Sipoon kunta Päivämäärä

Transkriptio

1 Sipoon kunta Päivämäärä Leppätien esikoulu Toimintakertomus Lukuvuosi Lisäys kunnalliseen opetussuunnitelmaan perusopetuslain 9 mukaan 1. Esiopetuspaikan yhteystiedot Nimi Leppätien esikoulu Osoite Katajatie 12, Sipoo Puhelin Matkapuhelin Esiopetuksen yleinen järjestäminen Leppätien kielikylpyesikoulu toimii Nikkilässä Leppätien koulun yhteydessä. Esikoulumme tarjoaa ruotsinkielistä kielikylpyä suomenkielisille 6-vuotiaille lapsille. Toiminta on ruotsinkielistä. Perheiden tarvitsema aamu- ja iltapäivä päivähoito annetaan myös kielikylpynä koulun tiloissa. 3. Esiopetuksen sitovat tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lapsen oppimisedelletyksiä. Tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että hän oppii toimimaan itsenäisesti ja ottamaan vastuuta omista asioistaan ryhmässä. Lasta opetetaan ymmättämään erilaisuutta sekä erottamaan oikea ja väärä. Muiden ihmisten huomioiminen ja hyvien käytöstapojen sisäistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Näin lapsesta kasvaa vastuuntuntoinen ja ympäristöään kunnioittava. Esiopetuksessa huomioidaan esikoululaisten yksilöllisyys ja erilaiset tuen tarpeet. Sipoossa on käytössä kolmiportainen tuen malli (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). (Sipoon kunnan suomenkielinen esiopetussuunnitulma) 4. Esiopetuksen sitovien tavoitteiden toteutus Lapselle tarjotaan myönteisiä oppimiskokemuksia kannustavassa ilmapiirissä erilaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttaen. Häntä tuetaan niin, että hän oppii kestämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Lasta kuunnellaan ja hänen osallisuuttaan ryhmässä pyritään lisäämään (esim. vastuunotto omista tavaroista, itsestään ja tehtävistä). (Sipoon kunnan suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelma) 5. Esiopetuksen painopistealueet Esiopetuksessa painotamme kielikylpykieltä (ruotsi) sekä kehitämme kielellistä tietoutta. Harjoitamme silmä-käsikoordinaatiota sekä hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Esiopetuksen painopistealueet ovat kieli ja vuorovaikutus, leikki, matematiikka, ympäristöja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys. Esiopetuksen työsuunnitelman sisältöalueet integroidaan toimintaan kokonaisuuksi.har förverkligats. Hösttemat "Den väldigt hungriga larven" och "Synen". Vårterminens tema tillsammans med skolan (åk 1-3) var "Cirkus": 6. Esiopetuksen painopistealueiden toteutus

2 Esikoulutoimintamme keskeisiä sisältöalueita ovat: Kieli ja vuorovaikutus (sisältö mm.): - laajennamme sana- ja käsitevarastoa ja rohkaisemme käyttämään kielikylpykieltä Har förverkligats! - tarjoamme lapsille ruotsin kieltä puheen, laulujen, lorujen, riimien, satujen, teatterin ja kirjallisuuden muodossa Matematiikka (sisältö mm.): - luomme perustan matemaattisten käsitteiden oppimiselle tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia ongelmanratkaisuun, päättelyyn ja havaintojen tekemiseen Har förverkligats ( t.ex. matte-verkstäder ) - etsimme matemaattisia ilmiöitä ympäristöstä, vertailemme ja luokittelemme eri materiaaleja Ympäristö- ja luonnontieto (sisältö mm.): - lapset oppivat luonnossa liikkumista, luonnon kunnioittamista ja arvostamista sekä ymmärtämään ympäristöstä huolehtimisen tärkeyttä. Har förverkligats. Etiikka ja katsomus (sisältö mm.): - lapset tutustuvat uskonnollisten juhlien taustoihin (vanhempien vakaumusta kunnioittaen), oppivat kunnioittamaan muita ihmisiä ja eri kulttuureja sekä kehittävät itsetuntoaan Har förverkligats! Terveys (sisältö mm.): - hygienia, työ ja lepo, hyvät ruokailutavat ja terveelliset ruokailutottumukset, väkivallan välttäminen Har förverkligats! Fyysinen ja motorinen kehitys (sisältö mm.): - hieno- ja karkeamotoriset taidot harjaantuvat arjen monipuolisen toiminnan avulla - innostamme lasta liikkumaan ja tarjoamme mahdollisuuden kokeilla eri liikuntamuotoja Har förverkligats. Taide ja kulttuuri (sisältö mm.): - annamme lapselle mahdollisuuden erilaisiin musiikki- ja muihin taide-elämyksiin ja -kokemuksiin sekä itsensä ilmaisuun esim. piirtäen, muovaillen tai rakennellen Har förverkligats. Leikki (sisältö mm.): - vapaan ja ohjatun leikin avulla lapsi harjoittelee yhteistoimintaa, solmii ystävyyssuhteita sekä kokeilee ja oivaltaa uusia asioita Har förverkligats! 7. Esiopetuspaikan omat tavoitteet ja painopistealueet Kielikylpyesikouluna yksi päätavoitteistamme on, että suomenkielinen lapsi oppii jokapäiväisessä toiminnassaan ruotsia. Kieltä rikastetaan erilaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttaen. Lapsen terveen itsetunnon tukeminen, pettymysten ja vastoinkäymisten sietäminen tapahtuu lasta kuuntelemalla. Hän oppii vähitellen huolehtimaan itsestään, tehtävistään ja tavaroistaan. Tavoitteemme on myös, että lapsi oppii ottamaan huomioon toiset ihmiset, on auttavainen ja omaksuu hyvät käytöstavat. Lasta tuetaan ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Innostamme lasta monipuolisen oppmisen iloon! 8. Esiopetuspaikan omien tavoitteiden sekä painopistealueiden toteutus Toiminnassamme loruilla, riimeillä, lauluilla, saduilla, ilmeillä, keskusteluilla, katseilla, leikeillä ja toistoilla on tärkeä rooli. Lapselle tarjotaan leikin avulla mahdollisuuksia kokeilemiseen, tutkimiseen ja tekemiseen sekä elämyksiin elämän eri alueilla. Oppimistuokiot ovat lapsilähtöisiä ja leikinomaisia. Lasten osallisuutta oman toiminnan suunnittelussa tuetaan. 9. Esiopetuksen toiminta 9.1. Esiopetuksen toiminta Esikoulussa on toimintatuokio, jonka sisältö vaihtelee päivittäin. Teemme tehtäviä ja harjoituksia, jumppaamme, askartelemme, leikimme, laulamme, teemme käsitöitä, käymme metsäretkillä, teemme kirjastoautokäyntejä tai työstämme ajankohtaisia teemoja. Koko vuoden ajan painotamme hyviä käytöstapoja ja toistemme huomioonottamista. Esikoulupäivään kuuluu myös ulkoilua koulun pihalla, ryhmän yhteinen aamupiirituokio sekä ruokailua koulun ruokailutilassa. Har förverkligats. Vi har fungerat på ett mångsidigt sätt och tagit alla i beaktande Esiopetuspaikan henkilökunta ja esiopetusryhmä Esiopetusryhmän henkilökuntaan kuuluvat: Maria Bergholm Lastentarhanopettaja Johanna Salovius Lastenhoitaja työntekijä koulun iltapäiväkerhon kanssa (50%+50%). Yhteinen 9.3. Erityisopetuksen järjestäminen

3 Esiopetuksen henkilökunta ja lasten neuvolat seuraavat esiopetuksessa olevien lasten kehitystä omilla tahoillaan. Esiopetuksen henkilökunta saa tukea koulun erityisopettajalta, varhaiskasvatuksenerityisopettajalta ja tarvittaessa sosiaalityöntekijöiltä. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata tarkempaa arviota varten esim. puhe- tai toimintaterapeutille, perheneuvolaan tai terveyskeskuspsykologille. Tukipalvelujen tahot tekevät yhteistyötä ja yhteisvoimin arvioidaan tuen tarve, selvitetään erityistä tukea tarvitsevat kehityksen osa-alueet ja sovitaan toimenpiteistä. Planen har förverkligats! 9.4. Esiopetuksen kuljetus ja valvonta Suurin osa esikoululaisista tulee vanhempiensa kyydissä päiväkotiin, jolloin vanhemmat myös hakevat lapsensa päivän päättyessä. Sipoon kunta järjestää taksikuljetuksen tarvitseville, jos matka lähimpään esiopetuspisteeseen on viisi kilometriä tai yli. Esikoululaiset ovat aikuisten valvonnassa kunnes lasten kotimatka alkaa. Esikoulu tekee yhteistyötä koulun iltapäiväkerhoohjaajan kanssa. Har förverkligats! 9.5. Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Lapselle taataan turvallinen ympäristö, jossa lasta ei kiusata tai kohdella kaltoin. Lapsi ei saa joutua häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Jokapäiväisessä toiminnassa opetetaan lapsille toisten huomioonottamista ja toisista huolehtimista. Lapsille opetetaan myös hyviä käytös- ja ruokailutapoja sekä terveellisiä ruokailutottumuksia. Ny elevvårdslag fr.o.m Förskolebarnen hör under samma elevvård som skoleleverna. I skolan finns ett elevvårdsteam. Lasten kehitystä seurataan jatkuvasti ja tarpeen mukaan järjestetään erityisopetusta sitä tarvitseville. Pelastussuunnitelma, ensiapuvälineet ja -ohjeet ovat koko henkilöstön saatavilla. Henkilökunta luo fyysisesti turvallisen ympäristön ja on velvollinen tekemään ilmoituksen yhteisön turvallisuusjärjestelyissä havaitsemistaan puutteista. Räddningsaspekterna är beaktade Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonta Esikoulun päätyttyä klo useimmat oppilaat jatkavat päivähoidossa. Klo 13 kotiin lähtevät esikoululaiset odottavat vanhempiaan tai taksikuljetusta aikuisten valvonnassa. 10. Esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta ja projektit Retket, yökoulu ja muu esiopetuksen Mahdollisuuksien ulkopuolella mukaan käymme tapahtuva retkillä, näyttelyissä, teatterissa tai muissa esityksissä. Tulevana vuonna on Skogsmullekoulua (Metsämörri), kirjastoautokäyntejä ja tutustumisretkiä eri tahoihin. Planen delvis förverkligats. Ingen Skogsmulle men däremot regelbundna skogsutflykte Projektit Teematyöskentely mahdollistaa erilaiset projektit lukukauden aikana. Lähiympäristöstä löydämme hyviä aiheita projekteihin. Mörrimetsässä koettuja asioita työstämme päiväkodissa esimerkiksi kirjojen, askartelujen tai tehtävien muodoissa Teemapäivät Perinteisiin teemapäiviin kuuluvat mm. itsenäisyyspäivä, Lucia-päivä, Runebergin päivä, ystävänpäivä, vappunaamiaiset sekä jokavuotiset olympialaiset koulun kanssa. Teemoja suunnitellaan yhdessä koulun kanssa. Planen förverkligats. Skolans och förskolans stora gemensamma tema: "Cirkus" (vårterminen -15). 11. Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen Leppätien esikouluryhmän ja Metsärinteen kielikylpypäiväkodin esikouluryhmän henkilökunta sekä Leppätien koulun kielikylpyopettajat kokoontuvat suunnittelemaan yhteistä toimintaa sekä esikoululaisten kouluvierailuja. Näin pyrimme turvaamaan sen että lapsen siirtyminen kouluun onnistuisi mahdollisimman hyvin ja koulu voi jatkaa siitä, mihin esikoulussa jäimme. Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmasta selviää mm. yhteiset tavoitteet. Lisäksi teemme yhdessä koulun kanssa arvioinnin yhteistyömme sujumisesta. Har förverkligats. Keväisin on koulun ja esikoulun henkilöstön yhteiset keskustelut tulevista koululaisista. Lisäksi meillä on käytössä lomake, joka kertoo tulevalle opettajalle tulevasta koululaisesta. Tämä lomake täytetään yhdessä vanhempien, henkilökunnan sekä esikoululaisen kanssa. Esikoululaisten tulevat koulukummit, 5-luokkalaiset, tutustuvat kummilapsiinsa jo keväällä. Esikoululaiset käyvät tutustumassa kouluun esimerkiksi osallistumalla 1. tai 2. luokan opetukseen. Näitä käyntejä on on sijoitettu pääasiassa keväälle. Planen har förverkligats. 12. Yhteistyö 12.1 Yhteistyö vanhempien kanssa

4 Järjestämme vanhempainiltoja vähintään kerran lukukaudessa. Kasvatuskumppanuuskeskusteluja vanhempien kanssa käymme myös vähintään kerran lukukaudessa (lapsen esiopetussuunnitelma), vanhempien toiveesta voimme järjestää keskusteluaikoja useamminkin. Vanhemmilla on kielikylpy-yhdistys. Vanhempainiltoja oli toimintakauden aikana kaksi. Kasvatuskumppanuuskeskustelut kävimme vanhempien kanssa Muut yhteistyötahot Tarvittaessa olemme yhteistyössä neuvolan tai muiden eritystahojen kanssa Työyhteisön keskinäinen yhteistyö Esikoulun työntekijät osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulun erilaisiin kokouksiin. Koulun erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä. Koulun rehtori toimii esikoulun työntekijöiden esimiehenä yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa (ns. jaettu johtajuus). Koulun iltapäiväkerhonohjaaja toimii yhteistyössä esikoulun kanssa. 13. Esiopetuksen työajat 13.1 Lukuvuoden työ- ja loma ajat Lukuvuonna noudatamme seuraavia työ- ja loma-aikoja: Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma (viikko 8) Koulut saavat valinnaisesti tehdä sisään yhden työpäivän, joka on Päivittäinen työaika Päivittäinen työaikamme on 4 tuntia, klo Esikoulupäivään sisältyy toimintatuokio, ulkoilua, aamupiiri, ruokailu sekä satutuokio. 14. Esiopetusryhmän tiedot Lastentarhanopettaja Maria Bergholm ja lastenhoitaja Johanna Salovius vastaavat esikoulutoiminnasta. Iltapäiväkerhonohjaaja/koulunkäyntiavustaja Heidi Nyberg-Virtanen toimii yhteistyössä esiopetushenkilökunnan kanssa sekä yksi yhteinen työntekijä (50%+50%) koulu ja päivähoito. Esiopetusryhmässämme on tänä lukuvuonna 14 esikoululaista, joista tyttöjä on 7 ja poikia Esiopetuksen arviointi 15.1 Esiopetuksen arviointi Arvioimme esiopetusryhmässä päivittäin omia työskentelymenetelmiämme sekä kehitystarpeitamme. Syksyllä henkilökunta käy vanhempien kanssa kasvatuskeskusteluja lapsesta ja keväällä on mahdollisuus arviointikeskusteluun. Vanhempainilloissa vanhemmilla on mahdollisuus toiminnan arviointiin. Vanhemmat voivat antaa palautetta suullisesti tai kirjallisesti koko toimintavuoden aikana. Sipoon kunnalla on käytössä arviointiohjelma TAK (Tutki, Arvioi ja Kehitä), jolla arvioidaan toimintaa kahden vuoden välein. Henkilöstö osallistuu kunnan järjestämiin koulutuksiin tai ulkopuolisiin koulutuksiin Lapsen arviointi ja lapsen itse arviointi Esikoululaiset arvioivat omaa esikouluvuottaan ja taitojaan yhdessä vanhempien kanssa (itsearviointi) esikouluvuoden päättyessä. Myös vanhempien kanssa keväällä käytävissä arviointikeskusteluissa keskustelemme lapsen itsearvioinnista. Erityisopettaja ja koulupsykologi kartoittavat lasten taitoja ennen koulun alkua. LUKIMAT, matemaattisten taitojen arviointi tehdään kolme kertaa lukuvuodessa. Har förverkligats! 15.3 Kehityskeskustelut ja henkilöstön muut kokoukset Henkilöstön ja rehtorin/päiväkodin johtajan väliset yksilölliset kehityskeskustelut käydään vuosittain. Rehtori/päiväkodinjohtaja käy myös koko tiimin kanssa arviointikeskusteluja..har förverkligats. Tiimin suunnittelupalaveri ns. tiimipalaveri pyritään järjestämään 1*2viikossa, missä esiopetusryhmän henkilökunta suunnittelee esikouluryhmän kuukausi- ja viikko-ohjelmat. Planen delvis förverkligats pga. personalbrist.

5 Sipoossa Irmeli Kujala päivkodinjohtajan allekirjoitus