa ja voimavaroja pääkirjoits ] räsi kesän ja alksyksyn aikana viisi thatta kannattajakorttia ja nosee delleen polerekisteriin. Samalla vaihdettiin monet klmiset vallitsevaan poliittiseen sntakseen tyytymättömien kanssa ja saatiin rnsaasti sia kontakteja. Pole on mkana toiminnassa miden todellista demokratiaa vaativien kanssa ja halaa koota mahdollisimman laajaa liikettä nykyisen politiikan snnan mttamiseksi. Tleva vosi on vaalivosi, tlossa on niin presidentin kin knnallisvaalitkin. Politiikka on arkisiin ongelmiin liittyviä tekoja, ja silloin keskeinen toimintakenttä on ihmisiä lähellä oleva knta Tavoitteeksi pitää ottaa demokraattinen hyvinvointiknta porvareiden markkinaknnan sijaan. Mtoksen pitää olla poliittinen laajimmassa mielessä. Ihmisten elämään vaikttaviin päätöksiin pitää voida vaikttaa paljon laajemmin kin nykyisin on edes periaatteessa mahdollista. Eläköön demokratia! Trn Ylioppilaskyläsäätiö slkee vokralaisiltaan tiloja Opiskelijoiden vokra-asntoja ja mita tiloja hallinnoiva Trn ylioppilaskyläsäätiö, TYS, on aihettant hämmennystä slkemalla toistvasti korvansa vokralaisten toiveille Trssa. Samalla se on pahimmillaan slkent klttriharrastspaikkoja ja opiskelijoiden vaiktskanavia. TYS on katkaisst shteensa vokralaisiaan edstavaan Vokralaisyhdistykseen. Yhdistys menetti tänä syksynä rahoitksensa, asemansa säätiön päätöksenteossa ja sositn vapaa-ajantilansa. Säätiö vetosi lakiin irtisanotessaan Vokralaisyhdistyksestä. Toisaalta Vokralaisyhdistyksen edstajat olivat toivoneet voivansa ennemminkin lainmkaistaa shteensa TYS:n kanssa. skkaita harmittaa myös kommnikaation koett vaikes: säätiön snnitelmista ei ollt ennakkokeskstela vokralaisten edstajien kanssa. Säätiö herätti tänä syksynä lisää närkästystä ktsmalla itse kokoon det vokralaisia edstavat askastoimiknnat, vaikka sellaisia oli jo perstett askkaiden omasta aloitteesta. Trn kapngilla on omistajana merkittävä 53,8%:n äänivalta Trn Ylioppilaskyläsäätiön hallinnossa. Kapngin edstajia on kaikista poleista, ja he ovat nodattaneet johdonmkaisesti yhtä ja samaa linjaa, eikä se ole ollt kiistakysymyksissä vokralaisten edstajien mkainen. Vokralaisten ja kapngin välillä vorophel on ollt kaikkein olemattominta. Trn kapngin ylöskirjaamana tavoitteena vosille on TYS:n talodellisen tottavden edistäminen. Kapngin mn omistajapolitiikan osalta on kirjatt, että ylioppilaskyläsäätiö holehtii vain opiskelija-asmisesta ja omalta osaltaan opiskelija-asntojen rakennttamisesta. Konflikti on johtant askkaiden omaehtoisempaan organisoitmiseen, mtta myös kasvavaan tyytymättömyyteen. Tästä yhtenä esimerkkinä on mainoskampanja, joka on otsikoit säätiön omaa mainosta ironisoiden: Epäreilja neliöitä? TYS on slkent ja slkemassa Trssa opiskelijoille merkittäviä klttri- ja vapaa-ajanviettopaikkoja, toisinaan vedoten remontin tarpeeseen tai kstannksiin. Tämä vaikttaa soraan mm. ylioppilasknnan monien alayhdistysten toimintamahdollisksiin. Ehkä näkyvimmin viime vosina on kampanjoit Varsinaissomalaisen Osa- knnan tilojen polesta. Klttrisesti merkittäväksi koett kerhotila kitenkin mtettiin pyörävarastoksi. Lisää slkemisia on odotettavissa Ylioppilastalojen knnoststöiden jatkessa. Slkemisista on vaarana modosta pysyviä, jos kaavailt si vokrataso totet. Legendaarisen TVO:n ovella on nykyään hiljaista. CMILL KNTOL Trvallista ja talodellista energiaa ei saada keinottelemalla. Energiantotanto kansallistettava Mitä seampi kokki sen kehnompi soppa. Näin voi jo ennakoida Trn kapngin ja lähikntien energialinjaksia tleville vosille. Valtstoissa väännetään kättä hajatetsta ja keskitetystä mallista. Ympäristövaiktsten homioimiselle on kiistaton tarve, kin myös lämmön ja sähkön saamisen varmistamiselle. Kitenkin keskstelssa on vähäiseksi jäänyt pohdinta, missä määrin todellisdessa valttett voivat vaikttaa energian hintaan enää siinä vaiheessa, kn sopimksin on päätösvalta siirretty monista tahoista koostvalle yhtymälle. Valttetille konslttityönä tehdyssä selvityksessä kyllä selostetaan päätöstentekoprosessia siten, että päätösten tekemisessä olisi lähtökohtana mkana olevien tahojen yksimielisyys. Kn mkana on kirjavaa omistajien jokkoa ja intressit eroavaisia, voi vain kysyä, minkälaista yksimielisyyttä on odotettavissa. Fortmin omistksessa on valtionoss alle 50 prosenttia ja lopp sekalaisia tahoja. Voi myös kysyä keiden etja Fortmissa mt omistajat ajavat. Trk Energian osalta lähtökohtana painotetaan kntalaisille edllisen kakolämmön ja sähkön tottamisen tavoitetta. Tavoite on sinänsä hyvä, mtta jo nyt voi nähdä että sitä ei tlla totettamaan. Miten tähän tavoitteeseen päästään, jos sopimksilla sidotaan asiat käytännössä Fortmin kehitykseen pitkäksi ajaksi ja jonka aikana knnallisella demokratialla ei ole todellista vaiktsmahdollistta. Vähäiselle homiolle ei pitäisi jättää sitä, että energiakysymys on nopeasti kehittyvää ja lo srten investointien tekemiselle ja pitkäaikaisille sopimksille todella sria haasteita ja epävarmstekijöitä. Niistä ilo voi jäädä hyvin lyhytaikaiseksi. Energiapolitiikassa nyt eletään hyvin pitkälle yksityisen sektorin saneljen ja tekemisten mkaan. Tässä voi mistttaa siitä, että jo lvlla ajoimme tikasti Trn aleelle maakaasptkea Nevostoliitosta. Se ei kitenkaan silloin kelvannt. Syy oli klemma siinä että hana oli väärällä snnalla. Nyt valttetlle esitetyssä selvityksessä on kitenkin varas jos saadaan maakaasa ja sen vaiktksesta aleen energi- Trn aleella toimiva Trn sedn Vanhstki ry järjesti Trn Rskorttelissa Miten trvataan hyvä vanhs Somessa -paneelikesksteltilaisden. Trn Rskorttelissa oli sri sali täynnä kiinnostneita klijoita. Kansanedstajista oli paikalla vain kahden poleen edstajat, toinen hallitspoleesta (SDP:n Kantola) ja toinen oppositiosta (PS:n Elomaa). Mita parlamenttipoleita edstivat paikalliset poliittiset päättäjät, ja lkoparlamentaarisena äänenä oli paneeliin ktstt Kaija Kiessling. Kesksteln keskeisinä teemoina olivat valmisteilla oleva vanhspalvellaki ja sen vaiktkset vanhstyöhön osoitettihin voimavaroihin. Mtoksia on tlossa ainakin henkilöstömääriin ja henkilöstön pätevyysvaatimksiin. Trssa on tnnetsti ollt kova linja vanhstenhollossa. Lolavoren vanhainkodin alasajon persteettomteen joti mm. edsknnan oikesasiamies pttmaan ja vaatimaan siitä selvitystä lataknnalta. Samaan aikaan kapnki on mttamassa Liinahaan ja Rnosmäen vanhainkoteja palveltaloiksi, mikä merkitsee askkaille homattavasti kalliimpia asmisja hoitokstannksia. Sekä hallits- että oppositiopoleita edstavat panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että jatkossa on trvadttava entistä enemmän vapaaehtoistyöhön vanhstenhoidossa. He olivat sitä mieltä, että vanhsta on helppo avstaa vaikka rokkimisessa tai lkoiltksessa. - Ne ovat kitenkin asioita, joita hoitajakin jot erikseen opiskelemaan, jos halaa selviytyä asiasta knniallisesti ja eettisesti hyvin, persteli Kaija Kiessling, jolla on vosien työkokems terveydenhollon hoitohenkilöknnan kolttajana. - Jo pelkästään vanhksen rokkiminen on taitolaji, joka knkin vanhksen osalta on sein ratkaistava yksilöllisesti. Ei ole itsestään selvää, että vanhs missä istma-asennossa tahansa pystyy nielemään tai preskelemaan spalansa. Samoin Kiessling osoitti vapaaehtoistyöstä sen jridisen polen ongelmia: - Jos lkopoliselle avstajalla tlee vahinko, vanhs kaat tai ptoaa lattialle siirtyessään avstajan attamana voteesta pyörätoliin, ei ole tahoa, joka korvaa tapahtman ja mahdolliset lokkaantmiset, kn avstajalla ei ole työshdetta eikä sen osalta vastvaktsta. Riskit näissä tilanteissa ovat myös paljon sremmat ammattitaidottomalla kin koltetlla henkilöknnalla. mmattihenkilöilläkin tapaht vanhsten kanssa odottamattomia tilanteita ja vahinkoja. Monista syistä vapaaehtoisen työvoiman käyttö on vähintään arvelttavaa. Toisaalta omaisiakaan ei saa syyllistää, jos he eivät voi olla alitiseen läsnä vanhsta attamassa sairaalassa tai hoitokodissa. Yksi vanhksista kysyi panelistien mielipidettä aasialaisten hoitajien tloon. Ennalta arvattavan persteln sen vaststamiseksi esitti PS:n Elomaa. Hänen mielestään pitää ensin työllistää kaikki somalaiset hoito-alan työntekijät. Kiesslingin kysyessä, paljonko Elomaa tietää hoitoalan ihmisiä olevan työttömänä, ei Elomaalla ollt vastasta. Sen paremmin Elomaa ei osannt sanoa, miten voidaan saada työolot ja palkkas terveydenhollossa sellaisiksi, että kaikki hoitoalan ammattilaista, jotka toimivat nyt missa ammateissa, saataisiin palaaman terveydenhollon ja vanhstenhollon töihin. Kyse ei olekaan alan työttömyydestä, vaan alipalkkaksesta ja liian kovasta työtahdista. Maassamme työskentelevillä aasialaisilla hoitajilla on sairaanhoitajan kansainvälinen pätevyys ja omassa maassa valmiiksi saat somen kielen perskolts. Nyt tarvitaan lisää oikeasti pätevää henkilökntaa Verottomina karkaavat miljardivoitot saatava verotksen piiriin Esillä keskstelssa oli myös taannoin käynnistynyt hoiva-avstajien koltslinja. Sitä monet pitivät ratkaisna työntekijäplaan. - Lyhyellä koltksella saa kyllä työttömät töihin, myönsi Kiessling, mtta osoitti siihenkin liittyvän ongelman: - Yhä lyhyemmällä koltksella saadaan nykyistäkin pienemmällä palkalla taas si työntekijäryhmä. Työnantajat katta rintaman iloitsevat halvasta työvoimasta ja alhaisista kstannksista ja voivat kertoa, että nyt on koltetta henkilökntaa. Tässä on jälleen si moto naisten työn aliarvostksesta ja halvan työvoiman käytöstä. Herää vain kysymys, miten pieneksi aikanaan jääkään näiden naisten tleva eläke. Kaikkiaan edskntapoleiden panelistit srivat vain sitä, ettei meillä ole varaa parantaa vanhstenhollon resrsseja. Mtta Kiesslingin esittämään ja perstelemaan kysymykseen, miten he voisivat estää harmaan taloden miljardien karkaamisen veroparatiiseihin, ei kellään ollt vaihtoehtoja. Kitenkin niistä saataisiin niin halttaessa varoja vanhstenholtoonkin. Edsknnassa olevien poleiden näköklmat keskittyivät vain srkttelemaan talodellista tilannetta. Sen sijaan Kiessling totesi, että maassa lodaan varatta edelleen rnsaasti, ja se pitää osoittaa tavallisten ihmisten elämään. Kntien talotta pitää tkea ja vähävaraisten perstrvaa parantaa sen sijaan, että nyt keskitytään pankkien tkemiseen. aloite perstrvan takaamiseksi jokaiselle 1. Taataan 900 eron perstrva kkadessa verottomana jokaiselle täysi- ikäiselle elämänti- lanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollistta saada toimeen- tloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskeln, vanhden, sairaden tai mn vastaavan syyn voksi. 2. Verotettavan tlon alaraja nostetaan 1100 eroon kkadessa. 3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään eron kkasipalkan normaalista työajasta. 4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen edskn- nan alainen sosiaalitrvalaitos, joka hoitaa perstoimeent- lo- ja eläkejärjestelmät. 5. Totetetaan perstrvadists asteittain enintään nel- jässä vodessa. Ensi askeleena korotetaan työmarkkinatkea ja työttömyys- päivärahaa, opintorahaa, toimeentloten persosaa ja alimpia sairas- ja mita päivärahoja vähintään 120 erolla kkadessa. Perstrvan rinnalla säilyvät asmistki, erilaiset hoito- ja vammaistet sekä lapsilisät. mielestä on jo korkea aika ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Somi on maailman vähiten velkaantneita maita. Jlkiset rahavarat ovat käytännössä kaksinkertaiset velkaan nähden. Siksi sosiaalitrvan alhaista tasoa ei voi perstella ylivelkaan- tmisella. Työeläkerahastot ovat kasvaneet rnsaassa kym- menessä vodessa noin 2,5- kertaisiksi, yli 100 miljardiin e- roon. Sen sijaan että korotettaisiin pieneläkkeitä, näillä ra- hoilla pelataan pörssissä. Ongelma ei ole varojen pte, vaan haln. Kansantote on nosst kymmenessä vodessa 50 miljardia ja on nyt yli 180 miljardia eroa. Köyhille ei ole tihknt tästä mitään. Yhtiöt taas ovat jakaneet lvlla yhteensä kymmenien miljar- dien erojen osingot. an tottamiseen. Tämä asia olisi voit jo ajat sitten ratkaista ja olisi saat ympäristöystävällistä energiaa jo kaan. Trssa ja missakin knnissa valttettjen olisi perehdyttävä enemmän myös omistspohjan hajattamiseen. Kysymykseen, kka ja mitkä tahot käytännössä päättävät energiapolitiikassa. Trn sanomien yleisönosastossa jok vosi sitten eräs kirjoittaja misttti tärkeästä asiasta. Hän sanoi siinä: phtaan vesiplasta ja jos minkälaisistakin selityksistä perstelina jatkvalle energian hinnan noslle. Tots on kitenkin siinä että energian tottamisen siirtäminen pörssiyhtiöille merkitsee jatkvaa nosa kn osakkaat tarvitsevat tottoa osingoilleen. Tähän tarkoitkseen myös kntien ja valtion energialaitokset on imroitava yksityisen bisneksen välineiksi. Tästä nyt ainakin vasemmistolaisten pitäisi olla kiinnostnt, ja kaikkien midenkin jos tavoitteena kansalaisten valvonnassa oleva ja edllinen sähkö- ja lämpöenergia. Jos pääomaverojen oss olisi Somessa EU- maiden kes- kitasolla, verotloja kertyisi vodessa 4 5 miljardia eroa nykyistä enemmän. Vaadimme, että pääomatloja ryhdy- tään verottamaan progressiivisesti kten palkkoja, myös knnallisverotksessa. Jo 0,5 % vero pörssikapalle toisi lähes miljardin lisätlot val- tiolle ja hillitsisi thoisaa pörssikeinottela. perstrva- aloitteen totettaminen vaatisi noin mil- jardin eron lisämäärärahan vosittain eli yhteensä noin 4 miljardin eron menolisäyksen. Rikkaita ja sryhtiöitä so- siviin verohelpotksiin on käytetty viime vosina srempia smmia. Perstrvadists voidaan rahoittaa kiristämällä pääoma- tlojen verotsta, palattamalla sriin omaisksiin koh- distva varallissvero sekä verottamalla pörssikappaa. Somen kommnistinen pole Ǥ ǤƤ MRTTI LEPPÄNEN dressi perstrva-aloitteesta lovtettiin edskntaryhmille.

