Laajakaista kaikille. Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö

Transkriptio

1 Laajakaista kaikille Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1

2 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet 1 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä Jokaisessa vakinaisessa asunnossa sekä yrityksen ja julkishallinnon vakinaisessa toimipaikassa tulee voida käyttää kiinteää tai langatonta tilaajayhteyttä, jonka tulevan liikenteen välityskyky on keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 Mbit/s. Nopeus 1 Mbit/s määritellään yleispalveluksi. Palveluntarjoaja voi valita, millä tekniikalla se yhteyttä tarjoaa, ts. yleispalveluvelvoite on tekniikkaneutraali. Ei käytetä budjettirahaa 100 Mbit/s vuoteen 2015 mennessä Lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan Noin kotitaloutta jää taloudellisista syistä hankkeen ulkopuolelle Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet noin haja-asutusalueiden kotitalouteen rakennetaan osaksi julkisella tuella. Kilpailutettavat hankkeet toteutetaan vuosina (vuonna 2009 mahdollisesti pari pilottihanketta) 2

3 Miksi 100 megan yhteyksiä myös haja-asutusalueille? Kyse on tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamisesta kymmenien vuosien tarpeisiin. Valokuitu on pitkäikäisin ja parhaiten skaalautuva runkoverkkoratkaisu, joka mahdollistaa kaikki tilaajaverkot Nykyistenkin palvelujen sujuva ja yhdenaikainen käyttö vaatii suuria nopeuksia ja uudet palvelut vaativat yhä suurempia nopeuksia. Tulevaisuuden viestintä edellyttää myös nopeaa lähtevää liikennettä (symmetrisyys) Haja-asutusalueilla nopeus/hinta jäänyt jälkeen kaupunkialueista. Tietoyhteiskuntapalvelujen kysyntä on niillä kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin kaupungeissa (etätyö, etäterveydenhuolto ym.). Useat palvelut vaativat, että tarjottu nopeus on varmasti saatavilla. Hyvä palvelutaso tulee voida tarjota myös verkon reuna-alueilla. Valokuidun nopeus ei heikenny pidemmän etäisyyden myötä. 3

4 Haja-asutusalueiden valokuituhankkeen rahoitus Hankkeen kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa Valtio on tehnyt seuraavia rahoituspäätöksiä: Valtio VN periaatepäätös: valtio enintään osallistuu enintään 66 milj. 1/3 eurolla v Valtion rahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat toimivat periaatepäätöksen mukaisesti. Vuoden 2009 lisäbudjetti: valtion tukea aikaistetaan niin, että 0,5 milj. voidaan käyttää jo vuonna Julkinen tuki enintään 2/3 Mahdollisella EU-rahoituksella pienennetään kuntien maksuosuutta Tukea maksetaan ainoastaan hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Maksuosuudet Teleyritykset vähintään 1/3 EU ja kunnat yhteensä enintään 1/3 4

5 EU-rahoituksen mahdollisuudet EU:lta elvytyspaketin osana noin 1 mrd. hajaasutusalueiden laajakaistahankkeille, lopullinen päätös tehtiin huippukokouksessa Suomen osuus tästä on alustavasti noin 24 milj. Laajakaistatuki kanavoidaan EU:n maaseutuohjelmien kautta. Jäsenvaltiot tarkistavat maaseutuohjelmat mennessä. Maaseutuohjelman laajakaistarahoituksen hallinnointimallista on tehty ehdotus (LVM/MMM) Maaseutuohjelman rahoituspäätöksiä tehdään ohjelmakauden loppuvuosina (käytännössä ). Mahdollisen maaseutuohjelman EU-rahoituksen lisäksi on nykyisten ohjelma-asiakirjojen puitteissa vaihtoehtoisesti käytettävissä pieniä määriä rakennerahaston rahoitusta. Ohjelmakauden rahoitus on kuitenkin pitkälti jo sidottu.

6 Milj. Eräs mahdollisuus valtiontuen ja EU-rahoituksen hallinnoinniksi Ilman EU-rahaa, yhteensä 200 milj. Yhdestä tuutista, yhteensä 200 milj. Viestintävirasto päättää valtiontuesta ja TE-keskukset päättävät maaseutuohjelman rahoituksesta - Samat kriteerit, viimeisen 5 % väestöpeitto - Joko EU-rahaa tai valtiontukea (ei molempia) - Kunnan rahoitus on EU-rahoituksen kansallisena vastinrahana milj. 33 % 66 milj. 33 % Viestintävirasto, yhteensä 145 milj. hankkeita milj. 33 % 66 milj. 33 % 25 milj. 13 % 41 milj. 21 % 66 milj. 33 % TE-keskukset, yhteensä 55 milj. hankkeita 25 (46 %) 12 (21 %) 18 (33 %) 66 (46 %) 30 (21 %) 48 (33 %) Valtiontuki Maaseutuohjelma Kunta Teleyritys 6

7 Valtiontukea voi saada viimeisen 5% väestöpeiton hankkeisiin HAJA-ASUTUSALUE (viimeisen 5 % väestöpeitto) TAAJAMA KAUPALLINEN LAAJENTUMISALUE Julkisen tuen piirissä olevia valokuituhankkeita 7

8 Julkisesti tuettava osuus hankkeesta TAAJAMA Lähin liityntäpiste HAJA-ASUTUSALUE Kotitalous Olemassa oleva verkko Kaupallinen laajentumisalue Osa julkisesti tuettavaa valokuituhanketta (valtion, kuntien ja EU:n rahoitusosuus yhteensä enintään 2/3) Enintään 2 km 8

9 Laajakaistahankkeiden sisällöstä alustavasti Viestintävirasto ohjeistaa tarjouspyyntömenettelyn ja laatii yhtenäiset kriteerit tarjousten vertailulle (ohje 4/2009) Hanke voi kattaa yhteyden olemassa olevasta verkosta tilaajalle asti, mutta vain viimeisen 5% väestöpeiton alue on tukikelpoista Viestintävirasto on rajannut kartalle tukikelpoisen alueen Kuluttaja maksaa tilaajayhteyden enintään 2 km etäisyydelle Mahdollisia tarjouksen laatijoita: perinteinen teleyritys, osuuskunta, kunta Eri toimintamalleja: verkko- ja palveluoperaattorina sama toimija tai erilliset operaattorit jne. Kannustetaan yhteisrakentamiseen (kunnallistekniikka, sähköverkko jne.) Maakunnat priorisoivat hankkeet; valtiontukea ei riittäne kaikille hankkeille. 9

10 Laajakaistahankkeen valmistelusta Laajakaistahankkeen toteuttamiseksi vuosina tarvittavat toimet ovat käynnissä niin, että maakuntien liitot voivat kilpailuttaa hankkeet alkuvuodesta Viestintävirasto tulee laatimaan ohjeet laajakaistahankkeiden kilpailutuksesta (ohje 3/2009. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla lakiesitys laajakaistarakentamisen tukemisesta haja-asutusalueilla. Hallituksen esitys laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina elo-syyskuussa, jolloin se tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. Laissa tullaan säätämään mm. tuen myöntämisen edellytyksistä, hakumenettelystä, tuen käytön seurannasta ja tuen takaisinperinnästä. Valtiontuen notifiointi komissiolle on valmisteilla. Komissiolle on jo toimitettu ennakkotieto Suomen laajakaistahankkeesta. Komission vastausta toivotaan heinäkuun 2009 loppuun mennessä. 10

11 Pilotit 2009 Pilottihankkeille esitetään seuraavaa hakumenettelyä: Liikenne- ja viestintäministeriö julkistaa mahdollisimman pian pilottihankkeiden hakuilmoituksen niin, että hankkeet ehditään valita ja rakentaminen toteuttaa kesän-syksyn 2009 aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö valitsee toteutettavat hankkeet. Viestintävirasto valtion puolesta, muut rahoittajat ja hankkeen toteuttajat allekirjoittavat jokaisesta toteutettavasta pilottihankkeesta erikseen sopimuksen, johon kirjataan samat asiat kuin valmisteilla olevaan lakiin laajakaistarakentamisen valtiontuesta. Valtion vuoden 2009 lisätalousarviossa Viestintävirasto valtuutetaan solmimaan tällaisia sopimuksia. Pilottihankkeiden valinnassa ja esim. kustannusten jaossa noudatetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä määriteltyjä kriteerejä. Lisäksi on otettava huomioon EU:n säännökset valtiontuesta (vähämerkityksisen valtiontuen ehdot). Siltä osin kun Viestintäviraston ohjeistus ei pilottihankkeita muodostettaessa kaikilta osin vielä ole käytettävissä, hankkeiden toteuttajien tulee liittää liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaan pilottihanke-ehdotukseen selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksessä määriteltyjen ehtojen toteutumisesta (mm. hankkeen tukikelpoiset osat, hankkeen alueella ei ole kaupallisia verkkoja). Muilta osin noudatetaan Valtionavustuslakia ( /688). Pilottihankkeiden valintaperiaatteet Hakumenettelyssä valitaan seuraavin periaattein 5 10 maan eri osissa sijaitsevaa, erityyppistä pilottihanketta niin, että saadaan kokemuksia erilaisista toteutusmalleista: Kustannusten jako on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen: teleyritys vähintään kolmannes, valtio enintään kolmannes, kunta enintään kolmannes. Mahdollisella EU-rahalla pienennetään kunnan maksuosuutta. Julkista tukea voi saada kustannuksiin Viestintäviraston kartoille merkitsemällä viimeisen 5 % väestöpeiton alueella. Pilottihankkeita toteuttavien teleyritysten tulee täyttää ehdot, jotka koskevat vähämerkityksistä valtiontukea. Pilottihankkeita valittaessa annetaan painoa hankkeen toteutuksen innovatiivisuudelle (toteuttajan organisaatiomuoto, open access tms.) Pilottihankkeiden toteuttajien tulee sitoutua läpinäkyvästi raportoimaan saaduista kokemuksista. 11

