15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa"

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/ x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa Asiantuntija Susanna Raulio: Lounaan merkitys olisi tiedostettava Signaalit Ruoan maulla, seuralla ja syömisen vaikutuksilla on väliä

2 2 TERVEHDYS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI x Agenda 08 Katsaus 16 Pysähdys 18 Smartum Case 01: Työelämä hanke 22 Smartum Case 02: Palveluseteli Porvoon seudulla 24 Smartum Case 03: Planmeca on Hyvinvoinnin Edistäjä 25 Smartum Case 04: Outokumpu Oy tukee hyvinvointia 26 Asiantuntija 29 Tilasto 30 Signaalit Haaste kaikille: Suomeen Euroopan paras työelämä Työelämä hanke on ansiokkaasti koonnut yhteen mitä kaikkea hyvään työelämään kuuluu. Osaava työvoima, työhyvinvointi ja terveys, luottamus ja yhteistyö sekä innovointi ja tuottavuus ovat kaikki tärkeitä hyvän työelämän osa-alueita. Siksi lehdessämmekin on esillä hyviä käytäntöjä terveyden ja työkyvyn edistämisestä. Toivotan ajatuksia herättäviä lukuhetkiä lehden parissa! Ps. 40 prosenttia smartumlaisista otti työntekijämme haasteen vastaan ja lähtee puolikkaalle maratonille Helsinki City Runiin Osa ensimmäistä kertaa eläissään! Millaisen haasteen sinä voisit asettaa työyhteisössänne? MAARIT HANNULA Toimitusjohtaja, Smartum Oy SMARTUM / Smartum tuo yhteen rahoittavat tahot, ihmiset ja palvelut maksuratkaisuilla, joilla raha kohdennetaan hyvinvoinnin edistämiseen. Olemme alan edelläkävijä: kehitimme ensimmäisenä Liikuntasetelin (1996) ja Kulttuurisetelin (2005) sekä toimme markkinoille ensimmäisen sähköisen ratkaisun, Smartum Saldon (2009). Smartum liikunta- ja kulttuurietujen piirissä on tänään lähes miljoona työntekijää. Miljoona suomalaista asuu kunnissa, joissa on käytössä Smartum Palveluseteli. JULKAISIJA SMARTUM OY PÄÄTOIMITTAJA MAARIT HANNULA KUSTANTAJA A-LEHDET DIALOGI OY TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ MARKKU MERIKOSKI ART DIRECTOR JESSICA LEINO TAITTO PASI SAIRANEN PAINO OY FRAM AB, VAASA 2014 ISSN Smartum Oy Yrjönkatu 11 B, Helsinki smartum.fi Asiakaspalvelu: Puh Faksi Aukioloajat arkisin klo

3 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 3 15 X AGENDA KUVA: 123RF KANSI: SANNA KANNISTO: CHLOROPHANES SPIZA, 2010, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 74 X 96 CM, EDITION OF 7 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA HYVINVOINNISTA. LUKUJA, TUTKIMUKSIA, KIRJOJA, LINKKEJÄ, SUOSITUKSIA, KASVOJA, SMARTUMIN UUTISIA, KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA.

4 4 AGENDA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 001: SMARTUMILTA PIAN MYÖS LOUNASETU UUDISTUS / Asiakkaamme ovat jo vuosia halunneet ostaa meiltä myös lounasedun. Siksi tuomme markkinalle kotimaisen vaihtoehdon ja haastamme staattiseksi muodostuneen kilpailukentän. Haluamme, että asiakkaamme saavat meiltä kattavasti työsuhde-edut, kertoo Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula. SMARTUM TUO MARKKINOILLE KOTIMAISEN LOUNASEDUN. Ravintolat ovat toivottaneet meidät lämpimästi mukaan tuomaan suomalaisen vaihtoehdon ja lisää kilpailua. Näemme tällä markkinalla vielä paljon kasvupotentiaalia, Smartumin liiketoimintajohtaja Timo Karjalainen sanoo. Lounasseteleillä ja -korteilla on tällä hetkellä noin päivittäistä käyttäjää. Smartum uskoo lounasedun käyttäjien määrän kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana. Smartumin missio, hyvinvoinnin edistäminen, toteutuu myös lounasedussa. Uskomme, että työnantajat haluavat tukea työntekijöiden hyvinvointia lounasedun muodossa, koska sillä on tutkitusti vaikutusta työtehoon. Kun ihmisillä on lounasetu käytössä, he syövät monipuolisemmin, Hannula sanoo. Työnantajat voivat ostaa Smartum lounasetua toukokuusta lähtien. Maksuvälineinä ovat lounassetelit ja myöhemmin Visa-pohjainen Smartum-kortti. smartum.fi 002: Q&A Kiehtovimmat työhyvinvointiin liittyvät kysymykset tänään ja huomenna? Olen kovasti kiinnostunut työnilon edellytyksistä ja ihmisen omista keinoista vaikuttaa työhyvinvointiin. Meillä on tällä hetkellä useita tutkimushankkeita niin sanotun psykologisen pääoman kehittämiseksi. Voisi puhua mielen kunnosta, joka yltää hyvässä tiimissä koko ryhmän ominaisuudeksi. Se on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Se vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään työssä. Psykologinen pääoman syntyyn vaikuttavat: 1. Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta. 2. Toiveikkuus: ihmisellä on halua kulkea tavoitteita kohti ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen. 3. Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. 4. Sitkeys: ongelmien ja esteiden kohtaaminen ei lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Uusin aivotutkimus kertoo, että ihmisen oppimiskapasiteetti on loputon. Suurimmat esteet ovat omassa päässä ja työpaikan kulttuurissa. Olisi löydettävä keinot, joilla ihmiset havahtuisivat huomaamaan, että he itse hyötyvät työnilosta ja uuden oppimisesta. Ne ovat aivojen parasta bodausta. Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin professori Tampereen yliopistossa. 003: OLETKO HUOMANNUT? 01 : LIIKUNTA PÄIVÄKIRJAAN Tiesitkö että suomalaiset kuntoilevat eniten maanantaisin ja tiistaisin? Hiljaisin päivä on perjantai. Ja sunnuntai on suosituin kävelypäivä. Tammikuussa alkava liikuntapiikki loppuu hiihtolomiin mennessä. Tiedot ovat verkossa toimivan Heiaheia-palvelun Helsingin Sanomille luovuttamista tilastoista. Sähköinen liikuntapäiväkirja toimii monen liikkujan motivoijana. heiaheia.fi 02 : VAIN 15 MINUUTTIA Miten parantaa työhyvinvointia 15 minuutissa? Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden vinkit: Työkyky heikkenee ja terveys vaarantuu liian pitkässä yhtäjaksoisessa työssä ja siksi palautumiseen satsaaminen kannattaa. Fyysisesti kevyessä työssä palautumista voi taukojen lisäksi edistää liikkeelle lähtö, venyttely ja työasennon muutos. ttl.fi/fi/15_minuuttia 03 : TUOTTAVUUTTA JA ILOA Tekesin Liideri-ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Ohjelman sivuilta löydät ympäri Suomen löytyneitä oppeja, oivalluksia, menestystarinoita ja johtamisvinkkejä. tekes.fi/liideri/

5 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 5 004: VÄITTÄMÄ Emme vielä ole täysin oppineet elämään ja toimimaan viisaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Lainaus on Sitran Trendit-sarjan artikkelista Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat, [ ] 005 : HYVÄLLÄ MIELELLÄ TÖIHIN 006: TERVEHDYS SMARTUMISTA SMARTUM / Kysyimme Smartumissa jo pidempään työskennelleiltä työntekijöiltämme, mikä on tehnyt heistä pitkän linjan smartumlaisia. Olen työskennellyt Smartumissa yksitoista vuotta. Tämä on loistava työpaikka: työympäristö on hyvä ja työkaverit ovat mahtavia. Juha Viinikainen, avainasiakaspäällikkö Tampereen yliopiston tammikuussa järjestämän Työilonjulistus tilaisuuden teemana oli Hyvällä mielellä. Lähtökohtana on asioihin vaikuttaminen valittamisen sijaan. Poimintoja työilonjulistuksesta arkeen: j Arvostakaamme jokaisen työtä. Lopettakaamme kahdesta käsiparista tai lattiatasosta puhuminen, koska kaikissa tehtävissä tarvitaan myös aivoja. Annettakoon myös esimiehelle onnistumisen mahdollisuus. j Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen luovat hyvän mielen perustan. Myös työkavereista riippuu, onko työhön aamulla kiva tulla. Yhteinen aaltopituus syntyy hymystä, nyökyttelystä ja katsekontaktista, mutta ääntäkin tarvitaan. Tervehdi, kiitä ja pyydä tarvittaessa anteeksi. j Kohtaa omat mörkösi. Ongelmat kuuluvat elämään, mutta ne on otettava puheeksi. Stressi on positiivista tiettyyn pisteeseen asti, negatiiviseksi muuttuessaan se syö voimat ja tekee meistä ikäviä ihmisiä. Siksi jokaisen on hyvä tiedostaa omat rajansa. j Onko työstä mukava lähteä kotiin? Voimasi elpyvät sopivasta liikunnasta ja hyvistä harrastuksista. Tee joka päivä jotakin kivaa. Olen työskennellyt Smartumissa 14 vuotta tuotteiden, prosessien ja kehitystyön parissa. Vuosien varrella olen päässyt mukaan toteuttamaan monia haastavia ja innostavia työtehtäviä. Meillä on mahtava ja innostunut, innovatiivinen työyhteisö. Porukan kesken meillä vallitsee hyvä tekemisen meininki. Smartum toimii mielenkiintoisella toimialalla, joka on täynnä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Anne Silvan, projektikoordinaattori MEILLÄ ON MAHTAVA JA INNOSTUNUT, INNOVATIIVINEN TYÖYHTEISÖ. Aloitin Smartumissa jo vuosituhannen alussa, ja työuralle on mahtunut useita eri toimenkuvia myynnissä ja asiakasrajapinnassa. Smartum on huippu työpaikka. Työilmapiiri on poikkeuksellisen avoin ja välitön. Ihmiset ovat vastuullisia ja sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Mikäli haluat kantaa kortesi kekoon suomalaisten hyvinvoinnin ja jaksaminen puolesta, on Smartum sinulle oikea paikka. Kalle Lehtinen, asiakkuusjohtaja

