Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen osana OPS uudistusta Jyväskylän perusopetus. Johtajuusvalmennus jakso

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen osana OPS uudistusta Jyväskylän perusopetus Johtajuusvalmennus jakso

2 Tavoitteet tänään 1. Tilannekatsaus ja kokemusten jako - miten eri tavoin työyhteisöt ovat työskennelleet? - mitkä ovat koulukohtaiset tavoitteet yrittäjyyskasvatuksessa? 2. Miten toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen yhteinen ymmärrys kehittyy? 3. Laaja-alaisen osaamisen taidot - miten varmistetaan opettajien oma osaaminen? - miten johdetaan työyhteisöä? 4. Seuraavat askeleet - kouluittain ja yhdessä

3 Hankkeen tukitoimet Johdon valmennus rehtoreille ja johtoryhmän jäsenille: klo (yhteinen koko johtoryhmälle) klo klo Yrittäjyyskasvatuksen yhteysopettajien valmennus: ti klo ke klo ti klo ma klo klo Koulukohtainen tuki / 2 krt. YS / Pedagogiset iltapäivät (Vielä muutaman koulun kanssa toinen kerta sopimatta). Henkilökohtainen coaching viidelle rehtorille tai johtoryhmän jäsenelle Aikataulu on sovittu mukaan lähtevien kesken. PILOTOINTI

4 Tilannekatsaus - missä työyhteisöissä mennään yrittäjyyskasvatuksen osalta?

5 Työyhteisön tarkistuslista Työyhteisö ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen käsitteen laaja-alaisuuden ja hyväksyy sen yhteisenä valintana Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo TM on otettu käyttöön pedagogisen kehittämisen työkaluna Koulu on laatinut vuosisuunnitelman yrittäjyyskasvatukselle (tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut) Työyhteisössä on nimetty yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä vastaava tiimi/ työryhmä Tiimi on tutustunut hyviin käytäntöihin toisissa kouluissa ja muualla Suomessa esim Työyhteisötoimii yrittäjämäisesti ja kehittää yrittäjyyskasvatusta oppijoiden ja sidosryhmien kanssa käytännön opetuskokeiluissa Työyhteisössä nostetaan esiin arkisia onnistumisia yrittäjyyskasvatuksessa

6 Koulujen tilanne nyt Vaajakummun koulu Huhtasuon yhtenäiskoulu Kuokkalan koulu Rakennetaan yrittäjyyskasvatuksen polku mallia omaan kouluun Edetään teemalla: Muutosta muutosta ja monenlaisia tempauksia on yrittäjyyskasvatuksen tiimoilta tehty Tilanne tällä hetkellä haastava, koska koululla menossa remontti Yrittäjyystiimin toiminta on aktiivista Kaikilla luokilla on aloitettu Kummiyritys toiminta Tulossa jo perinteeksi muodostuva Pop Up Yrittäjyyspäivä Kevään aikana keskustelua koko tryöyhteisön kanssa jatketaan ja yrittäjyyskasvatusta tuodaan osaksi arkipuhetta Tavoitteena aktivoida yrittäjyystiimin toiminta ja kuvata oman koulun porrasmalli yrittäjyyskasvatuksen toteutuksesta Muutoksista ja arjen haasteista huolimatta pyritään pitämään liekkiä yllä ja tehdään voitava Käytännön yrittäjyysprojekteja on oppilailla työnalla ja aihetta tullaan käsittelemään henkilökunnan kanssa kevään aikana tarkemmin Haasteena koko työyhteisön ottaminen mukaan kehittämistyöhön Pyritään rakentamaan uusia käytäntöjä uusiin tiloihin siirryttäessä, mutta haasteena on edelleen miten koko työyhteisö on mukana kehittämistyössä