12 Näin edetään Viestintävirasto rajaa tukikelpoisen alueen ja laatii ohjeistuksen kilpailutukselle Maakunnat laativat priorisoidun listan kilpailutettavista hankkeista Viestintävirasto laatii yhteenvedon ja ehdotuksen valtiontuen käytöstä Valtioneuvosto päättää valtiontuen maakuntakohtaisesta jakaumasta Ns. tarveselvitys mennessä, mahdollisesti pilottihankkeita Maakunnat kilpailuttavat hankkeet Kevät 2010 Hankkeiden toteuttajat laativat tukihakemuksia ja Viestintävirasto alkaa tehdä tukipäätöksiä Ensimmäiset valokuituhankkeet toteutetaan Touko-kesäkuu 2010 Viestintävirasto alkaa maksaa valtiontukia hankkeiden valmistuttua 12

13 Valtioneuvoston päätökseen liittyvä alustava toteutusaikataulu 10/2009 Kuntien ja liiton kartoitus ja suunnitelmat valmiit 12/2009 Maakuntien ja kuntien osarahoitussitoumukset. 01/2010 Valtion (VN) ensimmäiset rahoitusjakopäätökset maakunnille. 02/2010 Laajakaistahankkeiden kilpailutus alkaa. 05/2010 Viestintäviraston hanketukipäätökset. Rakentaminen voi alkaa. 09/2010 Ensimmäiset hankkeet valmistuvat. Valtiontuen ja maakuntien EU-tuen maksatus toteutuneille hankkeille alkaa. 12/2010 Operaattoreiden raportoinnit maakunnan liitolle tuen käytöstä. Liiton raportointi edelleen Viestintävirastolle.

14 Viestintäviraston ohjeistus OHJE 1/2009: Suunnitelma laajakaistarunkoverkko hankkeen aikataulutuksesta ja tarjontakartoituksen laadinnasta (valmis). OHJE 2/2009: Ohje tarvekartoituksen ja alustavien hankesuunnitelmien laadintaan (valmis). OHJE 3/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden kilpailutuksessa tarvittavista suunnitelmista ja dokumenteista (syyskuu 2009) OHJE 4/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden valtiontuen hakemisesta (joulukuu 2009)

15 Kiinteän verkon laajakaistaoperaattorit Suomessa

16 Usein kysyttyä laajakaistahankkeesta Miksei kuidun sijasta satsata langattomaan tekniikkaan? Kuka omistaa julkisesti tuetun verkon? Kuinka varmistetaan, että julkisesti tuetussa verkossa tarjotaan palveluja? Onko open access pakollinen julkisesti tuetulla verkolla? Entä jos hankkeen kustannukset ylittävät arvioidun 200 miljoonaa euroa? Entä jos markkinaehtoinen alue on pienempi kuin liikenne- ja viestintäministeriön arvioima 95% väestöstä? Kuka voi tehdä tarjouksen laajakaistahankkeesta (teleyritys, osuuskunta, verkkoyhtiö )? Miten haetaan vuodelle 2009 valtion lisätalousarviossa osoitettua pilotointirahaa? 16

17 Lisätietoa, aineistoa ja vastauksia netistä: Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM: Viestintävirasto eli Ficora: 17

18 Omia suuruusluokka-arvioita Keski-Suomen osuudesta Valtakunnallinen kustannusarvio 200 milj., josta Keski-Suomen osuus milj. Valtion avustus 1/3 eli 4 5 milj. Kuntarahoituksen osuus 1/3, mutta EU:n elvytystuen jälkeen 3-4 milj. (15 /hlö) Keski-Suomen väestöstä on tukikelpoisella Viestintäviraston määrittämällä alueella eli noin 10 %. Kuituverkon rakentamista km??

19 Omia arvioita epävarmuuskohdista Valtakunnallinen kustannusarvio 200 milj. on alimitoitettu suhteessa tavoitteeseen Edes 2/3 julkinen tuki ei herätä kiinnostusta maaseutualueiden kuituverkkoihin Kuituverkko ei toteudu kaikkiin taajamiinkaan Osuuskunta voi olla ratkaisu, mutta syntyykö niitä riittävän nopeasti omarahoitus 1/3 Hankeen tukea ei saa antaa seinään asti, jolloin omavastuu on varsin suuri Laajakaista kaikille toteutuu vain osaksi kuituverkkotekniikalla