GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus.50 2

3 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kehittämisen päälinjat Vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitos osallistui aktiivisesti kansallisen sekä maa- ja metsätalousministeriön paikkatietostrategian luomiseen ja eurooppalaisen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän kehittämiseen. Kansallisen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän ylläpitämiseksi laitos mittasi uudelleen EUREF-FIN kiintopisteet. Laitos sai valmiiksi uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän. Tämän järjestelmän käyttöä koskeva Julkisen Hallinnon Suositus saadaan valmiiksi vuonna 2007, jolloin korkeusjärjestelmä myös virallisesti julkistetaan. Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla samoin kuin yhteistyö Itämereen rajoittuvien valtioiden kanssa geodeettisissa mittauksissa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suotuisasti. Laitoksen ulkopuolelta saamien tulojen kasvu on ollut ripeää, samalla kun kustannukset ovat kasvaneet perin maltillisesti. Tämän kehityksen seurauksena laitoksen toiminta on kehittynyt suotuisasti niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka on asetettu vuodelle Kuitenkin on huomattava, että vain budjettirahoituksen avulla voidaan tehdä ne merkittävät tutkimuslaiteinvestoinnit, joita tullaan tarvitsemaan vuosina Toiminnan kulut olivat vuonna 2006 yhteensä 4,279 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 1,85 %. Ulkopuolelta saatu (mukaan lukien sekä maksullinen että yhteisrahoitteinen) rahoitus kasvoi vuodesta ,6 % olleen kaikkiaan M, mikä on 30,6 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta ovat olleet kuluneina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Suoritteiden, eli tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijatehtävien, tulee tulevina vuosina kuitenkin lisääntymään, sillä laitoksen tutkimustoiminta on laajentunut ja tulokset tästä tullaan saamaan lähivuosina. Vaikka kilpailu ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta kiristyy jatkuvasti, onnistui laitos vuonna 2006 hyvin tutkimushakemuksissaan, mikä osoittaa laitoksen tekemien hakemusten korkeaa laatua. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Koulutustaso tullaan pitämään tulevinakin vuosina korkealla, jotta laitos selviytyy kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Merkittävänä ongelmana on kuitenkin pätevien henkilöiden saanti ja on nähtävissä, että tämän vuoksi laitoksen henkilökunta on tulevina vuosina nykyistä kansainvälisempää. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee lisäämään lähivuosina laitoksella työskentelevien ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrää. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla elinkeinoelämässä hallinnossa ja työmarkkinoilla edelleen muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja keskittymistä tapahtuu edelleen. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä ja siitä on tulossa laitoksen toimintaa merkittävästi rajoittava tekijä, ellei valtiovalta kehitä palkkaustaan ja työsuhde-ehtojaan. Voidakseen taata maallemme korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta kehitetään osana eurooppalaista tutkimusverkkoa ja tutkimusaluetta, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi. Tämän lisäksi on alettava kehittämään laitoksen toimintaa globaalissa tutkimuksen ja tuotekehityksen kentässä. 3

4 1.2 Vaikuttavuus Kansallisen paikkatietostrategian toteuttaminen. Geodeettinen laitos on tukenut kansallisen paikkatietostrategian toteuttamista osallistumalla paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön erityisesti johtamalla Tietopalvelu ja yhteiskäyttöjaostoa, jossa työssä on demonstroitu hajautettua paikkatietoarkkitehtuuria ja -infrastruktuuria sekä sen sovellutusmahdollisuuksia. Lisäksi laitoksen osalta on saatu valmiiksi Julkisen Hallinnon Suositus. Suomen valtakunnallisen koodinaattijärjestelmän EUREF-FIN ylläpitämiseksi ja maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi mitattiin kaikkiaan 100 pistettä. Tulosten avulla selvitetään kiintopisteverkon vakaus ja arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Laitos sai valmiiksi uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N2000 perusteiltaan ja määritti Suomeen uudet maannousuluvut ja yli 6000 ensimmäisen luokan korkeuspisteen uuden korkeuden. Julkisen hallinnon suositus uudesta valtakunnallisesta korkeusjärjestelmästä valmistuu vuonna 2007, kun on saatu lasketuksi myös II-luokan kiintopisteiden korkeudet. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. 4

5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Laitoksen toiminta raportoidaan osaamisalueittain sekä suoritettujen töiden että kustannusten osalta. Koordinaattijärjestelmät Suomen uuteen koordinaattijärjestelmään EUREF-FIN siirtyminen on koko valtakunnan kattava vuosia jatkuva prosessi, vaikka järjestelmä sinänsä saatiin valmiiksi jo vuonna Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteinen työryhmä on määritellyt minkälaisia muunnoskaavoja tulisi käyttää vanhasta koordinaattijärjestelmästä uuteen siirryttäessä ja tutkii kuinka muunnokset voidaan toteuttaa erilaisissa tiedonhallintaohjelmissa. Eräs työryhmän keskeisimpiä tehtäviä on tehdä esitykset käytettävistä standardeista sekä niistä tiedottaminen käyttäjille (mm. julkishallinnon suositukset 153 ja 154). Maanmittausalan konsultit, yritykset ja kunnat tarvitsevat yksityiskohtaista neuvontaa siitä, kuinka vanhat koordinaattijärjestelmät voidaan liittää EUREF-järjestelmään ja kuinka näiden väliset muunnokset voidaan on tehtävä. Geodeettisen laitoksen kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut kertomusvuonna mainittavaa toimintaa. Vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Resurssien vähäisyyden takia pisteselostusten julkaisun laatiminen on ollut hidasta. Pysyvän GPS-verkon havainnot luovat yhteyden kansainvälisiin geodeettisiin järjestelmiin ja rungon valtakunnalliselle EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmälle. Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on Euroopan laajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef:n tuottamat pitkät luotettavat aikasarjat mahdollistavat maankuoren liikkeiden, kuten maankohoamisen, tutkimisen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. Geodesian ja geodynamiikan osasto on vastuussa fyysisestä asemasta ja sen stabiiliudesta sekä datan laadusta. Datansiirtovastuu on Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Suomen uuden korkeusjärjestelmän N2000 luontiin liittyen osallistuttiin yhteispohjoismaiseen Itämeren ympäri ulottuvan vaaitusverkon tasoitukseen, jonka kautta laskettiin maannousuluvut Fennoskandian alueelle. Suomen kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot käsiteltiin ja kansallinen tasoitus suoritettiin käyttäen Metsähovin kiintopisteelle SF348 geopotentiaaliarvoa m 2 s 2. Lähtöarvo on saatu Itämeren maiden vaaitusverkkojen yhteistasoituksesta.. Yhteensopivuus Ruotsin uuden järjestelmän kanssa on hyvä, ero maiden rajalla on alle 2 mm. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa valmisteltiin uuden järjestelmän käytännön realisaatiota. Järjestelmän julkistaminen tapahtuu v Tähän liittyy myös useiden laitosten (GL, MML, Merentutkimuslaitos, Merenkulkulaitos) yhteinen tiedotuskampanja. Jatkettiin yhteistyötä Venäjän karttalaitoksen kanssa, jotta Suomen uusi korkeusjärjestelmä saadaan sidotuksi Venäjän korkeusjärjestelmään. EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS-satelliiteilla mitattujen vaaituspisteiden verkkoa yhtenäisen eurooppalaisen korkeusjärjestelmän kehittämiseksi. Geodeettinen laitos on käsitellyt vuonna 2005 rekognosoitujen ja mitattujen pisteiden (yhteensä 31 kpl) datat. Projekti liittyy eurooppalaisen paikannussatelliitteihin perustuvan korkeusjärjestelmän luontiin ja uuteen eurooppalaiseen tarkkuusgeoidiin. Projektin tuloksena Suomen tarkkavaaitusverkko liittyy myös eurooppalaiseen satelliittipohjaiseen korkeusverkkoon. Samalla syntyi myös koko maan kattava tarkka pisteistö, jonka avulla luodaan uuteen korkeusjärjestelmään liittyvä kansallinen tarkka geoidimalli. 5

