Liikkuva koulu - täydennyskoulutus vuosina

Transkriptio

1 Liikkuva koulu - täydennyskoulutus vuosina Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla Matti Pietilä Opetushallitus Lähteet: Nuori Suomi (2008)

2 Tausta Hallituksen politiikkariihen kannanotto : Nuorten fyysinen kunto on heikentynyt viime vuosina dramaattisesti. Hallituksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa kouluissa ja koulun yhteistyöverkostojen kanssa esimerkiksi kehittämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja lisäämällä toiminnallisuutta välitunteihin sekä vahvistamalla kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä. Käynnistetään vuoden 2009 aikana Liikkuva koulu hanke, jossa jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Liikkuva koulu hankkeen tavoitteet: 1. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän aikana sen välittömässä yhteydessä sekä liikunnalliseen elämäntapaan motivoiminen 2. Lasten liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen toimintakyvyn tietopohjan kartuttaminen 3. Liikunnallisen osaamisen kehittäminen kouluympäristössä ja liikuntahallinnossa

3 Lähtötilanne Liikkuva koulu täydennyskoulutus vuosina on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos (+ täydennyskoulutusverkosto eli 8 yliopistoa) Lähtöidea: Opettajat itse aktiivisesti toimimaan koulun muutoksessa (innovaatiotaso ja meidän koulun taso) Yhteistyökumppanit aktiivisesti mukana kaikilla kolmella koulutustasolla Koulutuksia kuudella (6) AVI-alueella 1. taso: Hallinto (mm. kuntien sivistys-, kasvatus- ja liik. toimenjohtajat sekä rehtorit) - aloitusseminaari ma Jyväskylässä 2. taso: Aktiivinen kouluyhteisö (liikuntaa opettavat opettajat) - pilottikoulujen opettajat (innovaatiot innovaatiopaketit) - liikunnallisen syrjäytymisen ehkäiseminen 3. taso: Liikkuva koulu (koko henkilöstö, seurat, vanhempainyhdistykset ) - esim. pilotit järjestävät VESO-koulutuksia koko koululle - FTS järjestelmään liittyvä koulutus

4 Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä täydennyskoulutus / 1. taso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos järjestää täydennyskoulutusta liikkuva koulu -hankkeen puitteissa kuntien sivistysjohtajille / kasvatusjohtajille, liikuntatoimenjohtajille ja rehtoreille. Koulutuksen tarkoituksena on käynnistää Liikkuva koulu hankkeen käytännön toiminta, kartoittaa ja tuoda esiin haasteita ja mahdollisuuksia sekä tarjota yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kesken. Käynnistysseminaari Jyväskylässä pidettiin ma Loppuseminaari hankkeen loppupuolella tai 6:n alueen kierros?

5 Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä täydennyskoulutus / 2. taso Pilottikoulujen liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän aikana että vapaaajalla tuo esille erilaisia mahdollisuuksia erilaisista lähtökohdista oleville kouluille aktivoida lapsia ja nuoria aktiivisempaan elämäntapaa koulutuksessa viedään eteenpäin oman koulun Liikkuva koulu - suunnitelmaa ja pohditaan yhdessä mahdollisia jatkotoimenpiteitä liikunnallisen toimintakulttuurin jatkamiseksi koulutuksen toisessa osassa käydään läpi myös fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmää (FTS) ja sen toteutusta käytännössä koulutuksen lopussa hyvät käytännöt kootaan vihkoseksi, jonka tarkoituksena on levittää hyviä kokemuksia myös pilottikoulujen ulkopuolelle.

6 Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä täydennyskoulutus / 3. taso Kohderyhmänä pilottikoulujen rehtorit, opetushenkilöstö sekä muu mahdollinen koulun henkilökunta Paikalliset ja valtakunnalliset yhteistyötahot aktiivisesti mukana FTS seurantajärjestelmän koulutusta? Suunnitelma ja toteutus rakenteilla.

7 Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä täydennyskoulutus Yhteystiedot: Kasper Mäkelä Koulutussuunnittelija Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteiden laitos (014) kasper.makela@jyu.fi Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla Lähteet: Nuori Suomi (2008)

8 Liikkumattomuus USA:ssa Tilanne tällä hetkellä: Lihavuuteen liittyvien sairauksien kustannukset $ /vuosi yli lasta ja nuorta (6-19 v) ylipainoisia arvioidaan, että vuonna 2010 USA:ssa n. 20 % lapsista ja nuorista on lihavia 9-13 v lapsista 61,5 % ei osallistu kouluajan ulkopuolella organisoituun liikunta- ja urheilutoimintaan USA:ssa lapsille suositellaan 60 min tai enemmän liikuntaa päivittäin Tutkimusten mukaan lasten fyysisellä toimintakyvyllä ja oppimiskyvyllä on vahva yhteys Noin 81 % aikuisista on sitä mieltä, että päivittäinen liikunta koulussa tulisi olla pakollista

9 Australia The Australian Government s road map (A Draft of Australia s First National Primary Health Care Strategy) noin 22 miljoonaa asukasta aikuisista ylipainoisia tai lihavia yli 60 % lihavuuteen liittyvien sairauksien kustannukset vuonna , AD (AD= noin 0,65 ) vuoteen 2020 mennessä 6 miljoonaa lihavaa ( ,9 miljoonaa) Jos nykytrendi jatkuu Australiassa arvioidaan, että vuosina noin yli 20 -vuotiasta ihmistä kuolee ylipainon ja lihavuuden takia Tilanteen korjaamisen keinot: Päivittäinen liikunnallinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio!

10 EUROOPAN PARLAMENTISTA 2008 : Liikalihavuus Euroopan kasvava huolenaihe: WHO:n mukaan yli 50 % Euroopan aikuisväestöstä on ylipainoista tai lihavaa Yli 5 miljoonaa lasta on lihavia ja melkein 22 miljoonaa ylipainoisia Määrän ennustetaan lisääntyvän 1,3 miljoonalla vuodessa vuoteen 2010 mennessä Istuva (obesogeneettinen) elämäntapa on kasvattanut lihavuusriskiä (lähde: EP:n päätöslauselma valkoisesta kirjasta ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta) EP katsoo, että liikunta yhdessä tasapainoisen ruokavalion kanssa on ensisijainen keino estää ylipainon kertymistä

11 30 % vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos vuotiaat 18-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus 11

12 Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä (FTS) Matti Pietilä Opetushallitus

13 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin Sosiaaliseen sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnallinen ja terveyttä edistävä elämäntapa

14 Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet eli kunto- ja liikehallintakyvyt Kestävyys Elimistön energia-aineenvaihdunta Liikkuvuus Elimistön rakenne Voima Nopeus Taitavuus Hermolihasjärjestelmä - tasapainotaito - liikkumistaito - välineenkäsittelytaito

15 Opetussuunnitelmien perusteet: Liikunnanopetuksen painotus eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla Peruskoulu / luokat 1-4: Leikinomaisuus opetusmenetelmänä Motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja Oppilaiden aktiivisuus, mielikuvitus ja omat oivallukset LEIKKIÄ Peruskoulu / luokat 5-9: OPPIMISTA Monipuolisuus Kasvu itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen Omaehtoisen liikunnan valmiudet ja toimintakyvystä huolehtiminen Lukiokoulutus: Hyvinvointi Toimintakyky opiskelukyky työkyky Terveyttä edistävä liikuntaharrastus Yhteistoiminnallisuus HARRASTAMISTA Ammatillinen peruskoulutus: Monipuolisuus Toiminta- ja työkykyä edistävä elämäntapa

16 Fyysinen toimintakyky KESTÄVYYS VOIMA NOPEUS LIIKKUVUUS LIIKEHALLINTA ELI TAITAVUUS 5 9 luokkien KESKEISET SISÄLLÖT (POPS 2004) juoksut, hypyt ja heitot voimistelu ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikunta sekä tanssi pallopelejä talviliikuntaa uintia ja vesipelastusta toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta LIIKUNTAMUODOT JA -LAJIT

17 Tausta-asiakirjoja Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista ( ): Terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma (kohta 18) sekä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn seuranta (kohta 19) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ( ): kohta V. Liikunnan ja ravitsemuksen kansallinen seuranta ja tutkimuksen hyödyntäminen Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009).

18 FTS eli Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa on Suomessa objektiivisen mittauksen osalta puutteita Hankkeen suunnittelu aloitettiin Opetushallituksessa keväällä 2008 Valtakunnallisten fyysisen toimintakyvyn kartoitusten on tarkoitus tukea kouluterveydenhuoltoa sekä laajoja terveystarkastuksia peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokilla (Vn asetus 380/2009) Tieto ja kannustava palaute auttaisivat ensisijaisesti oppilasta ja hänen perhettään liikunta- ja terveysneuvontaa Liikunnasta aktiivinen tukitoimi ennaltaehkäisevälle terveystyölle

19 Suunnittelun haasteita ja lähtökohtia Kuinka voimme oikeasti innostaa ja motivoida liikunnallisesti passiiviset vanhemmat, lapset ja nuoret? Järjestelmän EI tule edistää/voimistaa syrjäytymistä ja epäonnistumisen kokemuksia Kilpailut ja testit osalle oppilaista ikäviä kokemuksia motivointi, positiivisuus ja kannustaminen! Mittaustulosten käyttämistä oppilasarvioinnin perustana tulee lähtökohtaisesti välttää

20 Mahdollisuudet 5. ja 8. -luokilla tietoa (mm. oppilaille, kotiin ja kouluun) fyysisen toimintakyvyn tilasta sekä ohjeita ja tukea fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden sekä terveyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Haasteen ja pätevyyden suhde sellaiseksi, että kokonaisuus MOTIVOI liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan valintaan Lisääntyneen tiedon, tuen ja toiminnan avulla koululaisten fyysinen (+ myös psyykkinen ja sosiaalinen) toimintakyky, terveys ja hyvinvointi paranee

21 Järjestelmän rakentaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö + THL Opetushallitus Jyväskylän liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta (MBRU) Fountain Park (Survette -järjestelmä) Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmä Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut

22 Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän rakentaminen vuosina JKL/Liik tiet tdk Testistön rakentaminen OPE manuaali Palautelomakkeet STM ja THL 5. ja 8. luokkien laajat terveystarkastukset FTS Ohjaus OKM STM ja THL OPH JKL Fountain Park DATA /FP -keruu - barometrit PILOTOINNIT Liikkuva koulu -hanke

23 Organisaatio FTS-johtoryhmän puheenjohtaja: ylitarkastaja Hannu Tolonen, OKM Projektin vastuullinen johtaja: Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen Projektin vetäjä: LitT Susanna Iivonen Asiantuntijoita (muun muassa): Testistön laatiminen LitT, psykologi, liikuntapedagogiikan lehtori Timo Jaakkola Testistön dokumentointi ja mm. opettajien ohjeistus LitT, liikuntapedagogiikan yliassistentti Arja Sääkslahti

24 FTS Aikataulusuunnitelma Syksy 2010 Rakentamista ja FTS:n 1. pilotointi 12/ mm. kirjallisuuskatsaus ja feasibiliteetti - Jyväskylä, Sotkamo, Turku ja Helsinki? Kevät 2011 Materiaalien työstö, laajempi pilotointi ja mittareiden valmistuminen - seminaari maalis-huhtikuussa 2011 Syksy 2011 Käyttöohjeiden viimeistelyä Kevät 2012 Normitietojen kerääminen /Liikkuva koulu -pilotit s2012-k2013 Normivalmistelu: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 5. ja 8. luokille?

25 HYVINVOINNIN LISÄÄMISESSÄ TÄRKEINTÄ ON VÄLITTÄMINEN Kiitos