Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Transkriptio

1 Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

2 Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan. Oppaan asiasisällön on tarkistanut vastaava ylilääkäri Pekka Ropponen. Julkaisija Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, 2013 ISBN 952- Työryhmä Liisa Solaranta, Tiina Pääkkönen Kuvittaja Mika Parén Taitto Tmi Marginaali Selkomukautus PasaNet Oy

3 Sisältö Mitä psykoosi on?... 4 Mitä skitsofrenia on?... 7 Miksi joku sairastuu?...11 Skitsofrenian hoito Lääkehoito Psykososiaaliset hoidot Mitä ovat varomerkit? Henkilökohtainen toimintaohje

4 Mitä psykoosi on? Sinulle on ehkä puhuttu psykoosista tai psykoottisuudesta. Psykoosi tarkoittaa, että ihmisellä on esimerkiksi aistiharhoja tai harhaluuloja. Kun ihmiset kuulevat sanan psykoosi, se saattaa aiheuttaa heissä epävarmuutta, pelkoa tai häpeää. Ihmiset eivät aina tiedä, mistä on kyse. Pohdi: Miltä psykoosista puhuminen tuntuu sinusta? Mitä ajattelet asiasta? 4

5 Psykoosi tarkoittaa, että ihmisen on vaikea erottaa mielikuvitusta ja todellisuutta. Ihminen voi esimerkiksi pelätä, että muut ihmiset tekevät hänelle pahaa, vaikka oikeasti ei ole mitään vaaraa. Muita esimerkkejä psykoosin oireista: Ihminen kokee, että muiden ihmisten eleet ja ilmeet on tarkoitettu hänelle. Ihminen saa henkilökohtaisia viestejä esimerkiksi tv:stä ja radiosta. Ihminen ajattelee, että muut ihmiset vainoavat häntä. Hän ei voi luottaa keneenkään. Ihminen kuulee ääniä tai näkee näkyjä. Muut ihmiset eivät kuule tai näe samoja asioita. 5

6 Pohdi: Mitä oireita tunnistat itselläsi? Pohdi: Mitä oireita muut ovat huomanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, omahoitaja, lääkäri jne.) 6

7 Mitä skitsofrenia on? Ihmiset reagoivat eri tavalla, kun he kuulevat sanan skitsofrenia. Se voi pelottaa tai epäilyttää, koska monet ihmiset eivät tiedä, mitä skitsofrenia oikeasti on. Ihmisillä voi myös olla väärää tietoa. Pohdi: Millaisia ajatuksia skitsofrenia herättää sinussa? Skitsofrenia tarkoittaa sitä, että psykoottiset oireet jatkuvat pitkään tai niitä tulee yhä uudestaan. Sairaus liittyy aivojen ja keskushermoston toimintaan. 7

8 Skitsofreniassa ihmisellä on psyykkisiä oireita. Hänellä voi olla välillä outoja ajatuksia. Hänen voi olla vaikeaa erottaa todellisuutta ja mielikuvitusta. Ihmisen tunteet ja käytös voivat muuttua. Ajatellaan, että skitsofreniassa on kahdenlaisia oireita. Niitä sanotaan posiitivisiksi ja negatiivisiksi oireiksi. Positiiviseksi sanotaan sellaista oiretta, joka on uusi ja erilainen kuin ihmisen aikaisempi käytös. Negatiiviseksi oireeksi sanotaan sitä, kun ihmisen käytöksestä häviää piirteitä. 8

9 Positiiviset oireet ovat sellaisia, joita ihmiselle tulee sairastumisen jälkeen. Ihmisellä voi olla esimerkiksi harhaluuloja tai aistiharhoja. Ihminen voi olla vainoharhainen tai hänellä voi olla vääriä kuvitelmia omasta suuruudestaan. Negatiiviset oireet ovat sellaisia, joita sairaus hävittää ihmisestä. Ihmisen tunteet voivat latistua. Ihminen ei ole kiinnostunut mistään eikä kaipaa seuraa. Ihminen puhuu vähemmän eikä oikein saa mitään aikaiseksi. Hajanaiset oireet Ihmisen puhe voi olla hajanaista. Ihmisen toiminta ei ole järkevää tai soveliasta. 9

10 Pohdi: Mitä skitsofrenian oireita tunnistat itsessäsi? (positiiviset, negatiiviset, hajanaiset) 10 Pohdi: Mitä oireita muut ihmiset ovat huomanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, omahoitaja, lääkäri jne.)

11 Miksi joku sairastuu? Jos ihminen sairastuu vakavasti, hän miettii, miksi niin tapahtui. Ihminen saattaa syyttää tapahtuneesta itseään tai muita ihmisiä. Skitsofreniaan sairastumisesta ei voi syyttää ketään. Elämässä on välillä stressaavia tilanteita. Sekä mukavat että ikävät muutokset voivat aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi läheisen kuolema tai lapsen saaminen voivat aiheuttaa stressiä. Joskus pieni stressi voi olla hyödyllistä, mutta liika stressi on haitallista. 11

12 Stressi-haavoittuvuusmalli on yksi tapa selittää sitä, miksi joku sairastuu skitsofreniaan. Mallin mukaan jotkut ihmiset sairastuvat todennäköisemmin kuin toiset. Tämä johtuu siitä, että heidän aivonsa toimivat jo syntymästä saakka vähän eri tavalla. Pelkästään tämä alttius ei aiheuta sairastumista. Ihminen voi sairastua skitsofreniaan, jos hän kärsii voimakkaasta stressistä ja hänellä on lisäksi alttius sairastua. 12

13 Skitsofrenian hoito Skitsofreniaa voidaan hoitaa lääkkeillä ja muillakin tavoilla. Sinun kannattaa itse osallistua hoidon suunnitteluun. Niin saat juuri sinulle sopivaa hoitoa. Lääkehoito Lääkehoito tarkoittaa sitä, että ihminen saa antipsykoottisia lääkeaineita. Niiden tarkoitus on vähentää psykoottisia oireita. Pohdi: Mikä antipsykoottinen lääke sinulla on käytössä? 13

14 Antipsykoottinen lääkitys on hyödyllistä suurimmalle osalle ihmisistä. Sinun pitää ottaa lääkettä säännöllisesti, jotta siitä on hyötyä. Lääkäri määrää annostuksen, jota pitää noudattaa. Joskus antipsykoottisella lääkityksellä voi olla sivuvaikutuksia. Se tarkoittaa sitä, että saatat saada erilaisia oireita. Esimerkiksi näkö voi hämärtyä, suu kuivua tai syljen eritys lisääntyä. Muita vaikutuksia ovat esimerkiksi huimaus, levottomuus, väsymys, univaikeudet, pahoinvointi, ummetus ja painon nousu. 14

15 Sivuvaikutukset kestävät yleensä vain pari päivää tai viikkoa. Jos sinulla on sivuvaikutuksia, puhu niistä lääkärin tai omahoitajan kanssa. Pohdi: Mitä ajattelet lääkehoidosta? Mitä hyötyä tai haittaa lääkehoidosta on sinulle ollut? 15

16 Psykososiaaliset hoidot Psykososiaalinen hoito tarkoittaa, että keskustelet sairaudesta yksin tai ryhmässä ammattilaisen kanssa. Voit keskustella ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti. Keskustelun avulla ymmärrät paremmin sairauttasi ja oireitasi. Voit puhua hoidossa myös kaikesta arkeen liittyvästä. Pohdi: Millaisista asioista haluaisit keskustella? Millaisista asioista sinun on vaikea keskustella tai mistä et halua puhua? 16

17 Yksi hoitomuoto on psykoedukatiivinen hoito. Sen tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä sairaudesta. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä paremmin osaat auttaa itseäsi. Hoito voi olla keskustelua kahdestaan tai ryhmässä. Ryhmässä voit tavata muita, jotka ovat samankaltaisessa tilanteessa. Joensuussa toimii ryhmä, jossa potilaat saavat lisätietoa psykoosista ja skitsofreniasta. Ryhmää sanotaan psykoedukaatioryhmäksi. Tarvitset lääkäriltäsi tai omahoitajaltasi lähetteen, jotta voit hakea mukaan ryhmään. Selvitä omahoitajasi kanssa, milloin seuraava ryhmä alkaa! 17

18 Voit myös itse etsiä tietoa internetistä. Muista, että kaikki internetissä oleva tieto ei ole totta. Seuraavista internetosoitteista voit saada lisätietoa: Monille ihmisille on hyötyä erilaisista terapioista. Ne voivat tapahtua yksin tai ryhmässä. Terapiaa voi olla esimerkiksi käsityö- ja kuvataideryhmä tai liikunta ryhmässä. Monet hyötyvät ryhmästä, jossa opetellaan sosiaalisia taitoja. 18

19 Sairastunut voi saada apua myös kognitiivisesta kuntoutuksesta. Se tarkoittaa kuntoutusta, jossa vahvistetaan tarkkaavaisuutta ja muistia. Kun ihminen pystyy suunnittelemaan elämäänsä, arki sujuu helpommin. Pohdi: Mistä muista hoitomuodoista olisit kiinnostunut? 19

20 Mitä ovat varomerkit? Psykoosi ei yleensä ole täysi yllätys. Psykoosin ensioireita sanotaan varomerkeiksi. Tietyt varomerkit saattavat näkyä jo 4 8 viikkoa ennen psykoosia. Varomerkit ovat jokaisella erilaiset. Sinun on hyvä tunnistaa omat varomerkkisi, ettet sairastuisi uudelleen. Se voi kuitenkin olla hankalaa. Läheiset ihmiset saattavat tunnistaa varomerkkisi, vaikka et itse huomaisi niitä. 20

21 Mitä muutoksia tapahtui käytöksessäsi? o Join enemmän alkoholia tai käytin huumeita. o Olin aggressiivinen. o Söin hyvin vähän. o Nukuin erityisen paljon. o Tuhlasin rahaa. o Suutuin helposti. o o Uskonto oli minulle tärkeää. Puhuin niin, että muut eivät ymmärtäneet minua. 21

22 Millaisia muutoksia tapahtui mielialassasi? o Tunsin itseni masentuneeksi. o Olin kiihtynyt. o Pelkäsin, että tulen hulluksi. o Olin hermostunut ja jännittynyt. o Minulla oli paha olo ilman erityistä syytä. o Halusin vahingoittaa itseäni. o Näin pahoja unia. o En ollut enää kiinnostunut seksistä. o En nauttinut mistään. o En uskonut tulevaisuuteen. 22

23 Entä toimintakyvyssä? o Minulla oli kipuja ja särkyjä. o En saanut unta. o En saanut tehtyä mitään. o Minun oli vaikea muistaa asioita. o Minun oli vaikea päättää tavallisista asioista. o Pelkäsin tilanteissa, joissa en ennen pelännyt. o Valvoin, mutta en ollut väsynyt. o Ympäristö tuntui oudolta. o Kuvittelin, että minulla on erityisiä kykyjä tai taitoja. 23

24 Mitä muutoksia tapahtui ihmissuhteissa? o Pelkäsin, että vahingoitan toista ihmistä tai tapan jonkun. o Tapasin ystäviäni vain harvoin. o Eristäydyin. o Tunsin, että etäännyn läheisistäni. o Kuvittelin, että muut tietävät, mitä ajattelen. o Riitaannuin ihmisten kanssa. o Tunsin, että muut eivät välitä minusta. o Tunsin, että muut nauravat minulle tai puhuvat minusta pahaa. o Tunsin, että muut yrittävät loukata tai vahingoittaa minua. 24

25 25

26 Mitä muutoksia tapahtui ajatuksissasi? o Ajattelin seksuaalisia asioita. o En ymmärtänyt omia ajatuksiani. o Ajattelin itsemurhaa. o En pystynyt keskittymään tai ajattelemaan selkeästi. o Kuvittelin, että minua tarkkaillaan. o En päässyt eroon ajatuksistani. 26

27 Entä ulkonäössäsi? o Kuvittelin, että ruumiinosani muuttuvat tai ovat outoja. o Lihoin. o Ulkonäöllä ei ollut minulle väliä. o o Laihduin. Ihmiset sanoivat, että näytän erilaiselta kuin ennen. 27

28 Henkilökohtainen toimintaohje On tärkeää tunnistaa varomerkit. Lisäksi on hyvä laatia toimintaohje. Siinä kerrotaan, mitä sinun pitää tehdä, jos sinä tai joku muu huomaa varomerkkejä. Minä, sitoudun noudattamaan ohjetta, jos huomaan varomerkkejä. Noudatan ohjetta myös silloin, jos minä tai läheiseni ovat huolissaan voinnistani. 28

29 Tärkeimmät varomerkkini ovat 1. Ensimmäiseksi otan yhteyttä omahoitajaani. Omahoitajan nimi: Puhelinnumero: 29

30 2. Jos en tavoita omahoitajaa (ilta-/yöaika, viikonloppu, loma-aika), pyydän apua muilta ihmisiltä. Kuka ja yhteystiedot Kuka ja yhteystiedot Kuka ja yhteystiedot 30

31 3. Voin myös ottaa yhteyttä läheisiini tai muihin tukihenkilöihin 4. Keinoja, joilla voin helpottaa vointiani 31

32 Ensitietoa skitsofreniasta Tämä opas antaa tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta selkokielellä. Opas auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan sairautta paremmin. Tekstin lähde on Liisa Solarannan opinnäytetyö.