Suomessa on tällä hetkellä noin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa on tällä hetkellä noin"

Transkriptio

1 Koonnut Sanna Muukka DEMENTIA SAIRAUDET Dementian käsite Muistihäiriö voi olla ohimenevä, hoidettavissa oleva, pysyvä tai etenevä. Etenevät muistihäiriöt johtavat dementiaan. Potilaalla ja omaisilla on oikeus saada tietää diagnoosi ymmärrettävästi kerrottuna. Dementiassa on kyse etenevästä aivotoiminnan häiriöstä. Sen seurauksena henkilön kyky huolehtia itsestään ja asioistaan heikkenee niin, että hän on lopulta paljolti toisten avun varassa. Dementia on oire aivoja vaurioittavasta sairaudesta, se ei ole itsenäinen sairaus. seurauksena on henkisen suorituskyvyn ennenaikainen huonontuminen. Alkuvaiheessa oireet ovat lieviä ja niiden eteneminen yksilöllistä. Muistihäiriöiden lisäksi oireyhtymään kuuluu laajempi henkisen toiminnan ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikentyminen henkilön aiempaan tasoon verrattuna. Väestö vähenee, dementia lisääntyy Suomessa on tällä hetkellä noin dementia potilasta, joista noin sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa ja noin lievää dementiaa. Dementiapotilaat ovat yleensä iäkkäämpiä (yli 80- vuotiaita ), mutta vielä työikäisiä potilaita on Tämä on suurin yksittäinen neurologinen sairausryhmä. Alzheimerin tauti taas on yleisin yksittäinen dementiaan johtava sairaus, sitä sairastaa prosenttia dementiapotilaista. Vuonna 2010 Suomessa arvioidaan olevan noin dementiapotilasta. Dementiaa aiheuttavien sairauksien osuudet Suomessa vuonna 2000 (% dementiapotilaista): Alzheimerin tauti % Vaskulaariset dementiat % Lewyn kappale-dementia n. 10 % Frontotemporaaliset degeneraatiot n. 3-5 % Dementia määritelmä A) Heikentymistä useiden älyllisten toimintojen alueella mukaan lukien 1. muistihäiriö (uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen jo aiemmin opittua) 2. ainakin yksi seuraavista häiriöistä afasia (kielellinen häiriö) apraksia (tahdonalaisten liikkeiden häiriö: liikesarjojen suorittamisen vaikeus, vaikka motoriikka kunnossa) agnosia (havaintotoiminnan häiriö: nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus ja nähdyn merkityksen käsittämisen vaike- us, vaikka näköhavainnon jäsentäminen normaali) toiminnan ohjaamisen häiriö (mm. suunnitelmallisuus, kokonaisuuden jäsentäminen, järjestelmällisyys, abstrakti ajattelu) B) Älyllisten toimintojen muutokset rajoittavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintaa ja toiminta heikkenee huomattavasti entisestä tasostaan. Merkittävää on, että oireet kehittyvät pikku hiljaa, vähintään useiden kuukausien kuluessa. Dementia luokitellaan vaikeusasteen mukaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Alzheimerin tauti Yleensä ei tiedetä, koska Alzheimerin tauti alkaa, sillä ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa. Taudin kesto on keskimäärin kymmenen vuotta, mutta se voi vaihdella viidestä vuodesta 20 vuoteen. Alzheimerin taudin esiintyminen Alzheimerin tauti on yleisin dementiasairaus. Se on aivojen rappeumasairaus, joka etenee tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti. Mitä vanhemmaksi ihmi- 14 HIEROJA

2 jatkuu seuraavalla sivulla HIEROJA

3 jatkoa... nen elää, sitä suurempi vaara hänellä on sairastua tähän tautiin. Kolmanneksella potilaista on suvussa muita dementiasairauksia. Varhaisella iällä, alle 60-vuotiaana, alkavista sairastapauksista arviolta 5-10 prosenttia on vallitsevasti periytyviä. Kaikista tapauksista periytyviä on vain 0,5-1 prosenttia, mitä pidetään vähäisenä määränä. Ketkä sairastuvat? Tauti voi alkaa alle 50-vuotiaana, Suomessa työikäisiä Alzheimer-potilaita on noin 7 000, mikä on enemmän kuin esimerkiksi MS-potilaita. Suomalaisista vuotiaista Alzheimerin tautia sairastaa 2 prosenttia ja yli 85-vuotiaista jo 35 prosenttia. Vuosittain Suomessa todetaan noin uutta sairastapausta. Alzheimerin taudin syitä ja vaaratekijöitä Varmat: korkea ikä dementia lähisuvussa Downin syndrooma apolipoproteiini E-alleelin 4-muoto (ApoE E4) tietyt geenivirheet Todennäköiset: aivovammat matala koulutustaso aiemmin sairastettu masennus Alzheimerin taudin hoidettavat vaaratekijät verenpainetauti korkea kolesteroli sokeriaineenvaihdunnan häiriö aivoverenkiertohäiriöt Alzheimerin taudilta suojaavia tekijöitä estrogeeni antioksidantit, erityisesti E-vitamiini, C-vitamiini statiinit (kolesteroliin vaikuttavia lääkeaineita) tulehduskipulääkkeet koulutus harrastukset (vireys) liikunta toimiva sosiaalinen verkosto Alzheimerin taudin oireet Tyypillinen ensioire on uuden asian oppimisvaikeus, mikä voidaan todeta muistitesteissä, joita suoritetaan terveyskeskuksissa, neurologian poliklinikoilla ja yksityisen neurologin vastaanotolla. Muistihäiriöitä seuraavat toiminnan ohjauksen, kielellisen ilmaisun ja hahmottamisen vaikeudet. Myöhemmin selviytyminen arkitoimista heikkenee: ruuan valmistaminen unohtuu, lehtiä ja papereita alkaa kerääntyä pinoihin, siivous jää tekemättä ja laskut maksamatta. Vähitellen tulee käytöshäiriöitä ja lopulta edessä on laitoshoito. Sairauden edetessä potilaan sairaudentunto heikkenee. Mitä aivoissa tapahtuu, miten tauti ilmenee Alzheimerin taudissa tavallaan ovi muistiin alkaa vähitellen sulkeutua. Tällöin ovella tarkoitetaan aivojen sisemmässä ohimolohkossa sijaitsevia ns. entorinaalisen kuorikerroksen suuria pyramidisoluja ja hippokampusta. Oven sulkeutuessa rappeumamuutoksia on havaittavissa aiemmin mainituissa pyramidisoluissa- niitä kuolee, jolloin niiden määrä vähenee. Jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa niiden lukumäärä on vähentynyt puoleen. Lisäksi hippokampus pienenee merkittävästi. Muutokset voidaan havaita potilaasta otetuissa aivojen magneettikuvissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka ovi 16 HIEROJA

4 alkaa sulkeutua, portti järkeen ei mene samanaikaisesti kiinni. Alzheimerin taudin vaiheet Alzheimerin tauti etenee yksilöllisesti eri potilailla. Potilas saattaa kokea esim. muistihäiriöitä jo monta vuotta ennen kuin tauti diagnostisoidaan. Diagnoosin jälkeen tauti etenee osalla potilaista nopeasti 2-3 seuraavan vuoden aikana. Toisilla eteneminen on vaiheittaisempaa ja tapahtuu pidemmällä aikavälillä (noin 7 vuotta). Vaikka Alzheimerin tauti on yksilöllinen sairaus, sen eteneminen voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Alkuvaihe (lievä muoto) lähimuisti heikkenee (uuden oppiminen vaikeutuu ja unohtaminen lisääntyy) ympäristön hahmottaminen vaikeutuu, potilas eksyy helposti etenkin vieraassa ympäristössä ajantaju häviää sanojen löytäminen vaikeutuu monimutkaisten ja abstraktien asioiden ymmärtäminen vaikeutuu potilas saattaa olla inaktiivinen, vetäytyvä joskus ilmenee masennusta, vainoharhaisuutta ja aggressiivisuuttakin monimutkaisissa kotiaskareissa on vaikeuksia (esim. ruoanlaitto) Syventävää tietoa alkuvaiheesta: Alkuvaihe saattaa kestää 3-7 vuotta. Tänä aikana lähimuisti heikkenee, aktiivisuus vähenee ja ilmenee masennusta. Muistivaikeudet ilmenevät siten, että uuden oppiminen vaikeutuu, unohtaminen lisääntyy ja asiakokonaisuuksien mieleen painaminen hankaloituu. Luetusta tekstistä mieleen jää vain osia. Hahmottamisen vaikeus korostuu vieraassa ympäristössä, mistä seuraa eksymistä. Ahdistuneisuus, masennus ja ärtyisyys vaihtelevat. Jonkinlainen epävarmuus valtaa mielen: työtehtävien suorittaminen ei suju niin kuin ennen. Vaativat tehtävät ja uudet tilanteet saattavat pelottaa. Keskittyminen, aloitekyky ja monimutkaisten ja abstraktien asioiden ymmärtäminen heikkenee. Työssä käyvillä havaitaan sairauden alkuvaiheessa stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä. Tyypillinen on ns. päänkääntöoire. Muistihäiriöistä kärsivä vilkaisee lähellä istuvaa varmistaakseen onko vastannut oikein. Monilla jäävät harrastukset ja joillakin osa ystävistä: tuntiessaan epävarmuutta (sanoissa ja teoissa) välttää tilanteita, joissa voisi nolata itsensä. Monimutkaisten, älyllisiä kykyjä vaativien tehtävien suorittaminen ei onnistu. Potilas pystyy asumaan kotonaan, jos hän saa päivittäisten tehtävien suorittamiseen säännöllistä, mutta ei välttämättä jatkuvaa apua. Keskivaihe (keskivaikea muoto) sairaudentunne häviää paikantaju häviää potilas eksyy tutussakin ympäristössä erilaiset harhat potilas laihtuu päivittäistoiminnoissa on vaikeuksia (esim. pukeutuminen) Syventävää tietoa keskivaiheesta: Keskivaiheen kestoksi arvioidaan 2-4 vuotta. Tällöin tapahtuu monia itsenäisen selviytymisen kannalta ratkaisevia muutoksia. Paikan hahmottamisen vaikeudet lisääntyvät ja tapahtuu eksymistä tutussakin ympäristössä. Pukeutumisessa tarvitaan apua ja vaatteiden lisäksi sanat tuntuvat olevan kateissa. Harhaluulot, harhanäyt ja erilaiset sekavuustilat vaihtelevat, uni-valverytmihäiriöt tavallisia. Potilas oireilee laihtumalla vaikka syökin monipuolista ravintoa. Persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt säilyvät entisellään, ruumiillinen kunto on hyvä ja liikuntakyky on säilynyt. Potilas ei tunne olevansa sairas, hänen kaikki toimintonsa ovat kuitenkin hidastuneet ja hän tuntuu elävän onnellisten maailmassa. Useimpien päättelyä ja muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ei onnistu ilman apua. Potilas pystyy asumaan kotonaan ainoastaan päivittäisen valvonnan ja avun turvin, esim. puolison silmälläpidon alaisena. Viimeistään tässä vaiheessa on luovuttava ajokortista (hahmotusvaikeudet, reaktiokyky). Sairauden edetessä potilas menettää oikeustoimikelpoisuuden, joten mm. omaisuuteen liittyvät asiat tulisi hoitaa ajoissa. Monen kohdalla kotihoito vaihtuu laitoshoidoksi. Loppuvaihe (vaikea muoto) kyky puhua ja ymmärtää puhetta on huomattavasti vaikeutunut tai hävinnyt raajat jäykistyvät ja kävelykyky heikkenee ja häviää potilaalle tulee vähitellen virtsanja ulosteenpidätysongelmat joillakin potilailla ilmenee epilepsia kohtauksia potilaan kyky syödä itse häviää vähitellen (nielemiskyky säilyy pitkään) Syventävää tietoa loppuvaiheesta: Taudin loppuvaiheen pituus on 1 5 vuotta. Yksinkertaistenkaan päättelyä ja muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ei yleensä onnistu itsenäisesti. Potilas on laitostasoisen hoidon tarpeessa ja häntä joudutaan jatkuvasti auttamaan hänen päivittäisissä askareissaan: häntä on syötettävä ja hygieniasta on huolehdittava, sillä pidätyskyvyn säätely ei toimi. Puhuminen on vaikeaa, potilas toistaa sanoja ja äänteitä. Puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Keho on entisestään jäykistynyt, kävelykyky vaikeutuu ja viimein katoaa. Suun seudun pakkoliikkeitä saattaa esiintyä ja jotkut saavat epileptisiä kohtauksia ja lihasnykäyksiä. Potilas ei tunne puolisoaan, lapsiaan eikä yleensäkään läheisiään. Paikan ja ajan taju häviävät. Alzheimerin taudin hoito Hoidon onnistuminen vaatii huolenpitoa lähiympäristöltä. Hoitomahdollisuudet ovat parantuneet huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vaikka tautiin ei ole parantavaa hoitoa, sen etenemiseen voidaan vaikuttaa. Alzheimerin taudin hoidon tavoitteita ovat potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, hänen kotona asumisensa turvallinen jatkaminen, potilaan ja hänen lähiomaisensa jaksamisen tukeminen, laitoshoidon alkamisen siirtäminen ja kaikkien osapuolten mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Hyvä yleishoito on hoidon perusta. Siihen kuuluvat mm. riittävä lepo monipuolinen ravinto, liikunta (ulkoilu ja kuntoutus) ja hygieniasta huolehtiminen (mm. wc:ssä käymisestä muistuttaminen). Lääkehoidon rinnalla korostuu lääkkeetön hoito: potilaan tilaan vaikuttavien virikkeiden määrä (esim. muistikuntoutus, toimiva ystäväpiiri), käytöshäiriöitä aiheuttavien tilanteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen, tapaturmavaaran vähentäminen (kynnykset, turvaliedet, korotetut istuimet). Vaskulaarinen dementia Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi yleisin keskivaikean ja vaikean dementia syy (15-20 % kaikista dementioista). Vaskulaarisessa dementiassa erityyppiset aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat kudostuhoa aivoissa. Aivoverenkiertohäiriöt johtuvat suurten aivoverisuonten, pienten aivoverisuonten tai sydämen sairauksista. Aivomuutoksia ovat yksittäiset tai monet suuret tai pienet aivoinfarktit, sekä verenkiertohäiriön aiheuttamat aivojen valkean aineen muutokset. Päätyypit Vaskulaariset eli verenkiertohäiriöistä johtuvat dementiat jaetaan alatyyppeihin vaurioiden sijainnin ja syntymekanismin perusteella. Yleisin on pienten aivoverisuonten taudin aiheuttama jatkuu seuraavalla sivulla HIEROJA

