Aktian pääekonomistin talouskatsaus Kuvio 1

Transkriptio

1 Aktian pääekonomistin talouskatsaus EUROKRIISIN TAKATALVI JÄÄDYTTI VIHREÄT VERSOT, MUTTA RAHALIITON KYKY KESTÄÄ KREIKAN MAHDOLLINEN EUROERO JA ESPANJAN PANKKIONGELMA ON SILTI VAHVISTUNUT VIIME KUUKAUSIEN AIKANA Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Aktian Taloudellinen katsaus 2/2012 julkaistiin Alla on ennusteen yhteenveto. Koko katsaus on luettavissa osoitteessa Aktiasta>Aktia Pankki>Julkaisut. Aktian perusennusteessa eurokriisi rauhoittuu vähitellen syksyn aikana ja luottamuksen vähittäinen palautuminen kääntyy tukemaan aktiviteettia. Suomen talouden notkahdus jäi päättyvän kevään aikana sen verran vaimeaksi, että BKT kasvaa 0.3 % vuonna Kun finanssipolitiikan kiristys rasittaa aktiviteettia, BKTn kasvu jää 1.5 % prosenttiin Suomen talouden trendikasvu vakiintuu jatkossa noin 2 prosentin tasolle. Jos eurokriisin rauhoittaminen epäonnistuu, yleiseurooppalainen taantuma syvenee. Tässä uhkaskenaariossa, jonka todennäköisyydeksi arvioimme 40 %, kokonaistuotanto supistuisi Suomessa 2-4 % nykytasoltaan. Euroalueen ja sen myötä Suomen kyky selvitä Kreikan mahdollisen euroeron tartuntavaikutuksista on vahvistunut syksyn jälkeen. Ensinnäkin, joulu-maaliskuun politiikkapäätökset vahvistivat euroalueen kriisinsietokykyä merkittävästi. Toiseksi, eurokriisi ei ole tarttunut maailmantalouden aktiviteettiin. Pohjois-Amerikan ja Aasian kasvu, joka on jatkunut odotettuakin vahvempana (kuvio 1, 2), tukee maailmankaupan vahvistumista. Kolmanneksi, Euroopan Keskuspankin LTROlikviditeettitoimet ovat vähentäneet luottolaman riskiä olennaisesti. Neljänneksi, vakaiden euromaiden ja varsinkin Saksan kasvu on kestänyt odotettua paremmin (kuvio 4, 5) Etelä-Euroopan kriisimaiden taantuman syvenemisen, jota kiristystoimet ruokkivat. Kaiken yllä esitetyn perusteella arvioimme, että uhkaskenaarion toteutuminen olisi vähemmän kohtalokas nyt kuin muutama kuukausi sitten. Suurimmat tammikuun jälkeen tapahtuneet ennustenäkymän muutokset Vielä tammikuussa oltiin jokseenkin varmoja siitä, että eurokriisi tulee hidastamaan rajusti myös muun maailman kasvua. Tämä pelko on kevään aikana vähentynyt olennaisesti (kuvio 6). USAssa sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit kertovat talouden kasvavan kohtuullisen vakaasti. Ennustejaksolla toteutuvan taantuman riski on pienentynyt, mutta poliittinen takalukko yhdistyneenä liittovaltion velkatrendiin pitää taantumariskin tapetilla pitemmässä juoksussa. Viime syksynä sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit kertoivat Euroopan olevan matkalla taantumaan (kuvio 3). Tilastot vahvistivat euro-bktn supistuneen vuoden viimeisellä neljänneksellä (kuvio 5). Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oltiin nollakasvussa, mutta merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua. Kun poliittisen prosessin ryhdistäytyminen katkaisi talousodotusten syöksykierteen, monien maiden ennusteita korjattiin ylöspäin kevään mittaan (kuvio 3). Nyt Ranskan ja varsinkin Kreikan vaalitulos sekä Espanjan pankkiongelmien kärjistyminen lisäävät uudelleen epävarmuutta. EKP laski marraskuussa ohjauskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä ja toinen samansuuruinen muutos nähtiin joulukuussa (kuvio 10). Sen lisäksi se toteutti LTRO-operaation, jonka kautta uutta keskuspankkirahaa siirtyi euroalueen pankkeihin yli 1000 mrd euroa. Nämä toimet vähentävät olennaisesti luottolaman riskiä. FED ilmoitti elokuussa 2011, että sen ohjauskorko on nykyisellä nollatasolla luultavasti kesään Nyttemmin se on arvioinut, että poikkeuskoroissa pysytään vielä vuonna Näin pitkä ennakkositoutuminen on nykyaikaisessa keskuspankkimaailmassa ennen kuulumaton ja se lisää pitemmän ajan inflaatioriskiä.

2 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Suomi vältti viime vuoden lopussa taantuman täpärästi, mutta 2012 alkupuolella BKT todennäköisesti supistui viennin ja teollisuustuotannon surkean kehityksen vuoksi (kuviot 12, 13). Keskeiset ennusteluvut Maailmantalouden kasvu, joka hidastuu vuoden prosentista 3.2 prosenttiin 2012, vahvistuu 3.7 prosenttiin Globaali kasvu lepää kehittyvien maiden ja etenkin Aasian varassa (kuvio 8). Raakaöljyn hinta on laskenut kevään aikana, mutta Lähi-Idän jännitys pitää yllä uuden hintapiikin vaaraa. Aasian maiden voimakas raaka-ainekysyntä palauttaa raaka-ainehinnat ennen pitkää pitkän ajan nousutrendille. Yhdysvalloissa vakava taantuma päättyi kesäkuuhun 2009 ja BKT 2010 kasvoi 3.0 %. Kun elvytysliekki oli loppuun kulutettu, kasvu hiipui ja kokonaistuotanto 2011 lisääntyi 1.7 %. BKT kasvaa 2.1 % sekä 2012 että 2013 (kuvio 7). Kuluttajahinnat nousivat 3.1 % Inflaatio on 2.7 % sekä 2012 että Löysä rahapolitiikka jatkuu koko ennustejakson, sillä FED on ilmoittanut ohjauskoron nousevan nollatasolta luultavasti vasta 2014 lopulla. Niinpä inflaatio palaa ohimenevän hidastumisen jälkeen yli 3 prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden velkatrendi on kestämätön eikä sen korjaamiseen näytä olevan minkäänlaista poliittista valmiutta. Pitemmällä tähtäimellä tämä on uhka globaalin talous- ja rahamarkkinakehityksen vakaudelle. Kiinan BKT lisääntyi 9.2 % vuonna Se kasvaa 8.2 % vuonna 2012 ja 8.6 % vuonna 2013 (kuvio 8). Euro-BKT lisääntyi 1.4 % Viime vuoden lopussa kokonaistuotanto laski ja BKT 2012 supistuu -0.3 %. Vaikka häiriöiltä tuskin vältytään, Euroopan velkakriisin rauhoittuminen etenee vähitellen ennustejakson aikana. Euroalue pysyy koossa lukuun ottamatta Kreikan mahdollista eroa. Euron hajoaminen tulisi sekä velkamaille että vakaille maille niin kalliiksi, ettei sen anneta tapahtua. Kun talouden tunnelma vahvistuu kuluvan vuoden loppua kohti, elpyminen vauhdittuu ja BKT 2013 kasvaa 1.2 % (kuvio 9). Inflaatio, joka oli 2.7 % 2011, hidastuu 2.4 % prosenttiin 2012 ja edelleen 2.0 prosenttiin Euroopan keskuspankki EKP pitää ohjauskorkonsa 1 prosentissa kesään Vuoden 2013 lopussa ohjauskorko on 1.50 % (kuvio 10). Uhkaskenaariossa viime syksyn eurokaaos uusiutuu, eurooppalainen taantuma syvenee ja euroalueen kokonaistuotanto supistuu 2-4 %. Joulu-maaliskuussa uhkaskenaarion todennäköisyyttä alensivat poliittisen päätöksenteon ryhdistäytyminen ja EKPn likviditeettitoimet. Nyt haurasta asetelmaa horjuttavat Ranskan ja varsinkin Kreikan vaalitulokset sekä Espanjan pankkiongelmia koskevat uutiset. Arvioimme uhkaskenaarion todennäköisyydeksi 40 %. Jos se toteutuu, EKPn ohjauskorko laskee 0.5 prosenttiin. Finanssi- ja rahapolitiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja valtionvelan kasvu rajoittavat kehittyneiden maiden talouskasvua vuosikymmenen jälkipuoliskolle asti. Suomen talous kääntyi kasvuun syksyllä 2009 ja BKT 2010 lisääntyi 3.6 %. Talous kasvoi % vaikka kasvu pysähtyi vuoden lopussa. Päättyvän kevään Suomi oli lievässä taantumassa. Perusennusteessa luottamus alkaa palautua kesällä ja talouskasvu kääntyy plussalle syksyllä. Vuositasolla BKT kasvaa % ja % (kuvio 11). Talouden trendikasvu vakiintuu ensi vuoden aikana noin 2 prosentin tasolle ja kokonaistuotanto tavoittaa kevään 2008 huipputason keväällä Uhkaskenaariossa Suomen BKT supistuu nykytasoltaan 2-4 %. Keskipitkällä tähtäimellä Suomen talouskehitys on hieman vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin. Kasvuetua moniin Manner-Euroopan euromaihin antaa mm. finanssipolitiikkamme pienempi kiristystarve, vientimme suurempi Aasia-paino, vahvempi ict-osaaminen sekä pankkisektorimme parempi kunto ja luotonantokyky. Toisaalta kasvuetua kaventaa 10 vuotta jatkunut tärkeimpiä kilpailijamaita nopeampi palkkojen nousu, joka on rapauttanut hintakilpailukykymme varsinkin Saksaan nähden (kuvio 14). Inflaatio, joka oli 3.4 % vuonna 2011, on 2.8 % vuonna 2012 ja 2.6 % vuonna Työttömyysaste, joka oli 7.8 % 2011, on 8.0 % 2012 ja 7.8 % Uhkaskenaariossa se on 2-3 %-yksikköä korkeampi. Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Euroopan velkakriisistä tuli kesällä 2011 poliittisen päätöksenteon kriisi. Silloin katosi usko poliitikkojen kykyyn tehdä välttämättömät päätökset ja saattaa ne voimaan ajoissa. Syksyn eurokriisi pakotti välttämättömiin päätöksiin, mutta ne eivät syntyneet ajoissa vaan liian myöhään. Poliittisen prosessin omalaatuinen logiikka pitää yllä markkinoiden halukkuutta testata tilanteen kestävyyttä aika ajoin hyvinkin aggressiivisesti ja panikoitumisalttius on yhä suuri. Tämän päivän keskeinen kysymys koskee sitä kuinka totaalisesti ja pitkäaikaisesti finanssikiristys tappaa talouskasvun, joka on velkaongelmien kestävän ratkaisun tärkein tekijä. EKPn LTRO-operaatioiden jälkeen ei ole perusteltua

3 Kuvio 8 Kuvio 9 Kuvio 10 Kuvio 11 syytä pelätä, että pankkien ja muiden yritysten rahoitus jäätyy niin kuin Lehman Brothersin konkurssin jälkeen. Siksi myös pelko maailmankaupan romahduksesta on vähentynyt. Velkavuori on kuitenkin pitkäkestoinen taakka Atlantin molemmilla rannoilla. Edessä on erilaisia miinakenttiä, jotka voivat sekä yleisen taloustunnelman että valtionvelan korkojen kehityksen osalta ruokkia hyvinkin dramaattisia skenaarioita. Vaikka USAssa taantumariski on pieni lyhyellä aikavälillä, se on pitemmällä aikavälillä merkittävä. Jos julkisen talouden velkaongelma vie maan kriisiin, se uhkaa maailmantalouden vakautta. Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen ja pankkien luotonannon jatkumiseen niiden pääomittamisen edetessä ennustejakson aikana. Jos eurokriisi kärjistyisi uudelleen samaan tapaan kuin viime syksynä, taantuma pahenisi selvästi. Uhkaskenaariossa Suomen kokonaistuotannon pudotus voisi olla mittaluokkaa 2-4 %. Työttömyys nousisi nykytasolta 2-3 prosenttiyksikköä eli prosenttiin. Julkisen talouden vajeet kasvaisivat selvästi. Markkinoiden luottamus Suomen selviytymiskykyyn saattaisi vaarantua, kun heikentynyt kilpailukyky rajoittaa vientimahdollisuuksia ja ikääntyminen yhdessä kasvaneen työttömyyden kanssa rasittaa julkisen talouden tasapainoa pitkäkestoisesti. Arvioimme uhkaskenaarion todennäköisyydeksi 40 %. Globaalitalouden suurin pitkän aikavälin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava pitkän ajan megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen. Kuinka luottamus Eurooppaan palautetaan? Ensimmäinen ja tärkein ehto on, että kukin maa laatii pitkän aikavälin ohjelman, jolla se uskottavasti kääntää velkaantumisen kestävälle uralle. Näistä ohjelmista ei päätetä yhteisissä kriisikokouksissa, vaan kansallisissa hallituksissa ja parlamenteissa. Velkatrendien nopea kääntäminen on epärealistista ja talouskasvun kannalta tuhoisaa. Siksi velkavuoren sulattaminen on monissa maissa kahden olympiadin mittainen projekti. Kun kyseessä on pitkän aikavälin ongelma, ratkaisun tärkein elementti on pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistaminen. Velkamaissa sijoittajien luottamuksen palauttaminen vaatii lisäksi lyhyen aikavälin vyönkiristystä. Jos ohjelma on uskottava ja hallituksen sitoutumiseen luotetaan, velkakriisin ratkaisun tärkein ehto on täytetty. Mitä tarkemmin kukin euromaa valvoo muiden euromaiden budjettikuria, sitä todennäköisemmin liiallisen alijäämän politiikka estyy jo sen ituvaiheessa. Lyhyen aikavälin pelkojen rauhoittamiseen perustetun Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) rinnalle luodun pysyvän järjestelmän (Euroopan rahoitusvakausmekanismi, EVM) on määrä vähentää riskiä yksittäisen euromaan joutumisesta hallitsemattomaan maksukyvyttömyyteen tulevaisuudessa. Panikoitumisalttius on tällä hetkellä niin suuri, että luotujen palomuurien merkitystä ei osata arvioida oikein. Euroopan pankkisektorin vakavaraisuuden vahvistamiseen tarvitaan pääomitus, joka vähentää pitkällä aikavälillä yleiseurooppalaisen pankkikriisin riskiä. Huolena on se, että pankit vahvistavat taseitaan rajoittamalla luotonantoaan. Tämä on yksi suurista kasvuriskeistä Eurooppalaisen pankkikriisin ja luottolaman riski on pienentynyt olennaisesti, kun EKP toteutti LTRO-operaatiot. Vaikka EKP näyttää jo varautuvan Kreikan euroeroon, sen voi odottaa tekevän what-ever-it-takes estääkseen euroalueen perustavaa laatua olevan hajoamisen ja siitä seuraavan pankkikriisin ja syvän eurooppalaisen laman. Euron hajoaminen olisi talousvaihtoehdoista kallein. Yleensä eurokriittinen englantilaislehti The Economist arvioi joulukuussa, että hajoamisen kustannus voi nousta kymmenkertaiseksi euron pelastamisen kaikkiin kuluihin verrattuna. Pelastusoperaation hinta on pahimmillaan satoja miljardeja euroja, hajoamisen tuhansia miljardeja euroja. Suomen valinnat Suomen velkasuhde on Euroopan matalimpia. Maamme velkaongelma on pitkän aikavälin ongelma. Siksi sille tulee etsiä pitkän aikavälin ratkaisua. Mitä päättäväisemmin ja nopeammin tässä edetään, sitä pienempi on kiireisten paniikkileikkausten tarve. Kestävyysvajeen tasapainottamisen tärkeimmät tekijät ovat talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen rakennemuutosten kautta ja julkisen sektorin panos-tuotossuhteen parantaminen mm. kuntauudistuksen kautta. Valtion velkaa ei tule demonisoida. "Hyvä velka" on se, jolla rahoitetaan investointeja tulevaisuuden talouskasvuun ja samalla velanhoitokykyyn. "Huono velka" on kyseessä, jos sen avulla ei vahvisteta kasvupotentiaalia, vaan velka jää rasittamaan talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia ja samalla velanhoitokykyä. Talouspolitiikan päättäjien vastuulla on se, että maa ottaa vain "hyvää velkaa". "Hyvä velka" on siunaus, "huono velka" on synti.

4 Kuvio 12 Kuvio 13 Pahinta kansantalouden pitkän ajan velanhoitokyvyn kannalta olisi elinkelpoisten yritysten kaatuminen ohimeneviin likviditeettiongelmiin. Pahinta julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi ollut työttömyyden massiivinen nousu, sillä suhdannetyöttömyys muuttuu yllättävän nopeasti rakennetyöttömyydeksi. Suomi tarvitsee kestävyysvajeen hallitsemiseksi monen vuoden uskottavan ohjelman. Härkäpäisellä ja jäykällä konsolidointiohjelmalla on kuitenkin riskinsä. Jos kasvu tapetaan, valtiontalous ei tasapainotu. Hallituksen maaliskuinen päätös 2½ mrd euron säästöistä oli suurten linjojen osalta järkeenkäyvä. Ensinnäkin, hallitus ei lähtenyt ylisäästämisen tielle. Toiseksi, veronkorotusten rinnalla päätettiin merkittävistä menosäästöistä. Vahvan tutkimusevidenssin mukaanhan menoleikkauksilla velkatrendi korjautuu vähemmillä hyvinvointitappioilla nopeammin ja kestävämmin kuin veronkorotuksilla. Hallituksen budjettipäätösten rinnalla työmarkkinajärjestöt pääsivät ratkaisuun, jonka ansiosta todellisen eläköitymisiän arvioidaan nousevan muutamalla kuukaudella. Ratkaisu helpottaa kestävyysvajeen kaventamista, vaikka tärkeimmät työurien pituutta kasvattavat päätökset ovat yhä tekemättä. Hallituksella täytyy olla nöyryys ja valmius arvioida jatkuvasti ja yhä uudelleen talouskehitystä ja kiristysten vaikutusta. Kiinalainen sanonta neuvoo, että "virta pitää ylittää kiviä kosketellen". Eliitin on hyväksyttävä, että tulevaisuutta voi ennustaa, mutta sitä ei voi tietää. Siksi talouspolitiikan pitää joustaa, kun tosiasioiden muutokset sitä vaativat. Kuvio 14 Aktia Pankki Oyj julkaisee tämän katsauksen vastikkeetta. Katsauksessa esittämämme analyysi ja sen perusteella tekemämme ennusteet perustuvat yleisön saatavilla oleviin tietoihin. Vaikka käytämme Aktia Pankin mahdollisimman luotettavina pitämiä lähteitä, olosuhteissa voi tapahtua varoittamatta suuriakin muutoksia, jotka vaikuttavat katsauksessa esitettyihin arvioihin. Aktia Pankki Oyj, sen tytär- ja osakkuusyhtiöt, sen yhteistyökumppanit tai edellä mainittujen palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa kommenteissa ja katsauksissa esitettyjen tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa vahingoista, joita niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuu.

5 Taulukko 1 Kansainvälisen talouden ennuste ostovoimapariteettipainoin: BKTn kasvu, % Osuus 2011, % e 2013e Maailma Euroalue Saksa Ranska USA Japani Kiina Intia Venäjä Taulukko 2 Kansainvälisen talouden ennuste: Kuluttajahintainflaatio, % Osuus 2011, % e 2013e Euroalue USA Japani Taulukko 3 Aktian ennusteet: Korot ja valuuttakurssit e e e e Euroalue EKPn ohjauskorko kk. euribor v. korko: Ger (= benchmark) USA Ohjauskorko kk libor v. korko Japani Ohjauskorko kk. tibor v. korko Valuuttakurssit EUR/USD EUR/YEN USD/YEN Taulukko 4 Aktian ennuste: Suomen keskeiset ennusteluvut, % e 2013e BKTn kasvu KHI-inflaatio Työttömyysaste