6 Metsähovin tutkimusasemasta on vuosien kuluessa muodostunut merkittävä osa Geodeettisen laitoksen toimintaa. Asemalla tehtävät mittaukset palvelevat sekä laitoksen omaa tutkimusta että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Laitteistonsa puolesta se on eräs monipuolisimmista asemista maailmassa. Metsähovin tuottamaa havaintoaineistoa käytetään mm. globaalien koordinaatistojen ylläpidossa, satelliittien ratalaskuissa ja geodynamiikan tutkimuksessa. Metsähovissa on myös Suomen painovoiman peruspiste ja uuden N2000 korkeusjärjestelmän peruspiste. Metsähoviin on sijoitettu seuraavat tutkimuslaitteet: satelliittilaser, geodeettinen VLBI-laitteisto, GPS- ja GLONASS-vastaanottimet, DORIS-maa-asema ja suprajohtava gravimetri. Helsingin Yliopiston Seismologian laitos asensi asemalle v seismometrin, joka toimii samassa huoneessa suprajohtavan gravimetrin kanssa. Metsähovissa on myös ISO-standardin mukaisesti rakennettu vaaituksen testikenttä. Tutkimusaseman lähellä, Kylmälässä, on fotogrammetrinen testikenttä, jota on käytetty vuodesta 1995 lähtien fotogrammetristen testausmenetelmien kehittämiseen ja kuvausjärjestelmien laadunvalvontaan. Metsähovin mittauslaitteilla mitattujen tietojen avulla osallistutaan seuraavien tieteellisten havaintoverkkojen tai tietopankkien toimintaan: IGS: International GNSS Service, IAG:n (International Association of Geodesy, Kansainvälinen geodeettinen assosiaatio) alainen maailmanlaajuinen palvelu, jonka yli 200 aseman datoja käytetään mm. GPS-satelliittien tarkkojen ratojen laskemiseen, ITRFkoordinaatiston ylläpitoon, geodynamiikan tutkimukseen yms., EPN: EUREF permanent GNSS-network, Euroopanlaajuinen pysyvien GNSS-asemien verkko, eurooppalaisen koordinaattijärjestelmä perusta, DORIS: Doppler Orbitography by Radiopositioning Integrated on Satellite, ranskan avaruushallinnon (CNES) ja geoinformatiikan laitoksen (IGN) maailmanlaajuinen havaintojärjestelmä ja havaintoverkko, ILRS: International Laser Ranging Service, joka on IAG:n alainen satelliittilaserasemien havaintoverkko, IVS: International VLBI Service, joka on IAG:n alainen VLBI-asemien havaintoverkko, GGP: Global Geodynamics Project, suprajohtavien gravimetriasemien verkko, sekä Information System and Data Center, ICET: International Center for Earth Tides (ICET), joka kerää kansainvälisesti suprajohtavien gravimetrien dataa. Painovoima Painovoimasatelliittimissiot CHAMP ja GRACE tuovat jatkuvasti uusia globaalisia geopotentiaalimalleja. Projektissa seurataan satelliittimissioiden datan tuotantoa ja tutkitaan staattisien painovoimakenttämallien tarkkuutta Pohjoismaiden alueella. Lisäksi tutkitaan painovoimankentän vaihtelua GRACE:n kuukausimallien avulla. Etsitään yhteyttä ilmakehän, meren, vesivaipan/lumen aiheuttamaan maankuoren kuormitukseen ja tämän vaikutusta panovoimadataan. Käytetään apuna mm. GPS- ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja. Seurataan myös painovoimasatelliitti GOCE:n kehitystä ja jatkosatelliittien ideoiden edistymistä. Parannetaan GRACE kuukausidatan käsittelyä ja pyritään mallintamaan painovoimamuutoksista vesistövaihtelua ja toisinpäin. Tutkitaan maannousuun liittyviä painovoimamuutoksia Fennoskandian alueella ja niiden vaikutusta satelliittidataan. Laitoksella otettiin käyttöön uudet staattiset painovoimakenttämallit. GRACE:n painovoimamallit ovat käytössä ja niiden avulla pystytään laskemaan Fennoskandian alueen massa-vaihtelut. Eri tasoitusetäisyydet on testattu ja aikasarjoja on verrattu suprajohtavan gravimetrin ja vesimalli-aikasarjojen kanssa. Satelliitin datasta laskettu Suomen vesivaraston keskiarvon vaihtelu korreloi Suomen kokonaisvesivaraston vaihtelun kanssa. Korrelaatiot ovat hyviä. Aloitettiin tutkia Itämeren vaihtuvan vedenkorkeuden vaikutusta GRACE:n aikasarjoihin. Absoluuttisilla painovoimanmittauksilla saadaan tarkkoja vertausarvoja metrologian, geodesian, geofysiikan ja geologian käyttöön. Kun mittaukset toistetaan, voidaan vaihtelun perusteella tutkia geofysikaalisia prosesseja (joista meillä tärkein on Fennoskandian jääkaudenjälkeinen maannousu) ja valvoa korkeuskiintopisteiden stabiilisuutta maan massakeskipisteeseen nähden. Mittauksia tehtiin Suomessa 10 pisteellä yhteistyössä pohjoismaisten ja saksalaisten yhteistyökumppanien kanssa. Osallistutaan kansainvälisiin vertauksiin (osana kansallista mittanormaalilaboratoriotoimintaa) ja 6

7 Etelämantereella tehtäviin mittauksiin. Kotimaan pisteillä mitattiin Metsähovissa (useita kertoja), Vaasassa (kaksi pistettä), Joensuussa, Kevolla, Sodankylässä ja Kuusamossa. Metsähovissa mitattiin vuoden 2006 alussa pitkoja sarjoja supran kalibrointia varten. Hannoverin yliopiston (Institut für Erdmessung, IfE) absoluuttigravimetri osallistui kesällä 2006 Metsähovissa keskinäiseen vertaukseen. Hannoverin yliopiston kanssa on jatkettu pohjoismaista absoluuttipainovoimamittauskampanjaa. Etelämantereella mitattiin joulukuussa 2005 pisteellä Aboa (Suomi). Mittaukset jatkuivat v pisteillä, Sanae IV (Etelä- Afrikka), ja Novolazarevskaya (Venäjä). Aboalla kyseessä oli toistomittaus; edelliset mittaukset oli tehty 1994, 2001 ja Aboan pisteen mittaukset ja ennen kaikkea mittausten jatkaminen ovat arvokkaita painovoiman muutosten seuraamiseksi, koska vastaavia toistomittauksia ei Etelämantereella ole. Painovoiman suhteellisia mittauksia tehdään kolmella jousigravimetrilla, LCR-G55, LCR-G600 ja Scintrex CG5. Näillä relatiivigravimetreilla pidetään yllä valtakunnallista painovoimaverkkoa sekä suoritetaan muita tihennysmittauksia, painovoiman gradientin mittauksia ja kalibrointimittauksia. Gravimetreilla tehdään myös mittanormaalitoimintaan kuuluvia tilausmittauksia ja ylläpidetään Masala-Vihti kalibrointilinjaa. Keurusselän impaktirakenteen painovoimatutkimusta jatkettiin vuoden 2005 havaintoihin (EW, NS, NE-SW, NW-SE profiilit ja minimi-alueen tihennys) tukeutuen. Relatiivimittaukset ovat oleellinen osa laitoksen mittaustoimintaa. Ilman relatiivimittauksia ei voida ylläpitää valtakunnallista painovoimaverkkoa. Metsähovin painovoimalaboratoriossa sijaitsevalla suprajohtavalla gravimetrilla GWR T020 mitataan painovoiman ajallisia muutoksia, jotka ovat pienempiä kuin g. Projektin tarkoituksena on ylläpitää jatkuva painovoiman rekisteröinti ja huolehtia saatavan datan laadusta. Kansainvälinen yhteistyöhön liittyen suprajohtavan gravimetrin havaintoaineisto on lähetetty GGP (Global Geodynamics Project) projektin kansainväliseen tietopankkiin (GFZ, Potsdam). Myös muiden projektiin kuuluvien suprajohtavien gravimetrien (20) aineisto on käytettävissä. Aineisto on CD-levyillä Geodeettisella laitoksella ja myös saatavilla kansainvälisestä tietopankista (http://etggp.oma.be/). Johtuen suuresta tarkkuudesta, instrumenttia sovelletaan monipuolisesti tutkimustoimintaan. Mainittakoon mm. yleinen vuoksitutkimus, paikallisen hydrologian vaikutus, ilmakehän ja Itämeren aiheuttama kuormitus. Suprajohtavan gravimetrin havainnot jatkuivat pääosin normaalisti ja data lähetettiin GGP:n datapankkiin. Suprajohtava gravimetri on eräs geodynamiikan tutkimuksen tärkeimpiä havaintolaitteita. Suprajohtavan gravimetrin havainnoista saadaan maan sisärakenteeseen liittyviä tärkeitä mittaustuloksia ja kuuluminen globaaliin havaintoverkkoon mahdollistaa myös muiden asemien havaintojen käyttämisen. Laitoksessa kehitetään geoidilaskentaa ja tutkitaan Suomen alueen geoidimallia. Lisäksi laaditaan ellipsoidisten ja ortometristen korkeuksien väliset muunnokset. Tutkitaan painovoimahavaintojen tihennyksen vaikutusta geoidimallin tarkkuuteen Satakunnan alueella. Tehdään tarvittaessa paikallisia geoidisovituksia. Annetaan neuvoja ja apua geoidiin liittyvissä kysymyksissä sekä laitoksen sisällä että ulkopuolisille kyselijöille. Maankuoren liikkeet Geodeettinen laitos seuraa ja tutkii mittaamiensa kiintopisteiden avulla Suomen sisäisiä maankuoren liikkeitä. Tutkimisaineistona käytetään vuonna tehtyä EUREF-FIN mittausta, jossa mitattiin 100 I-luokan kolmiopistettä GPS:llä. Mittaus toistettiin vuonna Kesällä 2006 mitattiin yksi täysi vuorokausi jokaisella pisteellä ja lisäksi liitospisteillä toinen vuorokausi. Projekti jakautui neljään osaan. Ensimmäisessä osassa mitattiin Ahvenanmaan pisteet yhdessä muutaman mantereella olevan sidospisteen kanssa. Mantereella tehtävä mittaus jakautui helikopterilla tehtävään Lapin mittaukseen ja autoilla/jalan tehtävään muun Suomen mittaukseen, joka mitattiin kahdessa erillisessä jaksossa. Mittaukset sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Laskenta ja analyysi tehdään v Tutkimus liittyy maankuoren liikkeiden ymmärtämiseen ja analyysimenetelmien kehittämiseen. Tutkimustuloksia hyödynnetään paitsi yleisessä geodynamiikan tutkimuksessa myös koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpidossa. Geodeettinen laitos on osallistunut Suomen Etelämannertutkimusohjelmaan vuodesta 1989 lähtien. Aboalle rakennettiin vuonna 2003 pysyvä GPS-asema. Tarkoituksena on tutkia sekä maankuoren liikkeitä, että tarjota alueella oleville tutkijoille tarkan reaaliaikaisen paikannuksen mahdollisuus. Lisäksi Aboalla on lisäksi mitattu absoluuttista painovoimaa neljä kertaa ja Novolazarevskaya (RU) 7

8 sekä Sanae IV:llä (RSA) kaksi kertaa. Kun GPS- ja painovoima-aikasarjat yhdistetään, voidaan teoriassa erotella nykyisten ja muinaisten jäämassojen aiheuttaman muutoksen toisistaan. Vuoden 2006 aikana laskettiin kauden 2005/2006 kenttämittauskampanjan tulokset ja analysoitiin kolmen vuoden GPS-aikasarjat. Absoluuttista painovoimaa mitattiin 2005/2006 Aboalla, Sane IV:llä ja Novolazarevskayalla. Aboalla tehtyyn absoluuttimittaukseen liittyi painovoimalaboratorion lähialueen lumitopografian uudelleenkartoitus ( ) ja laboratoriolta alas jäätikölle suuntautuvien profiilien (20 kpl, 35 km) lumenkorkeuksien uusintamittaus ( ). Molemmat tehtiin GPS RTK-menetelmin. Aboan GPS-aseman huollettiin, ja saatiin nyt jo kolmannen vuoden katkeamaton aikasarja aseman sijainnista. Geodeettinen laitos oli mukana Suomen Akatemian järjestämässä Etelämannertutkimuksen evaluoinnissa, jossa tutkimuksen laatu arvioitiin hyväksi, mutta kritiikki kohdistui julkaisujen vähäisyyteen. Julkaisujen määrä lisääntyy jatkossa, koska vasta nyt on mahdollista hyödyntää tähän asti kerättyjä aikasarjoja ja toistomittauksia. Etelämannertutkimus on eräs näkyvimmistä laitoksen töistä. Polaaritutkimuksen merkitys ilmastomuutosten tutkimuksessa korostuu entisestään, ja nimenomaan geodeettiset mittaukset luovat sen stabiilin vertausjärjestelmän joissa muutoksia voidaan luotettavasti mitata. Pitkää interferometrisesti rekisteröivää vesivaakaa on kehitetty Geodeettisessa laitoksessa vuodesta 1965 lähtien pohjoismaisen maannousun tutkimukseen, maan vuoksideformaatioiden ja maan sisärakennetutkimukseen. Laitoksen käyttämät vesivaa at (NS 63 m ja EW 177 m pitkät) Lohjan Tytyrin kaivoksessa ovat mitanneet kallioperän pieniä liikkeitä välisenä aikana. Laitteen teknisiä ominaisuuksia on parannettu vuodesta 2000 lähtien ja rekisteröivän interferometrin automatisointi on pääosin tehty v Laitteen interferometristä erotuskykyä ja stabiilisuutta parantamalla pyritään saamaan selville maan sisärakenteen uusia ominaisuuksia sekä muita mielenkiintoisia tektonisia liikkeitä. Laitteen koemittaukset aloitetaan Lohjan tutkimusasemalla vuoden 2007 alussa. Aiemman Lohjan Tytyrin kaivoksessa rekisteröineen EW- ja NS-vesivaa an loppuvuoden 1993 ja alkuvuoden 1994 rekisteröintejä on tulkittu manuaalisesti mikrofilminlukulaitteella. Rekisteröinneistä on piirretty aikasarjat ja havaittu kuten aiemmista tutkimuksista oli odotettavaa, että vuoden 1994 elokuun puolivälistä lähtien kummakin vaa an toisen pään rekisteröinti on käyttökelvotonta. Havaintoja on analysoitu edelleen Eterna3.3 vuoksianalyysiohjelmistolla. Pitkän vesivaa'an kehitystyö on esimerkki laitoksella tehtävästä instrumenttirakentamisesta. Vastaavia laitteita on muutamia maailmassa, mutta sille ei ole kaupallista valmistajaa, eikä laitteita voi hankkia mistään. Kehitystyön tuloksena on syntynyt uusia innovaatioita, jotka parantavat mittausten laatua ja tarkkuutta. Geodeettinen laitos on tutkinut Posivan (aikaisemmin Teollisuuden Voima, TVO) tilauksesta maankuoren deformaatioita tutkimusalueilla, jotka on valittu mahdollisiksi ydinjätteen loppusijoituspaikoiksi. Tutkimukset alkoivat ensimmäisenä Olkiluodossa, jonne perustettiin kymmenen GPS-pilarin tutkimusverkko vuonna Verkkoa laajennettiin kolmella uudella pilarilla vuonna Kivettyyn ja Romuvaaralle puolestaan rakennettiin seitsemän pilarin verkot vuonna Yksi GPS-pilari jokaisella tutkimusalueella kuuluu pysyvien GPS-asemien FinnRef-verkkoon. GPSmittaukset aloitettiin Olkiluodossa vuonna 1995 ja Kivetyssä sekä Romuvaaralla vuonna Pilarien väliset km etäisyydet on mitattu kaksi kertaa vuodessa paitsi vuonna 2000, jolloin ionosfäärin korkean aktiivisuuden vuoksi GPS-mittauksia ei tehty lainkaan. Tutkimukset ovat keskittyneet nykyään Olkiluotoon, joka on Eduskunnan periaatepäätoksen nojalla valittu mahdolliseksi ydinjätteen loppusijoituspaikaksi. Tästä johtuen vuodesta 2002 alkaen Kivetyssä ja Romuvaaralla on tehty enää yksi mittauskampanja vuodessa. Näiden tutkimusalueiden mittauksia ei ole haluttu kokonaan lopettaa, koska niitä voidaan pitää vertausaineistona Olkiluodon tutkimuksille. GPS-mittausten tuloksina olevista aikasarjoista voidaan määrittää GPS-pilarien liikkeet toisiinsa nähden, joista puolestaan saamme kuvan maankuoren liikkeistä tutkimusalueilla. Posivan projektissa saadaan maankuoren liikkeiden tarkka suuruus selville ydinjätteiden sijoitusalueella. Vaaituksen lisääminen GPShavaintojen rinnalle parantaa korkeusmuutosten seurantaa, erityisesti luolaston rakentamisen aikana. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa paitsi maankuoren liikunnoista myös äärimmäisen tarkan GPSmittauksen suorittamisesta. Laitoksessa on tutkittu maankuoren vaihtelevasta kuormituksesta aiheutuvaa korkeudenmuutosta ja satelliitin signaalin kulusta troposfäärin läpi syntyvän kulkumatkan muuttumista. Nämä ovat osittain sidoksissa toisiinsa, sillä ilmanpaineen vaihtelun vuoksi sekä maankuoren kuormitus että troposfäärin aiheuttama viive muuttuvat. Niitä molempia ei voi mallintaa yhden havaintoaineiston tai havaintotekniikan avulla. Maankuoren kuormitusta on mallinnettu käyttäen paitsi GPS-havaintoja, myös suprajohtavaa gravimetria ja satelliittigravimetriaa. Laskuissa käytetään samoja teoreettisia malleja ja ympäristötietoja kuin suprajohtavan gravimetrin tapauksessa. Troposfäärin vaikutusta GPS- 8

9 signaaliin on tutkittu käyttäen Ilmatieteen laitoksessa tuotettua troposfäärin viivemallia. Maankuoren kuormituksessa on useita eri komponentteja. Tärkeimpinä ovat muuttuvan ilmanpaineen sekä maankosteuden ja merenkorkeuden vaihtelun synnyttämä kuormitus. Kuormitus on laskettu Metsähovin suprajohtavan gravimetrin havaintojen, HIRLAM-aineistosta n. 500 km:n etäisyydelle Metsähovin ympäristössä johdettujen painetietojen, mareografihavainnoista lasketun Itämeren merenkorkeuden, Metsähovissa tehtyjen pohjavesimittausten, Suomen Ympäristökeskuksen tuottaman Suomen vesivarastomallin ja Climate Prediction Centerin globaalin vesimallin avulla. Lisäksi on käytetty GRACE-painovoimasatelliitin datoja. Greenin funktioiden avulla laskettua maanuoren korkeusvaihtelumallia on verrattu Metsähovin pysyvän GPS-aseman aikasarjaan. Metrologia ja laatu Geodeettinen laitos toimii lain (581/2000) perusteella pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona (KML). Laitos liittyi v kansainväliseen kansallisten mittanormaalien ja kalibrointi- ja mittaustodistusten vastavuoroiseen tunnustamissopimukseen (MRA, Mutual Recognition Arrangement) ja sai luottamuslauseen Euroopan metrologian laitosten yhteistyöorganisaation laatuforumissa (EUROMET QS-Forum). Toimintaa ohjaa laadunhallintajärjestelmä, joka täyttää ISO/IEC ja ISO standardien vaatimukset. Tätä varten KML-laadunhallintajärjestelmämme on kehitetty ISO standardin vaatimusten tasolle, jolla pyritään pysymään jatkossakin. Mittanormaalejamme ovat mm. kvartsimetrit, perusviivat, tarkkuustakymetrikalustot ym. elektroniset etäisyydenmittauslaitteistot (EDM), laserinterferometrit ja lattakomparaattorit. Huolehdimme näillä tehtyjen mittausten jäljitettävyydestä, ja tarjoamme korkealuokkaisia mittaus- ja kalibrointipalveluita monenlaisilla geodesian sovellusalueilla. Nummelan normaaliperusviivan syksyn 2005 interferenssimittausten laskenta saatettiin päätökseen. Tulokset olivat erinomaiset: Ne sopivat hyvin yhteen vuoden 1996 tulosten kanssa, ja mittausepävarmuus oli tavanomaisen pieni. Laskennan yhteydessä Tuorlan kvartsimetrivertausten ohjeisto täydennettiin entistä valmiimmaksi. Perusviivamittauksen tulokset koko laajuudessaan julkaistaan yhdessä vuodelle 2007 suunnitellun mittauksen tulosten kanssa. Japanin-yhteistyön jatko vaihtui japanilaisten esityksestä molempien osapuolten (GL, AIST) osallistumiseksi kansainväliseen vertailumittaukseen KRISSissä, Daejeonissa, Koreassa (Korea Research Institute of Standards and Sciencessa; Asia-Pacific Metrology Programme (APMP) Comparison for pilot study on calibration of EDM). Em. laitosten lisäksi neljäs osallistuja oli Taiwanin ITRI, ja mekometri- ja takymetrivertailujen jälkeen japanilaiset testasivat uutta femtosekuntitaajuuskampaetäisyysmittariaan osana samaa vertailumittausta. GL osallistui vertailuun siirtämällä mittakaavan Nummelasta TKK:n mekometrilla. Tulosten käsittely ja julkaisun valmistelu jatkuu. Japanilaiset ovat edelleen kiinnostuneita tulemaan uuden kojeensa kanssa myös Nummelaan. Metrologian tutkimus ja yhteistyö eri osapuolten kanssa takaa osaston ja koko laitoksen mittausten luotettavuuden ja korkean tason. Sitoutuminen ISO/IEC ja ISO standardeihin on edellytys toiminnan korkean tason säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Absoluuttipainovoiman mittausta on kuvattu edellä. Laitos on tehnyt sisäiseen auditoinnin laatinut vuosiraportin. Vertausmittaukset Hannoverin yliopiston absoluuttigravimetrin kanssa tehtiin Metsähovissa. On ylläpidetty kansallista mittanormaalia ja Metsähovin painovoiman peruspistettä. Vaaituslattojen kalibrointia on tehty sekä omien lattojen osalta että tilaustyönä ja digitaalivaaituskoneiden systeemikalibrointia on jatkettu lattakomparaattoritilaan rakennetulla laitteistolla. Järjestelmän kehitystyötä jatketaan mm. automatisoinnin parantamiseksi. Vuoden 2006 aikana tehtiin 40 lattakalibrointia ja 62 systeemikalibrointia yhteensä 8 eri tilaajalle pääasiassa ulkomaalaisille. Laitoksessa tutkittiin geodeettisen GPS:n käyttöä, käytettävyyttä, tarkkuutta ja laskentaa. Saatettiin loppuun staattisen GPS:n tarkkuustutkimuksen vektorilaskenta. Datan jatkokäsittely on valmis ja tiedotteen käsikirjoitus on tekeillä. Työtä laajennettiin vuodelle 2007 siten, että tutkitaan onko havaintovälillä vaikutusta tuloksiin. NASA:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti GL sai käyttöönsä JPLssä kehitetyn Gipsy-ohjelmiston, mutta sen asennusta ei saatu vielä valmiiksi v aikana. JPL:n lähettämä vastaanotin asennettiin Metsähoviin. RTK-tarkkuustutkimuksen havainnot viimeisteltiin julkaisukuntoon. Tulokset julkaistiin yhdessä VRS-tulosten kanssa. Hankkeet tuottavat käytännön tutkimustuloksia suomalaiselle maanmittausväelle. Mm. staattisen GPS:n tarkkuuden, havaintoajan ja vektorin pituuden välisestä yhteydestä ei ole aiemmin ollut tutkimustuloksia saatavilla. VRS-tutkimuksessa selvitettiin verkko-rtk-sovellusten tarkkuutta ja toimintaa. Hanke jatkui reaaliaikaisen VRS-mittauksen jälkeen jälkilaskentasovellusten tutkimisella. VRS-palvelu tarjoaa 9

10 jälkilaskentadataa joko tukiasema- tai virtuaalidatana ja sitä voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin, mm. kiintopistemittauksiin ja ilmakuvausten tai laserkeilausten tukiasemadatana. Kuitenkin etenkin virtuaalidatan laadusta ei ole tutkittua tietoa ja siksi sen tarkkuutta täytyy tutkia pitkällä aikavälillä sekä kattavalla alueella, jotta voidaan varmistua sen laadusta riittävällä todennäköisyydellä. VRStukiasemaverkon dataa voidaan mahdollisesti hyödyntää myös geodynamiikan tutkimuksessa mm. FinnRef-verkon lisänä maannousututkimuksessa. Tämä vaatii kuitenkin pitkän aikavälin seurantaa tukiasemaverkon stabiiliudesta. Vuonna 2006 laitos esitteli Photogrammetric Engineering and Remote Sensing lehdessä tulevaisuuden digitaali-ilmakuvausten testikenttäkalibroinnin prototyypin, jossa käytettiin Sjökullan 12 vuotta vanhan testikentän ominaisuuksia geometrian, erotuskyvyn ja radiometrian kalibroimiseksi. Tulevaisuudessa digitaaliset fotogrammetriset järjestelmät kalibroidaan seuraavasti: rakentamisen jälkeen ne kalibroidaan laboratoriossa ja testataan koetöiden avulla. Asennuksen jälkeen koko järjestelmä kalibroidaan, ja vuosittainen kalibrointi tapahtuu pysyvän testikentän avulla. Jokainen kuva itsekalibroidaan. Järjestelmän ominaisuuksia seurataan, ja jos ilmaantuu muutoksia, tehdään tarvittavat korjaukset. Ylläpidettiin Sjökullan fotogrammetrista testikenttää. Suoritettiin suuriresoluutioisen (1 km x 1 km alue) testikentän alueella kiintopisteiden uusintamittauksia GPS:llä Vuonna 2006 kehitettiin värillisten kohteiden (pressut) ja luonnonkohteiden käyttöä kuvien radiometrista kalibrointia ajatellen. Lukuisia eri tavoin maalattuja pressuja mitattiin. Tavalliset maalit osoittautuivat sellaisinaan toimimattomiksi. Lupaavin ratkaisu löydettiin hiekan ja maalin sekoituksesta, jolla saatiin aikaan karkea rypyläpinta ja siten isotrooppisin sironta. Työ tarvitsee vielä lisäkokeiluja. Vaihtoehtoinen ratkaisu on sametinkaltaisten kankaiden käyttö, mutta ne ovat hyvin alttiita kastumiselle. Perinteisessä ilmakuvakameroilla otetuista kuvista määritetään lähinnä kohteiden sijainnit. Uusissa digitaalikameroissa voidaan tutkia myös kuvattujen kohteiden kirkkaus- ja väriarvoja huomattavasti tarkemmin kuin filmiltä. Tarkka kuvan tulkinta edellyttää kuitenkin, että kamera on hyvin kalibroitu ja väritasapaino kunnossa, jotta kanavien kirkkauksia ja suhteita voidaan käyttää hyväksi. Muuttuvien valaistusolosuhteiden vuoksi kalibrointi ja määritykset pitää tehdä aina lentokohtaisesti, mieluiten kuvakohtaisesti. Sjökullassa testikenttä kuvattiin laajaformaattisilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla (Vexcel UltraCamD, Intergraph DMC ja Leica ADS40) kesinä 2004, 2005 ja Lisäksi kuvauksia on suoritettu keskiformaattisella Applanix DSS -järjestelmällä sekä Nikon D2X -kameralla. Kesän 2006 aikana on toteutettu kaksi kampanjaa Nikon D2X -kameralla sekä yksi kampanja UltraCamD:llä. Geometristä laatua on tutkittu määrittämällä kalibrointi testikentän avulla, tutkimalla pisteenmääritystarkkuutta tarkistuspisteillä sekä simulaatioiden avulla. Spatiaalista erotuskykyä on tutkittu määrittämällä erotuskyky viivatestikuvioista tai Siemens-tähdestä sekä MTF Siemens -tähdestä. Radiometristä laatua on tutkittu siirrettävän harmaakiilan avulla. Ilmakehän vaikutusten arvioimiseksi on hankittu MODO- ja MODTRAN4-ohjelmat. Kaikki tutkitut ilmakuvasensorit olivat radiometrialtaan lineaarisia ja dynamiikka-alue oli parhaimmillaan bittiä. Kertomusvuoden aikana on kehitetty kalibroinnissa käytettäviä materiaaleja, analysointiohjelmia ja kenttämittauksiin soveltuvaa goniometria. Laserkeilauksen intensiteettiarvojen kalibroimiseksi on kehitetty menetelmä, jossa käytetään hyväksi siirrettäviä harmaakiiloja. Useimpien valmistajien tuottama intensiteettiteho on verrannollinen vastaanotettuun tehoon. Tällöin mm. etäisyys (lentokorkeus ja keilauskulma) aiheuttaa intensiteettiarvoon vaihtelua. Kehitetyssä korjausmallisssa eri etäisyyksiltä tulevat kaiut kalibroitiin vertailuetäisyydelle, lisäksi huomioitiin lähetystehon muutokset ja ilmakehän läpäisevyys. Korjausmalliin lisättiin myös tummien kohteiden vakiokorjaus. Korjausta testattiin Optech ALTM laitteella korkeuksilta 200, 1000 ja 3000 m ja sen todettiin toimivan erittäin hyvin. Tutkimuksessa Korkeusmalli paikkatietoanalyysissä useana vuonna saadut tulokset käsiteltiin kootusti väitöskirjan yhteenveto-osiossa. Siinä kuvattiin työvaiheet korkeusmallien laadun määrittämiseksi ja laatutiedon käyttämiseksi paikkatietoanalyyseissä. Lukuisten käyttötarkoitusten ja sovellusmahdollisuuksien ansiosta digitaaliset korkeusmallit, eli maan pinnanmuotoja esittävät numeeriset mallit, ovat olleet tutkimuksen kohteena maantieteen ja maanmittaustieteiden aloilla vuosikymmeniä. Kun korkeusmallia käytetään maastoanalyysissä, esimerkiksi automaattisessa valumaaluerajauksessa tai tulvavaarakartoituksessa, mallissa olevat virheet kasautuvat analyysin tulokseen. Virheenkasautumisanalyysillä on suora vaikutus maastoanalyysiin perustuvaan päätöksentekoon, ja lisäksi sen avulla voidaan vaikuttaa epäsuorasti korkeusmallin luontiin tähtäävään tiedonkeruuseen sekä mallin tuottavien laskentamenetelmien käyttöön. Väitöskirjatutkimus esittää kolmivaiheisen 10

11 prosessin korkeusmallipohjaisten maastoanalyysien virheenkasautumisen tutkimiseksi. Työssä käytetyissä korkeusmalleissa maanpinnan korkeudet esitettiin m hilassa tyypillisen sovellusmittakaavan ollessa 1: : Prosessiin kuuluu menetelmiä korkeusmallien karkeiden virheiden visuaaliseen havaitsemiseen, virheen tilastolliseen kuvaamiseen ja virhemallin luontiin, analyyttiseen ja simulaatio-pohjaiseen virheenkasautumisanalyysiin sekä virheenkasautumisanalyysin tulosten tulkintaan. Virhemallin luonnissa käytettiin spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä. Kartoitusmenetelmät Laitoksella kehitetään automaattisia menetelmiä kaukokartoitusaineistojen tulkintaan sekä karttakohteiden ja kaukokartoitusaineistojen (-kuvien) väliseen muutostulkintaan. Tulkintamenetelmien osalta keskityttiin aluepohjaisiin ja tietämyspohjaisiin menetelmiin, joissa pyritään yhdistämään tietoa erilaisista kaukokartoitusaineistoista sekä olemassa olevista kartoista. Vuonna 2006 tutkimuksissa selvitettiin luokittelupuumenetelmän käyttöä sääntöpohjaisessa tulkinnassa sekä verrattiin rakennusten automaattisen tulkinnan tarkkuutta käytettäessä first pulse - ja last pulse -laserkeilainaineistoja. Lisäksi aloitettiin uusien laserkeilain- ja ilmakuva-aineistojen esikäsittely Espoonlahden koealueelta sekä kehitettiin luokittelutarkkuuden arviointia rakennusten tulkinnassa. Tietämyspohjaisissa tulkintamenetelmissä käytetään usein tulkintasääntöjä, jotka tulkitsija on laatinut asiantuntemuksensa perusteella. Hyvien tulkintasääntöjen kehittäminen on kuitenkin työlästä ja vaativaa. Tulkintaprosessi voisi nopeutua ja menetelmät tulla yleispätevämmiksi, jos sääntöjen laadinta tapahtuisi ainakin osittain automaattisesti. Tutkimuksessa jatkettiin vuonna 2005 aloitettua tutkimusta luokittelupuiden (classification and regression trees) soveltamisesta tulkintasääntöjen kehittämiseen ja luokitteluun. Luokittelupuumenetelmän avulla voidaan muodostaa puumainen luokitteluhierarkia ja säännöt automaattisesti opetusaineiston pohjalta ja käyttää tätä puurakennetta luokitteluun. Lähtötietoina menetelmälle voidaan antaa monenlaisia luokiteltavien kohteiden ominaisuuksia kuvaavia attribuutteja. Tutkimuksessa luokittelupuumenetelmää testattiin rakennusten tunnistamiseen laserkeilain- ja ilmakuva-aineistosta sekä maankäytön tulkintaan E-SAR-tutkakuvilta. Vapaasti saatavaa kirjallista aineistoa laserkeilauksesta on suomeksi niukasti. Sen vuoksi vuonna 2006 kirjoitettiin yleishyödyllinen teos Laserkeilaus lentävästä aluksesta, joka julkaistaan vuonna Osallistuttiin MMM:n korkeusmallityöryhmään ja työn viimeistelyyn sekä MML:n sisäiseen laserkeilauksen käyttöönottoprojektiin. MML-projektissa yritetään kansallisen laserkeilauskoetyön tekoa aina vuoden loppuun asti. Viron Maa-ametin henkilökunnalle järjestettiin viikon mittainen laserkeilauksen koulutuskurssi Geodeettisessa laitoksessa toukokuussa. Laserkeilaimella mitattujen kaikkien kaikujen (waveform) analysoinnin kehittäminen edistyi huomattavasti, kun 2006 elokuussa on toteutettu mittauskampanja Espoonlahden alueella TopEyen MK II -keilaimella. Waveform signaalien tulkintamenetelmien kehityksessä on päästy teoreettisesta kehitysvaiheesta testausvaiheeseen, jossa vanhan aineiston avulla kehitettyjen ideoiden käyttökelpoisuutta ja toimivuutta voidaan testata oikealla aineistolla. Keilauksen tuottama data poikkeaa formaatiltaan aiemmista aineistoista, aiemman kiinteän pituuden aaltomuotojen sijaan uudessa datassa aaltomuotojen pituus on vaihtuva kohteesta riippuen. Lisäksi uudessa datassa on intensiteettitietoa kahdella eri herkkyyskanavalla, mikä parantaa aineiston käyttökelpoisuutta. Laitoksen aikaisemmissa tutkimuksissa on kehitetty menetelmiä yksittäisten puiden kasvun määrittämiseen; vuonna 2006 pääpaino oli kehittää menetelmiä metsäkuvioilla puuston kasvun määrittämiseksi. Neljä menetelmää kehitettiin keskipituuden ja tilavuuskasvun määrittämiseen koealatasolla. Menetelmät olivat: 1) yksittäisiin puihin liittyvä erotusmenetelmä, 2) pintamallien erotusmenetelmä, 3) pituushistogrammien erotusmenetelmä ja 4) monen erotusmuuttujan regressiomenetelmä. Yksittäisiin puihin liittyvässä menetelmässä kasvu estimoidaan yksittäisten puiden pituuskasvun avulla käyttäen puu-puu-sovitusmenetelmää, josta GL:llä on patentti. Koealakohtainen kasvu saadaan määritettyä näistä tiedoista perinteisten metsäninventointikaavojen avulla. Kuvioittain tehtävässä kasvun estimoinnissa luodaan puiden latvoja vastaavat pintamallit (DSM), joiden erotuksena kasvu saadaan määritetyksi, kunhan ensin maanpinnan pintamallit on kalibroitu. Geodeettisen laitoksen koordinoiman, vuoden 2004 lopulla alkaneen EuroSDR:n ja ISPRS:n koetyön Tree Extraction tavoitteena on arvioida tiheän laserkeilausaineiston ja digitaalisten ilmakuvien käyttöön perustuvien automaattisten ja puoliautomaattisten metsänmallinnuksen menetelmien laatua, 11

12 tarkkuutta ja taloudellisuutta. Koetyöstä kiinnostuneilla oli mahdollisuus ladata käyttöönsä laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistot Espoonlahden kahdelta koealueelta. Kaikkiaan 12 eri laitosta tai yritystä palautti laatimansa puustomallit. Laitos tutkii maastossa käytettävän keilaavan laserin käyttökelpoisuutta kohteiden kolmiulotteiseen mittaukseen ja kartoitukseen. Vuoden 2006 tutkimuksiin ja koetöihin kuuluivat betonisen T-palkin geometrian sekä T-palkin ja I-palkin rasituskokeiden laserkeilaukset ja Finnforest-toimistotalon sisätilojen laserkeilaukset. Testikohteista laadittiin visualisointeja ja T-palkin rasituskokeesta määritettiin palkin muodonmuutoksia. Rakentamisen laatua tutkittiin 3D-mittausteknologian keinoin soveltaen laserkeilausta. Vuoden 2006 aikana laserkeilatut kohteet olivat puu-lasi-studio, T-palkin raudoitus, valettu T-palkki, T-palkin kuormituskoe, I-palkin kuormituskoe (TKK/TRT) sekä Finnforest Modular Officen sisä- ja ulkotilakeilaukset (Tapiola). Lsäksi keilattiin korjausrakentamiskohteena Porvoon tuomiokirkon sakastin kattorakenteet. 3D-etäisyyskameralle kehitettiin menetelmä rakentamisen työn laadun arviointiin, dokumentointiin ja rakenteiden muutosten seurantaan laserpohjaisilla etäisyysmittauksilla. Rakennus tai rakennuksen osa mitataan ainakin yhtenä ajanhetkenä laseretäisyyksiä tuottavalla laitteella. Lasermittausaineistosta lasketaan etäisyyskuva, matriisikuva, jonka kussakin alkiossa esitetään kohteeseen verrannollinen etäisyys lasermittalaitteen tai katselupisteen nollapisteestä mitattuna. Etäisyyskuvan avulla tunnistetaan laatupoikkeama tai -virhe rakennuksessa tai käytetään sellaisenaan työn dokumentointiin tai etäisyyskuvan avulla rajataan kiinnostava alue tarkempaa laadunmääritystä varten. Sokeiden itsenäistä liikkumista varten kehitettiin sovellusta, joka havainnoi liikuntaesteet. Nykyisellään sovellus ei ole kovin tarkka, ja mm. seinien luokittelussa on vielä paljon parannettavaa. Toteutettu ohjelma kuitenkin osoittaa, että sovellus on toteutettavissa tutkimuksen kohteena olleella laitteella. Syvällisempi menetelmäkehitys sekä käyttöliittymän toteuttaminen saattaisivat johtaa käyttökelpoiseen sovellukseen. Kohteiden sähkömagneettiset ominaisuudet Viimevuosina tapahtunut kehitys CCD-teknologiassa on vihdoin mahdollistanut myös digitaalisten ilmakuvakameroiden valmistamisen. Tämä uusi tekniikka mahdollistaa myös kuvien automaattisen prosessoinnin. Uusien tehokkaiden datan käsittelytapojen kehittäminen kuitenkin vaatii huomattavaa panostusta kaukokartoituskohteiden valonsironnan perustutkimukseen. Tämän vuoksi Geodeettisella laitoksella on kehitetty goniospektrometri FiGIFiGo (Finnish Geodetic Institute Field Goniospectrometer), jolla voidaan mitata pienten kaukokartoituskohteiden reflektanssi monisuuntaisesti. Mitattaviksi kohteiksi käyvät esimerkiksi metsän aluskasvillisuus tai asfaltti. FiGIFiGo on helppokäyttöinen ja kannettava laite, jonka operoimiseen tarvitaan kaksi ihmistä. Se voidaan koota 15 minuutissa käyttövalmiiksi, jonka jälkeen yhden kohteen sirontaominaisuuksien mittaamiseen kuluu minuuttia käytetystä tarkkuudesta riippuen. FiGIFiGo:lla voidaan tehdä mittauksia tehokkaasti välillä nm sekä ulkona auringonvalolla että sisällä 1000 W laboratoriolampun kanssa. Laitoksen laserlaboratorio kehittyi ja laajeni vuonna 2006 siten, että siellä saatiin tehdyksi testi- ja kalibrointimittauksia erilaisilla uudentyyppisillä laitteilla ja menetelmillä. Erityisesti kehitettiin laitteistoa joustavaksi siten, että on mahdollista tehdä tarkasti ja kontrolloidusti uusien menetelmien demonstroimista ja testausta ja samalla tuottaa fysikaalisesti luotettavia tuloksia. Vuoden aikana kehitettiin ns. valkoisen (superkontinuumi) laserin avulla tehtävää spektroskopiamittausmenetelmää, jonka avulla saatuja ensimmäisiä tuloksia sovelletaan mm. laserintensiteetin kalibrointiin. Paikkatietojen prosesointi ja hallinta Vuosina ( ) tutkittiin paikkatietojen verkkopalvelustandardeja tukevien Open Source (OS)- implementointien tilaa ja soveltuvuutta operatiivisten tietopalvelujen toteuttamiseen. Työhön pohjautuen on mm. pystytetty pilottiprojektin WMS-palveluja integroiva visualisointipalvelu ja toteutettu palvelun demonstrointiin soveltuvia asiakasohjelmia. Tietomallimuunnoksiin liittyen laadittiin käsitteellinen malli Geography Markup Language (GML) -koodattujen paikkatietojen skeemamuunnoksesta ja kehitettiin mekanismia, jolla muunnosta voidaan parametroida. Projektissa tehtyjen testien pohjalta on todettu, että avoimen lähdekoodin sovelluksien käyttöönotolla pystytään perehtymään kustannustehokkaasti OGC:n standardeihin ja niiden mahdollisuuksiin. Avoimen 12

13 lähdekoodin sovellusten on todettu noudattavan spesifikaatioita kiitettävästi, ja spesifikaatioiden implementaatioaste on yleisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla. Tutkimuksen Ontologiat ja semanttiset verkot parantamaan paikkatietojen yhteiskäyttöisyyttä ( ) tavoitteena oli parantaa ontologiapohjaisten menetetelmien avulla paikkatietojen käytettävyyttä ja paikkatietojen käyttöön liittyvien prosessien yhteiskäyttöisyyttä. Vuoden 2006 tavoitteena oli kehittää ontologioiden käsittelyn menetelmiä erityisesti paikkatiedolle sopiviksi, selvittää koetyön avulla ontologiapohjaisten menetelmien ongelmakohdat paikkatietojen yhteiskäytössä, saattaa koetyö valmiiksi ja tehdä johtopäätökset yhteentoimivuuden paranemisesta. Tuloksilla on merkitystä erityisesti selvitettäessä automaattisten skeemamuunnosten mahdollisuutta, joille olisi tarvetta paikkatietojen yhteiskäytössä. Laitoksessa laadittiin JHS-tekstiluonnokset paikkatietojen mallintamiseen ja paikkatietopalveluihin liittyen. Luonnokset pohjautuvat lähinnä seuraaviin kansainvälisiin standardeihin: ISO 19109:2005 Rules for Application Schema, ISO/DIS Geography Markup Language (GML), ISO 19128:2005 Web map server interface, OGC Web Feature Service (WFS), OGC Filter Encoding ja OGC Web Coverage Service (WCS). Lisäksi tehtiin rajapintojen implementointia testaava koetyö. Vuonna 2006 projektissa on jatkettu JHS-dokumenttien Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten ja Paikkatietojen sisältöpalvelut viimeistelyä. Mallintamista koskeva JHS dokumentti koostuu aihepiiriä yleiseltä kannalta käsittelevästä päätekstistä ja neljästä teknisestä liitteestä. Työ mallinnukseen liittyvän suosituksen parissa saatiin päätökseen ja luonnosteksti julkaistiin JHS-lausuntokierrosta varten JUHTAn palvelimella Paikkatietojen sisältöpalvelut dokumenttiin lisättiin Web Map Service (WMS) palvelua ja Web Coverage Service (WCS) palvelua käsittelevät osuudet. Luonnoksesta valmistui näin ensimmäinen kattava versio ja se viedään JHSkäsittelyyn vuoden 2007 puolella. Valmistuneet JHS-dokumentit edistävät Kansallisen paikkatietostrategian toimeenpanoa muodostaen suosituspohjan, jonka avulla paikkatietojen mallintamista ja sisältöpalveluja voidaan yhdenmukaistaa. Tutkimuksessa Kansallisen paikkatiedon infrastruktuurin kehittäminen (2005-) on osallistuttu PATINE:n työhön, erityisesti johtamalla sen tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaostoa. Tavoitteet on määritelty erikseen PATINEn suunnitelmissa. Lisäksi on toteutettu hanketta Kansainvälisen paikkatiedon infrastruktuurin kehittäminen (2004-) on osallistuttu EuroGeographicsn Distributed Services Architecture asiantuntijaryhmän toimintaan (puheenjohtajuus ja sihteeristö) sekä INSPIREn (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Core Drafting Team for Network Services toimintaan. Hanke edistää merkittävästi osallistuvien organisaatioiden valmiuksia Kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE prosessin edellyttämien paikkatietopalvelujen toteuttamiseen. Vaikuttavuus on kaksisuuntainen: toisaalta oma osaamisemme vaikuttaa kansainvälisten paikkatiedon infrastruktuurien luomiseen, toisaalta yhteistyön kautta vahvistamme omia valmiuksiamme Suomessa INSPIRE direktiivin toimeenpanoon. Paikkatietojen visualisointi ja kartografia Tutkimuksessa Vuorovaikutteisten karttasovellusten kehittäminen ja käytettävyys ( ) on kehitetty vuorovaikutteisten karttasovellusten käytettävyyden testaamisen menetelmiä ja niiden teoriaa. Työhön on kuulunut tutkimus käytettävyysmetodien hyödyntämisestä suomalaisissa paikkatietoalan yrityksissä. Vastausta tutkimuskysymykseen haettiin järjestämällä haastattelut seitsemän suomalaisen paikkatietoalan yrityksen edustajan kanssa. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin mittava webbikarttojen käytettävyystutkimus. Tutkimuksessa arvioitiin olemassa olevia webbikarttasovelluksia käytettavyystestien ja asiantuntija-arvioiden avulla. Tutkimusta on toteutettu lähtien yhteistyössä Glasgown yliopiston Tietotekniikan osaston Human Computer Interaction työryhmän kanssa. Tutkimusta adaptiivisten karttojen automaattisen generoinnin menetelmien osalta on jatkettu. Tietämyspohjaista menetelmää on sovellettu mobiilissa karttapalvelussa. tutkimuksessa on lisäksi valmisteltu Nuuksion testiympäristön toteutusta seuraavan sukupolven paikkatietosovellusten testaamiseksi. Työssä on tutkittu läsnä-älyn, ja adaptiivisten mobiilikarttojen hyödyntämismahdollisuutta ja määritelty testiympäristön käyttäjä- ja teknisiä vaatimuksia, joita esiteltiin Geodeettisen laitoksen Tieteellisen toimikunnan kokouksessa. 13

14 Nuuksion testiympäristö -projektiosuudessa työ on keskittynyt keväällä 2006 mitatun laserkeilainaineiston käsittelyyn. Tavoitteena oli luoda alueelta mahdollisimman tarkka ja täydellinen korkeusmalli. Aineiston esikäsittelyssä eri lentolinjoilta mitatut pistejoukot sovitettiin toisiinsa, aineisto luokiteltiin ja luokitustuloksen visuaalinen tarkistus aloitettiin. Maanpintapisteistä muodostettiin alueen hilamuotoinen korkeusmalli, jossa hilakoko on 1 m * 1m ja korkeustarkkuus desimetriluokkaa. Koordinaatistona käytetään uutta ETRS-TM35FIN järjestelmää. Nuuksion alueelta hankittiin Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineisto, joka yhdistettiin korkeusmalliin. Korkeusmallin lisäksi myös rakennuksista on luotu 3D malleja (Nuuksion sekä Nummen koelueilta) ja kuvattu näitä erilaisilla hybridikartoilla. Myös Google Earthin toimivuutta visualisointialustana on tutkittu. Jatkossa on tarkoitus kehittää 3D visualisointia erityisesti mobiililaitteisiin. Tutkimuksen Paikkatietoinfrastuktuurin verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalveluiden pilottihanke ( ) tavoitteena on edistää ja tukea Paikkatietostrategian mukaisten peruspalvelujen (karttapalvelu/paikkatiedon aineistopalvelu) syntymistä muutaman keskeisen paikkatietoaineistoja ylläpitävän organisaation osalta. Hankkeessa pyritään löytämään yhteiset säännöt, joiden mukaisesti aineistotuottajat pystyttävät verkkopohjaiset kartta- ja aineistopalvelunsa. Hankkeessa laaditaan ohjeistusta mm. Web Map Service (WMS) ja Web Feature Service (WFS) palvelurajapintojen implementoinnille Suomessa. Osallistuvia organisaatioita tuetaan palveluiden pystyttämisessä järjestämällä koulutusta ja teknistä neuvontaa. Ensimmäisen projektivuoden aikana hankkeessa toteutettiin WMS-palvelupilotti, jonka puitteissa kukin hankkeeseen osallistuva aineistotoimittaja pystytti oman palvelunsa valitun koealueen osalta. Geodeettinen laitos vastasi palvelupilotin integroivan katselupalvelun toteutuksesta. Osallistuvien organisaatioiden tuottamat karttapalvelut konfiguroitiin integroivan palvelun kautta saavutettaviksi ja kaikki pilotin piiriin tuodut aineistot näkyvät siten tämän palvelun sisältöteemoina. Integroiva palvelu myös huolehtii tarvittavien koordinaatistomuunnosten suorittamisesta. Projektin Web-sivustolle tuotettiin runsaasti ohjeistavaa materiaalia WMS-rajapintaan liittyen. Projektisivuston OS implementaatioita käsittelevä osuus toimii valmiina asennus- ja konfigurointiohjeena niille organisaatioille, jotka haluavat rakentaa karttapalvelunsa tunnetuimpien vapaan lähdekoodin palvelintoteutusten varaan. Tutkimuksessa Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos ja Lounaispaikka ovat testanneet ja kehittäneet jo olemassa ollutta WMS palveluaan. Uusi WMS-palvelu on projektin myötä pystytetty Merentutkimuslaitokseen, Merenkulkulaitokseen, Geologian tutkimuskeskukseen ja Espoon kaupungille. Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö Euroopan Avaruusjärjestön rahoituksella on yhdessä koti- ja ulkomaisen teollisuuden kanssa kehitetty EGNOS-pseudoliittijärjestelmää. Järjestelmä koostuu MCS-palvelimesta (Master Control Server). EGNOS-datapalvelimesta, EGNOS-pseudoliiteista, käyttäjän vastaanottimesta ja tätä käyttävästä pääteohjelmistosta. Geodeettinen laitos on kehittänyt projektissa käyttäjän vastaanottimen ja päätelaiteohjelmiston. EGNOS-pseudoliitti lähettää SBAS (Satellite Based Augmentation System) yhteensopivaa signaalia, joka sisältää pseudoliitin paikkatiedot, laajan alueen korjaukset ja luotettavuusinformaation. EGNOS-pseudoliitti toimii siis kuten EGNOS GEO-satelliitti. Järjestelmä tarjoaa EGNOS-korjausinformaation lähettämisen lisäksi myös ylimääräisen pseudoetäisyyden mittauksen paikantamiseen. Galileo Joint Undertaking:in rahoittamana Geodeettinen laitos sekä eräät ulkomaiset tutkimuslaitokset, kehittävät EGNOS-signaaliin perustuvaa GPS-datan ja simuloidun Galileo-datan SBAS-palvelun prototyyppiä. Projektiin kuuluu SBAS-viestien luonti sekä GPS:lle että Galileolle; simulaattori arvioi Galileon SBAS-parametrit ja mittaukset. Apusignaali lähetetään langattoman internetin välityksellä. Ionosfäärikorjaus arvioidaan reaaliaikaisesti prosessissa. Taskutietokoneessa toimivalla päätelaiteohjelmistolla voidaan seurata usean järjestelmän SBAS-palvelua. 14

15 Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet hieman vuosittain ja toiminnan kannalta suurimmat osaamisalueet ovat koordinaatistot, metrologia ja laatu, kartoitusmenetelmät, paikkatietojen prosessointi ja hallinta sekä navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina (eur) Osaamisalue 2006 htv 2005 htv 2004 htv 1. Koordinaatistot , , , Painovoima , , , Maankuoren liikkeet , , , Metrologia ja laatu ,41 4, , , Kartoitusmenetelmät ,5 12, ,19 11, ,42 6,5 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta , ,44 7, ,56 7,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartografinen kommunikointi ,01 2, , , Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö , ,26 4, , Sähkömagneettinen säteily 93820, ,48 1, , Kirjasto- ja informaatiopalvelut 99395, , , Hallintopalvelut ,88 6, , ,27 8 Yhteensä ,32 55, ,85 57, ,77 55 Kartoitusmenetelmien kehittämiseen on käytetty eniten voimavaroja, mikä johtuu siitä, että lentokoneesta tapahtuvaa laserkeilaimella tehtävää kartoitusta on tutkittu runsaasti. Koordinaattijärjestelmiin on edelleen käytetty runsaasti varoja, koska uuden korkeusjärjestelmän valmistelu on sitä edellyttänyt. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina (eur) Osasto tai yksikkö 2006 htv 2005 htv 2004 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,34 19, ,93 19, ,57 18,97 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,54 7, ,73 9, ,24 9,58 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto ,76 15, ,41 15, ,94 14,61 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,68 5, ,78 4, ,02 4,00 Kanslia 5,57 7,20 6,70 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 1,00 1,00 1,00 Yhteensä ,32 55, ,85 57, ,77 55,00 Geoinformatiikan ja kartografian osaston toiminnan määrä on laskenut edellisistä vuosista lähinnä siksi, että kansallisen paikkatietostrategian toteuttaminen on vienyt voimavaroja siinä määrin, ettei mahdollisuuksia ole nopeasti ollut uusien henkilöiden palkkaamiseen tilapäisesti tai pysyvästi poislähteneiden tilalle. 15

16 Laitoksen kustannusrakenne on esitetty taulukossa Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,85 Henkilöstökulut , , , , ,46 Vuokrat , , , , ,61 Palvelujen ostot , , , , ,30 Muut kulut , , , , ,15 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0, ,92 0,00 0,00 - korot , , , , ,71 -poistot , , , , ,00 yhteensä , , , , ,08 Henkilökulujen pieneneminen aiheutui siitä, että henkilökuntaa ei saatu nopeasti palkatuksi laitoksesta tilapäisesti tai pysyvästi poislähteneiden tilalle. Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli vuonna 2006 sekä vuoden 2005 määrää että vuoden 2006 tulostavoitteita suurempi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä tulostavoite yhteensä maksullinen toiminta yhteisrahoitteinen toiminta Toiminnan tuottavuus Loppusuoritteet ja suoriteryhmät 2005 Osuus (%) 2006 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 54,1 59,5 82,15 70,40 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, kpl 6,85 32,7 18,28 15,90 Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 5230,2 7, ,70 Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on työaikaosuuksien perusteella. Vuoden 2006 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu tarkempaa jaottelua käyttäen kuin vuotta 2005 koskevassa koelaskennassa. Mukana ovat nyt myös esim. pidetyt esitelmät. 16

17 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin eurolla. Kustannusvastaavuus oli 106,54 % Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2006 VUOSI 2006 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , , ,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ , , , , ,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,35 389,47 486, ,28 - henkilöstökustannukset , , , ,72 - vuokrat 1 911,46 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot , ,26 879, ,33 - muut erilliskustannukset , , , ,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , ,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , , ,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , , ,53 - poistot , , , ,88 - korot 1 800, , , ,84 - muut yhteiskustannukset , , , ,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , , ,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , ,17 YLIJÄÄMÄ , , , ,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

18 Maksullisen 2004Maksullisen 2003 Maksullisen toiminnan toiminnan toiminnan tunnuslukuja TP TP tunnuslukuja TPtunnuslukuja TP Tuotot, Tuotot, Tuotot, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, Käyttöjäämä, 73680Käyttöjäämä, % tuotoista 30,44 20,99 - % tuotoista 46,05- % tuotoista 44,77 Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksist 66746a, Yli/Alijäämä, Ylijäämä, 6934Ylijäämä, % tuotoista 6,54-2,93- % tuotoista 4,33 - % tuotoista 6, Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2006 Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus , ,77 - EU:lta saatu rahoitus , ,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4715, ,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä , ,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 48118, ,25 - henkilöstökustannukset , ,47 - vuokrat 1532,00 0,00 - palvelujen ostot 67255, ,88 - muut erilliskustannukset 54492, ,07 = erilliskustannukset yhteensä , ,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 88215, ,46 - poistot 63309, ,40 - muut yhteiskustannukset , ,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä , ,21 = kokonaiskustannukset yhteensä , ,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset , ,34 Kustannusvastaavuus % 47,69 45,45 18

19 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tulossopimuksessa esitetty 27 esitarkastettujen ja kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä saavutettiin. Kehitettyjen tutkimuslaitteiden ja menetelmien määrä 16 ylitti merkittävästi tulossopimuksessa mainitun 2. Patenttien määrä 2 ylitti tulossopimuksessa mainitun 1. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat (kohdassa muut julkaisut)* Yhteensä *Sisältyy muut kokousjulkaisut lukuun Lehden kirjan toimittaminen Geodesia 2 kpl Opetus- ja luennointitoiminta. * Luentojen aihe Luentopaikka Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Geodesia TKK ja Helsingin yliopisto, EVTEK Geoinformatiikka TKK, Helsingin yliopisto ja DIPOLI Kaukokartoitus Helsingin yliopisto Navigointi paikannus ja TKK, TTY *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuuria oppilaitoksessa Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi Tähtitiede Laaditut ohjeet ja suositukset 1 alitti tulossopimuksessa mainitun 2 kpl. Asiantuntijatehtävien määrä 61 ylitti tulossopimuksessa mainitun 6. Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä oli 124, mikä alitti tulossopimuksessa mainitun 165. Tämä johtui muiden kuin vaaituslattojen kalibroinnin sekä painovoimamittausten määrän vähenemisestä. 19

20 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Vuonna 2006 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. Vuosi saatu/haettu (%) Hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrä/tehdyt hakemukset 0,65 on poikkeuksellisen hyvä ja ylittää merkittävästi tulossopimuksen arvion 0,25. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kokonaisrahoituksesta oli 30,5 % ylittää tulossopimuksen tavoitteen 21 %. 1.5 Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteena on edelleen nostaa henkilökunnasta koulutustasoa sekä jatkotutkintojen että järjestettävän koulutuksen avulla. Henkilöstön lukumäärä ja sen muutos-% edellisestä vuodesta Vuosi Henkilöstö lkm/muutos-% 55/-12,7 63/13 56/21 Henkilötyövuodet Vuosi Henkilötyövuosi/muutos -% 55/-3,6 57/4 55/2 Henkilökunnan palvelusaika laitoksella Vuosi Yli 25 v v v v v v v alle 1 v (v sis. harjoittelijat/kesäapulaiset)

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Organisaatio 3 2. Tuloksellisuuden kuvaus 6 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 7 2.2

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 15.3.2010 Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 5 1.3.2

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...7 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...9 2.2

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet 2 1.2 Päämäärä ja tehtävät 2 1.3 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Contents

Sisällysluettelo. Contents Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen kartoitusalan tutkimuslaitos. Sen tehtävänä on huolehtia Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta

Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta Maanmittaus 83:2 (2008) 5 Maanmittaus 83:2 (2008) Saapunut 4.3.2008 ja tarkistettuna 16.5.2008 Hyväksytty 26.6.2008 Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta Pasi Häkli, Hannu Koivula ja

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 3 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Hannu Koivula Hannu.koivula@fgi.fi Geodesian teemapäivä 10.9.2014 Tieteiden talo Esityksen sisältö 1. Geodeettinen laitos 2. Mikä on FinnRef? 3. Miksi FinnRef on rakennettu?

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, koordinaatisto on sen realisaatio maastossa ja karttaprojektio tämän esitysmuoto kaksiulotteisella kartalla

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö

Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö SANASTOKESKUS 40 VUOTTA Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö Antti Rainio Navinova Oy Paikkatieto termi 30 vuotta Paikkatieto termi tarjottiin käyttöön vuonna 1984 LIS työryhmä Paikkatietojen yhteiskäyttö,

Lisätiedot

Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen).

Kuva 1. Suprajohtava gravimetri GWR T020 Metsähovin painovoimalaboratoriossa (kuva H.Virtanen). Suprajohtavan gravimetrin käytöstä geofysiikassa H. Virtanen Geodeettinen laitos, heikki.virtanen@fgi.fi Abstract The superconducting or cryogenic gravimeter (SG) is based on the levitation of a superconducting

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä Pasi Häkli Geodeettinen laitos Geodesian teemapäivä, Tieteiden talo, 10.9.2014 Taustaa Kiintopistemittaukset on perinteisesti tehty

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2003 ANNUAL REPORT 2003

VUOSIKERTOMUS 2003 ANNUAL REPORT 2003 TINEN VUOSIKERTOMUS 2003 LAITOS GEODEETTINEN LAITOS GEODETISKA INSTITUTET ANNUAL REPORT 2003 KA INSTITUTET Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Paikkatietojen käytön tulevaisuus -

Paikkatietojen käytön tulevaisuus - Paikkatietojen käytön tulevaisuus - Näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus Juha Oksanen, tutkimuspäällikkö Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos Geoinformatiikan tutkimuspäivät

Lisätiedot