6 6 AGENDA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI : LOUNAS LUKUINA Fazer Food Services selvitti tammikuussa julkistetussa Näin Suomi syö lounasta -tutkimuksessa suomalaisten tyypillistä lounashetkeä. Tutkimukseen osallistui vuotiasta suomalaista. Lounaskulttuurimme on tutkimuksen mukaan yksinäinen, sillä 31 prosenttia suomalaisista syö lounaansa yksin päivittäin. 27% suomalaisista nauttii lounaansa ravintolassa (mukaan lukien henkilöstö- ja opiskelijaravintolat), 37 prosenttia kotona ja 19 prosenttia taukotilassa eväiden äärellä. Tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. 52% 010: Kunnallisjohdon seminaari Kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat oppivat seminaarissa yhdessä uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Keskusteluun osallistuu myös Smartumin palveluseteliasiantuntija Varpu Valkeinen. SUOMEN YRITTÄJIEN 22. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI. SEINÄJOKI AREENA, KIRKKOKATU 23. YRITTAJAT.FI 011: KEVÄT JA KIRJAT 01 : KAVERIJOHTAJAN VISUAALINEN INNOSTUSKIRJA Tiesitkö, että johtajan yhteistyökyky on nousemassa pätevyyden sijaan pomon tärkeimmäksi ominaisuudeksi? Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja tarjoaa työkaluja Y-sukupolven johtamiseen. Innostuskirja käy maan, veden, tulen, tuulen ja tyhjyyden elementtien kautta läpi kaverijohtajuuden portaat. Kaverijohtajuuden työkaluista voivat hyötyä kaikki tulevaisuuden johtajat. kaverijohtaja.fi 02 : TAHDONVOIMAN KÄYTTÖOHJE Inhimillisen kokemusmaailman tutkijan, FT Frank Martelan kirja kertoo, mistä tahdonvoimassa on kyse. Ja miten pidämme huolta, että sitä on riittävästi, kun tosi on kyseessä. Kirja opastaa konkreettisin esimerkein ja tarinoin, miten heikkoa tahdonvoimaa voi vahvistaa. Kirjan keinojen avulla oppii rakentamaan rutiineja, jotka vievät oikeaan suuntaan kuin itsestään. tahdonvoimankayttoohje.fi 03 : TYÖ JA JOHTAJUUS LIMINAALITILASSA Tekesin rahoittamassa LIMINARI Työ ja johtajuus liminaalitilassa -tutkimushankkeessa tarkasteltiin työtä ja johtajuutta kehitysyhteistyöjärjestössä, y-sukupolven osuuskunnissa, teattereissa ja luovan alan työtilayhteisössä sekä huipputeknologia-alan yrityksessä. Tuloksista koottu kirja sopii muuttuvasta työelämästä ja johtajuudesta kiinnostuneille. Julkaisun voi ladata Tekesin sivuilta. tekes.fi/julkaisulista vastanneista arvostaa lounastauoillaan eniten hyvää ruokaa. Neljännekselle (25 %) tärkeintä on tauko töistä tai opiskeluista. Naisista 36 ja miehistä 28 prosentille tärkeintä on rentoutumishetki työ- tai opiskelukavereiden kanssa tai tauko töistä ja opiskeluista. 12% vastanneista kertoi työnantajansa tukevan lounasruokailua lounassetelillä, 26 prosentilla vastaajista työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun tai henkilöstöravintolan ja peräti 45 prosentilla työnantaja ei tue lounasruokailua lainkaan. 012: GREAT PLACE TO WORK AJANKOHTAISTA / Smartum on nyt yksi Great Place to Work -listaukseen päässeistä yrityksistä. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Erinomainen työilmapiiri ja luottamukselliset suhteet henkilöstön ja johdon välillä muodostuvat samanlaisen arvomaailman jakamisesta, tasa-arvosta ja välittämisestä. Työ suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tuo merkityksellisyyttä työhön. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että saamme taloon osaamisen lisäksi porukkaamme sopivan työkaverin. Siksi olemmekin onnistuneet luomaan viihtyisän työskentelykulttuurin, jossa ihmiset arvostavat toisiaan. Tämä näkyy jokapäiväisessä työskentelyssä ja jaksamisessa. Missiomme, hyvinvoinnin edistäminen, näkyy sekä pieninä että suurina tekoina myös talomme sisällä. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen toteuttaa vuosittain Great Place to Work Institute Finland.

7 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 7 013: HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ j Mistä hyvä työpäivä on tehty? Hyvää työpäivää on uuden ajan työnantaja- ja työntekijäliike, joka on päättänyt selvittää asian. j Euroopan parhaaksi työpaikaksi kahdesti peräkkäin valittu Futurice haluaa jakaa oppejaan ja tehdä Suomesta vuoteen 2020 mennessä Euroopan parhaiden työpaikkojen maan. j Kutsu yrityksen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kahville ja saat tietää lisää Hyvästä työpäivästä. Kuulet samalla käytännöistä, joilla Futurice tekee työpäivistä hyviä. Voit myös kertoa ainakin yhden asian, joka toimii teillä. OLE LÄPINÄKYVÄ. JAA TIETOSI, JAA AIKEESI. HYVAATYOPAIVAA.FI 014: VÄITTÄMÄ Pitää olla konkreettista tukea henkilöstölle, kuten liikuntaseteleitä tai hyviä työjalkineita. Taavi Heikkilän johtama osuuskauppa Hämeenmaa aloitti kulukuurin ja säästi kymmenen miljoonaa euroa. Yksi keino oli työhyvinvoinnin parantaminen. (Helsingin Sanomat ) 015: NÄKÖKULMA Raha seuraa asiakasta Raha seuraa asiakasta -käsite on noussut esille pohdittaessa tapoja järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Teemaa käsitellään toukokuussa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Seinäjoella. Sote-malleja pohdittaessa lähtökohdaksi tulisi asettaa kuntalaisten palveluiden laadukas saatavuus oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla toteutettuna. Tämä sisältää positiivisen ihmisyyteen liittyvän haasteen jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö! Hyviä tuloksia on saatu jo nykyisestä palvelusetelitoiminnasta. Palvelusetelissä raha seuraa asiakasta ja mahdollistaa kuntalaisen valinnanvapauden. Palveluntuottajien kirjon kasvaessa yksilöille sopivien palveluiden saatavuuskin paranee. Kiitos palvelusetelin, palvelut tavoittavat palveluntarpeessa olevan kansalaisen tämän yksilölliset tarpeet huomioiden. Valinnanvapaus on synnyttänyt innovatiivisia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa, joita toivon tulevaisuudessa kehittyvän entistä enemmän asiakkaiden äänestäessä jaloillaan. On hienoa seurata järjestävän tahon ja tuottajien välistä hyvää yhteistyötä, jossa näkyy rohkeus tarttua ihmisten erilaisista tarpeista nouseviin haasteellisiinkin toiveisiin. Palvelusetelilaki mahdollistaa kuntalaisen tarpeiden mukaisten palveluiden saannin. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, asiakkaan tuottajavalinta on mahdollistettava ilman saatavuutta tai tuotannon kehittämistä kahlitsevia rajoituksia. Kannustan kaikkia rakentamaan entistäkin toimivampaa sote-palveluiden mallia, sillä rahan seuratessa asiakasta palveluiden saatavuus ja laatu paranevat. Miten sinä toivoisit rahan seuraavan sinua kunnallisena palvelusetelinä esimerkiksi perheenjäsenien tarvitsemien peruspalveluiden kohdalla? VARPU VALKEINEN ON SMARTUMIN PALVELUSETELIASIANTUNTIJA.

8 SANNA KANNISTO: TANGARA LARVATA, 2006, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 76 X 94 CM, EDITION OF 7 8 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI

9 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 9 Voi hyvin TEKSTI: ILKKA PERNU KUVAT: SANNA KANNISTO Kaikki haluavat parantaa työhyvinvointia, mutta kenen vastuulla se on yhteiskunnan, organisaation vai työntekijän itsensä? Lyhyt vastaus: kaikkien. Kuitenkin aivan aluksi pitää määritellä se, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että on mukava tulla töihin, ja on mukava lähteä töistä. Toisin sanoen työntekijä tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä. Jotta siinä onnistutaan, kaikkien on tehtävä töitä sen eteen. Yhteiskunta voi tukea työhyvinvointia, organisaatio voi panostaa siihen ja lisäksi työntekijä voi itse huolehtia omasta työkyvystä ja hyvinvoinnistaan. Katsotaan tarkemmin, miten kaikki tämä onnistuu.

10 10 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SANNA KANNISTO: ARISTOLOCHIA GORGONA, 2003, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 75 X 94 CM, EDITION OF 7 Valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s.1974) tuotannossa yhdistyvät vahva henkilökohtainen kerronta sekä ajatus valokuvan objektiivisuudesta ja dokumentaarisuudesta. Kannisto tutkii sademetsien ainutkertaisia lajeja, mutta myös näkemiseen ja tieteelliseen havainnointiin liittyviä koodistoja.

11 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 11 IHMISEN ROOLI TYÖSSÄ VAIN KASVAA. Ei ole ihme, että työhyvinvoinnin parantaminen kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä niin paljon: työpahoinvoinnin kustannukset valtiolle ovat tähtitieteelliset, sanoo Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen. Ihmiset halutaan pitää töissä mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyväkuntoisina. Yhteiskunnan näkökulmasta työhyvinvointi ei enää tarkoita samaa kuin työkyky. PUHEENVUORO 01 GUY AHONEN PAHOINVOINTI TULEE KALLIIKSI Yhteiskunnallisena asiana työhyvinvointi ei ole yksinkertainen, mutta sitäkin tärkeämpi asia. Sen parantaminen on iso yhteiskunnallinen haaste, eikä työhyvinvointi tule ilmaiseksi. Yritykset panostavat työhyvinvoinnin parantamiseen joka vuosi noin kaksi miljardia euroa. Kuulostaa isolta summalta, mutta se on pieni raha työpahoinvoinnista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten rinnalla. Vuosittain niihin uppoaa yli 40 miljardia euroa, lähes valtionbudjetin verran. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa ennenaikainen eläköityminen, sairauspoissaolot, työtapaturmat ja alikuntoisena työpaikalle saapuminen. Onneksi tilanne on viime vuosina mennyt parempaan suuntaa, toteaa Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen. Työhyvinvointi on yhä tärkeämpi tekijä, koska nykyään lähes kaikki tuotanto on ihmiseen liittyvää. Ja ihmisen rooli vain kasvaa. Erityisesti kehittyneissä maissa globalisaatio vaatii, että uudistutaan mahdollisimman nopeasti. Hintakilpailulla ei pärjätä, joten yritysten täytyy pystyä uudistumaan. Ja siinä korostuu ihmisten hyvinvointi. JOS AIEMMIN tehdastyöntekijän työhyvinvointi eli työkyky oli kiinni siitä, onko käsi kunnossa, nykyään se ei riitä. Ihmisen pitää jaksaa kokonaisuutena. Tämä koskee kaikkia aloja. Ahonen sanoo, että mukaan on lisäksi tullut kaksi uutta tekijää. Jotta ihminen on työkykyinen, työpaikan pitää ottaa huomioon vapaa-aika. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tulossa yhä voimakkaammin kuvaan mukaan. Toinen tekijä Ahosen mukaan on tulevaisuusorientaatio. Asioiden täytyy olla kunnossa myös tulevaisuutta ajatellen. Ei haluta vaarantaa eläkepäivien terveyttä. AHOSEN MUKAAN työpahoinvointia saadaan usein alennettua hyvin pienellä satsauksella. Ei tarvita edes hirveästi lisää euroja, kunhan tehdään oikeita asioita. Nykyinen kahden miljardin vuosisatsaus on epäoptimaalinen panostusta pitäisi lisätä, mutta se ei yksin riitä. Tulisi tehdä oikeita asioita. Professori nostaa kolme tekijää, joihin pitäisi ehdottomasti satsata. Yhtenä tekijänä on ikäjohtaminen. Esimiesten eri-ikäisten johtamiseen liittyvässä osaamisessa on paljon puutteita. On iso oivallus, että eri ikäisiä ja taustaisia alaisia pitää johtaa omalla tavalla. Toinen tekijä on työn mielekkyyden lisääminen. Työpaikoilla pitäisi käydä syvempää arvokeskustelua siitä, mikä ylipäätään on yrityksen rooli arvon tuottamisessa. Pitäisi tehdä arvosopimus. Kolmas tekijä, johon Ahosen mukaan tulisi panostaa, on terveystilinpäätöskonseptin kehittäminen. Se on syytä nostaa esille. Jos yrityksen johtamisessa käytettäisiin mittareita, jotka liittyvät työhyvinvointiin, sillä saataisiin tasapainoista kehitystä. YHTEISKUNTA VOI TOKI kannustaa edellä mainittuihin tekijöihin, mutta todellisuudessa ne ovat asioita, joihin parhaiten voi puuttua yritysten sisällä. Niitä ei kuitenkaan pidä sälyttää pelkästään yritysten vastuulle. Työhyvinvointi on kansanterveydellinen kysymys, Ahonen sanoo. Termi työperäisyys on vanhanaikainen. Työhyvinvointiin liittyvät ilmiöt ovat niitä, joihin työpaikoilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi ihmisen liikuntakäyttäytyminen ei ole työperäistä, mutta organisaatio voi vaikuttaa siihen.

12 12 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI YRITYKSEN SISÄINEN VIESTINTÄ ON USEIN ONGELMA. Yritysten todellakin kannattaa panostaa työntekijöiden hyvinvointiin: se on investointi. Organisaation näkökulmasta työhyvinvointi ei ole vain alaisia varten, vaan sen parantaminen parantaa myös firman tulosta, väittää Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio. Kun työntekijät ovat motivoituneita, he ovat tehokkaampia. Työhyvinvoinnin parantamiseen ei ole vippaskonsteja. Sen on oltava osa johtamista ja läpäistävä koko organisaatio. Ihmisten on myös annettava mahdollisuus kommunikoida. PUHEENVUORO 02 PIA RAUTIO PUHUKAA JA ANTAKAA PUHUA Tyky-päivä kerran vuodessa, työhyvinvointikysely joka toinen vuosi, työpisteiden tarkistus joka neljäs. Nämä ovat perinteisiä tapoja, joilla pyritään seuraamaan ja parantamaan työhyvinvointia. Yksittäisiä temppuja, sanoo elokuvayhtiö Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio. Ne eivät riitä. Jos perusasiat ovat hyvin, ei niistä haittakaan ole, mutta jos kuviot eivät ole kunnossa, on ihan sama, kuinka hyvä työtuoli on. Se ei tee ketään tyytyväisemmäksi. Hän näkee työhyvinvoinnin paljon laajempana asiana: se on kiinteä osa johtamista. Hänen tehtävänsä onkin miettiä työhyvinvointia kaikilla osa-alueilla. Se näkyy niin johtamisessa (kehityskeskustelut ja esimiestiimien kehittäminen), osaamisessa (valmennusohjelmat ja tehtäväkierto), työyhteisössä (henkilöstökyselyt ja teatteripalaverit) kuin hyvinvointipalveluissa (kattava työterveyshuolto, henkilöstöedut ja työasut). Rautio ei suostu sanomaan, mikä osaalue on kaikkein tärkein. Jos jätän yhden pois, kokonaisuus alkaa nilkuttaa. Pointti on just siinä, että jaksan pyörittää koko pakettia. Teen sitä koko ajan väsymättä. YKSITTÄISINÄ TEKOINA toimet ovat samoja asioita, joita tuhannet yritykset tekevät, mutta erityistä Finnkinon toiminnassa on se, että työhyvinvointia edistävä toiminta on sidottu liiketoimintastrategiaan. Ihmiset tekevät työn paremmin, jos he ovat paremmassa kondiksessa ja motivoituneita. Ja tämä näkyy lopulta tuottavuuden paranemisena ja yrityksen tuloksessa. Raution kokemuksen mukaan työhyvinvoinnin parantamisessa kaikkein tärkein tekijä on työyhteisöviestintä. Olen oivaltanut, että se on usein pullonkaula. Se, että asioista puhutaan ja että viestintä on mahdollista joka suuntaan, on hirveän tärkeää. Kun olemme saaneet keskustelukulttuuria avoimemmaksi, vuorovaikutuksen tarve on entisestään lisääntynyt. Finnkinossa on Raution mukaan toimiva vuorovaikutteinen intranet, jossa keskustellaan ja annetaan palautetta päivittäin. Siellä kuka tahansa voi aloittaa minkä tahansa keskusteluaiheen. TYÖELÄMÄN TUTKIJAT ovat samaa mieltä siitä, että suomalaisilla työpaikoilla suurin työpahoinvointia lisäävä tekijä on puhumattomuuden kulttuuri. Työpahoinvointi on aina seurausta huonosta johtamisesta. Kun henkilö vaihtaa työpaikkaa, usein hän nimenomaan vaihtaa esimiestä. Finnkinossa keskusteluyhteys on löytynyt. Rautio kertoo, kuinka eräs työntekijä tuli juttelemaan hänelle kahviautomaatin luona. Tämä esitti toiveen aamusählystä. Pian sen jälkeen sählyvuorot aloitettiin. Ideat tulevat alhaalta ylös ja yksittäiset ihmiset saavat paljon vastuuta. Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä juttuja. Johdon on turha keskenään keksiä, mitä kaikkea työntekijöille järjestetään. Meillä ei ole mitään pakollista tyky-toimintaa. Työyhteisöviestinnässä on nimenomaan kyse avoimen keskustelukulttuurin kehittäminen. Jos Finnkinon työntekijät voivat pahoin, se näkyy Raution mukaan nopeasti monessa asiassa: asiakaspalautteissa, heikentyneenä myyntituloksena, lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Lisäksi se näkyy negatiivisena energiana. Alkaa tulee konflikteja. AIEMMIN TYÖHYVINVOINTI onkin nähty juuri olemassa oleviin ongelmiin puuttumisena, mutta nykyään katsotaan toisin. Sen sijaan, että kytättäisiin sitä, miten pahoinvointia voidaan vähentää, mietitään, miten hyvinvointia voidaan lisätä. Meillä hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy monella avainmittarilla: myynti on parantunut, asiakaspalvelun laatu on parantunut ja työntekijät käyttävät etuja paljon. Omistajaa varmasti kiinnostaa, että tuottavuus kasvaa, tulos paranee ja henkilöstökulut pienenevät. Näillä teoilla myös hallitaan työkyvyttömyysriskiä, ja sillä on merkitystä koko yhteiskunnan tasolla. Yritys voi kannustaa työntekijöitä muuttamaan elintapojaan, mutta voiko yritys holhota? Työnantaja voi kannustaa työntekijää monin tavoin, mutta on viime kädessä yksilön vastuulla, mitä omalla elämällään tekee. HYVÄT IDEAT TULEVAT USEIN ALHAALTA YLÖS JA IHMISET SAAVAT VASTUUTA.