7 Koulujen tilanne nyt Vaajakosken koulu Korpilahden koulu Mankola On käynnistellyt keskustelua yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä Yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa tiivistetty esim. sählykaukalon hankinnan kautta Menossa yrittäjyyden valinnaiskurssi yhdessä Vaajakummun kanssa Suunnitelmissä ottaa yrittäjyyskasvatusta vahvemmin esille ensi lukuvuonna esim. uudistamalla 8- luokkalaisten TET:tiä On loppu vuodesta hypännyt mukaan yrittäjyyskasvattamisen maailmaan, joten yhteistä keskustelua työyhteosössä käynnistellään Haluaa linkittää teeman vahvasti OPStyöhön ja uuden opettajuuden kehittämiseen Tavoitteena koota tiimi pohtimaan yrittäjyyskasvatusta Korpilahdella ja sitä kautta tuoda esille mitä kaikkea jo tehdään Haasteena saada yrittäjien kanssa yhteistyötä aikaiseksi Tavoittaa yhdistää ja vakiinnuttaa toimintoja Yrittäjyyskasvatus liittyy oppimisympäristöjen kehittämiseen Pyritään kytkemään teemaa kaikkeen muuhun kehittämistyöhön mm. Kasvihuoneen hyödyntäminen, valinnaisaineet ja luokkakohtaiset kehittämisprojektit

8 Keljonkangas Pohjanlampi Halssila Rakennetaan yrittäjyyskasvatuksen porrasmallia, johon tulee vuosiluokka tason projekteja Yrittäjyyskasvatus on yksi koulun kehittämisteemoista On saatu aikaiseksi hyvää keskustelua aiheesta Kootaan tiimi yrittäjyyskasvatuksen eteenpäin viemiseksi työyhteisössä Tehdään yhteistyötä OKL:n kanssa mm. kalenteriprojektin tuunaus ja yrittäjyysviikko Työstetään vuosikelloa, jossa puhe konkretisoituu tekemiseksi Jatketaan toiminnallisia vanhempainiltoja Jatketaan suunnitelmien eteenåpäin vientiä ja rakennetaan mittareita oman toiminnan arviointiin Vesanka ja Kuohu Työstetään yrittäjyyskasvatuksen porrasmallia ja tavoitteita Tiimi ja yhteysopettaja toimivat aktiivisesti Palokka Yrittäjyyskasvatuksen käsite ei innosta opettajia Tavoitteena koota tiimi miettimään asiaa ja koota oman koulun vuosikello asiaa konkretisoimaan Viitaniemi Yrittäjyyskasvatuksen tiimi on toiminnassa Menossa Yrittäjyyden valinnaiskurssi ja keväälle suunnitelmissa teemapäivä Samalla on työstetty oman koulun asioita ja viety eteenpäin myös OPS -keskustelua OPS antaa yrittäjyyskasvatukselle lisää selkärankaa tekemiseen Tarvitaan lisää keskustelua aiheesta ottaen mukaan OPS2016 työ

9 Näkökulmia koulun yrittäjyyskasvatuksen tavoitteen asettamiseen

10 Kokeilut - virheistä oppiminen Luovuus - uuden synnyttäminen Uteliaisuus - mahdollisuuksiin tarttuminen Itsereflektio - osaamisen tunnistaminen Yrittäjyyskasvatus tavoitteellisena polkuna Yrittäjyyskasvatus eri ikäkausina 0-6 v 7-8 v 9-12 v v v 20- v Omaehtoinen yrittäjyys Positiivinen ja utelias asenne elämään Yritteliäs asenne oppimiseen Vastuu itsestä ja omasta osaamisesta Halu ja kyky kehittyä Kyky rakentaa oma unelmatulevaisuutensa Intohimo elinikäiseen oppimiseen Sisäinen yrittäjyys Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Taito huomioida muut ja toimia reiluna kaverina Ymmärrys tiimitaidoista ja tiimityöstä Taito toimia ryhmän vastuullisena jäsenenä Taito kehittää itseä, omaa osaamista ja ryhmää Kyky rakentaa ja johtaa tiimejä Ulkoinen yrittäjyys Tavoitteellinen leikki Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Oikea yritystoiminta Yrityksen johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Villinikkarit Oy, Mitä tehdään eri luokka-asteilla? Miten toiminnasta muodostuu ehjä polku?

11 Tavoitteiden asettaminen (oppijat, opettajat, oppilaitos) 5.1 Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tavoitteet 1. Yrittäjyyden ymmärryksen lisääminen OPPIJAT Halun synnyttäminen oman jutun löytämiseen Vastuuntunnon ja itsetunnon kehittäminen systemaattiseksi ja tavoitteelliseksi koko peruskoulun ajan Erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin tutustuminen tavoitteelliseksi ja säännölliseksi alaluokilla Yrittäjyysymmärrystä lisäävän monipuolisen yrittäjätet-harjoittelun kehittäminen yläluokille YrittäjäTETissä oppilaat tutustuvat työelämään pienyrittäjän toiminnan avulla. Kollega on paras opastaja toiselle opettajalle. Yrittäjyyskasvatuksen parhaat mallit opitaan tiimi- ja pariopettajuuden avulla. OPETTAJAT Yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutus mahdolliseksi vuosittain Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa tutuksi OpeTETin avulla Mentoritoiminnan kehittäminen Vanhempainyhdistysten sitouttaminen mukaan yrittäjyyskasvatukseen OPPILAITOS Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ja arviointi pysyväksi Yrittäjyyskasvatuksen mittariston TM avulla Yrittäjyyskasvatuksen johtamisen täydennyskoulutuksen käynnistäminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen resursointi ja johdon tuki käytännön kehittämistyölle Joustavat oppimisympäristön järjestelyt yrittäjyyden oppimisen mahdollistamiseksi 15

12 Tavoitteiden asettaminen yrittäjämäiselle työkulttuurille ja oppivalle yhteisölle - johtajuus ja käytännöt - opettajuus ja kehittyminen - kokeilevuus vs. pysyvyys - tiekartta / matka nykyisestä tavoitetilaan

13 Jyväskylän perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen tavoite Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa Yrittäjyyskasvatus meidän koulussa? Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen vuosittaiset toimenpiteet (kevät 2015) Yrittäjyyskasvatuksen arviointi Yrittäjyyskasvatuksen vastuuhenkilöt Yrittäjyyskasvatuksen kumppanit

14 OPS Mihin uusi OPS kannustaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta? 1. Koulun yhteiskuntasuhteen tarkistamiseen 2. Perusopetuksen tehtävä on olla muutosvoima 3. Yrittäjämäinen oppiminen on OPSin keskeinen pedgoginen painotus

15 Keskustelu pienryhmissä

16 Keskustelu toimintakulttuurista On vuosi 2020 uudet opetussuunnitelmat ovat olleet jo neljä vuotta käytössä. Millaiselta oman koulun arki näyttää? Millaisia asioita koulullasi on kehitetty? Millainen on teidän koulun oppiva yhteisö? Miten oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä sidosryhmät toimivat yhteistyössä oppimisen ja yhteisöllisyyden rakentajina? Konkreettiset kysymykset - Millaiset teemat/sisällöt/työtavat/menetelmät edistävät opettajien ja oppiaineiden välistä yhteistyötä? - Ketkä ovat yhteistyökumppaneita monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa? Millaisia muotoja yhteistyön tekemisessä voi olla? - Millaisilla keinoilla lisätään oppilaiden osallisuutta, kouluviihtyvyyttä, positiivisia tunnekokemuksia, merkityksellisyyttä ja yhdessä tekemistä? Millaisia tavoitteita tähän voidaan asettaa?

17 Toimintakulttuuri keskustelusta poimittua -Painaako arki päälle? Näyttääkö siltä, että joku muuttuu vai ei. -Muutos ei tule vain ulkoapäin. Annetaan löysää (oman pään sisällä on vapautettava jotain, ehkä liika tunnollisuus?) -Kyllä koulu kääntyy ja taittuu, mutta hitaasti. Täytyy olla tarpeeksi iso aikaikkuna esim. 10 vuotta -Miten yhteinen aika suunnitellaan? Se on johtamisesta ja organisoinnista kiinni -Miten yhteistä toimintakulttuuria rakennetaan? -Missä siemenet situtetaan yhteiselle tekemiselle? -Uskalletaan kokeilla? Hankalissakin olosuhteissa voidaan, jos halutaan -Johtaja siis valmentaja, onnistumisen mahdollistaja. -On uskottava, että asiat onnistuu. -Tarkoituksen kirkastaminen, tehdään sellaista millä on merkitystä. -Aina tuulee: Toiset kaivaa syvemmän kuopan, toiset rakentaa tuuli myllyjä. -Oppilaat mukaan ideointiin ja oppilaskunta mukaan toimintaan: Miten uskalletaan ottaa oppilaat entistä rohkeammin mukaan toimintaan? -Tilanteet, joisssa oppilaat opettaa toisiaan ja opettajia -Palautteen antaminen ja ottaminen (opettajien kesken ja oppilaiden kesken) -Kenenkään ei travitse selvitä yksin? Opettajilla on haastavia tilanteita, joissa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin (johtoryhmä ja rehtori on tärkeä) -Keskitytään oppimiseen ja erilaisiin menetelmiin esim. portfoliot, urakkotyöt (tuttuja malleja, jotka voidaan tuunata nykyarkeen sopiviksi)

18 OPS Mihin uusi OPS kannustaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta? 1. Koulun yhteiskuntasuhteen tarkistamiseen 2. Perusopetuksen tehtävä on olla muutosvoima 3. Yrittäjämäinen oppiminen on OPSin keskeinen pedgoginen painotus

19 OPS2016: Laaja-alainen osaaminen - Tiedot - Taidot - Arvot - Asenne - Tahto OPH, Irmeli Halinen 2014

20 Mikä on mun juttu? Mikä minua innostaa ja kiinnostaa, minkä ongelman haluan ratkaista? Miten kehitän omaa psykologista pääomaa: tulevaisuususkoa, optimismia, sisukkuutta ja itsetuntemusta? Miten osallistun koulun ja oman lähiympäristön toimintaan? Onko lähiympäristössäni jotain parennettavaa? Miten harjoittelen työelämä- ja yrittäjyystaitoja koko opinpolun ajan? Millaisissa oppimisympäristöissä yrittäjyyttä/yritteliäisyyttä opitaan? Kysymykset Villinikkarit, pohjakuva OPH, Irmeli Halinen 2014 Kuinka hyödynnän tieto- ja viestintäteknologiaa omassa oppimisessa / työssä? Miten toimin yhdessä muiden kanssa? Kuinka tunnistan oman osaamisen suhteessa muihin ja toimin globaalissa Kuinka ilmaisen itseäni, hyödynnän oppimaani ja erilaisia viestintäkanavia?

21 Keskustelu laaja-alaisista taidoista 1. Miten varmistamme opettajien osaamisen tuen/kehittymisen laaja-alaisissa taidossa? -Valitsemalla erilaisia ihmisiä työyhteisöön, jotka sopii meidän tiimiin (rekrytointi) -IC puolella on vertaiskouluttaja käytäntö: miten hyödynnämme tätä muihin osaamisiin? Lähdetään miettimään osaamisia ja some-työkalut tuo mahdolliseksi ilmiöiden seuraamisen. Voidaan kouluttaa oman talon sisällä. -Voisiko lainata asiantuntijoita myös koulujen välillä (esim. Kiva-koulu, Smart Board jne.) johtajan omat verkostot käyttöön -Aika. Tärkeitä asioita on valtavasti mistä keskustellaan yhdessä. Miten mahdollistamme aikaa osaamisen jakamiseen? Mistä löydämme yhteistä aikaa lisää? -Yhdessä ajattelu on äärimmäisen tärkeää. -Johtajan tehtävä on järjestää aikaa osaamisen kehittämiseen. Operoidaan kolmella YS tunnilla, niitä voidaan suunnitella tarvittaessa. -Annetaan tuki ja osaamista voidaan tukea eri tavoilla. Koulutukseen aina kaksi talosta, yhteistä jaettavaa tekemistä. Pari työskentely, tuodan opit yhteisöön -Tiimit vie asioita eteenpäin (erilaiset tiimit) -Hyppytunti tiimit voi myös hoita asioita eteenpäin -Oppilaalta oppiminen: Mitä kaikke avoimme oppia oppilaita? -Hyödynnetäänko yhteissuunnitteluaikaa tarpeeksi hyvin kouluissa yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi? -Tunti silloin tällöin ei riitä asioiden eteenpäin viemiseen. Tarvitaan virkeitä mieliä ja aikaa. -Toisiko läsnäolo pakko 8-15 lisää aikaa? -Positiivinen jouhauttaminen, kannustaa opettajia tekemään -Mikä on opettajan rooli oppimisen ohjaajana nyt ja tulevaisuudessa? -Vain 15 % opettajista on oma henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma -Opettajien jatkokoulutus voisi mennä enemmä nettiin, miten verkko-opetusta voidaan hyödyntää täydennyskoulutusessa? -Millaiselle uudelle tasolle tiimityötä voidaan nostaa? Yhdessä suunnittelusta yhdessä tekemiseksi. Case Keltinmäki, Pedagoginen ratkaisu ohjaa/pitää sisällään. -Miksi hyvät käytännöt ei leviä? Voidaanko niitä viedä eteenpäin johdonmukaisesti esimiestyöllä? -Opettajuus vahva asiantuntijarooli -Ahaa-elämys syntyi, kun aloitin kehityskeskustelut. Henkilöstön kehittämisasiat on laittettava kuntoon (lomakkeet case Keljonkangas) -Työnkiertoa voisi kehittää perusopetuksessa

22 Keskustelu laaja-alaisista taidoista 2. Miten johdamme työyhteisöä suuntaamaan huomiota oppijoiden osaamisessa oppiainelähtöisyydestä laaja-alaisuuteen? - Luomalla laaja-alaisia rakenteita (aineparit)? - Uuden OPSin sisäistäminen - Keskustelukulttuurin avoimuus - Ympäröivään yhteiskuntaan jalkautuminen - Koulutukseen ohjaaminen - Lainataan asiantuntijoita talon ulkopuolelta - Hyödynnetään vertaisoppimista oman koulun kesken - Yhteistä aikaa lisää ja tarjotaan opettajille yhteistyönpaikkoja - Teemaviikot, pajapäivät - Mihin esim. urakkoviikot katosi? Ovatko arjessa sisällöt jyränneet pedagogiikan? - Pedagogin taitavuus. Osa opitusta realisoituu myöhemmin ja laajaa pääoman keräämistä. Ne naksahtelee yhteen yksin. - Laaja-alaisia yhteistyö aineita. Pidempiä osioita, joissa voidaan toimia ja tehdä.

23 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Strategia Toiminta- Sisällöt, kulttuuri, oppimis- johtajuus ja menetelmät mittaaminen Oppimisympäristöt Yhteistyöverkostot 1. Yrittäjyyskasvatuksen strategia (oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ohjaavat valinnat) 2. Yrittävä työkulttuuri (oppilaitoksen yhteisöllinen ja oppiva koulukulttuuri, jaettu johtajuus) 3. Yrittäjyyskasvatuksen ja opintojen opetussisällöt (pakolliset ja vapaasti valittavat yrittäjyysopinnot ja -kurssit) 4. Yrittäjyyteen kannustavat oppimismenetelmät (yrittäjyyskasvatuksen pedagogia, oppimismenetelmät, oppimistyökalut) 5. Yrittäjyyden oppimisympäristöt (kokonaisvaltainen yrittäjyyttä synnyttävä ja tukeva oppimisympäristö) 6. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyö (yrittäjät, järjestöt, oppilaitokset, yrittäjyyden palveluorganisaatiot, kunta) 7. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja arviointi (yrittäjyyskasvatuksen tiimit, yrittäjyyskasvatuksen mittaristo) Villinikkarit, 2014

24 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Jyväskylän perusopetuksessa

25 Oman koulun seuraavat askeleet (1-3) ennen tapaamista Viitaniemi - ensi viikon tapaamisessa teeman työstäminen Pohjanlampi - sähköposti opiskelijoille, missä työt etenevät Keljonkangas - markkinointi ja myynti opettajille - portaittain Mankola - mittariston tekeminen ja vuosisuunnitelma Kuokkala - mittariston tekeminen Huhtasuo - tiimin kokoontuminen ja jäsenet tutustumaan opsiin - keskustelu yt:ssä Korpilahti - tapaaminen ensi viikolla Vaajakumpu - yhteissuunnitteluiltapäivä ja yrittäjyys tet

26 Seuraava tapaaminen klo Materiaalit löytyvät: yrittajyyskasvatus