GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT"

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet Päämäärä ja tehtävät Toimintaympäristö ja sen muutokset Organisaatio Henkilöstö Toimitilat ja tutkimusvälineet 8 2. Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimus Tulostavoitteiden saavuttaminen ja vaikuttavuus Tutkimushankkeet ja kehittämistoimet osaamisalueittain Tuottavuus ja taloudellisuus Kannattavuus Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitteet Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäinen valvonta Allekirjoitukset 66 Liite 1. Julkaisuluettelo 67

3 2 TOIMINTAKATSAUS 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Geodeettinen laitos tuottaa korkealuokkaista kartoitusalan tutkimustietoa informaatioyhteiskunnan tarpeisiin. Toimintaperiaatteet Laitos on valtakunnallinen tutkimuslaitos, joka perustutkimuksen lisäksi tekee menetelmä- ja laitekehitystyötä sekä laadunvalvontaa. Laitos tekee ja osallistuu operatiivisiin mittaus- ja kartoitustehtäviin vain, jos niihin sisältyy tutkimuksellisia tavoitteita. Laitos osallistuu tutkimushankkeisiin muiden laitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa, mutta osallistumisen edellytyksenä on se, että laitoksen asema puolueettomana tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena ei vaarannu. Laitos tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa toimialaansa kuuluvassa opetuksessa, opinnäytetöiden ohjaamisessa sekä jatko-opintojen järjestämisessä. 1.2 PÄÄMÄÄRÄ JA TEHTÄVÄT Päämäärä Geodeettinen laitos on strategisesti ketterä yhteistyöhakuinen kartastoalan tutkimuslaitos, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu geodesian, geoinformatiikan, kaukokartoituksen ja navigoinnin alalla. Laitosta kehitetään eurooppalaisena tutkimuslaitoksena siten, että se palvelee tiedeyhteisöä, julkista hallintoa ja elinkeinoelämää tekemällä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta sekä laite- ja menetelmäkehitystyötä. Lisäksi päämääränä on se, että laitoksen henkilökunta viihtyy työssään, tekee mielekästä ja tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä. Työskentelyolot antavat hyvät edellytykset luovalle tutkimustyölle. Tehtävät Geodeettisen laitoksen tehtävänä on huolehtia Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista ja paikkatietojen metrologiasta sekä tehdä tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen sekä navigoinnin ja näihin liittyvien tieteiden alueilla. Lisäksi laitos edistää geodeettisten, geoinformatiikan, kaukokartoituksen ja navigoinnin menetelmien käyttöönottoa maassamme. Nämä perustuvat Geodeettisesta laitoksesta annettuun lakiin (581 /2000) ja asetukseen (697 /2000). Tutkimustyössä otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön kartastopoliittisen ohjelman ja kansallisen paikkatietostrategian asettamat tavoitteet. 1.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Tarkastelujakson aikana kartoitusala ja siihen liittyvä tutkimustoiminta kansainvälistyivät edelleen. Jatkettiin yhtenäisen eurooppalaisen maastotietokannan luomista Euroopan Unionin INSPIREhankkeessa. Tämä ja sitä edeltänyt kehitys merkitsevät sitä, että karttojen perusteena olevat koordinaattijärjestelmät ja kartoissa käytettävät karttaprojektiot tulevat osittain yhtenäistymään Euroopan Unionin alueella. Lisäksi aletaan vähitellen käyttämään yhtenäisiä standardeja kartantuotannossa ja yhtenäisiä malleja maastotietojen kuvaamiseksi. Tällä hetkellä on edelleen epäselvää INSPIREhankkeen laajuus ja syvällisyys. Geodeettisen laitoksen oli omalta osaltaan mukana tässä työssä, erityisesti koordinaattijärjestelmien luomisen osalta. Samalla laitos osallistui paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön. Kartoitusalalla toimivat yritykset myös suomalaiset kansainvälistyvät, keskittyvät ja alkavat tarkastella Eurooppaa kotimarkkina-alueenaan samalla, kun ne pyrkivät toimimaan maailmanlaajuisesti. Kotimassa ja kansainvälisesti yritystoiminta keskittyy ja siitä muodostuu päätoimijoiden ja alihankki-

4 joiden verkosto. Maanosan ja osin maapallon kattavia yleiskarttoja tehdään maanmittauslaitosten yhteistyönä. Maanmittauslaitokset tulevat keskittymään kartoissa tarvittavan perustiedon tuottamiseen ja sen laajaan myymiseen tarvitsijoille. Yritystoiminta pyrkii liiketoiminnassaan hyödyntämään näitä tietoja ja karttatuotteita ja samalla se täydentää ja muokkaa niitä monipuolistuvan kartankäyttäjäkunnan tarpeisiin. Karttoja pyritään jakamaan ja hyödyntämään nykyistä enemmän tietoverkkojen välityksellä. Liikkuviin laitteisiin toimitettujen sähköisessä muodossa olevien karttojen määrä lisääntyy. Satelliittien kehittäminen ja käyttäminen tutkimus-, kartoitus-, ja paikannustehtävissä lisääntyi. Tarkastelujakson aikana oli käytettävissä kaksi satelliittia, joiden avulla voidaan mitata maan painovoimakenttää ja siinä tapahtuvia ajallisia muutoksia. USA:n paikannussatelliittijärjestelmää (GPS) kehitettiin entistä monipuolisemmaksi ja selkeä kilpailuasetelma vallitsee USA:n ja Euroopan Unionin välillä. Euroopan Unioni ja Euroopan avaruusjärjestö ESA jatkoivat eurooppalaisen Galileo paikannussatelliittijärjestelmän ja sen maasegmentin kehittämistä. Näillä tulee olemaan suuri merkitys paikkatietojen käytettävyydelle yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä, koska satelliittijärjestelmän avulla käyttäjä voi paikallistaa itsensä nopeasti kartalle. Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa Galileosatelliittijärjestelmän käyttämiseen. Kiinan ja EU:n välillä on neuvoteltu tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä navigoinnin alueella. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut Venäjällä. Euroopan Unioni ja ESA alkoivat toteuttaa yhteistä kehityshanketta GMES (Global Monitoring for Envisronment and Security). Tämä hanke tulee suurelta osin perustumaan eri maiden kansallisten kautkokartoitussatelliittien käyttöön, sillä ESA:n Earth Watch-ohjelma toteutunee perin vajavaisena. Näin merkittävää tulee olemaan bilateraalinen yhteistyö kaukokartoitusalalla. Tällaisen yhteistyön aloitti TEKES Kanadan avaruushallinnon kanssa. Merkittävää laitoksen kannalta on se, että kansallisin ohjelmin tuotetut satelliittikuvat omaavat suuren alueellisen erotuskyvyn, mikä mahdollistaa niiden käytön erityisesti karttojen ja maastotietoa sisältävien tietokantojen päivityksessä. ESA ei näitä tule tulevaisuudessakaan tuottamaan. Kaikki edellä mainitut asiat tarjoavat monipuolisia tutkimus- ja kehitystyömahdollisuuksia kartoitusalalla, paikannuksessa ja geofysiikassa. Näitä mahdollisuuksia tukee osittain EU:n tuleva kuudes puiteohjelma, jossa informaatiotekniikka ja siihen lukeutuvan avaruustekniikan rahoitusosuus on merkittävä. Kuitenkin näyttää siltä, että omien tutkimushankkeiden saaminen ohjelman kautta tulee olemaan vaikeaa. Itämeren alueen ja Euroopan alueen geodeettinen yhteistyö lisääntyy. Keskeisenä tässä olivat aloitteet eurooppalaisen pysyvän geodeettisen havaintoasemaverkon luomiseksi sekä aloite Itämeren alueen vastaavanalisen verkon luomiseksi. Tämän pysyvien geodeettisten asemien verkko (EGOS) tulee olemaan keskeinen alueen korkeus- ja tasokoordinaattijärjestelmien mahdollisimman suuressa yhtenäistämisessä ja yhtenäisyyden säilyttämisessä Tähän työhön liittyy oleellisena osana nykyistä monipuolisempi maannousun ja muun geodynamiikan tutkimus Itämeren ja koko Euroopan alueella. Karttojen valmistuksen painopiste siirtyi entistä enemmän paikkatietokantojen ajantasaistukseen vieläpä siten, että hankitut tiedot tulee saada tietokantoihin nopeasti. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tutkimustoiminnan suuntaamista uusiin ja liikkuviin kartoitusmenetelmiin ja niiden tuottamien tietojen nopeaan siirtämiseen paikkatietokantoihin. Samalla kun paikkatietokantojen käyttäjien lukumäärä ja tietojen jatkojalostus lisääntyvät, lisääntyy tarve karttojen tarkkuuden määrittämiseksi, standardien käyttämiseksi sekä mittausmenetelmien ja laitteiden kalibroimiseksi. Myös nämä muutokset aiheuttivat merkittävää tutkimustarvetta. 3

