Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Transkriptio

1 PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta.

2 Tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Ohjelmat sisältävät noin 800 yksittäistä hanketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina Kunnan osuus kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Haapajärvi kuuluu 33 prosentin maksuosuusluokkaan. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 8 prosentin tai 33 prosentin kunnissa, tukea haetaan Viestintävirastolta. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 22 prosentin kunnissa, tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). Runkoverkon rakentamisen kustannukset jakautuisivat siten 33 prosenttia Haapajärven kaupunki, 33 prosenttia valtio ja 34 prosenttia hankkeen toteuttava teleyritys. Voitaneen olettaa, että uudella avautuvalla Eu-ohjalmakaudella on mahdollista hakea tukea myös tilaajayhteyksiin kyläverkkotukiavustuksilla. Kyläverkkotukea voitaneen hakea Ely-keskuksen maaseuturahastosta aikaisintaan loppuvuodesta Pyhäjärven kaupunki ei yrityksistä huolimatta löytänyt markkinoilta teleyritystä, joka valtion laajakaistahankkeen mukaisen valokuituverkon olisi toteuttanut, perusti kaupunki keväällä 2013 oman teleoperaattorin PyhäNet Oy:n. PyhäNet teki syksyllä 2013 yhteistyösopimuksen Kärsämäen kunnan kanssa, jossa PyhäNet käynnistää laajakaistahankkeen myös Kärsämäen kunnan alueella. Maakuntaliitto avasi haut Pyhäjärven ja Kärsämäen hankealueille, johon PyhäNet jätti hanke-ehdotuksen. Maakuntaliitto valitsi Pyhänetin toimijaksi molemmille hankealueille, jonka perusteella hanketukea on haettu Elykeskukselta. Syksyllä 2013 käynnistyivät keskustelut myös mahdollisesta Haapajärven hanketukialueesta. Haapajärven kaupunki päätti tilata Pyhänetiltä selvityksen valokuituverkon rakentamisesta Haapajärven kaupungin alueelle. Tarve Hallitsevassa markkina-asemassa on Haapajärven alueella ollut TeliaSonera. Kaupungin alueella on ollut Soneran rakentama ja ylläpitämä kattava kupariverkko, jota hyödyntämällä laajakaistapalveluita on tarjottu. Alueella on toiminut Pohjanmaan PPO Oy. Toimialamuutosten ja teknologiakehityksen myötä kupariverkkojen kapasiteetti on saavuttanut elinkaaren loppupään. Tietoliikenteen määrän on todettu moninkertaistuvan lähitulevaisuudessa, eikä kupariverkot näin ollen pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Operaattorit ovatkin jo monin paikoin purkaneet verkkoja ja korvanneet yhteydet mobiililaajakaistoilla. Alueella on varsin kattava 3G-verkko ja keskusta-alueelle rakentunee markkinaoperaattoreiden toimesta myös 4G-verkko. 4G-verkon rakentuminen vauhdittui vuoden vaihteessa valtion vapauttaessa 800 MHz taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön. Operaattorit on velvoitettu tarjoamaan viiden vuoden sisällä 4G-yhteydet 97 prosentille väestöstä. Yhteyden nopeudelle ei kuitenkaan ole asetettu vaatimuksia. 4G onkin kehitetty korvaamaan vanhentunut kupariverkoissa toiminut DSL-

3 tekniikka kaupungeissa ja tiheään asutuissa taajamissa. Myös Sonera on ilmoittanut avaavansa 4G-verkon Haapajärven keskustassa sijaitsevasta Rantakadun mastosta. Haja-asutusalueilla 4G tulee vaatimaan ulkoantennia toimiakseen. Kaikissa langattomissa yhteyksissä (3G, 3,5G, 4G, Wimax) on samat lainalaisuudet, jossa käyttäjämäärä, maaston esteet ja sää vaikuttavat yhteyden toimivuuteen merkittävästi. Jaetun kapasiteetin ja epävakaan toimivuuden vuoksi on hyvin laajastikin todettu, että mobiililaajakaistat eivät jatkossakaan kykene vastaamaan kasvavaan tietoliikenteen määrään. Pohjanmaan PPO Oy on rakentanut kaupungin alueelle valokuituverkkoa mm. keskusta-autionranta, keskusta-tiitonranta ja Kuusaa-Parkkila väleille. Yrityskaupan myötä PPO Oy sulautui osaksi Elisa Oyj:tä, on uusien liittymien tarjoaminen päättynyt valokuituverkossa. Voitaneen todeta, että kaupungin laajakaistainfrastruktuuri on heikko, eivätkä markkinaoperaattorit tule kaupungin alueella investoimaan luotettaviin kiinteisiin laajakaistayhteyksiin. Tämä käy ilmi myös Viestintäviraston teettämässä markkinaanalyysissa. Hanke-alueet Tämä selvitys lähtee siitä, että kaikille vakituisille asuntokunnille tarjotaan huippunopeat valokuituyhteydet. Haapajärven laajakaistahanke Rakennettavan runkoverkkoreitin pituus yhteensä 140 km. Runkoverkkoreitti jaetaan pienempiin hankealueisiin. Verkko liitetään Kuonalla kuntarajalle Pyhäjärven runkoverkkoon ja Kuusaalla kuntarajalla Kärsämäen verkkoon. Pääliityntä valtakunnalliseen verkkoon liikennöidään Pyhäjärven kautta. Verkoista toteutetaan MPLS-rakenteeksi, jolloin liikennettä voidaan mm. ohjata ja jakaa tarvittaessa, näin verkosta saadaan vikasietoinen, toimintavarma ja tehokas. Pyhänet on laatinut verkonrakentamiseen suunnitteluohjeistuksen, jonka mukaisesti verkot suunnitellaan ja rakennetaan. 1. Keskusta-Kuona (Pyhäjärven rajalle)-veivarinperä-koposperä-parkkila-keskusta ja lisäksi Parkkilasta runkoreitti Kärsämäen rajalle. Runkoverkkoreitin pituus 55 km. Kustannus Kuva1 punainen reitti 2. Keskusta-Ylipää-Kumiseva-Lohojoki 14 km Keskusta-Karjalahdenranta-Katajaperä-Veivarinperä (Pyhäjärven kuntarajalle, josta mahdollisuus liittää verkot Latvasten alueella) 20 km Kiurunperä-Mustanperä-Kalakangas-Haaganperä-Keskusta 16 km hankealuekustannukset yhteensä: Kuva1 sininen reitti 3. Keskusta-Tiitonranta-Autionranta-Oksava-Keskusta ja lisäksi Oksava-Ahola-Parkkila 35 km. Kustannukset: Kuva1 harmaa reitti

4 Kuva1 Runkoverkkosuunnitelma Kustannukset Runkoverkon kaapelointikustannukset yhteensä Laitetilat, laitteet, asennukset Hallinto, Suunnittelu, dokumentointi, kartoitus Runkoverkko yhteensä: Tukikelvottoman alueen kustannukset yhteensä: Tilaajayhteydet (kyläverkot) yhteensä: Yhteensä Rahoitus Runkoverkko Valtio 33% Kunta 33% Operaattori 34 %

5 Tilaajaverkko Kyläverkkotuki maaseuturahastosta, tukiprosentti % kustannuksista. Ely-keskus Operaattori Hankkeet edellyttävät, että kunta sitoutuu runkoverkkohankkeen 33 % enimmäisosuuteen ja lisäksi kunta osallistuu operaattorin (Pyhänetin) omarahoitusosuuden järjestämiseen antamalla tarvittavat lainatakaukset, sijoittamalla yhtiöön tai pääomittamalla yhtiötä. Ilmoitetut kustannusarviot ovat arvioita, jotka perustuvat yleisesti kustannuslaskennassa käytettyihin tunnuslukuihin. Hankealueiden tarkempiin kustannuksiin vaikuttavat asuntokuntien määrä ja sijainti. Laitteiden kustannukset jakautuvat tilaajamäärien mukaan. Tässä ilmoitetut kustannukset on pyritty ilmoittamaan enimmäiskustannuksina. Aikataulu Kaupunki tekee periaatepäätöksen hankkeen toteuttamisesta ja neuvottelee yhteistyöstä operaattorin kanssa, kevät 2014 Maakuntaliitto avaa Haapajärven laajakaistahankkeen haun, kevät 2014 Viestintäviraston tukirahoitushakemus kesä-syksy 2014 Tukirahoituspäätös Viestintävirasto syksy 2014 Operaattorin rahoitusjärjestelyt syksy 2014 Maaseuturahaston kyläverkkotuki, hakemukset välittömästi haun avauduttua, Rakentaminen käynnistyy aikaisintaan keväällä 2015.