3 MRRS-JOULUKUU Kntaliitos hka vai mahdolliss? 2000-lvn ensimmäinen kntaliitos toteti Loimaalla voden 2005 alssa, jolloin silloinen Loimaa ja Loimaan knta liittyivät yhteen. Kntaliitosta siivitettiin lähes kden miljoonan eron yhdistymisavstksella ja vakinaisten työntekijöiden viiden voden trvatlla palvelsshteella. Neljä votta myöhemmin tehtiin jälleen kntaliitos, kn Mellilän ja lastaron knnat liittyivät Loimaan kapnkiin. Tällä kertaa yhdistymisavsts hieman laski, mtta vakinaisten työntekijöiden palvelstrva oli jälleen viisi votta. Loimaalla tapahtneet kntaliitokset ovat tyypillinen esimerkki siitä, mitä tapaht, kn kntaliitos ei olekaan Onnistttiinko Loimaalla kntaliitoksissa? Varsinkin viimeisin kntaliitos aihetti ja aihettaa edelleen aika ajoin kiivasta keskstela. Kntaliitoksista äänestettäessä äänestystlokset olivat varsin nikkoja, mtta kitenkin kntaliitosta kannattavia. Kntajakolain 3 :ssä todetaan, että kntien yhdistymisen edellytyksiä ovat mm. edistää palveljen järjestämistä aleen askkaille sekä parantaa askkaiden elinoloshteita. Loimaalla kntaliitossopimkseen kirjattiin tavoitteiksi mm. kntataloden vahvistaminen, hyvinvointipalveliden tottaminen tlevaisdessa, kntapalveliden tottaminen päällek- käisyyksiä karsimalla, aleen imagon ja elinvoimaisden vahvistaminen. Loimaalla liitokset ovat aihettaneet sen, että nykyään knnan järjestämät palvelt on hajatett Loimaan, lastaron ja Mellilän välillä, esimerkiksi niin, että fyysisesti teknisen polen palvelt löytyvät lastarolta, sivistyspalvelt Hirvikoskelta ja sosiaalipalvelt Loimaan pääterveysasemalta. Palvelt ovat siis varsin levällään ympäri Loimaata. Palveliden hajanaistta on pyritty lieventämään ns. monipalvelpisteillä, joita löytyy Hirvikosken, lastaron ja Mellilän kirjastoista sekä kapngintalon keskksesta. Valitettavasti esimerkiksi palveliden tottaminen Loimaan askkaille on pahemman kerran epäonnistnt: kolja on lakkatett, lääkäripalvelja vähennetty ja jlkisen liikenteen vorot kesksta-aleiden lkopolella ovat koko ajan vähentyneet. Loimaata ei aleena voida tällä hetkellä pitää vetovoimaisena ainakaan sien askkaiden tai yritysten shteen. Sivmmalla olevien kylien elinvoimaiss ja aktiiviss on täysin riipp- Tärkeimmätkin kntapalvelt ovat hattna. vainen kyläyhdistysten aktiivisdesta. Kntajakolain 3 :n mkaisien tavoitteiden saavttaminen nykymenolla näyttääkin mahdottomalta. Hallinnon keventymisen sijaan viiden voden palvelstrva, Loimaan kohdalla lähes 10 voden palvelstrva, takaa sen, että kallis koneisto pyörii pitkään lähes triplamiehityksellä. Ja kovin on vaikea ainakaan talodellisesti perstella koljen slkemistakaan, sillä samaan aikaan, kn oppilaiden kljettaminen kyliltä kesksten kolihin ja vanhojen kolrakennsten ylläpito maksaa, niin myös kasvavat oppilasmäärät aihetta- vat jatkvaa tarvetta laajentaa nyt käytössä olevia kolja, ja sekin maksaa. Eikä yhdistymiset tähän ole loppmassa. Tällä hetkellä Loimaa nevottelee ympäristökntien kanssa massiivisesta sosiaali- ja terveyspalveliden yhdistämisestä. Mtama vosi taaksepäin Loimaalla prettiin kansanterveyden kntayhtymä, nyt ollaan kiivaasti kokoamassa jo tta kntayhtymää. Mikäli tällainen sosiaali- ja terveyspolen yhdistyminen totetetaan, on syytä varmista myös siitä, että kokonaistta lähtee vetämään asiansa osaavat, pätevät ja ammattitaitoiset johtajat. Usikapnki valtion pristksessa Usikapnki on jo seamman voden ollt talodellisessa ahdingossa, joka srelta osin joht valtiovallan rajsta kntien krjistamisen politiikasta. Perssyynä on ollt kntien pakottamien yhä srempiin yksiköihin sekä persja lähipalveljen karsiminen. Vasemmistopoleiden osallistmisesta holimatta nykyisen hallitksen linja on entistä porvarihallitstakin rajmpi. Valtionosksien ja yhteisöverojen menetykset knnille ovat yli miljardi eroa. Jos kaavamaisesti lasketaan, tämä tekee noin 200 askasta kohden Somessa. Udellekapngille se tekisi noin , joka olisi reilsti enemmän kn Udenkapngin taloden kestävyysvaje vosittain. Tätä lka ei paljon paranna kntien saama verotettavan tlon alarajan mtoksesta tleva korjas. Demokratia kriisissä Edellisen porvarihallitksen kprn tarkoitksen on ollt ajaa demokraattinen knnallishallinto epädemokraattiseksi pakkohallinnoksi kntaliitoksien ja taloden krjistamisten katta. Uttakapnkia on liitetty milloin Ramaan, Laitilaan ja mihin ympäristö kntiin. mmatillisen koltksen askkaan toiminta-ale on pakottant Udenkapngin lopettamaan oman ammatillisen koltksen ja liitty- mään yhteen Loimaan ammatillisen koltksen kanssa. On skomatonta, että eri polilla setkntaa olevat kolt voivat saada hyötyä tällaisesta pelkkään askaslkn pohjatvasta järjestelystä. Jos askkaan kntia Somesta liittyy yhdeksi askkaan ammatilliseksi kolaleeksi, voidaan ihmetellä, mitä hyötyä saadaan, kn 25 kntaa eri polilla Somea modostaa yhden koln toiminta aleen, vaikka laki tleekin tällöin täytetyksi. Varsinainen pommi Udenkapngin kohdalla on valtion koljen persparannkseen snnattjen varojen karsiminen. Viikaisten koln persparannsremontti on snnitelmissa aivan lähivosina. Remontti oli ehtona, jotta voitiin lakkattaa seita kyläkolja syksyllä Nyt näyttää, että valtio siirtää persparannstoimet hamaan tlevaisteen. Tloja knnille Ensimmäiseksi on saatava pääomatlot knnallisveron alaiseksi. Kntien ostta yhteisöverosta ei saa pienentää. Valtionosksien leikkaksista on lovttava ja niitä on lisättävä talodellisessa ahdingossa oleville knnille. kolmni ] Vaiettja vaihtoehtoja talospolitiikassa Kn aika ei riitä Työpms miellettiin aikaisemmin lähinnä hoitohenkilöstön ammattitadiksi. Nykyisin työpmksesta phtaan ja sitä esiintyy missä tahansa työssä. Hoitohenkilöstöä on yhä liian vähän ja työn rasittavs näkyy niin fyysisellä kin henkiselläkin polella. Työpmsta esiintyy nykyään lähes yhtä paljon niin mies- kin naisvaltaisillakin aloilla. Toinen esimerkkiryhmä voisi olla siistijät. Siivosaleiden säästösyistä tehtyjen sien mitoitksien myötä siivosaleet ovat kasvaneet ja työhön käytettävä aika vähentynyt. Siistijän oleteaan tekevän tästä holimatta yhtä hyvää jälkeä kin aikaisemmin. Ikääntyminen, henkiset ja fyysiset työpaineet jne. lisäävät siistijöiden sairaslomia, mikä taas tarkoittaa sitä, että yhden ollessa pois mt tekevät töitä kaksin verroin säästösyistä kn ei traajaa oteta tilalle. jan myötä myös siivoksen laat ja hygieniataso laskevat työntekijöiden pessa. Tällaisella menolla ei säästöjä syn- ny, päinvastoin. Klja tlee koko ajan lisää. Siivoksen laadn heikentyessä erilaiset riskit kasvavat ja kaikkien viihtyvyys kärsii. Ongelma laajenee ja laajenee. Pitäisi satsata enemmän työntekijämääriin, jotta työntekijöitä ei polteta heti loppn ja työn laat säilyisi hyvänä. Esimerkiksi työttömän palkkaaminen olisi kaikkien osapolien näköklmasta järkevää. Yhteisknnallekin tlee paljon halvemmaksi pitää holta jaksavasta ja hyvinvoivasta työntekijästä kin työntekijästä, joka sairast josks hyvinkin pitkäksi aikaa. Tässä valossa pienet säästöt tlevat paljon kalliimmiksi kin järkevät satsakset. Itse olen ollt alalla niin yrittäjänä kin vieraan palvelksessa. Omasta kokemksesta tiedän, mitä siivosalan työ on. Herätys päättäjät! Paras säästö ja jaksaminen työelämässä saadaan aikaan sillä, että työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja hän voi tehdä työtään laadkkaasti ilman, että koko ajan pitää josta paikasta toiseen sekntikello kädessä. Miikael Jalonen ei alist rahavallalle. Kokemksia ja tnnelmia Tavataan torilla- tapahtmista Trn klaassa syyssäässä paistoi myös tyytymättömyys. Hyvissä ajoin ennen h-hetkeä jaoimme materiaalia Trn tyytymättömien toritapahtmaan. Kiertelimme ympäri Trka jakaen flyereita ja ilmapalloja mainostaaksemme 15. lokakta Trn torilla järjestettävää Tavataan torilla -tapahtmaa. Sri määrä mainosmateriaalia oli jaett talkoohengessä melko nopeasti. Moni kansalainen osoitti myötätntoa asiallemme jo mainoskampanjan aikana. Valistneimmat kansalaiset kertoivat jo tietävänsäkin tapahtmasta. Kampanjoinnin jälkeen alkoi mainonnan tloksen odottel. Sitten tli viidennentoista päivän aam. Järjestelimme torilla tarpeistoa valmiiksi, kn jo ensimmäiset tyytymättömät saapivat paikalle. Tnnelma oli lpaava. Paikalle saapi soppatykki henkilökntineen jakamaan hernekeittoa tyytymättömille. Äänentoistolaitteet saatamme asennetta, avasi VEU:n Pekka Lndgren tapahtman. Sen jälkeen sana oli vapaa kaikille torille kerääntyneille ihmisille. Pheenvoroja riitti. Phmassa kävivät mm. kansanedstaja Jyrki Yrttiaho ja kapnginvalttett Pasi Heikkilä. Tapahtmassa oli myös msiikkiesityksiä pheiden lomassa. Paikalla kävi arvioni mkaan tyytymätöntä. Mielestäni tapahtmassa kävi kiitettävästi kansaa. Kitenkin Trn kokoisessa kapngissa llisi olevan enemmän tyytymättömyyttä. Niinpä johtopäätök- senä voinkin todeta, että sri osa tyytymättömistä onkin jo poljett sohon yhteisknnan ja yritysten taholta. Halan kannstaa kansaa kitenkin edelleen lisäämään pontta, jotta pienten ihmisten asiat otettaisiin enenevissä määrin homioon. Taistelmme jatkkoon paremman tlevaisden polesta. MIIKEL JLONEN TYYTYMÄTÖN Kahden kntaliitoksen Loimaa kaikkien mielestä tervetllt ratkais ja jokainen osapoli halaisi pitää kiinni omista edistaan. Varsinkin jälkimmäinen liitos on hyvä esimerkki myös siitä, mitä tapaht, kn yhdistytään sellaisten kntien kesken, joista osa pärjäisi omillaan vallan mainiosti. Kntaliitosten keskeisenä tavoitteena on knnan elinvoimaisden ja palveliden säilyttäminen. Voisi jopa llla, että seamman knnan liitoksessa tlee talodellisia säästöjä, kn kntien hallinnot yhdistetään. Kntaliitos ei ole strategia, se on väline em. tavoitteiden saavttamiseksi pitkällä aikavälillä. Kntien lkmäärä Somessa on vähentynyt viimeisen viiden voden aikana hieman yli 100 knnalla. Kntaliitosten hyödyistä on kitenkin käyty jatkvaa keskstela. Kntaliitoksille löytyy kannattajia, mtta niille löytyy myös vaststajia. Monesti liitokset saadaan näyttämään sopimksissa erittäin hyviltä ja sorastaan edllisilta ratkaisilta, mtta kn tlee käytännön totettamisen aika, voidaan honolla hallinnolla hävittää kaikki kntaliitoksen tomat edt. 4 VRSINIS-SUOMEN TIEDONNTJ Miten voi menetellä kmotakseen absrdeja väittämiä? Kn tnnett kvitteellinen poliitikko Jssi Jsto sanoo jlkisdessa: K on jstoa, Elli Erimielisellä on kaksi vaihtoehtoa. Joko tartt väitteeseen tai jättää sen omaan arvoonsa. Jos väitettä ei kiistä, se saa kannatsta, koska kkaan ei ole kiistänyt sitä. Jos Elli Erimielinen esittää perstelln vastaväitteen, Jssi Jsto kannattajineen keksii K on jstoa -väitteelle lopttomasti lisäperstelja. Samaan aikaan seita mitakin keskstelijoita hyppää esiin ja alkaa ankarasti esittää omia väittämiään kmotakseen Jssi Jston: K on makkaraa! tai K on krpitsa! Kaikkien homio kitenkin kiinnittyy erityisesti Jssi Jstoon. Hänellä oli hätkähdyttävin mielipide. Lisäksi media taisi olettaa, että se kiinnostaa lkijoita. bsrdiin törmää tnnetsti viimeistään tissivstojen keskstelpalstoilla, mtta vastaavaa viihdettä tarjoavat valta-asemassa olevat tiedotsvälineetkin säännöllisesti. Eräs diktatriin kannstava pheenvoro ratkaismallina Kreikan taloskriisiin sai jlkisessa keskstelssa ehkä shteettomasti homiota. Ja osa homiosta oli shteettoman positiivista. Esimerkiksi Talosttkims järjesti kyselyn siitä, kinka moni kannattaa tällaista lähestymistapaa. Talossanomat osallisti kesksteln syyskssa otsikolla Nyt on mitta täynnä mtta mitä tilalle? rtikkeli käsittelee sttmsta, jota EU:n velkakriisin hoito herättää EU-kansalaisissa. rtikkelin sanoma näyttää olevan se, että kaikkien pitäisi rahoitta ja lottaa johtajiin. Perstelna on, että kriitikkojen kannanotot ovat pinnallisia ja esitetyt vaihtoehdot eivät ole skottavia. Kansalaiset on revitty mkaan kesksteln valtion velanottoon liittyvistä asioista. Logiikkaansa nodattaen jtt itse ei esittele yhtään poliittista vaihtoehtoa. Tällä kriittisen kesksteln lapsenomaiseksi leimaamisella on saattant olla hyvä tarkoits. On ehkä haltt polstaa niitä yleisinhimillisiä arvoja, jotka tekevät Eroopasta shteellisen rahallisen paikan elää, kten (viime kädessä) demokratiaa. Tällaisenaan jtt kitenkin päätyy polstamaan eliitin yksinoiketta ajatteln. Se ei to esiin vaihtoehtoja nykyiseen markkinaideologiaan, leikkaksiin ja pankkien tekohengitykseen, vaikka niitä on. Se ei edes kerro, mitä linjaa EU nodattaa. Talostieteilijät ja mt ideoiden kehittelijät ovat toneet esiin vaihtoehtoja, joihin ei vain ole tarttt politiikan teossa. Ehdotksista esimerkkinä käy vaikka pankkien kansallistaminen. Tai lainojen anteeksianto Kreikalle. Tai lainojen anteeksianto ristiin polin ja toisin. Entä, jos Kreikka yksinkertaisesti kieltäytyisi maksamasta, kten rgentiina teki? Kreikalla on myös maailman neljänneksi srin kappalaivasto, joka on liptett lkomaille, joten valtio ei saa siitä jri yhtään verotloja. Entä jos laivanvarstajat saataisiin verotksen piiriin? Tätä kirjoittaessa EU:n komissio on ehdottant valtansiirtoveron käyttöönottoa. Se on positiivinen yllätys, mtta ei yksin riitä. Talostieteilijä jos toinenkin on lasnt, että Marx oli enemmän tai vähemmän oikeassa kapitalismin kritiikissään: markkinataloden sisäinen ristiriita johtaa työntekijöiden krjistmiseen ja sitä katta toistviin kriiseihin. Tnnett kriitikko on Nobel-palkitt Noriel Robini, joka on saant mainetta ennstamalla tämänhetkisen taloskriisin. Talostieteilijä Molly Scott-Caton mkaan markkinatalodesta on etsittävä poistmisstrategioita aika olisi siihen otollinen. Moni on pitänyt kapitalismia ja markkinatalotta niin pitkään itsestäänselvyyksinä, että tämä kommnistienkin jakama pyrkimys saattaa klostaa absrdilta. Ehdotan, että sitä ei kitenkaan kohdeltaisi absrdina. Poistminen markkinatalodesta ja siirtyminen parempaan yhteiskntaan ansaitsisi hyvän, perstelln ja vakavissaan laaditn strategian. Kka antaisi talosjärjestelmän vaihtamisesta edllisia konslttipalvelita hallitkselle? CMILL KNTOL

4 MRRS-JOULUKUU On aloitettava viimeinen taisto, jossa olemme veljet keskenämme. Kyllä kapitalistit porvarikätyreineen hoitavat omansa, ei meidän tarvitse holehtia heidän hyvinvoinnistaan. y-liikkeen on toimittava myös globaalisti ja pidettävä yhteyttä miden maiden työläisiin ja tettava heidän kamppailaan. On liityttävä yhteen erooppalaisen, amerikkalaisen, aasialaisen ja afrikkalaisen työväestön liikehdintään, ja kannstettava heitä heidän kamppailssaan. Torilla Tavataan -kamppail on hyvä lähtökohta liittyä tähän taistoon. Jos nyt työväenliike jättää tämän tilanteen käyttämättä, niin homenna se voi olla myöhäistä. PEKK LUNDGREN Työntekijän ääni kl vain järjestäytyneenä. Raamit synkistävät Metalliliiton ja JHL:n liittovaalien valmistelja NN-LIIS KRPOV la klo 13 Tyytymättömyyttä aleella Pahaniemen, Vienolan, Jyrkkälän ja Härkämäen aleella ovat palvelt heikentyneet homattavasti viimeisen kahden voden aikana. leelta on viety terveyskesks, posti ja kioski ja kirjastopalvelt on spistett minimiin. Palveljen pois vieminen herättää tyytymättömyyttä ainakin eläkeläisissä, joita aleella kitenkin on rnsaasti. Kyllä se aihettaa millekin tyytymättömyyttä. Mielestäni on hyvä, että nyt phtaan enemmänkin yleensä kaikista kansalaisten elämää vaikettavista toimista. Kyllä jännityksellä kkasittain laskee, kinka rahat riittävät elämiseen. Vokrat ovat nosemassa 4-5 prosenttia ja eläkkeisiin on tlossa vain pieniä korotksia ja työssä käyville vain pienet korotkset palkkoihin. Jää nähtäväksi, tleeko mihin etksiin mitään. Mitenkähän päättäjät ajattelevat meidän kansalaisten tlevan toimeen, vai mahtavatkohan miettiä sitä ollenkaan? KURT LINE Itellan rajn saneerasohjelman seraksena Udekapngin posti slkee ovensa ja siirtyy asiamiespostiksi. Tämä merkitsee postipalveljen siirtymistä yksityisen yritystoiminnan piiriin ja siten epämääräiseksi kilpailn alaiseksi toiminnaksi. Samalla Itella siirtää yhä sremman osan toiminnastaan varsinkin pakettien jakelsta erilaisten kriiripostien piiriin ja menettää kilpailkykyä koko postin jakelssa. Näin heikennetään soraan jri perspalvelita. Perspalveliden alasajolla kiihdytetään sekä maasedn alasajoa ja atioitmista, että joidenkin keskksien palveljen karsimista. Tämä jri sen katta, että siirretään yksityisen yritystoiminnan piiriin sellaisten palveljen tottaminen, mikä on tottavampaa kin pelkkä postin jakel. Itellan yt-nevottelt ovat serasta Eroopan nionin postidirektiivistä ja postipalveljen avaamisesta kilpaillle EU-laajisesti. Postitedirektiivin pohjalta säädetty postilaki on erittäin epäedllinen Itellalle. Se asettaa yksityiset yritykset homattavasti parempaan asemaan. Olisi lllt että laajapohjainen hal- Postipalvelt ovat hanal aisia Udessakapngissa lits, jossa on mkana myös vasemmistopoleita, olisi avannt lain teen käsittelyyn ja mttant sitä. Somi tarvitsee postilain, jossa trvataan koko maahan tasapoliset jlkiset postipalvelt sekä Itellan rahoits. Ei voi olla oikein, että esim. lähes sata votta samassa paikassa ollt postikonttori yhtäkkiä mtetaan joksikin robottiatomaatiksi tai epämääräiseksi kilpailn piiriin klvaksi asiamiestoiminnaksi. Nykyinen postikonttori on noin ihmisen päivittäinen lähipalvelpiste ja monen yrityksen tärkeä pakettien ja mn postinpalveln kin. perspalvelpiste. UUSIKUPUNKI loite työttömien palkkaamiseksi Loimaalla Tein elokssa 2011 Loimaan kapngin perstrvalataknnassa aloitteen ainakin yhden henkilön palkkaamisek- si kotihoidonyksikköön ja tarpeen mkaan mihinkin yksiköihin. Työttömän henkilön työpanosta voitaisiin käyttää myös miden kin kotipalveln asiakkaiden käyttöön. Kotihoidon yksikössä tarvetta olisi mm. keittiössä roan laitossa ja lämmityksessä. Tällä tavalla saataisiin hoitajien keittiöstä vapatva työaika tehokkaammin käyttöön ja asiakkaiden tarpeet homioiden esimerkiksi työttömän keittiötyöstä yli jäävä aika asiakkaiden lkoilttamiseen, lkemiseen jne. Perstelina esitin sen, että näin saadaan hoitajien työpanos ohjatksi hoitajien varsinaiseen työhön. Samalla asiasta hyötyvät niin palkatt työtön, työnantaja kin asiakaskin. Työtön tntee jälleen olevansa tarpeellinen osa yhteiskntaa, työnantaja kykenee paremmin kohdentamaan palvelitaan ja asiakkaat saavat apa ja sisältöä päiviinsä eikä esimerkiksi ikäihmisen tarvitse tntea itseään yksinäiseksi. On paljon sellaisia henkiöitä, jotka kaipaavat aloitteessa mainitta apa elämäänsä. Nykyään kotipalvellla vain ei ole enää aikaa hoitaa kyseisiä, keskeisiä elämän persasioita. Tosin, kaikki eivät kl kotipalveln käyttäjiinkään. Tilaistta ennen knniakäynti toverihadoilla klo Kokoontminen Vanhan hatasmaan portilla klo Kkkien lask lokkasodan hrien ja jatkosodan aikana teloitettjen toverien hadoilla Postimaks maksett EN Posti lähtee Udestakapngista PERT TI HVERIN mielipide ] Trn T- talo, Vanha Hämeentie 19, Trk Vaihtoehto EU:lle Tiedotskesks ry - VEU Raision ja Trn toimintaryhmät ktsvat sina mkaan toimintaan! VEU:n Trn toimintaryhmä: Miikael Jalonen p VEU:n Raision toimintaryhmä: Pekka Lndgren p Vaihtoehtolehti kerran viikossa \QMLWVIV\IRI Å Varsinais- Somen TIEDONNTJ S K P : n Tr n pi i r i j ä r j e s t ö r y : n jlkais marras - jolk Päätoimittaja Jarkko Silén, taitto Pia Lalainen, jlkaisija Trn piirijärjestö ry, yhteystiedot: Vanha Hämeentie 29, Trk, p. (02) skptrk@sanalahti.fi. Painopaikka UPC Print, Vaasa. TIEDONNTJ Haapaniemenkat 7-9 B, Helsinki, p. (09) , \WQUQ\W(\QMLWVIV\IRI Å \QMLWVIV\IRI Å CMILL KNTOL 94 votta lokkasodasta - tilaiss Kysy ammattiliittosi lehtitkea Nyt on lotava ammattiliittojen ja osastojen perstasoille sellaiset verkostot, jatksissani olivat keskitysleiri ja sen krjdet, ihmisten ahdists ja hätä, pelko, kah, sydän raskaana ja karvas pala krkssa. Sntasimme Trn delle hatasmaalle. Siellä on kaksi pnaisten hataa, mistomerkkiä. Jokkohataan on hadatt vankileirillä kolleet tai teloitett vangit. Heidän lkmäärästään tai henkilöllisyydestään ei tähän päivään mennessä ole saat tarkkaa selvyyttä. Toiseen, pnakaartilaisten hataan on hadatt yhdeksän hvenanmaalla kaatntta pnakaartilaista. Vonna 1994 paljastettiin taiteilija Ismo Kajanderin snnittelema pnaisten mistomerkki Krjenkaivonkentän rinteeseen. Kanis mistomerkki kertoo Somen ja Trn srllisesta historiasta vosina Mistomerkki on rostvasta radasta perskallioon asetett, hitsaamalla tehty modostelma, joka voi tlkitsijasta riippen toda mieleen esimerkiksi ristin, rastin tai kompassin. Rostva rata, sen syvänpnainen väri to mieleen veren ja kärsimyksen. Teos valmistettiin talkoovoimin, sillä taiteilija Kajander eikä teoksen hitsannt Reijo Möttönen ottaneet työstään palkkiota. Ratarkin Raahen tehdas ja ga oy lahjoittivat materiaalin, radan sekä hitsaksessa tarvittavat aineet ja tarvikkeet. Kiertoajel oli mielenkiintoinen ja oli mahdolliss nähdä kotikapnkinsa della tavalla. Loplta pimeys voitti ja oli aika palata Kapngintalon eteen. Sähköposti Tarvitaan solidaaristta Pekka Lndgren vaatii ay-liikettä polstamaan työläisten etja. Voden 1918 jälkiselvittelyt alkoivat Trssa hhtikssa kn ns. Saariston vapaajokko, Navon sojelsknnasta modostett ryhmä marssi kapnkiin ja alkoi phdiststyön. Se vangitsi kaikki Varsinais-Somen aleelle jääneet pnaiset ja työväenjärjestöissä aktiivisesti toimineet ihmiset. Somella oli kyseenalainen knnia ottaa toisena maana maailmassa käyttöön keskitysleirit. Ensimmäisenä ne olivat käytössä Etelä-frikassa. Trssa vankileirinä oli Krjenkaivonkentän ja Kaivokadn välillä oleva Tarkk ampjain kasarmi. Se oli jäänyt tyhjäksi kn venäläiset sotajokot olivat lähteneet. Vankileiri oli ympäröity piikkilanka-aidalla ja enimmillään siellä oli yli 3000 vankia. Nykytrklaiset tntevat kasarmin Sirkkalan kasarmina, vaikka se enää olekaan armeijan aletta, vaan se on Trn yliopiston käytössä. ln perin rakenns oli tarkoitett vaivaistaloksi, mtta se toimi siinä käytössä vain mtaman voden, sillä taloa pidettiin liian komeana siihen Teloitettjen hadoilla Ph. kasia saaneet niellä litrgiaa Metallin ja SKn pomojen ssta. He väittävät, että kyllä me kaikki tehtiin mtta nevottelilla ei ollt mta saatavissa. Miksi sitten koko lakkokoneisto sitten käynnistettiin, jos sitä ei ollt tarkoits käyttää raamitpon romttamiseen? Vankileirien varjoja tarkoitkseen. Postitoimipaikka sdet - ovatkohan edes naamioksi yrittäneetkään kysyä jäsenten mielipidettä. Lokaksta odotettiin taisteln aloitsta ja lltiin Metalliliiton vihdoin heränneen rssen nestaan, mtta taas kerran meitä tavallisia tallaajia ksetettiin ks-nolla. Ei edes esitetty mitään mikä olisi näyttänyt siltä, että hei nyt riittää tää paskan silmille viskominen ja sietämätön työläisten aliarvioiminen. Metallin ja Pron pomot tekivät kaikille työläisille anteeksiantamattoman karhnpalvelksen. Olemme vosi- gilla liikka hh, että Valion varastossa olisi noin that kappaletta 50 kilon voiastiaa odottamassa seraavaa hinnankorotsta. Väkijokko päätti tarkistaa asian todellisen laidan ja niinpä he takavarikoivat löytämänsä voin. Erinäisten tapahtmien jälkeen päätettiin, että voi jaetaan ihmisille ilmaiseksi voikortteja vastaan. Voiryöstö aihetti laajat poliisittkinnat, ksi henkilöä vangittiin ja yli kahtasataa klsteltiin. Viimeisessä neljästä oikedenkäynnistä ryntäsivät venäläiset sotilaat istntosaliin ja vapattivat syytetyt. Katosoite Valittavat johtoelimet jotvat kovan paikan eteen, jos aikovat valintansa jälkeen ajamaan jäsenistönsä todellista ednvalvontaa kohti parempia aikoja. Tarvitaan toisenlainen politiikan snta, mikäli ay-liike aikoo saada takaisin arvovaltansa ja vaikttavtensa somalaiseen yhteiskntaan. y-liike on pampjensa johtaman eliittipolitiikan (le hallits ja EK) sliberalismin sokaisemana vosikasia sitont jäsenistönsä vaiktsmahdolli- Syksyisenä tiistai-iltapäivänä kokoonti jokko ihmisiä Trn Kapngintalon parkkipaikalle mennäkseen Työväen Trk -kiertoajellle. Jokko olikin koolla hyvissä ajoin ja tasan kello ksi, kten oli sovitt, saapi kiertoajelmme opas, Kari Malinen. Hän alkoi kertoa Trn tilanteesta 1800-lvn lopppolelta ja siitä, miten Trkn alkoi syntyä teollistta ja työväenliike herätä lvn loplla alkoi Trssa kten sressakin maailmassa höyryvoiman esiinmarssi, teollinen koneellistminen lähti kehittymään. Tolloin olivat työpäivät tntisia, työviikot 6-7 päivää. Työtrvallisdesta ei ollt tietoa, lapsityövoiman käyttö oli yleistä ja kollaitos lähti kehittymään vasta 1850-lvn jälkeen joillakin teollisspaikkaknnilla tai kartanoiden aleella. Se taas oli mahdollista, jos paikallinen mahtimies shtati asiaan sopeasti ja ymmärsi asian tärkeyden lvlla perstettiin tpakkatehtailija Fredrik Rettigin aloitteesta Trn ensimmäisen työväenyhdistys, Wapriikki Työväensera. Henkistä edistämistä parhaimmillaan olivat työväenyhdistysten perstamat teatterit. Jri kn olin haaveissani ja mietin, keitä kaikkia sria somalaisia näyttelijöitä olikaan näytellyt ensin työväenyhdistyksen teatterissa ja sitten saavttant valtaknnallista klistta ja näin sielni silmin komean noren Tano Palon, niin oppaamme hdahti, että vonna 1917 tapahti Trssa voiryöstö. Hätkähdin - kenen voit on nyysitty? Vonna 1917 vallitsi Somessa ja Somen Trssa säännöstelyjärjestelmä koska maassa oli plaa elintarvikkeista. Trssa oli plaa erityisesti voista. Elokssa 1917 alkoi kapn- Vastaslähetys Sopims Helsinki olivat jo syyskhn mennessä kasvattaneet työttömyyttä merkittävästi ja slkeneet toistasataathatta pienyritystä. Samalla velka oli jatkant kasvaan. Pappas arveli, että säästöjä ei totetetakaan msta syystä kin jotta palkat saataisiin alas ja jlkinen omaiss yksityistettyä. Pappaksen mkaan hänen poleensa oli ainoa kreikkalainen pole, joka voi keha somalaisen ystävyyspoleensa olevan samalla asialla, tavallisen kreikkalaisen polella. Somen hallitspoleet ovat EU:n polella edistämässä rahojen siirtoa Kreikan vähätloisilta pankeille ja rikkaille. Pappas sanoi myös, että Eroopan Vasemmiston vaihtoehtoinen talosstrategia vaststaa aggressiivisia yksityistämisohjelmia. Se tähtää radikaaliin varallisden delleenjakoon ja mttaisi järjestelmää reilmmaksi mm. ottamalla pankit jlkiseen hallintaan, ja se halaa ptta myös palkkojen polkemiseen. Kohti maailmanlaajista ammattiyhdistysliikettä Työväen Trk - kiertoajel kertoo työväenliikkeen historiasta Nimi Kreikan Synaspismos-poleen Nikos Pappas tarjosi syyskssa lähinäköklman maansa taloskriisiin Tampereen Tiedonantaja-festivaalilla. Taloskriisitisointi on pitkään keskittynyt Kreikkaan. Utisten tastalla on piillyt toisinaan olettamksia, että keskimääräinen kreikkalainen palkansaaja on syypää maansa lainaongelmiin - on syöty enemmän kin on tienatt. On esitetty kapeita, yksipolisia tietoja vieraista kreikkalaisista käytännöistä tai palkkahaitarin yläpään palkoista. Nämä tastaoletkset ovat moninkertaistneet srten verkkojlkaisjen lkijoiden kommenteissa ja kmmitelleet keskstelpalstoilla. Kansainvälinen, poplistien toistama antipatia on toisaalta noteeratt Kreikassakin. Myös Pappas homatti pheessaan, että kriisin tastoissa ei ole kyse Kreikan jlkisen sektorin maksamista palkoista, vaan jlkisten palkkojen oss brttokansantotteesta ja hallitksen menoista oli ennen kriisiä erooppalaista keskitasoa, pienempi kin Somessa. Verots Kreikassa sen sijaan oli selvästi alle Eroopan keskitason. Tämä tekijä onkin vaikttant velkaantmiseen. Verotksen painopiste on myös siirtynyt pääomaverotksesta palkkaverojen sntaan, vaikka Kreikan pääomaverot ovat silmiinpistävän alhaiset. Pappas kommentoi Kreikan kappalaivaston välttävän veronmaksn erityisten hyvin. Hän sanoi kappalaivastossa olevan yli 4000 laivaa. Kreikkalaiset laivanomistajat olivat samaan aikaan rakennttamassa kttasataa tta laivaa. Veroja näistä ei makseta jri lainkaan, koska laivat on liptett lkomaille. Kreikalta vaaditt säästöohjelmat josta emme enää löydä toisiamme. Maksan vositilaksen okahdessa oneljässä erässä. Kreikka kriisissä, EU kanavoi rahat rikkaille joissa solidaariss toisiamme kohtaan palat, ja yhteinen rintama työnantajien määräysvaltaa vastaan. Jos jok pieni alasta riippmaton osasto jot tilanteeseen, jossa mt keinot ei enää toimi, olisi silloin mahdollista pyytää taistelapa isommilta liitoilta ja osastoilta. On nostava yhdessä EK:n valtaa vastaan. y-liikkeen on palattava jrilleen ja otettava aloite rohkean ja rehellisen työväestön ja miden heikompien aseman polstamiseksi. Liitot ovat nohtaneet työttömät toverit oman onnensa nojaan ja attaneet yhteiskntaa heidän syrjäyttämisessään. Pitää rakentaa sellainen toimitsijaverkosto, joka on aktiivisessa yhteydessä myös työttömiin ja heidän yhdistyksiinsä. Politiikka on totava arjen askareiden tasolle. Ei ammattiosastot voi slkea oviaan ympäröivältä elämältä, on otettava kantaa siihen mitä maailmassamme tapaht ja ptttava niihin, tai mten olemme viidakossa, o Ilmainen näytenmero o 12kk 85 /60 (työttömät ja opiskelijat) o 6kk 50 /35 (työttömät ja opiskelijat) o 3kk 30 /25 (työttömät ja opiskelijat) näköklma ] tiedonantaja HNNU VESTERINEN 6 VRSINIS-SUOMEN TIEDONNTJ

5 8 VRSINIS-SUOMEN TIEDONNTJ LINKE Lkisat kansainväliset vieraat serasivat die Linken polekokosta. Saksan Linke otti askeleen vasemmalle Eroopan vasemmistolaisen naisverkoston (elfem) ja Eroopan vasemmiston (EL) lasma kansainvälisenä naisiin kohdistvan väkivallan vastaisen päivän johdosta LOPPU NISIIN KOHDISTUVLLE VÄKIVLLLLE YK:n yleiskokos jlisti vonna 1999 marraskn 25. päivän kansainväliseksi naisten väkivaltaa vaststavaksi päiväksi. Siitä asti on tämä päivä ollt feministisille ja naisliikkeille maailmanlaajisesti naisiin kohdistvan väkivallan vastaiselle kampanjalle, jlistksille, asian mistamiselle ja väkivallan vaststamiselle omistett päivä. Naisiin kohdistva väkivalta ilmentää patriarkaalista yhteiskntaa ja machoklttria ja naisvihamielistä klttria monissa yhteisknnissa. Se esiintyy myös syvällä kapitalistisen nykyajan sydämessä, jossa kitenkin hyväksytään demokratia ja niversaalit oikedet. Naisiin kohdistva väkivalta on levinnyt laajalle ja eikä näytä vähenevän. Joka kolmas nainen maailmassa ja joka neljäs nainen Eroopassa jot kohtaaman tämän väkivallan. Väkivaltaa tekevät miehet, joskaan lonnollisesti eivät kaikki. Kitenkin tämä on erityinen väkivallan moto, joka Vonna 2007 perstett Saksan Linke-vasemmistopole vietti toista valtaknnallista polekokostaan lokakta Erftissa, Thringenissä. Kokos keskittyi tänä vonna den ohjelman käsittelyyn. Ohjelma-asiakirja kaikkiaan ksi paksa vihkosta oli ollt jo alkvoden jäsenistön ja järjestökentän persteellisessa käsittelyssä. Siitä poiki kaikkiaan mtos- ja korjasehdotsta. Näiden kaikkien käsittely kokoksessa merkitsi, että aikatal oli valmiiksi snnitelt perjantaina ja laantaina 12 tnnin mittaiseksi. siakirjan vahvistamisella snnntaina polilta päivin Saksan Vasemmisto siirtyi askeleen vasemmalle. Kokosedstajien pheenvoroja salissa seratessa olisi toki voint skoa otettavan kaksikin askelta vasemmalle niin vahvasti oli esillä kapitalisminvastaiss, nykykriisien ja epädemokratian arvostel kin pheet sosialismista ihmisknnan tlevaisden vaihtoehtona. Vahvasti esillä ollt teema oli myös fasismin vastaisen toiminnan voimistaminen ja Nato-vastaiss: ei vaaditt pelkästään jokkojen vetämistä fganistanista pois vaan Saksan eroa Natosta kokonaan. kohdist naisiin ja tyttöihin. Miehet joko osoittavat näin valtansa naisiin tai tai halavat saada kadottamaansa vallan naisista takaisin. Tämä väkivallan moto on pysynyt pitkään näkymättömissä. Se on tapahtnt salassa ja monien aavistamatta. Jopa enemmän: se ei piittaa vallitsevista arvoista, perinteistä eikä laeista. Se lott jopa niin pitkälle, että sitä pidetään täysin laillisena väkivallan motona. Nykyisin on naisiin kohdistva väkivalta rikos, mtta siihen shtadtaan kin yksityisyyteen, johon ei instittioilla eikä valtiolla ole oiketta ptta. Naiset ovat väkivallan hreja niin jokapäiväisessä elämässä kin kotonaan. Väkivaltaa harjoittaa joko kmppani tai sklainen, ja sitä esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä. Väkivaltaa esiintyy monissa modoissa: oikeksien lokkaamisesta itsemääräämiseen, skpoliseen tai henkiseen kisaamiseen, kieltämisestä eristämiseen. Erityisesti tämän kokevat Kokos pidettiin Erfrtissa denkarheassa, modernissa ja sressa, thansia ihmisiä vetävässä mess- ja kongressikeskksessa. Kokoksessa oli liittotasavallan aleelta 570 edstajaa, joista naisia oli 52,3 prosenttia. Myös pheenvorojen pitäjinä oli rnsaasti naisia, joka antoikin kokoksen asiakäsittelylle oman värinsä. Kansainvälisiä vieraita oli kaikkiaan lähes 50 maasta, kakaisimmat Filippiineiltä ja Japanista, Senegalista ja Malista sekä Gatemalasta, Kbasta ja US:sta. Mt vieraat, lehdistö ja kokosvirkailijat mkaan lkien oli paikalla noin 800 ihmistä. Homionarvoista oli myös se, että erikseen oli järjestetty lastenpaikka, jos vanhemmilla oli lapsi mkanaan. Poleen johdosta keskeisiä pheenvoroja käyttivät Klas Ernst, Gesine Lötzsch, Oscar Lafontaine ja Georg Gysi. Pheenvoroissa korosti, miten pole vaatii sellaista sosiaalista yhteiskntaa, jossa radikaalilla politiikalla estetään rikkaksien ohjaaminen pankkien tkemiseen. Kompromissien tekemistä poleohjelmaa rakennettaessa pitiin persateellisesti. Koska pole on perstett aiemmin erillisinä toimineiden pienten vasemmistolaisten ja PDS:n pohjalta, heijast myös näkemysten moninaiss keskstelssa. Siitä holimatta esimerkiksi verrattna Somen Vasemmistoliiton politiikkaan voi Saksan Linken kokoksessa ottamaa askelta ja klka pitää selvästi enemmän vasemmalla olevana. maahanmttajanaiset, jotka jotvat miesten taholta jopa rmiillisen väkivallan kohteeksi. Maahanmttajanaiset kärsivät näistä ilmiöistä yhä enenevässä määrin jopa Eroopan rajojen sisäpolella. Uskonnolliset kiellot ja rajoitkset, varsinkin monoteistiset, rakentvat miesten yliherrdelle ja jopa väkivallalle. Naisia kohdellaan vähäarvoisempina ja miehisten ilojen ja haljen kohteena. Tai naiset alistetaan pysymään kodeissa. He kärsivät laeista ja perinteistä holimatta väkivallasta ja mahdista, joka sein selitetään jopa lonnolliseksi tai jmalan tahdoksi. Nykyajan sodissa % hreista on siviilejä, heistä valtaosa naisia. He jotvat pakolaisleireillä ja vankiloissa kokemaan rankaisja ja väkivaltaa. He jotvat systemaattisesti raiskatiksi, jota käytetään kin aseellisena toimenpiteenä. Tässä voidaan nähdä militarismi ja patriarkaalinen ylivalta tiiviisti yhdistyneinä. TÄMÄN VUOKSI ME FEMINISTINEN NISVERKOSTO EUROOPN VSEMMISTON RINNLL VDIMME: Politiikka ja skonto pitää erottaa toisistaan. Polstamme naisten itsemääräämisoiketta ja mahdollistta ehkäisyyn ja aborttiin. Erityisesti vaststamme vatikaanin vaatimsta, jolla haltaan määrätä naisten elämästä, heidän vapadestaan ja skpolisdestaan, aivan kten transskpolisten ihmisten skpolisdesta ja seksaalisesta vapadesta Ympärileikkas ja pakkosterilointi on saatava rikoslain piiriin On saatava Erooppaa kattava laki, joka kieltää naisiin ja lapsiin kohdistvan väkivallan. Tässä laissa on keskeisesti korostettava ennaltaehkäisyä ja väkivallan esiintymisen varhaista tnnistamista. On voitava attaa tämänlaatisen väkivallan hreja, erityisesti maahanmttajanaisia holimatta heidän kansallisdestaan tai pakolaisstatksestaan Eroopassa. On rajoitettava ja kontrolloitava yksityistä aseiden omiststa, koska aseita voidaan käyttää naisia vastaan. Naisten oikeksia ei saa käyttää väärin sien sotien tai maahanmtto-oikeksien legitimoinnissa. Käytetyissä pheenvoroissa toistivat eri polet nykyisestä globaalista talos -, velka- ja finanssipolitiikasta. Usein korostettiin espanjalaisen toriliikkeen ja Wall Streetin vahvojen mielenosoitsten ja kansanliikkeiden kansainvälisyyttä. Kamppail maasta ja kapngista toiseen jatk osana niin paikallista kin globaalia taistela palkkojen ja eläkkeiden polkemista, palveljen leikkaamista ja sosiaalivaltioiden prkamista vastaan. Markkinoiden ylivaltaa vaststettiin ja vaadittiin solidaaristta erityisesti kreikkalaisille, jotka parhaillaan kokoksen aikana olivat laajassa lakossa leikkaksia vastaan. Kokoksen päätöspäivänä Eroparlamentin Vasemmiston kreikkalainen jäsen, taannoin kin vieraana ollt toveri lexis Tsipras, piti pheenvoron kansainvälisten vieraiden edstajana. Hän selvitti kreikkalaisten tämän hetken taistela hallitksen politiikkaa vastaan. Kokoksen yhteydessä oli tilaiss keskstella myös monien maiden edstajien kanssa. Kiinnosts tilanteesta ja toiminnasta tämän päivän Somessa oli yllättävän srta, ja sitä kyselivät monien maiden vieraat. Kn selvitin vaalien jälkeen käynnistettyä kamppaila kannattajakorttien keräämisessä ja siitä saatja myönteisiä kokemksia, ilahdttivat ne monien maiden delegaatteja. Samoin kokemkset osana kansainvälistä torien valtasliikettä ja siinä saatja sia yhteyksiä ja tntemksia miden maiden delegaatit pitivät hyvinä. Soraan Wall Streetiltä tlleen ayaktiivin, Filippiinien demokratialiikkeestä tai Palestiinasta tlleiden tai Länsi-Saharan Polisario-liikkeen edstajan kanssa käydyt kiinnostavat keskstelt antoivat jälleen konkreettista näyttöä, miten globaalisti kapitalismi on kriisissä ja miten vaikeaa sen on enää siitä selviytyä. KIJ KIESSLING Eroopan vasemmiston perskirjassa on ei vaadita pelkästään lokkien välisten shteiden mtosta, vaan myös yhteisknnan patriarkaalisten rakenteiden ja siihen perstvien sosiaalisten ja klttristen serasten vaststamista. Talos-, yhteisknta- ja klttrikriisit Eroopassa ovat serasta sliberalistisesta kapitalismista. vastoin on osoitettava toivo, että pääomien ja voittojen barbaarin herrden tilalle voidaan saavttaa sosialistinen yhteisknta, jolloin lontoa sojellaan ja jolloin on mahdollista naisten vallankmos. Eroopan vasemmisto vaststaa skpoleen kohdistvaa väkivaltaa, machoklttria ja patriarkaalista herrtta.