Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 TOIMINTA JA TALOUSKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2017

9 I TOIMINNAN KESKEISET PAINOPISTEET Palvelutuotannon toteuttaminen ja sen edelleen kehittäminen Kuntayhtymän palvelutuotanto on toteutunut arvioidun mukaisesti syyskuun loppuun mennessä. Suoritteita on muodostunut avoterveydenhuollon tehtäväalueella hieman yli tasaisen kertymän arvion (75 %). Toteuma koko kuntayhtymän suoritemäärille on 83%. Avohoito 87 %, koti- ja sairaalapalvelut 69 % ja erityispalvelut 69 %. Kehittämiskärkinä on huomioitu alueen väestön ikäjakauman ja sairastavuuden synnyttämät tarpeet. a) Alueen kotihoidon palveluiden kehittämistä on jatkettu yhteistyössä jäsenkuntien kotipalvelun vastuuhenkilöiden kanssa. Yhteistyö on tiivistynyt entisestään ja kunnissa tapahtuvasta kehittämistyöstä on siirrytty yhteiseen alueelliseen kehittämiseen. Vuoden 2017 teemoja ovat olleet Pegasos Mukana -toiminnanohjausjärjestelmään liittyvän optimointiosion ja tilastojen käytön tehostaminen, vastuuhoitajatoimintamallin vakiinnuttaminen ja kotihoidon kuntoutus/arviointijakso-mallin suunnittelu. Kotihoidossa työskentelevien työnjaon ja tehtäväkuvien muutosten myötä kotisairaanhoidon suoritteet eivät ole lisääntyneet edellisestä vuodesta ja kokonaismäärä jäänee alle arvioidun. Kotisairaanhoidossa ei ole ollut sijaistarvetta ja sairaanhoitajaresurssia on kohdennettu uudelleen. Suunnitellut tehostetut kotikuntoutusjaksot alkoivat b) Liikunnan palveluketju prosessin tarkoituksena on saada liikkumattomat asiakkaat jäsenkuntien liikuntapalveluiden piirin ohjauksen kautta siten, että toiminta on terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamaa ja että se on osa kokonaishoitoa. Kokemukset yhteistyöstä kuntayhtymän ja jäsenkuntien liikuntatoimen kesken, puheeksi otosta ja ohjautumisesta, liikunta- ja elämäntapaneuvonnasta sekä liikunnan starttivaiheen toteutumisesta ovat myönteisiä. Liikunnan vakiintumisesta ei vielä ole seurantatietoa. Toimintamalli linkittyy ja sijoittuu rahoituksellisesti SataLipake hankkeeseen. c) Kaikilla terveysasemilla on otettu käyttöön asiakaspalautejärjestelmä, joka mittaa NPS lukua (Kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelua tuttavallesi? asteikolla 1-10). Palveluja kehitetään ja parannetaan saadun palautteen perusteella. Rajattuna aikana toteutettu laboratoriovastausten tiedustelu puhelimitse on muutettu niin, että lääkäri tai hoitaja soittaa vastauksista potilaalle sovittuna ajankohtana. Iltavastaanotoilla on siirrytty viitteelliseen ajanvaraukseen myös ensiavun vastaanotolla. d) Lasten ja perheiden palveluiden kehittämisestä on keskusteltu jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymä on mukana mm. Nakkilan ja Harjavallan pilotoidessa systeemistä lastensuojelua. Toiminta on aloitettu syksyllä e) Sote- uudistuksesta ja valinnanvapauslainsäädännön tiimoilta on jäsenkuntien kanssa kokoonnuttu kevään 2017 aikana. Keskustelut on aloitettu lähipalvelumallin kehittämiseksi. Yhteistyön tiivistäminen on jatkunut syyskaudellakin sekä yhteisten käytäntöjen ja toimintamallien kautta. Mittarit Valinnanvapaus tulijat 588 /lähtijät 151 (nettotulijat 437 (3/ ) Asiakaspalaute NPS luku ,65 (vastaajia 526) ,72 (vastaajia 3195)

10 Kuinka todennäköisesti (asteikolla 1 10) suosittelisit palvelua tuttavallesi/ lähipiirillesi? 3

11 2. Talouden tervehdyttäminen Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisesti kolmevuotinen talouden tasapainottamissuunnitelma tuli täytettyä vuonna Kuntayhtymän tilikaudentulos vuodelta 2016 oli 2,1 M ylijäämäinen. Kuntayhtymällä on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan kertynyttä ylijäämää 0,5 milj.. Talouden tasapainottamissuunnitelman toteumaraportti on käsitelty yhtymähallituksessa Yhtymävaltuusto käsitteli asian todeten, että tasapainottamisohjelma katsottiin tulleen toteutetuksi. Vuoden 2017 talousarvio on tehty tiukaksi ja sen toteuttaminen vaatii tarkkaa taloudenpitoa myös kuluvana vuonna vaikka taloudentasapainotus saatiinkin etupainotteisesti hoidettua. Esim. vuodelle 2017 lasketuista kiky -helpotuksista realisoitui jo vuoden 2016 tilinpäätökseen mm. lomapalkkavelan vähennyksen osalta. Luvian terveysaseman ulkoistuskustannuksiin varatut määrärahat ovat hieman alimitoitetut. Lisäksi ulkoitus on tuonut tulleessaan kulujen kasvua mm. tukipalveluiden osalta (ohjelmistopäivitykset, muutokset, välinehuolto, kalustohankinnat jne.). Vuodelle 2017 on realisoitunut useita sellaisia hankintoja, jotka ovat olleet jäissä viime vuodet ja laiterikkojen myötä koneita on jouduttu uusimaan. Tällaisia ovat mm. välinehuollon desinfektiolaite, pesukone, hammashuollon röntgenlaite, orthopanthom - laite, Luvian kouluterveydenhuollon ja Kokemäen terveysaseman remontoinnin yhteydessä hankittavat välttämättömät kalusteet. 4

12 Vastaavasti palveluiden käyttö on ollut vilkasta ja suoritetoteumat mm. lääkärinvastaanoton ja muiden palveluiden osalta ovat olleet korkeita koko kevään. Tämän johdosta tulokertymä jäsenkunnilta on ollut tasaista kertymää suurempaa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisina toimenpiteinä vuodelle 2017 realisoituvat ainakin seuraavat: henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus käyttää talkoovapaita ja lomarahavapaan vaihtoa, kuntoutusetuuksien karsiminen tuli voimaan 1.5. lukien, vuokratasoihin on neuvoteltu kevennyksiä vuodelle Kiky -sopimuksen mukaisia talouden helpotuksia ovat mm. lomarahan väheneminen 30 % ja muut työantajan maksujen helpotukset. Mittarit: Säästötavoitteet/Taloustilanne Reaalinen arvio tilikauden ylijäämästä 0,9 M 3. Sote -valmistelu Oman organisaation valmistautuminen: Kuntayhtymän kuluva vuosi lanseerattiin asiakaspalvelun parantamisen vuodeksi kuntayhtymän talousarvion mukaisesti. Henkilöstölle on pidetty maaliskuussa ja syyskuussa henkilöstöinfot, joissa käytiin läpi vuoden 2016 ja 2017 toteuma, suunnitelma vuodelle 2017 ja 2018 sekä Satasoten ajankohtaiset asiat. Keväällä käyttöön otetusta asiakaspalvelun mittaamisesta on koulutettu ja annettu toteumatietoa henkilöstöinfoissa. Maaliskuun alusta lukien Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan terveysasemilla on otettu käyttöön asiakaspalautelaitteet. Luvian ja Eurajoen terveysasemilla asiakaspalautelaitteet otettiin käyttöön toukokuussa. Henkilöstöä on opastettu ohjaamaan asiakkaat antamaan palautetta. Henkilöstö näkee reaaliaikaiset terveysasemien asiakaspalautteen tulokset intranetistä. Valinnanvapausluonnoksesta ja sote -palvelutuotannosta ja järjestämisestä annettiin pyydetyt lausunnot kevään aikana. Heinäkuun tiedoksiannon mukaisesti soteuudistuksen ja valinnanvapauslainsäädäntö siirtyi vuodella eteenpäin asti. Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin (vate) aloitti epävirallisen toimintansa Uusi sote-uudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö tulee uudelle lausuntokierrokselle marraskuussa Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu on edennyt Satakunnassa ohjausryhmän, johtoryhmän, palvelurakennetyöryhmän ja 15 asiantuntijatyöryhmän toimesta. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän edustajat ovat olleet mukana valmistelutyössä laajalti. Satasoten mallin mukainen valmistelutyö loppui kesäkuussa. Syksyllä 2017 valmistelu on jatkunut sote-työryhmien osalta ilman virallista vate-työtä. Mittari: Työryhmän jäsenet ovat olleet 100 % mukana asetettujen työryhmien työskentelyssä. 5

13 II TEHTÄALUEIDEN TOTEUMAT Hallinnon ja tukipalveluiden tehtäväalueen toteuma 1-9 Toimistopalvelujen osalta talousarvion toteumassa syyskuun lopun tilanteessa henkilöstökulut olivat budjetin mukaiset, palvelujen ostoissa ICT-palvelut ylittyivät 1-9 aikajaksolla, toteuma 88,5 %. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallintosääntöä päivitettiin keväällä Uusi hallintosääntö astui voimaan Raindance-budjettiohjelma otettiin käyttöön keväällä ja koulutukset järjestettiin esimiehille sekä Harjavallan kaupungin esimiehille CGI:n toteuttamana huhtikuussa Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä otettiin terveysasemittain käyttöön maaliskuusta alkaen, ensin Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa sekä toukokuusta alkaen Eurajoella ja Luvialla. Syyskuun henkilöstöinfoihin mennessä asiakaspalautteita oli annettu yhteensä 2916 kappaletta. NPS-lukujen kautta saadaan tietoa asiakastyytyväisyydestä sekä avoimien palautteiden kautta kehitysehdotuksia. Ajantasainen kahden edellisen viikon NPS-seuranta on henkilökunnan seurattavana intranet-sivuilla. NPS-luku voi vaihdella miinus sadan ja plus sadan välillä. Luvut ovat vaihdelleet 14 ja 93 välillä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmiin on osallistuttu aikataulun mukaisesti. Yhteistyö Harjavallan Vinnaren kanssa aloitettiin toukokuussa ja työharjoittelussa henkilöitä on ollut taloustoimistossa ja huollossa. Oppisopimusopiskelija aloitti huollossa syksyllä Kuntoutujia kuntayhtymässä on ollut yhteensä 6 henkilöä. 2. Avohuollon tehtäväalueen toteuma 1-9 Yleistä: Lääkärinvastaanoton suoritteet ovat nousseet verraten talousarvioon Käyttö on kuitenkin mm käytön tasolla. Tämä johtuu osaltaan palvelun tarjonnasta. Lääkäriresurssia on ollut paremmin saatavilla ja lisäksi mm. kiky -sopimuksen mukainen työajan pidennys mahdollistaa suoritemäärien nousun sekä hoitajilla että lääkäreillä. Suoritemäärien vakiintuneeseen nousuun ovat osaltaan vaikuttaneet yksityisten työnantajien työterveyshuollon sairaanhoidollisten sopimusten irtisanominen, suurien ikäluokkien poistuminen työterveyshuoltojen piiristä ja siirtyminen julkisten palveluiden kuluttajiksi, vakuutusyhtiöiden terveysvakuutusten uloskirjoittaminen, työajan pidentyminen ja kirjaamiskäytäntöjen vakiintuminen. Tammikuun osalta influenssalla oli vaikutusta suoritemääriin avo- ja laitospalveluissa. Kysynnän kasvu on vaikuttanut jokaiseen terveysasemaan. Vastaava kehityssuunta on ollut myös hoitajakäynneissä. Käyntimäärien ennustetaan jatkuvan nykyisellään pois lukien toiminnan supistamisen ajankohdat kesällä ja joulun aikaan. Näiden on arvioitu vastaavan enimmillään yhden kuukauden suoritemääriä. Avohoidon suoritetoteuma tammi-syyskuulta on 87 %. 6

14 Lääkärin vastaanoton käynnit ja konsultaatiot tammi syyskuu 2016/2017 (pl. peruserikoissairaanhoidon vastaanottokäynnit) TP (tammisyys) 2017 (tammisyys) Muutos Muutos% Eurajoki + Luvia ,0 Harjavalta ,6 Kokemäki ,3 Nakkila ,1 Yht , (tammi syys) 2017 (tammi syys) Eurajoki + Luvia Harjavalta Kokemäki Nakkila Hoitotarvike- ja välinejakelussa on noudatettu 2013 tarkistettua ohjeistusta. Hoitotarvikkeiden luovuttaminen maksutta perustuu potilaan diagnooseihin ja lääkärin tarvearvioon. Vuodelle 2017 varatut määrärahat ovat kuitenkin ylittymässä. Esim. diabeteksen hoidossa vuoden 2016 lopulla Satakunnassa käyttöön tulleet Libre -sensorit (laite lukee verensokeriarvon olkavarren takaosaan kiinnitettävän ja ihon läpi rasvakudokseen asetettavan sensorin avulla) ovat merkittävä uusi kuluerä. Erikoislääkärijohtoinen palvelu on jatkunut normaalisti. Konsultaatiosuoritteet ovat edelleen lisääntyneet. Itse erikoislääkärikäynnit ovat toteutuneet arvioitua pienempinä. Suun terveydenhuolto Kaikkiaan käyntejä on ollut tarkastelujaksolla noin 8 % enemmän kuin vuonna Tämän vuoksi toimintatuotot ovat yli talousarvion tasaisen kertymän. Eniten käyntien määrä on noussut Kokemäellä (17 %) ja Nakkilassa (11 %) viime vuodesta. Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen toimipisteet ovat vahvistuneet hammaslääkäri- ja suuhygienisti resursseiltaan. Työntekijöiden ennakoitua suurempi määrä näkyy myös toimintakuluissa, jotka ovat yli tasaisen kertymän. Työntekijämäärän lisääntyminen selittää suurelta osin myös lisääntyneitä kuluja liittyen aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, joka ylittää selvästi talousarvion tasaisen kertymän. Hammasproteesien valmistukseen on myös hankittu tarvittavia aineita selvästi aiempaa 7

15 enemmän. Hammashoitoloihin on myös hankittu joitakin uusia nykyaikaisempia hoitovälineitä tehokkaan toiminnan ja potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi. Harjavallan toimipisteeseen piti hankkia (hammas)röntgenputki vanhan tilalle. Lisäksi varastoja täydennettiin alkuvuonna viime vuoden melko pitkän hankintakiellon jäljiltä. Hoitoon hakeutuminen tuntuu lisääntyneen erityisesti Nakkilassa. Tämä selittyy yksityisten hammaslääkäripalveluntarjoajien vähenemisellä paikkakunnalla. Lisääntyneeseen palvelujen kysyntään on kuitenkin pystytty vastamaan kohtuullisen hyvin koko tarkastelujakson aikana. Jonotus kiireettömään hoitoon on käytössä Nakkilassa ja Harjavallassa. Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä keskimääräinen odotusaika on nyt syksyllä lyhyempi kuin se oli alkuvuonna. Helmi-maaliskuussa luvialaisten oikomishoito alettiin järjestää siten, että oikomishoidon seulonnat tehdään Luvialla, mutta tarvittava oikomishoito annetaan Eurajoella. Eurajoella (ja Luvialla) sekä Kokemäellä oikomishoitoa tekevät erikoishammaslääkärit. Helmikuussa Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen suukirurgi kilpailutettiin. Uusi palveluntuottaja aloitti työt maaliskuun alusta. Kokemäen hammaslääkärin työpanoksen kilpailutuksessa uusi palveluntuottaja aloitti maaliskuun alusta. Molempiin ulkopuolisiin työpanoksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Hallinnollisena muutoksena suun terveydenhuollossa on ollut vastaavan hammaslääkärin tehtävästä siirtyminen kliiniseen työhön ja ylihammaslääkärin aloittaminen työssä alkaen. Suun terveydenhuollon toimintatapoja on pyritty parantamaan ja selkeyttämään ohjeistuksilla ja kehittämällä työnjakoa eri ammattiryhmien välillä, erityisesti lasten ja nuorten hoidon osalta. Painopiste on ollut myös asiakaspalvelun kehittämisessä sekä työntekijöiden sitouttamisessa ja rekrytoinnissa. Työterveyshuolto Erikoistuneiden lääkäreiden rekrytoiminen on edelleen erityisen vaikeaa, minkä vuoksi kuntayhtymän toisen työterveyslääkärin virka on edelleen täyttämättä ja ko. toiminta on hoidettu ostopalvelujen turvin. Osa sairasvastaanottoa on ohjattu kuntayhtymän lääkärinvastaanotolle ja kokonaisuutena työterveyshuollon lääkäripalveluja on ollut hyvin saatavilla. Uusia työterveyshuollon sopimuksia on tehty tammi-syyskuun aikana noin 18, uusia työntekijöitä noin 41. Sataedu yhtenäisti vuoden alussa työterveyshuollon palvelujaan ja siirtyi toisen palveluntuottajan asiakkaaksi. Lisäksi 5 firmaa on irtisanonut työterveyshuollon sopimuksensa. Muualle siirtyneitä työntekijöitä on ollut yhteensä n Työpaikkaselvitykset: Lääkärit: 3 kpl (koko vuosi kpl) Työterveyshoitajat: 78 kpl (koko vuosi kpl) Työfysioterapeutit: 6 kpl (koko vuosi kpl) Terveystarkastukset: Lääkärit: 390 kpl (koko vuosi kpl) Työterveyshoitajat: 675 kpl (koko vuosi kpl) Työfysioterapeutit: 332 kpl (koko vuosi kpl) Psykologi: 67 kpl (koko vuosi kpl) Työterveysneuvottelut: 8

16 Lääkärit: 36 kpl (koko vuosi kpl) Työterveyshoitajat: 88 kpl (koko vuosi kpl) Sairasvastaanotto /Käynnit Lääkärit: 2870 kpl (koko vuosi kpl) Työterveyshoitajat: 518 kpl (koko vuosi kpl) (Huom! Puustellin luvut eivät ole mukana kummassakaan käyntiluokassa (aikalaskutus / lääkärit läpilaskutuksena) 3. Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueen toteuma 1-9 Terveyskeskussairaalan kuormitusprosentti on ollut Harjavallassa 82,0 (keskimäärin 33 potilasta päivässä) ja Eurajoella 73,1 (keskimäärin 7 potilasta päivässä). Kuormitusprosentti on Harjavallassa vaihdellut välillä 66,2 96,0 ja Eurajoella välillä 46,8 93,9. Kevään aikana osastoa kuormitti influenssa- ja ripuliepidemia. Siirtoviivemaksuja tuli tammi-toukokuun aikana kaikkiin jäsenkuntiin, eniten Kokemäelle ja Harjavaltaan. Nyt siirtoviiveitä ei ole enää tullut. Keskimääräinen hoitoaika Harjavallan osastolla on lyhentynyt ja potilaiden siirtyminen kotihoitoon, tehostettuun palveluasumiseen tai intervallihoitoon on sujunut pääasiassa viiveettä. Alhaisesta käytöstä seurannut tavoitetta korkeampi henkilöstömitoitus on mahdollistanut entistä tehokkaamman kuntoutuksen ja hyvä yhteistyö jäsenkuntien vanhustenhuollon johdon kanssa sekä yhteinen näkemys kotihoidon kehittämisestä ja resurssien kohdentamisesta on edelleen auttanut merkittävästi ratkaisemaan haasteellisiakin kotiutustilanteita. Toimintakaudella koti- ja sairaalapalveluiden lääkäritilanne on vakiintunut ja kehittämistoiminta on jaettu vastuualueisiin lääkärien kesken ja se etenee kokonaisuutena. Koti- ja laitoshoidon ylilääkäri aloitti työssään Terveyskeskussairaala Harjavallan osasto (40 ss) kuormitus% pot. keskim. keskim. Eurajoen osasto (10 ss) kuormitus% pot. keskim. keskim. hoito-aika hoitoaika tammikuu 93,8 37,5 8,9 91,6 9,2 8,9 helmikuu 96,0 38,4 10,8 93,9 9,4 11,4 maaliskuu 89,8 35,9 10,9 79,4 7,9 7,1 huhtikuu 85,4 34,2 11,8 80,3 8,0 8,2 toukokuu 89,0 35,6 9,1 67,1 6,7 7,7 kesäkuu 72,3 28,9 7,5 78,3 7,8 10,0 heinäkuu 77,3 30,9 7,7 47,1 4,7 5,6 elokuu 68,6 27,4 6,8 46,8 4,7 8,1 syyskuu 66,2 26,5 7,8 72,0 7,2 9,2 Kotisairaalatoiminta on Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa tehostunut entisestään. Potilasmäärä on edelleen kasvanut ja ollut syyskuulla keskimäärin 9,5 potilasta päivässä. Päivittäinen vaihtelu on edelleen suurta. Tammi-syyskuun aikana kotisairaala on korvannut n. 8 sairaansijaa Harjavallan osastolla. Päivittäinen vaihtelu on edelleen suurta. Osaston sairaanhoitajat on perehdytetty kotisairaalatoimintaan ja sairaanhoitajien kohdentaminen tarvetta vastaavasti joko osastolle tai kotisairaalaan on mahdollista. 9

17 Eurajoella kotisairaalan potilasmäärä on kuukausittain vaihdellut välillä Eurajoella kotisairaalan käynnit toteutetaan yhteistyössä kotisairaanhoidon ja osaston henkilöstön kesken. Sekä osastolla että kotisairaalassa työskentelee vain sairaanhoitajia. Kotisairaanhoito tekee pääsääntöisesti virka-aikaiset käynnit ja osaston sairaanhoitaja muut käynnit. Kotisairaalatoiminta on tehostunut myös Eurajoella ja sitä tullaan edelleen laajentamaan. Kotisairaala Harjavalta, Kokemäki, Nakkila Eurajoki pot. min pot. max pot. keskim. käynnit käynnit/pv (ka) käynnit os + ksh tammikuu , , helmikuu , maaliskuu , , huhtikuu , , toukokuu , , kesäkuu , , heinäkuu , , elokuu , , syyskuu , , Kotisairaalakäyntejä on tammi-syyskuussa ollut yhteensä 4099 käyntiä jakaantuen kunnittain seuraavasti: Eurajoki 306 käyntiä (nämä kotisairaanhoidon sairaanhoitajien käyntejä, lisäksi Eurajoen osaston sairaanhoitajien kotisairaalakäynnit 1-9/2017 yhteensä 527 käyntiä) Harjavalta 1514 käyntiä Kokemäki 1468 käyntiä Nakkila 776 käyntiä muut kunnat 35 käyntiä Odotuksena on ollut, että kotisairaalatoiminnan tehostuessa osastolla hoidettavien potilaiden hoitoisuus lisääntyy. Harjavallan osastolla näin ei ole käynyt. Tammi-syyskuun aikana hoidetuista potilaista vajaa kaksi kolmasosaa on kuulunut hoitoisuusluokkaan 2, reilu kolmasosa hoitoisuusluokkaan 1 ja pieni osa hoitoisuusluokkaan 3. Hoidetut potilaat hoitoisuusluokittain Hoitoisuusluokka toteuma 2016 toteuma 1-9/2017 arvio % 38 % 36 % 2 49 % 56 % 43 % 3 16 % 6 % 21 % 10

18 4 Erityispalvelujen tehtäväalueen toteuma 1-9 a. Psykososiaaliset erityispalvelut Psykososiaalisten erityispalveluiden toiminta on toteutunut suunnitellusti tammisyyskuulla. Suoritteita on kertynyt odotetulla tavalla, eli 1-9 suoritteiden toteuma on 68,5 %, kun huomioidaan mukaan ulkopaikkakuntalaiset, joita on käynyt esim. opintopsykologilla. Psykososiaalisissa erityispalveluissa panostettiin asiakastyytyväisyyden kartoittamiseen ja palvelujen kehittämiseen tulosten pohjalta. Elokuun alusta lukien koulupsykologiresurssi eriytettiin perheneuvolasta ja tämän jälkeen koulupsykologitoimintaa on kehitetty tiiviimmäksi yhteistoiminnaksi paikallistason toimijoiden kanssa. Perheneuvolan osalta yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa on jatkettu ja tiiviimpää yhteistyötä lastensuojelun kanssa on suunniteltu mm. perhekeskusajatuksella. Perheneuvolan toiminnasta ja palveluista menetelmineen on laadittu kirjallinen kuvaus yhteistyötahoille sekä esite asiakkaille. Perheasiainsovittelutoiminta on alkanut työntekijän kouluttautumisen myötä. Kuntoutusohjauksen näkökulmasta on paneuduttu kuntoutuspolkujen kartoittamiseen ja useiden kehittämishankkeiden ohjausryhmiin on nimetty osallistuja. Puheterapian jonot lyhentyivät alkuvuodesta, mutta kesän jälkeen resurssipula on haitannut toimintaa, sillä käytössä on vain 1,5 työntekijän panos. Yhteistyötä ja konsultaatiotukea oman organisaation sisällä on lisätty. Varhaiskasvatuksen kanssa on yhteistyötä kehitetty mm. laatimalla lastentarhanopettajien käyttöön menetelmä lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien kuvaamiseksi. Toiseen asteen opiskelijoiden määrä asiakkaissa on kasvanut. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on edelleen kehitetty psykologin panoksella mm. opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ja kriisisuunnitelmien laadinnan osalta. b. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kysyntä on vuosien myötä tasaantumassa lukuun ottamatta asumispalveluita, joissa kysynnässä on vaihtelevuutta kunnasta ja ajanjaksosta riippuen. Vammaispalveluissa asumispalveluiden käyttö on noussut ja psykososiaalisten asumispalvelujen asiakkaissa ollut vaihtuvuutta. Kuntakohtaisia muutoksia on ollut mm. Harjavallassa ja Eurajoella. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä kotona palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasossa. Kuljetuspalveluasiakkaiden määrä on myös pysynyt viime vuoden tasolla. Asunnon muutostöiden määrä on ollut edellisvuoteen verrattuna pienempi, mutta muutostyöt ovat vastaavasti olleet isompia ja kustannuksiltaan suurempia. 11

19 Seuraavassa vammaispalvelujen päätöskohtainen erittely kunnittain : Kulj. Palvelu Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu 11/17 Eurajoki ,9 Harjavalta ,0 Kokemäki ,8 Luvia Nakkila ,2 Yhteensä ,6 Kuljetuspalvelujen asiakkuudet lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Kuljetuspalvelujen tarve on ajanjaksolla laskenut jokaisessa jäsenkunnassa. Eurajoen luvussa on mukana lukien Luvian tiedot. Korkeimmillaan kysyntä on ollut vuonna

20 Asumispalvelut: A. Päihdehuollon asumispalvelut *) Mu 11/17 Eurajoki ,3 Harjavalta ,2 Kokemäki ,3 Luvia Nakkila ,2 Yhteensä ,0 *) kunnilta siirtyneet päätökset B. Vammaispalvelulain mukaiset asumispalvelut Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu 11/17 Eurajoki ,7 Harjavalta ,0 Kokemäki ,0 Luvia Nakkila ,0 Henkilökohtainen apu Kunnilta siirt.voimassa olevat päätökset: Mu 11/17 Eurajoki ,0 Harjavalta ,0 Kokemäki ,3 Luvia Nakkila ,0 Yhteensä ,4 lkm Henkilökohtaisen avun kehitys Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Henkilökohtaisen avun tarve on kasvanut suhteellisen voimakkaasti vuodesta 2011 lähtien, palvelun kasvuun on vaikuttanut henkilökohtaisen avun lakimuutos. 13

21 Palveluasuminen kotona: Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: Mu % 11/17 Eurajoki ,7 Harjavalta ,0 Kokemäki ,3 Luvia Nakkila Yhteensä ,7 Palveluasuminen kotona lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Palveluasuminen kotona on lisääntynyt Kokemäkeä lukuun ottamatta. Lukumäärät ovat kuitenkin vähäisiä. Asunnon muutostyöt: Kunnilta siirt. Voimassa olevat päätökset: *) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä *) aikaisemmasta tilanteesta ei tietoa Asunnon muutostyöt lkm Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila *)

22 III TOIMINTATILASTOJA AJALTA TAMMI-SYYSKUU Terveydenhuollon valinnanvapautta käyttäneet Terveydenhuoltolain mukaan potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta tulee tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä otetun raportin mukaan kuntayhtymään tuohon päivään mennessä on hakeutunut yhteensä 588 asiakasta ja kuntayhtymästä pois siirtynyt 151 asiakasta seuraavasti: Terveysaseman valinnat A. Kuntayhtymän terveysasemille hakeutuneet:sekä muihin terveyskeskuksiin siirtyneet Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Tulleet Lähteneet Nettovaikutus Terveyskeskusvalinnat Nakkila Luvia Kokemäki Harjavalta Eurajoki Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Nettovaikutus Lähteneet Tulleet

23 2. Kuntasuoritteet Käyntisuoritteet ovat kertyneet alkuvuoden aikana talousarviossa arvioitua runsaammin johtuen edellä tarkemmin selostetuista syistä. Seuraavassa on kuntasuoritteiden toteumaraportointi 1-9 kuukauden osalta. Kuntasuoritteet 1 9 kk Eurajoki Hvalta Kmäki Nakkila YHT. Tot arv. 17 TA 2017 Lääkärin vast.oton käynnit osuus kok. käynneistä 33,5 25,7 22,2 18,6 100,0 sis.käy korv käynnit/asukas 2,34 1,44 1,18 1,35 1,37 konsultaatio E lääkärin vast.ottokäynnit osuus kok. käynneistä 17,1 30,6 38,6 13,7 100,0 Käy korvaavien kons.osuus käynnit/asukas 0,12 0,17 0,21 0,10 0,14 Hammashuollon käynnit osuus kok. käynneistä 36,4 21,3 22,0 20,3 100,0 käynnit/asukas 1,27 0,60 0,59 0,74 0,69 Kotisairaanhoidon käynnit osuus kok. käynneistä 34,3 19,6 32,9 13,2 100,0 käynnit/asukas 0,50 0,23 0,37 0,20 0,29 Kotisairaalakäynnit osuus kok. käynneistä 7,5 37,3 36,1 19,1 100,0 käynnit/asukas 0,05 0,20 0,19 0,14 0,13 Asiantuntijahoitajakäynnit osuus kok. käynneistä 23,7 30,5 27,9 17,9 100,0 Käy korvaavien kons.osuus käynnit/asukas 0,83 0,86 0,75 0,65 0,69 Muut hoitajakäynnit osuus kok. käynneistä 33,2 27,7 23,7 15,3 100,0 Käy korvaavien kons.osuus käynnit/asukas 2,04 1,36 1,11 0,98 1,21 Muun avohuollon käynnit osuus kok. käynneistä 25,7 29,2 28,5 16,6 100,0 käynnit/asukas 1,66 1,51 1,41 1,12 1,27 Vuodeosaston hoitopäivät osuus kok. hoitopäivistä 3,1 34,1 43,9 18,8 100,0 Kertyneet suoritteet ovat alustavan arvion mukaan ylittymässä. Suoritteiden määrä tulee kuitenkin vähenemään kesäajan toiminnan supistamisen myötä. 3. Hoitotakuun toteutuminen Kiireettömän hoidon osalta lääkärin vastaanotolla hoitotakuu täyttyy. Keskimääräinen odotusaika on 13,1 vrk (3/ ,7 vrk). Hoidon odotuksen aika vaihtelee terveysasemittain seuraavasti: Kiireettömään hoitoon pääsyn toteutuminen lääkärin vastaanotolla 9/2017 Keskimääräinen odotusaika Harjavalta 14,9 päivää Kokemäki 14 päivää Nakkila 15,4 päivää Eurajoki 8,3 päivää 16

24 Suun terveydenhuollon osalta myös hoitotakuu täyttyy ja odotusaika kiireettömään hoitoon on 1,5-3,5 viikon välillä. Odotusaika on pienentynyt alkuvuodesta. Odotusajat vaihtelevat hammashoitoloiden välillä. Kiireettömään hoitoon pääsyn toteutuminen suun terveydenhuollossa 9/2017 Keskimääräinen odotusaika Harjavalta 2 kuukautta Kokemäki 1,5 viikkoa Nakkila 3,5 kuukautta Eurajoki 3,5 kuukautta 17

25 4. Osavuosikatsauksen 1-9 kk:n tulos Tuloslaskelma Tammikuu- Syyskuu 2017 Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Ta Tot 2017 Poikkeama alitus/ylitys TOT % Tp-2016 Ed. vuosi kuukausitot Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Toimintatuotot tammi-syyskuussa 2017 ovat tuloslaskelman mukaan yhteensä noin 23,6 milj. ja toimintakulut 22,1 milj.. Kulujen toteutumisprosentti talousarvioon nähden on ollut 75,7 %. Henkilöstökulut ovat olleet syyskuun lopussa yhteensä 9,6 milj., toteutumisprosentin ollessa 69,4 %. 18

26 Palvelujen ostot ovat viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suuremmat 15,4 %. Luvian terveysaseman ulkoistaminen vuoden alusta nosti ostopalveluiden kustannuksia viime vuoteen verraten. Ostopalvelut painottuu erityisesti päihde- ja mielenterveys- sekä vammaispalveluihin sekä avohuoltoon hammaslääkäritoiminnan ja työterveyshuollon osalta. Materiaalihankintojen toteutumisprosentti on ollut syyskuun lopussa 86,4 %, hammashuollossa tarvikehankinnat ja neuvoloiden ilmaistarvikejakelun kulut on tasaista kertymää suuremmat. Sosiaalipalveluissa avustusten toteuma syyskuun lopussa oli yhteensä 1,2 milj., hieman edellisvuotta alemmat. Avustuksiin kirjataan vammaisten henkilökohtaiset avustajakustannukset ja henkilökohtaisen avun ostopalvelut. Muiden toimintakulujen kustannukset olivat tammi-syyskuussa noin 0,9 milj.. Muissa toimintakuluissa ovat mm. rakennusten ja huoneistojen- sekä koneiden ja laitteiden vuokrat, välittömät verot (kiinteistövero), työhyvinvointikustannukset jne. sekalaiset kulut. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kustannukset ovat arvioidun mukaiset niissä palvelukustannuksissa, joihin kuntayhtymä on voinut vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Alku vuotta ovat rasittaneet hankinnat, joita on jouduttu tekemään koneiden rikkoutumisen tms. johdosta. Maksuvalmius kuntayhtymässä on suhteellisen hyvä. 19

27 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tammielokuussa 2017 ERIKOISSAIRAANHOITO: (ei sisällä kalliin hoidon tasauksia) a. SAIRAANHOITO (1.000 :na) Tp 2015 Tp 2016 Tot 1 9/2016 Tot 1 9/2017 Mu % 16/17 Eurajoki ,2 Harjavalta ,9 Kokemäki ,4 Luvia Nakkila ,0 YHT , esh,sairaanhoito 1 8 kk Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Tp 2015 Tot 1 9/2016 Tot 1 9/2017 b. SOSIAALIPALVELUT (1.000 :na): Tp 2015 Tp 2016 Tot 1 9/2016 Tot 1 9/2017 Mu % 16/17 Eurajoki ,6 Harjavalta ,7 Kokemäki ,9 Luvia Nakkila ,4 YHT ,6 esh, sosiaalipalvelut 1 8 kk Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Tp 2015 Tot 1 9/2016 Tot 1 9/2017 c: Yleislääketieteen päivystys (1.000 :na): Tp 2015 Tp 2016 Tot 1 9/2016 Tot 1 9/2017 Mu % 16/17 Eurajoki ,3 Harjavalta ,7 Kokemäki ,4 Luvia Nakkila ,7 YHT ,4 20

28 KUNTALASKUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 1 9 KK,ennuste 2017 Avohoito (1.000 ) TP 2016 Ta /2o17 Tot % Tot ennuste Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Luvia Nakkila , Yhteensä , Koti ja sairaalapalvelut (1.000 sis.myös kotisairaalan ja kotisairaanhoidon) TP 2016 Ta /2o17 Tot % Tot ennuste Eurajoki ,6 416 Harjavalta , Kokemäki , Luvia Nakkila ,6 770 Yhteensä , Sos.paLvelut (1.000 ) TP 2016 Ta /2017 Tot % Tot ennuste Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Luvia Nakkila ,5 788 Yhteensä , Muut toiminnot (1.000 ) (Psykososiaaliset palvelut) TP 2016 Ta /2o17 Tot % Tot ennuste Eurajoki ,7 119 Harjavalta ,2 304 Kokemäki ,2 128 Luvia Nakkila ,2 180 Yhteensä ,5 731 Kaiki yhteensä (1.000 ) TP 2016 Ta /2o17 Tot % Tot ennuste Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Luvia Nakkila , Yhteensä , Nakkila Luvia Kokemäki Harjavalta Eurajoki Tot ennuste Ta 2017 TP

29 IV ARVIO VUODEN 2017 TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ TULEVAISUUDEN HAASTEISTA Terveyskeskuksen toiminta on pystytty turvaamaan toiminnan vakiintuneesta kysynnän lisäyksestä huolimatta suhteellisen hyvin kaikissa vastaanottopisteissä, joskin lääkäreiden vastaanotoilla on jouduttu turvautumaan normaalia enemmän kiireaikoihin toiminnan suunnittelun kannalta. Työterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa on edelleen käytetty ostopalveluita. Sosiaalipalveluissa kustannusarvio on pitänyt kauden 1-9 vuoden hyvin; kustannusten nousu mm. palvelusasumisen tarpeen lisääntymisenä on sijoittunut loppuvuodelle. Avo- ja sairaalapalveluissa jäsenkuntien käyttö on ollut alkuvuodesta arvioitua korkeampaa. Tk-sairaalan hoitopäiväarvio vuositasolla on noin hoitopäivää. Hoitopäivät tulevat jäämään arvioidusta huomattavasti pienemmiksi kotisairaalatoiminnan edelleen laajentuessa. Erikoislääkärijohtoista toimintaa jatketaan vakiintuneen toimintamallin mukaisesti. Vuoden 2017 tulokseksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 0,9 milj.. 22

30

31 Satakuntaliitto Sote- ja maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluvaihe II Epävirallinen väliaikainen valmisteluelin Luonnos toimintasuunnitelmaksi, versio 0.5: Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut Osa C: Sosiaali- ja terveyspalvelut Osa D: MAKU-elinvoimapalveluiden valmistelu Muutosjohtaja Jukka Mäkilä Muutosjohtaja Terttu Nordman Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

32 Satakunnan muutosvisio: Satakunta on turvallinen ja elinvoimainen alue ihmisille, palveluille, elinkeinoelämälle, taloudelle ja ympäristölle. Täällä osaaminen korostuu kaikessa ja siitä ollaan ylpeitä maakunnassa, Suomessa ja maailmalla. Satakunta on lähellä ja Satakunnassa kaikki on lähellä. Yhteydet toimivat tänne, täällä ja täältä. Meillä niin ihmisten kuin yritysten on hyvä olla ja elää, kasvaa ja kehittyä. Toimiva ja laadukas elämä on kaikkien ulottuvilla. Satakuntalaiset huolehtivat itse hyvinvoinnistaan ja heistä huolehditaan hyvin. Palvelut järjestetään sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Maakunnan perustamisen tiivistelmä: Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen, (Vate) perustaminen tapahtuu virallisesti Virallinen väliaikaishallinto on uuden maakunnan ensimmäinen toimivaltainen elin. Se on erillinen juridinen toimija, jolla on oma Y-tunnus Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 Uusi maakunta järjestäytyy ja uusi maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa Vastaa maakuntauudistuksen jatkovalmistelusta virallisesti perustamisestaan alkaen Vate täydentää rekrytoinnit valmisteluhenkilökunnasta ajalle kesäkuu Uusi maakunta aloittaa toiminnallisesti työnsä S i v u 2 106

33 Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluhanke II epävirallinen väliaikainen valmisteluelin VATE Luonnos hankesuunnitelmaksi, versio Kirjoittajat: o Luvut 1,2,3: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, o Luku 4: Terttu Nordman, Mari Niemi o Luku 5: Timo Vesiluoma, Anne Jortikka Suunnitelman valmistelu- ja käsittelyaikataulu: Pvm Muokattu asia Tekijä(t) Versio no: Hankesuunnitelman 1. versio muokattu Timo Vesiluoma Muokattu hankesuunnitelma Mari Niemi, Timo Vesiluoma Muutosjohtajien sisäinen hankesuun- Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, Tert- 0.2 nittelupalaveri Version 0.2 pääkohtien 1. esittely epävirallisen VATE:n työkokouksessa tu Nordman Muutosjohtajat, maakuntajohtaja, VATE:n jäsenet Hankesuunnitelman täydentäminen Timo Vesiluoma, Anne Jortikka Hankesuunnitelman täydentäminen Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Hankesuunnitelman suunniteltu käsittelyaikataulu: tarkennettu toimintasuunnitelma, sekä työryhmien kokoonpanot ja yleisluonteiset aikataulut laaditaan mennessä. Hankesuunnitelman lähettäminen johtoryhmälle Hankesuunnitelma käsittely johtoryhmän kokouksessa Hankesuunnitelman käsittely Satakunnan maakuntahallituksessa Kirje Satakunnan kunnille ja muutosorganisaatiolle Mahdolliset täydennykset ja muutokset mennessä Hankesuunnitelman 2. käsittely johtoryhmässä S i v u 3 106

34 Sisällys Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti Suomessa Yleistä valmistelutilanteesta Esivalmisteluvaihe 2:n organisoituminen ajalla Väliaikaishallinnolla tulee olemaan virallinen rooli alkaen Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen sekä muiden valmistelutoimielinten kokoonpano ja tehtävät Väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano ja tehtävät Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä ja sen tehtävät Valmisteluryhmät ja niiden tehtävät Työryhmien puheenjohtajien kokoukset (aik. palvelurakennetyöryhmä) Väliaikainen yhteistoimintaelin (yt-elin) Muut toimielimet osallisuusfoorumit ja sidosryhmäraadit Epävirallisen väliaikaishallinnon, esivalmisteluhanke 2:n valmistelutyön tavoitteet Valmisteluntyön tehtävät Valmistelutyön tulokset Väliaikaisen valmistelun työjärjestys Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja rahoitus OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut Konsernipalvelujen valmistelu Talouden simulointi Henkilöstöasiat ICT ja viestintäasiat ICT-asiat (erillisprojekti) Esivalmisteluhankkeen viestintä Omaisuuden ja sopimusten siirrot ja niistä annettavat selvitykset Maakunnan kiinteistöt Maakunnalle siirtyvien sopimusten läpikäynti Maakuntakonsernin rakenne Maakuntastrategian laatiminen ja valmistelun koordinointi Muu hallinto Talousarvion valmistelu vuodelle Maakuntavaalien valmistelu Muu hallinnon valmistelu OSA C: Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu Taustalla Satasoten valmistelu Tarkennetun toimintasuunnitelman valmistelu Työryhmien kokoonpano ja alatyöryhmät Valmistelu ja päätöksenteko Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelulinjan tarkempi toimintasuunnitelma, työryhmien kokoonpanot ja aikataulut Lasten ja perheiden muutosohjelma (LAPE) Vammaispalvelut Aikuispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikääntyneiden palvelut S i v u 4 106

35 7.5.6 Päivystys 24 h Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Muut tukipalvelut Tuotteistus Sote-alan sidosryhmäyhteistyö Palveluverkon kehittäminen Turvallisuus ja varautuminen Hankkeet työryhmien tukena ja rinnalla Osa D: Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Aluekehityspalvelut Kasvupalvelut Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne Maaseutupalvelut Aikataulu Raportointi, seuranta ja arviointi Riskiarviot S i v u 5 106

36 Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti Suomessa 1 Yleistä valmistelutilanteesta Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta Eduskunnan jo käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin tehdään Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden vastinemenettelyllä. Muilta osin sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset eivät ole auki. Perustusvaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä Hallituksen päättämät maakuntauudistuksen aikataulua koskevat aikataulumuutokset näkyvät kuvissa 1 ja 2. Uusien maakuntien maakuntavaltuustot järjestäytyvät Kuva 1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus hallituksen lisäaikapäätöksen jälkeen (1/2) S i v u 6 106

37 Kuva 2. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus hallituksen lisäaikapäätöksen jälkeen (2/2) 1.1 Esivalmisteluvaihe 2:n organisoituminen ajalla Satakuntaliitto johti sopimusneuvotteluja väliaikaishallinnon muodostamiseksi Satakunnassa keväällä Valmistelutyön tuloksena Satakunnan maakuntahallitus asetti väliaikaisen valmistelutoimielimen Suomen hallituksen tekemä päätös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisäajasta luo viitekehyksen myös Satakunnan maakunnalliseen valmisteluun ja sen aikatauluun. Esivalmistelu jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana Esivalmisteluvaihe 2-projektina ajalla Väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa Projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Epävirallinen väliaikaishallinto valmistelee asioita epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Muodostetun epävirallisen valmistelutoimielimen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä maakuntiin muodostettujen uudistuksen täytäntöönpanoa valmistelevien vapaaehtoisten valmisteluryhmien kanssa ja pyrkiä sovittamaan yhteen laissa säädetty ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön pohjautuva valmistelutyö. Valmistelutoimielimen apuna on uuden maakunnan projektitoimisto, joka valmistelee muutosta valtion rahoittamana. Epävirallinen väliaikaishallinto tulee myös täydentämään rekrytoinnit valmisteluhenkilökunnasta syksyn 2017 ja kevään 2018 kuluessa. S i v u 7 106

38 Maakuntahallituksen nimeämä epävirallinen väliaikainen valmisteluelin toimii samalla Esivalmisteluhanke 2:n johtoryhmänä. Ryhmän kokoonpano on esitetty kuvassa 5. Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen valmistelemien asioiden juridiset päätökset tehdään Satakunnan maakuntahallituksessa Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluhanke 2 organisoidaan kolmeen valmistelulinjaan, joissa operatiivisesta toimintaa johtaa kunkin linjan muutosjohtaja. Kukin valmistelulinja on valmistellut tähän hankesuunnitelmaan oman työsuunnitelmansa. Valmistelulinjat ovat: 1. Sote- ja pelastuspalvelut. Linjassa valmistellaan Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista uudessa maakunnassa. Linjaa valmistelee myös pelastusalan organisoitumista sekä uuden maakunnan läpäiseviä turvallisuus- ja varautumisasioita. Linjan muutosjohtajana toimii Terttu Nordman. 2. Konsernipalvelut. Linja luo perustan uuden Satakunnan maakunnan syntymiselle mm. konsernirakenteen, talouden simuloinnin sekä maakuntavaalien järjestämisen osalta. Linjan muutosjohtajana toimii Jukka Mäkilä. 3. Maakunnan elinvoimapalvelut. Linja valmistelee uuden maakunnan nk. non sote-palveluja, joita ovat aluekehitys, kasvupalvelut, maaseutupalvelut, alueiden käyttö, ympäristöasiat ja liikennesuunnittelu. Linja koordinoi myös uuden maakuntastrategian valmistelua. Linjan muutosjohtajana toimii Timo Vesiluoma. Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n organisointikaavio on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kuva 3: Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen organisointi esivalmisteluvaihe 2:n aikana. S i v u 8 106

39 Kuva 4. Esivalmisteluvaihe 2:n / epävirallisen väliaikaishallinnon valmistelulinjat Myöhemmin esivalmistelun aikana on tarkoitus käynnistää myös asukasdemokratiaa ja osallisuutta painottava valmistelulinja. Käytännön valmistelutyötä tehdään hankkeessa useiden eri valmisteluryhmien ja vastuuvalmistelijoiden kautta. Ryhmien tehtävät ja kokoonpanot on esitetty tarkemmin kohdassa 3.4. Valmistelussa on lisäksi kolme kaikki linjat läpäisevää toimenpidettä: maakuntastrategia, turvallisuus ja varautuminen sekä viestintä. Palvelurakennetyöryhmä/puheenjohtajaryhmä kokoaa yhteen valmisteluryhmien puheenjohtajat tiedon mm. vaihtamiseksi eri valmisteluryhmien kesken. 1.2 Väliaikaishallinnolla tulee olemaan virallinen rooli alkaen Esivalmisteluhanke2 Satakunnassa tähtää siihen, että alkaen virallinen väliaikainen valmistelutoimielin voi joustavasti aloittaa toimintana. Valmistelutoimielin vastaa voimaapanolain mukaisesti maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmisteluelin tulee olemaan nk. monijäseninen toimielin, joka muodostuu maakuntaa henkilökuntaa luovuttavien tahojen talous ja toimiala asiantuntemusta omaavista virkamiehistä. He toimivat tehtävässään jälkeen virkavastuulla. Jäsenet jäävät lähettävän organisaation palvelukseen, joka vastaa heidän kuluistaan. S i v u 9 106

40 2 Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen sekä muiden valmistelutoimielinten kokoonpano ja tehtävät 2.1 Väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano ja tehtävät Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen muodostavat alkaen seuraavat tahot Satakunnan maakuntahallituksen vahvistamat tahot: Kuva 5: Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano. Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät (voimaanpanolakiluonnos 7 ): Esivalmisteluvaihe 2:n aikana epävirallinen väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee epävirallisesti seuraavia asioita: Momentin 1 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja sopimuksiksi. Momentin 2 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. Momentin 3 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. S i v u

41 Momentin 4 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvien hallinto ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. Momentin 5 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. Tässä yhteydessä tulisivat valmisteltaviksi esimerkiksi ehdotus maakunnan hallintosäännöksi, johtamisjärjestelmäksi sekä tuotanto ja yhteistyörakenteiksi. Momentin 6 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. Momentin 7 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. Tässä yhteydessä tulisi kysymykseen esimerkiksi maakuntavaalilautakunnan asettamisen valmistelu. Momentin 8 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. 2.2 Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä ja sen tehtävät Väliaikaiselle valmistelutoimielimelle on Satakunnassa valittu 15 hengen vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä, jonka valinnasta huolehtivat keväällä 2017 maakunnan poliittisten piirijärjestöjen edustajat. Valinnassa huomiotiin tasa arvolaki sekä huhtikuun 2017 kuntavaalien maakunnallinen tulos d Hondtin vaalimenetelmän mukaisesti. Maakuntahallituksen kesäkuussa 2017 asettama poliittinen ohjausryhmä toimii myös esivalmisteluvaihe 2:n ohjausryhmänä. Poliittinen ohjausryhmä varmistaa myös liittymäpinnan maakunnan poliittiseen päätöksentekoon. Ohjausryhmä toimii yhteistyössä viranhaltijoista muodostettavan väliaikaisen toimielimen kanssa ja antaa näkemyksiä ja ehdotuksia valmistelutoimielimelle. Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Taho Edustaja Varajäsen SDP Reijo Kallio, Rauma, pj. Erkki Raittila, Rauma Harri Kivenmaa, Kokemäki Markku Rauta, Harjavalta Harri Lehtonen, Eura Voitto Raita-aho, Karvia Leena Jokinen-Anttila, Ulvila Marika Uimaluoto, Merikarvia Diana Bergroth-Lampinen, Pori Mirva Heino, Pori Kokoomus Emilia Syväsalmi Jukka Tuori Juha Rantasaari Samu Vahteristo Kari Hannus Jaana Laitinen-Pesola Keskusta Tapio Huhtanen Riikka Huhtanen Satu Pietilä Marko Pelttari S i v u

42 Keijo Kerola Satu Jokela Vasemmistoliitto Oili Heino, Pori Raisa Ranta, Pori Petri Salminen, Eura Juhani Oksanen, Kokemäki Perussuomalaiset Marianne Ostamo, Pori Seppo Toriseva, Rauma Markku Palomäki, Pori Riina Lehmussalmi, Jämijärvi Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä seuraa maakuntauudistuksen valmistelua ja asettaa uudistukselle poliittisia tavoitteita. Poliittinen ohjausryhmä käsittelee asioita esivalmisteluhankkeen johtoryhmän (epävirallinen Vate) valmistelun jälkeen. Poliittisen ohjausryhmän kokouksen järjestetään synkronisoidusti johtoryhmän kokousten jälkeen. 2.3 Valmisteluryhmät ja niiden tehtävät Esivalmisteluhanke 2:n/epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen, VATE:n valmistelutyötä syvennetään valmisteluryhmien avulla. Ryhmät toimivat sen alaisuudessa ja ohjauksessa. Osa aiemman esivalmisteluvaiheen aikana toimineista sote- ja maku-valmisteluryhmistä (sote 12+maku 4 kpl) jatkaa uudistettuna myös esivalmisteluvaihe 2:n aikana. Tällä ylläpidetään aiemassa esivalmistelussa luotuja verkostoja, kehittämisen liikettä ja eri tahojen sitoutumista maakuntauudistukseen. Valmisteluryhmät jatkavat esivalmistelua huomioiden maakunnan palvelualueet. Valmisteluryhmät tekevät yhteistyötä väliaikaishallinnon muutosjohtajien, eri alojen vastuuvalmistelijoiden kanssa sekä Soteprojektien ja muutosagenttien kanssa. Valmisteluryhmien kokoonpanot on esitetty hankesuunnitelman osissa B, C ja D kunkin teeman yhteydessä. Osa valmisteluryhmistä muuttuu uuden maakunnan konsernipalvelua valmisteleviksi ryhmiksi. Näissä ryhmissä valmistelua tiivistetään muodostamalla kutsumenettelyllä kokoonpanoltaan pääosin noin 5 10 hengen asiantuntijaryhmiä (task forces). Ryhmät toimivat myös kansallisen valmistelun työpareina sekä vastuuvalmistelijoiden työkumppaneina. Työryhmien kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmien osalta jatketaan valmisteluryhmien työtä pääsääntöisesti laajemmilla kokoonpanoilla huomioiden Satasote-valmistelun osallisuus ja tulokset. Maku-elinvoimapalveluissa valmisteluryhmien kokoonpanoa pienennetään aiempaan esivalmisteluun nähden pääosin task force-tyyppisiksi ryhmiksi. Valmisteluryhmien tehtävät: Ryhmien tehtävät ja aikataulutus tarkennetaan niiden puheenjohtajien tai vastuuvalmistelijoiden kanssa alkusyksyn 2017 aikana. Valmisteluryhmien tavoitteissa nimetään ne asiat, joiden täytyy olla hoidettu kesään 2018 mennessä, mm. uuden maakunnan palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Ryhmien tehtävänä on myös syventää ja yhdenmukaistaa toimialaosaamista palvelutuotannon kehittämisessä Tukea väliaikaisen valmistelutoimielimen työtä kunkin toimialan sisältöasioissa, mm: Antaa tarvittaessa lausuntoja toimialan tilanteesta epäviralliselle väliaikaishallinnolle. Suorittaa syventäviä erityistoimeksiantoja sekä jatkovalmistelua Osallistua ja tuottaa tietoa horisontaaliseen maakuntastrategian valmisteluun Pohtia tietotarpeita ja mittareita kunkin toimialan osalta S i v u

43 Miettiä integraatioasioita: pohtia toiminnallisia yhteyspintoja muiden valmisteluryhmän kanssa Tehdä toimialakohtaista vaikutusten arviointia Valmisteluryhmien raportointi: Valmisteluryhmät raportoivat toiminnastaan valmistelulinjoittain muutosjohtajille, joiden kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan esivalmistelun johtoryhmän (epävirallinen vate) ja ohjausryhmän sekä maakuntahallituksen käsittelyyn. 2.4 Työryhmien puheenjohtajien kokoukset (aik. palvelurakennetyöryhmä) Kaikkien työryhmien (sote, maku ja konserni) puheenjohtajat kokoontuvat yhteisesti kerran kuukaudessa. Varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus puheenjohtajien kokouksissa. Muutosjohtajat kutsuvat puheenjohtajien kokouksen koolle, sekä toimivat kokouksen puheenjohtajina ja esittelijöinä. Työryhmien puheenjohtajat voivat esittää asioita puheenjohtajakokousten asialistalle. Puheenjohtajien kokousten tarkoituksena on: välittää puheenjohtajille tietoa muiden uudistusta toteuttavien työryhmien työstä koordinoida työryhmien työtä, ja edistää yhteisen kokonaiskuvan syntymistä. Puheenjohtajien kokousten lisäksi edellytetään, että työryhmät tekevät itsenäisesti yhteistyötä muiden työryhmien, muutosesikunnan (projektitoimisto) ja hankkeiden kanssa. Työryhmillä on lukuisia yhdyspintoja muiden ryhmien kanssa, jotka on valmistelussa aktiivisesti huomioitava. Päällekkäistä suunnittelua ja työtä ei pidä tehdä. 2.5 Väliaikainen yhteistoimintaelin (yt-elin) Katso hankesuunnitelman kohta Muut toimielimet osallisuusfoorumit ja sidosryhmäraadit Esivalmisteluhanke 2 toiminnan yhteydessä huomioidaan uuden maakuntalain mukaiset osallisuusfoorumit nuorisovaltuustot sekä vanhus ja vammaisneuvostot. Lisäksi eri valmisteluryhmät hyödyntävät mm. sidosryhmäraateja sekä mm. asiakasryhmien yhteistyötapaamisia. 2.7 Epävirallisen väliaikaishallinnon, esivalmisteluhanke 2:n valmistelutyön tavoitteet Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluvaihe 2:n tavoitteina on: 1. Huolehtia sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tuloksellisesta jatkumisesta Satakunnassa sekä koordinoida ja johtaa sote- ja maakuntauudistuksen ko. prosessia. 2. Varmistaa, että aloittavalla väliaikaisella valmistelutoimielimellä on riittävät edellytykset aloittaa voimaanpanolakiluonnoksen mukainen työnsä. S i v u

44 3. Varmistaa Satakunnan maakuntauudistuksen osallistava suunnittelu, mukana olevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välinen riittävä vuorovaikutus sekä kattava muutosviestintä. 2.8 Valmisteluntyön tehtävät Esivalmisteluhanke 2:n yksityiskohtaiset tavoitteet ja tehtävät on kuvattu tässä hankesuunnitelmassa eri valmistelulinjoissa: OSA B) Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut OSA C) Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu sekä pelastusala, turvallisuus ja varautuminen OSA D) Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Esivalmisteluhanke 2:n valmistelulinjat ovat tehtäviltään, toimintatavoiltaan ja aikatauluiltaan erilaisia. Tämän vuoksi hankesuunnitelman laatimisessa on päädytty niiden kuvaamiseen omina kokonaisuuksinaan, joiden esitystapa poikkeaa hieman toisistaan. 2.9 Valmistelutyön tulokset Esivalmisteluhanke 2:n tuloksena Satakunnan virallinen väliaikainen valmisteluelin voi aloittaa riittävällä valmistasolla työnsä keväällä 2017 hyväksytyn maakuntauudistuksen voimaanpanolain mukaisesti Väliaikaisen valmistelun työjärjestys Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n johtoryhmälle eli epäviralliselle väliaikaiselle valmisteluelimelle on laadittu erillinen työjärjestys Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja rahoitus Valtionvarainministeriö on tehnyt rahoituspäätökset esivalmisteluvaihe 2:een Satakuntaliitolle. Valtio rahoittaa valmistelusta 90 %, Satakuntaliitto valtionavustuslain mukaisena omarahoitusosuutena 10 %. Valtiovarainministeriö on valmistelemassa keväällä 2017 maakunnalle myönnettyjen avustusten siirtämistä maakunnan liitolle käytettäväksi esivalmistelun kustannuksiin. Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja Satakuntaliiton saamat muut VM:n rahoituspäätökset maakuntavalmisteluun on esitetty tämän hankesuunnitelman liiteosassa. Valtion 2018 budjettiesitykseen sisältyy maakuntavalmistelun kuluihin 40 M määräraha, josta Satakunnan osuus on 1,6 2,1 M. Avustuksen myöntämisperusteita ei ole vielä täsmennetty VM:n toimesta. Maakuntavaalien järjestämiseen on lisäksi varattu 15,8 M, josta Satakunnan osuus on arviolta 0,7 M. Nämä varaukset käytettäneen jälkeen uuden maakunnan valmistelussa. S i v u

45 OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut 3 Konsernipalvelujen valmistelu 3.1 Talouden simulointi Valtiovarainministeriö on käynnistänyt maakuntatalouden simuloinnin. Tarkoituksena on simuloida maakunnan talousarvioprosessia yhdessä valtiovarainministeriön ja muiden ohjaavien ministeriöiden kanssa. Samalla arvioidaan mahdollisimman luotettavasti maakunnan talouden kehys. Tulevan maakunnan talousarvioprosessi on osa julkisen talouden suunnitelman (JTS) laadintaprosessia ja noudattaa valtion budjetin aikataulutusta. Alla olevassa kaaviossa on esitetty maakunnan talousarvioprosessin vuosikello ja sen yhteydet valtion talousarvioprosessiin vuosikelloon. Kuva 6. Maakuntien talouden simulointiprosessin vuosikello. Talouden simulointia ja konsernirakenteen suunnittelua varten hankitaan henkilöresurssia Porin kaupungilta 0,5 1 htv. Simulointi tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstö-, sopimus- ja kiinteistöselvitysten kanssa. Konsernirakenteen suunnittelu käynnistetään vuoden 2018 alussa, kun valmistelussa olevan lainsäädännön määrittelyt mm. asiakkaan valinnanvapauden suhteen ovat selkiytyneet. S i v u

46 3.2 Henkilöstöasiat VATE:n henkilökunnan rekrytoinnin käynnistäminen VATE on päätöksentekoelin, joka tarvitsee riittävän valmisteluhenkilöstön. VATE voi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31. päivänä joulukuuta Maakuntavalmistelulle on perustettu projektitoimisto , jossa työskentelee kolmen muutosjohtajan lisäksi ICT-valmistelija, lakimies ja viestintäasiantuntija, toimistosihteeri sekä sote-hankevalmistelija. Satakuntaliitto toimii työnantajana tai toimeksiantajana VATEn aloittamiseen saakka. Lisäksi on käynnistetty henkilöstövastuuvalmistelijan, talousvastuuvalmistelijan ja kiinteistövastuuvalmistelijan rekrytoinnit. Muita lyhytaikaisia toimeksiantoja käynnistetään tarpeen mukaan. Tällainen on esimerkiksi työterveyshuollon selvityksen tekeminen 2017 syksyllä. Projektitoimisto: VATE:n ja epävirallisen Vaten palvelukseen rekrytoitavat työntekijät sijoittuvat maakuntauudistuksen yhteiseen projektitoimistoon, joka valmistelee käsiteltäviä asioita väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Toimisto sijaitsee Porin Puuvillassa. Valtio tulee vastaamaan muodostettavan projektitoimiston kuluista valtionavustusten kautta. Projektitoimiston arvioitu alustava henkilötarve on noin 10 henkilötyövuotta ja loppuvuodesta 2017 noin henkilötyövuotta. Vuonna 2018 tarve on tätä suurempi ja ratkeaa lainvalmistelun edetessä riippuen mm. siitä, onko Satakunta niiden maakuntien joukossa, jotka aloittavat sote-valinnanvapauden kokeilun jo vuonna Satakunta on jättänyt hakemuksen valinnanvapauspilotiksi Aluksi esikunnassa työskentelevät konserniteemoihin liittyviä asiantuntijoita sekä maakuntauudistuksen Satakunnan muutosjohtajat. Projektitoimisto nojaa asioidensa valmistelussa osittain myös valmisteluryhmien asiantuntemukseen ja ryhmistä tarvittaessa saatavaan työpanokseen. Projektitoimistoon tultaneen rekrytoimaan henkilöitä alla olevan kuvan mukaisesti: S i v u

47 Kuva 7. Projektitoimiston alustavat rekrytointitarpeet valmistelulinjoittain. Listaus täydentyy Muut rekrytoinnit ja niiden aikataulu Tehtäviin valittavat henkilöt tulevat palvelussuhteeseen maakuntaan/satakuntaliittoon ja heille myönnetään lähtöorganisaatioistaan palkatonta virkavapaata/työlomaa (50 % -100 %). Palkasta, työterveyshuollosta ja palvelussuhteen kestoon liittyvistä vuosilomaetuuksista sovitaan työsopimuksessa. Lähtökohtana on, että valittavat henkilöt siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä säilyttäen nykyiset palvelussuhteen kestoon liittyvät etuisuutensa (vuosilomat, lomarahat). Muut mahdolliset henkilöstöetuudet määräytyvät maakunnan/satakuntaliiton käytäntöjen mukaisesti. Mikäli henkilö siirtyy väliaikaishallinnon tehtäviin alle 50 % työpanoksella, pääasiallisena työnantajana on tällöin henkilön nykyinen työnantaja, jonka etuuksia ja käytäntöjä sovelletaan. Alle 50 % työpanoksen osalta kustannuksien jakamisesta sovitaan maakunnan/satakuntaliiton ja nykyisen työnantajan kanssa. Tapauskohtaisesti voidaan harkita myös työpanoksen ostamista lähtöorganisaatiolta, tehtävään valittu henkilö on tällöin palvelussuhteessa omaan organisaatioonsa ja työnantajavelvoitteista vastaa tällöin oma nykyinen työnantaja. Kustannuksien jaosta sovitaan nykyisen työnantajan ja maakunnan/satakuntaliiton kanssa. Henkilölle maksettavasta palkasta tulee sopia maakunnan/satakuntaliiton kanssa. Näitä linjauksia noudatetaan myös väliaikaishallinnon tulevissa rekrytoinneissa. Haut tehdään kutsumenettelyllä tai KT-rekrytoinnin kautta ilmoittautumismenettelyllä. Haut kohdennetaan pääsääntöisesti niihin organisaatioihin, joista siirtyy tehtäviä maakuntaan. VATE suosittelee lähtöorganisaatioita myöntämään väliaikaishallinnon henkilöstöjärjestelyjen edellyttämät virkavapaat/työlomat. S i v u

48 3.2.3 Henkilöstön siirron valmistelu Valtiovarainministeriön antaman suunnitellun aikataulun mukaan maakuntien esivalmisteluvaihe jatkuu saakka. Esivalmisteluvaiheessa kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Osana esivalmistelua käynnistetään talousarviovalmistelu ja toteutetaan talousarvion simulaatio valtionvarainministeriön ohjauksessa. Tietojen kerääminen henkilöstön siirtämistä varten. Liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvan henkilöstön määrittelemistä varten väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on kartoittaa kuuluva henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja -asiakirjoiksi. Henkilöstötiedot kerää luovuttava työnantaja. Koska uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo on viivästynyt, myös henkilöstötietojen kerääminen siirtyy, kunnes lait ovat voimassa ja väliaikaishallinto aloittaa lakiin perustuvan toimintansa. Ennen lakien voimaantuloa ei ole työnantajaa, jolla olisi oikeus tietoja kerätä, eikä luovuttavilla työnantajilla ole velvollisuutta tietoja luovuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietojen kerääminen henkilötasolla voi alkaa loppukeväästä 2018 kun lait ovat tulleet voimaan. Kun väliaikaishallinnolla on lakiin perustuva asema, se saa tiedot käyttöönsä. Tavoitteena on, että kaikki tiedot on kerätty henkilötasolla viimeistään joulukuussa Tietojen kerääminen talousarviovalmistelua varten Talousarviovalmistelua varten tarvitaan tietoja henkilöstökustannuksista jo ennen kuin henkilötason tietojen luovuttaminen on sallittua. Talousarviosimulaation toteuttamistapa täsmentyy syyskuun aikana kun valtakunnalliset ohjeet ilmoitetaan. Tietoja tullaan tarvitsemaan ainakin maksetuista palkoista ja niiden sivukuluista sekä lomapalkkavelasta vuosilta 2017 ja Todennäköisesti tieto kerätään toimipaikkaja ammattiryhmäkohtaisesti sekä kuukausitasolla. Tiedon keräämiseen on alettava valmistautua mahdollisimman pian. Tieto pitää pystyä keräämään tavalla, joka ei vaadi suurta resursointia luovuttavilta työnantajilta. Maakuntavalmistelun käytössä on oltava ajantasaista tietoa helposti käsiteltävässä ja raportoitavassa muodossa. Valtakunnallisesti valmistellaan tietojärjestelmäratkaisuja tiedon siirtoa varten. Näillä ratkaisuilla kerätään siirtyvän henkilöstön tiedot 2 kertaa esivalmistelun aikana. Luovuttava työnantaja kerää tiedot määrämuodossa Excel-tiedostopohjaan ja tallentaa ne s keskitettyyn järjestelmään. Maakuntaorganisaation väliaikaishallinnon asiantuntijat hakevat ns. palvelukanavan kautta järjestelmään siirretyn tiedon käyttöönsä. Tämä järjestely on käytössä määräajan myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan saakka, jonka jälkeen kerätyt tiedot tuhotaan ja palvelu suljetaan. Valtakunnallisesti valmisteltu Excel-tietopohjainen järjestely tuottaa tiedon vain siitä hetkestä, josta tieto on kerätty. Tietoa ei päivitetä, kun yhden kerran. Kerättävä tieto ei ole siirrettävissä suoraan henkilöstöja palkkahallinnon tietovarannoksi maakunnan toiminnan käynnistyessä, vaan tämän lisäksi tarvitaan palkkajärjestelmissä olevien tietojen konversio maakunnan käyttöön tuleviin järjestelmiin. Luovuttaville työnantajille tiedon kerääminen Excel-tietopohjaan yhteismitalliseen muotoon voi muodostua työlääksi. Maakunnan talous- ja henkilöstövalmistelun näkökulmasta valtakunnallisella järjestelyllä kerättävä tieto on nopeasti vanhentunutta. Tämän vuoksi Satakunnassa on alettu kartoittaa mahdollisuuksia toteuttaa tiedonkeruu luovuttavien työnantajien näkökulmasta mahdollisimman vaivattomasti mutta siten, että maakuntavalmistelun käytössä olisi ajantasaista tietoa helposti käsiteltävässä muodossa. S i v u

49 3.2.5 Yhteistyö maakunnan toimijoiden kanssa Satakuntaliitto on käynnistänyt Satakunnan alueen suurimman henkilöstöhallinnon palvelutuottajan KuntaPro Oy:n kanssa neuvottelut palveluista, joilla KuntaPro Oy voisi tukea henkilöstötiedon keräämistä. Tavoitteena on tehdä tiedon kerääminen ja siirtäminen henkilöstöä luovuttaville työnantajille mahdollisimman vaivattomaksi vaarantamatta siirtyvän tiedon täsmällisyyttä. Pyrkimyksenä on luoda järjestely, jolla siirrettävä henkilöstötieto on myös ylläpidettävissä ajantasaisena Vapaaehtoiseen maakuntavalmisteluun osallistuvien työnantajien osallistuminen henkilöstöselvitykseen syksyllä 2017 Talousarviovalmistelua varten tarvittavaa tietoa henkilöstökustannuksista tarvitaan maakuntavalmisteluun osallistuvilta työnantajilta syksyn 2017 aikana. Maakunnan valmisteluorganisaatio kerää tiedon ryhmätasolla siten, että tietoa ei voida yhdistää yksittäisiin henkilöihin. Henkilöstön siirtämistä varten tarvittavan tiedon keräämisen valmistelu alkaa yhteistyössä henkilöstöä luovuttavien työnantajien kanssa keväällä Varsinaisesti henkilöön yhdistettävissä olevan tiedon kerääminen aloitetaan vasta kun siihen on lainsäädäntöperusta Yhteistyö henkilökunnan kanssa ja väliaikainen YT-elin Maakuntien väliaikaishallinto tulee alkaen tekemään maakuntia sitovia, henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tästä syystä väliaikaishallinnolla on tuolloin velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita (Lähde: KT Työnantajat). Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi, joka on Väliaikaishallinnon ajan henkilöstön edustajat valitaan maakunnalliseen yhteistoimintaelimeen niin, että yhteistoimintalain 14 mukainen yhteistoimintaelin kootaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Henkilöstöä edustavat, 19 :ssä tarkoitettujen yhdistysten tai niiden rekisteröityjen paikallisten alayhdistysten maakunnalliset edustajat, kunnallisten ja valtion pääsopijajärjestöjen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Esivalmisteluvaihe 2:n aikana väliaikainen ytelin toimii epävirallisesti saakka. Väliaikaishallinnon virallistuttua myös yt-elin saa ytlain mukaisen virallisen aseman. Esivalmistelun johtoryhmä valitsee YT-elimeen myös kuusi varsinaista ja heille kuusi varajäsentä työnantajan edustajiksi. Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Toiminnassa noudatetaan hyvän yhteistoiminnan periaatteita, vaikka maakuntavalmistelun varsinaiset päätökset / sopimukset tehdään vasta maakunnan perustamisen jälkeen. Satakunnassa YT-elimen asettaa maakuntahallitus kokouksessaan YT-elimen kokoonpano noudattaa valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten sopimaa kokoonpanoa, jossa henkilöstöä edustavat kunta-alan pääsopijajärjestöjen (KoHo, JUKO, Kunta-alan Unioni) maakunnalliset edustajat. Kustakin pääsopijajärjestöstä valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Väliaikainen valmistelutoimielin esittää kuitenkin maakuntahallitukselle, että se mahdollistaisi päätöksessään myös valtion työntekijöiden edustajien (Pardia) osallistumisen YT-elimen työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella. S i v u

50 Epävirallinen väliaikainen valmisteluelin on ehdottanut maakuntahallitukselle, että seuraavat pääsopijajärjestöjen esittämät tahot nimetään epäviralliseen yt-elimeen: Taho Edustaja Varahenkilö KOHO Virpi Nieminen Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Rantanen Porin perusturva Marie-Anne Saari Porin kaupunki Asko Mansikkamäki Satakunnan pelastuslaitos JUKO Katriina Lähteenmäki Porin kaupunki Heli Salokangas Porin kaupunki Päivi Nurmi Rauman kaupunki Jaana Heino- Mattila Satakunnan TE-toimisto Kuntaalan unioni/jhl Erja Starck koordinoiva pääluottamusmies, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Justen pääluottamusmies, Rauman kaupunki Kuntaalan unioni/jyty Päivi Alho pääluottamusmies, Jyty, Porin kaupunki Satu Lankinen pääluottamusmies, Jyty, Kokemäen kaupunki 4 ICT ja viestintäasiat 4.1 ICT-asiat (erillisprojekti) Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Maakunnan ICT-valmistelu toteutetaan erillishankkeina erillisinä hankkeina Valtiovarainministeriön erillisohjeiden mukaisesti. Maakunnan on järjestettävä tietohallintonsa siten, että tietohallinto voi ottaa vastuun maakuntansa ICTpalvelujen järjestämisestä, muutoksen läpiviennistä ja arkkitehtuurien hallinnasta siirtymävaiheen aikana palvelukeskuksen tehtävät ja palvelut huomioon ottaen. Jokaisen tulevan maakunnan tietohallinnon ja ICT-palvelujen suunnittelu, järjestäminen sekä siirtymän läpivienti on maakunnallisen valmisteluorganisaation vastuulla. Kukin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT-palvelut järjestetään olemassa olevia rakenteita, sopimuksia ja tuottajia käyttäen. Satakuntaliitto on jättänyt hankkeen Satakunnan maakunnan ICT-arkkitehtuurin kehittämiseksi. Keskeisimmät tavoitteet jakautuvat ko. erillishankkeessa osaprojekteittain seuraavasti: - OP1) Tietohallinnon muutos. Päätavoitteena on määritellä perustettavan maakunnan tietohallinnon arvoa tuottava toimintamalli ja myöhemmin aloittaa sen käyttöönottoprosessi. Tavoitteena on, että kaikki tiekartan7 maakunnan tietohallintotehtävät on huomioitu ja suunniteltu ehdotuksen mukaisesti. - OP2) ICT-palveluiden muutos. Tavoitteena on luoda suunnitelma, jolla tietojärjestelmäarkkitehtuurin hyötyjen realisoituminen varmistetaan. Toisin sanoen tarkoituksena on luoda arkkitehtuurikuvaus, jo- S i v u

51 ta myös käytetään ja noudatetaan. Tavoitteena on huomioida monituottajamalli siten, että tarvittava tieto liikkuu ilman esteitä tuottajilta toisille, ja että saman järjestämisvastuullisen tahon ohjauksessa toimii useita tuottajia. Lähtökohtana on toiminnan ja prosessien kehittäminen. - OP3) ICT-infrastruktuurin muutos Tavoitteena on, että kaikki tiekartan ICT-infrastruktuurin osa-alueet on huomioitu ja suunniteltu ehdotuksen mukaisesti. Valmistelun vastuutaho ja erillishankkeen hallinnointi: Satakuntaliitto Vastuuhenkilö: Arttu Perttula Keskeisimmät lopputulokset ovat: Hankesuunnitelma täydentyy Maakuntien tietohallinnon perustamisen suunnitelmaksi (Satakunta) Hankkeen loppuraportti Tietohallinnon toimintamalli, joka sisältää mm. tiedonhallintaan ja tietoturvallisuuteen liittyvät osaalueet. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin kuvaus ICT-ratkaisujen tiekartta, jossa kuvataan, millä hallinnon ja palvelujen tietojärjestelmillä perustettava maakunta aloittaa toimintansa (toimenpide-ehdotukset tietohallinnon ja tietojärjestelmien osalta) Lyhyen aikavälin konsolidointi/integrointi -toimenpideselvitys ja pitkän aikavälin tavoitetilan määritelmä (konsolidoinnin/integroinnin laajuus ja taso). Alustava hahmotelma, mitä dataa, lähdekoodeja ja rajapintoja voidaan tarjota avoimesti maakunnan innovatiivisen kehittämisen tueksi. Alustava suunnitelma maakunnan oman pilotointiympäristön rakentamisesta uusille ohjelmistoille ja ohjelmistointegraatioille, mikä takaa näiden turvallisen testauksen ja käyttöönoton. Alustava suunnitelma maakunnan oman tietoaltaan ja/tai sotebiopankin perustamisesta tutkimus- ja diagnostiikkakäyttöön. Soten asiakas- ja potilastietoja voidaan hyödyntää ensisijaisen käytön lisäksi toissijaisissa käyttötarkoituksissa kuten tutkimustoiminnassa ja innovaatiotoiminnassa sekä toiminnan kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa, palvelujärjestelmän ohjaamisessa ja valvonnassa Rahoitushakemus projektin seuraavaan vaiheeseen Alustava aikataulu: Kokonaisprojekti viedään läpi aikavälillä Haettavalla rahoituksella käynnistetään laajamittaisempi muutosprosessi, joka jatkuu vuosina 2018 ja Esivalmisteluhankkeen viestintä Taustaa: Maakuntauudistuksen esivalmistelun vaiheen 2. vaiheen viestinnän pohjana on aiemman esivalmisteluvaiheen saakka tekemä työ. Työn aikana luotiin Satakunnan muutosvisio ja Satakunta elämää parhaimmillaan-brändi. Valmistelussa tullaan huomioimaan myös mm. mahdollinen kansallinen ohjeistus viestintään esim. uuden maakunnan verkkoviestinnän osalta. S i v u

52 Viestinnän periaatteet ja linjaukset: Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen johtoryhmä (epävirallinen väliaikainen valmistelutoimielin VATE) on päätöksentekoelin, jonka toimijat viestivät aktiivisesti ja jonka toimista viestitään aktiivisesti. Avoin, oikea-aikainen, luotettava, ymmärrettävä ja kohderyhmiään palveleva viestintä varmistaa, että maakunnan toimijoilla ja asukkailla on tarvittava tieto valmistelun etenemisestä ja sen vaikutuksesta heihin. Muutostyöskentelystä viestitään koko prosessin ajan. Väliaikaisen valmistelutoimielimen viestinnän päälinjauksena ovat oikea-aikaiset, yhtenäiset ja hyvin suunnitellut viestit. Maakuntauudistuksen ja VATE:n tavoitteena on viestiä henkilöstölle, eri sidosryhmille sekä kunnille, kaupungeille ja niiden asukkaille avoimesti, luotettavasti ja ymmärrettävästi. Viestinnässä huomioidaan monisuuntainen, monikanavainen ja kohdennettu tiedonkulku. Olennaista on huomioida ja tunnistaa eri kohderyhmien tarpeet ja viestiä aktiivisesti niiden mukaisesti. Aktiivisella viestinnällä tuodaan esiin maakuntauudistuksen kokonaiskuvaa, tavoitteita, etenemistä sekä vaikutuksia. Koska viestinnässä on kyse myös toiminnan vaikuttavuudesta, on yhteinen visio VATE:n toiminnasta ja tavoitteista keskeinen osa maakuntauudistukseen liittyvää muutostyötä. Viestinnässä tavoitellaan yhdenmukaisuutta uskottavuuden lisäämiseksi ja muutoksen keskellä syntyvien epävarmuuksien vähentämiseksi. Yhtenäisen graafisen ilmeen käyttö osaltaan edistää viestinnän yhdenmukaisuutta. Sekä painetuissa materiaaleissa, että verkkoviestinnässä hyödynnetään Satakunta elämää parhaimmillaan - brändiä ja sen viestintäohjeistusta. Vuorovaikutus muutosta valmistelevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välillä on merkittävässä roolissa, sillä uudistuksen onnistuneeseen läpivientiin vaaditaan aktiivista yhteistyötä, vahvaa ja motivoivaa johtajuutta sekä sitoutunutta, ammattitaitoista henkilöstöä. Jokainen valmistelutoimielimen toimija on siten myös aktiivinen viestijä. Toimijat antavat omalla esimerkillään kasvot muutokselle, motivoivat ja sitouttavat: heillä on keskeinen rooli vuoropuhelussa maakunnan eri toimijoiden kanssa. Toimijat osaltaan informoivat taustaorganisaatiotaan ja sidosryhmiään muutostyöskentelyn etenemisestä. VATE:n viestintää hoidetaan ammattimaisesti ja jatkuvasti kehittyen. Viestinnän rooli uudistustyöskentelyssä on merkittävä ja se on resursoitu omana toimintonaan. Viestinnän toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta voidaan varmistua sen tehokkuudesta ja toimivuudesta. Viestinnän periaatteita voidaan tarkentaa muutostyön edetessä. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan Valtiohallinnon viestinnän periaatteet ja linjaukset sekä ensimmäisen esivalmisteluvaiheen työskentely. Viestinnän organisointi: Viestinnän vastuuvalmistelija: Viestinnän vastuuvalmistelijana maakuntauudistuksessa toimii viestintäasiantuntija Taru Naskali. Hän kokoaa tuekseen 5-10 hengen viestintätyöryhmän, jonka edustajat tulevat eri muutosorganisaatioista. Organisointi tukee ja mahdollistaa tavoitteiden mukaista viestintää: viestinnän eri osa-alueita toteutetaan koordinoidusti sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Käytännön tiedottamisesta vastaavat puheenjohtaja ja muutosjohtajat yhdessä viestinnästä vastaavien ammattilaisten kanssa. Kuntalaiset, eri sidosryhmät, henkilöstö ja media pidetään ajan tasalla suunnitelmista, tehtävistä päätöksistä ja niiden perusteista. Tiedonkulun varmistamiseksi nykyaikaisia viestintäkanavia hyödynnetään monipuolisesti. Mediasuhteiden hoidossa noudatetaan avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita. Viestintätyöryhmälle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. S i v u

53 Häiriötilanteet ja kriisiviestintä: Toimiva tiedonkulku ja viestintä luovat edellytykset selviytyä tilanteista, joissa tarvitaan tehostettua viestintää. Mahdollisten kriisi- ja häiriötilanteiden viestintää hoidetaan pitkälti normaaliolojen ohjein ja järjestelyin. Mahdollisissa häiriötilanteissa olennaista on, että tiedonkulku eri toimijoiden välillä on sujuvaa ja tiedotusvastuut ovat selkeät. Kriisitilanteissa vaaditaan selkeää johtajuutta sekä avointa, informatiivista viestintää organisaation sisällä, mutta myös julkisuudessa. Ensisijaisessa vastuussa kriisiviestinnästä ovat puheenjohtaja ja muutosjohtajat. Viestintäammattilaiset toimivat käytännön apuna. 5 Omaisuuden ja sopimusten siirrot ja niistä annettavat selvitykset 5.1 Maakunnan kiinteistöt Maakuntaan siirtyvien kuntayhtymien kiinteistövarallisuus siirretään maakuntauudistuksessa vuoden 2017 alussa perustetulle Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Yhtiö huolehtii myös kunnilta ja muilta vuokranantajilta vuokrattavien tilojen vuokraamisesta maakunnille. Satakunta on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa valittu valtakunnallisen kiinteistöselvitysprojektin pilottimaakunnaksi. Valtakunnallisen selvitys valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Syys- lokakuussa valittava kiinteistöasioiden vastuuvalmistelija toimii maakunnan yhteyshenkilönä Maakunnan Tilakeskukseen ja osallistuu valtakunnallisiin valmisteluryhmiin. Vastuuvalmistelija kokoaa tiiviin asiantuntijaryhmän tuekseen. Ryhmä tulee koostumaan 5-7 maakunnan sote- ja maku-kiinteistöjen edustajista sekä muista asiantuntijoista. Vastuuvalmistelijan ja työryhmän tehtäviä ovat esivalmistelun aikana mm. - osallistua vuokrattavien tilojen vuokran määrittelyyn huhtikuun 2018 loppuun mennessä - Viiteryhmän informointi ajantasaisesti - Tilakeskuksen vastinparina toimiminen (maakunnan tila-asioiden edustaja) - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Jatkovalmistelussa 6/ /2019 tehtäviä ovat mm. - Alustavien vuokrasopimusten läpikäynti ja neuvottelu - Maakunnalle vuokrattavien tilojen (toiminnan) katselmointi - Investointitietojen tarkistaminen - Selvittää maakunnille siirtyvät kiinteistöt, niiden kunto ja tekniset ominaisuudet, niiden kustannusrakenne ja velat ja muut vastuut, niiden hallintoon ja hoitoon liittyvä henkilöstö ja palvelu- ym. sopimukset - Vuosina 2018 ja 2019 tapahtuvien muutosten, investointien yms. vaikutukset vuokrasopimuksiin Vastuuvalmistelija toimii työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan vastuuvalmistelijan määrittämällä tavalla. Työryhmän työskentelyaikataulu on riippuvainen valtakunnallisista linjauksista ja lainsäädännön aikatauluista. Lopullisia linjauksia ja sopimuksia voitaneen tehdä vasta v S i v u

54 Työryhmä raportoi toiminnastaan maakuntakonsernin valmistelusta vastaavalle muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. 5.2 Maakunnalle siirtyvien sopimusten läpikäynti Maakunnalle siirtyviä sopimuksia on selvitetty satasote- ja maku-valmistelun aikana. Esivalmistelun jatkuessa tehtyjä selvityksiä hyödynnetään siirtämällä tietoja sopimushallintaa varten hankittuun Cloudiajärjestelmään. Samalla tiedot yhdenmukaistetaan ja havaitut puutteet korjataan. Tietokannan avulla saadaan mahdollisimman tarkkakuva koko siirtyvästä sopimuskannasta. Tietokannan avulla voidaan aloittaa valmistelut sopimuskannan yhtenäistämiseksi sekä valmistella tarpeettomien tai päällekkäisten sopimusten irtisanomista ja muita sopimusjärjestelyjä. Järjestelmässä on myös työkalut olemassa olevien ja uusien sopimusten elinkaaren hallintaan. Järjestelmäkokonaisuuteen sisältyy suora liittymä kunnille ja muiden maakuntauudistukseen osallistuvien organisaatioille, joten kannassa olevia sopimustietoja voidaan päivittää ja sinne voidaan viedä uudet ja päättyvät sopimukset reaaliaikaisesti. Sopimusten hallinnan lisäksi kantaa hyödynnetään maakunnan talouden simulointiprojektissa. Sopimusten vastuuvalmistelijana toimii maakunnan esivalmistelun lakimies, joka kokoaa tiiviin valmisteluryhmän tuekseen maakunnan sopimusasiantuntijoista. Järjestelmän käyttöönotto aloitetaan lokakuussa Kerätyt taustatiedot viedään järjestelmään marraskuun alkuun mennessä. Sopimusten päivitykset alkavat marraskuussa Järjestelmä on kaikkien osallistuvien organisaatioiden käytettävissä koko maakuntavalmistelun ajan saakka. 5.3 Maakuntakonsernin rakenne 2020 Maakuntavaltuusto päättää maakuntakonsernin rakenteesta ja organisaatiosta keväällä ja kesällä Konsernirakenteen suunnittelu pääsee varsinaisesti alkamaan, kun valmisteilla olevasta lainsäädännöstä saadaan riittävä pohja maakunnan toiminnan reunaehdoista. Valmistelussa ovat vielä mm.: - asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisen tavat - kasvupalvelun toteuttamisen tavat - liikenneasioiden toteuttaminen maakunnassa Alustava maakunnan konsernimalli luodaan keväällä 2018 talouden simuloinnin yhteydessä. Mallia täydennetään valmistelun kuluessa. Päätöksen maakunnan konsernirakenteesta tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto keväällä Maakuntastrategian laatiminen ja valmistelun koordinointi Maakuntalain 35 säädetään maakuntastrategian laatimisesta. Uuden maakunnan maakuntastrategia on laaja kokonaisuus, joka läpäisee koko tulevan maakunnan toiminnan. Maakuntastrategian velvoitta- S i v u

55 vuus tulee olemaan luonteeltaan poliittista ja toiminnallista eli se ohjaisi päätösvalmistelua ja päätöksentekoa. Maakuntastrategia ei siten olisi oikeudellisesti sitova tai valituskelpoinen asiakirja. Maakuntastrategiaan pohjautuvat yksittäistä asiaa koskevat päätökset tehtäisiin erikseen. Strategialle syntyy kuitenkin välillisesti myös oikeudellista sitovuutta maakunnan vuosittaisen talousarviopäätöksen yhteydessä, sillä talousarviossa päätettyjen tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua maakuntastrategiaan. Maakuntastrategian luomisessa uudelle maakunnalle tarvitaan väliaikaishallinnon aikana horisontaalista koordinointia läpi kaikkien uuden maakunnan toimialojen. Maakuntastrategia tulee valmistella siten, että uusi maakuntavaltuusto voi käsitellä sen viimeistään vuoden 2018 lopulla vuoden 2019 toiminta ja - talousarvion yhteydessä. Maakuntastrategiassa maakuntavaltuuston tulisi linjata ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ainakin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelutavoitteisiin, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan, maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä alueiden käyttöön, elinympäristöön ja aluekehittämiseen liittyen. Maakuntalain säännös korostaa maakuntavaltuuston asemaa maakunnan toiminnan ohjaajana, maakuntakonsernin emoyhteisönä sekä maakunnan taloudesta vastaavana toimielimenä. Se myös velvoittaa maakuntavaltuustoa ottamaan selkeästi kantaa siihen, mihin maakunnan resurssit suunnataan Maakuntastrategian valmistelussa tulee maakuntalain huomioon otettavat asiat Maakuntastrategian laadinnassa tulee ottaa maakuntalakiluonnoksen 35 % mukaan ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Maakunnan vision, strategian ja palvelustrategian laatiminen 2. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Momentin 1 kohdan mukaan strategiassa linjataan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden määrittely perustuu tietoon asukkaiden hyvinvoinnin tilasta, mitä kuvataan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 :ssä tarkoitetussa alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. 3. Strategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (sote + 11 muuta toimialaa) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset. Tällä tarkoitetaan erityisesti maakunnan palvelu-tuotantostrategiaa, jossa linjataan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamiseen, hankintoihin sekä palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen, omistajaohjaukseen ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä näkökohtia. 4. Maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet palvelulupaukset toimialoille. Osana maakuntastrategiaa voidaan päättää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 15 :ssä tarkoitettu maakunnan palvelulupaus. S i v u

56 Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden. 5. Maakuntastrategiassa tulee linjata alueen (maakuntaohjelma), alueiden käytön, elinympäristön laadun (maakuntakaavat) ja alueen elinkeinojen kehittämisen strategiset tavoitteet (maakuntaohjelma). Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan uuden maakunnan maakuntastrategiaan liittyvä maakuntaohjelma valmistellaan nykyisen, voimassa olevan aluekehityslainsäädännön perusteella Satakuntaliiton toimesta. Uuden maakunnan maakuntavaltuusto voi halutessaan muokata maakuntaohjelmaa. Valmistelutyössä tulee huomioida SOVA-lain mukaiset kuulemiset. 6. Maakunnan omistajapolitiikka Maakuntastrategia sisältää maakunnan omistajapolitiikkaa ja ohjausta koskevat linjaukset. Mm. linjaukset maakunnan omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten suhteen sekä näkökulmat siitä miten maakunnan strategista hankintaosaamista kehitetään. 7. Maakunnan henkilöstöpolitiikka Maakuntastrategia sisältää myös maakunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset (henkilöstrategia tai -ohjelma). 8. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Maakuntavaltuusto linjaa strategiassa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kokonaisuutta. Maakuntalain ehdotetun 23 :n mukaan maakuntavaltuuston tulee huolehtia monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. 9. Talousarviorunko 4/2018 Maakuntastrategia tulee kytkeä maakunnan taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 :n mukaisesti. Työssä on huomioitava myös Valtionvarainministeriön kanssa käytävät simulointibudjettikeskustelut (11/2017, kytkös JTS:ään) sekä toiminnalliset aluekehityskeskustelu Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Maakuntastrategiassa tulee tehdä myös arvio tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. S i v u

57 5.4.2 Maakuntastrategian eri osa-alueiden ja tasojen tarkastelua Maakuntastrategiaa voidaan tarkastella sen laajuuden vuoksi hierarkkisena strategisena kokonaisuutena, joka muodostuu eri osista ja tasoista. Maakuntastrategia asettaa: 1. tavoitetilan koko maakunnalle, sille millainen maakunta haluaa olla? 2. tavoitetilan maakuntakonsernin sisäiselle toiminnalle: miten maakunta toimii ja järjestää palvelunsa? 3. vaikuttavuustavoitteet maakunnan omalle toiminnalle. Kärkenä voidaan pitää maakuntastrategian ydintä, dokumenttia, missä määritetään mm. maakunnan visio, arvot ja muut keskeiset periaatteelliset linjaukset. Strategiassa on myös toteuttamisohjelmia, joita saatetaan kutsua myös osastrategioiksi. Maakuntastrategian toteuttamisohjelmat tai osastrategiat ovat poikkihallinnollisia ja koskettavat kaikkia tai useita maakunnan toimialoista. Niiden laatiminen ja toteuttaminen edellyttävät monitoimijaisuutta sekä verkostoitumista niin maakunnan sisällä kuin usein myös maakuntaorganisaation ulkopuolella. Esimerkiksi palvelujen järjestäminen ja kehittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elinvoiman kehittäminen, omistajapolitiikka, talouden tasapainottaminen jne. ovat keskeisiä osa-alueita, joiden kehittämistä voidaan lähestyä poikkihallinnollisten ohjelmien kautta. Osa strategiasta lähinnä päivitetään uuden maakunnan maakuntavaltuuston toimesta. Tällainen osa on esim. aluekehityslain mukainen maakuntaohjelma, joka asettaa osaltaan tavoitteita sille, millainen maakunta haluaa olla. Kuvassa X. on esitetty maakuntastrategian osa-alueet ja eri tasot. Kuva 8. Maakuntastrategian eri osa-alueet ja tasot. S i v u

58 5.4.3 Maakuntastrategian valmistelun organisointi ja vastuutahot väliaikaishallinnossa - Maakuntastrategia tulee olemaan hierarkkinen kokonaisuus, jonka eri osat valmistellaan väliaikaishallinnon eri valmistelulinjojen toimesta. Maakuntastrategia on rakennettava rahoitusraamin ja maakunnan kantokyvyn mukaiseksi, maakuntastrategia muodostaa talousarvion ja toimintasuunnitelman rungon. Maakuntastrategian on oltava riittävän yksityiskohtainen ja konkreettinen, jotta järjestäjätuottaja-roolit eriyttävässä maakuntarakenteessa ei synny demokratiavajetta, ja jotta järjestäjä (maakuntavaltuusto) aidosti ohjaa palvelutuotantoa. - Maakuntastrategian on oltava riittävän konkreettinen ja yksityiskohtainen, jotta monituottajamallissa toimijat toimivat suunnitellulla tavalla, ja jotta kustannukset eivät karkaa (mm. hoitoketjujen tarkka kuvaaminen. Valmisteluprosessin aikana huomioitava päättäjien ja henkilöstön laaja osallistaminen strategiaprosessiin - Maakuntastrategian kokoamisen koordinointivastuu on elinvoimapalvelut-linjassa, mutta strategian kokoamisessa tarvitaan vahvaa yhteensovitusta konsernihallinnon ja sote-valmistelulinjan kanssa. Maakuntastrategian laatimisen organisointi (luonnos) - Ohjausryhmä: poliittinen ohjaus-/seurantaryhmä ohjaa, seuraa, ottaa kantaa - Johtoryhmä: toimialuetason muutosjohtajat & väliaikainen valmistelutoimielin (esivalmisteluvaihe 2:n johtoryhmä) - Valmistelun koordinaatioryhmä: muutosjohtajat + maakuntastrategian vastuuvalmistelijat (1-3 kpl), + VATE:n edustajat - Valmisteluryhmät kaikilla maakuntastrategian osa-alueilla Arviointi ja seuranta: Maakuntavaltuusto suorittaa Aikataulu: Valmistelutyö käynnistyy työsuunnitelman hyväksymisellä marras-joulukuussa Alustava luonnos valmistelun vuosikellosta on esitetty kuvassa 9. (Kuvan tekstit muokataan näkyvämmäksi). Kuva 9: Maakuntastrategian laatimisen vuosikello. S i v u

59 6 Muu hallinto 6.1 Talousarvion valmistelu vuodelle 2018 Esivalmistelun kustannukset sisältyvät saakka Satakuntaliiton talousarvioon. Valmisteluun on myönnetty Satakuntaliitolle valtionavustusta pääosin 90% rahoituksella. Satakuntaliitto rahoittaa 10% rahoitusosuuden taseeseen kertyneillä ylijäämävaroilla niin, että kuntien jäsenkuntienmaksuosuuksiin ei uudistuksen vuoksi synny korotuspainetta. Seuraavassa yhteenvedossa on selvitetty maakuntauudistukseen myönnetty ja valtion talousarvioesitykseen sisältyvä tuleva rahoitus vuosille 2017 ja Kuva 10. Maakuntauudistusta varten Satakuntaan vuoden 2017 aikana myönnetty rahoitus. Maakuntavalmistelun talousarvio vuoden 2018 jälkimmäiselle puoliskolle valmistellaan keväällä 2018 VATEn toimesta. VATE vahvistaa talousarvion, kun uusi maakunta aloittaa itsenäisenä organisaationa Samalla on aloitettava talousarvion valmistelu vuodelle Vuoden 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto ja sen valitsemat toimielimet vastaavat vuoden 2019 talousarvion toimeenpanosta ja käynnistävät vuoden 2020 talousarviovalmistelun talouden simulaatioprosessista saatujen kokemusten pohjalta. 6.2 Maakuntavaalien valmistelu Maakuntavaalit pidetään nykytiedon mukaan lokakuussa 2018 ja uudet maakuntavaltuustot aloittavat toimikautensa Vaalien valmistelun ja toteutuksen ohjeistuksesta vastaa Oikeusministeriö. Vaaleja varten on valtion budjetissa varattu 15,8 M määräraha. S i v u

60 Väliaikainen valmistelutoimielin osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen asettamalla hyvissä ajoin ennen vaaleja maakuntavaalilautakunnan. Sen jäsenten tulisi edustaa maakunnan kunnissa edellisissä eli vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Ensimmäisissä maakuntavaaleissa annettujen äänestyslippujen laskennasta huolehtii vaalipiirilautakunta 6.3 Muu hallinnon valmistelu Uuden maakunnan perustamisessa on paljon hallintokäytäntöihin ja hallintokulttuureihin liittyvää kehittämistä, jotka hahmottuvat valmistelun kuluessa. Näitä ovat mm. - hallinnon sähköisten välineiden ja kanavien laaja käyttöönotto - tiedolla johtamisen menetelmät ja järjestelmät - yhteisen asianhallinnan ja arkistoinnin menettelyt ja järjestelmät ja yhteinen TOS Luettelo täydentyy valmistelun kuluessa. Maakuntien yhteisiä hallinnon järjestelmiä, käytäntöjä ja standardeja kehitetään maakunnan oman valmistelun lisäksi myös valtakunnallisesti erityisesti taloushallinnon ja asiahallinnan alueilla. S i v u

61 OSA C: 7 Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu 7.1 Taustalla Satasoten valmistelu Sote-uudistuksen valmistelu käynnistyi Satakunnassa tammikuussa Yhtenä ensimmäisenä tehtävänä oli laatia uudistushankkeelle, Satasotelle, projektisuunnitelma. Suunnitelma valmistui keväällä 2016, ja hyväksyttiin kuntien valtuustoissa kesäkuussa samana vuonna. Uudistusta vietiin eteenpäin Satasoten projektisuunnitelman mukaisesti. Satasoten ja maakuntauudistuksen valmistelun linjat yhdistyivät alkaen. Kesällä 2017 todettiin myös, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan vasta alkaen. Uudistuksen valmistelussa päätettiin, että työryhmien toimeksiantoa tulee tarkentaa vastaamaan em. muutoksia. Samassa yhteydessä todettiin, että myös työryhmien kokoonpanoa voidaan tarkistaa. Satasoten projektisuunnitelma on todettu valtakunnallisesti erinomaiseksi, eikä itse projektisuunnitelmaan tehdä muutoksia. Projektisuunnitelman linjaukset ohjaavat edelleen valmistelua, mutta työryhmien työn tueksi laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelma ja samalla esitetään muutoksia kokoonpanoon, jotta toimintaa voidaan parantaa. 7.2 Tarkennetun toimintasuunnitelman valmistelu Tarkennettu toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä Satasoten työryhmien puheenjohtajien kanssa. Muutosjohtaja Terttu Nordman ja hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi haastattelivat kaikki 17 Satasotetyöryhmien puheenjohtajaa välisenä aikana. Haastattelujen ja työryhmien puheenjohtajien täyttämien lomakkeiden perusteella laadittiin työryhmille tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle Tässä tarkennetussa suunnitelmassa ei ole esitetty aiempien Satasoten Hallinto ja talous-, ICT-, Viestintä- ja Henkilöstötyöryhmien tarkennettua toimintasuunnitelmaa. Puheenjohtajien kanssa käytiin keskustelu, ja he laativat oman suunnitelmansa, joka on tarvittaessa saatavilla. Kuitenkin jatkossa ko. ryhmät ovat ns. konsernitason ryhmiä, joiden koordinaatiosta vastaa muutosjohtaja Jukka Mäkilä. 7.3 Työryhmien kokoonpano ja alatyöryhmät Työryhmien puheenjohtajat pysyvät pääosin samoina kuin aiemmissa ryhmissä. Kuitenkin niissä työryhmissä, joiden ydinalueella muutosorganisaatiossa työskentelee vastuuhenkilö, hän toimii oman erikoisalansa työryhmän puheenjohtajana. Työryhmiin ehdotetaan valittavaksi pääosin samoja henkilöitä, joita niissä on ollut aiemminkin. Jatkuvuuden kannalta on tärkeä, että erityisesti aktiivista kehittämisotetta osoittaneet henkilöt jatkavat koordinoivassa päätyöryhmässä. Tarvittaessa työryhmiin esitetään myös uusia jäseniä. S i v u

62 Kuitenkin työryhmien toiminnassa ja koordinoinnissa huomattiin ajalla 06/ /2017 puutteita. Osa työryhmistä oli selkeästi liian suuria, jotta niiden työskentely olisi ollut hedelmällistä. Lisäksi osa työryhmien jäsenistä osallistui harvoin tai ei lainkaan työryhmän toimintaan. Toiminnallisesti ja työryhmän työskentelyn onnistumiseksi on tarpeen, että koordinoivan päätyöryhmän koko on pienehkö, n jäsentä. Työryhmille annetaan oikeus nimetä alaisuuteensa alatyöryhmiä, joihin he kutsuvat tarvittavat asiantuntijat laaja-alaisesti. Työryhmätyöskentelyssä on huomioitava asiakkaiden, järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, seurakuntien ja muiden sidosryhmien rooli. Työryhmän on määriteltävä alatyöryhmän toimeksianto, tehtävät ja aikataulu. Työryhmä koordinoi alatyöryhmien työtä. Alatyöryhmien toimeksianto voi olla hyvin rajattu ja lyhyt. Tarvittaessa työryhmät voivat hyödyntää myös osallistavia työpajoja tai muita menetelmiä tehtäviensä hoitamisessa. Kaikissa työryhmissä (pää- ja alatyöryhmissä) huomioidaan henkilöstöjärjestöjen edustus. Pääsääntö on, että kaikkiin työryhmiin nimetään yksi henkilöstön edustaja. Järjestöt koordinoivat yhteisesti, millainen edustus mihinkin ryhmään valitaan. Järjestöt valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön, jolle puheenjohtajat välittävät nimeämispyynnön aina, kun uusia alatyöryhmiä nimetään. Henkilöstöjärjestöjen edustajilta edellytetään aktiivista osallistumista työryhmän toimenpiteiden suorittamiseen. Kaikille jäsenille on mahdollista osoittaa varajäsen. Varsinainen jäsen huolehtii, että varajäsen osallistuu toimintaan hänen ollessaan estynyt. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden muutosagentit, projektipäälliköt tai muut vastuuhenkilöt kutsutaan niiden työryhmien kokouksiin, joiden tehtäväkenttään kuuluvia asioita hankkeet kehittävät. Hankkeiden ja työryhmien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Työryhmät ohjaavat osaltaan hankkeiden toimintaa, ja toisaalta vievät niiden tavoitteita käytäntöön. Työryhmien puheenjohtajat ovat laatineet oman ehdotuksensa työryhmän kokoonpanosta, joka toimitetaan pohjaehdotuksena työryhmään kutsuttaville organisaatioille. 7.4 Valmistelu ja päätöksenteko Työryhmät valmistelevat niille asetettuja tehtäviä tavoitteellisesti siten, että tuotokset ja tulokset valmistuvat annetussa aikataulussa. Kaikessa työryhmätyöskentelyssä tulee huomioida asiakkaiden ja sidosryhmien äänen kuuluminen. Lainsäädännön ja ministeriöiden ohjeet on huomioitava, toimintamallien ja rakenteiden suunnittelussa. Kaikessa kehittämisessä edellytetään myös huomioitavan asiakaskeskeisyys, horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, digitaalisten ja sähköisten palveluiden tuomat mahdollisuudet ja palveluiden painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheeseen. Työryhmät raportoivat toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, joka vie raportit VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Mikäli työryhmän työ ei etene aikataulun mukaisesti, puheenjohtajan on tuotava se välittömästi tiedoksi muutosjohtajalle. Lainsäädännön keskeneräisyys aiheuttaa valmistelulle omat haasteensa, jotka saattavat vaikuttaa toimintasuunnitelmiin tai aikatauluihin, mutta voimaan tulevien lakien edellyttämät toimenpiteet huomioi- S i v u

63 daan valmistelussa ensisijaisesti. Lisäksi jos Satakunta saa rahoituksen valinnanvapausmallien pilotointiin, pilottihankkeiden vaatimukset huomioidaan työryhmien työskentelyssä. Työryhmät tekevät esityksiä tulevista, käyttöön otettavista toimintamalleista sote-muutosjohtajalle. Esitykset menevät muutosjohtajan kautta VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Tarvittaessa esitykset hyväksytetään myös kunnissa ja kuntayhtymissä. 7.5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelulinjan tarkempi toimintasuunnitelma, työryhmien kokoonpanot ja aikataulut Lasten ja perheiden muutosohjelma (LAPE) LAPE-työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia ja ottaa pilottien kautta maakunnissa ja kunnissa käyttöön lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toimintakulttuurin toimintamallit - Kehittää perhekeskustoimintamallia ja ottaa malli käyttöön - Vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena ottamalla käyttöön yhtenäisiä toimintamalleja ja varhaisen tuen menetelmiä - Kehittää erityis- ja vaativimman tason palveluiden integroituja toimintamalleja - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. LAPE-työryhmän tavoitteena on muutosohjelman mukaisesti uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut lapsi- ja perhelähtöisiksi integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmaa toteutetaan niin, että LAPE- työryhmä (jatkossa myös SATULA-hankkeen ohjausryhmä) tukee muutosohjelman eri osa-alueiden alatyöryhmien, SATULAhankkeen työntekijöiden ja muutosagentin käytännön uudistustyötä. Satakunnassa keskeisiä LAPE-ohjelman mukaisia tavoitteita ovat: 1. Palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon (mm. satakuntalaisen perhekeskusmallin rakentaminen). 2. Työn tuloksena rakentuvat maakunnalliset lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, jotka toteuttavat muutosohjelman sisällöllisiä tavoitteita. Erityisenä painopisteenä on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa osallisuutta ja toimintakulttuuria tulevien kuntien ja maakunnan päätöksenteossa ja palveluissa. 3. Erityistason palveluiden uudistamisessa luodaan asiakaslähtöistä integraatiota ja varmistetaan erityisosaamista edellyttävät palvelut niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. 4. Huomioidaan lapsen arki varhaiskasvatuksessa ja koulussa, vahvistetaan yhteistyötä (SI-SOTE), tuetaan yhteisöllisyyttä sekä yksilöllistä oppilashuoltoa eri toimijoiden yhteistyöllä ja osaamisen integraatiolla. S i v u

64 5. Vaativin erityistason palvelukokonaisuus luodaan Länsirannikon OT-keskukseen yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien kanssa. 6. Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin julkisen talouden haasteet huomioiden. Yhteenvetona LAPE-ohjelmassa kaikkea toimintaa ohjaavat seuraavat toimintaperiaatteet: - Lapsen oikeudet - Lapsi- ja perhelähtöisyys johtamisessa, yhteistoiminnassa ja asiakastyössä - Lasten, nuorten ja perheiden sekä työntekijöiden osallisuus ja vastavuoroinen kohtaaminen - Voimavarojen vahvistuminen ja perheen monimuotoisuuden huomioiminen - Helppo palveluihin pääsy (saavutettavuus) - Nopea palvelutarpeen arviointi ja avun saanti, palvelujen jatkuvuus - Vertaistuki ja yhteisöllisyys - Vaikuttavien menetelmien käyttö, osaamisen jatkuva vahvistuminen, kustannustietoisuus. LAPE-työryhmä toimii SATULA-hankkeen ohjausryhmänä kuitenkin niin, että hankkeen vastuullisella johtajalla ja hallinnon yhteyshenkilöllä on osallistumis- ja puheoikeus ohjausryhmän kokouksiin. LAPEtyöryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Maakunnallisia alatyöryhmiä perustetaan kunkin tavoitteen 1-4 toteuttamiseksi. Alatyöryhmän kokoonpano vaihtelee kunkin kehittämiskokonaisuuden sisällön mukaisesti. Kaikissa alatyöryhmissä huomioidaan asiakkaiden edustus. Alatyöryhmien tehtävänä on mm. kehittämistyön käytännön etenemisen toimenpiteiden suorittaminen, ammattilaisten ja eri toimijoiden verkostoitumisen lisääminen ja tiedon levittäminen sekä projektihenkilöstön käytännön tason toimenpiteiden toteuttamisen tukeminen. Kukin alatyöryhmä kokoontuu noin 1krt/kk tai tarpeen mukaan. Maakunnallinen Lape-työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen sote-maku-valmisteluorganisaation kanssa siten, että Lapemuutosohjelman tavoitteet integroituvat uuteen palvelukokonaisuuteen. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. LASTEN JA PERHEIDEN MUUTOSOHJELMA (LAPE) Ehdotus päätyöryhmäksi: Mirja Antila, puheenjohtaja, LAPE-muutosagentti Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Posa, varapuheenjohtaja Eura Huittinen Karvia Kokemäki Pori SATSHP/psykiatria SATSHP/muut lasten palvelut Rauma Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Koulutoimen edustus S i v u

65 Varhaiskasvatuksen edustus MLL Yritysten edustus Henkilöstöjärjestöjen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

66 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutoksen toteuttaminen Alatavoite 1: Lapsiystävällisen hallinnon toimintamalli, päätösten lapsivaikutusten arviointi ja välineet lapsilähtöiseen budjetointiin Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Laaditaan nykytilakartoitus 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät Nykytilakartoitus Järjestetään maakunnallinen aloituskoulutus Edellisten pohjalta koordinoidaan ja tuetaan pilottikuntia toimintamallin luomisessa. Tuetaan eri hallinnon aloilla työskentelevää henkilökuntaa mm. viestinnän ja koulutuksen avulla. Laajennetaan pilotointia koko Satakunnan alueelle 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Pilottikunnat: Pori, Karvia ja Huittinen 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät Koulutus Kunnilla välineet lapsivaikutusten arviointiin, lapsibudjetointiin & valmiudet lapsen oikeusperustaisuuden arviointiin. Henkilöstön koulutukset Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin laajentaminen Satakunnassa - tavoitteena lapsiystävällinen maakunta Alatavoite 2: Perheystävällisen työpaikan toimintamalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan mukaan lähtevät työpaikat 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, yritykset Työpaikkakartoitus Luodaan ja kuvataan lapsiystävällisen työpaikan satakuntalainen malli. Tarjotaan pilottiorganisaatioille koulutusta, verkosto- ja koordinointitukea perheystävällisen työpaikan toimintamallista. Laajennetaan toimintamallia uusiin yhteistyökumppaneihin 11/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä Alatavoite 3: Osallistuminen kansalliseen kehittämistyöhön Jatketaan mukanaoloa kansallisessa kehittämistyössä Toimenpiteen 10/ /2018 SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, mukaan lähtevät yritykset, oppilaitokset SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, mukaan lähtevät yritykset Lapsiystävällisen työpaikan satakuntalaisen mallin kuvaus, Koulutukset. Pilotoinnit ja niiden tuki Satakunnassa on runsaasti työpaikkoja, jotka ottavat käyttöön perheystävällisen työpaikan toimintamallin. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät Valtakunnalliset linjaukset viety käytäntöön Satakunnassa S i v u

67 Tavoite 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Alatavoite 1: Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Satakunnassa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kootaan perhekeskustoimintamallin maakunnallinen kehittämisryhmä, joka kokoontuu 10/2018 asti kerran kuukaudessa 1 x kk 10/ /2018 LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset Suunnittelutyö Työstetään aktiivisesti perhekeskusmallia ja toimintamallikuvauksia 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Koulutetaan henkilöstöä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilotoidaan mallia pilottikuntien toimesta Juurrutetaan mallia valtakunnalliset linjaukset huomioiden 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilottikunnat: Pori, Rauma, POSA, Huittinen, Eura 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät Perhekeskustoimintamallin kuvaus Henkilöstökoulutukset, ammattilaisten osaamisen lisääminen Pilotointi Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli on valmis käyttöön otettavaksi koko maakunnassa Alatavoite 2: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen vanhemmuuden ja parisuhteen tuen muotoihin 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilai- Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä tokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea S i v u

68 Alatavoite 3: Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen eropalveluihin 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilai- Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä tokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea Alatavoite 4: Näyttöön perustuviin menetelmien käyttöönotto Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kootaan ja arvioidaan tietoa näyttöön perustuviin menetelmiin (esim. LP, IV ja MDFT) liittyen 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen Otetaan käyttöön näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakki 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä Alatavoite 5: Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen maahanmuuttajaperheiden tukemiseen Kehitetään turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palveluita. Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea Yhtenäiset toimintatavat käytössä Satakunnassa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10 12/2017 SATULA-hanke, Kunnat, kuntayhtymät, Selvitys ja arviointi eri LAPE-työryhmä kohderyhmä, järjestöt, malleista seurakunnat, oppilaitokset 01 03/2018 SATULA-hanke, Kunnat, kuntayhtymät, Ehdotus, joka sisältää LAPE-työryhmä, kohderyhmä, järjestöt, toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset alatyöryhmä seurakunnat, oppilaitokset 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea S i v u

69 Tavoite 3. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Alatavoite 1: Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan kuntien yhteisöllistä hyvinvointityötä 10 12/ 2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset, järjestöt, Selvitys Otetaan käyttöön ja juurrutetaan opiskeluhuoltotyön yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavat yhtenäiset toimintamallit 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilottikuntina Porin sivistystoimi, Rauman kasvatus- ja opetustoimi, SATSHP psykiatria, Kokemäki lastensuojelu seurakunnat Muut kunnat ja kuntayhtymät (varhaiskasvatuspäälliköt, sivistysjohtajat, oppilaitosten rehtorit, oppilashuollon toimijat, kuten. kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, kasvatus- ja opetushenkilöstö), kohderyhmä, järjestöt Maakunnallinen toimintamalli, joka määrittelee toimijoille yhteisöllisen opiskelu- ja hyvinvointityön tehtävät sekä lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Yhteistyö eri toimijoiden (erit. sote ja sivistys) kanssa helpottuu. Henkilöstön osaaminen lisääntyy. Alatavoite 2: Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä ja toimintatapoja 10 12/ 2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset Selvitys Kehitetään ja mallinnetaan lapsi- ja nuorisolähtöinen yksilökohtainen opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuus Vahvistetaan henkilöstön osaamista 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat Kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset Lapsi- ja nuorisolähtöinen yksilökohtainen opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuuden kuvaus ja ehdotus yhtenäisistä toimintatavoista Koulutukset Henkilöstön osaaminen lisääntyy S i v u

70 Tavoite 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Alatavoite 1: Erityis- ja perustason palveluiden yhteistyön toimintamallien luominen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Monitoimijaisen arviointimallin ja yhteistyön sekä osaamisen yhdistämisen suunnittelutyö on nykyisten arviointimenetelmien kartoitusten jälkeen lähtenyt liikkeelle yhteistyössä Rauman perusja erityistason lapsi- ja perhepalveluiden toimijoiden kanssa. 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Monitoimijainen arviointimallin kuvaus ja käyttöönotto Henkilöstölle suunnatut koulutukset Järjestetään mallin suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät henkilöstön koulutukset. Kartoitetaan jalkautuvien menetelmien ja pullonkauloja Kehitetään erityistason ja peruspalvelujen yhteistyötä ja uusia jalkautuvan työn toimintamalleja. Luodaan, kuvataan ja pilotoidaan verkostomaisen yhteistyön aukottomia prosesseja yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Kartoitetaan ja arvioidaan monitoimijainen yhteistyö Sovitaan monitoimijaisesta yhteistyöstä, yhdistetään osaaminen, ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Lisäksi järjestetään yhteensovittavan johtamisen koulutus ja laajennetaan Ankkurimallia maakunnassa 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmät Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmät, järjestöt, yritykset Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät, 3. sektori, seurakunnat, yritykset Kohderyhmä, 3. sektori, seurakunnat, yritykset Kartoitus Prosessien mallinnukset sekä roolien, työnjaon ja vastuiden määrittelyt Selvitys ja arviointi Monitoimijaisen yhteistyön toimintamallit Eri ammattiryhmien osaamisen kokoaminen siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen. S i v u

71 Alatavoite 2: Lastensuojelun kehittäminen Toimenpiteen Rakennetaan lastensuojelun 10/2017 monitoimijainen arviointimalli. 10/2018 Koordinoidaan maakunnallista systeemisen lastensuojelun kehittämistyötä ja tuetaan pilottikuntien monitoimijaisten lastensuojelutiimien muodostamista mm. koulutusten ja työpajojen ym. kautta. Järjestetään johdolle oma systeeminen koulutus tukemaan muutosta Systeemisen työskentelymallin ylläpitämiseksi luodaan koulutusrakenteet Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus kootaan, ja kartoitetaan vaikuttavat ja tarpeisiin vastaavat lastensuojelun perhetyön menetelmät ja keskeiset periaatteet. Tehdään em. liittyen mallinnukset ja koulutukset. Määritellään lastensuojelun laadukas laitoshoito ja sijaishuolto Selvitetään nuorten mielipide laadukkaan lastensuojelun laitoshoidon ja sijaishuollon Järjestetään systeeminen koulutus. Määritellään lastensuojelunperhehoidon keskeiset periaatteet ja järjestetään toimijoille tarvittavaa koulusta, myös systeemisen lastensuojelun koulutusta Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittämisen osalta valmistellaan maakunnallisena yhteistyönä lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusasiakirjat. Sijaishuollon oh- Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Pori, Rauma, Nakkila, Harjavalta, Lastensuojelun kehittämisyksikkö 01 05/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Rauma, Kokemäki, Porin perusturva 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, lastensuojelun laitoshoidon kilpailutusta laativa työryhmä 10/ / / /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Pori, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Porin perusturva, Rauma, Huittinen, Muut kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Muut kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kunnat ja kuntayhtymät, Satanuoret, Satakunnan lastensuojelulaitokset Muut kunnat ja kuntayhtymät Muut kunnat ja kuntayhtymät Koulutukset, työpajat. Lastensuojelun monitoimijaisen toimintamallin kuvaus, pilotointi ja käyttöönotto maakunnassa. Koulutus Osaamisen lisääntyminen Osaamisen tuen mallinnus Kartoitus ja ehdotus menetelmistä ja periaatteista Toimintamallin kuvaukset ja koulutukset Opinnäytetyö lastensuojelun perhetyön vaikuttavista menetelmistä Keskeiset perhetyön ja perhekuntoutuksen periaatteet Henkilökunnan osaaminen kasvanut perhetyön keskeisten periaatteiden mukaisesti Laadukkaan ja asiakkaan tarpeisiin vastaavan lastensuojelun laitoshoidon ja sijaishuollon malli Asiaa tukevat koulutukset Malli lastensuojelun perhehoidon keskeisistä periaatteista. Henkilökunnan osaamista lisäävät koulutukset perhehoidon keskeisten periaatteiden mukaan Maakunnallisesti yhdenmukainen ohjauksen ja valvonnan toimintatapa Vahvistaa sijoitettujen S i v u

72 jauksen ja valvonnan mallia kehitetään edelleen maakunnallisesti yhtenäiseen ja saman sisältöiseen toimintatapaan. Kehittämistyössä huomioidaan sijoitettujen lasten ja nuorten kuulluksi tuleminen. Keski-Satakunnan kunnat lasten tarpeiden kuulluksi tulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa omiin kasvuyhteisöihinsä Alatavoite 3: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Uudistetaan erityistason palveluita mm. koulutuksien, yhteisten työpajojen ja muiden tapaamisten avulla. 10/ /2018 Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan erityistason toimijat Maakunnalliset, integroidut erityistason mallit Kehitetään vaativimman tason palveluita tiiviissä yhteistyössä yhteistyöalueen toimijoiden kanssa valtakunnalliset linjaukset huomioiden SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, kuntayhtymät ja kunnat, lastensuojelun kehittämisyksikkö Kolmen maakunnan (Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa) alueen yhteinen vaativimman tason osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) Tavoite 5. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Muutosagentti, SATULA-hanke, Työryhmä Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit S i v u

73 7.5.2 Vammaispalvelut Vammaispalvelutyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia vammaispalveluiden kokonaisuudet - Valmistella selvitys asiakasmaksuista ja ehdotus yhteisesti käytettävistä maksuista - Suunnitella sähköisten palvelujen käyttöönottoa Satakunnassa - Jatkaa selvitystä valtakunnallisesti käytössä olevista arviointimittareista, ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista - Laatia kuvaukset vammaispalveluiden erilaisista palveluprosesseista - Laatia asiakkaiden palvelujen ohjaus ja koordinointimallit - Laatia ehdotus vammaispalveluiden organisoinnista maakunnassa - Valmistella henkilökohtaista budjettia (pyritään vahvistamaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, omaa yhteiskunnallista osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta) - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko vammaispalveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Tavoitteena on, että Satakuntaan luodaan vammaispalveluihin toimintamalli eli yhtenäinen tapa toimia. Työn toteutuksen suunnittelua ja mahdollisen tuotannon ohjausta on kehitetty toimintamallien avulla. Eri toimintojen yhtenäistämisellä haetaan tehokkuutta ja parempaa laatua. Vammaispalvelun toimintamalli sisältää mm. yhtenäiset toimintaohjeet, palvelusuunnitelmat sekä lomakkeet. Lisäksi suunnitellaan hallintomalli ja määritellään päätöksenteko-oikeudet (johtosääntö). Työryhmä valmistelee hallinnon eli organisaation ja johtamisen käyttöönottoa. Vammaispalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: Vesa Kiiski, puheenjohtaja, Rauma Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Eura Eurajoki Huittinen Kela Kela Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Porin perusturva/vammaispalvelut Porin perusturva/ fysioterapia S i v u

74 SATSHP/sosiaalipalvelut SATSHP/sosiaalipalvelut Säkylä Harjavallan seudun invalidit ry Kokemustiedon osaaja Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 15 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

75 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia vammaispalvelun palvelukokonaisuudet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Valmistellaan palvelukokonaisuuksia 10 12/2017 Työryhmä, Invalidiliitto ry alatyöryhmä Laki tulee voimaan / Työryhmä, Kunnat, kuntayhtymät, Laaditaan ehdotus vammaispalveluiden 10/2018 alatyöryhmä järjestöt, tulevista palvelu- yritykset, Sata- kokonaisuuksista sote-hankkeet ja muut työryhmät Palvelukokonaisuuksien kuvaukset kaikista uuden vammaispalvelulain mukaan myönnettävistä palveluista, kuten kuljetuspalvelu. Tavoite 2. Asiakasmaksujen selvitys ja ehdotus yhteisesti käytettävistä maksuista Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Kerätään tiedot kuntien käyttämistä 01 03/2018 Alatyöryhmä Kunnat ja kun- asiakasmaksuista tayhtymät Laaditaan yhteistyössä ehdotus 03 05/2018 Alatyöryhmä, työ- Kunnat ja kuntayhtymät asiakasmaksuista ryhmä Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Selvitys asiakasmaksut Ehdotus yhteisistä asiakasmaksuista päätöksentekoa varten Tavoite 3. Sähköisten palvelujen käyttöönotto Toimenpiteen Vastuutaho Selvitetään sähköisten palveluiden 10 12/2017 Työryhmä, ICT käytön nykytilanne asiantuntija, ter- vammaispalveluissa veysteknologian Kehitetään sähköisten palvelujen hakemisen ja asian käsittelyprosessin seuraamisen ja turvallisen viestinnän ratkaisuja Järjestetään koulutusta ammattilaisille sähköisistä palveluista ja sosiaalihuollon liittymisestä Kanta-palveluihin Otetaan asiakkaat mukaan palvelusuunnitelmien laatimiseen sähköisesti täydennettävillä omasuunnitelmalomakkeilla. Tehdään ehdotuksia ja käydään keskustelua digipalveluiden maakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelijoiden kanssa, jotta tarpeet tulee huomioitua. projektisuunnittelija 01 05/2018 Työryhmä, kunnat/ kuntayhtymät, ICT asiantuntija 01 05/2018 Työryhmä, ICT asiantuntija 01 05/2018 Työryhmä, kunnat/ kuntayhtymät 10/ /2018 Työryhmä, ICT asiantuntija Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yritykset, järjestöt Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, kohderyhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kartoitus Esitys yhteisistä sähköisten hakemusten käytöstä, ja turvallisen viestinnän ratkaisuista Alueella riittävästi osaamista sähköisten palveluiden käytöstä Sähköiset omahoitolomakkeet Asiakkaiden osallisuus lisääntynyt Ehdotukset S i v u

76 Tavoite 4. Jatkaa selvitystä valtakunnallisesti käytössä olevista arviointimittareista, ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Satasoten kuntoutus- ja työllisyyshankkeissa kartoitettiin mittareita; kysely loppui Kyselyn analysointi ja yhteenveto tehdään syksyllä / /2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Pilotoitavat mittarit valittu Ehdotus yhtenäisistä arviointimittareista ja niiden yhteishankinnoista Käydään keskustelu hankkeissa ja vanhuspalveluissa/ SATSHP:n sosiaalipalveluissa mietittävistä arviointimittareista Pilotoidaan mittareita 10/ /2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Otetaan mittarit käyttöön 06-10/2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Tavoite 5. Laatia kuvaukset vammaispalveluiden erilaisista palveluprosesseista Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Osallistutaan IMS /2017 Työryhmä Monitieteinen prosessijärjestelmäkoulutuk- sote-alan kehittämisyksikkö seen Kuvataan prosessit ja laaditaan toimintaohjeet 06-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Taito käyttää IMSohjelmaa prosessikuvausten piirtämiseen Vammaispalvelun prosessien kuvaus ja toimintaohjeet Tavoite 6. Laatia asiakkaiden palvelujen ohjaus ja koordinointimallit Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan ehdotus palvelujen 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmtymät, Kunnat/ kuntayh- ohjaus- ja koordinointimalleista Satasote- hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset mittareista Yhteiset mittari käytössä. Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Satakunnan vammaispalveluiden yhteinen palveluohjausmalli, joka nivoutuu saumattomasti yhteen muiden palvelujen asiakasryhmien kanssa. S i v u

77 Tavoite 7. Laatia ehdotus vammaispalveluiden organisoinnista maakunnassa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan palvelujen järjestämisen 10 12/2017 Työryhmä, alatyö- Kunnat/ kuntayh- kuvaus: ryhmä tymät, Satasote- Perustaso ja erityistaso hankkeet ja muut Lähipalvelupisteet, resurssikeskus työryhmät (maantieteellinen tasa- arvo) Rajapinta-asiakkaat (yhteistyö) Tehdään esitys vammaispalvelujen organisoinnista palvelut (mm. yhtenäiset työkäytännöt ja asiakastietojärjestelmä) resurssit (osaaminen, tilat, talous) henkilöstö 01-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kuvaus Toimintamallin esitys Tavoite 8. Valmistella hallinto ja toimintamallit käyttöön otettaviksi Toimenpiteen Vastuutaho Laaditaan yhtenäiset lomakkeet 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmä ja palvelusuunnitelmat Laaditaan yhtenäiset toimintaohjeet palveluprosesseista Suunnitellaan hallintoorganisaatio ja päätöksentekooikeudet 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmä 05-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Lomakkeet ja palvelusuunnitelma Toimintaohjeet Johtaminen mallinnettu päätöksenteko delegoitu S i v u

78 Tavoite 9. Henkilökohtaisen budjetin valmistelu Toimenpiteen Vastuutaho Hebulla pyritään vahvistamaan 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmät asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, tarpeen omaa yhteiskunnallista mukaan osallisuutta ja itsemäärää- misoikeutta. Räätälöidään palvelukokonaisuuksia ja pyritään henkilökohtaisempaan palveluiden suunnitteluun ja vahvistetaan asiakkaiden valinnanvapautta. Valmistellaan uudenlaista toteutusta palveluiden suunnittelussa ja mm. palveluseteleiden käyttöönottoa. Lisätään uudenalaista osaamista ja uudenlaista palveluiden järjestämistapaa. Tutustutaan jo käytössä oleviin hebu-malleihin. Järjestetään koulutusta ja saada tietoa erilaisista kokemuksista Henkilökohtainen budjetointi viedään käytännön tasolle pilotoimalla. Kokeillaan, miten uudenlainen palveluiden järjestämistapa istuu vammaispalveluiden palvelujärjestelmään /2018 Työryhmä, alatyöryhmät tarpeen mukaan 06 10/2018 Työryhmä, alatyöryhmät tarpeen mukaan Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Tuotokset/tulokset Uudenlaiset palvelukokonaisuudet, Yksilökeskeisemmät toiminnat, verkostoituminen ja yhteistyö ja tiedottaminen Koulutukset, selvitys olemassa olevista hyvistä käytännöistä Pilotoinnin kokemukset, käytännönläheiset mallit Tavoite 10. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

79 7.5.3 Aikuispalvelut Aikuispalveluiden työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Määritellä palveluprosessit - Suunnitella digitaalisten palveluiden käyttöönottoa - Ottaa käyttöön yhtenäiset mittarit - Suunnitella aikuispalveluiden palveluverkko - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen kuitenkin niin, että aikuispalveluille esitetään omaa työryhmää, kun valmistelu aiemmin oli yhdistetty päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Työryhmän toimeksianto kattaa aikuisten sote-palveluiden kirjon lukuun ottamatta päihde- ja mielenterveys-, vammais-, päivystys-, ja perhepalveluita, joiden osalta suunnittelun päävastuu on ko. ryhmillä. Aikuispalvelutyöryhmä tekee tiivistä yhteistyötä em. ryhmien kanssa. Aikuispalveluiden asiakasryhmiä on monia, ja ne ovat erilaisia (mm. fysiatrian ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat, sekä aikuissosiaalityön asiakkaat).. Aikuispalveluiden työryhmän tehtävänä on valmistella koordinoivana tahona myös läpileikkaavia palvelukokonaisuuksia, joita ei huomioida muissa työryhmissä yhtenä kokonaisuutena (esimerkiksi suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon lääkärivastaanotot, operatiivinen toiminta). Vaikka asiakasryhmien tarpeet ovat vaihtelevia, työryhmän tehtävänä on tarkastella palveluita kokonaisuutena eri näkökulmat huomioiden. Aikuispalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. AIKUISPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: puheenjohtaja Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen KSTHKY Kokemäki Nakkila Pori Posa Rauma SATSHP S i v u

80 Säkylä Järjestöt Kela Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

81 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Palveluprosessien määrittely Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Määritellään ja kuvataan keskeiset aikuispalveluiden prosessit 10/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Keskeisten asiakasohjauksen prosessien kuvaus IMSjärjestelmällä Tavoite 2. Asiakkaiden toiveiden huomioiminen sähköisten palvelujen suhteen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan kuntalaisten toiveet ja tarpeet sähköisistä palveluista 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Tarvekartoitus Selvitetään Satakunnassa käytössä olevat digitaaliset palvelut ja hyvät käytännöt Suomessa Tehdään ehdotus käyttöön otettavista palveluista 10/ /2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 04 10/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Ehdotus Tavoite 3. Otetaan käyttöön yhtenäiset mittarit Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään käytössä olevat palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittarit ja asiakkaan/potilaan toimintakyvyn mittarit Laaditaan ehdotus käyttöönotettavista mittareista. Koulutetaan henkilöstö mittareiden käyttöön 10/ /2018 Työryhmä Satasote-hankkeet 01 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Käytössä olevien mittareiden kartoitus Ehdotus, koulutukset Pilotoidaan mittareita 06 10/2018 Työryhmä Satasote-hankkeet Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, muut työryhmät, kohderyhmä Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten S i v u

82 Tavoite 4. Aikuispalveluiden palveluverkon suunnittelu Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tehdään aikuispalvelujen paikallisten, seudullisten ja maakunnallisten tarpeiden kartoitus 1/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, Tarvekartoitus Laaditaan suunnitelma kuntien/seutukuntien /maakunnan palveluverkostosta ja yhtenäisistä toimintamalleista 03/ /2018 Työryhmä kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Alustava suunnitelmaehdotus eri aikuispalveluiden palveluverkostoista ja yhtenäisistä toimintamalleista Tavoite 5. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

83 7.5.4 Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Määritellä palveluprosessit - Suunnitella digitaalisia palveluita asiakkaiden toiveet huomioiden - Ottaa käyttöön yhtenäiset mittarit - Suunnitella päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkko - Levittää Pakka-toimintamallia - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko päihde- ja mielenterveyspalveluiden kirjon. Ko. palveluille esitetään omaa työryhmää, kun valmistelu aiemmin oli yhdistetty kaikkiin aikuispalveluihin. Aikataulua ja tavoitteita on täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Leena Kivimäki, puheenjohtaja, Rauma Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Pori/psykososiaaliset palvelut, varapuheenjohtaja Eura KSTHKY Pori/ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Posa Rauma SATSHP/psykiatria TE-toimisto Kokemäen A- ja perhekuntoutumisklinikka, A-klinikkasäätiö Pikassos Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 12 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

84 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Palveluohjausprosessien määrittely Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään asiakasohjauksen sisältö ja nykytila 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Asiakasohjauksen sisällön ja nykytilan kartoitus Kuvataan asiakasohjauksen palveluprosessit Laaditaan ehdotus asiakasohjauksen palvelukokonaisuudesta 10/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä 01 05/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Keskeisten asiakasohjauksen prosessien kuvaus Ehdotus asiakasohjauksen palvelukokonaisuudesta Tavoite 2. Asiakkaiden toiveiden huomioiminen sähköisten palvelujen suhteen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan kuntalaisten toiveet ja tarpeet sähköisistä palveluista 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Tarvekartoitus Selvitetään Satakunnassa käytössä olevat digitaaliset palvelut ja hyvät käytännöt Suomessa Tehdään ehdotus käyttöön otettavista palveluista Pilotoidaan valittuja palveluja 10/ /2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 02 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 06 10/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Ehdotus Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten Tavoite 3. Otetaan käyttöön yhtenäiset mittarit Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään käytössä olevat palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittarit ja asiakkaan/potilaan toimintakyvyn mittarit Laaditaan ehdotus käyttöönotettavista mittareista. Koulutetaan henkilöstö mittareiden käyttöön 10/ /2018 Työryhmä Satasotehankkeet 01 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Käytössä olevien mittareiden kartoitus Ehdotus, koulutukset Pilotoidaan mittareita 06 10/2018 Työryhmä Satasotehankkeet Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, muut työryhmät, kohderyhmä Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten S i v u

85 Tavoite 4. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkon suunnittelu Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tehdään päihde- ja mielenterveyspalvelujen paikallisten, seudullisten ja maakunnallisten tarpeiden kartoitus 1/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Tarvekartoitus Kartoitetaan olemassa olevat tarpeet päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta Laaditaan suunnitelma kuntien/seutukuntien /maakunnan palveluverkostosta 10/ / / /2018 Työryhmä Työryhmä Tavoite 5. Pakka-toiminnan levittäminen maakuntaan Toimenpiteen Vastuutaho Levitetään Pakkatoimintamallia 11/2017 Alatyöryhmä Satakun- 10/2018 (Pakka- taan toiminta), Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Yhteistyökumppanit Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Alustava suunnitelmaehdotuspäihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluverkostoista Tuotokset/tulokset Pakka-toiminnan käytön laajentaminen Tavoite 6. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

86 7.5.5 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluiden työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja laatia iäkkäiden arjessa tukemisen yhtenäisiä toimintamalleja - Kehittää keskitettyä palveluohjausmalli KAAPOa - Kehittää kotihoidon sisältöä ja yhtenäisiä toimintamalleja - Yhtenäistää omais- ja perhehoidon toimintamalleja - Laatia asumis- ja laitospalveluiden yhtenäiset toimintamallit - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko ikääntyneiden palvelut ja kaikenikäisten omaishoidon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Ikääntyneiden palveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Ehdotus tulevaksi päätyöryhmäksi: Pirjo Rehula, puheenjohtaja, muutosagentti Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma, varapuheenjohtaja Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Nakkila Pori Posa Säkylä Asiakas-, vanhusneuvosto ja yhdistysnäkökulma Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 13 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

87 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja iäkkäiden arjessa tukeminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään ja suunnitellaan vapaaehtoistyön laajempi/ keskitetympi organisoituminen 10/ /2018 Muutosagentti, työryhmä HYTE-ryhmät, Kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitok- Selvitys vapaaehtoistyön organisoinnista, Voimaa vanhuuteen mentoriohjelman loppu- Kartoitetaan itse/omahoidon sovelluksia Suunnitellaan itse/omahoitoa uusissa toimintaprosesseissa (mahdollinen pilotointi) Edistetään sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian käyttöönottoa (mm. ehdotukset käytettävistä menetelmistä) kaikissa prosesseissa (tavoitteet 1 5) Suunnitellaan yhteistyötä kuntiin jäävien hyvinvointipalveluiden kanssa (liikenne, kulttuuri, liikunta, vapaa-aika, asunto jne) 11/ / / / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä Tavoite 2. Keskitetyn palveluohjausmalli KAAPOn kehittäminen Toimenpiteen Vastuutaho Selvitetään käytössä olevat 10/2017 Muutosagentti, palvelutarpeen, toimintakyvyn 04/2018 työryhmä ja muut arviointimittarit ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Selvitetään asiakasohjausjärjestelmän hankintaan liittyvät seikat (tavoitteena yksi puhelinnumero) Suunnitellaan ja kuvataan toimintaprosessi Järjestetään henkilöstölle koulutusta uusista toimintatavoista 11/ / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä, ICT-asiantuntija, lakimies Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä, kunnat, sairaanhoitopiiri set Kunnat, järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset Kunnat, järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset Kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset HYTE-ryhmät, yhdyspintatyöryhmät, kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset Yhteistyökumppanit Kunnat, järjestöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, sairaanhoitopiiri, Kela, Satasotehankkeet, Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö Kunnat, sairaanhoitopiiri Kunnat, järjestöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, sairaanhoitopiiri, Kela, Satasotehankkeet, Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Järjestöt, yhdistykset, yritykset, SAMK, sairaanhoi- raportti 2019 Selvitys - Satakunnassa käytössä olevista omahoidon työkaluista - valtakunnallisista hyvistä käytännöistä Ehdotukset etenemisestä, koulutukset henkilöstölle, informointi käyttäjille, mahdolliset pilotit Raportit ja ehdotukset, mahdolliset hyvinvointiteknologiapilotit Ehdotukset yhteistyön tavoista Tuotokset/tulokset Ehdotus yhtenäisen arviointimittarityökalun käyttöönotosta ja tarvittavista hankinnoista Ehdotus yhtenäisen asiakasohjausjärjestelmän hankinnasta Palveluohjauksen prosessikuvaus Koulutukset henkilöstölle S i v u

88 Otetaan keskitetty palveluohjaus-toimintamalli (KAAPO) vaiheittain käyttöön iäkkäiden palveluissa koko Satakunnan alueella. Tiedotetaan asiakkaille uusista toimintatavoista 08-10/2018 Muutosagentti, työryhmä, kunnat, kuntayhtymät, viestinnän asiantuntija Tavoite 3. Kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen Toimenpiteen Vastuutaho Suunnitellaan kotikuntoutuksen 10/2017 Muutosagentti, toimintamalli ja kuvataan 09/2018 työryhmä toimintaprosessi Suunnitellaan lyhytaikaishoidon toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan intensiivisen kotihoidon toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi sekä palvelun lisääminen. Järjestetään ammattilaisten koulutus Suunnitellaan akuuttitilanteiden kotihoidon 24/7 toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan kotiuttamistiimin toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan lääkehoidon ja koneellinen annosjakelun toimintamalli, kuvataan toimintaprosessi, suunnitellaan mahdolliset hankinnat, ja laaditaan ehdotukset. Pilotoidaan uusia toimintamalleja 10/ / / / / / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä 01 10/2018 Muutosagentti, työryhmä topiiri, Kela, Satasote-hankkeet, Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö Järjestöt, yhdistykset, yritykset, Satasote-hankkeet, muut työryhmät Uudet toimintamallit vaiheittain käyttöön, kuntalaisten neuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen Yhteistyökumppanit Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Apteekit, Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kotikuntoutuksen toimintamallin palvelusisältöja prosessikuvaus Lyhytaikaishoidon toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Intensiivisen kotihoidon toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus 24/7 akuuttikotihoidon palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Kotiuttamistiimin toimintamallin palvelusisältöja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Lääkehoidon ja koneellinen annosjakelun toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, ehdotus tarvittavista hankinnoista Päätöksenteon jälkeen käyttöönotto vaiheittain kunnissa S i v u

89 Sovitaan ja tarvittaessa kehitetään yksilöllisiä palveluratkaisuja jaksamisen tueksi Valmistellaan ehdotus omaishoidon palvelukokonaisuudesta Satakunnassa, ja perustetaan maakunnallinen omais- ja perhehoidon osaamiskeskus, joka verkostoituu lähipalveluiden tueksi Selvitetään mahdollisuudet perhehoitajien määrän triplaamiseen 10/ /2018, tarkistus 10/ / /2018 Muutosagentti, työryhmä, kunnat ja sotekuntayhtymät, Muutosagentti, työryhmä, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, muut järjestöt 01 10/2018 Muutosagentti, työryhmä 10/ /2018 Muutosagentti, työryhmä Tavoite 5. Asumis- ja laitospalveluiden kehittäminen Toimenpiteen Vastuutaho Selvitetään palvelusetelin 12/ käyttö asumis- ja laitospalveluissa, 06/2018 sekä laaditaan ehdo- tus setelin käytöstä jatkossa yhteistyössä hankkeiden, muiden työryhmien ja sidosryhmien kanssa. Mahdolliset valinnanvapausmallin kokeiluhankkeet otetaan huomioon. Selvitetään asumis- ja laitospalveluissa käytössä olevat - arviointimittarit ja laaditaan ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Laaditaan ehdotus ikääntyneiden asumis- ja laitospalveluista osana ikääntyneiden palvelukokonaisuutta Satakunnassa 10/ /2018 Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä 01 10/2018 Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä Tavoite 4. Omais- ja perhehoidon vahvistaminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhtenäistetään palveluprosessit, kriteerit, palkkiot, valmennukset, sijaisjärjestelyt Yhteistyökumppanit Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Perhehoitoliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, muut järjestöt, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, Perhehoitoliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, muut järjestöt Yhteistyökumppanit Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, muut työryhmät Tuotokset/tulokset Omaishoidon yhtenäisten toimintamallien palvelusisältökuvaukset ja prosessikuvaukset. Ehdotus sähköisen järjestelmän käyttöönotosta Yhtenäiset toimintamallit jaksamisen tueksi Perhehoidon palvelusisältö- ja prosessikuvaus, keskitetty omais- ja perhehoitokeskustoimintamalli ja sen pilotointi, henkilöstön koulutukset Esitys perhehoidon lisäämisestä Tuotokset/tulokset Selvitys palvelusetelin käytöstä sekä ehdotus käytöstä jatkossa Selvitys ja esitys yhteisesti käyttöön otettavista mittareista Palvelun sisältökuvaus ikääntyneiden asumisja laitospalveluista, ehdotus asumis- ja laitospalveluista osana koko- S i v u

90 naisuutta Tavoite 6. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Vastuutaho Muutosagentti, työryhmä Toimenpiteen 02/ /2018 Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit Päivystys 24 h Päivystys 24 h -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Jatkaa laajan päivystyksen sairaalan suunnittelutyötä - Laatia valmius- ja varautumissuunnitelma - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko päivystyksen palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Päivystys 24h -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Alustavana ajatuksena on, että kiirevastaanoton suunnitteluun nimetään alatyöryhmä. Päivystyksen suunnittelussa on huomioitava päivystysasetuksen ja tulevien säädösten velvoitteet. Suunnittelun lähtökohtana on, että Satakunnassa on laajan päivystyksen sairaala. Maakunnan päivystyksen suunnittelun rinnalla suunnitellaan myös sairaanhoitopiirin päivystyssairaalan laajennusta. Nämä suunnitteluprosessit kulkevat kiinteässä yhteistyössä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. PÄIVYSTYS 24h Ehdotus päätyöryhmäksi: Eija Vaula, puheenjohtaja, SATSHP Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): SATSHP/ensihoito, ylilääkäri, varapuheenjohtaja SATSHP/päivystys, ylihoitaja, sihteeri Huittinen Keski-Satakunta/perusterveydenhuolto Keski-Satakunta - hammashoito Porin petu/sosiaalipäivystys S i v u

91 Porin petu/sairaalapalvelut Posa Rauma SATSHP/psykiatria Satadiag/ kliininen kemia Satadiag/ kuvantaminen Säkylä 3. sektori (mielenterveyspalvelut) Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

92 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Satasairaala laajan päivystyksen sairaalan toiminnan suunnittelu Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Päivystysasetus astuu voimaan 01 10/2018 Sairaanhoidon Kunnat, TYKS, Asetuksen toimialue Vaasa mukainen toiminta käynnistetään vuoden 2020 loppuun mennessä, mieluiten jo aiemmin Laaditaan maakunnan 24/7 sosiaali- ja kriisipäivystystä koskevan esitys ja toimintamalli Suunnitellaan psykiatrian päivystys (matala kynnys, yhteistyö sosiaali- ja kriisipäivystys) siten, että mielenterveyspotilas/psykiatrinen potilas saa palvelut sote-asemilla ja yhteispäivystyksessä matalalla kynnyksellä. Psykiatria siirtyy Harjavallasta Satasairaalaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Laaditaan hammaspäivystyksen toimintamalli Sovitaan päivystyksen päihdetyön toimintatavoista Kootaan liikkuvat palvelut yhteen: sosiaali- ja kriisipäiv., psykiatrian päiv.luonteiset liikkuvat palvelut, ensihoitopalvelu, mobiilitoiminnan ja kotihoidon palvelut. 10/ /2018 9/ / / /2018 Työryhmä, SATSHP Työryhmä SATSHP Työryhmä, SATSHP 01 10/2018 Työryhmä, SATSHP sel- 10/ /2018 viämishoitoyksikkö Työryhmä, Toimintaan osallistuvat Kunnat, muut kuntayhtymät Kunnat Kunnat, muut kuntayhtymät Kunnat, muut kuntayhtymät SATSHP, kunnat Tuotokset/tulokset Malli toteutuksesta: erikoisalat, kokemus etulinjaan, potilasturvallinen ja vaikuttava hoito, päivystyksessä hoidetaan päivystyspotilaita, toiminnan sujuvuus, palvelukulttuurin vahvistaminen ja toteutuneen palvelun mittaaminen Esitys kuntiin lausunnoille syksy 2017, toiminnan käynnistäminen Psykiatrian päivystyksen matalan kynnyksen toimintamalli, sen mahdollinen kokeilu (Toiminta voi olla alkuun hoitajavetoista, kons. palvelut turvattava) Oma hammaspäivystys - kuvaus Mallinnus yhteistyöstä erikoissairaanhoidon (suu- ja leukakirurgia) hammaspäivystyksen kanssa Selvitys, keskitetäänkö päihdehoitoa vai hoitavatko sote-asemat? Liikkuvien palveluiden koordinointi, Tiedon kulun ja yhteistyön paraneminen potilaslähtöisyys huomioiden Tavoite 2. Valmius- ja varautumissuunnitelma (kukin omalla Toimenpiteen rivillään) Sovitaan ensihoitopalvelusta 10/ /2018 Laaditaan valmius- ja varautumissuunnitelmtuksen mukai- Ensihoitoasenen toiminta Vastuutaho SATSHP, työryhmä Työryhmä, Ensihoitokeskus Yhteistyökumppanit Kunnat, Tyks, VSHP Tyks, Vaasa, paikalliset ensihoitopalveluntuottajat, kunnat ja kuntayhtymät Tuotokset/tulokset Ensihoitoasetuksen mukainen toiminta Valmius- ja varautumissuunnitelma S i v u

93 Tavoite 3. Kiirevastaanoton suunnittelu (kukin omalla rivillään) Toimenpiteen Vastuutaho Päivystyksessä kuuluu hoitaa 01 10/2018 Työryhmä, vain päivystyspotilaita (hoidon Alatyöryhmä tarve alle 24h). Laaditaan suunnitelma alueellisesta kiirevastaanottotoiminnan järjestämisestä Yhteistyökumppanit Kunnat, kuntayhtymät, kuntapäättäjät Tuotokset/tulokset Suunnitelma Tavoite 4. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Muutosagentti, työryhmä Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit S i v u

94 7.5.7 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Nostaa esiin terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintatapoja - Laatia esitys hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäämiseksi - Kehittää hyte-rakenteita kunnissa ja maakunnassa - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (HYTE) S i v u

95 Ehdotus päätyöryhmäksi: Mari Kaunistola, puheenjohtaja, Poliisiammattikorkeakoulu Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Euran terveyskeskus Eurajoen kunta Huittisten terveyskeskus Huittisten terveyskeskus Jämijärvi Kankaanpään A-koti KSTHKY Länsi-Suomen aluehallintovirasto LIIKU Porin perusturvakeskus Porin kaupunki/perusturva Porin sivistyskeskus Porin ev.lut. srk-yhtymä Posa aikuispalvelut Rauman kaupunki/ Ehkäisyneuvola Rauman kaupunki/ kotihoito Rauman kaupunki/perhekeskus Rauman seudun mielenterveys seura Pikassos Oy Satakunnan mielenterveysseura Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sydänpiiri ry/neuvokas perhe Satalipake-hanke SPR Säkylän sosiaali-ja terveystoimi VESOTE-hanke Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 28 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen esiin nostaminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Hyödynnetään laadittuja nykytilaselvityksiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palveluiden kuvauksia jatkosuunnittelussa 10 12/2017 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut Jatkosuunnitelmat Osallistutaan kärkihankkeiden toteutukseen: Neuvokas-perhe ja Vesote- hankkeiden tukiryhmänä toimiminen Laaditaan viestintäsuunnitelman hyvien Hyte-käytäntöjen/ tapojen esiin tuomiseksi, ja aletaan toteuttaa viestintää 10/ / / /2018 työryhmät Työryhmä Satasote-hankkeet Hankkeiden edistyminen Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Viestintäsuunnitelma ja sen toteutus Tavoite 2. Laatia esitys hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäämiseksi Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset S i v u

96 Laaditaan ehdotus mittareista, joilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tulevaisuudessa mitataan Laaditaan nykytilaselvitysten ja hyvien käytänteiden kartoituksen pohjalta ehdotus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluista ja menetelmistä (mm. sähköiset palvelut). Tehdään yhteistyötä kuntien kanssa hyvien Hytekäytäntöjen jalkauttamiseksi. Laaditaan selvitys, miten Hytetyötä voidaan kunnissa lisätä. 10/ / / / / /2018 Työryhmä Työryhmä Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Ehdotus mittareista Ehdotukset työkaluista ja menetelmistä Selvitys hyte-työn lisäämisen mahdollisuuksista Tavoite 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen kunnissa ja maakunnassa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään hyvät käytännöt hyte-rakenteiden ja eri tahojen yhteistyömalleista 10/ /2018 Työryhmä Selvitys hyte-rakenteiden ja yhteistyön hyvistä käytännöistä Laaditaan ehdotus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteista maakunnassa ja kunnissa, sekä mallinnetaan eri tahojen yhteistyörakenteet Tavoite 4. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen 10/ /2018 Toimenpiteen 02/ /2018 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Toimintamallien kuvaukset ja ehdotukset rakenteista Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Valmistella Satakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma, ja sopiminen siten, että se on valmis toteutettavaksi v Laatia eläinlääkintähuollon toimintamalli - Valmistella ympäristöterveydenhuollon laatu- ja tietojärjestelmiä - Valmistella ympäristöterveydenhuollon organisaatiota - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko ympäristöterveydenhuollon palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. S i v u

97 Ympäristöterveydenhuollon työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Tarkoituksena on, että päätyöryhmän työn lisäksi terveysvalvonnan, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstöstä kootut alatyöryhmät jatkavat tehtäviään annettujen toimeksiantojen mukaisesti. Alatyöryhmissä on toistaiseksi ollut yksi henkilöstön edustaja jokaisesta yksiköstä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ehdotus tulevaksi päätyöryhmäksi: Laura Juhantalo, puheenjohtaja, Posa Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma, varapuheenjohtaja Pori Pyhäjärviseutu SATSHP Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Henkilöstöjärjestöjen edustaja (JUKO/KTN) Yhteensä 8 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

98 Varmistetaan, että terveysvalvonnan kohdetietokanta on ajan tasalla kaikissa valvontayksiköissä. Kaikki neljä organisaatiota vastaavat omalta osaltaan, että kohteet on kirjattu oikein. Elintarvike- ja tsl- ryhmät kokoontuvat vielä tarvittaessa. Tehdään resurssitarvelaskenta terveysvalvonnan kohteiden suunnitelmalliseen valvontaan, terveysvalvonnan eisuunnitelmalliseen työhön ja eläinlääkintähuollon tehtäviin Laaditaan valvontatehtävien tarkastajakohtainen jakomalli Kerätään alkutuotantotiloista eläinlääkintähuollon kohdetietokanta Luodaan malli terveysvalvonnan pilotoinnista ja yhteisen valvontasuunnitelman toteuttamisesta jo vuonna 2019 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Satakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma on valmis toteutettavaksi v Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökump- Tuotokset/tulokset panit 01 10/2017 Työryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma 10/ / / / / / / /2018 Työryhmä Työryhmä Avi Työryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Excel-taulukko kiikaritietokannasta kaikista terveysvalvonnan valvontakohteista Suunnitelmallisen valvonnan laskennallisen resurssitarpeen kuvaus Arviot terveysvalvonnan ei-suunnitelmalliseen työhön ja eläinlääkintähuollon tehtäviin tarvittavista resursseista Excel-malli tasapuolisesta tehtävien jakautumisesta Excel tilatyypeittäin ja alueittain EHOn liitteeksi Toimintamallin kuvaus, valvontasuunnitelmamalli Kuntien päätökset terveysvalvonnan pilotoinnista siten, että maakunnan toimivaltaisella päätöksellä valvontasuunnitelmaa aletaan toteuttaa jo 2019 Tavoite 2. Eläinlääkintähuollon toimintamalli Toimenpiteen Tehdään päivystysjärjestelyselvitys 10/ /2018 Tehdään löytöeläinjärjestelyselvitys 10/ /2018 Vastuutaho Työryhmä Työryhmä Yhteistyökumppanit Eläinlääkinnän alatyöryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Ehdotus pieneläinpäivystyksen järjestämiseksi Periaatepäätös löytöeläinten hoitamisen järjestämisestä maakunnassa ja mahdollisesta kilpailuttamisesta S i v u

99 Tavoite 3. Ympäristöterveydenhuollon laatu- ja tietojärjestelmät Toimenpiteen Vastuutaho Tehdään IMS/ prosessikuvaus 10/ Työryhmä nimeää ydintoiminnoista 10/2018 vastuuhenkilöt Sovitaan yhteisistä periaatteista koskien tiedonsiirtoa nykyisistä tietojärjestelmistä valtakunnalliseen VATIjärjestelmään Tehdään tiedonsiirto nykyisistä tietojärjestelmistä VATIjärjestelmään Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan VATI-järjestelmän pilotointiin, jonka on tarkoitus alkaa / / / / / /2018 Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Yhteistyökumppanit PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Pääprosessit kuvattu IMS järjestelmällä. Sovittu kirjallisesti yhteisistä periaatteista Tiedonsiirto yhteisiä periaatteita noudattaen Päätös järjestelmän pilotointiin osallistumisesta tai ei-osallistumisesta Mahdollinen pilotointi Tavoite 4. Ympäristöterveydenhuollon organisaatio Toimenpiteen Vastuutaho Aloitetaan toimivallan määrittely, 10/ Työryhmä jos lainsäädäntö voimassa 10/2018 Tavoite 5. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Yhteistyökumppanit PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Toiminta/ organisaatiomalli ympäristöterveydenhuollon yksiköstä. Ehdotus toimivaltaisesta viranomaisesta. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

100 7.5.9 Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Tarkistaa sopimusluettelo - Kuvata keskeiset prosessit sekä kehittää niitä Lean-menetelmien avulla - Määritellä palveluodotukset - Arvioida organisoitumisvaihtoehdot - Laatia ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista eri vaihtoehdot huomioiden - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Päätyöryhmän työskentelyn tukena toimii alkuvaiheessa 10 alatyöryhmää. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. SAIRAANHOITOON LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Harri Hagman, puheenjohtaja, SATSHP Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus, joka noudattaa nykyistä hyvin toimineen valmisteluryhmän kokoonpanoa, saatavilla): Satadiag, varapuheenjohtaja Satadiag, sihteeri Eura Eurajoki Huittinen Jämijärvi KSTHKY KSTHKY Pori Porin petu Porin petu Posa Posa Rauma Satadiag SATSHP SATSHP Säkylä Seurakunta S i v u

101 Henkilöstöjärjestöjen edustaja Yhteensä 21 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

102 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Sopimusluettelon tarkistus Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Verrataan syksyllä 2016 tehtyä 10/2017 työryhmän sihteeri Porin kaupunki sopimusluetteloa hallinto- ja Eija Kaukiainen, talouspäällikkö talousryhmän tekemään luetteloon. varmistaa työryh- Ilkka Manninen Tehdään tarvittavat kormän pj. Harri Hag- jaukset ja lisäykset. Myös suulliset ma sopimukset kirjataan huomalellisesti. Tavoite 2. Keskeisten prosessien kuvaus Kuvataan kaikkien sairaanhoidon kymmenen tukipalvelun keskeiset prosessit ja samalla kehitetään niitä Lean-oppien mukaisesti. Tavoite 3. Palveluodotusten määrittely Määritellään asiakkaiden ja potilaiden keskeiset palveluodotukset Arvioidaan omistajatahojen odotukset tulevalle toiminnalle Toimenpiteen Vastuutaho 10 12/2017 Alatyöryhmien (10 kpl) puheenjohtajat Toimenpiteen 10/ / / /2018 Tavoite 4. Organisoitumisvaihtoehtojen arviointi Arvioidaan eri organisoitumisvaihtoehtojen toimivuutta Satakunnan maakuntaan sekä laaditaan niiden perusteella SWOT- analyysi. Toimenpiteen 10/ /2018 Vastuutaho Pj. Harri Hagman Pj. Harri Hagman Vastuutaho Työryhmä, Pj. Harri Hagman Tavoite 5. Ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista Laaditaan ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista (ja tarvittavasta henkilöstöstä) eri vaihtoehdot huomioiden Toimenpiteen lainsäädännön vakiinnuttua, arviolta Q2/2018 kuluessa Vastuutaho Pj. Harri Hagman, toistaiseksi Yhteistyökumppanit Kuvaukset sairaanhoidon kymmenen tukipalvelun keskeisistä prosesseista IMS:llä, huomioiden ja toiminnallinen kehitettäminen Lean-oppien mukaisesti Yhteistyökumppanit Myöhemmin määriteltävien asiakkaiden ja/tai kliinikoiden ryhmät. Myöhemmin määriteltävien omistajaa edustavien poliitikkojen ryhmät Yhteistyökumppanit Mm. Fimlab Laboratoriot Oy:n muodostama koalitiosuunnitteluryhmä. Länsirannikon Yliopistollinen keskussairaala Oy selvitystyö/ prof. Teemu Malmi. Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Sairaanhoidon tukipalveluiden sopimusluetteloa on verrattu talous- ja hallintotyöryhmältä saatuun (kunnilta ja kuntayhtymiltä kerättyyn) sopimusluetteloon, tarpeelliset korjaukset on tehty. Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Ymmärrys ja kuvaus asiakkaiden/kliinikoiden odotuksista Ymmärrys ja kuvaus omistajaa edustavien poliitikkojen odotuksista Tuotokset/tulokset Laboratoriotoiminnan liiketoimintasuunnitelma. Länsirannikon selvitystyö. Tuotokset/tulokset Vaihtoehtoiset organisoitumismallit karkeine liiketoimintasuunnitelmineen. S i v u

103 Tavoite 6. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Kehittää yhteistyöalueen t&k-toiminnan rakennetta ja yhteistyömalli - Kehittää maakunnan sote-toimintaan liittyvää yhteistyötä maakunnan ja oppilaitosten/yliopistojen välillä - Selvittää ja ottaa käyttöön laatutyökaluja - Laatia ehdotus yhteisistä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen toimintatavoista sekä niiden seurannasta - Laatia suunnitelma sote-alan koulutuksen koordinoinnista maakunnassa - Selvittää tieteellisen kirjaston rooli - Kehittää sidosryhmäyhteistyötä - Laatia ehdotus sote-alaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä ja organisoinnista - Laatia suunnitelma arkistoinnista - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman Kehittämisyksikkö-työryhmän mukainen. Toimeksianto kattaa sote-kehittämisen, ei maakuntauudistuksen muiden osa-alueiden kehittämistyötä. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. MONITIETEINEN SOTE-ALAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Ehdotus päätyöryhmäksi: Mari Niemi, puheenjohtaja, SATSHP/sote-muutosorganisaatio Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): TuKKK varapuheenjohtaja Pori Posa Rauma SATSHP S i v u

104 Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sosiaalialan osaamiskeskus (Vasso/Pikassos) SAMK Porin yliopistokeskus Järjestöt Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 12 varsinaista edustajaa puheenjohtaja mukaan lukien TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Yhteistyöalueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteen kehittäminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kutsutaan koolle ja kokoonnutaan vuoden 2017 aikana Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan t&k -toimijaverkoston kanssa. Selvitetään maakuntien t&ktoiminnan resurssit ja toiminta Laaditaan selvitysten pohjalta yhteinen esitys yhteistyöalueen t&k-toiminnan yhteisistä rakenteista, resursseista, ja koordinoinnista yhteistyömalleista yhtenäisistä toimintatavoista Tuetaan opetussairaalan jatkumista maakunnassa ja tehdään tarvittaessa tähän liittyen selvitys- tms. työtä /2017 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat 01 03/2018 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat 04-10/2018 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat SATSHP työryhmä Yhteistyöverkosto ja sen työn käynnistyminen Selvitys resursseista ja toiminnasta Ehdotus Tavoite 2. Laatutyökalujen selvittäminen ja käyttöönotto Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Jatketaan IMS-järjestelmän käyttöönottoa ja hyödyntämistä 10/ /2018 Laaditaan IMS-prosessikartta 10/ /2018 Selvitetään ISO9001:2015- laatujärjestelmän käyttöönoton kustannukset ja vaadittavat resurssit Jos em. laatujärjestelmän hankintaan päädytään, laaditaan suunnitelma järjestelmän käyttöönoton vaiheista sekä valmistellaan kilpailutus ja tehdään hankinta Valmistellaan laatujärjestelmän käyttöönottoa Alatyöryhmä/ Jouko Alinen Työryhmä Alatyöryhmä/ Kimmo Laakso Työryhmä 10 12/2017 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio Työryhmä 01 08/2018 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio, Lakimies, Työryhmä 09 10/2018 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio Työryhmä Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, IMS-järjestelmän koulutukset, prosessikuvaukset järjestelmää hyödyntäen IMS-prosessikartta Selvitys laatujärjestelmän käyttöönoton vaatimuksista Suunnitelma käyttöönoton vaiheista Kilpailutusasiakirja Käyttöönotto vaiheittain, pääkäyttäjien nimeäminen, koulutukset S i v u

105 Selvitetään muiden laatutyökalujen käyttöönottoa (mm. Lean) ja järjestetään tarvittavat koulutukset Valmistellaan Satasoten hankkeiden ja muiden työryhmien kanssa mittareiden ja tiedolla johtamisen työkalujen käyttöönottoa, kuitenkin niin, että päävastuu on ko. toimijoilla 10/ / / /2018 Työryhmä, alatyöryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, työryhmä, alatyöryhmät Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Selvitykset ja ehdotukset käyttöön otettavista laatutyökaluista, henkilöstön koulutukset, käyttöönotto vaiheittain Arviointimittarit ja tiedolla johtamisen työkalut Tavoite 3. Ehdotus asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen toimintatavoista ja seurannasta Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään nykyiset toimintamallit ja hyvät käytännöt mittarit mukaan lukien 10/ /2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä Selvitys Laaditaan ehdotus käyttöön otettavista potilasturvallisuuden työkaluista, mittareista ja toimintatavoista. Lisäksi tarvittaessa laaditaan maakunnallinen potilasturvallisuussuunnitelma Koulutetaan ja otetaan vaiheittain käyttöön ko. mallit ja työkalut maakunnassa Sovitaan ylimaakunnallisesta potilas- ja asiakasturvallisuuden yhteistyön tavoista 02-07/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä 08-10/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä 10/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset, asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset, asiakkaat Muut maakunnat Ehdotus Koulutukset, käyttöönotto Yhteistyömalli Tavoite 4. Oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyö maakunnassa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kutsutaan koolle ja kokoonnutaan alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa 11/ /2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut Yhteistyöverkosto ja sen työn käynnistyminen Selvitetään yhteistyön kehittämistarpeet ja mahdollisuudet t&k-toiminnassa Sovitaan maakunnan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyökäytännöistä siten, että etsitään uusia tapoja toteuttaa tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyötä Tavoite 5. Koulutuksen koordinointi Toimenpiteen Selvitetään alueellisen koulutuksen ja täydennyskoulutuk- 02/ /2017 sen toimintamalleista 02 04/2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut 05-10/2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut Selvitys Yhteistyökäytännöt Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Alatyöryhmä/ Pirjo Aho, Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Selvitys S i v u

106 Laaditaan suunnitelma alueellisen koulutuksen maakunnallisesta koordinaatiosta, sen toimintamalleista ja resursseista täydennyskoulutuksen yhteistyöstä ja käytännöistä Laaditaan ehdotus opiskelijaohjauksen toimintatavoista 03 08/2018 Alatyöryhmä/ Pirjo Aho, Työryhmä 01 06/2018 Työryhmä, Alatatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Suunnitelma Ehdotus S i v u

107 Tavoite 6. Tieteellisen kirjaston rooli Toimenpiteen Tieteellisen kirjaston osalta 01 06/2018 SATSHP, laaditaan selvitys eri toimintatavoista Alatyöryhmä, ja tehdään ehdotus työryhmä toiminnan organisoinnista jatkossa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Oppilaitokset ja korkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät, muut maakunnat Selvitys ja ehdotus Tavoite 7. Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Laaditaan ehdotus t&ktoiminnan yhtenäisistä käytännöistä (mm. hankehallinto, tutkimustoiminnan koordinointi, pohjat yms.) 01 08/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus Tavoite 8. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Toimenpiteen Kehitetään t&k-toiminnan tukimalleja työelämäyhteistyöhön Tuetaan asiakkaan osallisuuden ja asiakaskeskeisyyden toimintamallien ja rakenteiden muodostumista Satakuntaan, ja tuodaan aktiivisesti uusia hyviä käytäntöjä prosesseihin. Tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja seurannan toteutumista maakunnassa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 01 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset 01 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, asiakkaat 01 10/2018 HYTE-työryhmä Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, asiakkaat Tuen mallit Toimintamallit HYTE-koordinaation tukimallit Tavoite 9. Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä ja organisoinnista Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Laaditaan em. tehtävät huomioiden ehdotus maakunnan monitieteisen sote-alan kehittämisyksikön tehtävistä resursseista toimintamalleista organisoinnista 04 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus Laaditaan em. tehtävät huomioiden ehdotus mahdollisen julkisen palvelutuottajan t&ktoiminnan yhteistyöstä maakunnan kanssa, tehtävistä ja toimintamalleista 04 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus S i v u

108 Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Suunnitelma Tavoite 11. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Tavoite 10. Suunnitelma arkistoinnin järjestämisestä Toimenpiteen Vastuutaho Satasoten aiemmin nimeämä 06/2018 Alatyöryhmä/Sari alatyöryhmä jatkaa arkistoa 10/2018 Soininen koskevan suunnitelman laadintaa Työryhmä Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

109 Muut tukipalvelut Muut tukipalvelut työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia ehdotus maakuntaan siirtyvistä tukipalveluista - Laatia ehdotus tukipalveluiden toimintamallista - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Muilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ruokahuoltoa, puhtaanapitoa, hankintoja, logistiikkaa, turvallisuutta ja lääkintälaitehuoltoa. Muut tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmän työskentelyn tueksi nimetään heti alkuvaiheessa seuraavat alatyöryhmät, joihin nimetään keskeisten toimijoiden edustus kattavasti: - Puhtaanapito - Ateriahuolto - Hankinnat ja logistiikka - Turvallisuus - Lääkintälaitetekniikka Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. MUUT TUKIPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Marjukka Palin, puheenjohtaja, Porin Palveluliikelaitos Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma/ Ateriapalvelut SATSHP/Puhtaanapito SATSHP/Hankinnat SATSHP/Logistiikka Pori/Turvallisuus Henkilöstön edustaja Yhteensä 7 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

110 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia ehdotus maakuntaan siirtyvistä tukipalveluista Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan selvitys ja ehdotus 10 12/2017 Työryhmä, Kunnat, kuntayhtymät, siirtyvistä tukipalveluista henkilöstöineekahuolto, Alatyöryhmät: Ruonapito, yritykset puhtaa- hankinnatja logistiikka, turvallisuus, sekä lääkintälaitetekniikka Tuotokset/tulokset Selvitys, Ehdotus Tavoite 2. Laatia ehdotus tukipalveluiden toimintamallista Toimenpiteen Vastuutaho Analysoidaan toteutusvaihtoehdot 10/2017 Työryhmä huomioiden lainsäädän- 03/2018 tö Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Toteutusvaihtoehdot valmiina esitettäväksi päätöksentekoon Valmistellaan toimintamallit käyttöönottoa varten 10/ /2018 Työryhmä, Alatyöryhmät: Ruokahuolto, puhtaanapito, hankinnatja logistiikka, turvallisuus, sekä lääkintälaitetekniikka Kunnat, kuntayhtymät, yritykset Valmis toimintamalli Tavoite 3. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

111 Tuotteistus Tuotteistustyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia kansallisten suositusten ja määräysten mukainen ehdotus tuotteistuskäytännöistä sekä selvitys sote-mittaristosta - Varmistaa prosessien kehitystyökalujen ja -ohjeistuksen yhteensopivuus ja tuki tuotteistukselle - Järjestää (tarvittaessa) tuotteistuskoulutusta - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Tuotteistustyöryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. TUOTTEISTUSTYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: Esa Puolamäki, puheenjohtaja, Tukkk/Pori Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): SATSHP, varapuheenjohtaja/yhtymähallinto Pori/taloushallinto Porin petu/ hoitotyö Porin petu/taloushallinto POSA Rauma SATSHP/laskentapalvelut Satakunnan yrittäjät Suomen yleislääkäreiden aluetoimikunta Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 11 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

112 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia kansallisten suositusten ja määräysten mukainen ehdotus tuotteistuskäytännöistä sekä selvitys sote-mittaristosta Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökump- Tuotokset/tulokset Tehdään kansallisten STM/Sitra Sote-tietopaketteihin liittyvän tuotteistuksen ja siihen liittyvän mittaroinnin osalta käyttöönoton valmistelu Valmistellaan maakuntien kustannuslaskentaa koskeva JHS ohjeistuksen käyttöönotto Laaditaan selvitys Satakunnan tuotteistuskäytännöistä Osallistutaan valtakunnallisen KUVA-toimeenpanoalatyöryhmän toimintaan. panit 10 12/2017 Työryhmä Hallinto ja talous-, ICT- ja tuotteistustyöryhmien muodostama alatyöryhmä, STM, Sitra 01 05/2018 Työryhmä Hallinto ja talous-, ICT- ja tuotteistustyöryhmien muodostama alatyöryhmä, JUHTA Suunnitelma Satakunnan tuotteistuskäytänteiden sisällöstä ja kattavuudesta Suoritekohtaisen kustannuslaskennan ohjeistus Satakunnan yhteisen kirjanpitojärjestelmän perustalta 06 08/2018 Työryhmä Ehdotus tuotteistuksen toteutuksesta, organisoinnista, resursoinnista ja sen hyödyntämisestä kustannustehokkuuden ja laadun parantamisessa 10/ /2018 Sari Törölä, SATSHP, Työryhmä Satakunnan tietopohja vastaa valtakunnan mittaristotietotarpeita. KUVA TPA työ on osa Kustannus- ja vaikuttavuustiedon kehittäminen ja tietotarpeet muutosohjelmaa. Tämä on STM:n osa VM:n vastuulla olevaa poikkihallinnollista Maakuntatietoohjelmaaa. Ehdotus Satakunnassa käytettävästä Sotemittaristosta. 1.vaiheen mittariston pilointi tehdään osana VM valmistelemaa uuden maakunta ja sote-hallintomallin simulointiharjoitusta arviointitoiminnon yhteydessä. Tuloksen raportoidaan loppuvuodesta Vuoden 2018 aikana tehdään raportti tietopohja vaatimuksista ja julkaistaan lopullinen esitys mittareiksi. Tavoite 2. Varmistaa prosessien kehitystyökalujen ja -ohjeistuksen yhteensopivuus ja tuki tuotteistukselle Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Osallistutaan prosessikehitystyökalujen käyttöönottovaiheeseen 10 12/2017 Työryhmä Muut työryhmät Selvitys prosessinkehitystyökalujen käytöstä tuotteistamisessa S i v u

113 Tavoite 3. Järjestää (tarvittaessa) tuotteistuskoulutusta Toimenpiteen Vastuutaho Järjestetään tarvittaessa tuotteistuskoulutusta. 10/2017 Työryhmä 10/2018 Yhteistyökumppanit TY / Tukkk, oppilaitokset Tuotokset/tulokset Ehdotus tuotteistukseen liittyvästä koulutusmateriaalin sisällöstä Tavoite 4. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Sote-alan sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia Kelan ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen kuitenkin niin, että aikataulua ja tavoitteita on täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Työryhmän toimeksianto kattaa aiempien Sidosryhmä- ja Soten ja kuntien rajapinta (yhdyspinta) -työryhmien toimeksiannon. Sidosryhmäyhteistyöryhmä toimii sote-alan sidosryhmäyhteistyötä koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Ehdotus päätyöryhmäksi: Milja Karjalainen, puheenjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Huittinen Järjestöjen satasote hanke Kela Pori/kulttuuriyksikkö S i v u

114 Porin evl seurakuntayhtymä Porin perusturva SAMK SATSHP/asiakaspalvelu Satakunnan yrittäjät Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 11 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

115 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Järjestetään työpajat satakuntalaisille 10/2017- Satakunnan JYTRY, SOSTE järjestöille 04/2018 yhteisökeskus Tutustutaan muiden maakuntien ja kansainvälisiin malleihin Tehdään ensimmäinen esitys yhteistyömallista 10/ /2018 Pilotoidaan yhteistyömallia 01/ /2018 Kuvataan järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä 04/2018 Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä 10/2018 Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä Maakuntien Järjestö 2.0 hankkeet, SOSTE Satasoten hankkeet ja muut työryhmät, järjestöt Tuotokset/tulokset Järjestöjen laaja, yhteinen näkemys toimintamallista Parhaiden olemassa olevien toimintamallien huomioiminen Esitys toimintamalliksi Toimintamallin testaaminen käytännössä Toimintamalli, jossa huomioitu mm: palveluohjaus, rahoitus, osallisuus, kokemustieto, palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku, palvelujen kehittäminen, palvelutuotanto; asiakasseteli, henk.koht. budjetti, muut palvelut Tavoite 2. Seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Tehdään ensimmäinen esitys 9/2017 Työryhmä seurakuntien ja maakunnan 4/2018 Porin ev.lut. välisestä yhteistyömallista seurakuntayhtymä Pilotoidaan yhteistyömallia 04/ /2018 Kuvataan seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä Satakunnan seurakunnat 10/2018 Työryhmä Satakunnan seurakunnat Yhteistyökumppanit Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta, kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta, kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta Tuotokset/tulokset Satakunnan seurakuntien yhteistyösopimus Satakunnan seurakuntien sote-alueen laajuinen yhteistyö Seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli (palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku) Tehdään ensimmäinen esitys oppilaitosten ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi Tavoite 3. Oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Järjestäydytään ja valmistellaan ensimmäinen esitys mahdollisten olemassaolevien mallien tarkastelu pilotoinnin mahdollisuuksien tarkastelu 10/ /2018 Työryhmä SAMK Yliopistokeskus Diak SataEdu Winnova Muut oppilaitokset Opiskelijaterveyden- Oppilaitosten yhteinen näkemys, selvitys malleista huolto 04/2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys S i v u

116 Pilotoidaan yhteistyömallia sote-toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan Kuvataan oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli 01/ /2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät 10/2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Yhteistyön kokemukset ja arviointi Toimintamalli (palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku, kehittäminen) Tavoite 4. Yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tehdään ensimmäinen esitys yritysten ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työ- Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Kuvataan yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä ryhmät Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät 10/2018 Työryhmä Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Toimintamalli (tiedonkulku, palvelujen yhteen sovittaminen, palvelutuotanto; asiakasseteli, henk.koht. budjetti, muut palvelut) Tavoite 5. Kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tehdään ensimmäinen esitys kuntien ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Kuvataan kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Toimintamalli (hyte, maakunnan soteammattilaisten rooli; esim sivistyspalvelujen yhteydessä) Tavoite 6. Kelan ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tehdään ensimmäinen esitys Kelan ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Kela Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Kuvataan Kelan ja maakunnan välinen yhteistyörakenne Työryhmä Kela 10/2018 Työryhmä, Kela Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Toimintamalli Tavoite 7. Raportointi Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

117 Palveluverkon kehittäminen Palveluverkon kehittäminen -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Valmistella esitys Satakunnan palveluverkosta kokonaisuus ja lainsäädännön velvoitteet huomioiden - Raportoida (väli- ja loppuraportit) VATE:lle - Suorittaa muut VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Sote-työryhmissä ja hankkeissa valmistellaan uusia palveluprosesseja ja toimintamalleja, joissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, digitaalisten ja sähköisten palveluiden tuomat mahdollisuudet ja palveluiden painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheeseen. Palveluverkon kehittäminen - työryhmän toimeksianto on kaikkia sote-työryhmiä läpileikkaava. Työryhmän tehtävänä on sovittaa muiden työryhmien työ kokonaisuudeksi ja pohtia sen pohjalta tulevan palveluverkon kokonaisuutta. Työryhmä voi suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle tai erillisille asiantuntijoille. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä ja asiantuntijoiden työskentelyä. Työryhmän puheenjohtajana toimii sote-muutosjohtaja Terttu Nordman, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja toimii työryhmien puheenjohtajien kokousten yhtenä kokoonkutsujana. PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN Ehdotus päätyöryhmäksi: Terttu Nordman, puheenjohtaja Seuraavista yksi edustaja kustakin: Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen KSTHKY Kokemäki Nakkila Posa Rauma Satakunnan sairaanhoitopiiri Säkylä Järjestöjen edustus Yritysten edustus Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 15 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

118 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite: Satakunnan palveluverkon yhteensovittaminen ja alustavan ehdotuksen laatiminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Sovitetaan yhteen muiden työryhmien esitykset palveluprosesseista ja toimintamalleista huomioiden muiden sidosryhmien kehittämistyö. 10/ /2018 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työ- Yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa Laaditaan asiakkaiden tarpeita sekä maakunnan väestöä ja palveluita koskevien selvitysten sekä em. prosessi- ja toimintamalliehdotusten pohjalta esitys Satakunnan tulevasta palveluverkosta. Esityksessä huomioidaan voimaantulevan lainsäädännön vaatimukset toiminnalle ja rakenteelle. peruspalveluiden ja erityistason palveluiden koordinointi sähköisten, lähi-, seudullisten ja keskitettyjen palveluiden vaatimukset kokonaisuudelle. 10/ /2018 Työryhmä ryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, asukkaat, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Esitys Satakunnan tulevasta palveluverkosta S i v u

119 Turvallisuus ja varautuminen Turvallisuus- ja varautuminen työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Kuvaus eri toimijoiden turvallisuuden ja varautumisen toimintamallista - Karkea tehtävä- ja vastuujako - Termien ja käsitteiden selkeyttäminen - Kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueista sekä esitys näiden vastuujaosta - Kuvaus varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin - Kuvaus maakunnan kumppanien roolista turvallisuus- ja varautumisasioissa - Tilannekuvajärjestelmän rakenne - Maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus ja varautumisosaamisen kaksisuuntainen hyödyntäminen - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on läpileikkaava koskien koko maakuntauudistuksen palvelukenttää. Turvallisuus- ja varautuminen -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen täytyy olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Turvallisuus ja varautuminen -työryhmä tuottaa tiedusteluja, toimeksiantoja ja esityksiä muille työryhmille (eli maakunnan muille toimijoille) millä mekanismilla. Näiden tarkoituksena on yhteisten toimintamallien rakentaminen ja jalkauttaminen eri toimialoille. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Ehdotus päätyöryhmäksi: puheenjohtaja, nimi, organisaatio Mahdollisia henkilöitä/tahoja voivat olla: Petri Ekberg, Satakunnan pelastuslaitos Tiina Kielinen, Satakunnan pelastuslaitos Pasi Vainio, Porin kaupunki Ari-Pekka Laine, Satakunnan sairaanhoitopiiri X X, Porin Perusturva Esa Perttula, Varsinais-Suomen ELY S i v u

120 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Kuvaus eri toimijoiden turvallisuuden ja varautumisen toimintamallista Tuotetaan kuva maakuntakonsernin, toimialojen, maakunnan alueen eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden toimintamallista. Tarkennetaan kuvaa tarvittaessa sanallisesti Toimenpiteen Tavoite 2. Karkea tehtävä- ja vastuujako Tuotetaan karkea tehtävä- ja vastuujako, jossa turvallisuus ja varautuminen on oleellinen osa jokaisen työntekijän, työyksikön, toimialan ja maakuntakonsernin sekä muiden toimijoiden toimintaa. Turvallisuuden ja varautumisen laaja-alaisuuksien johdosta on tärkeää tiedostaa päävastuutahot eri osa-alueilla. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien TuVavalmistelu 10-11/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät Muiden maakuntien TuVavalmistelu Toimenpiteen Tavoite 3. Termien ja käsitteiden selkeyttäminen Selkeytetään ( määritellään ) turvallisuuden ja varautumisen yhteydessä käytettävät keskeiset termit ja käsitteet. Kuva toimintamallista Toimintamallin sanallinen tarkennus tarvittaessa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien TuVavalmistelu Toimenpiteen Karkea kuvaus tehtävä- ja vastuujaosta Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 11/2017 Työryhmä Muiden maakuntien TuVavalmistelu Tavoite 4. Kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueista Toimenpiteen Turvallisuuden ja varautumisen termikäsikirja Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kuvataan päivittäistoiminnan turvallisuuden keskeiset osaalueet (henkilöturvallisuus, toimitilaturvallisuus, pelastusturvallisuus, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus) Esitys päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueen valmistelun ja toteutuksen vastuujaosta 12/2017 Työryhmä Muiden maakuntien TuVavalmistelu 01/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Karkea kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden keskeisistä osa-alueista Kuvaus tehtävä- ja vastuujaosta S i v u

121 Tavoite 5. Kuvaus varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Konkretisoidaan yleisiä häiriötilanteita ja poikkeusoloja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Kuvataan sisäisiä häiriötilanteita (esimerkiksi henkilöstön joukkosairastuminen tai lakko) ja ulkoisia häiriötilanteita (esimerkiksi pitkittyvä sähkö- tai tietoliikennekatko). Tuotetaan esitys varautumisen yhteistyöverkostosta ja yhteensovittamisesta 02/2018 Työryhmä Muut työryhmät Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu 03/2018 Työryhmä Muut työryhmät Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu 04/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu Maakunnan alueella vaikuttavat yhteistyöviranomaiset ja -tahot Yleiskuvaus häiriötilanteista ja poikkeusoloista muiden työryhmien käyttöön Sisäisten ja ulkoisten häiriötilanteiden kuvauksia muiden työryhmien käyttöön. Esitys varautumisen verkostosta ja yhteensovittamisesta Tavoite 6. Kuvaus maakunnan kumppanien roolista turvallisuus- ja varautumisasioissa Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tuotetaan muistutus turvallisuuden ja varautumisen merkityksestä ja vaatimuksista maakunnan kumppanitoiminnassa (palvelukeskukset, palveluja tuottavat yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat). Tavoite 7. Tilannekuvajärjestelmän rakenne Selvitetään ja konkretisoidaan maakunnan eri toimijoiden strateginen, operatiivinen ja operaatioiden aikainen tilannekuvatoiminta sekä näiden jakaminen. 02/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Toimenpiteen Turvallisuuden ja varautumisen muistilista kumppanitoimintaan Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 09-11/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu Kuvaus tilannekuvatoiminnasta ja toimenpide-ehdotukset Tavoite 8. Maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus ja varautumisosaamisen kaksisuuntainen hyödyntäminen Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus- ja varautumisosaaminen Kartoitetaan mahdollisuudet hyödyttää maakunnan oppilaitoksia ja tutkimustoimijoita, ml. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue, turvallisuuden ja varautumisen osa-alueilla 10/2018 Työryhmä Maakunnan oppilaitokset ja tutkimustoimijat turvallisuuden ja varautumisen osa-alueella 11/2018 Työryhmä Maakunnan oppilaitokset ja tutkimustoimijat turvallisuuden ja varautumisen osa-alueella Yhteenveto ja esitys hyödyntämismahdollisuuksista Yhteenveto ja esitys hyödyttämismahdollisuuksista S i v u

122 7.6 Hankkeet työryhmien tukena ja rinnalla Maakunnallisilla hankkeilla viedään eteenpäin palvelutuotannon kehittämistyötä, ja valmistellaan osaltaan maakunnallisia rakenteita ja palveluprosesseja. Hankkeet toteutetaan koko Satakunnan alueella kaikkien sote-toimijoiden yhteistyössä. Tällä hetkellä toteutetaan seuraavaa 10 hanketta (tilanne ): - SATA-LIPAKE - Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa - Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) - Neuvokas perhe Liikunta- ja ravitsemusohjauksen tuki neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon - Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU) - MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE - Mielenterveyden ensiapu terveyden ja hyvinvoinnin vahvistajana - Satakunnassa tulevaisuus lapsissa (Satula) LAPE-hanke - Satakunto - Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen - SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen - Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön (AKE-projekti) Hankkeet ovat pääosin Porin kaupungin hallinnoimia. Kahta hanketta hallinnoi SATSHP. Hankesalkun koko on tällä hetkellä n. 5,6 M omarahoitusosuus mukaan lukien. Omarahoitus katetaan pääosin kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön työpanoksella. Hankkeiden hallinnollisesta ohjauksesta ja seurannasta vastaa hanketoiminnan päällikkö. Hankkeet ovat osa muutosorganisaatiota, ja niiden tehtävät liittyvät usean työryhmän työhön. Hankkeet kytketään kiinteäksi osaksi työryhmätyöskentelyn toista vaihetta. Lisätietoja hankkeesta löytyy internet-sivuilta: S i v u

123 Osa D: 8 Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Maakuntauudistuksen palveluiden valmistelu jatkuu epävirallisen väliaikaishallinnon alla omana valmistelulinjanaan, jota vetää linjan muutosjohtaja. Valmistelu koskee seuraavia uuden maakunnan palveluja, joihin muodostetaan omat valmistelu- tai alaryhmät - Aluekehityspalvelut - Kasvupalvelut - Maaseutupalvelut, sisältäen myös lomituspalvelut - Alueiden käytön palvelut sisältäen: o alueiden käytön palvelut o ympäristöpalvelut o maakunnan liikennepalvelut - Lisäksi valmistelulinja koordinoi uuden maakunnan maakuntastrategian laadintaa. Valmistelu hyödyntää työssään ensimmäisessä esivalmisteluvaiheessa laadittuja raportteja. Lisäksi hyödynnetään kansallisesti valmistelua muutosaineistoa. Valmistelutyötä tehdään maku-valmistelulinjassa neljän valmisteluryhmän sekä niiden alla toimivien alaryhmien kautta. Jokaiselle teemalle palkataan (todennäköisesti osa-aikainen vastuuvalmistelija) erikseen sovittavaksi määräajaksi. Vastuuvalmistelijan jonka ympärille kootaan noin 5-10 hengen valmisteluryhmä nk. task force-ajatuksen mukaisesti. Tämä ryhmä vastaa käytännön valmistelutyöstä ja aineistoa valmisteluun. Työryhmiin valitaan jäsenet asiantuntemuksen perusteella eri organisaatioista sekä eri puolista maakuntaa. Muutosjohtaja osallistuu tarvittaessa ryhmien toimintaan. Jokainen valmisteluryhmä määrittää itselleen tehtävät ja aikataulun johtoryhmän (vate) ja valmistelulinjan muutosjohtajan antamassa kehyksessä. Ryhmien tuottama aineisto kootaan vastuuvalmistelijan ja valmistelulinjan muutosjohtajan toimesta väliaikaisen valmistelutoimielimen käsittelyyn. Väliaikaishallinto/esivalmisteluvaiheen 2 johtoryhmä voi myös antaa valmisteluryhmälle selvitystehtäviä tai muita toimeksiantoja. Valmisteluryhmän sparraajaksi voidaan koota laajempi ryhmä, joka kommentoi ryhmän työtä tuomalla eri sidosryhmien näkemyksiä ja asiakkaiden näkemyksiä esille. 8.1 Aluekehityspalvelut Aluekehittäminen sisältää sekä erityiset aluekehittämisen toimet ja resurssit sekä näkökulman siitä, että yhteiskunnallisella päätöksenteolla (eri sektoreilla) on vaikutuksia aluekehittämiseen. Valtion ja uusien maakuntien kumppanuus aluekehittämisessä perustuu tähän laajaan ymmärrykseen aluekehittämisestä. Aluekehityksen valmisteluryhmä vastaa valmisteilla olevan maakuntauudistuksen aluekehittämistä koskevan ALKE-lakiuudistuksen aluekehitysjärjestelmää koskevasta muutoksen valmistelusta Satakunnassa. Uuden lain mukaisesti jatkossa uuden maakunnan ja valtion yhteistyöprosessissa käydään erikseen aluekehityskeskustelut. Lakiluonnosten perusteella aluekehityspalvelut käsittävät uudessa maakunnassa S i v u

124 seuraavat, todennäköisesti maakuntakonsernin järjestäjätehtäviin liittyvät 6 :n palvelukokonaisuudet, joissa korostuu maakunnan koordinoiva rooli. Strateginen suunnittelu o Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS 3-strategian laatiminen (älykäs erikoistuminen) o Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen o Kasvuohjelma strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito o Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: o ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin liittyvät maksatus- ja muut toiminnot Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen o Alue-ennakoinnin koordinointi, o Aluekehityksen tilannekuva, o Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli), o Maakunnallisen TKI-toiminnan koordinointi, o Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit) Kansainvälinen yhteistoiminta o Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KVverkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi Maakunnallinen edunvalvonta o Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta o Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyy myös läpäiseviä toimintoja, joita ovat: o Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) o Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen o Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen o Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen Aluekehityspalvelut, valmisteluryhmän kokoonpano: Valmistelulinjan muutosjohtaja Satakuntaliitto 3 jäsentä Satakunnan ELY-keskus 3 Timo Vesiluoma Katja Laitinen, Jyrki Tomberg ja Kari Hietala, Krista Tupala, Saku Vähäsantanen Marja Karvonen, Maija Saari ja Hannu Ahvenjärvi S i v u

125 Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Tavoitteet: Valmisteluryhmän työn tavoitteena on laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan aluekehityspalvelujen järjestämiseksi. Tehtävät: Alustavasti aluekehityspalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 1-2x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja uuden ALKE-lainsäädännön pohjalta aluekehityspalveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten 3. Valmistella keväällä 2018 käynnistyvät aluekehityskeskustelujen tilannekuva ja neuvottelusisältö yhdessä Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen edustajien kanna 4. Valmistella uuden EU-ohjelmakauden EU-rakennerahastokauden toteutusta ja laatia suunnitelma rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävien hoitamiseksi Satakunnassa 5. Huolehtia sidosryhmien, kuntien ja yrityspalvelutoimijoiden kuulemisesta 6. Valmistella maakuntastrategiatyöhön liittyvää uuden maakunnan maakuntaohjelman päivitystyötä 7. Yhteensovittaa aluekehityspalvelut maaseutu- ja kasvupalvelutoimijoiden kanssa 8. Laatia väli- ja loppuraportit Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi joulukuussa S i v u

126 8.2 Kasvupalvelut Maakunnalliset kasvupalvelut ovat lähtökohtaisesti harkinnanvaraisia. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee aluekehitys- ja kasvupalveluja koskevan lakiluonnoksen mukaan järjestää ainakin rekrytointi- ja osaamispalveluja. Kasvupalveluina voidaan järjestää myös palvelukokonaisuuksia, jotka koskevat yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, edellytysten luomista innovaatioiden kehittämiselle sekä kansainvälistymistä. Lisäksi maakunta voi myöntää kasvupalvelujen rahoituslain mukaista rahoitusta. Kasvupalvelujen palvelukokonaisuudet perustuvat luonnoksiin alkukehitys- ja kasvupalvelulaista sekä kasvupalveluja koskeviin substanssilakeihin. Maakunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, minkä osan palvelutuotannosta se ulkoistaa ja minkä se tuottaa itse maakuntakonsernissa. Maakunnan tehtävistä (maakuntalain 6 ) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittamisen, edellisiin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen ja koulutustarpeiden ennakointi ovat tehtäviä, jotka liittyvät osin sekä kasvupalveluihin että aluekehitykseen. Keskeinen kasvupalveluiden järjestämistehtävä on yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin ja palveluihin ohjaamisen järjestäminen. Kyseiset palvelut ovat volyymeiltään suuria ja niihin liittyy oleellisesti tarveharkinta ja määrärahojen käyttö, minkä vuoksi niiden siirtäminen markkinoille on haasteellista. Kasvupalveluille tullaan asettamaan kaikille maakunnille yhteisiä tavoitteita ja mittareita, joista on toistaiseksi käytössä vain alustavia hahmotelmia. Työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden vähentämiseen liittyviksi vaikuttavuusmittareiksi ovat ehdolla mm. työllisyysaste (%), työllisten ja työvoiman määrä, työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) sekä työttömien määrä. Kaksi viimeksi mainittua ovat kasvupalvelujen rahoituskriteerejä. Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseen on ehdotettu mittareiksi mm. yritysten toimipaikkojen lukumäärää (rahoituskriteeri), tavaroiden viennin arvoa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää suhteutettuna yrityskantaan sekä voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrää suhteessa pk-yrityskantaan. Satakunnan kasvupalvelujen alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilö- ja yritysasiakkaille on esitetty maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportissa Kasvupalveluiden valmisteluryhmän kokoonpano: Vastuuvalmistelija: Nimetään myöhemmin Jäsenet; Satakunnan ELY-keskus 3 Marja Karvonen, Anne Jortikka ja Maija Saari Satakunnan TE-toimisto 3 Juhani Sundell, Päivi Laine ja Satu Remmer Valmistelulinjan muutosjohtaja Timo Vesiluoma Satakuntaliitto Katja Laitinen Kasvupalvelujen valmisteluryhmälle ei nimetä erikseen sparrausryhmää, mutta keskeisiä sidosryhmiä (kunnat, kehitysyhtiöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinajärjestöt, palveluntuottajat, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat) kuullaan säännöllisesti valmistelun edetessä. Henkilöstön osallistaminen valmisteluprosessiin tapahtuu normaalin esimiestyön, asiantuntijavuorovaikutuksen ja yhteistoimintamenettelyn kautta. S i v u

127 Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Tavoitteet: Laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan kasvupalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Tehtävät Kasvupalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 2x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja kasvupalvelulainsäädännön pohjalta kasvupalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kuvaus uutta maakuntaa varten: - Kasvupalvelujen suunnittelu (sisältö); - Palvelukokonaisuudet ja -prosessit - Palvelulupausten ja palvelustrategian hahmottelu - Markkinoiden kartoittaminen ja markkinapuutteiden selvittäminen - Jatkuva markkinavuoropuhelu - Ehdotus kasvupalvelujen tuottamismallista maakunnassa 3. Maakunnan kasvupalvelujen organisointi. Ehdotus maakuntaan siirtyvien kasvupalvelutehtävien jakamisesta järjestämis-, viranomais- ja tuottamistehtäviin. - Palvelujen laajuus ja mitoitus, resursointi - Toimipaikkaverkko ja sähköinen asiointi - Maakunnan oman palvelutuotannon rakenne ja siirtymäkauden järjestelyt - Nykyisten ja tulevien hankintojen euromääräinen hahmottaminen - Kasvupalvelun hankintatoimen suunnittelu - Talouden simulointiin osallistuminen 4. Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistaminen asiakaspalveluprosessien ja palveluiden kehittämiseen. Eri toimijoiden roolien määrittäminen esim. seuraavien palveluprosessien pohjalta - Aloittavan yrittäjän palveluprosessi - Rekrytoivan yrityksen palveluprosessi - Kansainvälistyvän yrityksen palveluprosessi - Työtä tarvitsevan henkilön palveluprosessi - Työllistämisen tueksi osaamisen kehittämistä tarvitseva henkilöasiakkaan palveluprosessi S i v u

128 - Moniammatillista tukea työllistymiseen tarvitsevan henkilöasiakkaan palveluprosessi 5. Kasvupalvelujen yhteensovitus maaseutu-, aluekehitys- ja sote-palveluihin sekä alueiden käytön ja ympäristön ja liikenteen palveluihin. 6. Väli- ja loppuraportointi Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi helmikuussa 2017 Teksti: Asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka, muutosjohtaja Timo Vesiluoma 8.3 Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne Alueiden käytön palvelutarpeet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata asianosaisten riittävä osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (MRL 1999/132, 1 ) Alueiden käytön palvelut koskevat maakuntakaavan laatimista, maakunnan suunnittelua ja merialuesuunnittelua, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistämistä, kulttuuriympäristön hoitoa, maakuntakaavan toteuttamista ja seurantaa sekä maakunnallisen identiteetin edistämistä alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi maakuntakaavoitus, maakunnan suunnittelu, merialuesuunnittelu ja niiden toteuttamisen edistäminen sekä seuranta ja kuntien alueiden käytön suunnittelun edistäminen linkittyvät toimialan sisällä liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin palvelukokonaisuuksiin. Palvelut järjestetään erityisesti asiantuntijapalveluilla, tietotuotannolla sekä tuottamalla lakisääteisiä suunnitteluasiakirjoja. Keskeisiä palveluja ovat mm. lausunnot, viranomais- ja työneuvottelut, ajankohtais- ja koulutustilaisuudet, ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset sekä suunnitteluasiakirjat ja kulttuuriympäristön hoidon osalta avustukset rakennusperinnön hoitoon. Liikenteen asiakaskenttä on erittäin laaja, koska asiakkaita ovat kaikki alueen tienkäyttäjät. Liikenteen palvelutarpeet on nähtävä liikennejärjestelmien loppukäyttäjien kannalta. Tienkäyttäjien osalta asiakasvuorovaikutus on ohjattu toimimaan Liikenteen asiakaspalvelukeskuksen kautta, joka on siirtymässä Liikenneviraston tehtäväksi. Ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuden tehtäviin kuuluvat mm: ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristöviestintä sisältäen mm. ympäristöstrategia- ja ohjelmatyön sekä ilmasto- ja energiastrategiatyön, ympäristökasvatus, paikkatietotyö, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, vesien- ja merenhoito ja suojelu, vesivarojen käyttö- ja hoito, tulvariskien hallinta ja vesistöjen säännöstely, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu. ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötyöt sekä vesistökunnostukset. kalastusasiat: elinkeinokalatalouden koko toimiala, yleisen kalatalousedun valvonnassa vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaiset hankkeet sekä lupapäätösten toimeenpano. Vapaa-ajan kalatalous. S i v u

129 Alueelliset luonnonvaratehtävät ja niiden kestävä käyttö. Alueiden käytön, liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen palvelukokonaisuudet linkittyvät vahvasti aluekehittämiseen, hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta ja varautumista sekä maaseutupalveluja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Toimiala tuottaa useita lakisääteisiä palveluja (mm. maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja merenhoidon suunnitelmat). Tavoite: Laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan alueiden käytön, ympäristö-, ja liikennepalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Organisointi: Valmisteluryhmä jakaantuu kolmeen eri alateemaan: 1) alueiden käyttöön, 2) ympäristöasioihin sekä 3) liikenneasioihin. Jokaisessa em. teemassa on alaryhmä, joka muodostuu pääosin 3-4 jäsenestä. Em. ryhmät muodostavat koottuna yhteisen valmisteluryhmän. Valmisteluryhmään kuuluu lisäksi maakunnan elinvoimapalveluiden muutosjohtaja. Yhteensä valmisteluryhmässä on noin jäsentä. Valmisteluryhmän ja sen alaryhmien kokoonpano (tarkentuu): Alaryhmä: Alueiden käyttö Alaryhmä: Ympäristö Alaryhmä: Liikenne Satakuntaliitto: Päivi Liuska- Kankaanpää, pj. VARS ELY, pj. Mirja Koskinen (ympäristötieto) 1 Pekka Puurunen, VARS ELY (liikenne), pj. VARS ELY:n edustaja Anna- Satakuntaliitto: Anne Savola 1 Ville Turunen, Satakuntaliitto Leena Seppälä Ulla Riipinen, varalla Juha Mäkelä, VARSELY, Pori VARSELY, vesi, meret ja kalatalous toinen edustaja 1 Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Anne Nummela, Satakuntaliitto Satakuntaliitto: toinen edustaja Varsinais-Suomen ELY 1 1 Mahdollinen lisäjäsen VARSELY luonnonsuojelun edustaja 1 Mahdollinen lisäjäsen yhteensä 5 jäsentä yhteensä 5 jäsentä yhteensä 5 jäsentä Valmisteluryhmään kuuluvat lisäksi muutosjohtaja Timo Vesiluoma sekä Satakunnan ELY:n edustaja (1). Tehtävät: Alueiden käytön, ympäristön ja liikenteen valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Jokainen alatyöryhmä laatii myös itselleen toimintasuunnitelman. Alustavasti alueiden käytön, ympäristön ja liikennepalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin (suunnitelma täydentyy): 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen S i v u

130 - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, työpanos 3x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja maakuntalakipakettien sekä mm. uuden maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta palveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten. Huomioidaan mm. alueiden käytön ja maakuntakaavan, vesistö- ja merialuesuunnitelmien, luonnonsuojelun sekä liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tarpeet. 3. Huolehtia sidosryhmien, kuntien ja muiden viranomaistahojen kuulemisesta 4. Valmistella maakuntastrategiatyöhön liittyvää uuden maakunnan maakuntakaavoituksen päivitystyötä 5. Yhteensovittaa alueiden käytön, ympäristö- ja liikennepalvelut mm. aluekehittämisen, kasvupalveluiden sekä maaseutupalvelutoimijoiden kanssa 6. Laaditaan esivalmisteluvaihe 2:n väli- ja loppuraportit Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi helmikuussa Maaseutupalvelut Yleistä Maaseutupalveluiden ydin on maaseudun kehittäminen, joka on asiakaslähtöisen toiminnan keskeinen strateginen tehtävä ja yhteinen päämäärä. Kehittämisen suuntaviivat määritellään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, Satakunnan alueellisessa maaseutustrategiassa, Satakunnan maakuntaohjelmassa sekä myös ohjaavien ministeriöiden strategioissa. Toiminnan kohteena ovat Satakunta ja erityisesti sen maaseutualueet. Maaseutupalveluiden keskeisimpiä asiakkaita ovat maatalousyrittäjät ja maaseudulla toimivat pkyritykset sekä kehittäjäorganisaatiot, kunnat, oppilaitokset ja muut maaseutua kehittävät yhteisöt. Asiakkaat odottavat tulevalta maakuntahallinnolta palveluiden toimivuutta, selkeää järjestämistapaa ja kattavaa saatavuutta. Digitaalisten palveluiden toimivuuden ja käytettävyyden merkitys korostuu jatkuvasti. Maaseutupalveluihin kuuluu nk. maksajavirastotehtäviä, joilla on omat EU-lainsäädännöstä johtuvat erityisvaatimukset. Maaseutuvirasto toimii maksajavirastona EU:n maaseuturahastotehtävissä ja on delegoinut kyseisistä tehtävistä osan (maksujen hyväksyntään ja tarkastuksiin liittyviä tehtäviä) ELYkeskuksille ja YT-alueille. Jatkossa ko. tehtävät delegoidaan uudelle maakunnalle. Tehtäviä ei tämän jälkeen voi enää siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle, mistä johtuen maakunnan on ne itse hoidettava. Muita vaatimuksia maksajavirastotoiminnassa ovat mm. riittävän henkilöstön osoittaminen näihin tehtäviin, tietoturvallisuudesta huolehtiminen, tiettyjen maaseutuviraston tietojärjestelmien käyttövelvollisuus sekä tehtävien eriyttäminen (sitoumus- ja sopimuskäsittely, myöntö, maksatus, valvonta, takaisinperinnät). Maksajavirastovaatimusten vuoksi kyseiset tehtävät (maaseutuohjelman toimeenpano, viljelijätuet (ml. valvonta) tulee hoitaa maakunnan virkamiestyönä eikä niitä voida hoitaa liikelaitoksessa tai yhtiöittää. S i v u

131 Maaseudun yritysten kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työ on keskeinen osa maaseutupalveluiden kokonaisuutta. Tärkeää on yhdessä maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa auttaa yrityksiä löytämään keinoja yritystoiminnan kasvamiseen ja kehittymiseen sekä yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Eräs merkittävä tavoite on myös elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Maaseutupalveluiden yleisiä vaikuttavuustavoitteita ovat mm. turvallinen ruoka, maaseutuyritysten kilpailukykyinen toimintaympäristö, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittyminen, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä alkutuotannon turvaaminen ja kehittäminen. Valmisteluryhmän tehtävään kuuluu maakuntauudistuksen valmistelu seuraavien nykyisten organisaatioiden hoitamien tehtävien osalta: Satakunnan ELY-keskus: EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet osarahoitteiset viljelijätuet täydentävät ehdot rakennetuet yritys- ja hanketuet elintarvike- ja rehuturvallisuus eläinten terveys ja hyvinvointi Maaseutuhallinnon YT-alueet: viljelijätuet (erityisesti tukien hakemiseen liittyvät tehtävät ja maksatuspäätösten teko) maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin sekä vahinkoarvioihin ja rekistereiden ylläpitoon liittyviä tehtäviä Lomituspalveluyksiköt (Vehmaa, Honkajoki) Vuosilomalomitus, sijaisapulomitus ja maksullinen lomitus. Valmisteluryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja: Valmistelija 1 Valmistelija 2 Jäsenet: Satakunnan ELY, yksikön päällikkö Pekka Antila % työpanos maaseutuohjelma, valitaan syksyllä % työpanos, maataloustukihallinto, valitaan syksyllä 2017 Timo Pukkila, Satakunnan ELY, maaseudun kehittäminen Hanna Mäntylä, Satakunnan ELY, maataloustuki Satakunnan YTA-alueen edustajat Sirpa Poikelispää, Honkajoki, Lomitushallinnon edustaja Maakuntauudistus, muutosjohtaja Timo Vesiluoma Ryhmä täydentää itseään tarvittaessa S i v u

132 Tavoitteet: Valmisteluryhmän työn tavoitteena on laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan maaseutupalveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Tavoitteena on mallin luominen myös lomituspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Valmisteluryhmän tehtävät: Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Alustavasti maaseutupalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 2x40 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Tehtävien jakaminen järjestämis-, viranomais- ja tuottamistehtäviin - Näiden tehtävien, sisällön ja substanssien määritteleminen - Resursointi - Juridinen tuki - Laaditaan nykytilakartoituksen ja uuden maakuntalainsäädännön pohjalta maaseutupalveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten 3. Sidosryhmien, kuntien ja maaseututoimijoiden kuuleminen a) Sidosryhmäkartoitukset: - Sidosryhmätilaisuudet maaseutuyrittäjille, viljelijöille ja muille maaseututoimijoille b) Kuntien osallistaminen/kuuleminen: - Kuntakierrokset - Kunta-maakunta-yhteistyö - Maaseutu YTA-toimijoiden kuuleminen 4. Yhteistyö Maaseutuviraston kanssa palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi mm. EU:n maksavirastosopimuksen osalta 5. Maaseutupalvelujen suunnittelu, mm. - palvelutarpeen kartoitus - palveluprosessien määrittely, (mm. rahoitus-, neuvonta, valvonta-, tieto- ja kehittämispalvelut sekä luvat ja ilmoitukset) - palveluprosessien suunnittelu 6. Maaseutupalveluiden palvelustrategian luominen - Kytkeytyminen maakunnan muihin toimintoihin - Tuottamisen huomioiminen prosesseissa S i v u

133 7. Esityksen tekeminen maakuntahallitukselle ja väliaikaishallinnolle maaseutupalveluiden tuottamiseksi. 8. Väli- ja loppuraportoinnin suorittaminen Kuva 11. Maaseutupalveluiden ydin- ja alaprosessit (Lähde: Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportti 2017) Lomituspalvelut: Maaseutupalveluiden valmisteluryhmä tarkastelee tarvittaessa maaseutupalveluiden alaryhmänä asiakaslähtöisesti sitä, miten maaseudun lomituspalvelut tulisi uuden lomituspalvelulain mukaisesti tuottaa Satakunnassa käsittäen vuosilomalomituksen, sijaisapulomituksen ja maksullisen lomituksen. Lomituspalvelutyölaki on maakuntauudistuksen myös uudistumassa. Maaseutupalveluiden yhteistyörajapinnat: Valmistelun tueksi perustetaan sidosryhmäraateja, jossa on edustettuna maaseutupalveluiden keskeisiä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Valmisteluryhmä järjestää raadeille infotilaisuuksia. Maaseutupalvelujen ryhmä pitää yhteisiä kokouksia ympäristöterveydenhuollon ryhmän kanssa Huomioon otettavia asioita: o Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu, etenkin 2018 ja 2019 o Sähköisten palveluiden ja digitaalisuuden huomiointi o LEADER-ryhmien erityisaseman huomiointi o Yhteistyö Varsinais-Suomen kanssa tiettyjen palvelujen suunnittelussa (mm. maaseudun rakentamispalvelut ELY:issä) Aikataulu: Syyskuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi joulukuussa 2017 S i v u

134 9 Aikataulu Esivalmisteluvaiheen 2 toteutus on alkanut epävirallisen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokouksella Hankkeen toiminta jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana saakka. Projektin yleinen aikataulutettu työsuunnitelma tarkennetaan syys-lokakuussa 2017 muutosjohtajaryhmän toimesta. Jokainen valmisteluryhmä laatii itselleen myös tarkennetun aikataulun teeman/toimialan erityisluonne ja kansalliset valmisteluohjeet huomioiden. Esivalmisteluvaiheen tarkempi aikataulutus riippuu eräiltä osin kansallisesta valmistelusta ja lainsäädäntötyöstä. Tällaisia teemoja ovat mm. - maakuntien talouden simulointiprosessi (Valtionvarainministeriö) - tarkennettu valinnanvapauslainsäädäntö (sosiaali- ja terveysministeriö) - kasvupalvelulainsäädäntö sekä aluekehityskeskustelut (Työ- ja elinkeinoministeriö) 10 Raportointi, seuranta ja arviointi Raportoinnin ja seurannan tehtävänä on tuottaa tietoa valmistelutyön etenemisestä. Seurantatiedon perusteella vodaan arvioida sitä, edetäänkö asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnin perusteella valmistelun suuntaa voidaan tarkistaa. Hankkeen valmisteluryhmät raportoivat toiminnastaan johto- ja ohjausryhmälle seuraavasti: - väliraportointi helmikuun 2018 loppuun mennessä - loppuraportti toukokuun 2018 loppuun mennessä. 11 Riskiarviot Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n toimintaa voivat vaikeuttaa mm. seuraavat riskit: Riski 1) Johdon ja henkilöstön sitoutumattomuus hankkeeseen Kuvaus: Satakunnan kuntien, kuntayhtymien ja muiden organisaatioiden esimiehet ja henkilöstön edustajat eivät sitoudu esivalmisteluhankkeeseen. Vakavuus: Suuri Varautuminen: Esimiehet sekä henkilöstön edustajia otetaan hankkeen alussa mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja heille tiedotetaan hankkeesta. Henkilökuntaa suoraan koskevista asioista tiedotetaan ja käydään keskustelua myös väliaikaisessa YT-elimessä. Riski 2) Valmisteluresurssien riittämättömyys Kuvaus: Hankkeeseen varattu työpanos tai ostopalvelu ei riitä hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisena. Vakavuus: Keskisuuri Varautuminen: Resurssit pyritään mitoittamaan riittäviksi. Vaiheistetaan toimenpiteitä niiden kiireellisyyden mukaan. S i v u

135 Riski 3) Maakunta- ja soteuudistuksen lainsäädännön keskeneräisyys Kuvaus: Maakunta- ja soteuudistuksen lainsäädäntö on vasta valmisteilla ja annetaan Eduskunnalle keväällä 2018, mikä johtaa epävarmuuteen. Avoinna olevat asiat ovat erittäin merkittäviä valmistelun kannalta ja voivat aiheuttaa väärin perustein tapahtuvaa valmistelua sekä aikataulun viivästymistä. Vakavuus: Suuri Varautuminen: Osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen valmistelutyöhön. Riski 4) Projektin hallinta epäonnistuu Kuvaus: Projektin ja laajan projektisalkun hallinta epäonnistuu. Vakavuus: Suuri Varautuminen: Varmistetaan, että hankkeen laajuus on realistinen, aikataulu ja riskit ovat hallinnassa, projekti on organisoitu asianmukaisesti ja resurssit ovat riittävät sekä viestintä ja tulosten jalkauttaminen toimivat. Lisäksi riskejä voivat aiheuttaa projektiorganisaation ja hankkeeseen liittyvien muiden organisaatioiden ristiriitatilanteet. Varautuminen: Huolehditaan, sidosryhmät ja projektihenkilöstö ovat sitoutuneita, tavoitteet ovat selvät ja saavutettavat. Otetaan käyttöön projektin ja projektisalkun hallintamenetelmät. Riski 5) Valmistelun aikataulu on liian tiukka ja riittäviä tuloksia ei saada aikaan. Kuvaus: Esimiehet ja henkilöstön edustajat eivät muutosorganisaatioiden perustyön vuoksi ehdi osallistua esivalmisteluhankkeen valmisteluun ja muihin toimenpiteisiin. Vakavuus: Suuri Varautuminen: Hankkeen alussa allokoidaan aikataulut siten, osallistuminen on mahdollista. Esimiehet sitoutetaan varmistamaan riittävä resursointi, jotta osallistuminen on mahdollista. Riski 6) Maakunnan kokonaisuuden sekä maakunnan ja valtakunnallisen valmistelun hallinta Kuvaus: Muutos nähdään vain oman organisaation kannalta eikä nähdä muutoksen kokonaisuutta. Monitoimijainen joukko ei pysty hahmottamaan muutoksen kokonaisuutta. Vakavuus: Keskisuuri Varautuminen: Kokonaisuuden hallintaa pyritään parantamaan mm. sopimalla vastuut ja yhteiset toimintatavat ja suunnittelemalla monitoimijaisen muutoksen tuen organisointi. Muutosjohtajat ja väliaikaishallinnon keskeiset toimijat informoivat ja keskustelevat asioista säännöllisesti johto-, ohjaus ja valmisteluryhmissä sekä puheenjohtajien kokouksessa. Säännöllinen osallistuminen valtakunnallisten ryhmien työhön. Riski 7) Palveluprosessien välinen synergia ja eri palveluiden integraatio eivät toimi kunnolla S i v u

136 Kuvaus: Maakunnan eri palveluprosessien välille ei esivalmistelussa löydetä riittävästi synergiaa, jolloin palvelujen integraatio toimi odotetusti. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia maakunnalle. Vakavuus: Keskisuuri Varautuminen: Huolehditaan, että valmisteluryhmät tekevät palveluiden kuvaukset ja palveluprosessien suunnittelun riittävän tarkasti hankkeen alussa ja olennaisia osa-alueita on kaikki huomioitu. Integraation toimimattomuus voidaan korjata, mutta siitä aiheutuu lisäkuluja perustettavalle maakunnalle. Sen vuoksi valmistelun aikaan on syytä arvioida integraation toimivuutta ja johtoryhmän tasolla puuttua mahdollisiin epäkohtiin. S i v u

137 TALOUSARVIO 2018 Toimintasuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Talousarvio 3. luonnos YH

138 1 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän arvoperusta Vuoden 2018 talousarvion painopisteet Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät Väestörakenne Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2016, talousarvio 2017 ja 2018 sekä arviot Talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Virkojen ja toimien muutokset Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista Yhteenvedot tehtäväalueittain Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Investoinnit Rahoitus Hinnoittelun perusteet ja suoritehinnat Liite: Suoritteet ja jäsenkuntien maksuosuudet

139 2 1. Talousarvion ja toimintasuunnitelman lähtökohdat 1.1 Kuntayhtymän toiminta-alue ja perustehtävä Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Kuntayhtymän asukasmäärä oli yhteensä asukasta. Vuoden 2017 alusta Eurajoki ja Luvia yhdistyivät uudeksi Eurajoen kunnaksi. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta perusterveydenhuollon sekä suppeassa mittakaavassa myös terveydenhuoltolaissa mainittua erikoislääkärijohtoista toimintaa. Lisäksi kuntayhtymä järjestää osan jäsenkuntien sosiaalipalveluista (vammaispalvelut pois lukien kehitysvammahuolto, päihde- ja mielenterveystyön avopalvelut, lastenvalvonta) ja psykososiaalisia palveluja. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on ylläpitää palvelutuotantonsa ydinosaamisalueilla nykyisessä laajuudessa. Toiminnallisen strategiansa mukaisesti kuntayhtymä pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelut pääsääntöisesti omana toimintana, jota täydennetään tarpeellisin osin yksityisten toimijoiden kanssa solmittavilla sopimuksilla. Poikkeuksena Eurajoen terveysasemien toiminta, jotka aiemman sopimuksen mukaisesti toteutetaan ulkoistettuna. 1.2 Kuntayhtymän arvoperusta Oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittamisen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä sekä ihmisläheisellä ja ammattimaisella johtamisella. Ammattitaito ja työnhallinta. Hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö- että vuorovaikutustilanteissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen 1.3 Vuoden 2018 talousarvion painopisteet a. Asiakaspalvelun parantaminen ja hoitoketjujen tehostaminen Kuntayhtymä keskittyy nykyisen palveluvalikoimansa tuottamiseen asiakaslähtöisesti huomioimalla olemassa olevat taloudelliset voimavarat, väestön todelliset tarpeet sekä toimintaympäristön tulevat muutokset. Tehtäväalueiden toimintojen kehittämisen kärjet ovat: Avopalvelujen kehittäminen rajatun palvelun sote-keskustoimintaan. Tavoitteena on, että muutokset toteutetaan pääsääntöisesti ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, uusilla palvelutuotannon järjestämistavoilla sekä suunnitelmallisella, perustoiminnan tunnistetuista tarpeista lähtevällä sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämisellä asiakastyössä. Kotiin annettavien palvelujen onnistuminen edellyttää erittäin hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön yhteistyötä. Onnistuminen henkilöstöresurssien optimoinnissa on yksi tärkeä tekijä kokonaiskustannusten hallinnassa sekä työn sisällön kehittämisessä.

140 3 Koti- ja sairaalapalvelujen sisäistä painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin eli kuntouttavaa kotisairaalatoimintaa vahvistetaan. Osaston paikkalukua lasketaan siten, että tavoitteena on vuoden 2018 aikana päästä 30 potilaspaikkaan. Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyönä otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä organisaatioriippumattomia lähipalveluja osana tulevaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää. Digitaalisten toiminnallisuuksien ja palveluiden kehittäminen sekä kokeilutoiminta etälääkärin vastaanottopalvelussa. Mittarit: valinnanvapaus tulijat/lähtijät; asiakaspalaute, henkilöstömäärä, osaston kuormitus, kotisairaalan potilasmäärä b. Vetovoimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja henkilöstön muutostuki Sote-uudistuksessa on kysymys merkittävästä julkisen palvelutuotannon ja järjestämisvastuun muutoksesta. Sote-uudistuksen siirtyneen suunnitelman mukaisesti toiminta ja työntekijät tulevat siirtymään maakunnallisen toiminnan piiriin. Muutoksessa olennaisinta on informoida henkilöstöä siten, että muutos toteutuu mahdollisimman suunnitellusti ja vaiheistetusti. Sote-uudistus koskee kaikkia; sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelutyöntekijöitä. Tuetaan henkilöstöä muutoksessa Tiedotetaan asioista riittävästi Pidetään yllä hyvää työnantajaimagoa Tuetaan henkilöstön hyvinvointia Tuetaan kuntayhtymän tehtävän mukaista henkilöstön osaamisen kehittämistä Mittarit: henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot, työtyytyväisyys, koulutusten toteutuminen, asiakaspalaute, kiinnostus avoimiin tehtäviin c. Sote-valmistelu ja toteutus mahdollisten pilottien kautta Hallituksen linjausten mukaan nykyisten maakuntien pohjalta perustetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Satakunnassa organisoitumista jatketaan maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteisellä valmistelulla. Soten osalta substanssivalmisteluryhmät jatkavat valmistelua vuonna Väliaikainen valmisteluelin valmistelee maakunnan sote-järjestämistä maakuntahallitukselle. Vuoden 2018 merkittävin mahdollinen muutostekijä ja toiminnan painopiste on erityisesti valinnanvapauspilotit niiden toteutuessa. Satakunnan maakunta on hakenut valinnanvapauspilottiin sekä henkilökohtaisen budjetoinnin että rajatun palvelun sotekeskusten osalta. Sote-uudistuksen viivästyessä valinnanvapauspilottien rahoituspäätökset odottaa sote-lainsäädännön käsittelyä syksyllä Haku on avoinna talousarviota valmistellessa eivätkä kunnat ja kuntayhtymät ole vielä antaneet päätöksiään valinnanvapauspilottiin osallistumisesta. Pilottien hallinnoinnista vastaisi Satakuntaliitto. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnat vastaavat edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia, että kuntiin jää riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntemusta. Maakuntien tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Alueellisen yhteistyön tarve terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tulee entisestään korostumaan.

141 Satakunta hakee mukaan palvelusetelikokeiluun. Kokeilu tulee kohdistumaan ikääntyneiden, vammaisten ja kehitysvammahuollon 24/7 asumispalveluun ja terapiapalveluun. Keski-Satakunnan terveydenhuolto olisi mukana vammaisten 24/7 asumispalvelun ja kuntoutuksen terapiapalveluiden osalta. Satasote -organisoitumisen kautta kuntayhtymä on mukana useissa työtä tukevissa ja kehittävissä hankkeissa. Näitä ovat mm. Satalipake, Satakunto, Sataosaa, Satula - hankkeet. Lisäksi henkilöstön muutostuessa ollaan mukana mm. muutosjohtamisen hankkeessa. Mittari: Satasoten piloteissa mukana oleminen ja valmistelutyössä mukana olevien määrä/kattavuus kuntayhtymässä 2. Talousarviovalmisteluun vaikuttavat taustatekijät Väestöennuste 2015 muuttujina Alue, Vuosi, Sukupuoli ja Ikä Molemmat sukupuolet Ikäluokat yht. Yli 85v. % osuus Eurajoki ,82 % ,63 % ,42 % ,28 % ,80 % Muutos% (2017>2040) 11,36 % 6,30 % 27,83 % 34,88 % 133,84 % 3,08 % Harjavalta ,89 % ,93 % ,00 % ,20 % ,25 % Muutos% (2017>2040) 19,52 % 14,38 % 30,00 % 22,32 % 117,02 % 8,78 % Kokemäki ,01 % ,00 % ,49 % ,13 % ,51 % Muutos% (2017>2040) 14,11 % 17,31 % 26,50 % 31,02 % 66,67 % 10,95 % Nakkila ,13 % ,20 % ,07 % ,08 % ,04 % Muutos% (2017>2040) 7,79 % 12,26 % 33,05 % 21,02 % 105,71 % 8,53 % KY yht ,44 % 4 Tilastokeskus ( )

142 5 2.1 Väestörakenne 4,5 4,0 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila ,4 3,1 2,7 3,5 3,8 2, ,4 3,2 2,7 3,6 4,0 3, ,5 3,3 2,7 3,7 4,1 3, ,6 3,3 2,6 3,7 3,9 3, (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 675) 2.2 Terveyserojen vaikutus palvelujen kysyntään Tärkeimpinä haasteina ovat suurten kansantautien hillitseminen, väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät toiminnan vaatimukset, mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden lisääntyvä hallitsematon käyttö. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana ovat kuntakohtaiset palvelutarpeet. Mm. Nakkilan lisääntyneen palvelun tarpeen taustalla on viitteitä osittain ikärakenteen muutoksesta selkeästi raskashoitoisemman väestönosan lisääntyessä. Terveyseroja talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sairastavuusindeksillä erityisesti kansantautien osalta. Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan kuntayhtymän alueella eniten esiintyneitä ja kustannuksia aiheuttavia sairauksia. Eurajoen sairastavuus eroaa selkeimmin kuntayhtymän muihin jäsenkuntiin verrattuna.

143 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila ,9 107,1 109,1 99, ,1 108,7 99, ,5 110,8 104, ,8 110,8 110,2 108, ,5 113, ,1 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 184) Mielenterveys- ja päihdeongelmien osalta joudutaan resurssoimaan edelleen sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia voimavaroja maan ja Satakunnan keskiarvoa enemmän. Viimeisten vuosien panostus perusterveydenhuollossa erikoislääkärijohtoiseen toimintaan onkin vähentänyt huomattavasti jäsenkuntien kustannuksia erikoissairaanhoitoon. Kuntayhtymän luoma toimintamalli tulee olemaan erityisen kustannusvaikutteinen tulevassa maakunnallisessa toimintajärjestelmässä. 8 7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / asukasta Akselin otsikko Koko maa Satakunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila ,5 4,4 2,3 4,9 4 3, ,4 4,2 1,9 7,2 5,4 3, ,1 4,3 1,1 7,1 4,8 2, ,8 1,1 6,4 4,1 3, ,8 4 1,6 6 6,1 3, ,8 3,8 1,2 7,4 5,4 3,4 (Tietolähde: THL Sotkanet Ind. 1278)

144 7 2.3 Talousarvion yhteenveto toiminnoittain Keskeisenä tavoitteena on, että muutokset eri toimintayksiköissä voidaan pääsääntöisesti toteuttaa henkilöstöresursseja uudelleen kohdentamalla, toimintatapojen ja toiminnan sisällöllisten muutosten kautta sekä kehittämällä yksiköiden välistä yhteistyötä. Vastaanottotoiminnassa on henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa uudistamalla vähennetty lääkärissäkäyntejä, hyödynnetty entistä tehokkaammin hoitajien osaamista, lisätty potilaiden omatoimista kotihoitoa ja kehitetty koko työyhteisöä. Työnjakoa on kehitetty niin, että monien pitkäaikaissairaiden kokonaishoito tai ainakin kontrollit on lääkärien suostumuksella siirretty lääkäreiltä asiantuntijahoitajille. Lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö ja tiimien erilaisen osaamisen hyödyntäminen ja tavoitteena entistä suunnitelmallisemman, kokonaisvaltaisemman ja yksilöllisemmän hoidon järjestäminen. Jatkossa voimavaroja tulee kohdistaa eniten hoidon tarpeessa olevien kuntalaisten aktiiviseen tunnistamiseen sekä monisairaisiin ja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin kohdistuvaan asiakasvastaavatoimintaan. Omahoitoa tukevaa palvelua kohdennetaan tehokkaammin ja tarjotaan monimuotoisia omahoitoa tukevia palveluja (mm. ryhmävastaanotot, puhelinkontaktit, seurantakäynnit ja etäpalvelut). Tiimit toimivat yhteistyössä paitsi sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden myös muiden kunnan hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Avohuollon tehtäväalueella tulee panostaa erityisesti asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen, potilasohjauksen uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin. Monisairaat ja paljon palveluja käyttävät potilaat on tärkeä tunnistaa ja segmentoida omahoitaja/omalääkäripalvelun piiriin. Hoitoketjuja analysoimalla voidaan kehittää käyttäjäryhmittäin prosessien hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavia toimintamalleja. Saumaton sosiaalija terveydenhuollon yhteistyö on välttämätöntä varsinkin ikääntyvän väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistäminen sekä raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen. Palveluvalikoimassa kokeillaan etälääkäripalvelua, joka vastaa hallituksen digitalisaatiohanketta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sairaalaosaston toimintaa uudelleen kohdennetaan ja potilaspaikkamäärää lasketaan. Terveyskeskussairaalan Harjavallan osaston paikkamäärä olisi tarkoitus alentaa 30 - paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirtää kotiin annettaviin palveluihin kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. Heinäkuuhun 2018 mennessä on tarkoitus saada potilaspaikat 35:een mennessä potilaspaikkoja pyritään vähentämään 30:een. Hoitotyön palvelutarpeet ja resurssit huomioon ottaen henkilöstöä siirretään muille tehtäväalueilla ja neuvotellaan mahdollisista muista siirroista. Hoitotyön resurssit tulee saattaa vastaamaan potilaspaikkamäärää vaiheistetun suunnitelman mukaisesti. Potilaspaikkojen vähentämisen mahdollistamiseksi on tärkeää lisätä kotisairaalan resursseja ja kehittää kotihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös sairaalan kuntoutukseen ja tehostettujen kotikuntoutusjaksojen kehittämiseen tulee panostaa. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden toimivuus vaatii sisäistä tehtäväjakoa, resurssien tarvepohjaista kohdentamista, yhteistyötä erityisesti vastaanottoja neuvolatoiminnan sekä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa. Jäsenkuntien vanhainkotien ja vanhusten palveluasumisen kliininen toimintavastuu on tehtäväalueella. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu (kotihoito) työskentelevät yhteisissä toimistotiloissa kaikissa jäsenkunnissa. Jokaisen jäsenkunnan kotihoidossa on käytettävissä yhteinen Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmä, toiminnanohjaajina työskentelevät kuntien työntekijät. Erityispalveluiden tehtäväalueella sosiaalipalvelut ja psykososiaaliset erityispalvelut kehittävät keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämistä. Perhekeskusmalli otetaan osaksi kuntayhtymän organisoitumista lasten ja perheiden palveluissa.

145 Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä eri-ikäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden työssä jaksamisen tukeminen tulee edelleen olemaan tärkeää. Varhaisen tuen -mallin ja korvaavan työn -mallin mukaisilla toimilla kuntayhtymä pyrkii alentamaan poissaoloja ja tukemaan työhön palaamista. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan myös suunnitelmallisella koulutuksella ja hyvällä ja oikea-aikaisella työterveyshuollolla. Työterveyshuoltoa toteutetaan kuntayhtymän omana toimintana. Investointeihin (sisältää poistonalaiset, yli :n kalustohankinnat) kuntayhtymä varaa vuonna Suurin investointi on pääterveysaseman piha-alueiden kunnostuksen viimeinen vaihe (henkilökunnan parkkialue, asfaltointi pohjaustöineen sekä tarvittavat sadevesiputkistojen uusimiset). Paloilmoitinjärjestelmän päivitykseen varataan Kiinteistön kehittämiseen liittyviin vuosikorjauksiin varataan vuositasolla Terveydenhuollon kalustohankintoihin on varattu vuositasolla yhteensä Tietojärjestelmähankinnat toteutetaan pääsääntöisesti aikaisempien vuosien tapaan 3step-vuokraussopimuksella Kuntayhtymän tuloslaskelma, tp 2016, talousarvio 2017 ja 2018 sekä arvio 2019 Kuntayhtymä yhteensä TP 2016 TA 2017 TA 2018 Mu % MU % TA 2019 Muutos % ta17/ta18 tp16/ta18 suun.kaudella TOIMINTATUOTOT My tuotot jäs.kunnilta ,4 2, ,2 Muut my tuotot ,1 14, ,1 My tuotot yht ,2 3, ,0 Maksutuotot ,4 1, ,5 Tuet ja avustukset ,4 62, ,6 Muut toim. Tuotot yht ,6 21, ,9 Toimintatuotot yht ,0 3, ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 0, ,4 Pal velujen os tot ,4 11, ,9 Aineet tarv. Ja tavarat ,2 4, ,0 Avustukset ,3 3, ,9 Muut toimintakulut ,2 19, ,9 Toimintakulut yht ,9 2, ,8 TOIMINTAKATE ,2 70, ,7 Rahoitustuotot ja kulut ,6 7, ,8 VUOSIKATE ,9 70, ,4 Poistot ,0 11, ,6 TILIKAUDEN TULOS *)

146 9 2.5 Talousarvion jakautuminen tehtäväalueittain Kuntayhtymä tehtäväalueittain Luottamus Hallinto ja Avo Koti ja sair. Erityis Yhteensä elin hallinto talous hoito hoito palvelut TOIMINTATUOTOT My tuotot jäs.kunnilta *) Muut my tuotot My tuotot yhteensä Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarv. Ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE Poistot TILIKAUDEN TULOS *) Luottamuselinhallinnon ja hallinnon ja talouden kustannukset vyörytetään muille tehtäväaloille käytön mukaisessa suhteessa

147 10 3. Virkojen ja toimien muutokset Käytössä olevat virat ja toimet Muutokset yht. Huom. Yleishallinto ja talous Kuntayhtymän johtaja 1 1 Johtava ylilääkäri 1 1 Johtava hoitaja 1 1 Toimisto Atk 2 2 Inf./puhelinpalvelu 2 2 Tekninen huolto oppisopimusopiskelija Varasto 1 1 Ravintohuolto Siivouspalvelut yks i ravitsemistyöntekijän toimi lakkautetaan Avohoito Lvo mahd. sis. siirto + 5 Suun terveydenhuolto Neuvola Työterveyshuolto Fysioterapia Laboratorio 7 7 Röntgen 2 2 HL avoin vi rka Kokemäki muutetaan shg toimeksi Koti ja sairaalapalvelut Tk sairaala htv 10 Kotisairaanhoito/ sairaala Erityispalvelut Psykosoiaaliset erityispalvelu Sosiaalipalvelut 5 5 Erikoislääkärijohtoinen toiminta (sis.geriatrian,sisätaudit,knk,neurologian,psykiatrian yms. erikoisalat) lääkärityöpanos 2 2 hoitajatyöpanos YHTEENSÄ

148 Kuntayhtymän asettamien tavoitteiden mukaisesti toiminnan painopiste tulee edelleen siirtymään avopalveluiden suuntaan. Sairaalapalveluissa potilaspaikkojen supistumisen myötä myös henkilöstö tulee vähenemään luonnollisten poistumien ja sisäisten siirtojen kautta. Harjavallan terveyskeskussairaalan toiminnan muuttuessa edelleen vaativammaksi vuoden 2009 vaatimuksen mukainen henkilöstömitoitus 0,7 nostetaan 0,8 hoitajaan potilasta kohden. Kotisairaalan vahvistaminen toteutetaan siirtämällä osaston sairaanhoitajia kotisairaalatyöhön ja hyödyntämällä perushoitajien ammatillisia valmiuksia aiempaa enemmän osastotyössä. Henkilöstösuunnittelu on kulkenut käsi kädessä toiminnan suunnittelun kanssa. Tavoitteena on ollut ennakoida tarvittava henkilöstön osaaminen, määrä, sijoittuminen ja kohdentuminen sekä kustannusten hallinta. Sisäisen arvioinnin avulla on tuettu sisäistä henkilöstöhallintaa ja erityisesti terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle on tarjottu mahdollisuutta siirtyä uusiin tehtäviin ja toisiin yksiköihin. Vapautuneiden toimien kautta tarkastellaan henkilöstörakennetta ja tehdään tarvittavat muutokset. Kokeneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on siirretty asiantuntijahoitajien tehtäviin pitämään itsenäisiä vastaanottoja ja antamaan puhelinneuvontaa. Kuntayhtymässä työskentelee yhteensä 16 asiantuntijahoitajaa toteuttamassa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa ja seurantaa: audionomi, kolme diabeteshoitajaa, geriatrinen hoitaja, haavahoitaja, kaksi INR-poliklinikkahoitajaa, jalkahoitaja, kaksi muistihoitajaa, kolme psykiatrista sairaanhoitajaa ja kaksi verenpainehoitajaa. Lisäksi hygieniahoitaja palvelee asiantuntijahoitajan tehtävissä koko organisaatiota. Kotisairaanhoito on eriytetty kotisairaalatoiminnasta ja kuntien kotihoidon tiimeihin on nimetty vastuusairaanhoitajat kotisairaanhoidosta. Jatkossa koti- ja terveyskeskussairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen perustuu yksiköiden henkilöstön yhdistämiseen ja tarvepohjaiseen kohdentamiseen joko kotisairaalaan tai osastolle. Laboratorio- tai röntgentoiminnan tulevaa sijoittumista Sote-uudistuksen ja Satasoten valmistelun osalta seurataan. Perusteluna nykyiselle toimintamallille on oma muita toimintoja tukeva toiminta sekä terveydenhuollon muuttumassa oleva tilanne. Omana toimintana järjestetyn palvelun haasteena ovat vanheneva laitekanta ja riittävä, koulutettu henkilökunta. Yhteistyötä selvitetään laboratorio- tai röntgentoiminnan osalta. Erityisesti pilottien, sote-uudistuksen ja kuntayhtymän oman toiminnan kehittämisen osalta varaudutaan yhteistoimintalain 4 :n tarkoittamiin toimenpiteisiin. Henkilöstökulut muodostavat noin 45 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista (v %). 11

149 12 4. Yhteenveto jäsenkuntien käyntiarvioista 4.1 Avohoito Suoritteet 2016 lopulliset LVO HH KSH Yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä arvio Psyk.sos. LVO E- lääk. Lää.kons. KSH Kotisair.As.hoitajat palvelut Muu avoh. Yht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Suoritearviot 2018 Lääkärin vastaanotto (pl erikoislääkärit) Eurajoki Hvalta Kkemäki Nakkila Yhteensä %-osuus Peruskäynti ,6 Laaja käynti ,0 Yhteensä ,6 Konsultaatiot ,4 Yhteensä ,0 Erikoislääkärin vastaanotto Eurajoki Hvalta Kkemäki Nakkila Yhteensä %-osuus Käynnit ,5 Konsultaatiot ,5 Yhteensä Hammaslääkärin vastaanotto: Eurajoki Hvalta Kkemäki Nakkila Yhteensä %-osuus Peruskäynnit ,8 Suukirurgia ,2 Yhteensä sis.peruskäynteihin Kotihoito: Eurajoki Hvalta Kkemäki Nakkila Yhteensä %-osuus KSH-käynti ,9 KSH konsultaatio ,0 Ksairaalakäynti ,1 Ksair.konsultaatio ,0 Yhteensä ,0

150 4.2 Terveyskeskussairaala Jäsenkuntien sairaalakäyttö , ennuste Tp 2014 SS Tp 2015 SS Tp 2016 SS Ta 2017 SS Ta 2018 SS Ta 2019 Eurajoki 915 2,5 54 0, , , ,9 430 Harjavalta , , , , , Kokemäki , , , , , Luvia , , , ,0 0,0 Nakkila , , , , , Yhteensä , , Eurajoen sairaalakäyttö nk. yli vuotoa (oma 10 paikkainen vuodeosasto vanhainkoti Jokisimpukassa) Psykososiaalisten palvelujen erittely Perheneuvolapalvelut Tp 2014 Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tot 7/2017 Ta 2018 Ta 2019 Eurajoki Harjavalta Kokemäki *) Luvia Nakkila Yhteensä *) Kokemäen kaupunki järjestää itse perheneuvolapalvelunsa Psykologipalvelut (sis. opintopsykologin suoritteet) Tp2014 Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tot 7/2017 Ta 2018 Ta 2019 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Oppilas ja opiskelijahuoltolain mukaiset psykologitehtävät 2015 kuntayhtymään(hvalta,luvia ja Nakkila, 9/2015) Puheterapiapalvelut Tp 2014 Tp 2015 Tp 2016 Ta 2017 Tot 7/2017 Ta 2018 Ta 2019 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä

151 Kuntoutusohjaus (tullut mukaan aikaperusteiseen suoritteeseen 2016) Tp 2016 Ta 2017 Tot 7/2017 Ta2018 Ta2019 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Kuntakohtaiset kustannukset: Sos.palvelut Tp 2015 Tp 2016 Nou % Ta 2017 Nou % Ta 2018 Nou % Ta 2019 Ta 2020 Eurajoki , , , Harjavalta , , , Kokemäki , , , Luvia , , ,0 0 0 Nakkila , , , Yhteensä , , , Talouden tasapainottamissuunnitelman säästö Yhteensä

152 Sosiaalipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys Päätökset: Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvel Psykosos. VPL apu kotona muutostyöyht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvel Psykosos. VPL apu kotona muutostyöyht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,3 20, ,4 133,3 45, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvel Psykosos. VPL apu kotona muutostyöyht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen , ,6 113,3 35, Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvel Psykosos. VPL apu kotona muutostyöyht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen , ,7 284, , Asumispalvelut: Henkilök. Palv. As Asunnon Kulj.palvel Psykosos. VPL apu kotona muutostyöyht. Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä Muutos vuoteen ,4 38,4 66,7 284,6 86,6 28,3 15

153 16 5. YHTEENVETO TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1 HALLINNON JA TALOUDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut ja välinehuolto, varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja - muut hallinnon palvelut (potilasasiamiehen palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) Tukipalvelu tehtävissä tehdään yhteistyötä kuntien työpajojen ja kuntoutumisja työllisyyspalvelujen kanssa. Huollon tehtäviin otetaan oppisopimusopiskelija, jolla korvataan sijaistarvetta. Tehtäväalue sisältää myös luottamuselinhallinnon - luottamuselinhallinto Luottamuselinhallinnon muodostavat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seuraa valtuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Perussopimuksessa määritellään mm. eri luottamuselinten määrä, kokoonpano, paikkajako kuntien kesken sekä kuntaosuuksien maksuperusteet. Hallintosääntö määrittelee tarkemmin kuntayhtymän organisoinnin ja toimivaltuudet. Uusi yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin on valittu vuoden 2017 aikana. Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä määrittelee talousja toimintasuunnitelman toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet/arvioidut vaikutukset Keinot/toimintamittarit Aikataulu ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN - jäsenkuntien laskutuksen läpinäkyvyys Kustannuslaskennan jatkaminen ja kehittäminen suoran valinnan palveluissa - digitalisaatio, kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteisten ohjelmien hyödyntäminen - potilaan oikeuksien huomioimisen varmistaminen -asiakasnäkökulma Tietoteknisten perusvalmiuksien lisääminen Pegasos-ohjelmissa, mittari: päällekkäisten ohjelmien vähentäminen, käytettävyyskyselyt Tiedottaminen potilaan oikeuksista potilaalle itselleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja muille toimijoille Asiakasta helpottavien asiointitapojen kehittäminen; mittari: asiakaspalaute Muistutukset/kantelut; mittari: muistutusten lkm

154 TOIMIVAT JA TEHOKKAAT TUKIPALVELUT -arkistotoimen systematisointi -ostolaskujen kiertonopeuden parantaminen -sisäisen asiakaspalvelun parantaminen VETOVOIMAISEN TYÖNANTAJAKUVAN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN MUUTOSTUKI -kuntayhtymä kilpailukykyinen työmarkkinoilla -työhyvinvoinnin kehittäminen -osaamisen kehittäminen -työturvallisuuden kehittäminen/riskienhallinta - tietohallinnon keskittäminen selvittäminen -Satasote- tiedottaminen ja muutosjohtaminen Arkistointisuunnitelman jalkauttaminen eri toiminnoille. Pöytäkirjat sähköiseen tallennusarkistoon; mittari: käsittelyaika Palkkahallinnon asiakirjat ja listaukset sähköiseen tallennusarkistoon, mittari: käsittelyaika Ostolaskujen seurannan kehittäminen, mittarit: viivästyskorkojen määrä, eräpäivä-seuranta Kerätyn asiakaspalautteen perusteella parannetaan ja kehitetään annettuja tukipalveluja (ravintohuolto, siivous, huolto, atkpalvelut ja toimistopalvelut) ydintoiminnoille Edistetään työnantajamyönteistä imagoa ja informaatiota Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen, mittari: käydyt kehityskeskustelut Koulutussuunnitelmassa huomioidaan ammatillinen osaaminen ja täydennyskoulutustarpeet. Kehityskeskustelujen kautta määritellään yksilöllisten koulutustarpeet. Sisäiset turvallisuuskoulutukset koko henkilökunnalle, poistumisharjoitukset, mittari: koulutuksiin osallistuneiden lkm Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa: ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen, mittari: työpaikkaselvitysten lkm, haiproturvallisuusilmoitusten määrä Tehtävät selvitykset keskittämisestä ja sähköisen asioinnin vaiheittainen käyttöönotto

155 18 -Säännölliset johdon henkilöstöinfot osana oman organisaation viestintää ja Satasote -muutosten osalta ajantasainen tiedottaminen Muutosjohtamisen tuki, viestintä, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen Henkilöstö Määrä 57 Muutos - KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2018 HALLINTO JA TALOUS TP 2016 TA+MUUT. KYJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALKAT JA PALKKIOT ,6 HENKILÖSIVUKULUT ,6 ELÄKEKULUT ,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,5 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,9 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,5 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,5 TILIKAUDEN TULOS ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,7

156 AVOHUOLLON TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: - alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, suun terveydenhuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (ensiapu, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto, erikoislääkärijohtoinen toiminta) TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Tärkeimpien terveysongelmien 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen toimintamalleja koko tehtäväalueella Arvioidut vaikutukset: - seulontatutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti - tupakoivien ja ylipainoisten määrä vähenee - päihteiden käyttö vähenee - jokaisella potilaalla on päivitetty hoitosuunnitelma - ydinprosessit on kuvattu yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa. 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä. 4. Motivoidaan ja sitoutetaan potilas omaan hoitoonsa ja varmistetaan hoidon jatkuvuus ajan tasalla olevilla yksilöllisillä hoitosuunnitelmilla - toiminta on Käypä hoito -suositusten mukaista ja näyttöön perustuvaa 5. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen - väestö ymmärtää omahoidon sekä oman toimintamallien ja -menetelmien terveyden ylläpidon merkityksen (= terveydenlukutaito ) hyödyntäminen (erilaiset käypähoitosuositukset, verkko/mobiilipohjaiset 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista Arvioidut vaikutukset: - terveydenhuollon kokonaiskustannukset sovittujen erikoislääkäripalvelujen osalta vähenevät - hoitotakuu toteutuu - uusintakäyntien määrä vähenee - kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluun - kuntien vanhainkotien ja vanhusten palvelukotien asiakkaiden lääkäri/päivystyskäynnit vähenevät tehostetun kotisairaanhoidon/kotisairaalatoiminnan johdosta 3. Kustannusvaikuttavat ja riittävät suun terveydenhuollon palvelut Arvioidut vaikutukset: -hoitotakuussa pysyminen -terveyden paraneminen -asiakastyytyväisyyden paraneminen menetelmät) 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkärijohtoisissa palveluissa 2.Valmistellaan käyttöön uutta työnjakomallia lääkärin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteistyössä toimivalla akuuttivastaanotolle. 3. Kartoitetaan paljon palveluita käyttävät asiakkaat, ja otetaan heille käyttöön omahoitaja/omalääkärimalli. Omahoitaja/ omalääkäri paneutuu laaja-alaisesti asiakkaiden yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseen. 4. Yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen kanssa kehitetään asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteissuunnittelua tukeva toimintamalli vastaanottotyöhön ja vakiinnutetaan sosiaaliohjausta terveysasemilla 1. Työnjaon kehittäminen 2. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen ja omahoidon merkityksen korostuminen 3. Käypä hoito-suosituksien noudattaminen 4. Henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen sekä kannustava palkkapolitiikka 5. Kustannustiedon lisääminen 6. Ostopalveluista luopuminen

157 20 4. Hyvinvoinnin edistäminen avopalveluissa Arvioidut vaikutukset: - lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi lisääntyy - terveydenedistämisaktiivisuus on alueen huippua - ylisukupolvisten ongelmien periytyminen ja syrjäytyminen vähenee - perhekeskeisyyttä ja vanhemmuutta tuetaan/ korostetaan neuvolatoiminnassa - palvelujen tavoitettavuus, joustavuus ja tehokkuus lisääntyvät -asiakastyytyväisyyden seuranta tehostuu ja sitä ylläpidetään korkealla tasolla - terveyden edistämisen yhteistyö lisääntyy 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - palvelujen saavutettavuus ja tuloksellisuus paranevat ja ne saadaan näkyviksi - toimintaprosessien kehittyminen jatkuvan arviointiprosessin kautta - kuntoutusprosessien tehostuminen - terveyden edistämisen yhteistyö lisääntyy - liikkumattomien ja ylipainoisten määrä vähenee 6. Työterveyshuollon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - työpaikkojen kanssa suunniteltu toiminta toteutuu sovittujen aikataulujen mukaan - sairauspoissaolot vähenevät ja sairauslomien pituudet lyhenevät - työnkevennykset ja uudelleensijoitukset onnistuvat Mittarit: hammashoitaja- ja suuhygienistikäynti-määrät (mittaavat työnjaon kehittymistä); henkilöstön määrä (henkilöstönäkökulma) 1. Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä jäsenkuntien kanssa ja ollaan aktiivisesti mukana luomassa uutta kaikki ikäryhmät huomioon ottavaa toimintamallia uuteen sote organisaatioon. 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä. Mahdollistetaan osaltaan jokaiselle lapselle yksi turvallinen aikuinen 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista. 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta huomioiden erityisesti imetysohjaus kansainvälisen Vauvamyönteisyys-ohjelman mukaisesti (Baby Friendly Hospital Initiative) 5. Kerätään asiakaspalautteita systemaattisesti, reagoidaan palautteisiin ja kehitetään omaa toimintaa palautteiden perusteella (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen). 6. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa. 2. Fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Vakiinnutetaan tehostetut kotikuntoutusjaksot osaksi kotisairaalatoimintaa. 4. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa niin, että asiakkaan hoitoketju saadaan joustavasti siirrettyä kuntien peruspalveluihin. 5. Sovitaan arvioinnista ja käyttöönotettavista mittareista yhteistyössä tulevan sote organisaation kanssa. 1. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen. 2.Työterveyshuollon palvelut turvataan nykyisessä laajuudessa kuntayhtymän omana toimintana vuoden 2018 loppuun saakka. 3. Korvaavan työn mahdollistaminen 4. Osallistutaan aktiivisesti työterveyshuollon palvelujen kehittämiseen osana sote-uudistusta

158 21 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen Arvioidut vaikutukset: - kuvanlaatu pysyy erinomaisen hyvänä - säteilyn käyttö on turvallista - laboratoriotutkimukset ovat laadullisesti korkeatasoisia - tutkimukset ovat oikeutettuja ja lähetteet sisällöltään ensiluokkaisia - palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla - kalliiden laitteiden käyttö on maksimoitu -toimintaa jatketaan taloudellisesti ja kustannustehokkaasti 8. Erikoislääkärijohtoinen toiminta Arvioidut vaikutukset: - tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta polikliinistä vastaanottoa ja konsultaatiota lähellä asiakasta - tuottaa yleislääkäritoiminnan tueksi kysytyimpien erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja lähipalveluna. - useampien sairauksien hoito muodostuu kokonaisvaltaiseksi - potilaiden käynnit vähenevät erikoislääkärijohtoisen toiminnan korkealaatuisen konsultaation ja vastaanoton avulla. 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä Arvioidut vaikutukset: - päivystyksen painopiste siirtyy elektiiviseen toimintaan - potilasturvallisuus on varmistettu - tiedonsiirto, potilaan hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus paranevat 1. Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnan edelleen alueellinen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia selvitetään. 2. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto. 3. Kuvataan tukipalveluiden ydinprosessit yhteistyössä tulevan sote-organisaation toimijoiden kanssa. 4. Päivitetään röntgenin laatukäsikirja ja auditointi 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla. 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan. 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä. 6. Mahdollistetaan kiireelliset radiologilausunnot 1. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on tasalaatuista ja oikea aikaista. 2. Kehitetään kotisairaalan ja lääkärinvastaanoton yhteistyötä 3. Kanta-arkiston käyttö juurrutetaan päivittäiseen toimintaan Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen Arvioidut vaikutukset: - vapautuviin toimiin ja virkoihin saadaan tarvittava määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakennetta muutetaan hoidon vaativuuden mukaan. - henkilöstö on pysyvää - työmotivaatio on korkea - henkilöstön terveys on hyvä - henkilöstöhallinnollisin toimenpitein vaikutetaan kuntayhtymän hyvään ja houkuttelevaan imagoon 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä. 2. Koottua tutkimus- ja seuranta-aineistoa hyödynnetään väitöskirja- ja opinnäytetöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen. 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa 6. Huomioidaan työergonomian mahdollisuudet työntekijän voimavarojen sekä työ- ja toimintakyvyn säilyttämisessä

159 22 Toiminnan muutokset: Mittarit: Avohuollon toimintamallin kehittäminen valinnanvapauspilotin rajatun mallin sote-keskus -palveluiden mukaiseksi. Laatumittaukset, asiakastyytyväisyysmittaukset Hoitotakuun toteutuminen/jonotilanne Vastaanottomäärien kehitys ammattiryhmittäin Paljon palveluita käyttävien käyntimäärien seuranta Laadunseuranta laboratoriossa ja röntgenissä HaiPro-ilmoitukset NPS asiakaspalaute Valinnanvapaus tulijat/lähtijät Henkilöstö Määrä 130 Muutos (+5 siirto koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueelta)

160 23 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2018 AVOHOITO TP 2016 TA+MUUT. KYJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,5 MAKSUTUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALKAT JA PALKKIOT ,6 HENKILÖSIVUKULUT ,2 ELÄKEKULUT ,8 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8

161 KOTI- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: ylilääkäri Terhi Holmström Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Tehtäväalue käsittää kotisairaanhoidon sekä terveyskeskussairaalakotisairaalatoiminnan. Harjavallan osastolla on 30 ja Eurajoen osastolla 10 akuuttisairaansijaa. TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoitteet Keinot Aikataulu 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - terveyskeskussairaalassa hoidetaan sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja siirtyminen jatkohoitoon tapahtuu viiveet minimoiden potilaan turvallisuutta laiminlyömättä - terveyskeskussairaala ja kotisairaala toimivat tiiviisti yhteistyössä - tehostetut kotikuntoutusjaksot - potilasvaihtuvuus lisääntyy hoitotulosten vaarantumatta 1. Toimitaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä ilman rajapintoja. 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkärikonsultaatioiden käyttö 4. Sairaalapalvelujen kokonaiskehittäminen 5. Yhtenäistetään Harjavallan ja Eurajoen osastojen toimintatapoja. 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotiutusprosessien yhtenäistyminen kuntayhtymän alueella - jatkohoitopaikan valintaa ohjaavat potilaan toimintakyky ja sovitut kriteerit 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen Arvioidut vaikutukset: - potilaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy - moniammatilliset hoitosuunnitelmat yhtenäistyvät kuntayhtymän alueella 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Yhteistyön vahvistaminen oman organisaation sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (mm. palvelu- ja hoitokodit) 4. Sas-palaverien toiminnan tehostaminen (yhtenäiset kriteerit ksthky:n alueelle). 5. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 6. Tehostettujen kotikuntoutusjaksojen toteutus 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen. 3. Potilaan ja omaisten osallistaminen hoidon suunnittelussa. 4. Vastuuhoitajamallin kehittäminen

162 25 4. Hoidon laadun parantaminen Arvioidut vaikutukset: - saattohoidon ja päihdevieroitushoitojen laatu paranee - terveyskeskussairaalatasoinen hoito jalkautuu potilaan kotiin kotisairaalatoiminnan ja kotiin annettavan kuntoutuksen tehostuminen - terveyskeskussairaala ja kotisairaala turvaavat reaaliaikaisen tuen alueen hoivalaitoksille 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kotona asuvien yli 70-vuotiaiden toimintakyky säilyy tai paranee - vanhuspalvelujen laatu ja saatavuus paranevat - palvelurakenne on suositusten mukainen - vanhuspalvelulain velvoitteet ja periaatteet toteutuvat toiminnassa 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tarvepohjainen ja oikeanlainen ammattitaitoinen resurssointi ja toiminnanohjauksen kehittäminen kotihoidossa 3. Keskinäisen konsultaatiotoiminnan lisääminen 1. Jatketaan vastaanotto/neuvonta-palvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa. 2. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 3. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa Kotihoidon laajentaminen Arvioidut vaikutukset: - kotihoito on ennakoivaa - potilaille on nimetty vastuuhoitaja ja - lääkäri, jotka koordinoivat kotihoitoa - potilaat hoidetaan heidän toimintakykyään vastaavassa paikassa - kotisairaalatoiminnalla korvataan tksairaalahoitoa myös ilta- ja viikonloppuaikaan - vanhuspalvelulain periaatteet näkyvät toiminnassa - hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa - ensisijainen hoitopaikka on aina koti, jos kotisairaalatoiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät; Hoito liikkuu, ei asiakas 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito Arvioidut vaikutukset: - perehdytys toteutuu suunnitelmallisesti - täydennyskoulutus on lain ja suosituksen mukaista - hoitovirheet minimoidaan - työnjako- ja hoitovastuurakenne on selkeä - työntekijät ovat motivoituneita - työntekijöiden terveydentilan ylläpitäminen turvataan - sairaala- ja kotihoidon sisäinen viestintä parantuu Jatketaan kotihoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä kotisairaalan, terveyskeskussairaalan ja kotisairaanhoidon sekä alueen kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Informoidaan tulevasta sote -muutoksesta henkilökuntaa

163 8.Saattohoidon kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - kuolevan potilaan hoitoketju jatkuu saumattomasti - kuolevien potilaiden hoito on sisällöltään suosituksen mukaista - käytettävissä on riittävästi kuolevan potilaan hoidossa tarvittavaa asiantuntemusta ja resursseja 1. Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta vakiinnutetaan ja toiminnan kehittämistä jatketaan 2. Kuntayhtymän alueen päivitetyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen. 3. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus turvataan 4. Kehitetään kotisairaalan ja palliatiivisen hoidon poliklinikan yhteistyötä Toiminnan muutokset: Mittarit: Terveyskeskussairaalan Harjavallan osaston paikkaluvun laskeminen vuoden 2018 aikana 30 potilaspaikkaan. Kuntouttavan kotisairaalatoiminnan edelleen kehittäminen. Tehostetun kotikuntoutusjakson täysipainoinen käyttöönotto ja mahdollisten oheispalvelujen kehittäminen yhdessä jäsenkuntien kanssa. Suosituksen mukainen kuolevan potilaan hoito. Osaston hoitopäivät ja jaksot Kotisairaalan käyntimäärät Hoitoisuusluokka Potilaspaikkaluku osastolla Keskimääräinen hoitoaika (vrk) Hoitajamitoitus ja kuormitusprosentti Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot NPS asiakaspalaute Henkilöstö Määrä 52 Muutos (-10 htv. Osa mahdollisia resurssin siirtoja korvaaviin/uusiin tehtäviin)

164 27 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2018 LAITOSTOIMINTA TP 2016 TA+MUUT. KYJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,3 MAKSUTUOTOT ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALKAT JA PALKKIOT ,1 HENKILÖSIVUKULUT ,7 ELÄKEKULUT ,4 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 TILIKAUDEN TULOS ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,9

165 5.4 ERITYISPALVELUJEN TEHTÄVÄALUE Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki (sosiaalipalvelut) ja johtava ylilääkäri Mika Kallio (psykososiaaliset erityispalvelut) Tehtäväalue jakautuu kahteen yksikköön, jotka ovat: Psykososiaaliset erityispalvelut käsittäen psykologi-, perheneuvola ja puheterapiapalvelut sekä kuntoutusohjauksen; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Sosiaalipalvelut käsittäen psykososiaaliset asumispalvelut, vammaispalvelut sekä lastenvalvonnan palvelut; yksikön lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Koskela TEHTÄVÄALUEEN TULOSTAVOITTEET JA KEINOT: Tavoite Keinot Aikataulu Yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa Arvioidut vaikutukset: - palvelujen joustavuus paranee - hoito- ja palveluketjut selkiintyvät - palvelujen ja resurssien tehokkaampi käyttö 2. Tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin ja yhteistyön kehittäminen Arvioidut vaikutukset: - asiantuntijuus hyödynnetään paremmin ja tuotetaan laadukasta ja tarpeenmukaista erityispalvelua - Tehostetaan eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa. - Verkostotyön jatkaminen ja kehittäminen - Lasten ja perheiden, vammaispalvelun ja kuntoutuksen työryhmät ja hankkeet - Tehostetaan sisäistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa - Ammattiryhmittäisten tiimien työskentely - Tehtäväalueen yksiköiden yhteinen työskentely ja tavoitteiden seuranta Asiakastyön laadun ylläpito Arvioidut vaikutukset: - hoito, kuntoutus ja palvelut ovat vaikuttavia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavia - asiakastyytyväisyyden lisääntyminen Toiminnan muutokset: - Annettavien palveluiden suunnittelu ja suunnitelmien kirjaaminen hyvien käytäntöjen ja ohjeiden mukaisesti - Tarpeenmukainen ja oikea-aikainen palvelutarjonta - Koulu- ja opintopsykologityön kehittäminen edelleen - Asiakastyytyväisyyden säännöllinen mittaaminen Jäsenkuntien kanssa valmisteltavan Perhekeskusmallin mukaisen toimintatavan toteuttaminen Henkilökohtaisen budjetin pilotti Satakunnassa Mittarit: Oikaisuvaatimus määrien muutokset (+/-) Muistutusten/kantelujen määrät Käsittelyajat Päätösten pitävyys oikeusasteissa muutos (%) NPS asiakaspalaute Hoitotakuun toteutuminen Henkilöstö Määrä 17 Muutos

166 29 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2018 ERITYISPALVELUT TP 2016 TA+MUUT. KYJ 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,9 MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALKAT JA PALKKIOT ,9 HENKILÖSIVUKULUT ,0 ELÄKEKULUT ,7 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1 AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,8 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,8

167 Investoinnit INVESTOINTISUUNNITELMA INVESTOINNIT KY JOHTAJA JA HUOLTOMESTARI Investoinnit jakaantuvat kahteen osioon; 1. pääterveysaseman kiinteistön kehittäminen siten, että se palvelee sote-uudistuksen jälkeenkin alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta mahdollisen kiinteistöosakeyhtiön kautta sekä 2. koti- ja laitoshoidon kokonaisuuden kehittäminen nykyhoitolinjausten ja satasoten valmistelun mukaisesti. Kiinteistön kehittäminen: Piha-alueiden kunnostamisen 5/5 vaihe, jossa pääterveysaseman viimeinen parkkipaikan osa laitetaan kuntoon. Kaasukeskus on tullut käyttöikänsä päähän ja se tulee päivittää. Kiinteistön korjaus- ja huoltorekisteri järjestelmä pitää ajan tasalla kiinteistön päivittämiseen liittyvät korjaustarpeet. Paloilmoitinjärjestelmän päivityksen II vaihe, hankinnoista 50 % ajoittuu vuodelle Koti- ja laitoshoidon kehittäminen: Tk-sairaalan paikkamäärää alennetaan 30 paikkaiseen osastoon ja pääpaino siirretään kotiin annettaviin palveluihin; kotisairaalaan ja kotikuntoutukseen. HANKEKOKONAISUUS 2018 TA2017 TA2018 TS2019 KIINTEISTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT VUOSIKORJAUKSET Kaasukeskuksen päivittäminen Kiinteistön huoltojärjestelmä SAIRAANHOIDON LAITTEISTO Tk-sairaalan ja kotisairaalan laitteistonpäivitys nykyisen muotoiseen hoitotyöhön 2 vaihe: atk laitteisto ja muut hankinnat SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITTEISTO PIHA-ALUEIDEN KUNNOSTUS PALOILMOITIN JÄRJESTELMÄN PÄIVITYS Paloilmoittimien hankinta 50 % kokonaismäärästä YHTEENSÄ

168 RAHOITUS Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Hanna-Leena Markki Rahoitusosassa osoitetaan rahanlähteet ja rahankäyttö kokonaisuudessaan. Sisältää korkomenot, muut rahoitusmenot, talousarviolainojen muutokset, jäsenkuntien maksuosuudet, korkotulot ja muut rahoitustulot sekä toiminta-avustukset. KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2018 RAHOITUS TP 2016 TA+MUUT. KYJ 2018 Ero% 2017 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT ,1 KORKOKULUT ,1 MUUT RAHOITUSKULUT ,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,9 VUOSIKATE ,9 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,9 6. HINNOITTELUN PERUSTEET JA SUORITEHINNAT Hinnoitteluperusteet 2018 Perussopimuksen määräykset suoritteiden hinnoittelusta ja laskutuksesta: Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden perussopimuksen 13 :n mukaan suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot, koron sijoitetulle pääomalle sekä muiden rahoituskulujen ja tuottojen nettokustannukset. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hinnoitteluperusteet tulee vahvistaa vähintään osajäsenyystasolla. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

169 Vammaispalveluiden, lastenvalvonnan sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden laskutus suoritetaan aiheuttamisperiaatteella toteutuneiden kustannusten mukaan kunnittain. Perussopimuksen 14 :n mukaan olennaisen yli- tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. 32 PALVELU Avoterveydenhuolto HINNOITTELUPERUSTE Käyntihinta Lääkärin vastaanottokäynti/laaja lääkärin vastaanottokäynti/erikoislääkärivastaanottokäynti Asiantuntijahoitajapalvelut/Muut avohuollon palvelut Suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut Käyntihinta Peruspalvelut/Suukirurgiset palvelut Käynnin korvaava konsultaatio Konsultaatio Lääkäri/Erikoislääkäri Sairaanhoitaja/Kotisairaanhoitaja/Kotisairaalahoitaja/Asiantuntijahoitaja Audionomipalvelut Käyntihinta Käynnin korvaava konsultaatio Konsultaatio Vaativa kuulontutkijan vast.otto (1,5 h)/ Kuulokojeen sovitus (n. 4,5 h) Aikaperuste Kotisairaanhoitopalvelut Kotisairaalapalvelut Sairaalapalvelut Hoitoisuusluokat I, II ja III Psykososiaaliset palvelut Käynnin korvaava konsultaatio Sosiaalipalvelut Käyntihinta Käyntihinta Hoitopäivähinta Aikaperuste (alkava 45 min) Konsultaatio Todelliset kuntakohtaiset kustannukset Ryhmäkäynnit 1) Useamman ammattilaisen osallistuminen työryhmään Asiakäsittely 2) Hoidolliset ja hoidon korvaavat ryhmät Käyntihinta/hlö 3) Yhden ammattilaisen osallistuminen työryhmään asiantuntijana Aikaperuste (h) Käynnit muissa terveyskeskuksissa (kiireellinen hoito (päivystys), maksusitoumus-/terveyskeskusvaihto) Ko. terveyskeskuksen laskuttama käyntihinta Hallinnon yleiskustannukset Hallinnon vyörytykset jaetaan laskutettaville toiminnoille toimintakulujen suhteessa. Hallinnon ja talouden tehtäväalue pitää sisällään toimistopalvelut, ravintohuollon, huollon palvelut (tekninen huolto, sisältäen pääterveysaseman poistot, siivous ja varasto) sekä muut hallinnon palvelut (potilasasiamiestyö ja ICT). Vuoden 2018 talousarviossa yhteisiin kustannuksiin on tässä vaiheessa luettu edellä mainitut tehtäväalueiden toiminnat pois lukien ravintohuolto. Laskutettaville toiminnoille kohdistuvat yhteiset nettokustannukset ovat yhteensä 3,6 milj..

170 Suoritehinnoitteluun ja suoritemääriin vaikuttavia muutoksia Kuntayhtymän kustannuslaskennan perusteella fysioterapian suoritehinnoittelua on tarkasteltu ja sen omakustannehinnaksi muodostui vuonna ,00. Fysioterapian suoritehinta on ollut 38,20 ja se on muodostunut tappiolliseksi toiminnaksi. Talousarviossa 2018 fysioterapian suoritehinnaksi on määritelty 60,00. Toimintasuunnitelmana vuodelle 2018 on Harjavallan osaston paikkaluvun vähentäminen 30:een porrastetusti vuoden 2018 aikana. Toimintalinjana on kotisairaalan vahvistaminen ja asiakkaiden hoitaminen yhä enemmän kotona. Hoitopaikkaluvun vähentäminen kymmenellä ja hoitajamitoituksen nostaminen 0,8 nostaa hoitopäivän hintaa. Lisäksi ravintohuollon hinnan nousulla on myös vaikutusta hoitopäivähintaa nostavasti. Laskelmien mukaan 90 %:n täyttöasteella keskimääräiseksi hoitopäivän hinnaksi muodostuisi 305. Keskimääräinen hoitopäivähinta jakaantuu kolmeen hoitoisuusluokkaan. Uutena tuotteena on yhdessä jäsenkuntien kanssa kehitetty tehostettu kotihoitojakso, jonka hinnoittelu perusteena käytetään kotisairaanhoidon käyntihintaa. Kotisairaanhoidon suoritemäärät ovat vähentyneet kuluvana vuonna jäsenkunnissa. Ensi vuodelle suunnitellut uudet toiminnot sisältyvät suoritearvioihin, joten tämä nostaa kaikkien kuntien suoritearvioita 2017 käyttöön nähden. Tksairaalan osalta hoitopäivämääriä on laskettu jokaisen kunnan osalta. Vastaavasti kotiin annettavana kotisairaala palvelun suoritemäärän arvioidaan nousevan. Toimintalinjausten tarkoituksena on jäsenkunnissa vähentää ja siirtää tulevaa asumispalveluiden tarvetta ja panostaa asiakkaiden kotona asumisen tukemiseen. Lääkärivastaanoton lääkäriresurssista on jäämässä pois kokeneita ja pitkäaikaisia ammattilaisia. Tämän arvioidaan laskevan erityisesti Nakkilan lääkärinvastaanoton suoritemääriä vuodelle Suun terveydenhuollossa on paremmin ammattilaisresurssia saatavilla, jonka vuoksi arvioitu suoritemäärä vuodelle 2018 nousee kaikissa jäsenkunnissa. Käyttö vastaa vuoden 2017 käyttöä. Muita kulurakenteeseen ja hinnoitteluun vaikuttavia asioita vuoden 2018 talousarviossa on mm. ravintohuollon suoritemäärien laskeminen edelleen mm. myytävien aterioiden ja osaston paikkaluvun laskemisen myötä. Kuntayhtymän maksutaksaa on jouduttu oikaisemaan poliklinikkamaksujen osalta, jonka vuoksi maksutuotot vähenevät avohoidon tehtäväalueella n Ostopalvelujen, vuokrien ja muiden tuotteiden ja palveluiden hinnankorotusilmoituksia vuodelle 2018 on annettu, jonka vuoksi esim. asumispalveluissa hinnat tulevat nousemaan. Kuntien lausuntojen pohjalta talousarviota on muutettu siten, että toimintakulujen nousua vuodelle 2018 on karsittu (2,6 % -> 1,9 %, johon jo sisällytetty sosiaalipalvelujen kustannusten lisäyksiä). Kuntien maksuosuuksien muutos tp2016 ->ta18 +0,27 %. Budjetissa on tehty sisäisiä siirtoja sekä tilikauden ylijäämää on laskettu mm. suoritehintojen hinnanalennuksin. Ruokahuollon suoritehintojen nousu on nostanut muita myyntituottoja. 33

171 Koko kuntayhtymän talousarviota on kohdennettu siten, että mahdollisiin sopimuksen kautta tuleviin palkankorotuksiin on varattu 0,5 % ja välttämättömiin ict -hankintoihin osavarauksena (mm. työterveyshuollon potilastietojärjestelmä tulee vaihdettavaksi 2018, mutta talousarviota laadittaessa ei ole vielä lopullista tietoa järjestelmän kustannuksista.) arvioidun mukaisesti. Lääkärin vastaanoton, erikoislääkäreiden sekä kotisairaanhoidon suoritehintaa lasketaan vuodelle 2018, jotta se vastaa kustannuslaskentaa sekä mukailemaan vuoden 2017 oletettua toteuma-arviota. Sosiaalipalveluiden talousarviota on korotettu tiedossa olevien palveluasumisen asiakasmuutosten mukaisesti. Talousarviossa huomioimatta olevat seikat: Talousarviossa ei ole huomioitu potilastietojärjestelmien normaalia suurempia muutoksia/päivityksiä. Jäsenkuntien kanssa suunnitellaan yhteisesti ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämistä ja tämän vuoksi talousarviossa ei ole huomioitu kaikkia muutoksen osuuksia. Jos palvelutuotannossa tulee muutoksia vuoden 2018 aikana mm. laboratoriopalveluiden tuotantotavan osalta tai valinnanvapauden pilotoinnin osalta, näiden muutoksen johdosta muodostuvia kustannusmuutoksia talousarviossa ei ole otettu huomioon. 34

172 TALOUSARVIO KSTHKY TALOUSARVIO 2018 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä AVOHOITO (PL. SUUN TERVEYDENHUOLTO) Lääkärit Käynnit yhteensä * Peruskäynti 102, * Laaja käynti 150, Konsultaatiot 55, Erikoislääkärit Käynnit 178, Konsultaatiot 58, Audionomipalvelut Audionomin peruskäynti 86, Vaativa kuulotutkijan vastaanotto (1,5h) 119, Kuulokojeen sovitus (4,5h) 356, Konsultaatio 48, Asiantuntijahoitajat Käynnit 67, Konsultaatiot 44, Hoitajat Käynnit 38, Konsultaatiot 21, Fysioterapia Käynnit 60, Konsultaatiot 35, Diagnostiikkapalvelut Laboratorio 38, Röntgen 38, SUUN TERVEYDENHUOLTO Peruskäynnit 98, Suukirurgian käynnit 148, AVOHOITO YHTEENSÄ

173 TALOUSARVIO KSTHKY TALOUSARVIO 2018 SUORITTEET /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT Kotihoito Kotisairaanhoidon käynti 72, Kotisairaanhoidon konsultaatio 38, Kotisairaalakäynti 86, Kotisairaalakonsultaatio 42, Terveyskeskussairaala Hoitoisuusluokka 1 230, Hoitoisuusluokka 2 275, Hoitoisuusluokka 3 312, Palliatiivisen poliklinikan ja vuodeos. avohoitokäynnit Lääkärikäynnit / perus 102, Lääkärikäynnit / laaja 150, Lääkärikonsultaatiot 55, Asiantuntijahoitajakäynnit 67, Asiantuntijahoitajakonsultaatiot 44, Hoitajakäynnit 38, Hoitajakonsultaatiot 21, KOTI- JA SAIRAALAPALVELUT YHTEENSÄ ERITYISPALVELUT PSYKOSOSIAALISET ERITYISPALVELUT Käynnit 79, Konsultaatiot 48, Kuntoutussuunnittelun työryhmät 38,

174 TALOUSARVIO KSTHKY SUORITTEET KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kaikki yhteensä Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila TALOUSARVIO 2018 /suorite Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Kaikki yhteensä SOSIAALIPALVELUT % 31 % 29 % 15 % 100 % Lastenvalvonta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Päihdekuntoutujien asumispalvelut A-klinikka ja muut palvelut Vammaispalvelut Asumispalvelut Palveluasuminen kotona Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelut Asunnon muutostyöt Päivätoiminta Muut vammaispalvelut ERITYISPALVELUT YHTEENSÄ KUNTIEN MAKSUOSUUDET Avohoito (pl. suun terveydenhuolto) Suun terveydenhuolto Koti- ja sairaalapalvelut Erityispalvelut KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ Maksuosuudet TP Maksuosuudet TA Muutos Tp 2016 / Ta ,20 % 1,89 % -0,59 % -0,94 % 0,27 % Muutos Ta 2017 / Ta ,82 % 10,97 % 3,03 % 11,29 % 4,34 %