5 jatkoa... muoto eli subkortikaalinen dementia. Tässä muodossa aivojen syvien osien pienet valtimot ahtautuvat ja tukkeutuvat. Jos verenkiertohäiriöistä syntyy vaurioita aivokuorelle, kyseessä on vaskulaarisen dementian ns. kortikaalinen muoto. Tällöin tukoksia voidaan havaita aivojen päävaltimoiden haaroissa, jolloin seurauksena on useita aivoinfarkteja pääosin aivokuorella. Toisinaan myös yksittäinen aivoinfarkti tärkeällä alueella saattaa aiheuttaa dementiaa. Harvinaisiin alatyyppeihin luetaan mm. aivoverenvuodon aiheuttama tai verisuonitulehduksesta johtuva dementia. Vaskulaarisen dementian vaaratekijät ja ehkäisy Vaskulaarisen dementian vaaratekijöitä on korkea ikä, matala koulutustaso ja erityisesti verisuonisairauksien vaaratekijät kuten verenpainetauti, korkea kolesteroli, diabetes, eteisvärinä, aiempi sydäninfarkti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi. Moni näistä on myös Alzheimerin taudin itsenäisiä vaaratekijöitä. Keski-iän korkean verenpaineen, kohonneen kolesterolin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden hoito on tärkeää. Samoin tupakoinnin lopettaminen ja aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy ovat keskeisiä ennaltaehkäisyssä. Vaskulaarisen dementian oireet Oireet ovat sen mukaisia missä kohdassa aivoja verenkiertohäiriö on. Tunnusomaista on, että vaskulaarisen dementian alku on selvemmin määriteltävissä kuin Alzheimerin taudin. Sairaus etenee usein jaksoittain ja osa älyllisistä toiminnoista saattaa säilyä pitkään. Lieviä muistiongelmia tulee kaikille, mutta muistivinkit auttavat. Häiriöt oman toiminnan ohjaamisessa ilmenevät suunnitelmallisuuden, kokonaisuuksien jäsentämisen ja järjestelmällisyyden heikentymisenä. Asiat eivät tunnu hoituvan. Myös käsitteellinen ajattelu vaikeutuu. Kävelyvaikeudet ovat yleisiä, jotkut saavat näköhäiriöitä, puhe puuroutuu ja virtsaaminen hankaloituu. Tunne-elämä ailahtelee, itku on herkässä. Moniinfarktidementiassa korostuu monet neurologiset oireet kuten toispuolinen halvaus. Koska potilas on yleensä selvillä toimintakykynsä puutteista, saattaa seurauksena olla ahdistuneisuutta ja masennusta. Vaskulaarisen dementian hoito Hoitolinjana on puuttua vaskulaarisen dementian syihin ja vaaratekijöihin sekä hoitaa jo todettuja sairauksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korkean verenpaineen, rytmihäiriöiden, iskeemisten sydänsairauksien, keuhkosairauksien ja epileptisten kohtauksien hoitoon. Jotkut vaskulaarista dementiaa sairastavat hyötyvät Alzheimer-lääkkeistä. MUUT DEMENTIAT Lewyn kappale-tauti Lewyn kappale-tauti on kolmanneksi yleisin dementiasairaus (10-15 % tapauksista). Sitä sairastaa noin suomalaista. Lewyn kappale-tauti alkaa yleensä vuoden iässä, mutta voi tulla 50-vuotiaalle tai yli 80-vuotiaalle. Älyllinen toimintakyky heikkenee aluksi hitaasta, oireita ilmenee lähinnä väsyneenä, jolloin muisti pettää ja looginen ajattelu on vaikeaa. Joillakin puheeseen vastaaminen vie aikaa. Sen sijaa oppimiskyky ja lähimuisti säilyvät paremmin kuin Alzheimer-potilaalla. Dementiaoireiden lisääntyessä lauseet lyhenevät ja sanat katoavat, liikkeisiin tulee jäykkyyttä ja hitautta, vireystaso vaihtelee, unet jatkuvat harhoina valvetilassa. Potilailla on aivoissa usein jonkin verran Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia. Myös Parkinsonin taudin oireita voi liittyä Lewyn kappale-tautiin. Tyypillistä on matala verenpaine. Hoidossa on kiinnitettävä huomiota fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikuntakyvyn säilyttämiseen. Päivälepo lounaan jälkeen on hyväksi, myös verenpainetta nostavia keinoja suositellaan (suolan lisääminen ruokaan). Potilaan mahdolliset harhat on syytä selvittää keskustelemalla. Lääkehoidolla voidaan helpottaa oireita. Jotkut saavat apua Parkinson-lääkkeistä ja Alzheimer-lääkkeistä. Parantavaa hoitoa ei tunneta. Frontaalilohkodementiat Frontaalilohkodementioiden taustalla on ryhmä eteneviä rappeuttavia sairauksia. Frontaali- eli otsalohkoja voi vaurioittaa myös aivovamma, aivoverenvuoto tai aivojen etuosien kasvain. Otsalohkojen toiminta liittyy mm. aloitteellisuuteen ja motivaatioon. Myös pidäkkeet ja estot saavat käskynsä tältä alueelta. Otsalohkot huolehtivat lisäksi toimintojen suunnitelmallisuudesta, ohjaavat niitä ja vaikuttavat kielellisiin toimintoihin. Frontaalilohkodementioissa oireet alkavat hitaasti ilman näkyviä ulkoisia syitä. Kuluu yleensä pitkä aika, ennen kuin kukaan tulee ajatelleeksi aivovaurion mahdollisuutta sairastuneen oudon käyttäytymisen ja uusien luonteenpiirteiden taustalla. Sairaus alkaa yleensä 45. ja 65. ikävuoden välillä. Noin puolella potilaista on lähisuvussa tautitapauksia. Keskeinen piirre on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos, muistihäiriöt tulevat vasta myöhemmin. Sairastunut saattaa tehdä sopimattomia ehdotuksia, hän voi ruveta yhtäkkiä riisuutumaan julkisella paikalla. Toisaalta häntä vaivaa aloitekyvyttömyys ja apaattisuus, hän voi vain istua tekemättä mitään (voidaan erehtyä pitämään masentuneena). Jos pöydällä on mehulasi, hän saattaa tyhjentää sen, vaikka lasi olisikin jonkun toisen. Hän kastelee kukkaset ja kättelee vieraat yhä uudestaan. Sanat sekoavat ja lopulta ne häviävät, sen sijaan potilaalla ei ole taipumus eksyä eivätkä matemaattiset kyvyt katoa. Joillakin on hygienian hoidossa toivomisen varaa. Kaikille ei ilmaannu samoja oireita. Parantavaa tai edes selvästi oireita lievittävää hoitoa ei tunneta. Lääkehoidolla voidaan vähentää outoja päähänpistoja ja hankalaa käytöstä (liialliseen aktiivisuuteen puuttumalla), sen sijaan masennuslääkkeet eivät yleensä auta otsalohkojen vaurioitumisesta aiheutuneeseen passivoitumiseen. Hoidossa on tärkeää omaisten ja hoitajien tietoisuus sairaudesta ja sen luonteesta. Sairas ei ole tahallaan ilkeä. Ympäristön suunnitteleminen turvalliseksi ja tarvittaessa rajoittavaksi on suotavaa. Dementiapotilaille tarkoitetuista päiväpaikoista ja jaksottaishoidosta on apua, ilman tukea ja lepoa eivät omaiset jaksa hoitaa potilasta kotona. Parkinsonin tauti Parkinsonin taudissa aivoissa olevat tietyt hermosolut häviävät ilman tunnettua tai näkyvää syytä. Tämän seuraukse- 18 HIEROJA

6 jatkuu seuraavalla sivulla HIEROJA

7 jatkoa... na välittäjäaineen (dopamiini) tuotanto vähenee. Dopamiini välittää hermoimpulsseja solusta toiseen ja sen puutetta pidetään tärkeimpänä syynä potilaan liikehäiriöihin (vapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasten jännitteisyyden kasvaminen). Tauti on hyvin yksilöllinen. Puolet sairastuu työikäisinä, yleensä potilas on noin vuotias, harvemmin alle 40-vuotias. Muista sairauksista riippumattomaan Parkinsonin tautiin liittyy taudin edetessä noin 30 prosentissa henkisen toimintakyvyn heikentyminen. Oireet eivät ole yleensä niin laaja-alaisia ja vaikeita kun Alzheimerin taudissa. Säännöllinen liikunta pitää yllä yleistä suorituskykyä ja säilyttää nivelten liikelaajuutta. Tueksi sopivat fysikaaliset hoitojaksot. Aktiivisuuden ja suorituskyvyn ylläpidolla katsotaan voitavan vaikuttavan myös Parkinsonin taudin henkisen suorituskyvyn heikkenemiseen. DEMENTIASAIRAUKSIIN LIITTYVIÄ KÄYTÖSOIREITA Masennus Alkuvaiheessa masennus eli depressio saattaa liittyä sairauden kokemiseen: ei ole helppoa kun huomaa omien henkisten kykyjensä taantuvan ja tietää sairastuneensa parantumattomaan tautiin. Masennus voi johtua myös tunnetilojen normaalista säätelystä vastaavien keskushermoston välittäjäainejärjestelmien rappeutumisesta. Masentuneen potilaan tunnistaminen vaatii asiantuntemusta. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastava henkilö ei juuri pysty suullisesti ilmaisemaan masentunutta tunnetilaansa. Hän saattaa vain olla levoton, pelokas tai passiivinen. Masennuksen hoitoon on useita eri lääkevalmisteita. Apatia Apatialla ymmärretään tunne-elämän latistumista, välinpitämättömyyttä ja motivaation sekä mielenkiinnon vähenemistä. Siitä kärsivä ei juuri iloitse eikä sure kuten ennen. Apatia on monissa dementiasairauksissa yksi tavallisimmista käytösoireista. Omaiset kokevat sen usein rasittavampana kuin jatkuvan aktiivisuuden tai levottomuuden. Apatia liittyy joskus masennukseen, mutta ilmenee yleensä itsenäisenä oireistona ilman masennusta. Myös apatiaan saa apua lääkehoidosta. Levottomuus ja aggressiivisuus Levottomuus kuvastuu vihamielisenä käyttäytymisenä, kuten kiukkuiluna, kiroiluna, uhkailuna, ovien paiskomisena tai fyysisenä väkivaltana. Potilas voi huudella, puhua jatkuvasti ja kysellä samaa asiaa. Hän voi lähteä seuraamaan hoitajaa tai kulkea toisen potilaan perässä, keräillä tavaroita, piilotella tai hypistellä ja purkaa niitä. Jatkuva vaeltelu kuuluu oirekuvaan. Oireet liittyvät usein heikentyneeseen älylliseen tasoon, huonontuneeseen kykyyn selvitä päivittäisistä toiminnoista, dementian varhaiseen alkamiseen ja miessukupuoleen. Oireet kestävät pitkään, oireilua voidaan vähentää puuttumalla niiden taustalta löytyviin tekijöihin (pelko, masennus, stressi). Persoonallisuuden muutos Dementiapotilaan persoonallisuuden muutoksella tarkoitetaan joko aikaisempien persoonallisuuteen liittyvien piirteiden korostumista tai katoamista tai täysin uusien piirteiden ilmaantumista. Sairauden edetessä saattaa dementoitunut muuttua äkkipikaiseksi, epäluuloiseksi, tahdittomaksi, ilkeäksi, pelokkaaksi, saidaksi tai poissaolevaksi. Hän saattaa syyttää huonetoveriaan tai omaisiaan tavaroiden tai vaatteiden varastamisesta tai päästellä suustaan arveluttavia kommentteja. Persoonallisuuden muutos on selvä ja varhainen oire mm. frontaalilohkodementioissa. Alzheimerin taudissa se ilmaantuu tyypillisesti hieman myöhemmin. Omaisille persoonallisuuden muutokset ovat vaikeita asioita, tuntuu kuin hyvä, vanha, tuttu ihminen olisi liukumassa pois siitä todellisuudesta, jossa me elämme. Psykoottiset oireet Harhaluulot ja aistiharhat ovat dementiapotilaan psykoottisia oireita. Ne ovat yleensä selkeitä, eivätkä outoja kuvitelmia demoneista ja vainon kohteena olemisesta (vrt. skitsofrenia). Potilas epäilee, että puoliso on uskoton tai että tavaroita varastetaan. Harhaluulot ovat tavallisempia iäkkäimmillä potilailla sukupuoleen katsomatta. Niitä tulee, kun selviytyminen päivittäisistä askareista selvästi huononee. Aistiharhat eli hallusinaatiot voivat ilmetä minkä tahansa aistin alueella (näkö-, kuulo-, haju/maku-, tuntoaisti). Tavallisimpia ovat näköharhat, joita on etenkin niillä, joilla on heikentynyt näkö. Jos näköharhoja tulee dementia alkuvaiheessa, ne ovat tärkeä diagnostinen merkki, joka viittaa Lewyn kappale-dementiaan. Unihäiriöt Unihäiriöt lisääntyvät dementia edetessä. Unen laatu muuttuu, yöllisiä heräämisiä on paljon, jolloin yöunen suhteellinen määrä jää vähäiseksi. Vuorokausirytmi vaihtuu: päivällä nukutaan ja yöllä valvotaan. Eniten rasittavia oireita ovat yölliset heräämiset, painajaiset ja heräämisvaiheeseen liittyvä pelokkuus. Tilannetta voidaan jonkin verran korjata lisäämällä päivisin viriketoimintaa, tarkistamalla hoitoympäristön valaistus ja äänekkyys. Unihäiriöiden syynä voi myös olla jokin muu samanaikainen sairaus ja lääkitys. Seksuaalisen käytöksen muutokset Dementoituvan potilaan seksuaalinen käyttäytyminen muuttuu vähitellen. Hänen kokemansa harhat ja epätodelliset kuvitelmat voivat vaikeuttaa parisuhdetta. Seksuaalinen aktiivisuus saattaa vähetä tai lisääntyä. Se voi kohdistua yllättäen täysin vieraaseen henkilöön. Läheisen roolin muuttuminen puolisosta hoitajaksi ja arkipäivän rutiinien auttajaksi saattaa myös vaikuttaa seksuaalisen kiinnostuksen vähenemiseen hoidettavaa kohtaan. Käytösoireiden hoito Käytösoireet vaihtelevat dementiasairaudesta ja potilaasta itsestään riippuen. Useimpiin käytösoireisiin on saatavilla lääkehoitoa, mutta sellaisiakin oireita on, joihin lääkkeet eivät auta. Niitä ovat mm. kuljeskelu, huutelu, itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen), näpistely ja kätkeminen, yliseksuaalisuus, esineiden syöminen. Joskus auttaa lääkkeetön hoito. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota potilaan perusteettomaan rajoittamiseen ja avuttomuuden korostamiseen, omaisten ohjaamiseen ja tukemiseen, hoitoympäristöön, oirekohtaiseen terapiaan ja virkistystoimintaan. Lääkehoidon onnistuminen vaatii, että joku läheinen huolehtii lääkkeiden ottamisesta. Tämä korostuu erityisesti dementiapotilaiden kohdalla. Lähde: 20 HIEROJA

8 Omaisen kokemuksia Alzheimerin taudista Vuoden 1996 aikana, 70-vuotiaana mieheni alkoi muistaa kellonajat väärin. Jos kello oli 8, 9 tai 11 illalla, hän ei tajunnut mikä on kellon aika. Samoihin aikoihin tapa pukeutua muuttui. Mies, joka oli aina ollut tarkka vaatteistaan, alkoi pukea yllensä likaisia ja risaisia käytettyjä vaatteita. No, minä kun en tiennyt mistä voisi olla kysymys, tietysti motkotin moisesta käytöksestä! Vähitellen alkoi tulla myös muistamattomuutta ja levottomuutta. Näiden oireilujen kanssa toki vähän aikaa pärjäiltiinkin, mutta vuoden 1997 aikana kuitenkin levottomuus paheni niin, että kun piti käydä illalla nukkumaan, alkoi mieheni vaeltaa ympäri huoneistoa eikä suostunut nukkumaan kuin 15 minuutin ajan kun vaeltaminen taas jatkui. Sanoin siinä vaiheessa monta kertaa, että hänen pitäisi mennä lääkäriin asian kanssa. Vastaus oli aina kyllä minä tämän hoidan tai minä teen taas pidempiä lenkkejä, niin kyllä se siitä menee. Lopulta olin itse jo niin väsynyt tilanteeseen, sanoin hänelle, että jos hän ei mene nyt lääkäriin, lähden koko huushollista! Menimme terveyskeskukseen omalle lääkärille, joka teki dementiatestin, jossa mieheni muisti joitakin asioita ja joitakin ei. Terveyskeskuslääkäri totesi että, nyt pitää ajatella vain positiivisesti. Me hakeuduimme sitten toiselle lääkärille, joka kävi melko tarkasti elämäntilanteemme läpi ja teki myös tuon muistitestin. Lääkäri totesi miehelläni alkavan dementian, mutta ei vielä tiedetty sen aiheuttajaa. Hän määräsi kuitenkin kokeiltavaksi Aricept-nimistä lääkettä. Aluksi näytti siltä, ettei siitä ole mitään hyötyä. Noin kahden ja puolen kuukauden kuluttua yömme rauhoittuivat ja nukuimme taas molemmat. Lääkärin määräyksestä kävimme neurologilla ja magneettikuvauksessa, jossa lopullisesti selvisi oireiden aiheuttaja: Alzheimerin tauti. Aricept-lääkitystä jatkettiin, samoin mieheni jatkoi aktiivisesti lenkkejään ja voimisteluohjelmaansa. Aktiivisella ja tarmokkaalla opiskelulla kellon ajat löytyivät takaisin tunnilleen, mutta ei minuutteja. Jos hänelle sanoi, että kello on 12.00, hän ymmärsi sen, mutta ei sitä, jos sanoin tai Vähitellen muistista katosi kuitenkin lääkityksestä huolimatta tämän päivän asioita, useimmiten se missä minä olen. Yritin säilyttää kuitenkin miehelläni itsemääräämisoikeuden, jos hän halusi tai muisti, esim. pankkikortin käyttö sekä jos kotona tarvittiin pientä remonttiapua. Katosihan tuo kädentaito vähitellen peräti näppärältä mieheltä tykkänään. Mutta tuttu lenkkireitti säilyi muistissa aina kuolinpäivään asti. Lisäoireena tuli vähitellen, olisiko ollut tietynlaista tekemistä: paperin repimistä aivan tolkuttomasti, wc-paperia alkoi kulua tosi paljon ja ihmettelin minne se oikein katoaa. Vastausta ei tuntunut löytyvänkään, kunnes eräänä päivänä huomasin, että hän piilotti paperitollon maton alle. Katsoin kaikkien mattojen alle ja sieltähän sitä löytyi. Samoin pesukoneen ja pianon takaa, sekä muista samanlaisista paikoista. Kuulin sitten myöhemmin, että se voi olla Alzheimer ihmisillä ihan tyypillinen oire. Mieheltäni ei