5 4 1.4 ORGANISAATIO Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja Tapani Sarjakoski. Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, kamreerista, henkilökunnan edustajasta ja ylijohtajan sihteeristä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio ja vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään laitoksen tulossopimusta sekä muita esille tulevia asioita. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Kuittinen Risto Chen Ruizhi Hyyppä Juha Koponen Päivi Oksanen Juha Poutanen Markku Sarjakoski Tapani Juvankoski Satu puheenjohtaja, ylijohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, kamreeri jäsen, henkilökunnan edustaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja sihteeri, ylijohtajan sihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2003 kaikkiaan kymmenen kertaa seuraavasti: 17.1., 31.1., 27.3., 22.5., 5.6., 20.8., 29.9., , ja HENKILÖSTÖ Laitoksessa oli vuonna 2003 seuraavat toimintayksiköt, niiden johtajat ja niissä henkilökuntaa seuraavasti: Yksikkö, johtaja ja johtajan tehtäviä hoitanut (*) Henkilökunta Tehtävät Laitoksen johto Kuittinen Risto Geodesian ja geodynamiikan osasto Poutanen Markku Geoinformatiikan ja kartografian osasto Sarjakoski Tapani Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hyyppä Juha Navigoinnin ja paikannuksen osasto Chen Ruizhi Kirjasto Tammisalpa Eija Kanslia Koponen Päivi 1 Laitoksen johtaminen ja henkilöstöhallinto. 18 Valtakunnallisten kiintopisteiden mittaaminen, koordinaattijärjestelmien määrittäminen ja ylläpito, geoidin määrittäminen, metrologia ja geodynamiikka. 11 Geoinformatiikan ja kartografian tutkiminen sekä kehittäminen. 14 Ilma-, satelliitti- ja videokuvaukseen perustuva mittaus- ja kaukokartoitustekniikan tutkiminen ja kehittäminen. 3 Navigointi- ja paikannusmenetelmien tutkiminen ja laitteiden kehittäminen. 1 Kirjahankinnat ja lainaustoiminta, julkaisuvaihto, mittaus-, kuva- ja kartta-arkisto sekä informaatiopalvelu. 5 Taloushallinto ja tukipalvelut.

6 5 Hallinto- ja erillistehtävät Geodeettisessa laitoksessa 2003 : Esimiehet Ylijohtaja Risto Kuittinen Geodesian ja geodynamiikan osasto Markku Poutanen Geoinformatiikan ja kartografian osasto Tapani Sarjakoski Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Juha Hyyppä Navigoinnin ja paikannuksen osasto Ruizhi Chen Metsähovin tutkimusaseman päällikkö Matti Paunonen Kanslia Päivi Koponen Sijaiset Tapani Sarjakoski Matti Ollikainen Tiina Sarjakoski Juha Jaakkola Mikko Takalo Pirjo Kivirasi Hallinnon erillistehtävät Hallintoarkisto Mittaus- ja tutkimusvälinevarasto Laitoksen autot Kalustovarasto Atk Suojelujohtaja Suojelujohtajan apulainen Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutettu Työterveyshuolto kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilö Työterveyshuolto yhdyshenkilö ja tapaturma-asiamies Tehtävän hoitaja Satu Juvankoski Matti Ollikainen Hannu Virtanen Hannu Virtanen Juha Jaakkola ja Jaakko Kähkönen Juha Hyyppä Matti Paunonen Tapani Sarjakoski Juha Hyyppä Jorma Jokela Harri Kaartinen Eero Ahokas Satu Juvankoski Satu Juvankoski Vuonna 2003 oli käytössä toimintaa kuvaavat osaamisalueet jotka olivat seuraavat: Osaamisalue Tutkimuksen sisältö 1. Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja sitominen naapurimaiden järjestelmiin. 2. Painovoima Painovoiman absoluuttiset mittaukset, painovoiman ajallisten vaihtelujen tutkiminen, valtakunnalliset painovoimamittaukset. 3. Maankuoren liikkeet Maannousun mittaaminen ja maannousulukujen laskeminen, maankuoren deformaatioiden määrittäminen.

7 4. Metrologia ja laatu Pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratoriotoiminta, vaaitusmenetelmien ja laitteiden kalibrointi, fotogrammetrinen testaustoiminta, karttojen ja tietokantojen laadun tutkimus. 5. Kartoitusmenetelmät Kartoitus- ja kaukokartoitusmenetelmät. 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta Paikkatietojen analyysi ja yleistys, tiedonhallintamenetelmät, paikkatietojen yhteiskäyttöisyys. 7. Paikkatietojen visualisointi ja Moniulotteisten paikkatietojen visualisointi, kartografiset käyttöliittymät ja kartografinen yleistys. kartografia 8. Navigointi ja paikkatietojen liikkuva Menetelmien kehittäminen satelliitti ja karttaperusteisen paikantamisen ja navigoinnin tarpeisiin. käyttö 9. Kohteiden sähkömagneettiset Sähkömagneettisen säteilyn mittaaminen ja säteilyn ominaisuudet kulun mallintaminen. 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut Laitoksen kirjasto, arkistot (muut kuin hallinto) ja laitoksen www-sivut. 11. Hallintopalvelut Laitoksen johto, taloushallinto, tiedotustoiminta ja muut keskitetysti hoidetut tehtävät. Tässä toimintakertomuksessa raportoidaan työt osaamisalueittain. Laitoksen voimavarat ovat osastoissa, mutta työt suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan osaamisalueittain. Yhdellä osaamisalueella voi toimia useita osastoja, kirjasto ja kanslia. Henkilökunta Vuonna 2003 laitoksella työskenteli kaikkiaan 94 henkilöä, joista 28 oli lyhytaikaisessa työsuhteessa olleita kenttätyöntekijöitä, 3 ulkomaalaisia harjoittelijoita ja 2 kesätyöntekijöitä. Vierailevia työsuhteessa olleita tutkijoita oli 3, virkavapaalla olevia 2 ja laitoksen palveluksesta poistuneita 3. Vuonna 2002 laitoksella työskenteli 86 henkilöä, joista 35 oli lyhytaikaisessa työsuhteessa olleita kenttätyöntekijöitä tai harjoittelijoita. Henkilöstömäärän kasvu johtuu tuntityön tekijöiden määrän lisääntymisestä ja henkilöstön vaihtumisesta. Taulukko 1. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin. Rahoituslähde Geodeettisen laitoksen toimintamenot ja MMM:n kiinteistöja kaukokartoitustutkimus EU 3 - Maksullinen toiminta 1 Yhteisrahoituksella Yhteensä Taulukko 2. Henkilökunnan koulutusrakenne (%). Oppiarvo Tutkijakoulutusaste 34,0 41,3 42,2 joista tohtoreita 21,0 26,1 26,7 joista lisensiaatteja 13,0 15,2 15,6 Ylempi korkeakouluaste 30, Alempi korkeakouluaste 22,6 8,7 4,4 Keskiaste 7,5 6,5 6,7 Perusaste 5,7 6,5 6,7 6

8 7 Taulukko 3. Henkilökunnan koulutusrakenne (hlöiden lkm). Oppiarvo Tutkijakoulutusaste joista tohtoreita joista lisensiaatteja Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Keskiaste Perusaste Taulukko 4. Henkilökunnan palvelusaika laitoksella. Palvelusaika (vuotta) 2003 kpl 2002 kpl 2001 kpl Yli alle Taulukko 5. Vakituisen henkilöstön ikärakenne vuonna 2003 Ikä (vuotta) Miehet Naiset Yhteensä %-jakauma Miehet %-jakauma Naiset %-jakauma Yhteensä ,5 13,3 11, ,2 6,7 11, ,5 26,7 15, ,2 20,0 15, ,0 0 15, ,5 13,3 11, ,3 6,7 5, ,9 0 5, ,9 13,3 9, Vuoden vaihteessa 2003 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 39,5. Henkilöstöstä naisia oli 28,3 % ja miehiä 71,7 %. Vuonna 2002 henkilöstön keski-ikä oli vuoden vaihteessa 41,7 vuotta. Henkilökunnasta naisia oli 32,6 % ja miehiä 67,4 %. Työsuojelu ja työterveyshuolto Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveystarkastuksia on tehty suunnitelman mukaisesti laitokselle töihin tulleille henkilöille ja uusintatarkastuksia 5 vuoden välein 40-vuotiaista lähtien, sekä 3 vuoden välein 50-vuotiaista lähtien. Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen tekijöille on annettu tietoa rokotuksista ja tarttuvista taudeista. Laitoksen yhteinen ulkoilupäivä pidettiin maaliskuussa Oittaan Ulkoilukeskuksessa. Päivän aikana kuultiin Pirjo Inkisen (Valtiokonttori) pitämä luento aiheesta Työhyvinvoinnin haasteet. Ulkoilupäivää pohjustettiin kyselyllä, jolla pyydettiin ideoita, kommentteja ja ajatuksia laitoksen TYKY-toiminnasta/- toiminnaksi. Vaa itusryhmien johtajat osallistuivat maaliskuussa Finnroadin järjestämälle yksipäiväiselle Tieturva 1 kurssille. Lokakuussa toteutettiin ergonomiaselvitys, jolla kartoitettiin ja tarkastettiin kaikkien läsnä olevien työntekijöiden työpisteiden ja huoneiden ergonomisuus. Selvityksen teki fy-

9 sioterapeutti Leila Mäkelä Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasilasta. Lokakuun lopulla pidettyjen laitoksen suunnittelu- ja koulutuspäivien yhteydessä oli mahdollisuus osallistua J. Aholan vetämälle aamulenkille ja verryttelyyn. Päivien yhteydessä toteutettiin myös Marja-Liisan Mankan laatima kysely työilmapiiristä ja sen kehittämisestä. Kyselyn tulokset purettiin päivien yhteydessä. Vuoden aikana halukkailla oli mahdollisuus pelata sählyä ja sulkapalloa Masalan koululla, GL maksoi tilavuokran. Vuoden aikana hankittiin uusia ergonomiaa parantavia kalusteita ja apuvälineitä. Työsuojeluvaltuutettujen vaali järjestettiin Uusiksi valtuutetuiksi kaudelle valittiin Harri Kaartinen (työsuojeluvaltuutettu), Joel Ahola (I varavaltuutettu) ja Annu-Maaria Nivala (II varavaltuutettu). Työsuojelutoimikunnan kokoukset vuonna 2003 pidettiin 9.1., 29.1., 11.6., ja Taulukossa 6 on esitetty laitoksen sairauspoissaolot prosentteina kokonaistyöaikaan nähden. Taulukko 6. Henkilöstön sairauspoissaolot Vuosi Prosenttia kokonaistyöajasta , , ,0 Koulutus Vuonna 2003 koulutuspäiviä kertyi 172. Koulutusta järjestettiin seuraavilla osa-alueilla: talous- ja henkilöstöhallinto, johtaminen (johtoryhmän jäsenet), sekä laitoksen substanssiin liittyvää koulutusta. 1.6 TOIMITILAT JA TUTKIMUSVÄLINEET Toimitilat Geodeettisen laitoksen toimitilat sijaitsevat Kirkkonummella ja Vihdissä. Vuonna 1995 valmistunut päärakennus (2943 htm 2 ) sijaitsee Kirkkonummen Masalassa 2,6 hehtaarin tontilla ja sen tilat juuri ja juuri riittivät laitoksen tarpeisiin vuoden 2003 lopussa. Rakennuksessa on vierasasunto, jossa vierailevat tutkijat voivat tarvittaessa asua. Metsähovin tutkimusasema (333 htm 2 ) sijaitsee Kirkkonummen Kylmälässä 1,2 hehtaarin tontilla. Asemalla on toimistorakennus, satelliittien ratojen mittauksiin käytettäviä toimitiloja sekä painovoimalaboratorio. Vihdin kunnan Nummelassa sijaitsee laitoksen pysyvä normaaliperusviiva tarpeellisine varastotiloineen (105 htm 2 ). Tämälle alueelle alettiin vuonna 2003 suunnitella yhdessä Senattikiinteistöjen kanssa uutta asemarakennusta. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna Vihdin Olkkalassa on vuokramaalla painovoima-asema. Kaikki laitoksen kiinteistöt on vuokrattu Senaattikiinteistöltä. Näiden tilojen lisäksi laitoksella on 13 pysyvää GPS-asemaa Suomessa. Näistä kuudelle on rakennettu 6 m 2 laitekoppi, muilla asemilla tarvittavat laitteet on sijoitettu yhteistyökumppaneiden tiloihin, paitsi Metsähovissa, jossa laitteet ovat laitoksen tiloissa. Lisäksi laitos on sijoittanut kiinteästi GPS-asemat Viroon Suurupin majakalle ja Kiinaan Wuhaniin. Kaikille Suomessa oleville GPS-asemille on asennettu säähavaintoanturit. Tutkimusvälineet Laitoksen arvokkaimmat tutkimusvälineet sijaitsevat Metsähovin tutkimusasemalla, jossa on uusi ja vanha satelliittilaser satelliittien radan mittaamiseksi, kaksi absoluuttigravimetria painovoiman absoluuttiarvon määrittämiseksi, suprajohtava gravimetri painovoiman ajallisten muutosten mittaamiseksi, sekä yhteistyönä TKK:n Radioastronomian aseman kanssa toteutettava ja käytettävä geodeettinen VLBI-laitteisto. Laitoksella on kaikkiaan 28 GPS-vastaanotinta, osa näistä on pysyvillä FinnRef asemilla, osa laitoksella varakoneina ja kaksi lainassa Kiinassa sekä yksi Virossa. Yksi on sijoitettu Etelämantereelle Aboa-asemalle. Nummelan normaaliperusviiva oheislaitteineen sijaitsee Nummelassa ja mittauksissa käytettävä Väisälä-komparaattori kvartsimetreineen säilytetään laitoksen tiloissa Masalassa. Kalibrointitoimintaan rakennettu lattakomparaattori ja totaalikalibrointijärjestelmä vaaituslaitteiden tarkistamista varten sijaitsee Masalan päärakennuksessa olevissa laboratoriotiloissa samoin kuin tarkkavaaituksessa käytettävät vaaituskojeet lattoineen. Sähkömagneettisen säteilyn heijastus- 8

10 mittauksiin käytettävä goniometri on laitoksen päärakennuksessa, missä sijaitsevat myös lähes kaikki laitoksen tietokoneet ja työasemat. Laitos on mitannut seuraavat määrät kiintopisteitä eri puolilla maata toimintansa aikana: - kolmiopisteet 395 kpl - EUREF-Fin pisteet 455 kpl - korkeuskiintopisteet 6750 kpl - painovoimapisteet kpl Pisteet muodostavat erittäin merkittävän osan laitoksen tutkimusomaisuudesta ja luovat samalla perustan maamme koordinaatti- ja korkeusjärjestelmälle. 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 VUODEN 2003 TULOSSOPIMUS Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista vuodelle Tämä sopimus täsmentää ja täydentää niitä alustavia tulostavoitteita, jotka ministeriö on asettanut Geodeettiselle laitokselle valtion vuoden 2003 talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2001 julkaistiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ja vuoden 2002 alussa yleisten kartastotöiden strategia. Paikkatietoasian neuvottelukunta aloitti työnsä vuoden 2001 lopulla. Kyseiset strategiat ja paikkatietoasian neuvottelukunnassa valmisteilla oleva kansallinen paikkatietostrategia tulevat vaikuttamaan merkittävästi laitoksen toimintaan edellyttämällä laitokselta nykyistä voimakkaampaa otetta valtakunnallisten yleisten kartastotöiden kehittämisen edellyttämän tietoperustan luomisessa ja paikkatietojen yhteiskäytön edistämisessä. Tällöin yhteistyötarve Maanmittauslaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa kasvaa. Laitos osallistuu Valtioneuvoston vuonna 2001 asettaman paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön ja neuvottelukunnan suunnitelmien toteuttamiseen. Tämän seurauksena laitos joutuu kohdentamaan lisää voimavaroja paikkatietojen laatua ja standardisointia koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä paikkatiedon laadun arviointimenetelmien kehittämiseen. Euroopan Unioni on aloittanut alueensa kattavia maastotietokantoja ja niiden tulevaa käyttöä kehittävän INSPIRE-hankkeen, jossa on tarkoitus luoda säännöt, menetelmät ja standardit EU:n alueen laajuisen yhtenäisen maastotietokannan ylläpitämiseksi ja hyödyntämiseksi. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan laitoksen toimintaan erityisesti karttojen laadun tutkimuksen ja testausmenetelmien kehittämisen, karttojen jakelumenetelmien kehittämisen sekä käytettävien standardien kehittämisen osalta. Kartoitusala ja avaruustoiminta keskittyvät edelleen voimakkaasti Euroopassa lähivuosina. Tällä tulee olemaan vaikutuksia myös Geodeettisen laitoksen tutkimustoimintaan sekä sen rahoitukseen, koska toiminnan volyymi ja kilpailukyky on sopeutettava vallitsevaan kansainväliseen tilanteeseen ja käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin. Valtioneuvosto teki vuonna 2001 periaatepäätöksen Valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta. Tämän päätöksen perusteella Geodeettinen laitos viimeistelee henkilöstöpoliittisen ohjelmansa samanaikaisesti uuden palkkausjärjestelmän valmistelun kanssa. 9

11 Tulosopimuksen rakenne Tämä sopimus perustuu laitoksessa käytettävään BSC-perusteiseen johtamisjärjestelmään, johon kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: 10 Osaaminen ja uudistuminen (koulutus) Vaikuttavuus (tutkimus) Nämä neljä elementtiä muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Rakenteet ja prosessit (hallinto) Voimavarat ja talous (henkilökunta, tutkimuslaitteet ja rahoitus) Vaikuttavuus Laitoksen tutkimustoiminnan päämäärät suunnitellaan vuosittain viidelle tulevalle vuodelle. Vuoden 2001 syksyllä tehtyä ja vuoden 2002 syksyllä päivitettyä tutkimusohjelmaa on käytetty perustana vuoden 2003 tulossopimusta tehtäessä. Tutkimustoiminta Laitos osallistuu paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön valmistellen erityisesti paikkatietojen laatua ja standardisointia koskevia esityksiä neuvottelukunnalle. Laitoksen tutkimustoiminnassa pidetään tärkeänä kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laadun arviointimenetelmien kehittämistä ja luodaan valmiudet karttojen ja maastotietokantojen laadun määrittämiseen ja systemaattiseen seurantaan. Laitos edistää toimillaan tulevan yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän ja yhtenäisten eurooppalaisten karttaprojektioiden käyttöönottoa Suomessa valmistelemalla asiaa yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja vastaamalla näihin asioihin liittyvästä tiedotus- ja koulutustoiminnasta. Uuden korkeusjärjestelmän luomiseksi ja maannousun selvittämiseksi sekä valtakunnallisen korkeuskiintopisteverkon ajan tasalla pitämiseksi saatetaan loppuun Suomen kolmannen tarkkavaaituksen kenttätyöt lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Lisäksi tutkitaan vaaituksen korvaavia uusia korkeudenmääritysmenetelmiä. Laitos ylläpitää pysyvää GPS-verkkoa, joka on Suomen uuden EUREF-koordinaatiston perusta, ja jota kautta koordinaatisto on sidottu kansainvälisiin koordinaatistoihin. Tutkitaan GPS-havaintojen tarkkuutta sekä geodeettisissa että navigoinnin menetelmissä. Laitos osallistuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategian toteuttamiseen sekä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa paikkatietojen yhteiskäytön asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Laitos jatkaa toimintaansa pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona, jonka toiminnan avulla osaltaan luodaan edellytykset hallinnonalan paikkatietostrategian toteuttamiselle. Metsähovin tutkimusasema toimii edelleen osana useita kansainvälisissä tieteellisissä havaintoverkoja ja toimittaa mittaustuloksia kansainvälisiin tietopankkeihin. Näin edistetään mm. satelliittien ratojen määrityksiä, globaalien koordinaatistojen ylläpitoa ja geodynamiikan tutkimuksia. Toteutetaan lentokoneeseen asennetulla laser-keilaimella mittauksia, jotta saadaan tutkimusaineistoa erityisesti maastotietokantojen korkeusmallien laadun arvioimiseksi ja kartoitusmenetelmien kehittämiseksi topografisen ja metsätaloudellisen kartoituksen tekemiseksi. Satelliitista otettujen Radarsat-1:n tutkakuvien tarkkuus rakenteiden kartoittamisessa on määritetty.

12 Jatketaan tutkimuksia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusmallien tarkkuudesta ja tehdään arvio siitä, mihin tehtäviin tämä malli on sovelias. Tietokantojen päivityksessä käytettävän inkrementaalisen päivityksen tekniikka on demonstroitu vuoden 2003 loppuun mennessä. Julkaisut Lähetetään tai julkaistaan vähintään 10 artikkelia kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa sekä vähintään 25 muuta artikkelia tai esitelmää kansainvälisissä sarjoissa. Voimavarat ja talous Laitteiden hankkiminen Metsähovin tutkimusaseman tutkimuslaitteita kehitetään edelleen siten, että siellä voidaan tehdä tehokkaasti geodynamiikkaan ja painovoimaan sekä koordinaattijärjestelmiin liittyviä tutkimuksia. Vuoden 2003 aikana saatetaan päätökseen uuden absoluuttigravimetrin hankinta painovoimalaboratorioon. Eurooppalaiseen satelliittinavigointijärjestelmään liittyen toteutetaan yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa RIMS-aseman (Ranging and Integrity Monitoring Service) rakentaminen Virolahdelle siten, että mittaukset voivat alkaa vuoden 2004 alussa. Taloudenpito Henkilötyövuodet Geodeettisen laitoksen momentin henkilötyövuosien enimmäismäärä vuonna 2003 on 46 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä voidaan ylittää maksullisen palvelutoiminnan laajentumista vastaavasti. Budjettirahoitus on Muut toiminnan tulot ovat noin Maksullisen toiminnan tulot ovat noin , josta Euroopan Unionin rahoitusta on noin Tilaustehtävät Markkinasuoritteet tuotetaan kannattavasti, eikä niiden tuottamiseen käytetä budjettivaroja. Kustannukset Raportoidaan laitoksen kustannukset osaamisalueittain ja kustannuspaikoittain. Kehitetään kustannuslaskentaa pääomakustannusten kohdistamisen osalta. Rakenteet ja prosessit Vuoden 2000 alusta uudistettiin laitoksen hallintorakenne ja laitoksen uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2002 alusta. Näiden osalta ei ole muutostarpeita. Vuonna 2003 käyttöön otettavalla uudella palkkausjärjestelmällä lisätään henkilötasolla tutkimuksen tavoitteellisuutta ja ohjattavuutta. Samalla on mahdollista asettaa henkilökunnan tavoitteet kiinteämmin palvelemaan laitokselle asetettujen päämäärien saavuttamista. Laitoksen työskentelytapoja kehitetään siten, että turvallisuusasiat tulevat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi. Tämä koskee erityisesti tietoturvallisuutta, mutta myös valtion omaisuuden säilymistä sekä henkilökunnan turvallisuutta poikkeustilanteissa. Laitokselle laaditaan hankintastrategia mennessä. 11

13 12 Osaaminen ja uudistuminen Koulutus Jatketaan henkilökunnan koulutusta erityisesti tulosjohtamiseen liittyvien esimiestaitojen osalta sekä ammatillisissa asioissa. Palkkausjärjestelmä Uusi palkkausjärjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2003 alkupuoliskolla. Geotieteiden arviointi Laitos osallistuu Suomen Akatemian tekemään geotietieden arviointiin. Työhyvinvointi Laitoksessa vuonna 2002 toteutetun työilmpiirikyselyn tuloksiin perustuen keskitytään vuonna 2003 erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen ulkopuolisen koulutuksen avulla. Työilmapiiriä koskevat kyselyt tullaan toteuttamaan kolmen vuoden välein. Tulostavoitteiden seuranta Geodeettinen laitos toimittaa selvityksensä tulostavoitteiden saavuttamisesta maa- ja metsätalousministeriölle ja olevien tilanteiden mukaan. 2.2 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA VAIKUTTAVUUS Laitteiden hankkiminen Metsähovin tutkimusaseman VLBI-mittauslaitteen hankinnat on saatu valmiiksi. Vuoden 2003 alkupuolella laitos sai käyttöönsä pudotuskokeeseen perustuvan absoluuttigravimetrin uudistetun mallin FG5, joka on putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaali. Laite on sijoitettu Metsähovin tutkimusasemalle. Eurooppalaiseen satelliittinavigointijärjestelmän kehittämiseen kuuluvan RIMS-aseman rakentaminen Virolahdelle on edelleen viivästynyt. Itse asema alkaa Geodeettisen laitoksen puolelta olla valmis, mutta ESA:n alihankkijana toimiva yritys Alcatel ole vielä saanut kolmatta GPS vastaanotinta toimintakuntoiseksi. Työt saataneen valmiiksi ennen vuoden 2004 huhtikuuta, jolloin rutiinitoiminnan on suunniteltu alkavan Talous Momentin henkilötyövuosien kokonaismäärä oli vuonna htv, yhteisrahoitteisen tutkimuksen 8 htv, ja maksullisen toiminnan 1 htv, eli yhteensä 54 htv. Budjettirahoitus oli Muun toiminnan tuloja oli Maksullisen toiminnan tuotot oli ja EU:lta saatuja tuloja oli Rakenteet ja prosessit Laitoksessa on otettu käyttöön osaamisalueet toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen on edelleen kesken. Tavoitteena on saada aikaan sopimus maaliskuussa 2004.

14 Laitokselle laadittiin uusi turvallisuusohje helmikuussa Tähän liittyen on tekeillä tietoturvallisuusohje, joka saadaan valmiiksi tammikuun 2004 loppuun mennessä. Laitokselle laadittiin mennessä hankintaohje. Tämä ohje perustuu MMM:n hankintastrategiaan, jota Geodeettinen laitos noudattaa soveltaen sitä omaan toimintaansa Osaaminen ja uudistuminen Koulutusta toteutettiin seuraavasti. Laitoksen suunnittelupäivä pidettiin Aiheina olivat hyvä työyhteisö sekä laitoksen töiden suunnittelu ja toteuttaminen osana laitoksen johtamisjärjestelmää. Kehitys- ja palkkakeskusteluihin liittyvää koulutusta annettiin HAUSin toimesta esimiesasemassa oleville Laitos on osallistunut geotieteiden arviointiin ja laitoksella vieraili Suomen Akatemian nimittämä kyseisen arvioinnin tehnyt työryhmä. Laitoksen toiminta arvioitiin korkealaatuiseksi. Arviointiraportin on julkaissut Suomen Akatemia julkaisussaan: Publicatios of the Academy of Finland 14/ Vaikuttavuus Laitos on osallistunut paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön siten, että ylijohtaja on toiminut neuvottelukunnan jäsenenä sekä laatu- ja standardointijaoston puheenjohtajana. Jaosto on laatinut luonnoksen neuvottelukunnan laadunhallinnan ja standardoinnin ohjelmaksi. Tätä päästään toteuttamaan kuitenkin vasta sitten, kun koko neuvottelukunnan laatima ohjelma on valmis ja lisää voimavaroja saadaan itse laatuasioita käsitteleviin tutkimuksiin. Laitoksessa on meneillään tutkimuksia, joissa luodaan menetelmiä ja/tai selvitetään kartoitus menetelmien ja karttojen laadun ja tarkkuuden määrittämiseksi TUTKIMUSHANKKEET JA KEHITTÄMISTOIMET OSAAMISALUEITTAIN Koordinaattijärjestelmät 2204 Kiintopisteverkkojen ylläpito Kertomusvuoden aikana tarkistukset tehtiin 14 pisteellä, näistä perusteelliset takymetrimittaukset 9 pisteellä (Jokela). Työ on jo edennyt kolmioverkon mittausten vuoteen Lähes kaikki tätä vanhemmat Rovaniemi Kuusamo-linjan eteläpuoliset kolmiopisteet (Selkämeren laitoja lukuun ottamatta) on tarkistettu vuosina Vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Vaaitusrekisterin modernisointia jatkettiin siirtämällä kaikki loput pisteselityskortit sähköiseen muotoon FinnRef (pysyvät GPS-asemat) Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on euroopanlaajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. Asemien datankeruu toimi vain ajoittain täysin moitteetta. Heikot puhelinyhteydet ja ukkosvauriot olivat useimmiten syynä katkoihin, jotka joidenkin asemien osalta venyivät jopa viikkoihin. Ukkosen aiheuttamat laiteviat (palaneet modeemit, hajonneet GPS-laitteet) vaativat huoltokäyntejä vuoden 13

15 14 aikana mm. Kivettyyn, Olkiluotoon ja Virolahdelle. Myös Suurupissa sijaitseva vastaanotin Virossa jouduttiin korjaamaan. Datansiirto neljältä EPN kuuluvalta asemalta (Metsähovi, Vaasa, Joensuu, Sodankylä) Saksaan tapahtui automaattisesti, samoin kuin kaikkien asemien datan siirto Onsalan avaruustutkimusasemalle Ruotsiin BIFROST-laskentaa varten. Datan siirto Viron Suurupin asemalta Geodeettiselle laitokselle toimii ftp:llä, mutta edelleenkin vain n. 1 kk välein. Sodankylän asemalla suoritettiin tarkkavaaitus, lisäksi keskistettiin Joensuu, Virolahti, Tuorla, Vaasa, Sodankylä ja Kevo. GPS-asemien datansaati v Luvut kuvaavat arkistossa olevan datan prosenttiosuutta teoreettisesta maksimista Koordinaattijärjestelmät Asema Datansaanti (%) Joensuu 96,8 Kevo 98,3 Kivetty 86,8 Kuusamo 93,4 Metsähovi 100 Olkiluoto 93,7 Oulu 100 Romuvaara 97,4 Sodankylä 96,3 Tuorla 99,1 Vaasa 98,6 Virolahti 97,4 Projektiin kuuluu uuteen koordinaattijärjestelmään EUREF-FIN (ETRF89) siirtymisen valmisteluun kuuluvia töitä. Pohjoismaisen geodeettisen komission (NKG) koordinaattityöryhmässä on sovittu yhteispohjoismaisen ETRS-koordinaatiston realisaation luomisesta syksyllä 2003 pidetyn GPSkampanjan avulla. Myös Baltian maat olivat mukana kampanjassa, jolloin saadaan Itämeren ympäri ulottuva realisaatio, ja joka on yhtenäisesti ja luotettavasti sidottu kansallisiin järjestelmiin. Poutanen on NKG:n presidiumin nimeämänä puheenjohtajana pohjoismaisen geodeettisen palvelun (Nordic Geodetic Observing System, NGOS) suunnittelutyöryhmässä. Kyseessä on kaikkien Pohjoismaitten koordinaattijärjestelmien pohjalla olevien pysyvien havaintoverkkojen käyttö ja havaintojen saatavuus. Samalla Poutanen on myös Pohjoismaisten asemien osalta yhdyshenkilö eurooppalaisessa ECGN (European Combined Geodetic Network) hankkeessa, joka liittyy yhtenäisen eurooppalaisen geodeettisen havaintoverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyö MML:n ja GL:n kesken v perustettu projekti, jossa valmistellaan uuteen koordinaattijärjestelmään siirtymistä (Ollikainen). Vuoden kuluessa työryhmä sai valmiiksi Julkisen hallinnon suosituksen (JHS 154), jossa esitellään mm. ETRS89-järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako sekä eri koordinaatistojen väliset muunnosmenetelmät. TKK:n M-osaston projekti PaKoMu Paikallisten Koordinaattien Muunnokset (PaKoMu)-johtoryhmän toimintaan osallistuminen. Johtoryhmään kuuluvat Matti Ollikainen, Kari Hartikainen (Lappeenranta), Jari Mäkynen (TKK), Marko Olllikainen (MML), Martin Vermeer (TKK), Antti Vertanen (MMM) ja Mauri Väisänen (TKK).

16 15 Projekti keskittyy Lappeenrannan kaupungin koordinaatiston ja EUREF-FIN koordinaatiston välisen muunnoksen ratkaisemiseen ja siinä esiintyviin ongelmiin. Muiden laitosten, kuntien, mittausfirmojen yms. avustaminen koordinaatistoihin liittyvissä kysymyksissä. Laitokselle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnoksiin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittämiseen laitoksen henkilökunta on osallistunut. Lisäksi kuten osaston esitelmälistasta käy ilmi, eri yhteyksissä on pidetty huomattava määrä aiheeseen liittyviä esityksiä Korkeusjärjestelmät Paikalliset geoidisovitukset, FIN2000-geoidimallin määrittämiseen, käyttöön ja jakeluun liittyvät työt kuuluvat tähän projektiin. V aikana on toimitettu koko Suomen alueen FIN2000-malli FM-kartta Oy:lle. Pohjoismaisen geodeettisen komission satelliittigeodesian työryhmän alaisena yhteistyönä mitattiin 2002 GPS-korkeussidos Ahvenanmeren yli Ruotsiin. Olemassaolevan aineiston perusteella laskettiin vastaava sidos myös Suomenlahden yli Viroon. Tulos julkaistiin EUREF-kokouksessa Toledossa kesäkuussa 2003 (Ollikainen, Mäkinen). Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitusta on valmisteltu osallistumalla Kort- og Matrikelstyrelsenin ylläpitämään pohjoismaisen tietopankin tietokantaan tulevan aineiston käsittelyyn (Saaranen). Lisäksi on osallistuttu Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän toimintaan (puheenjohtaja Takalo). Maannousua tutkivan alityöryhmän puheenjohtajuus on myös GL:n erikoistutkijan tehtävänä (Mäkinen). Mäkinen on myös EUREF-TWG:n jäsen Tarkkavaaitus Vuonna 2003 käytettiin digitaalista vaaituskonetta DiNi12 kaikissa laitoksen tekemissä tarkkavaaituksissa. Käytössä olivat vaaituskoneet DiNi12 no , ja sekä lattaparit 13987/13988, 13926/14092 ja 14087/ Vaaitusta tehtiin yhteensä 315 km. Lisäksi vaaittiin Venäjän karttalaitoksen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti liitokset Venäjän rajan yli samanaikaisesti venäläisosapuolen kanssa Karttimossa, Parikkalassa, Vainikkalassa ja Vaalimaalla. Suomen kolmannen tarkkavaaituksen mittaukset tehtiin suunnitelman mukaisesti seuraavilla linjoilla. Linja Pulttiväli Osaväli Pituus km Uudet kp:t Tarkkuus mm/ km System. mm/km Eurajoki-Ruosniemi OLK C Eurajoki-Olkiluoto OLKI Olkiluoto GPS-verkko OLK B Olkiluoto-Lapijoki Z Joutsijärvi-Kellosekä ,176 JUN Hallasenaho-Karttimo ,04 JUN RU3 Karttimo-Venäjä ,60 PAR C Parikkala ,481 PAR RU8273 Kolmikanta-Venäjä , Simola-Vainikkala , RU4 Vainikkala-Venäjä , Vanuska-Vaalimaa , RU5 Vaalimaa-Venäjä ,15 P1a Mynämäki-Vuosnainen ,04

17 16 83 A SF Metsähovi-Kauklahti ,00 Yhteensä Painovoima 2226 Satelliittigravimetria Tutkimuksessa selvitetään painovoimakenttää mittaavien satelliittien käyttömahdollisuus ja painovoimasatelliittien mittaaman painovoima-aineiston soveltuvuus Suomen ja sen lähialueiden geodeettisissa mittauksissa. Yhteistyö Stuttgartin yliopiston geodesian laitoksen kanssa jatkui mm. satelliittigravimetriaan liittyvissä tutkimuksissa. Matkojen osalta rahoitus tapahtui Suomen Akatemien tutkijanvaihtosopimuksen kautta. Stuttgartin yliopistossa kehitetyn luotiviivanpoikkeamien/geoidin korkeuksien laskentamenetelmiä testattiin käyttäen testiaineistona 1. luokan kolmiopisteillä tehtyjä astronomisia havaintoja. Luotiviivanpoikkeamien redukoimiseksi ellipsoidille niihin on tehtävä ns. maastokorjaus, jonka laskemiseksi pitää kunkin mittauspisteen ympäristön korkeus tuntea. Tämä saadaan helpoimmin digitaalisesta maaston korkeusmallista (DEM). Tällainen malli on hankittu laitokselle MML:stä, mutta sitä ei voida luovuttaa ulkopuolisten käyttöön. Gunter Finn vieraili laitoksella syyskuussa, jolloin tutkittiin MML:n DEM:ia käyttöä maastokorjausten laskemiseen Absoluuttigravimetri Uusi absoluuttigravimetri FG5 otettiin käyttöön vuoden alkupuolella. Laitteistossa oli alussa toimintahäiriöitä, jotka viivästyttivät käyttöönottoa. Mittauksia on tehty kotimaassa Metsähovissa, Vaasassa ja Joensuussa. Azoreilla mitattiin 5 pisteellä, Portugalissa ja Espanjassa neljällä pisteellä. Lisäksi osallistuttiin Luxemburgissa kansainväliseen absoluuttigravimetrien vertausmittaukseen. Vuoden loppupuolella gravimetri kuljetettiin Etelämantereelle siellä tehtävää mittauskampanjaa varten (suunnitelmissa on 4 mittausta). Hannoverin yliopiston (Institut für Erdmessung) kanssa on valmisteltu pohjoismaista absoluuttipainovoimamittauskampanjaa. Hannoverin FG5-absoluuttigravimetrin vertausmittaus tehtiin Metsähovissa elokuussa Myös Vaasan pisteellä Hannoverin yliopisto teki mittaukset samanaikaisesti GL:n FG5-gravimetrin kanssa Painovoiman suhteelliset mittaukset Masala-Vihti linjalla on tehty kalibrointimittauksia GL:n LCR-G55 ja LCR-G600A gravimetreilla (Ruotsalainen). Linjalla ovat käyneet kalibroimassa myös Sveriges Geologiska Undersökning (SGU), ja Kort of Matrikelstyrelsen (KMS), Tanska. Lisäksi linjalla on tehty painovoiman vertikaaligradienttien määritys (Ruotsalainen). G600 asennetun feedback-systeemin testausta on jatkettu mm. Malmin 1 mgal kalibrointilinjalla. Uusi 1.5 mgal linja rakennettiin GL:n Masalan toimitiloihin. Loppuvuonna hankittiin uusi Scintrex CG5 gravimetri, jonka toimintakunnon testaus ja kalibrointi tehtiin Masala_A, Metsähovi AB, Vaasa AB ja Vaasa AA absoluuttipainovoimapisteiden painovoimaeroihin nähden Maannousupainovoimalinjat Vuoden 2003 aikana tehtiin yhteispohjoismaisena projektina maannousupainovoimalinjan 63 N kansainvälinen mittaus. GL:n retkikunnan muodostivat Hannu Ruotsalainen yhdessä Gabriel Strykowkskin (Kort og Matrikelstyrelsen) kanssa. Linjan mittauksen lisäksi mitattiin Joensuun kalibrointilinja ja sidottiin pisteet (Vaasa) ja (Joensuu) läheisiin absoluuttipainovoimapisteisiin Vaasa AB ja Joensuu A. Alustavat tulokset painovoimaerojen muutoksiksi Vaasa Joensuu välillä ja Vågstranda Kramfors välillä sopivat hyvin aiempien kampanjoiden pitkäaikaistuloksiin.

18 Painovoiman ajalliset muutokset Metsähovissa sijaitsevassa painovoimalaboratoriossa sijaitsevalla suprajohtavalla gravimetrilla GWR T020 mitataan painovoiman ajallisia muutoksia. Projektin tarkoituksena on ylläpitää jatkuva painovoiman rekisteröinti ja huolehtia saatavan datan laadusta. Aineisto toimitetaan kansainväliseen tietopankkiin (ICET, Bryssel). Gravimetrin toiminnassa oli neljän kuukauden katko, joka johtui salamaniskusta heinäkuussa. Itse gravimetri säästyi,mutta aikasignaalin antava GPS-vastaanotin vaurioitui korjauskelvottomaksi. Koska vastaavaa järjestelmään liitettävää GPS-vastaanotinta ei ollut saatavilla, koko tiedonkeruujärjestelmä jouduttiin uusimaan (Virtanen). Uusi kokonaan GL:ssa rakennettu järjestelmä on toiminut luotettavasti. Metsähovin painovoimalaboratorion ympäristö on kohteena Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka tutkii maankosteuden ja painovoiman välistä yhteyttä. Projektin työnimenä on nanogal. Yhteistyökumppaneina ovat Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan osasto, Geologian tutkimuskeskus ja ympäristökeskus. Laboratorion ympäristössä tehtiin kevään ja kesän 2003 aikana useita maatutkamittauksia kalliorakenteen ja irtomaan paksuuden selvittämiseksi. Metsähovin ja lähiympäristön geologinen kartoitus suoritettiin TKK kalliotekniikan osaston harjoitustyönä. Itämeren maankuorelle aiheuttamaa kuormitusta laskettiin käyttämällä realistisia vesimalleja. Mallit perustuivat mareografien aineistoon koko Itämeren alueella. Merentutkimuslaitos on antanut käyttöön Helsingin ja Degerbyn mareografien tuntiarvot. Ilmakehän aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutusta painovoimaan on tutkittu käyttämällä ilmatieteen laitoksen toimittamaa HIRLAM ilmanpainehilan aineistoa lokakuusta 1994 elokuuhun Tuloksista yhdessä paikallisen barometrin kanssa on saatu ilmanpaineesta johtuva korjaus suprajohtavan gravimetrin painovoimaan. Ilmanpainehilan ja Itämeren vedenkorkeuden yhdistäminen on ollut erittäin tuloksellista. Kuormituslaskuilla ja käyttäen HIRLAM hilaa voidaan koko Suomen alueelle laskea ilmanpaineen muutoksista johtuvia vertikaaliliikkeitä ja tutkia elastista deformaatiota. Kansainvälinen yhteistyöhön liittyen suprajohtavan gravimetrin havaintoaineisto on lähetetty GGP (Global Geodynamics Project) projektiin. Myös muiden projektiin kuuluvien suprajohtavien gravimetrien (18) aineisto on käytettävissä. Aineisto on CD-levyillä Geodeettisella laitoksella ja myös saatavilla yhteisestä tietopankista (http://etggp.oma.be/) Maankuoren liikkeet 2224 Deformaatiotutkimus Geodeettinen laitos suoritti erilaisia maankuoren deformaatiotutkimuksia, jotka on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Pasmajärvi/Nuottavaara. Pasmajärven ja Nuottavaaran murroslinjojen alueella viiden viime vuoden tehdyt mittaukset julkaistiin GL:n julkaisusarjassa. FinnRef-aikasarjojen analysointi. FinnRef-verkon GPS-havainnoista jatkettiin Metsähovin ja muiden verkon asemien välisten maannousuerojen tutkimusta ja tutkittiin ilmanpaineen aiheuttamaa maankuoren kallistusta käyttäen myös suprajohtavan gravimetrin havaintoja. Aikasarjoissa havaittuja periodisuuksia tutkittiin ja pyrittiin löytämään niille syy mm. maankuoren kuormituksesta. Töistä laadittiin raportit mm. IUGGn yleiskokoukseen Sapporoon. Aiheesta ilmestyi myös useita julkaisuja. BIFROST (Baseline Inferences for Fennoscandian Rebound Observations, Sea Level and Tectonics)- projekti jatkui. Tutkimus on koko Fennoskandian alueella pitkälti samaa kuin FinnRef-verkon datan tulkinta pelkästään Suomen alueella, joten eräänä tarkoituksena on määrittää maannousu pysyvien GPS-asemien avulla. Tulosten avulla voidaan tutkia mm. alueen geofysiikkaa ja maannousun mekanismia. Tutkimusprojektiin liittyen mm. FinnRef-data siirretään päivittäin Onsalaan avaruustutkimusasemalle Ruotsiin. Mukana projektissa on tutkijoita Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso- Britanniasta, Ruotsista ja Geodeettiselta laitoksesta. Aiheesta laadittiin useita julkaisuja.

19 GeoSatakunta. Osallistuttiin Satakunnan alueen kallioperän jännityskenttää koskeviin tutkimuksiin. Tutkimuksessa on mukana mm. Geologian tutkimuskeskus, POSIVA, Porin kaupunki ja Kalliosuunnittelu ROCKPLAN Oy. Vuoden 2002 lopulla Porin kaupunki rakensi alueelle GPSmittauspilarit, joiden suunnitteluun GL osallistui. Vuonna 2003 suoritettiin yhteensä kolme mittauskampanjaa POSIVA Vuoden 2002 mittausten laskennan yhteydessä havaittiin, että laskettujen vektorien pituudet poikkeavat aikaisemmin mitatuista selvästi odotettua enemmän. Etenkin Romuvaaran mittauksissa eräiden vektorien pituuksien huomattiin poikkeavan 4-5 mm aikaisempien vuosien keskiarvosta. Poikkeamat ovat suurempia kuin mitä GPS-mittaustarkkuuden perusteella voidaan olettaa. Kun samaan aikaan tuli tiedoksi, että Hannu Koivulan laskemat FinnRef-verkon vektorien pituudet antoivat poikkeuksellisia tuloksia, alettiin epäillä, että laskuissa käytetty Bernese-ohjelman versio on syypää näihin poikkeamiin. Tulosten julkaiseminen päätettiin lykätä sinne saakka kunnes ristiriitojen syy on saatu selville. Posivan kanssa tehtiin sopimus, että raportti vuoden 2002 havainnoista yhdistetään vuoden 2003 havainnoista laadittavaan raporttiin ja julkaistaan vuoden 2004 puolella. Ristiriidan selvittely jatkui syksyllä laskemalla vv havainnot Bernese-ohjelman versiolla 4.0, joka toimii VMS-ympäristössä, ja on siis sama, jolla aiemmat Posivan havainnot on laskettu. Osoittautui, että vuoden 2003 havainnoissa poikkeamaa ei ollut. Selvitystyön tuloksena päädyttiin johtopäätökseen, että ongelmat olivat aiheutuneet aktiivisesta ionosfääristä, jonka käsittelyyn on ohjelmistossa kiinnitettävä erityistä huomiota Pitkä vesivaaka Vesivaakalaitteiston kehitystyötä on jatkettu rakentamalla uutta kuituoptista interferometria nestepinnan tarkkailuun. Erityisesti on tutkittu mittalaitteen lämpölaajenemisominaisuuksia, ilmanpainestabiilisuutta sekä pääteastian/interferometrin mekaanista stabiilisuutta, kun mitattava vedenkorkeusvaihtelu vesivaa'assa mitattavista ilmiöistä johtuen on vain muutamasta nanometristä muutamaan kymmeneen mikrometriin. Pääteastian ja putken osat ovat pääosin valmistuneet; viimeiset kappaleet saadaan vuoden 2004 alussa.. Mittalaitteen sijoituspaikan (Lohja Tytyrin kaivos) lämpötilastabiilisuustutkimus aloitettiin loppuvuodesta 2002 sen lämpötilan pitkäaikaisstabiilisuuden toteamiseksi. Yli puolen vuoden aikasarja osoitti paikan erinomaisen stabiisisuuden, sillä lämpötila muuttui mittausjakson aikan alle 0,05 astetta Etelämanner-projekti. Vuoden 2003 alussa asennettiin Etelämantereelle Suomen Aboa asemalle Javad Legacy GPSvastaanotin (Koivula). Tarkoituksena on tutkia sekä maankuoren liikkeitä, että tarjota alueella oleville tutkijoille tarkan reaaliaikaisen paikannuksen mahdollisuus. Lisäksi mitattiin Basenin kiintopisteverkko uudelleen, joka mahdollistaa muunnoksen vanhan ja uuden koordinaatiston välille. Myös ruotsalaisten SCAR-pisteellä suoritettiin havainnot SCAR epoch kampanjan aikana. Vuoden 2003 lopussa kaksi laitoksen tutkijaa (Mäkinen ja Ahola) matkusti Aboalle. Edellisenä kenttäkautena asennettu pysyvä GPS-asema oli toiminut moitteitta ja tuottanut vuoden dataa SAR-interferometrian geodeettiset sovellututkset SAR-interferometria on tekniikka, jota voidaan käyttää korkeusmallien tuottamiseen ja, kun korkeusmalli on tunnettu, maanpinnan liikkeiden havaitsemiseen SAR-tutkakuvilta (Synthetic Aperture Radar). Liikkeen havaitseminen perustuu kohteesta takaisin tutkaan heijastuneen signaalin vaiheen mittaamiseen ja kahtena eri ajankohtana otetun tutkakuvan vaiheiden vertaamiseen. Jopa muutaman millimetrin vuotuinen liike voidaan hyvissä olosuhteissa mitata. Jotta liike voidaan mitata luotettavasti, signaalien on oltava koherentteja eli kuvien takaisinsironnan on tultava samoista lähteistä. Kohteen muuttuminen kuvien oton välillä aiheuttaa usein kuitenkin virheitä vaihearvoihin, etenkin kas- 18

20 villisuuden peittämillä alueilla. Suomessa asutus on harvaa ja kasvillisuus on runsasta, mikä vaikeuttaa tekniikan soveltamista liikkeen mittamiseen. Lisäksi vaihtelevat sääolosuhteet aiheuttavat muutoksia kohteessa ja signaalin taittumista sen kulkiessa ilmakehän läpi, mitkä myös aiheuttavat ongelmia tulosten tulkinnassa. Nämä ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä liikkeen havaitsemiseen vain nk. pysyvien sirottajien tarjoamaa vaihetietoa. Pysyvät sirottajat ovat kohteita, jotka säilyvät muuttumattomina kuvienoton välillä, esimerkiksi rakennuksia tai kallioita. Näitä sirottajia ja pitkää kuvien aikasarjaa hyväksi käyttäen voidaan ilmakehän aiheuttamat virheet mallintaa ja poistaa kuvilta sekä mitata liike luotettavasti. Mahdollisuuksia käyttää tätä tekniikkaa Suomen olosuhteissa on tutkittu testialueella Lounais- Suomessa. Alueelta on hankittu 24 ERS-satelliittien vuosina ottamaa SAR-kuvaa, jotka kattavat 100 km x 100 km alueen, johon sisältyy Turun, Salon ja Hangon kaupungit. Mahdollisesti SARinterferometrialla havaittavissa olevia ilmiöitä on alueella kaksi. Turun keskustan vanhojen rakennusten on havaittu vajoavan sentin vuosivauhdilla pohjaveden pinnan laskun ja savisen maaperän vuoksi. Lisäksi koko alueella tapahtuu jääkauden jälkeistä maannousua muutama millimetri vuodessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli tärkeää selvittää mahdollisten pysyvien sirottajien määrä testialueella ja erilaisissa maankäyttöluokissa. Kaikki kuvat yhteensovitettiin yhdelle kuvista, jolloin ne olivat kaikki samassa geometriassa. Pysyviä sirottajia etsittiin takaisinsironnan voimakkuuden stabiilisuuteen ja kahden kuvan signaalien väliseen korrelaatioon, koherenssiin, perustuen. Ilmastosta johtuen arvot olivat hieman huonompia kuin muilla eteläisemmillä alueilla. Erityisesti kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa mahdollisia pysyviä sirottajia löytyi runsaasti (10 20/km 2 ), kuten oli odotettavissakin. Yllättavää oli se, että ainakin amplitudin stabiilisuuden perusteella, myös metsäisellä alueella on tällaisia sirottajia (5/km 2 ). Aluella on runsaasti avokallioita, jotka saattavat selittää tämän. Pelloilla ja merialueilla tiheys on alle 2/km 2. Tekniikan sovellettavuuden kannalta on tärkeää, että sirottajien tiheys on riittävän suuri. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että alueella on tällaisia sirottajia, ja että pitkän ajanjakson vaihe-arvojen analysointi voidaan suorittaa käyttäen hyväksi pysyviin sirottajiin perustuvaa tekniikkaa Lähialueyhteistyö Laitos on solminut yhteistyösopimukset Viron, Latvian ja Liettuan karttalaitosten ja Venäjän karttalaitoksen, Roskartografian kanssa. Mainittujen maiden kanssa tehtävä yhteistyö koskee lähinnä geodeettisia mittauksia ja korkeusjärjestelmien sitomista toisiinsa, jotta Itämeren alueella saataisiin aikanaan yhtenäinen korkeusjärjestelmä ja Fennoskandian ja Baltian sekä luoteis-venäjän alueella voitaisiin mahdollisimman luotettavasti seurata maannousua ja sen vaikutuksia. Vuoden 2003 aikana yhteistyö Baltian maiden kartta- ja tutkimuslaitosten kanssa jatkui pääosin aiempien vuosien tapaan. Ministeriön asettaman määrärahan piiriin kuuluvan yhteistyön toteutuminen on v aikana ollut seuraava: Korkeusjärjestelmät Baltian maiden karttalaitosten edustajien kanssa on keskusteltu Itämeren ympäri tehtävän vaaitusverkon tasoitukseen liittyvistä käytännön töistä, mm. vaaitusdatan saantiin liittyvistä järjestelyistä. Geodeettisessa laitoksessa lasketaan v aikana tasoitus, jonka tulokset ovat myös Baltian maiden karttalaitosten käytettävissä. GL on luvannut konsultoida maiden korkeusjärjestelmien uudistamiseen liittyvissä asioissa. EUREF-kokouksessa Toledossa on kesäkuussa 2003 pidetty esitelmä (Mäkinen, Ollikainen, Rüdja) Suomen ja Viron korkeuksien yhdistämisestä GPS-mittausten ja mareografihavaintojen avulla. Tulosta käytetään Itämeren ympäri tehtävän korkeusjärjestelmän laskennassa. Perusviivamittaukset Vuonna 2001 Vilnan teknillisen korkeakoulun (VGTU / Arūnas Būga, Raimudas Putrimas ja Vytautas Tulevičius) tilauksesta mitatun Kyviškėsin kalibrointiperusviivan yhteisjulkaisu (VGTU:n kanssa) ilmestyi Geodezija ir kartografijassa. 19

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Organisaatio 3 2. Tuloksellisuuden kuvaus 6 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 7 2.2

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...7 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...9 2.2

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos 32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 15.3.2010 Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 5 1.3.2

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2003 ANNUAL REPORT 2003

VUOSIKERTOMUS 2003 ANNUAL REPORT 2003 TINEN VUOSIKERTOMUS 2003 LAITOS GEODEETTINEN LAITOS GEODETISKA INSTITUTET ANNUAL REPORT 2003 KA INSTITUTET Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

TARKASTUSKERTOMUS 75 / 2004. Geodeettisen laitoksen. toiminta

TARKASTUSKERTOMUS 75 / 2004. Geodeettisen laitoksen. toiminta TARKASTUSKERTOMUS 75 / 2004 Geodeettisen laitoksen toiminta TARKASTUSKERTOMUS 75/2004 Geodeettisen laitoksen toiminta VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO ISSN 1238-0296 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TARKASTUSKERTOMUS

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta. EUREF-päivä 2.0 4.9.2012

Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta. EUREF-päivä 2.0 4.9.2012 Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta EUREF-päivä 2.0 4.9.2012 ETRS-89 /EUREF-FIN muunnos Lahden kaupungissa 1. Taustaa 2. Muunnosprosessi 2.1 testaus 3. Vaikutukset toimintaympäristöön

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, koordinaatisto on sen realisaatio maastossa ja karttaprojektio tämän esitysmuoto kaksiulotteisella kartalla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Contents

Sisällysluettelo. Contents Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen kartoitusalan tutkimuslaitos. Sen tehtävänä on huolehtia Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2002 ANNUAL REPORT 2002

VUOSIKERTOMUS 2002 ANNUAL REPORT 2002 TINEN LAITOS VUOSIKERTOMUS 2002 ANNUAL REPORT 2002 KA INSTITUTET Sisällysluettelo 4 Ylijohtajan katsaus 6 Överdirektörens översikt 7 Koordinaatistot 11 Painovoima 13 Maankuoren liikkeet 17 Metrologia

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, 02431 Masala Veikko.Saaranen@fgi.fi Land uplift rates relative to mean sea level

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin

EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREFin vaikutukset organisaatioiden tietojärjestelmiin EUREF-päivä 4.9.2012 ALEKSI LESKINEN Sisältö Tietojärjestelmät ja EUREF Keskeiset haasteet EUREF-muunnoksissa EUREF-muunnosprosessin vaiheet Yhteenveto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen).

Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen). Suprajohtavan gravimetrin käytöstä geofysiikassa H. Virtanen Geodeettinen laitos, heikki.virtanen@fgi.fi Abstract The superconducting or cryogenic gravimeter (SG) is based on the levitation of a superconducting

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot