Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

2 Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään enemmän kuin 2010? Tulevia suuntia

3 Seurannan tavoitteet Lisätä tietoa lasten liikunnasta Arvioida ohjelman vaikutuksia Palaute rahoittajalle ja toimijoille Ohjelman kehittäminen Kartoittaa toteuttajien kokemuksia ja näkemyksiä

4 Liikkuva koulu ohjelman seuranta Hanketaso Hankevastaavien kyselyt & haastattelut Koulun taso Oppilaskyselyt Henkilökuntakysely Oppilastaso Kyselyt Aktiivisuus Move Kouluarvosanat Huoltajien kysely

5 Liikkuva koulu seuranta ja tutkimus Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavat tekijät murrosiässä Oppilaiden osallisuus Move Liikunta ja oppiminen I Liikunta ja oppiminen II Opinnäytetyöt

6 Fyysinen aktiivisuus?

7 Fyysisen aktiivisuuden mittaus Kiihtyvyysanturi 7 päivää 697 lasta Reipas liikunta & Liikkumaton aika Koulupäivä Koko päivä

8 Reipas liikunta & liikkumaton aika Koko päivä , ,3 0 Luokat Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 MVPA Reipas (min/day) liikunta Sedentary Liikkumaton time aika (h/day) min/päivä h/päivä 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0

9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Minimisuositus täyttyy reipasta liikuntaa > 60 min/päivä Luokat Grade Luokat Grade % 17 % <

10 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vähän liikkuvat reipasta liikuntaa > 30 min/päivä Luokat Grade Luokat Grade % 17 % <

11 Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5, ,0 3,0 2,8 40 2,0 1, ,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

12 Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5, ,0 3,0 2,8 40 2,0 1, ,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

13 Suomalainen koulupäivä keskimäärin Alakoulu Luokat 1 6 Liikkumaton aika Kevyt liikunta Reipas liikunta Yläkoulu Luokat 7 9

14

15 Liikkuva koulu ohjelman vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen?

16 Tavoite Ohjelman vaikutukset? Ohjelmakoulut vs. kontrollikoulut

17 Seurantatutkimus 319 tyttöä ja poikaa

18 Tilastoanalyysit Muutos Ripeä liikunta & liikkumaton aika?

19 Yhteenveto Erot ohjelmakoulut vs. kontrollikoulut Koulupäivä Alakoulut Reipas liikunta Liikkumaton aika Yläkoulut Ei eroa Koko päivä Ei eroa Ei eroa

20 Results Four school cases changes in PA at recess Vaikutukset keskittymiseen ja oppimiseen? viihtymiseen koulupäivän aikana?

21 Muita tuloksia pilottivaiheesta Oppilaat enemmän ulkona välitunneilla Enemmän pakollisia ulkovälitunteja 50 % 40 % % % 10 % 0 % Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

22 Muita tuloksia pilottivaiheesta Koulupäivän rakennetta muutettiin Pidempiä välitunteja Oppilaiden osallistuivat useammin välitunneilla liikuntaleikkeihin ja pallopeleihin. myöstytöt, varsinkin jos heille oli omia juttuja. Monia onnistumisia kouluilta Lyhyiden koulumatkojen kulkeminen aktiivisemmin lisääntyi.

23 Välituntiliikunta Sosiaaliset tekijät

24 Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet koulussa (2014) Henna Haapala

25 Välitunneilla liikkuvilla paremmat sosiaaliset suhteet Välituntiliikunta Vertaissuhteet koulussa Yhteen kuuluvuus Ilmapiiri koulussa Henna Haapala ym. 2014

26 Miten välituntiliikunta tulisi järjestää, jotta se parhaiten tukisi sosiaalisia suhteita ja myönteistä ilmapiiriä koulussa?

27 Katja Rajala Nuoret aktiivisiksi osallistujiksi? Subjektiivisen sosiaalisen aseman ja osallisuuden yhteys koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.

28 Menetelmät Koettu subjektiivinen asema koulussa (Esim. Goodman ym. 2001; Kalalahti ym. 2011) Välituntiliikunta (indeksi) Kävely, liikuntapelit ja leikit, pallopelit, osallistuminen ohjattuun välituntiliikuntaan sekä toimiminen välituntiliikunnan ohjaajana. Katja Rajala ym. Liikunta & Tiede 2014 Osallistuminen Välituntiliikunnan ja koulun tapahtumisen suunnitteluun (teemapäivät, juhlat, retket, leirikoulut)

29 Välituntiliikunta Välituntiliikunnan suunnittelu Koulun tapahtumien järjestäminen Korkea koettu sosiaalinen asema koulussa Katja Rajala ym. 2014

30 Voisiko oppilaiden kokemaa sosiaalista asemaa ja hyvinvointia tukea lisäämällä osallistumisen mahdollisuuksia koulussa? Miten saada nuoret mukaan?

31 Opinnäytteet

32 Opinnäytteet Tuloksia pilottivaiheen valmistuneista pro gradutöistä 26 opinnäytetyötä 40 opiskelijaa Ohjauksessa edelleen 23 opinnäytetyötä 32 opiskelijaa

33 Henkilökuntakysely Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Kehittäminen ryhmässä Pilotointi 2 graduparia Varsinainen kysely kevät 2012 kevät 2013 kevät 2015

34 Henkilökuntakyselyn tulokset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa Jokaisen opettajan esimerkki vaikuttaa oppilaiden asennoitumiseen liikuntaa kohtaan Oppilaiden liikunnan edistäminen on koulussamme jokaisen opettajan tehtävä Samaa mieltä Eri mieltä Pilottivaiheen koulut kevät 2012 (n=411), ohjelmavaiheen koulut kevät 2013 (n=531)

35 Henkilökuntakysely Katariina Kämppi

36 Liikunta ja oppiminen

37 Liikunta ja oppiminen katsaus 2012 LIKES ja Opetushallitus Heidi Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö ja Tammelin

38 Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen väitöskirja 2014 Heidi Syväoja

39 Liikkuva koulu ja AFIS hanke Active, Fit and Smart Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) Tutkimusohjelma , Suomen Akatemia

40 AFIS tutkimus selvittää elämänkulun eri vaiheissa 1. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutokset ja niiden vaikutus kognitioon ja koulumenestykseen /Tammelin, LIKES 2. Fyysisesti aktiivisen/ inaktiivisen elämän yhteys oppimisen kannalta tärkeisiin aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin /Parviainen, Jkl yliopisto 3. Perityn fyysinen kunnon ja liikuntaharjoittelun vaikutus kognitioon ja mekanismit näiden vaikutusten taustalla. /Kainulainen, Jkl yliopisto

41 Liikunta, aivot ja oppiminen Liikunnan vaikutukset Keskittyminen Koulumenestys Kognitio ja toiminnanohjaus Aivojen rakenne ja toiminta Liikunnan pitkäaikaiset vs. akuutit vaikutukset Liikunnan muoto, kesto ja intensiteetti? Toteutustapa? Yhden liikuntakerran akuutit vaikutukset kognitioon kestävät noin tunnin Charles Hillman Oslo

42 Oppilaiden fyysinen toimintakyky Move! Vertailuarvot 5. ja 8. luokkalaisille Vertailuarvot luokkalaisille

43 Yhteenvetona Kulttuurin muuttaminen koulussa on mahdollista myös yläkoulussa. Fyysinen aktiivisuus: myönteisiä tuloksia, mutta haasteita riittää edelleen. Pitkäaikaista ja systemaattista kehittämistä. Askel kerrallaan kohti pysyviä muutoksia

44 Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! Työ jatkuu