lähimuisti kadonnut kokonaan, hän muisti kuka on ja missä asuu, läheisensä ja tuon rakkaan lenkkipolun. Lääkärin lausunnon mukaan hänellä todettiinkin lievä Alzheimerin tauti, vaikka minusta se oli kaikkea muuta kun lievä, ainakin toisinaan. Meillä oli lääkärin kanssa erittäin hyvä asiakassuhde. Levottomuuden lisääntyessä ja varsinkin kun se oli aika ajoin voimakkaampaa, aloin ajatella ravinnon vaikutusta tuohon oireiluun. Niinpä tein omatekoisen ruokavaliomallin aikatauluineen päivineen. Panin myös merkille, että makealla oli suotuisa vaikutus levottomuuden rauhoittumiseen; suklaapatukka kauppareissulla teki kotimatkasta kummasti siedettävämmän. Siitä tulinkin siihen tulokseen, että hiilihydraateilla olisi hänen sairauteensa edullinen vaikutus. Huomion arvoinen asia mieheni ruokailussa oli myös säännöllisyys, niin kuin dementia ihmisen elämä pitäisi muutenkin olla. Monia hauskoja asioita tuli matkan varrella esille. Yksi sellainen oli mieheni havainto kaupassa lihatiskin vieressä: kyllähän tuon läskinen siankylki suussa hyvälle maistuu, mutta ei se sovi tuolle mun päälle ja kopautti samalla ohimoaan. Omaisen kokemuksia Lewyn kappaletaudista Äitini alkoi oireilla 82-vuoden iässä. Ensin niin, että hän kertoi jonkun varastavan varastosta, lukkojen takaa kaikenlaista tavaraa. Ajattelin aluksi, että se nyt on tällaista iän mukanaan tuomaa muutosta, kunnes sain puhelinsoiton eräänä helmikuun päivänä. Äitini oli ollut ulkona etsimässä jotain henkilö, joka oli ollut hänellä käymässä ja sitten uudelleen ilman päällysvaatteita. Onneksi samassa talossa asuva sairaanhoitaja oli vapaalla, tarttui tilanteeseen ja vei äidin asuntoonsa ja toimitti hoivasairaalaan. Kun soitin sairaalaan, äidin puhe oli kovin harhaista, tunsi kyllä minut, mutta valitti kiusantekijöistä, jotka olivat samassa huoneessa ja olivat peräti uhkaavia. Hänet siirrettiin hoivasairaalasta keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin. Siellä todettiin, että ei ollut aivoverenvuotoa eikä muitakaan fyysisiä oireiden aiheuttajia. Hoivasairaalassa hoitoa jatkettiin ja kokeiltiin erilaisia lääkityksiä. Jouduttiin antamaan jopa voimakkaita rauhoittavia lääkkeitä, koska vainoajat tekivät hänen olonsa niin hankalaksi, ettei voinut nukkua. Hänen oli vain ajettava näitä pahantekijöitä pois ikkunasta, tuoleilta, sängyn alta jne. Hänet kutsuttiin sairaalan geriatriselle osastolle tutkimuksiin. Minua haastateltiin myös ja kyseltiin milloin ja millaisina oireet alkoivat. Viikon kuluttua äiti kotiutettiin ja diagnoosina oli Lewyn kappale-tauti. Hänelle kokeiltiin erilaisia lääkityksiä, mm Ariceptia, mutta se aiheutti vain harhojen lisääntymisen, joten lääkäri luopui lääkityksestä. Nyt hänellä on vain mielialalääkettä, kun tarvetta ilmenee. Harhaisuus on lisääntynyt ja tunnemme kotipalvelun tyttöjen kanssa nämä kiusaajat ja tietojen tuojat jo nimeltä. Heillä on jokaisella oma nimi. Toinen oire, joka hänellä on, on voimakas asioiden toistaminen kymmeniä kertoja: on mentävä vessaan, on mentävä vessaan, laita lääkkeet, laita lääkkeet. Ääni on hyvin monotoninen ja hän puhuu sekä yöllä että päivällä. Kun Alzheimer-potilaalla katoaa muisti, niin äidillä taas muisti on säilynyt. Hän muistaa päivät, milloin mennään saunaan, lääkärille lähdön ja minun soittoni kellon tarkkuudella. Viimeksi keskustelimme ihan järkevästi monista asioista, mutta kun menin toiseen huoneeseen, alkoi levy soida; tyttö kävi, tyttö kävi. Hän saa lievää unilääkettä, se rauhoittaa niiltä harhoilta yöunet. Tässä sairaudessa harhat ja toistelu tulevat lisääntymään, mutta muisti voi säilyä pitkäänkin. Äitini on saanut palvelutalosta asunnon ja kotipalvelun toimipiste on samassa rakennuksessa, mikä on hänen (ja minun) kannalta hieno asia. Apu on vieressä. Tässäkin tapauksessa hieno asia on hyvä terveyskeskus lääkäri, joka todella tuntuu oikeasti välittävän mitä äidille kuuluu ja tietysti myös nuo upeat kotipalvelun ihmiset. HIEROJA

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot