EUROLUEEN PITKITTYNYT TAANTUMA PÄÄTTYY KESÄLLÄ, NIIN MYÖS SUOMEN EDELLYTYKSET EUROKRIISIN RAUHOITTUMISEEN PARANTUNEET SELVÄSTI

Transkriptio

1 Aktian pääekonomistin talouskatsaus EUROLUEEN PITKITTYNYT TAANTUMA PÄÄTTYY KESÄLLÄ, NIIN MYÖS SUOMEN EDELLYTYKSET EUROKRIISIN RAUHOITTUMISEEN PARANTUNEET SELVÄSTI Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Aktian Taloudellinen katsaus 1/2013 julkaistiin Alla on ennusteen yhteenveto. Koko katsaus on luettavissa osoitteessa Aktiasta>Aktia Pankki>Julkaisut. Aktian perusennusteessa eurokriisin vähittäinen rauhoittuminen jatkuu ja vahvistuva luottamus alkaa tukea aktiviteettia. Sen ansiosta eurotaantuma päättyy kesällä ja talous kääntyy kasvuun. Talouden kasvuvauhti, jota velkavuoret (kuvio 1) verottavat, jää kuitenkin vaatimattomaksi (kuvio 10). Vaikka finanssipolitiikan kiristyminen rajoittaa Suomen talouskasvua koko ennustejakson ajan, taantuma ohitetaan kesällä. Viime vuoden loppu ja kuluvan vuoden alku ovat olleet kuitenkin niin heikkoja, että vuositasolla BKT 2013 kasvaa vain 0.2 % (kuvio 2). Vuositasolla BKTn kasvu jää 1.6 % prosenttiin 2014, siitä huolimatta, että talouden trendikasvu vakiintuu ensi vuoden aikana 2 prosentin tasolle. Jos hallitus kuitenkin päättää merkittävistä kiristystoimista kuluvan kevään aikana, vuoden 2013 kasvu voi jäädä nollille ja 2014 kasvu yhden prosentin tietämiin. Kun Suomessa käytiin hallitusneuvotteluja kesällä 2011, kasvunäkymien ennakoitiin kehittyvän hyvinkin suotuisasti. Kun Suomi on nyt taantumassa ja taloustilanne muuttunut dramaattisesti, hallitusohjelmaan hirttäytyminen olisi typeryyttä. Nyt on oikea hetki ottaa hyöty valtiontalouden muita maita paremmasta tilasta. Veronkorotukset ja menoleikkaukset syventävät taantumaa, ja mitä syvempi on taantuma sitä suurempi on budjetin alijäämä. Kun riskinä on luottoluokituksen heikkeneminen, lyhyen ajan kiristyksestä luopuminen tulee kompensoida ratkaisuilla, jotka vahvistavat pitkällä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia ja valtiontalouden tasapainoa. Jos päätös aiempaa linjausta keveämmästä finanssipolitiikasta liittyisi työnurien pitenemistä tukeviin päätöksiin (ml. eläkeiän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky vahvistuisi. Sen ymmärtävät myös kansainväliset sijoittajat. Suurimmat ennustenäkymän muutokset syyskuun jälkeen ovat: USAssa sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit kertovat aktiviteetin jatkuneen vaisuna. Fiscal cliff vältettiin verotusta koskevalla sopimuksella. Järjettömän ja brutaalin tasapainottamisstrategian á la grecque tielle ei lähdetty, mutta itse perusongelman eli velkatrendin katkaisemisessa ei edetty. Jos menoleikkauksista ei päästä kompromissiin helmikuun loppuun mennessä eikä velkakattoa koroteta, liittovaltio ajautuu maksukyvyttömyyteen. Seuraukset olisivat vakavat paitsi USAssa myös koko maailmantaloudessa. Kiinan johtoon nousivat marraskuussa Xi Jingping, uusi puoluesihteeri ja tuleva presidentti, sekä Li Keqiang, tuleva pääministeri. Uudet johtajat ovat korostaneet uudistuspolitiikan merkitystä, mutta uusia avauksia ei ole kuultu. Vaikka Kiinan talouskasvu hidastui huolestuttavasti 2012 alussa, talouspolitiikka keskittyi finanssikriisin aikana toteutetun elvytyspaketin kasvattaman luottokuplan ja sen aiheuttamien ongelmien sulatteluun. Nyt merkit talouskasvun vahvistumisesta ovat selvät. Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Syyskuussa ennustimme, että eurotaantuma jatkuu ainakin 2013 alkuun. Siksi emme yllättyneet siitä, että kuluvaa vuotta koskevat konsensusennusteet taipuivat syksyn aikana alas (kuvio 3). EKPn syyskuinen OMT-päätös on osoittautunut ensiarvioitakin tärkeämmäksi. Valtionlainojen korot ovat laskeneet kriisimaissa (kuvio 4). Pääomapako kriisimaista on pysähtynyt ja pääomia on jo virrannut takaisin. Samalla, kun markkinakorotkin ovat EKPn likviditeettitoimien seurauksena hyvin matalat, odotus ohjauskoron lisälaskusta on väistynyt. Syyskuussa USAn keskuspankki FED ennusti, että sen hyperkevyt rahapolitiikka jatkuu ja ohjauskorko pysyy nollatasolla kesään Toisaalta monet pelkäsivät, että politiikka lisää kiihtyvän inflaation ja/tai varallisuuskuplien riskiä ei vain Yhdysvalloissa vaan maail-

2 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 mantaloudessa yleisemmin. Siksi FED täsmensi joulukuussa 2012, että negatiivisten reaalikorkojen ja kvantitatiivisen elvytyksen politiikkaa jatketaan niin kauan kuin työttömyysaste on yli 6.5 %. Ehtona on, että FEDin oma inflaatio-odotus on alle 2.5 %. Tammikuussa kuva sai lisää terävyyttä, kun FEDin joulukuun kokouksen pöytäkirjat julkistettiin. Niiden voi tulkita viestittävän, että rahapolitiikan exit saattaa alkaa tähän asti ennakoitua aikaisemmin. Niin käy, jos merkit ultrakeveän politiikan haitallisista sivuvaikutuksista alkavat vahvistua. Suomen joulukuussa julkistetut BKT-luvut vahvistivat aiemman arviomme, jonka mukaan Suomi oli ajautunut jo keväällä 2012 taantumaan (kuvio 5). Talouden supistuminen jatkui jokseenkin varmasti loka-joulukuussa ja myös kuluvan vuoden alku on heikko: vienti ei vedä ja teollisuustuotanto vähenee (kuvio 6 ja 7). Siksi vuoden 2013 kasvuennusteita on korjattu alas. Nyt ilmassa on vaara, että hallituksen uudet kiristyspäätökset heikentäisivät kansantalouden kasvun ennustettuakin heikommaksi. Keskeiset ennusteluvut Globaali talouskasvu vahvistuu viime vuoden 3.2 prosenttista 3.4 prosenttiin 2013 ja 3.9 prosenttiin Kehittyvien maiden osuus maailmantalouden kokonaiskasvusta on yli 75%. Aasian maiden kasvava raaka-ainekysyntä pitää yllä öljyn ja muiden raaka-ainehintojen pitemmän ajan nousupainetta. Toisaalta paineita hillitsevät kehittyneiden maiden vaisu aktiviteetti ja Yhdysvaltain öljy- ja kaasutuotannon nopea kasvu. Perusennusteessa raakaöljyn hinta pysyy lähellä nykytasoa nousten vain maltillisesti ennustejakson edetessä. Tärkeiden keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka kuitenkin lisää sijoittajavetoisen hintapiikin riskiä. Jos se realisoituu, inflaatio kiihtyy yleisesti. Yhdysvalloissa kokonaistuotanto, joka kasvoi 2.2 % 2012, lisääntyy 1.6 % vuonna 2013 ja 2.1 % vuonna 2014 (kuvio 8). Keskuspankin, joka kääntää ohjauskorkonsa varovaisen nousuun kesällä 2014 (kuvio 9), pitkäkestoisesti ultrakeveän rahapolitiikan seurauksena inflaatio kiihtyy ohimenevän, ennustejaksolle ajoittuvan hidastumisen jälkeen 3-4 prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä. Se lisää painetta dollarin heikkenemiseen pitemmällä tähtäimellä. Fiscal cliff vältettiin vuodenvaihteessa. Itse perusongelmalle eli julkisen talouden velkaantumiselle ei kuitenkaan tehty mitään. Vasta, jos budjetin menopuolesta ja velkakatosta päästään tasapainoiseen ratkaisuun, on vaara-ohi -signaalin aika. Kiinan BKT lisääntyi 7.8 % Se kasvaa 8.3 % vuonna 2013 ja 8.5 % vuonna Euroalue ajautui 2011 lopussa taantumaan ja BKT 2012 supistui -0.4 %. Vaikka häiriöiltä tuskin vältytään jatkossakaan, eurokriisin rauhoittuminen etenee. Euron hajoaminen tulisi sekä velkamaille että vakaille maille niin kalliiksi, että sen ei anneta tapahtua. Kun elpyminen vauhdittuu vasta vuoden jälkipuoliskolla, BKT 2013 supistuu -0.1 %. Vuonna 2014 päästään 1.1 prosentin kasvuun (kuvio 10). Inflaatio, joka oli 2.5 % vuonna 2012, on 1.9 % sekä 2013 että Euroopan keskuspankki EKP pitää ohjauskorkonsa nykyisellä 0.75 prosentin tasolla pitkään. Ohjauskorko kääntyy nousuun kesällä 2014 ja se on 1.5 % ennustejakson lopussa (kuvio 11). Euroopan uhkaskenaariossa europaniikki uusiutuu, eurooppalainen taantuma syvenee merkittävästi ja euroalueen kokonaistuotanto supistuu 2-2½ %. EKPn syksyiset päätökset sekä sopu pysyvästä vakausmekanismista ja pankkivalvonnasta ovat alentaneet uhkaskenaarion todennäköisyyttä. Arvioimme sen olevan 20%. USAn uhkaskenaariossa poliittinen eripura johtaa finanssipolitiikan riskien realisoitumiseen. Tämän todennäköisyydeksi arvioimme 25%. Finanssi- ja rahapolitiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja valtionvelan kasvu rajoittavat kehittyneiden maiden talouskasvua vuosikymmenen lopulle asti. Suomi vajosi keväällä 2012 taantumaan ja BKT supistui viime vuonna -0.2 %. Perusennusteessa eurokriisin rauhoittuminen etenee ja luottamus alkaa vähitellen vahvistua. Sen ansiosta Suomi pääsee kasvuun ensi kesänä. Kuluvan vuoden alku on kuitenkin niin heikko, että BKT 2013 kasvaa vuositasolla vain 0.2 % (kuvio 2). Perusennusteessa BKT kasvaa 2014 vuositasolla 1.6 %. Jos hallitus päättää merkittävistä kiristystoimista kuluvan kevään aikana, vuoden 2013 kasvu voi jäädä nollille ja 2014 kasvu yhden prosentin tietämiin. Jos toisaalta Euroopan uhkaskenaario toteutuu, Suomen BKT supistuu nykytasoltaan 1½-2 %. Perusennusteessa Suomen trendikasvu vakiintuu vuoden 2014 aikana 2 prosentin tasolle ja BKT tavoittaa kevään 2008 huipputason 2015 lopulla (kuvio 12). Keskipitkällä tähtäimellä Suomen talouskehitys on hieman vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin. Kasvuetua moniin Manner-Euroopan euromaihin antaa mm. finanssipolitiikkamme pienempi kiristystarve, vientimme suurempi Aasia-paino, vahva ict-osaaminen sekä pankkisektorimme parempi kunto ja luotonantokyky. Toisaalta kasvuetua kaventaa 10 vuotta jatkunut tärkeimpiä kilpailijamaita nopeampi palkkojen nousu, joka on rapauttanut hintakilpailukykymme varsinkin Saksaan ja nyttemmin myös Ruotsiin nähden (kuvio 13). Inflaatio, joka oli 2.9 % vuonna 2012, on 2.6 % 2013 ja 2.1 % Työttömyysaste, joka oli viime vuonna 7.8%, on 8.2 % vuonna 2013 ja 8.0 % vuonna 2014 (kuvio 14). Uhkaskenaariossa se on 1-1½ prosenttiyksikköä korkeampi.

3 Kuvio 8 Kuvio 9 Kuvio 10 Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät euroalueen ja USAn velkaongelmiin. Vaikka tilanne näyttää joiltakin osin rauhoittuneen merkittävästi, ei voida sulkea pois uhkaa rahoitusmarkkinahäiriöiden sen kaltaisesta kärjistymisestä, joka koettiin finanssikriisissä ja eurokriisissä syksyllä Tällaisessa uhkaskenaariossa kehittyneet maat vajoavat uudelleen kollektiiviseen taantumaan. Samalla maailmankauppa hyytyy. USAssa ensimmäinen testi maan kyvystä hallita velkaongelmaa selvitettiin rimaa hipoen, kun fiscal cliff vältettiin. Seuraava testi on edessä jo hyvinkin pian. Puolueiden pitäisi päästä helmikuun loppuun mennessä yksimielisyyteen menoleikkauksista, joilla parannetaan budjetin tasapainoa. Jos menoleikkauksista ei päästä yksimielisyyteen, yksimielisyyttä tuskin saavutetaan myöskään velkakaton korottamisesta. Jos velkakattoa ei koroteta, liittovaltion maksuliikenne pysähtyy. Vaikutus markkinoiden luottamukseen olisi mitä ilmeisimmin raju. Vaikka ennustejaksolla toteutuvan taantuman riski on nyt pienempi kuin syyskuussa, arvioimme sen 25 prosentiksi. Pitemmän ajan uhkaskenaariossa velkaantuminen alkaa ruokkia USAn velanhoitokykyyn kohdistuvaa epäluottamusta samaan tapaan kuin nyt Euroopassa. Myös Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen. On turvattava pysyvä luottamus Espanjan ja Italian edellytyksiin selvitä velanhoitokuluistaan. On varmistettava, että kriisimaita koskevat euroexit spekulaatiot poistuvat lopullisesti. EKPn syyskuussa 2012 tekemät päätökset, pysyvän vakausmekanismin selkiytyminen sekä yhteistä pankkivalvontaa koskevan suunnitelman konkretisoituminen lisäävät optimismia eurokriisin rauhoittumisesta ennustejakson edetessä. Jos eurokriisi kärjistyisi uudelleen ja muuttuisi hallitsemattomaksi, euroalueen taantuma syvenisi merkittävästi. Uhkaskenaariossa Suomen kokonaistuotannon pudotus voisi olla mittaluokkaa 1½-2 %. Silloin työttömyys nousisi nykytasolta 1-1½ prosenttiyksikköä eli 9-10 prosenttiin. Julkisen talouden vajeet kasvaisivat ja markkinoiden luottamus Suomen selviytymiskykyyn saattaisi vaarantua, kun heikentynyt kilpailukyky rajoittaa vientimahdollisuuksia ja ikääntyminen yhdessä kasvaneen työttömyyden kanssa rasittaa julkisen talouden tasapainoa pitkäkestoisesti. Eurooppalaisen uhkaskenaarion todennäköisyys on laskenut 20 prosenttiin. Globaalitalouden suurin pitkän aikavälin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava pitkän ajan megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen. Suomen talouspolitiikka valinkauhassa Sekä käytännön kokemus että uusi tutkimus osoittaa, että nykyisessä talouskriisissä kiristämisellä on taipumus heikentää talouskasvua siinä mitassa, että budjetin tasapainottamiseksi tehdyt kiristykset johtavatkin tasapainon heikkenemiseen. Suomessa, joka on vielä taantumassa, kiristäminen on talouspolitiikan suuri virhe. Kestävyysvaje on todellinen ongelma, joka vaatii ratkaisua. Järkevin tie koostuu ratkaisuista, jotka vahvistavat talouden kasvupotentiaalia. Kasvava talous tuottaa verotuloja ja pitää työttömyyden matalana. Mitä viisaampia, pitkäkantoisempia ja päättäväisempiä ratkaisuja tehdään, sitä pienempi on kiireisten pakkoleikkausten tarve. Pahinta kansantalouden pitkän ajan velanhoitokyvyn kannalta olisi elinkelpoisten yritysten kaatuminen ohimeneviin ongelmiin. Pahinta julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi työttömyyden massiivinen nousu, sillä suhdannetyöttömyys muuttuu yllättävän nopeasti rakennetyöttömyydeksi. Typerintä on kiristäminen silloin, kun maa on taantumassa. Kuten eteläisen Euroopan kriisimaiden kokemus osoittaa, tuloksena on taantuman syveneminen. Kuvio 11 Sen vuoksi budjettitasapaino ei vahvistu vaan heikkenee. IMFn tutkimuksen (WEO October 2012) mukaan ns. fiscal multiplier eli tässä yhteydessä finanssipolitiikan kiristyskerroin on ollut kriisivuosina selvästi aikaisempia arvioita korkeampi. Politiikkavalinnoille kertoimen suuruus on ratkaiseva. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat kokonaistuotannon heikkenemisen kautta syntyvät finanssipolitiikan kiristyksen kustannukset. Mitä enemmän BKT supistuu, sitä todennäköisemmin kiristyksen budjettivaikutus vaihtaa etumerkkiä ja vaje kasvaa, vaikka tavoite oli sen supistaminen. Tärkeimmissä ennustemalleissa kiristys, jonka suuruus on 1.0 % BKTsta, hidastaa BKTn kasvua 0.5 %. Kiristyskerroin on siis 0.5. Tällaisissa malleissa finanssipolitiikan kiristys on toimiva tapa supistaa budjettivajetta suhteessa BKThen. Uuden tutkimuksen mukaan kiristyskerroin näyttää kriisivuosina olleen (ehkä reilustikin) ykköstä suurempi. Kun kiristys on heikentänyt kasvua ennakoitua enemmän, toimet budjettivajeen supistamiseksi eivät ole tuottaneet odotettua tulosta juuri missään. Johtopäätös ei koske vain kriisimaita, vaan on yleisempi. IMF arvioi, että kiristyspolitiikan mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa on pieni, kun a) talouden käyttämätön kapasiteetti on suuri, b) rahapolitiikan liikkumavara matalampien korkojen suuntaan on pieni ja c) kiristystä harjoitetaan samaan aikaan monissa maissa.

4 Kuvio 12 Kuvio 13 Onko Suomessa nyt oikea aika kiristää (ks. kuvio 12)? Ei! Kiristäminen on taantuvassa taloudessa vakava virhe. Suomen kestävyysvaje ei ole akuutti ongelma, sillä tämän hetken budjettivaje ja velkaaste ovat parasta A-luokkaa. "Politiikka on mahdollisuuksien taidetta". Valtiontalouden muita maita paremmasta tilasta tulisi ottaa hyöty irti juuri nyt, sillä veronkorotukset ja menoleikkaukset syventävät ja pitkittävät taantumaa. Ja mitä syvempi on taantuma, sitä suurempi on budjetin alijäämä. Kun vaarana on luottoluokituksen heikkeneminen, lyhyen ajan kiristysliikkeestä luopumiseen tulee liittää ratkaisu, joka vahvistaa talouden kasvupotentiaalia ja valtiontalouden tasapainoa pitkällä aikavälillä. Jos päätös luopua etupainoisesta kiristyksestä liittyisi työurien pitenemistä tukeviin päätöksiin (ml. eläkeiän vähittäinen nousu tulevien vuoden aikana), taantuma lyhenisi, työllisyys vahvistuisi ja Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky paranisi. Sen ymmärtävät myös sijoittajat. Hyvän velka-asemamme ansiosta meillä olisi pitkäjänteiseen politiikkaan varaa -- monella muulla tätä ylellisyyttä ei ole. Suomen olisikin järkevintä hakea pitkän aikavälin ongelmaan pitkän aikavälin ratkaisua. Pitkän aikavälin avaintekijä on talouden kasvu, jolla on kaksi komponenttia: 1) tehdyn työn määrä ja 2) tehdyn työn tuottavuus. Kestävyysvaje-keskustelun tulee fokusoitua työvoiman lisäämiseen ja tuottavuuden kasvuun. Kohteena ovat työurien pituus, maahanmuutto, kilpailukyky, teknologia ja innovaatiokyky, yritystoiminnan edellytykset jne. Mitä viisaampia, pitkäkantoisempia ja päättäväisempiä ratkaisuja tehdään, sitä pienempi on kiireisten pakkoleikkausten tarve. Finanssikriisissä Suomen työttömyys lisääntyi paljon vähemmän kuin kokonaistuotannon pudotuksen perusteella olisi voinut odottaa. Pienet ja keskisuuret yritykset välttivät irtisanomisia, koska ne ilmeisesti pitivät kriisiä ohimenevänä. Nyt on tärkeää välttää sellaiset talouspolitiikan signaalit, jotka heikentäisivät pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudenuskoa. ETLA ehdotti 16. tammikuuta, että palkkoihin tulisi lähivuosina nollakorotukset, yhteisövero laskisi 24,5 prosentista 20 prosenttiin ja eläkeikä nousisi 63sta 65 vuoteen 10 vuoden siirtymäajalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotus järkevä ja ansaitsee jokaisen sellaisen suomalaisen tuen, joka kantaa huolta suomalaisesta työstä, suomalaisista yrityksistä ja suomalaisista hyvinvointijärjestelmistä. Kuvio 14 Aktia Pankki Oyj julkaisee tämän katsauksen vastikkeetta. Katsauksessa esittämämme analyysi ja sen perusteella tekemämme ennusteet perustuvat yleisön saatavilla oleviin tietoihin. Vaikka käytämme Aktia Pankin mahdollisimman luotettavina pitämiä lähteitä, olosuhteissa voi tapahtua varoittamatta suuriakin muutoksia, jotka vaikuttavat katsauksessa esitettyihin arvioihin. Aktia Pankki Oyj, sen tytär- ja osakkuusyhtiöt, sen yhteistyökumppanit tai edellä mainittujen palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa kommenteissa ja katsauksissa esitettyjen tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa vahingoista, joita niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuu.

5 Taulukko 1 Kansainvälisen talouden ennuste ostovoimapariteettipainoin: BKTn kasvu, % Osuus 2011, % e 2013e 2014e Maailma Euroalue Saksa Ranska Italia Espanja Kreikka USA Japani Kiina Intia Venäjä Taulukko 2 Kansainvälisen talouden ennuste: Kuluttajahintainflaatio, % Osuus 2011, % e 2014e Euroalue USA Japani Taulukko 3 Aktian ennusteet: Korot ja valuuttakurssit e e e e Euroalue EKPn ohjauskorko kk. euribor v. korko: Ger (= benchmark) USA Ohjauskorko kk libor v. korko Japani Ohjauskorko kk. tibor v. korko Valuuttakurssit EUR/USD EUR/YEN USD/YEN Taulukko 4 Aktian ennuste: Suomen keskeiset ennusteluvut, % e 2013e 2014e BKTn kasvu KHI-inflaatio Työttömyysaste