13 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 13 SANNA KANNISTO: LEPTOPHIS AHAETULLA, 2006, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 74 X 93 CM, EDITION OF 7 Kannisto on kuvannut sademetsän eläimiä ja kasveja kenttätyöskentelyyn suunnitellussa valokuvausstudiossa. Pienikokoinen studio on eräänlainen laboratorio ja näyttämö, joka nostaa kuvatut kohteet erityisiksi.

14 14 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SANNA KANNISTO: BOTHRIECHIS SCHLEGELII, 2004, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 75 X 96 CM, EDITION OF 7 Sanna Kanniston työskentelyssä on keskeistä taiteilijan havainnoiva katse, ihmettely ja ihastus. Hän on pohtinut paljon myös sademetsien monimuotoisuutta ja sen haltuun ottamisen mahdottomuutta taiteellisessa ja tieteellisessä työskentelyssä.

15 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 15 LAITE KERTOO SELLAISTA, MITÄ IHMINEN EI TUNNISTA. Tämän päivän työntekijät ovat entistä paremmassa kunnossa, koska heillä on erilaisia laitteita, joilla he mittaavat omaa hyvinvointiaan. Pelastavatko biohakkerit työelämän vai jääkö itsensä mittaaminen pienen piirin harrastukseksi? Mikko Salmisen mukaan hän on nyt 53-vuotiaana paremmassa työkunnossa kuin kymmenen vuotta aiemmin kiitos sydän- ja aivosähkökäyrää mittavan laitteen. Mitä lisäarvoa mittauslaitteet työhyvinvoinnin mittaamisen oikein tuovat? Ainakaan ne eivät valehtele. PUHEENVUORO 03 MIKKO SALMINEN MITÄ ON BIO- HAKKEROINTI? Kun Mikko Salminen herää, hän tarkistaa kehonsa stressitason. Ykkötaso tarkoittaa, että hän on täysin levännyt ja rentoutunut. Kymppi taas tarkoittaa, että keho on jostain syystä superstressaantunut. Jos rinnan ympärille asetettava Omegawave EKG -sensori kertoo, että arvot ovat koholla, hän ottaa rennommin ja pohtii, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttivat tulokseen. Oliko edellispäivän treeni liian rankka vai tuliko töissä vedettyä turhan kovaa? Salminen on biohakkeri eli hän käyttää teknisiä laitteita optimoidakseen oman elämänsä. Hänen käyttämänsä Omegawave mittaa sydän- ja aivosähkökäyrää ja kertoo, kuinka palautunut keho on. Nykyään hän on myös töissä Omegawave-yhtiössä. Toistaiseksi biohakkereiksi itseään kutsuvien ryhmä on pieni, mutta joukko kasvaa vauhdilla. Facebookissa toimivassa aktiivisessa ryhmässä Quantified Self & Biohacking Finland on tällä hetkellä reilut 1500 jäsentä. Myös Salminen kuuluu ryhmään. VASTAAVIA LAITTEITA ja yrityksiä, jotka analysoivat mittaustuloksia, on markkinoilla lukuisia. Mihin niitä oikein tarvitaan? Salminen on huomannut, että oman todellisen voinnin tunnistaminen ilman laitetta on vaikeaa. Toissa kesänä mittari näytti täysin punaista, vaikka minulla oli energinen olo. Samana iltana iski nokkosrokko. Onneksi en mennyt treenaamaan. Laite antaa lisää ymmärrystä, kertoo sellaista, mitä ihminen ei pysty tunnistamaan. Jos kuuntelee laitetta, vastustuskyky säilyy. Niin, biohakkerointilaitteiden tehtävä on auttaa ihmisiä pääsemään parempaan kuntoon. Näin heistä tulee tehokkaampia, stressinsietokykyisempiä ja vähemmän sairastelevia. Salmisen mukaan myös loukkaantumiset vähenevät, koska laite kertoo, jos henkilö on liian rasittunut esimerkiksi pelaamaan harrastesählyä. Juuri väsyneenä tulee nilkkojen vääntymisiä ja vastaavia. Tietenkin ihminen voi parantaa elintapojaan ilman laitteita, mutta monille juuri laitteet ovat antaneet alkusysäyksen, inspiraation. Oma työhyvinvointini on nyt 53-vuotiaana parempaa kuin 42-vuotiaana. Hän oli aktiivinen kuntoilija, mutta Omegawave-laitteen avulla hän oppi muutama vuosi sitten, että hän oli liikkunut väärin. Olen työmatkapyöräilijä, ja tapanani oli aina ottaa edellä oleva pyöräilijä kiinni. Kuvittelin, että vain siten kunto paranee. Paraneehan se, mutta ei niin hyvin kuin voisi. Vedin aina liian kovaa. Aerobinen kuntoni rapautui. Nykyään hän jopa päästää pyöräilijöitä ohitseen. LIIKUNTATOTTUMUKSET eivät ole ainoa asia, jota Salminen on mittaamisen seurauksena muuttanut. Hän on alkanut syödä kevyemmin ja vähentänyt alkoholinkäyttöä. Hän hätkähti laitteen antamaan tietoa, että yksikin lasi viiniä ennen nukkumaanmenoa heikensi unenlaatua huomattavasti. Alun perin syketasoa ja muita kehon toimintoja mittaavat laitteet kehitettiin huippu-urheiluvalmennuksen avuksi, mutta nyt ne ovat tulleet myös työpaikoille. Laitteilla on alettu mitata kokonaisia työyhteisöjä, ja mittausten avulla on pystytty osoittamaan epäkohtia esimerkiksi työrytmissä ja johtamistyylissä. Lopulta kyse on tilastotieteestä. Jos on riittävän iso otos, voidaan tehdä johtopäätöksiä yrityksen tilasta. Jos yli 80 prosentilla tiimin työntekijöistä on stressiarvot yli keskiarvon, niin tiimissä voi olla jokin siihen vaikuttava tekijä. Usein johtamistyyli on todettu stressiaiheuttajaksi. TOISTAISEKSI LAITTEET ovat pienen valistuneen joukon harrastus, mutta työelämän tutkijat uskovat, että ne tulevat lisääntymään työhyvinvoinnin mittaamisessa. Ei vielä tajutakaan millaisesta asiasta on kysymys. Ihmiset pitää saada jollain konstilla pysymään 5 10 vuotta pidempään työelämässä, Salminen sanoo. Elintapojen parantamiseksi on käytetty monenlaisia kannustimia, annettu esimerkiksi bonuksia tupakoinnin lopettamisesta. Vastaisuudessa yksi kannustin voi olla mittauslaitteiden sponsoroiminen työntekijöille. Salmisen mukaan laitteilla on yksi etu: ne eivät valehtele. Esimerkiksi taloudellisessa tilanteessa ihmiset eivät uskalla kertoa, jos asiat ovat huonosti. Ihmiset valehtelevat työtyytyväisyyskyselyissä, etteivät saa ruikuttajan mainetta. BIO- HAKKERIEN RYHMÄ KASVAA VAUHDILLA. JUTUSSA ESIINTYVIEN HENKILÖIDEN LISÄKSI ON HAASTATELTU TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULUN TUTKIMUSJOHTAJA MARJA-LIISA MANKAA JA ILMARISEN TYÖHYVINVOINTIJOHTAJA KATI HUOPOSTA.

16 16 PYSÄHDYS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI PYSÄHDYS VALLILA KLO 8.46 ANNE BERNER TOIMITUSJOHTAJA, VALLILA INTERIOR VALLILA / Valot hohtavat aamuvarhain punatiilisen teollisuusrakennuksen ikkunoista, eteisen seinällä on taidetta: oranssinpunaista, kultaa, valkoista, vaaleanpunaista ja kettuja Marjatta Tapiolan teoksessa Ilmarinen. Kello on hieman yli puoli yhdeksän ja Anne Bernerillä on takanaan päivän ensimmäinen tapaaminen. Hän ei ole ehtinyt vielä huoneeseensa, takki ja laukku odottavat tuolilla näyttelytilan pöydän vieressä. Yksi asia on varma. Heräsipä Vallila Interiorin toimitusjohtajana työskentelevä Berner missä ja milloin hyvänsä, hän ei lähde kotoaan nauttimatta ensin mysliä ja hedelmiä. Tiiviiden aikataulujen kanssa elävä, töissä 24/7 oleva nainen haluaa aloittaa päivänsä rauhassa. Aamujen lisäksi vuorokaudessa on vain yksi hetki, jolloin toimitusjohtajan työnsä lisäksi itselleen tärkeissä luottamustehtävissä Uuden lastensairaalan yhdistyksen ja säätiön ja Suomalaisen työn liiton puheenjohtajana toimiva nainen pysähtyy. Se on nukkuminen. Uni onkin Bernerin tärkein pysähdyspaikka. Hän nauttii myös taiteesta, esimerkiksi oopperasta, ja käy kuntosalilla, mutta ne eivät hänelle tarjoa unenkaltaista pysähtymistä. Berner nukkuu viisi, kuusi tuntia yössä ja huomaa lähes aina herätessään, että jokin mielessä ollut asia on ratkennut yön aikana. Niinpä hän nukkuu nykyisin tärkeiden päätösten kanssa yön yli, päätettyään ennen asioista tyypillisen yrittäjän tyyliin kolmessa minuutissa. Joskus ihmiset kysyvät Berneriltä, miten hän ehtii tehdä niin paljon. Yhteiskunnallisesta vaikuttamiselle ja perheelleen se kulkee kaiken edellä omistautunut nainen sanoo, että jos hän nukkuisi seitsemän tuntia, hän saisi aikaan vielä enemmän. Oivallusten syntyminen aamulla suihkussa ei ole klisee. TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVA: PEKKA HANNILA LÄHES AINA HERÄTESSÄNI HUOMAAN, ETTÄ JOKIN MIELESSÄ OLLUT ASIA ON RATKENNUT

17 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 PYSÄHDYS 17

18 18 SMARTUM CASE 01 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SMARTUM CASE 01 01/2014 KUMPPANI: Työelämä hanke. CASE 01: Työelämä hankkeen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. TULOS: Tuottavuutta ja työelämän laatua kehitetään samanaikaisesti. Työpaikoilla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja uutta työtä luodaan koko ajan.

19 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE S01 TAVOITTEENA PAREMPI TYÖELÄMÄ Miten rakennetaan parempi työelämä? Entä miten Suomen työelämästä rakennetaan Euroopan paras? Yhteistyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Työelämä hankkeen tavoite on kirkas: nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Taustalla oleva ajatus on se, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta luovat työpaikat. Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja, ja tämä tavoite voidaan saavuttaa hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä. Tavoite on työpaikkojen näkökulmasta se, että kaikki Suomen työpaikat ovat saavuttaneet vuoteen 2020 mennessä ainakin niin sanotun hyvän perustason. Se tarkoittaa, että niiden perusasiat ovat kunnossa ja arki on sujuvaa, Työelämä hankkeen johtaja Margita Klemetti sanoo. Työpaikoilla tapahtuvan kehittämistyön strategisia kivijalkoja on kolme ja niiden, samoin kuin koko Työelämä hankkeen, perustana on vuonna 2012 valmistunut työelämästrategia. Lähtökohtainen ajatus on se, että työpaikoilla kehitetään samanaikaisesti työelämän laatua ja tuottavuutta. Ne kulkevat käsikkäin eivätkä poissulje toisiaan. Toinen asia on se, että kehittämistyö tulee aloittaa työpaikan omista lähtökohdista. Ei ole yhtä mallia, jolla työpaikkoja viedään eteenpäin, vaan työpaikasta riippuen on erilaisia asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota, Klemetti toteaa. Kolmas oleellinen asia on se, että kehittämistyötä ovat tekemässä työpaikoilla kaikki työn tuntevat: henkilöstö, esimiehet ja johto.

20 20 SMARTUM CASE 01 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Työelämä hankkeen keskeisiä lähtökohtia on yhteistyö. Mukana on tällä hetkellä noin 40 yhteistyölupauksen antanutta organisaatiota ministeriöistä ja asiantuntijalaitoksista erilaisiin työelämän kehittämiseen omassa tekemisessään sitoutuneisiin yrityksiin. Smartum on yksi hankkeeseen hyväksytyistä kumppaneista. Smartum on tehnyt töitä suomalaisten hyvinvoinnin eteen lähes 20 vuotta ja on mukana kehittämässä suomalaista työelämää Euroopan parhaaksi % % Vuonna 2013 palkansaajista 81 prosenttia mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi jatkuvasti oppia uutta. Vuonna 2003 vastaava osuus oli % % Yli puolet eli 57 prosenttia palkansaajista osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna Vuonna 2003 vastaava luku oli 47 prosenttia. (LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISEMA VUODEN 2013 TYÖOLOBAROMETRI.) TYÖELÄMÄSTRATEGIAN ulottuvuudet Euroopan parhaan työelämän saavuttamiseksi ovat: Innovointi ja tuottavuus. Luottamus ja yhteistyö. Työhyvinvointi ja terveys. Osaava työvoima. Työpaikan arjen tasolla kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi uudistumista tukevaa kulttuuria, uuden teknologian hyödyntämistä ja samanaikaisesti toimintatapojen uudistamista. Kehittämistyön tavoitteena voi olla myös se, että työ itsessään luo hyvinvointia tekijälleen. Tavoite voi olla myös työn mielekkyys ja tavoitteellisuus. Tai koulutuksen ja työelämän yhteistyö. Hyvällä työpaikalla tämäntyyppiset asiat ovat sisäänrakennettuja organisaation strategiaan. Henkilöstö osallistuu, on vaikuttamismahdollisuuksia, noudatetaan hyviä käytäntöjä ja on vahva kehittämistä ja yhteistyötä tukeva yrityskulttuuri. Ne, jotka ovat toisessa päässä, luonnollisesti harjoittelevat enemmän tai vähemmän, Klemetti sanoo. Työelämä 2020 on kansallinen verkostohanke. Mukana on tällä hetkellä noin 40 yhteistyölupauksen antanutta organisaatiota ministeriöistä ja asiantuntijalaitoksista erilaisiin työelämän kehittämiseen omassa tekemisessään sitoutuneisiin yrityksiin. Mukana olevia tahoja yhdistää halu jakaa palvelujaan ja omia innovaatioitaan muiden kanssa ja siten edistää suomalaista työelämää. He ovat sitoutuneet hankkeeseen yhteistyölupauksin, joissa he ovat määritelleet omat tavoitteensa tai missionsa, Klemetti toteaa. Suomalaisten hyvinvoinnin eteen lähes 20 vuotta töitä tehnyt Smartum on yksi hankkeeseen hyväksytyistä kumppaneista. Smartum sitoutuu ja haastaa muut työelämän toimijat: Johtamaan työyhteisön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kehittämään yhdessä uusia positiivisia rakenteita ja palvelumalleja, joilla edistetään työkykyä ja tuottavuutta. Edistämään valinnanvapautta. Viestimään hyviä käytäntöjä ja tekemään tekoja, jotka edistävät suomalaisen työelämän kehittymistä. Keskeisessä roolissa ovat myös Suomen 15 ELY-keskusta ja niiden toiminta-alueilla toimivat alueverkostot. Myös alueverkostot tekevät yhteistyölupauksen eli miettivät mitkä ovat alueen elinkeinoelämän näkökulmasta ne haasteet, asiat joihin pitäisi porukalla paneutua, mitä tehdään ja kuka tekee mitäkin. Näin varmistetaan se, että samaan suuntaan mennään yhteistyössä. TÄRKEÄ OSA HANKETTA ja tiedonkulkua on hyvien käytäntöjen ja tutkimustiedon jakaminen.

21 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE TYÖELÄMÄ 2020 VIISI POLKUA TYÖELÄMÄN TOIMIJAT Joukkoa kasvatetaan uusilla kumppaneilla ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja synergiaa vahvistetaan. ALUEVERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN Suomen 15 ELY-keskuksen ympärille kootaan alueellisia toimijaverkostoja, jotka miettivät keskeisiä, kehitettäviä asioita paikallisen elinkeinoelämän näkökulmasta. KEHITTÄMISOHJELMAT Tekesin Liideriohjelma Liiketoimintaa, tuottavuutta ja osaamista -ohjelma, Työterveyslaitoksen hallinnoima Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi ovat tärkeä osa hanketta. Meillä on Suomessa erittäin hyvää tutkimustietoa, jota työpaikat voivat hyödyntää kehittämistoiminnassaan. Se on tärkeä asia. Isoilla yrityksillä on resursseja tehdä tätä itse, mutta kun puhutaan pk- ja pienistä yrityksistä, resursseja esimerkiksi työhyvinvoinnin työkalujen tai prosessien rakentamiseen ei ole, Klemetti sanoo. Uusia toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille tarjoavat myös Työelämä hankkeeseen kuuluvat kolme kehittämisohjelmaa: Johtamisen kehittämisverkosto. Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma. Työhyvinvointifoorumi. Laajalla, rullaavasti etenevällä hankkeella on Klemetin mukaan eritasoisia tavoitteita. Viime vuonna, jolloin hanke aloitettiin, sille luotiin puitteet ja rakenteet. Tänä vuonna painopiste on verkostoyhteistyön vahvistamisessa ja viestinnässä. Vuoteen 2020 ulottuva rakenteellinen viitekehys pitää sisällään viisi niin sanottua toimeenpanopolkua: työelämäntoimijat ja niiden välisen yhteistyön vahvistamisen, yhteistyöverkostot, kehittämisohjelmat, tiedon ja sisältöjen hallinnan sekä viestinnän. Syksyllä 2013 hankkeen puitteissa määriteltiin muun muassa suomalaisen työelämän arvot. Niiden löytämiseksi järjestettiin työpajoja, joihin kutsuttiin eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä: nuoria, ruuhkavuosia eläviä, senioreita, maahanmuuttajia ja työelämän ulkopuolella olevia. Keskustelua käytiin lisäksi sosiaalisessa mediassa. Hankkeen rahoitus, joka on tänä vuonna noin miljoona euroa, menee toimijaverkoston kehittämiseen, koordinointiin, viestintään ja seurantaan. Verkostohankkeessa mukana olevat työelämätoimijat osallistuvat hankkeeseen omalla toiminnallaan. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA mitataan hanketta varten rakennetulla seurantajärjestelmällä. Se ei ole kuitenkaan kaikilta osin mahdollista, sillä kyseessä on laadullinen hanke. Hallitusohjelman näkökulmasta tavoitteena on työllisyyden parantaminen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden sekä työhyvinvoinnin parantaminen, mutta esimerkiksi työllisyyden parantamiseen vaikuttaa niin moni asia, että yksin hankkeen merkitystä on vaikeaa mitata, Klemetti muistuttaa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jollaista ei hänen mukaansa ole toteutettu missään muussa maassa. Harvassa Euroopan maassa on niin vahva luottamusyhteiskunta, että tällaisia asioita voitaan laatia yhteistyössä työntekijä- ja työnantajaorganisaatioiden ja valtiovallan kanssa. TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: SMARTUM JA 123RF TIEDON HALLINTA Hyvien käytäntöjen, esimerkkien ja tutkimustiedon jakaminen ja kääntäminen sellaiseen muotoon, että työpaikat voivat hyödyntää sitä omassa kehittämistoiminnassaan. VIESTINTÄ Viestinnällä pyritään lisäämään yhteiskunnallista keskustelua työelämän kehittämisen tärkeydestä ja tietoisuutta olemassa olevista työelämän kehittämiseen liittyvistä palveluista ja työkaluista. Tavoitteena on, että viestit tavoittavat jokaisen suomalaisen työpaikan. Haastamme kaikki mukaan kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. 51% Työelämä hankkeen vuonna 2013 käynnistämän laajan arvokeskustelun tuloksena työelämän keskeiset arvot ovat tarkoitus, rohkeus, sinnikkyys ja luottamus. 51 prosenttia arvojen määrittelyyn osallistuneista suomalaisista äänesti työelämän arvoista tärkeimmäksi luottamuksen, 22 prosenttia työn tarkoituksellisuuden, 16 prosenttia rohkeuden ja 11 prosenttia sinnikkyyden.

22 22 SMARTUM CASE 02 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI VALMISTELUVAIHE Seudullinen yhteistyö Porvoon seudun kuntien kanssa (Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi) valmisteluvaiheessa sekä Porvoon seudun kehittämisyhtiö Posintra Oy:n apu ja dialogi seudun yrittäjien kanssa. KUSTANNUSTEN LASKENTA Kunnan oman tuotannon kustannukset laskettiin, jotta palveluseteleiden arvo kyettiin määrittelemään oikein. SETELIN KÄYTTÖÖNOTTO Porvoossa (kotihoito, omaishoito), Loviisassa (kotihoito, omaishoito, vammaispalveluissa omaishoito ja henkilökohtainen avustaminen) sekä Askolassa (kotihoito, omaishoito). S02 PALVELUSETELI LAAJENSI HOITOVALIKOIMAA ASIAKKAAN VALINTA Asiakkaalle (kuntalainen) tarjotaan palveluseteliä hänen tarvitsemassaan palvelussa vaihtoehtona kunnan itse tuottamalle palvelulle. Haaste Porvoon seudun asukkaille haluttiin tarjota yksilöllisempää palvelua ja lisää valinnanvapautta terveysja sosiaalipalveluissa. Tavoitteena oli, että esimerkiksi kotihoitoa tarvitseva vanhus voisi valita omaa äidinkieltään puhuvan hoitajan, jonka kanssa muodostaa pysyvän hoitosuhteen. Markkinoimme palveluseteliä yrittäjille kehittääksemme kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä ja seudun elinkeinoelämää. Yrittäjämme ovat esitelleet palveluitaan vanhusten viikolla ja erilaisissa hyvinvointitapahtumissa, kertoo Porvoon kehittämispäällikkö Päivi Mäkimartti. Ratkaisu Palveluseteli otettiin käyttöön omaishoidon kokeiluna vuonna Yhteistyö Smartumin kanssa alkoi vanhusten kotihoidossa vuonna Setelin käyttöönottoa edelsi kehitysyhtiö Posintran kanssa seudullisena yhteistyönä toteutettu hanke, jossa tuotteistettiin kuntien hoitopalvelut ja laskettiin niiden tuotantokustannukset konsulttiyritys Deloitten avustuksella, kertoo Heli Peltola kehittämisyhtiö Posintrasta. Laskennan perusteena käytettiin työaikaseurantaa, jonka jokainen kunta toteutti itsenäisesti. Tämän jälkeen kuntien edustajat määrittelivät yhdessä palvelusetelin arvon tasolle, joka oli kannattava sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Toteutus Porvoon seudulla sähköistä palveluseteliä voi käyttää kunnasta

23 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE KUMPPANI: Porvoon seutu: Porvoon, Loviisan, Askolan ja Lapinjärven kunnat ASIAKKAAN PÄÄTÖS Asiakas päättää itse ottaako hän setelin vastaan. Jos hän ottaa setelin, hän valitsee palveluntuottajan palveluseteli.fi-portaalista ja saa tältä seteliä vastaan valitsemansa palvelun. CASE 02: Palvelusetelin käyttö sosiaalija terveydenhuollon palveluissa kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen rinnalla. Kunnasta riippuen seteli on käytössä vanhusten kotihoitopalveluissa, omaishoitajapalveluissa, lapsiperheiden kotiavussa, vammaispalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa. TULOS: Palvelusetelin käyttöönotto on tarjonnut Porvoon seudun asukkaille uusia hoitovaihtoehtoja kustannustasoa nostamatta. Hoitopalvelut tuotteistettiin ja palvelusetelin arvo määriteltiin kustannuslaskentaprosessin avulla. Setelin käyttöaste on kasvussa, mikä tietää uusia asiakkaita alueen yrittäjille. SETELIN VELOITUS Palveluntuottaja veloittaa seteliä Smartum-verkkopalvelussa. Smartum tilittää veloitukset kunnan puolesta palveluntuottajalle. TOIMINTA LAAJENEE Porvoossa palveluseteli on otettu käyttöön myös lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun ja keväällä 2014 veteraanien palveluihin. Loviisassa toimintaa laajennetaan suun terveydenhuoltoon ja Askolassa perusterveydenhuoltoon yleislääkärin vastaanottokäynteihin. TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: 123RF riippuen myös lapsiperheiden kotihoidossa sekä vammaisten palveluissa ja omaishoidossa. Pian Smartum Palveluseteli otetaan käyttöön myös avokuntoutuksessa, rintamaveteraanien palveluissa ja kuntoutuksessa, suun terveydenhuollossa sekä yleislääkärin vastaanottopalveluissa. Yleisin käyttökohde setelille on vanhusten käyttämä suihkuapu ja muut pienet toimenpiteet. Setelin käytön sopivuus arvioidaan jokaisen asiakkaan kohdalla. Käymme läpi listan palveluntarjoajista ja asiakas tekee valintansa itse. Seteli myönnetään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin eikä kukaan ole vielä halunnut vaihtaa valitsemaansa yrittäjää, sanoo Porvoon kaupungin palvelukoordinaattori Irene Korhonen. Lopputulos Parasta palvelusetelikäytännössä on, että se on laajentanut palveluvalikoimaamme ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia yrittäjillemme, Mäkimartti sanoo. Vaikka palvelujen tunnettuudessa on vielä parantamista, ovat yrittäjät saaneet tätä kautta uusia asiakkaita. Seudullisen yhteistyön ansiosta yrittäjät voivat ilmoittautua yhdellä lomakkeella usean kunnan palveluntarjoajaksi. Käytännöstä on tullut paljon kiitosta ja setelin käyttöaste kasvaa koko ajan, Mäkimartti kertoo. Hänen mukaansa setelin käyttöasteen ja -kustannusten seuraaminen käy Smartumin palveluseteliratkaisun avulla entistä helpommin, eikä seteli ole tuonut kunnille lisäkustannuksia.

24 24 SMARTUM CASE 03 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Hyvinvointi on tärkeä osa yrityksemme arvoja ja kuntoilussa 1)VIRKISTYS panostamme erityisesti säännöllisyyteen. Innostamme työntekijöitämme kokeilemaan uutta, mutta samalla pidämme kiinni hyväksi havaituista jutuista, kuten työmatkapyöräilykisasta ja lenkkiryhmistä. Myös kuntosalimme on laitteiltaan varsin monipuolinen, kertoo Planmeca Groupin henkilöstöpäällikkö Sari Homanen. Hyvän kunnon lisäksi tärkeää liikunnassa on henkinen virkistyminen ja kollegoiden tapaaminen. Liikuntaa ja kulttuuririentoja varten käytössä on Smartumin liikunta- ja kulttuurietu ja lisäksi yritys on järjestänyt työntekijöilleen muun muassa leffailtoja. S03 KOLME SYYTÄ VOITTOON Liikunnan ja muun virkistystoiminnan lisäksi yrityksessä 2)TERVEYS panostetaan ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja terveellisiin valintoihin myös ruokapöydässä. Henkilöstöravintolan lounasvalikoima on ravitsevan monipuolinen ja välipalaksi on tarjolla myös terveellisiä vaihtoehtoja, kuten raikkaita smoothie-juomia. Tärkeällä sijalla on myös työergonomia. Keväisin ja syksyisin Planmecassa starttaavat Niskalenkki- ja Selkävoitto-ryhmät Diacorin työfysioterapeutin ohjauksella. Ryhmien tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tietämystä työergonomiasta ja antaa jokaiselle yksilöllisiä jumppaohjeita itsehoitoa varten. 2) Terveys Homasen mukaan ennaltaehkäisevä terveydenhoitomalli 3)ENNALTAEHKÄISY ja kokonaisvaltainen välittäminen ovat tuoneet 900 työntekijän yrityksessä hyviä tuloksia. Esimiestyössä käytössä on Varhaisen puheeksi oton -malli, joka helpottaa työntekijöiden ja esimiesten keskustelua työhyvinvointiin liittyvistä aiheista. Aikaisempaa suuremmat terveyteen ja hyvinvointiin tehdyt satsaukset ovat myös vähentäneet sairauspoissaoloja tuntuvasti. Viime vuonna pääsimme ensi kertaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin rahaa sairaanhoitoa enemmän, Homanen iloitsee. 1) Virkistys 3) Ennaltaehkäisy KUMPPANI: Hammaslääkärilaitteita valmistava Planmeca Oy CASE 03: Planmecassa panostettiin henkilöstön työkuntoisuuden- ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen, ennaltaehkäisevään terveydenhoitomalliin sekä kokonaisvaltaiseen välittämiseen. TULOS: Planmeca palkittiin pitkäjänteisestä työstään Smartumin myöntämällä Hyvinvoinnin Edistäjä -sertifikaatilla. Palkintoa tavoitteli lähes 80 organisaatiota = Smartumsertifikaatti TEKSTI: ANNA VÄRE KUVAT: 123RF JA A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO

25 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: JAAKKO HEIKKILÄ KUMPPANI: Outokumpu Oyj on metalliteollisuusyritys, joka toimii 30 maassa. Sen päätoimiala on ruostumaton teräs. CASE 04: Outokumpu vastaa työterveyshaasteisiin panostamalla ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden harrastustoimintaan. Vuosi sitten yrityksessä otettiin käyttöön Smartum Liikuntasaldo. TULOS: Liikuntaedun hakijoiden määrä kasvoi viime vuonna kolmanneksen. Smartum Saldon käytön vaivattomuus on saanut kiitosta. Liikunnan hyödyt näkyvät vuosittaisissa tarkastuksissa ja sairauspoissaolojen hallinnassa. S04 HYVÄ KUNTO SUOJELEE TÖISSÄ MILLAISIA TERVEYSHAASTEITA NYKYPÄIVÄN TEHDASTYÖ AIHEUTTAA, OUTOKUMMUN TEHTAANLÄÄKÄRI ARMI TERHO? Pitkälle koneistettu teollisuustyö on pääosin monitorien valvomista. Raskaimmat työt liittyvät koneiden korjaukseen, kunnossapitoon ja painavien konttien lastaukseen ja tuentaan. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat näissä töissä yleisempiä, mutta yhtä lailla ongelmia aiheuttaa ihmisten ikääntyminen. Kunnosta huolehtiminen onkin tärkein tapa ehkäistä vammoja ja tapaturmia. Terveydenhoidossa panostamme ennaltaehkäisyyn. Seuraamme tarkasti sairauspoissaoloja ja pyrimme puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Mikäli ihminen ei terveydellisistä syistä kykene jatkamaan tehtävässään, voidaan hänen työkuvaansa keventää. MITEN TUETTE TYÖNTEKIJÖIDENNE HYVINVOINTIA JA TYÖSSÄ JAKSAMISTA? Olemme aina kannustaneet työntekijöitämme liikkumaan. Työntekijöidemme käytössä ovat jääkiekko-, sähly- ja lentopallovuorot sekä oma, tehdasalueellamme sijaitseva kuntosali. Lisäksi järjestämme erilaisia kampanjoita, kuten työmatkapyöräily- ja hiihtohaasteita. Vuosi sitten otimme käyttöön Smartum Saldon, jolla jokainen voi harrastaa haluamiaan lajeja. Huomioimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin myös johdon ja esimiesten koulutuksissa. Ferrochrome-osastomme on mukana Hyvä työ, pidempi työura -hankkeessa, jossa etsitään yhdessä keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Tulevaisuudessa hanke on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia yli 2000 työntekijäämme. MILLAISIA TULOKSIA TUKITOIMILLA ON SAAVUTETTU? Viimeisen vuoden aikana liikuntaedun hakijoiden määrä kasvoi kolmanneksella. Olemme saaneet paljon kiitosta Smartum Saldon käytön helppoudesta, sillä aiemmin liikuntakulujen korvausten hakeminen aiheutti paljon enemmän paperitöitä. Suosituimpia harrasteita ovat kuntosali ja uinti, mutta yhtä hyvin korttia voi käyttää esimerkiksi laskettelupaikoissa. Myös tuen piiriin kuulumatonta liikuntaa, kuten juoksua ja hiihtoa harrastetaan meillä paljon. Liikunnan hyödyt näkyvät esim. tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrässä, painoasioissa ja kolesteroliarvoissa. Lisäksi tukitoimenpiteillämme on ollut selvä vaikutus sairauspoissaolojen hallinnassa.

26 26 ASIANTUNTIJA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: ANTTI VETTENRANTA Kunnon lounas, parempi työpäivä

27 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 ASIANTUNTIJA 27 Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ja tiedostaisivat lounaan merkityksen. Hyvän lounasruokailun merkitys ei rajoitu pelkästään työtehoon ja töissä jaksamiseen. Sillä on vaikutusta myös kansanterveyteen laajemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio tuntee lounasruokailuun liittyneen mediakeskustelun taustalla olevan todellisuuden paremmin kuin moni muu. Hän on tutkinut henkilöstöruokailua aiheena enemmän tai vähemmän kymmenen vuotta. Tutkimuksen ytimessä ovat olleet niin henkilöstöravintoloiden saatavuus ja käyttö kuin myös aterian ravitsemuksellinen puoli ja vaikutus ruokavalioon. Tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen tutkimusaihe, että kansainvälistä tutkimusta on äärimmäisen vähän. Kyseessä on aika suomalainen ilmiö, Raulio sanoo. HENKILÖ: Susanna Raulio, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MISSIO: Se, että ihmiset ymmärtäisivät, mikä potentiaali esimerkiksi henkilöstöja joukkoruokailussa Suomessa on. Se on itsestäänselvyys, mutta aina ei nähdä niitä vaikutuksia, miten sillä on vaikutuksia kansanterveyteen ja hyvinvointiin. SALAISUUS: Harrastan laskuvarjohyppäämistä. Se on asia, jota en heti kerro uusille ihmisille. Pystyin aika pitkään pitämään sen salassa muun muassa työkavereiltani. Lounaalla ja lounastauolla on kaiken kaikkiaan iso vaikutus työtehon ja työhyvinvoinnin kannalta. Tämä on asia, jota tutkija haluaisi tuoda esille. Siinä on monta aspektia. Yksi on se, että siitä tulee automaattisesti tauko työnteon lomaan. Kahdeksan yhdeksän tunnin työpäivän aikana pitää järjestää taukoja, jotta aivot pysyvät virkeinä ja jaksaa taas painaa. Ja fyysistä työtä tekevillä ihan konkreettinen lepotauko on päivän mittaan tarpeen. On havaittu, että työteho pysyy hyvänä ja työtapaturmat vähenevät, kun aivot ovat virkeät ja tarkkaavaisuus pysyy hyvänä, Raulio totaa. Myös ateriarytmiin liittyvät tutkimukset kertovat, että tasaisella ateriarytmillä on yhteys erilaisiin terveysmittareihin, painonhallintaan sekä jaksamiseen ja keskittymiseen.

28 28 ASIANTUNTIJA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Tutkimuksen painopiste on hänen mielestään mennyt yhä enemmän yksittäisestä kokonaisuuteen. Yksittäisten ravintoaineiden sijaan katsotaan enemmän kokonaisuutta. Tämä näkyy uusissa ravitsemussuosituksissakin ja on mielestäni hyvä asia. Kokonaiskuvan näkeminen on tärkeää. Kokonaisuuttahan ihmiset syövät, eivätkä yksittäisiä ravintoaineita. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä trendejä on ollut aina, ja niistä kirjoitetaan tasaisin väliajoin. Tiedon leviämistä leimaa somen myötä hektisyys. Lounasruokailuun liittyvä keskustelu on esimerkki. Se alkoi artikkelista, jossa pohdittiin lounaan kokoa. Ja jos Jenkeissä esimerkiksi joku näyttelijätär rupeaa noudattamaan jotain dieettiä, se on täällä saman tien tiedossa ja sitten se leviää. Fyysisen ja psyykkisen tauon lisäksi lounastauolla on sosiaalinen puoli: se että tapaa työkavereita myös epämuodollisemmassa tilanteessa. Tällä on merkitystä yleisen virkistymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ja tiedostaisivat lounaan merkityksen ja toisaalta, että työnantajat ymmärtäisivät sen, että kun työntekijöille tarjoaa hyvän mahdollisuuden syödä, sillä on oikeasti vaikutusta tulokseen asti. LOUNAAN SUORANAISTA vaikutusta vireystilaan on vaikeampi tutkia, sillä kyseessä on yksilöllinen asia. Toisaalta, se on itsestään selvä asia. Ihminen nyt joka tapauksessa tarvitsee päivän mittaan sekä lepoa että ravintoa, Raulio hymähtää. Kurkistetaanpa tutkimuslöydöksiin. Jos aloitetaan perusasioista, henkilöstöravintoloiden käyttömäärä Suomessa on pysynyt vuosien kuluessa hyvin vakaana. Haluan aina nostaa esille sen, vaikka henkilöstöravintolan käyttö on Suomessa on todella yleistä, kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Keskimäärin prosenttia työssäkäyvistä ihmisistä syö henkilöstöravintolassa, Raulio sanoo vilkaisten papereitaan. Kiinnostava löydös on sekin, että ihmisten, jotka syövät henkilöstöravintolassa lounaan, ruokavalio on keskimäärin Ihminen tarvitsee päivän mittaan sekä lepoa että ravintoa. parempi kuin niiden, jotka eivät henkilöstöravintolaa käytä. Tutkimus osoittaa, että myös kasvisten käyttö on korkeammalla tasolla varsinkin miehillä, joilla siinä on eniten parantamisen varaa, tutkija kertoo. Siihen, miksi Raulio itse päätyi tutkimaan ravitsemusta, ei ole yhtä syytä. Ruoka ja terveys ja elintavat yleisesti kiinnostivat häntä, niinpä hän meni opiskelemaan lukion jälkeen ravitsemustiedettä Viikkiin. Seuraavaksi hän teki valtionhallinnon harjoittelun, gradun ja myöhemmin tuntitöitä vanhassa Kansanterveyslaitoksessa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella hän työskenteli muutaman vuoden Elintarvikevirastossa. Kiinnostavinta ja haastavinta on se, että kun kaikki ihmiset syövät, kaikilla on siihen myös mielipide. Kauhean monella alalta ei käydä niin laajaa keskustelua julkisuudessa, somessa ja oikeastaan missä vain, Raulio sanoo. TRENDIT VAIHTELEVAT, mutta Raulio muistuttaa perusasioista: ravitsemuksen perusteet eivät muutu juurikaan. Kokonaisuuden rinnalle tutkija nostaa esille yksilöllisyyden. Oikeanlainen ruokavalio on mahdollista koostaa monella tavalla. Jo uudesta ravintokolmiosta näkee, että on lukuisia mahdollisuuksia koostaa se siten, mikä itselle sopii. Jos joku ruoka-aine ei sovi, sen voi jättää pois ja korvata toisella. Keskiössä on yksilöllisyys: kenellekään ei yritetä pakkosyöttää tietynlaista mallia. Työelämä on murroksessa, mutta Raulio uskoo lounasruokailun ja henkilöstöruokailun olevan instituutiona pysyvä. Se saa varmasti myös uusia muotoja Tutkija ottaa esille myös joukkoruokailun laajemminkin sisällään pitämän potentiaalin. Sitä ei ole hänen mielestään ymmärretty ja hyödynnetty Suomessa aivan täysin kaikilla tahoilla. Joukkoruokailu on täällä jo päiväkodista ja koulusta lähtien niin itsestäänselvyys, että sen vaikutukset kansanterveyteen ja hyvinvointiin jäävät helposti tiedostamatta. Esimerkiksi Tanskassa henkilöravintolan tarjoaminen on kilpailuvaltti ihmisiä rekrytoitaessa, mutta täällä sitä ei ole ihan ymmärretty. Kun ihminen hakee uuteen työpaikkaan, kysyykö hän, että onko täällä mahdollisuus syödä terveellinen ja maittava lounas?, tutkija kysyy. Hän muistuttaa, että myös johdon esimerkki on tärkeä. Se on tärkeä esimerkiksi siinä mielessä, että jos buukataan kokouksia lounasaikaan, lounastaukoa on vaikea noudattaa.

29 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 TILASTO 29 MUKANA TUTKIMUKSESSA KEVÄÄLLÄ 2013 OLI NOIN 100 SUOMALAISTA YRITYSTÄ. VASTAAJIA OLI 2700, JOISTA 52 % NAISIA JA 48 % MIEHIÄ. SMARTUM TILASI TUTKIMUKSEN TEKNIIKAN TOHTORI MERJA FISCHERILTÄ KUVITUS: JOHN SALINERO LÄHDE: MERJA FISCHER Smartum Oy tarjosi 100:lle PK-yritykselle maksuttoman tutkimuksen selvittämään työntekijöidensä mielipiteitä omasta hyvinvoinnistaan, johtamisesta, organisaation vuorovaikutuksesta ja asiakaslähtöisyydestä. Jokainen yritys sai analyysiavaimen, jonka perusteella he pystyivät analysoimaan mitä heidän pitää tehdä, jotta hyvinvointitulokset paranisivat. HYVÄÄ TYÖN MERKITYKSELLISYYS 79% 79 % koki työnsä merkitykselliseksi. HYVÄÄ POTENTIAALI JA KEHITYSHALU 47% 47 % oli sitä mieltä, että heidän potentiaaliaan ei hyödynnetä riittävästi. 70 % haluaa kehittyä työssään. Käyttämätöntä potentiaalia ja tahtoa on paljon! YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN 5 X PARANNUSEHDOTUS 1) Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus synnyttää toisille merkityksellisyyden kokemus 2) Jokaisen vastuulla on arvostuksen, avoimuuden ja välittämisen kulttuurin rakentaminen 3) Otetaan vastuu omasta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta 4) Tervehditään ja autetaan kollegaa, pyytämättäkin 5) Keskitytään toisten vahvuuksiin ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti KEHITETTÄVÄÄ VUOROVAIKUTUS 64% 64 % koki, että yksiköiden välisessä yhteistyössä on puutteita, ja puolet työntekijöistä oli sitä mieltä, että asiakkaita ei kuunnella tarpeeksi.

30 30 SIGNAALIT 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI TEKSTI: JOHANNA MÄKELÄ KUVA: A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO UUDET PROTEIINI N LÄHTEET MIKÄ ON SYÖTÄVÄÄ TÄNÄÄN Nykyisin syömme sellaista ruokaa, jonka luonnollisuutta usein korostetaan. Tosiasiassa emme kuitenkaan edes syö kaikkea, mitä luonto tarjoaa. HUOMENNA Itämeren puhdistumisen myötä rakkolevästä on tullut ruoka-annosten suosikkiraaka-aine, koska se sisältää paljon vitamiineja ja mineraaleja. TÄNÄÄN Tänään Suomessa, länsimaissa ja enenevässä määrin myös globaalisti liha on tärkein proteiinin lähde. Ympäristöön, terveyteen ja etiikkaan liittyvät pohdinnat kuitenkin pakottavat pohtimaan lihantuotannon tulevaisuutta. HUOMENNA Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä on monenlaisia. Lihansyöjille kasvatetaan laboratorioissa keinolihaa, hyönteiset ovat monien uusien ruokalajien raaka-aine myös länsimaissa. Kasvissyöjille on suomalaisena tuotantona kasvisvalkuaista härkäpavuista ja lupiinista. SYÖMISEN HAUSKUUS TÄNÄÄN Syömisessä on pitkään korostunut sen terveellisyys ja ravitsevuus. HUOMENNA Syömiseen suhtaudutaan rennommin samalla kun ymmärrys ruoasta ja sen eri puolista on vahvistunut. Terveellisyys ja kestävyys ovat tietoisen hauskuuden sivutuotteita.

31 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SIGNAALIT 31 RUOKA JA ME VIIMEINEN SANA Palsternakkaa ja belugalinssejä TÄNÄÄN Ruoan kulutuksessa on viime aikoina korostunut se, mitä yksilö syö ja ei syö. Ruoka on henkilökohtainen valinta. HUOMENNA Ruoka on (jälleen) yhteisöllinen asia. Ruoan tuotanto ja kulutus kiinnittyvät toisiinsa yhteisössä, jotka kasvattavat itse oman ruokansa. Yhteisiä aterioita ei nautita vain perheen kesken vaan virtuaaliateriat yhdistävät ihmisiä eri puolilla maailmaa. Erilaisten yksilöllisten ruokavalioiden noudattajat muodostavat omia yhteisöjään. Iloitsin tammikuussa, kun luin uusia kansallisia ravitsemussuosituksia. Vaikka uusienkin suositusten mukaan Suomi tuntuu säilyvän maitomaana, oli sanoma monilta osin kuin Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville -keittokirjasta (Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi; Teos, 2011): lisää juureksia ja muita kauden vihanneksia, palkokasveja, täysjyväviljoja, marjoja ja hedelmiä, kotimaista villikalaa, pähkinöitä ja vähemmän lihaa. Ympäristön kannalta hyvät valinnat ovat löytäneet tiensä myös kansallisiin suosituksiin. Ruoka ei ole vain ravitsemusta, vaan maulla, seuralla ja syömisen vaikutuksilla on väliä. Kirjaprojektimme agendana oli selvittää, millaista on sekä herkullinen että ilmaston kannalta kestävä ruoka. Vastaus löytyi kausiruoasta: kun teemme ruoan satokauden raaka-aineista, on ilmastorasitus pieni ja maku suuri. Suuren maun lisäksi ei ole haittaa siitä, että kausiruokaan perustuva ruokavalio on myös terveellinen, kuten valtakunnan uudet suosituksetkin kertovat. Juuresten ja palkokasvien runsaampi syöminen on yksi kirjamme ja uusien suositusten pääohjeista. Tämän ei tarvitse tarkoittaa vain porkkanaa ja hernekeittoa, sillä juuresten ja palkokasvien kirjo on melkoinen. Palsternakka on yksi omista juuressuosikeistani, mutta kovin monen suosikkilistalla se ei ainakaan kulutuksen mukaan ole: keskimäärin jokainen suomalainen syö vuodessa alle yhden palsternakan. Palsternakan voi keiton sijaan nakata paahtumaan tai soseuttaa samettiseksi. Tavalliseen torstaihin saa ripauksen luksusta kokeilemalla hernerokan sijaan belugalinssejä. Sekä juuresten että palkokasvien kuten muidenkin avomaalla kasvavien vihannesten hiilijalanjälki on pieni. ANNA TALASNIEMI ON RUOKAKIRJAILIJA JA KONEEN SÄÄTIÖN YLIASIAMIES

32 SMARTUM #1 Palsternakan voi nakata paahtumaan ja soseuttaa samettiseksi. Nam! TÄSSÄ NUMEROSSA: SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARHAAKSI VUOTEEN 2020 MENNESSÄ. 52 % ARVOSTAA LOUNAALLA ENITEN HYVÄÄ RUOKAA. SÄHKÖINEN LIIKUNTAPÄIVÄKIRJA MOTIVOI LIIKKUMAAN.

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Luottokunnan Business Eurocard maksamisratkaisu ja prepaidtuoteperhe

Luottokunnan Business Eurocard maksamisratkaisu ja prepaidtuoteperhe Luottokunnan Business Eurocard maksamisratkaisu ja prepaidtuoteperhe tukemassa virkamiehen työhyvinvointia Valtio Expo 2011 3.5.2011 Luottokunta - korttimaksamisen palveluyhtiö Visio Korttimaksamisen parasta

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Sähköinen palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategia

Työelämän kehittämisstrategia Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään seminaari 10.6.2013 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot