GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus.50 2

3 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kehittämisen päälinjat Vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitos osallistui aktiivisesti kansallisen sekä maa- ja metsätalousministeriön paikkatietostrategian luomiseen ja eurooppalaisen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän kehittämiseen. Kansallisen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän ylläpitämiseksi laitos mittasi uudelleen EUREF-FIN kiintopisteet. Laitos sai valmiiksi uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän. Tämän järjestelmän käyttöä koskeva Julkisen Hallinnon Suositus saadaan valmiiksi vuonna 2007, jolloin korkeusjärjestelmä myös virallisesti julkistetaan. Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla samoin kuin yhteistyö Itämereen rajoittuvien valtioiden kanssa geodeettisissa mittauksissa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suotuisasti. Laitoksen ulkopuolelta saamien tulojen kasvu on ollut ripeää, samalla kun kustannukset ovat kasvaneet perin maltillisesti. Tämän kehityksen seurauksena laitoksen toiminta on kehittynyt suotuisasti niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka on asetettu vuodelle Kuitenkin on huomattava, että vain budjettirahoituksen avulla voidaan tehdä ne merkittävät tutkimuslaiteinvestoinnit, joita tullaan tarvitsemaan vuosina Toiminnan kulut olivat vuonna 2006 yhteensä 4,279 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 1,85 %. Ulkopuolelta saatu (mukaan lukien sekä maksullinen että yhteisrahoitteinen) rahoitus kasvoi vuodesta ,6 % olleen kaikkiaan M, mikä on 30,6 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta ovat olleet kuluneina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Suoritteiden, eli tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijatehtävien, tulee tulevina vuosina kuitenkin lisääntymään, sillä laitoksen tutkimustoiminta on laajentunut ja tulokset tästä tullaan saamaan lähivuosina. Vaikka kilpailu ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta kiristyy jatkuvasti, onnistui laitos vuonna 2006 hyvin tutkimushakemuksissaan, mikä osoittaa laitoksen tekemien hakemusten korkeaa laatua. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Koulutustaso tullaan pitämään tulevinakin vuosina korkealla, jotta laitos selviytyy kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Merkittävänä ongelmana on kuitenkin pätevien henkilöiden saanti ja on nähtävissä, että tämän vuoksi laitoksen henkilökunta on tulevina vuosina nykyistä kansainvälisempää. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee lisäämään lähivuosina laitoksella työskentelevien ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrää. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla elinkeinoelämässä hallinnossa ja työmarkkinoilla edelleen muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja keskittymistä tapahtuu edelleen. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä ja siitä on tulossa laitoksen toimintaa merkittävästi rajoittava tekijä, ellei valtiovalta kehitä palkkaustaan ja työsuhde-ehtojaan. Voidakseen taata maallemme korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta kehitetään osana eurooppalaista tutkimusverkkoa ja tutkimusaluetta, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi. Tämän lisäksi on alettava kehittämään laitoksen toimintaa globaalissa tutkimuksen ja tuotekehityksen kentässä. 3

4 1.2 Vaikuttavuus Kansallisen paikkatietostrategian toteuttaminen. Geodeettinen laitos on tukenut kansallisen paikkatietostrategian toteuttamista osallistumalla paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön erityisesti johtamalla Tietopalvelu ja yhteiskäyttöjaostoa, jossa työssä on demonstroitu hajautettua paikkatietoarkkitehtuuria ja -infrastruktuuria sekä sen sovellutusmahdollisuuksia. Lisäksi laitoksen osalta on saatu valmiiksi Julkisen Hallinnon Suositus. Suomen valtakunnallisen koodinaattijärjestelmän EUREF-FIN ylläpitämiseksi ja maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi mitattiin kaikkiaan 100 pistettä. Tulosten avulla selvitetään kiintopisteverkon vakaus ja arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Laitos sai valmiiksi uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N2000 perusteiltaan ja määritti Suomeen uudet maannousuluvut ja yli 6000 ensimmäisen luokan korkeuspisteen uuden korkeuden. Julkisen hallinnon suositus uudesta valtakunnallisesta korkeusjärjestelmästä valmistuu vuonna 2007, kun on saatu lasketuksi myös II-luokan kiintopisteiden korkeudet. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. 4

5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Laitoksen toiminta raportoidaan osaamisalueittain sekä suoritettujen töiden että kustannusten osalta. Koordinaattijärjestelmät Suomen uuteen koordinaattijärjestelmään EUREF-FIN siirtyminen on koko valtakunnan kattava vuosia jatkuva prosessi, vaikka järjestelmä sinänsä saatiin valmiiksi jo vuonna Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteinen työryhmä on määritellyt minkälaisia muunnoskaavoja tulisi käyttää vanhasta koordinaattijärjestelmästä uuteen siirryttäessä ja tutkii kuinka muunnokset voidaan toteuttaa erilaisissa tiedonhallintaohjelmissa. Eräs työryhmän keskeisimpiä tehtäviä on tehdä esitykset käytettävistä standardeista sekä niistä tiedottaminen käyttäjille (mm. julkishallinnon suositukset 153 ja 154). Maanmittausalan konsultit, yritykset ja kunnat tarvitsevat yksityiskohtaista neuvontaa siitä, kuinka vanhat koordinaattijärjestelmät voidaan liittää EUREF-järjestelmään ja kuinka näiden väliset muunnokset voidaan on tehtävä. Geodeettisen laitoksen kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut kertomusvuonna mainittavaa toimintaa. Vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Resurssien vähäisyyden takia pisteselostusten julkaisun laatiminen on ollut hidasta. Pysyvän GPS-verkon havainnot luovat yhteyden kansainvälisiin geodeettisiin järjestelmiin ja rungon valtakunnalliselle EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmälle. Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on Euroopan laajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef:n tuottamat pitkät luotettavat aikasarjat mahdollistavat maankuoren liikkeiden, kuten maankohoamisen, tutkimisen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. Geodesian ja geodynamiikan osasto on vastuussa fyysisestä asemasta ja sen stabiiliudesta sekä datan laadusta. Datansiirtovastuu on Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Suomen uuden korkeusjärjestelmän N2000 luontiin liittyen osallistuttiin yhteispohjoismaiseen Itämeren ympäri ulottuvan vaaitusverkon tasoitukseen, jonka kautta laskettiin maannousuluvut Fennoskandian alueelle. Suomen kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot käsiteltiin ja kansallinen tasoitus suoritettiin käyttäen Metsähovin kiintopisteelle SF348 geopotentiaaliarvoa m 2 s 2. Lähtöarvo on saatu Itämeren maiden vaaitusverkkojen yhteistasoituksesta.. Yhteensopivuus Ruotsin uuden järjestelmän kanssa on hyvä, ero maiden rajalla on alle 2 mm. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa valmisteltiin uuden järjestelmän käytännön realisaatiota. Järjestelmän julkistaminen tapahtuu v Tähän liittyy myös useiden laitosten (GL, MML, Merentutkimuslaitos, Merenkulkulaitos) yhteinen tiedotuskampanja. Jatkettiin yhteistyötä Venäjän karttalaitoksen kanssa, jotta Suomen uusi korkeusjärjestelmä saadaan sidotuksi Venäjän korkeusjärjestelmään. EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS-satelliiteilla mitattujen vaaituspisteiden verkkoa yhtenäisen eurooppalaisen korkeusjärjestelmän kehittämiseksi. Geodeettinen laitos on käsitellyt vuonna 2005 rekognosoitujen ja mitattujen pisteiden (yhteensä 31 kpl) datat. Projekti liittyy eurooppalaisen paikannussatelliitteihin perustuvan korkeusjärjestelmän luontiin ja uuteen eurooppalaiseen tarkkuusgeoidiin. Projektin tuloksena Suomen tarkkavaaitusverkko liittyy myös eurooppalaiseen satelliittipohjaiseen korkeusverkkoon. Samalla syntyi myös koko maan kattava tarkka pisteistö, jonka avulla luodaan uuteen korkeusjärjestelmään liittyvä kansallinen tarkka geoidimalli. 5

6 Metsähovin tutkimusasemasta on vuosien kuluessa muodostunut merkittävä osa Geodeettisen laitoksen toimintaa. Asemalla tehtävät mittaukset palvelevat sekä laitoksen omaa tutkimusta että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Laitteistonsa puolesta se on eräs monipuolisimmista asemista maailmassa. Metsähovin tuottamaa havaintoaineistoa käytetään mm. globaalien koordinaatistojen ylläpidossa, satelliittien ratalaskuissa ja geodynamiikan tutkimuksessa. Metsähovissa on myös Suomen painovoiman peruspiste ja uuden N2000 korkeusjärjestelmän peruspiste. Metsähoviin on sijoitettu seuraavat tutkimuslaitteet: satelliittilaser, geodeettinen VLBI-laitteisto, GPS- ja GLONASS-vastaanottimet, DORIS-maa-asema ja suprajohtava gravimetri. Helsingin Yliopiston Seismologian laitos asensi asemalle v seismometrin, joka toimii samassa huoneessa suprajohtavan gravimetrin kanssa. Metsähovissa on myös ISO-standardin mukaisesti rakennettu vaaituksen testikenttä. Tutkimusaseman lähellä, Kylmälässä, on fotogrammetrinen testikenttä, jota on käytetty vuodesta 1995 lähtien fotogrammetristen testausmenetelmien kehittämiseen ja kuvausjärjestelmien laadunvalvontaan. Metsähovin mittauslaitteilla mitattujen tietojen avulla osallistutaan seuraavien tieteellisten havaintoverkkojen tai tietopankkien toimintaan: IGS: International GNSS Service, IAG:n (International Association of Geodesy, Kansainvälinen geodeettinen assosiaatio) alainen maailmanlaajuinen palvelu, jonka yli 200 aseman datoja käytetään mm. GPS-satelliittien tarkkojen ratojen laskemiseen, ITRFkoordinaatiston ylläpitoon, geodynamiikan tutkimukseen yms., EPN: EUREF permanent GNSS-network, Euroopanlaajuinen pysyvien GNSS-asemien verkko, eurooppalaisen koordinaattijärjestelmä perusta, DORIS: Doppler Orbitography by Radiopositioning Integrated on Satellite, ranskan avaruushallinnon (CNES) ja geoinformatiikan laitoksen (IGN) maailmanlaajuinen havaintojärjestelmä ja havaintoverkko, ILRS: International Laser Ranging Service, joka on IAG:n alainen satelliittilaserasemien havaintoverkko, IVS: International VLBI Service, joka on IAG:n alainen VLBI-asemien havaintoverkko, GGP: Global Geodynamics Project, suprajohtavien gravimetriasemien verkko, sekä Information System and Data Center, ICET: International Center for Earth Tides (ICET), joka kerää kansainvälisesti suprajohtavien gravimetrien dataa. Painovoima Painovoimasatelliittimissiot CHAMP ja GRACE tuovat jatkuvasti uusia globaalisia geopotentiaalimalleja. Projektissa seurataan satelliittimissioiden datan tuotantoa ja tutkitaan staattisien painovoimakenttämallien tarkkuutta Pohjoismaiden alueella. Lisäksi tutkitaan painovoimankentän vaihtelua GRACE:n kuukausimallien avulla. Etsitään yhteyttä ilmakehän, meren, vesivaipan/lumen aiheuttamaan maankuoren kuormitukseen ja tämän vaikutusta panovoimadataan. Käytetään apuna mm. GPS- ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja. Seurataan myös painovoimasatelliitti GOCE:n kehitystä ja jatkosatelliittien ideoiden edistymistä. Parannetaan GRACE kuukausidatan käsittelyä ja pyritään mallintamaan painovoimamuutoksista vesistövaihtelua ja toisinpäin. Tutkitaan maannousuun liittyviä painovoimamuutoksia Fennoskandian alueella ja niiden vaikutusta satelliittidataan. Laitoksella otettiin käyttöön uudet staattiset painovoimakenttämallit. GRACE:n painovoimamallit ovat käytössä ja niiden avulla pystytään laskemaan Fennoskandian alueen massa-vaihtelut. Eri tasoitusetäisyydet on testattu ja aikasarjoja on verrattu suprajohtavan gravimetrin ja vesimalli-aikasarjojen kanssa. Satelliitin datasta laskettu Suomen vesivaraston keskiarvon vaihtelu korreloi Suomen kokonaisvesivaraston vaihtelun kanssa. Korrelaatiot ovat hyviä. Aloitettiin tutkia Itämeren vaihtuvan vedenkorkeuden vaikutusta GRACE:n aikasarjoihin. Absoluuttisilla painovoimanmittauksilla saadaan tarkkoja vertausarvoja metrologian, geodesian, geofysiikan ja geologian käyttöön. Kun mittaukset toistetaan, voidaan vaihtelun perusteella tutkia geofysikaalisia prosesseja (joista meillä tärkein on Fennoskandian jääkaudenjälkeinen maannousu) ja valvoa korkeuskiintopisteiden stabiilisuutta maan massakeskipisteeseen nähden. Mittauksia tehtiin Suomessa 10 pisteellä yhteistyössä pohjoismaisten ja saksalaisten yhteistyökumppanien kanssa. Osallistutaan kansainvälisiin vertauksiin (osana kansallista mittanormaalilaboratoriotoimintaa) ja 6

7 Etelämantereella tehtäviin mittauksiin. Kotimaan pisteillä mitattiin Metsähovissa (useita kertoja), Vaasassa (kaksi pistettä), Joensuussa, Kevolla, Sodankylässä ja Kuusamossa. Metsähovissa mitattiin vuoden 2006 alussa pitkoja sarjoja supran kalibrointia varten. Hannoverin yliopiston (Institut für Erdmessung, IfE) absoluuttigravimetri osallistui kesällä 2006 Metsähovissa keskinäiseen vertaukseen. Hannoverin yliopiston kanssa on jatkettu pohjoismaista absoluuttipainovoimamittauskampanjaa. Etelämantereella mitattiin joulukuussa 2005 pisteellä Aboa (Suomi). Mittaukset jatkuivat v pisteillä, Sanae IV (Etelä- Afrikka), ja Novolazarevskaya (Venäjä). Aboalla kyseessä oli toistomittaus; edelliset mittaukset oli tehty 1994, 2001 ja Aboan pisteen mittaukset ja ennen kaikkea mittausten jatkaminen ovat arvokkaita painovoiman muutosten seuraamiseksi, koska vastaavia toistomittauksia ei Etelämantereella ole. Painovoiman suhteellisia mittauksia tehdään kolmella jousigravimetrilla, LCR-G55, LCR-G600 ja Scintrex CG5. Näillä relatiivigravimetreilla pidetään yllä valtakunnallista painovoimaverkkoa sekä suoritetaan muita tihennysmittauksia, painovoiman gradientin mittauksia ja kalibrointimittauksia. Gravimetreilla tehdään myös mittanormaalitoimintaan kuuluvia tilausmittauksia ja ylläpidetään Masala-Vihti kalibrointilinjaa. Keurusselän impaktirakenteen painovoimatutkimusta jatkettiin vuoden 2005 havaintoihin (EW, NS, NE-SW, NW-SE profiilit ja minimi-alueen tihennys) tukeutuen. Relatiivimittaukset ovat oleellinen osa laitoksen mittaustoimintaa. Ilman relatiivimittauksia ei voida ylläpitää valtakunnallista painovoimaverkkoa. Metsähovin painovoimalaboratoriossa sijaitsevalla suprajohtavalla gravimetrilla GWR T020 mitataan painovoiman ajallisia muutoksia, jotka ovat pienempiä kuin g. Projektin tarkoituksena on ylläpitää jatkuva painovoiman rekisteröinti ja huolehtia saatavan datan laadusta. Kansainvälinen yhteistyöhön liittyen suprajohtavan gravimetrin havaintoaineisto on lähetetty GGP (Global Geodynamics Project) projektin kansainväliseen tietopankkiin (GFZ, Potsdam). Myös muiden projektiin kuuluvien suprajohtavien gravimetrien (20) aineisto on käytettävissä. Aineisto on CD-levyillä Geodeettisella laitoksella ja myös saatavilla kansainvälisestä tietopankista (http://etggp.oma.be/). Johtuen suuresta tarkkuudesta, instrumenttia sovelletaan monipuolisesti tutkimustoimintaan. Mainittakoon mm. yleinen vuoksitutkimus, paikallisen hydrologian vaikutus, ilmakehän ja Itämeren aiheuttama kuormitus. Suprajohtavan gravimetrin havainnot jatkuivat pääosin normaalisti ja data lähetettiin GGP:n datapankkiin. Suprajohtava gravimetri on eräs geodynamiikan tutkimuksen tärkeimpiä havaintolaitteita. Suprajohtavan gravimetrin havainnoista saadaan maan sisärakenteeseen liittyviä tärkeitä mittaustuloksia ja kuuluminen globaaliin havaintoverkkoon mahdollistaa myös muiden asemien havaintojen käyttämisen. Laitoksessa kehitetään geoidilaskentaa ja tutkitaan Suomen alueen geoidimallia. Lisäksi laaditaan ellipsoidisten ja ortometristen korkeuksien väliset muunnokset. Tutkitaan painovoimahavaintojen tihennyksen vaikutusta geoidimallin tarkkuuteen Satakunnan alueella. Tehdään tarvittaessa paikallisia geoidisovituksia. Annetaan neuvoja ja apua geoidiin liittyvissä kysymyksissä sekä laitoksen sisällä että ulkopuolisille kyselijöille. Maankuoren liikkeet Geodeettinen laitos seuraa ja tutkii mittaamiensa kiintopisteiden avulla Suomen sisäisiä maankuoren liikkeitä. Tutkimisaineistona käytetään vuonna tehtyä EUREF-FIN mittausta, jossa mitattiin 100 I-luokan kolmiopistettä GPS:llä. Mittaus toistettiin vuonna Kesällä 2006 mitattiin yksi täysi vuorokausi jokaisella pisteellä ja lisäksi liitospisteillä toinen vuorokausi. Projekti jakautui neljään osaan. Ensimmäisessä osassa mitattiin Ahvenanmaan pisteet yhdessä muutaman mantereella olevan sidospisteen kanssa. Mantereella tehtävä mittaus jakautui helikopterilla tehtävään Lapin mittaukseen ja autoilla/jalan tehtävään muun Suomen mittaukseen, joka mitattiin kahdessa erillisessä jaksossa. Mittaukset sujuivat suunnitelmien mukaisesti. Laskenta ja analyysi tehdään v Tutkimus liittyy maankuoren liikkeiden ymmärtämiseen ja analyysimenetelmien kehittämiseen. Tutkimustuloksia hyödynnetään paitsi yleisessä geodynamiikan tutkimuksessa myös koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpidossa. Geodeettinen laitos on osallistunut Suomen Etelämannertutkimusohjelmaan vuodesta 1989 lähtien. Aboalle rakennettiin vuonna 2003 pysyvä GPS-asema. Tarkoituksena on tutkia sekä maankuoren liikkeitä, että tarjota alueella oleville tutkijoille tarkan reaaliaikaisen paikannuksen mahdollisuus. Lisäksi Aboalla on lisäksi mitattu absoluuttista painovoimaa neljä kertaa ja Novolazarevskaya (RU) 7

8 sekä Sanae IV:llä (RSA) kaksi kertaa. Kun GPS- ja painovoima-aikasarjat yhdistetään, voidaan teoriassa erotella nykyisten ja muinaisten jäämassojen aiheuttaman muutoksen toisistaan. Vuoden 2006 aikana laskettiin kauden 2005/2006 kenttämittauskampanjan tulokset ja analysoitiin kolmen vuoden GPS-aikasarjat. Absoluuttista painovoimaa mitattiin 2005/2006 Aboalla, Sane IV:llä ja Novolazarevskayalla. Aboalla tehtyyn absoluuttimittaukseen liittyi painovoimalaboratorion lähialueen lumitopografian uudelleenkartoitus ( ) ja laboratoriolta alas jäätikölle suuntautuvien profiilien (20 kpl, 35 km) lumenkorkeuksien uusintamittaus ( ). Molemmat tehtiin GPS RTK-menetelmin. Aboan GPS-aseman huollettiin, ja saatiin nyt jo kolmannen vuoden katkeamaton aikasarja aseman sijainnista. Geodeettinen laitos oli mukana Suomen Akatemian järjestämässä Etelämannertutkimuksen evaluoinnissa, jossa tutkimuksen laatu arvioitiin hyväksi, mutta kritiikki kohdistui julkaisujen vähäisyyteen. Julkaisujen määrä lisääntyy jatkossa, koska vasta nyt on mahdollista hyödyntää tähän asti kerättyjä aikasarjoja ja toistomittauksia. Etelämannertutkimus on eräs näkyvimmistä laitoksen töistä. Polaaritutkimuksen merkitys ilmastomuutosten tutkimuksessa korostuu entisestään, ja nimenomaan geodeettiset mittaukset luovat sen stabiilin vertausjärjestelmän joissa muutoksia voidaan luotettavasti mitata. Pitkää interferometrisesti rekisteröivää vesivaakaa on kehitetty Geodeettisessa laitoksessa vuodesta 1965 lähtien pohjoismaisen maannousun tutkimukseen, maan vuoksideformaatioiden ja maan sisärakennetutkimukseen. Laitoksen käyttämät vesivaa at (NS 63 m ja EW 177 m pitkät) Lohjan Tytyrin kaivoksessa ovat mitanneet kallioperän pieniä liikkeitä välisenä aikana. Laitteen teknisiä ominaisuuksia on parannettu vuodesta 2000 lähtien ja rekisteröivän interferometrin automatisointi on pääosin tehty v Laitteen interferometristä erotuskykyä ja stabiilisuutta parantamalla pyritään saamaan selville maan sisärakenteen uusia ominaisuuksia sekä muita mielenkiintoisia tektonisia liikkeitä. Laitteen koemittaukset aloitetaan Lohjan tutkimusasemalla vuoden 2007 alussa. Aiemman Lohjan Tytyrin kaivoksessa rekisteröineen EW- ja NS-vesivaa an loppuvuoden 1993 ja alkuvuoden 1994 rekisteröintejä on tulkittu manuaalisesti mikrofilminlukulaitteella. Rekisteröinneistä on piirretty aikasarjat ja havaittu kuten aiemmista tutkimuksista oli odotettavaa, että vuoden 1994 elokuun puolivälistä lähtien kummakin vaa an toisen pään rekisteröinti on käyttökelvotonta. Havaintoja on analysoitu edelleen Eterna3.3 vuoksianalyysiohjelmistolla. Pitkän vesivaa'an kehitystyö on esimerkki laitoksella tehtävästä instrumenttirakentamisesta. Vastaavia laitteita on muutamia maailmassa, mutta sille ei ole kaupallista valmistajaa, eikä laitteita voi hankkia mistään. Kehitystyön tuloksena on syntynyt uusia innovaatioita, jotka parantavat mittausten laatua ja tarkkuutta. Geodeettinen laitos on tutkinut Posivan (aikaisemmin Teollisuuden Voima, TVO) tilauksesta maankuoren deformaatioita tutkimusalueilla, jotka on valittu mahdollisiksi ydinjätteen loppusijoituspaikoiksi. Tutkimukset alkoivat ensimmäisenä Olkiluodossa, jonne perustettiin kymmenen GPS-pilarin tutkimusverkko vuonna Verkkoa laajennettiin kolmella uudella pilarilla vuonna Kivettyyn ja Romuvaaralle puolestaan rakennettiin seitsemän pilarin verkot vuonna Yksi GPS-pilari jokaisella tutkimusalueella kuuluu pysyvien GPS-asemien FinnRef-verkkoon. GPSmittaukset aloitettiin Olkiluodossa vuonna 1995 ja Kivetyssä sekä Romuvaaralla vuonna Pilarien väliset km etäisyydet on mitattu kaksi kertaa vuodessa paitsi vuonna 2000, jolloin ionosfäärin korkean aktiivisuuden vuoksi GPS-mittauksia ei tehty lainkaan. Tutkimukset ovat keskittyneet nykyään Olkiluotoon, joka on Eduskunnan periaatepäätoksen nojalla valittu mahdolliseksi ydinjätteen loppusijoituspaikaksi. Tästä johtuen vuodesta 2002 alkaen Kivetyssä ja Romuvaaralla on tehty enää yksi mittauskampanja vuodessa. Näiden tutkimusalueiden mittauksia ei ole haluttu kokonaan lopettaa, koska niitä voidaan pitää vertausaineistona Olkiluodon tutkimuksille. GPS-mittausten tuloksina olevista aikasarjoista voidaan määrittää GPS-pilarien liikkeet toisiinsa nähden, joista puolestaan saamme kuvan maankuoren liikkeistä tutkimusalueilla. Posivan projektissa saadaan maankuoren liikkeiden tarkka suuruus selville ydinjätteiden sijoitusalueella. Vaaituksen lisääminen GPShavaintojen rinnalle parantaa korkeusmuutosten seurantaa, erityisesti luolaston rakentamisen aikana. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa paitsi maankuoren liikunnoista myös äärimmäisen tarkan GPSmittauksen suorittamisesta. Laitoksessa on tutkittu maankuoren vaihtelevasta kuormituksesta aiheutuvaa korkeudenmuutosta ja satelliitin signaalin kulusta troposfäärin läpi syntyvän kulkumatkan muuttumista. Nämä ovat osittain sidoksissa toisiinsa, sillä ilmanpaineen vaihtelun vuoksi sekä maankuoren kuormitus että troposfäärin aiheuttama viive muuttuvat. Niitä molempia ei voi mallintaa yhden havaintoaineiston tai havaintotekniikan avulla. Maankuoren kuormitusta on mallinnettu käyttäen paitsi GPS-havaintoja, myös suprajohtavaa gravimetria ja satelliittigravimetriaa. Laskuissa käytetään samoja teoreettisia malleja ja ympäristötietoja kuin suprajohtavan gravimetrin tapauksessa. Troposfäärin vaikutusta GPS- 8

9 signaaliin on tutkittu käyttäen Ilmatieteen laitoksessa tuotettua troposfäärin viivemallia. Maankuoren kuormituksessa on useita eri komponentteja. Tärkeimpinä ovat muuttuvan ilmanpaineen sekä maankosteuden ja merenkorkeuden vaihtelun synnyttämä kuormitus. Kuormitus on laskettu Metsähovin suprajohtavan gravimetrin havaintojen, HIRLAM-aineistosta n. 500 km:n etäisyydelle Metsähovin ympäristössä johdettujen painetietojen, mareografihavainnoista lasketun Itämeren merenkorkeuden, Metsähovissa tehtyjen pohjavesimittausten, Suomen Ympäristökeskuksen tuottaman Suomen vesivarastomallin ja Climate Prediction Centerin globaalin vesimallin avulla. Lisäksi on käytetty GRACE-painovoimasatelliitin datoja. Greenin funktioiden avulla laskettua maanuoren korkeusvaihtelumallia on verrattu Metsähovin pysyvän GPS-aseman aikasarjaan. Metrologia ja laatu Geodeettinen laitos toimii lain (581/2000) perusteella pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona (KML). Laitos liittyi v kansainväliseen kansallisten mittanormaalien ja kalibrointi- ja mittaustodistusten vastavuoroiseen tunnustamissopimukseen (MRA, Mutual Recognition Arrangement) ja sai luottamuslauseen Euroopan metrologian laitosten yhteistyöorganisaation laatuforumissa (EUROMET QS-Forum). Toimintaa ohjaa laadunhallintajärjestelmä, joka täyttää ISO/IEC ja ISO standardien vaatimukset. Tätä varten KML-laadunhallintajärjestelmämme on kehitetty ISO standardin vaatimusten tasolle, jolla pyritään pysymään jatkossakin. Mittanormaalejamme ovat mm. kvartsimetrit, perusviivat, tarkkuustakymetrikalustot ym. elektroniset etäisyydenmittauslaitteistot (EDM), laserinterferometrit ja lattakomparaattorit. Huolehdimme näillä tehtyjen mittausten jäljitettävyydestä, ja tarjoamme korkealuokkaisia mittaus- ja kalibrointipalveluita monenlaisilla geodesian sovellusalueilla. Nummelan normaaliperusviivan syksyn 2005 interferenssimittausten laskenta saatettiin päätökseen. Tulokset olivat erinomaiset: Ne sopivat hyvin yhteen vuoden 1996 tulosten kanssa, ja mittausepävarmuus oli tavanomaisen pieni. Laskennan yhteydessä Tuorlan kvartsimetrivertausten ohjeisto täydennettiin entistä valmiimmaksi. Perusviivamittauksen tulokset koko laajuudessaan julkaistaan yhdessä vuodelle 2007 suunnitellun mittauksen tulosten kanssa. Japanin-yhteistyön jatko vaihtui japanilaisten esityksestä molempien osapuolten (GL, AIST) osallistumiseksi kansainväliseen vertailumittaukseen KRISSissä, Daejeonissa, Koreassa (Korea Research Institute of Standards and Sciencessa; Asia-Pacific Metrology Programme (APMP) Comparison for pilot study on calibration of EDM). Em. laitosten lisäksi neljäs osallistuja oli Taiwanin ITRI, ja mekometri- ja takymetrivertailujen jälkeen japanilaiset testasivat uutta femtosekuntitaajuuskampaetäisyysmittariaan osana samaa vertailumittausta. GL osallistui vertailuun siirtämällä mittakaavan Nummelasta TKK:n mekometrilla. Tulosten käsittely ja julkaisun valmistelu jatkuu. Japanilaiset ovat edelleen kiinnostuneita tulemaan uuden kojeensa kanssa myös Nummelaan. Metrologian tutkimus ja yhteistyö eri osapuolten kanssa takaa osaston ja koko laitoksen mittausten luotettavuuden ja korkean tason. Sitoutuminen ISO/IEC ja ISO standardeihin on edellytys toiminnan korkean tason säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Absoluuttipainovoiman mittausta on kuvattu edellä. Laitos on tehnyt sisäiseen auditoinnin laatinut vuosiraportin. Vertausmittaukset Hannoverin yliopiston absoluuttigravimetrin kanssa tehtiin Metsähovissa. On ylläpidetty kansallista mittanormaalia ja Metsähovin painovoiman peruspistettä. Vaaituslattojen kalibrointia on tehty sekä omien lattojen osalta että tilaustyönä ja digitaalivaaituskoneiden systeemikalibrointia on jatkettu lattakomparaattoritilaan rakennetulla laitteistolla. Järjestelmän kehitystyötä jatketaan mm. automatisoinnin parantamiseksi. Vuoden 2006 aikana tehtiin 40 lattakalibrointia ja 62 systeemikalibrointia yhteensä 8 eri tilaajalle pääasiassa ulkomaalaisille. Laitoksessa tutkittiin geodeettisen GPS:n käyttöä, käytettävyyttä, tarkkuutta ja laskentaa. Saatettiin loppuun staattisen GPS:n tarkkuustutkimuksen vektorilaskenta. Datan jatkokäsittely on valmis ja tiedotteen käsikirjoitus on tekeillä. Työtä laajennettiin vuodelle 2007 siten, että tutkitaan onko havaintovälillä vaikutusta tuloksiin. NASA:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti GL sai käyttöönsä JPLssä kehitetyn Gipsy-ohjelmiston, mutta sen asennusta ei saatu vielä valmiiksi v aikana. JPL:n lähettämä vastaanotin asennettiin Metsähoviin. RTK-tarkkuustutkimuksen havainnot viimeisteltiin julkaisukuntoon. Tulokset julkaistiin yhdessä VRS-tulosten kanssa. Hankkeet tuottavat käytännön tutkimustuloksia suomalaiselle maanmittausväelle. Mm. staattisen GPS:n tarkkuuden, havaintoajan ja vektorin pituuden välisestä yhteydestä ei ole aiemmin ollut tutkimustuloksia saatavilla. VRS-tutkimuksessa selvitettiin verkko-rtk-sovellusten tarkkuutta ja toimintaa. Hanke jatkui reaaliaikaisen VRS-mittauksen jälkeen jälkilaskentasovellusten tutkimisella. VRS-palvelu tarjoaa 9

10 jälkilaskentadataa joko tukiasema- tai virtuaalidatana ja sitä voidaan hyödyntää moniin tarkoituksiin, mm. kiintopistemittauksiin ja ilmakuvausten tai laserkeilausten tukiasemadatana. Kuitenkin etenkin virtuaalidatan laadusta ei ole tutkittua tietoa ja siksi sen tarkkuutta täytyy tutkia pitkällä aikavälillä sekä kattavalla alueella, jotta voidaan varmistua sen laadusta riittävällä todennäköisyydellä. VRStukiasemaverkon dataa voidaan mahdollisesti hyödyntää myös geodynamiikan tutkimuksessa mm. FinnRef-verkon lisänä maannousututkimuksessa. Tämä vaatii kuitenkin pitkän aikavälin seurantaa tukiasemaverkon stabiiliudesta. Vuonna 2006 laitos esitteli Photogrammetric Engineering and Remote Sensing lehdessä tulevaisuuden digitaali-ilmakuvausten testikenttäkalibroinnin prototyypin, jossa käytettiin Sjökullan 12 vuotta vanhan testikentän ominaisuuksia geometrian, erotuskyvyn ja radiometrian kalibroimiseksi. Tulevaisuudessa digitaaliset fotogrammetriset järjestelmät kalibroidaan seuraavasti: rakentamisen jälkeen ne kalibroidaan laboratoriossa ja testataan koetöiden avulla. Asennuksen jälkeen koko järjestelmä kalibroidaan, ja vuosittainen kalibrointi tapahtuu pysyvän testikentän avulla. Jokainen kuva itsekalibroidaan. Järjestelmän ominaisuuksia seurataan, ja jos ilmaantuu muutoksia, tehdään tarvittavat korjaukset. Ylläpidettiin Sjökullan fotogrammetrista testikenttää. Suoritettiin suuriresoluutioisen (1 km x 1 km alue) testikentän alueella kiintopisteiden uusintamittauksia GPS:llä Vuonna 2006 kehitettiin värillisten kohteiden (pressut) ja luonnonkohteiden käyttöä kuvien radiometrista kalibrointia ajatellen. Lukuisia eri tavoin maalattuja pressuja mitattiin. Tavalliset maalit osoittautuivat sellaisinaan toimimattomiksi. Lupaavin ratkaisu löydettiin hiekan ja maalin sekoituksesta, jolla saatiin aikaan karkea rypyläpinta ja siten isotrooppisin sironta. Työ tarvitsee vielä lisäkokeiluja. Vaihtoehtoinen ratkaisu on sametinkaltaisten kankaiden käyttö, mutta ne ovat hyvin alttiita kastumiselle. Perinteisessä ilmakuvakameroilla otetuista kuvista määritetään lähinnä kohteiden sijainnit. Uusissa digitaalikameroissa voidaan tutkia myös kuvattujen kohteiden kirkkaus- ja väriarvoja huomattavasti tarkemmin kuin filmiltä. Tarkka kuvan tulkinta edellyttää kuitenkin, että kamera on hyvin kalibroitu ja väritasapaino kunnossa, jotta kanavien kirkkauksia ja suhteita voidaan käyttää hyväksi. Muuttuvien valaistusolosuhteiden vuoksi kalibrointi ja määritykset pitää tehdä aina lentokohtaisesti, mieluiten kuvakohtaisesti. Sjökullassa testikenttä kuvattiin laajaformaattisilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla (Vexcel UltraCamD, Intergraph DMC ja Leica ADS40) kesinä 2004, 2005 ja Lisäksi kuvauksia on suoritettu keskiformaattisella Applanix DSS -järjestelmällä sekä Nikon D2X -kameralla. Kesän 2006 aikana on toteutettu kaksi kampanjaa Nikon D2X -kameralla sekä yksi kampanja UltraCamD:llä. Geometristä laatua on tutkittu määrittämällä kalibrointi testikentän avulla, tutkimalla pisteenmääritystarkkuutta tarkistuspisteillä sekä simulaatioiden avulla. Spatiaalista erotuskykyä on tutkittu määrittämällä erotuskyky viivatestikuvioista tai Siemens-tähdestä sekä MTF Siemens -tähdestä. Radiometristä laatua on tutkittu siirrettävän harmaakiilan avulla. Ilmakehän vaikutusten arvioimiseksi on hankittu MODO- ja MODTRAN4-ohjelmat. Kaikki tutkitut ilmakuvasensorit olivat radiometrialtaan lineaarisia ja dynamiikka-alue oli parhaimmillaan bittiä. Kertomusvuoden aikana on kehitetty kalibroinnissa käytettäviä materiaaleja, analysointiohjelmia ja kenttämittauksiin soveltuvaa goniometria. Laserkeilauksen intensiteettiarvojen kalibroimiseksi on kehitetty menetelmä, jossa käytetään hyväksi siirrettäviä harmaakiiloja. Useimpien valmistajien tuottama intensiteettiteho on verrannollinen vastaanotettuun tehoon. Tällöin mm. etäisyys (lentokorkeus ja keilauskulma) aiheuttaa intensiteettiarvoon vaihtelua. Kehitetyssä korjausmallisssa eri etäisyyksiltä tulevat kaiut kalibroitiin vertailuetäisyydelle, lisäksi huomioitiin lähetystehon muutokset ja ilmakehän läpäisevyys. Korjausmalliin lisättiin myös tummien kohteiden vakiokorjaus. Korjausta testattiin Optech ALTM laitteella korkeuksilta 200, 1000 ja 3000 m ja sen todettiin toimivan erittäin hyvin. Tutkimuksessa Korkeusmalli paikkatietoanalyysissä useana vuonna saadut tulokset käsiteltiin kootusti väitöskirjan yhteenveto-osiossa. Siinä kuvattiin työvaiheet korkeusmallien laadun määrittämiseksi ja laatutiedon käyttämiseksi paikkatietoanalyyseissä. Lukuisten käyttötarkoitusten ja sovellusmahdollisuuksien ansiosta digitaaliset korkeusmallit, eli maan pinnanmuotoja esittävät numeeriset mallit, ovat olleet tutkimuksen kohteena maantieteen ja maanmittaustieteiden aloilla vuosikymmeniä. Kun korkeusmallia käytetään maastoanalyysissä, esimerkiksi automaattisessa valumaaluerajauksessa tai tulvavaarakartoituksessa, mallissa olevat virheet kasautuvat analyysin tulokseen. Virheenkasautumisanalyysillä on suora vaikutus maastoanalyysiin perustuvaan päätöksentekoon, ja lisäksi sen avulla voidaan vaikuttaa epäsuorasti korkeusmallin luontiin tähtäävään tiedonkeruuseen sekä mallin tuottavien laskentamenetelmien käyttöön. Väitöskirjatutkimus esittää kolmivaiheisen 10

11 prosessin korkeusmallipohjaisten maastoanalyysien virheenkasautumisen tutkimiseksi. Työssä käytetyissä korkeusmalleissa maanpinnan korkeudet esitettiin m hilassa tyypillisen sovellusmittakaavan ollessa 1: : Prosessiin kuuluu menetelmiä korkeusmallien karkeiden virheiden visuaaliseen havaitsemiseen, virheen tilastolliseen kuvaamiseen ja virhemallin luontiin, analyyttiseen ja simulaatio-pohjaiseen virheenkasautumisanalyysiin sekä virheenkasautumisanalyysin tulosten tulkintaan. Virhemallin luonnissa käytettiin spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä. Kartoitusmenetelmät Laitoksella kehitetään automaattisia menetelmiä kaukokartoitusaineistojen tulkintaan sekä karttakohteiden ja kaukokartoitusaineistojen (-kuvien) väliseen muutostulkintaan. Tulkintamenetelmien osalta keskityttiin aluepohjaisiin ja tietämyspohjaisiin menetelmiin, joissa pyritään yhdistämään tietoa erilaisista kaukokartoitusaineistoista sekä olemassa olevista kartoista. Vuonna 2006 tutkimuksissa selvitettiin luokittelupuumenetelmän käyttöä sääntöpohjaisessa tulkinnassa sekä verrattiin rakennusten automaattisen tulkinnan tarkkuutta käytettäessä first pulse - ja last pulse -laserkeilainaineistoja. Lisäksi aloitettiin uusien laserkeilain- ja ilmakuva-aineistojen esikäsittely Espoonlahden koealueelta sekä kehitettiin luokittelutarkkuuden arviointia rakennusten tulkinnassa. Tietämyspohjaisissa tulkintamenetelmissä käytetään usein tulkintasääntöjä, jotka tulkitsija on laatinut asiantuntemuksensa perusteella. Hyvien tulkintasääntöjen kehittäminen on kuitenkin työlästä ja vaativaa. Tulkintaprosessi voisi nopeutua ja menetelmät tulla yleispätevämmiksi, jos sääntöjen laadinta tapahtuisi ainakin osittain automaattisesti. Tutkimuksessa jatkettiin vuonna 2005 aloitettua tutkimusta luokittelupuiden (classification and regression trees) soveltamisesta tulkintasääntöjen kehittämiseen ja luokitteluun. Luokittelupuumenetelmän avulla voidaan muodostaa puumainen luokitteluhierarkia ja säännöt automaattisesti opetusaineiston pohjalta ja käyttää tätä puurakennetta luokitteluun. Lähtötietoina menetelmälle voidaan antaa monenlaisia luokiteltavien kohteiden ominaisuuksia kuvaavia attribuutteja. Tutkimuksessa luokittelupuumenetelmää testattiin rakennusten tunnistamiseen laserkeilain- ja ilmakuva-aineistosta sekä maankäytön tulkintaan E-SAR-tutkakuvilta. Vapaasti saatavaa kirjallista aineistoa laserkeilauksesta on suomeksi niukasti. Sen vuoksi vuonna 2006 kirjoitettiin yleishyödyllinen teos Laserkeilaus lentävästä aluksesta, joka julkaistaan vuonna Osallistuttiin MMM:n korkeusmallityöryhmään ja työn viimeistelyyn sekä MML:n sisäiseen laserkeilauksen käyttöönottoprojektiin. MML-projektissa yritetään kansallisen laserkeilauskoetyön tekoa aina vuoden loppuun asti. Viron Maa-ametin henkilökunnalle järjestettiin viikon mittainen laserkeilauksen koulutuskurssi Geodeettisessa laitoksessa toukokuussa. Laserkeilaimella mitattujen kaikkien kaikujen (waveform) analysoinnin kehittäminen edistyi huomattavasti, kun 2006 elokuussa on toteutettu mittauskampanja Espoonlahden alueella TopEyen MK II -keilaimella. Waveform signaalien tulkintamenetelmien kehityksessä on päästy teoreettisesta kehitysvaiheesta testausvaiheeseen, jossa vanhan aineiston avulla kehitettyjen ideoiden käyttökelpoisuutta ja toimivuutta voidaan testata oikealla aineistolla. Keilauksen tuottama data poikkeaa formaatiltaan aiemmista aineistoista, aiemman kiinteän pituuden aaltomuotojen sijaan uudessa datassa aaltomuotojen pituus on vaihtuva kohteesta riippuen. Lisäksi uudessa datassa on intensiteettitietoa kahdella eri herkkyyskanavalla, mikä parantaa aineiston käyttökelpoisuutta. Laitoksen aikaisemmissa tutkimuksissa on kehitetty menetelmiä yksittäisten puiden kasvun määrittämiseen; vuonna 2006 pääpaino oli kehittää menetelmiä metsäkuvioilla puuston kasvun määrittämiseksi. Neljä menetelmää kehitettiin keskipituuden ja tilavuuskasvun määrittämiseen koealatasolla. Menetelmät olivat: 1) yksittäisiin puihin liittyvä erotusmenetelmä, 2) pintamallien erotusmenetelmä, 3) pituushistogrammien erotusmenetelmä ja 4) monen erotusmuuttujan regressiomenetelmä. Yksittäisiin puihin liittyvässä menetelmässä kasvu estimoidaan yksittäisten puiden pituuskasvun avulla käyttäen puu-puu-sovitusmenetelmää, josta GL:llä on patentti. Koealakohtainen kasvu saadaan määritettyä näistä tiedoista perinteisten metsäninventointikaavojen avulla. Kuvioittain tehtävässä kasvun estimoinnissa luodaan puiden latvoja vastaavat pintamallit (DSM), joiden erotuksena kasvu saadaan määritetyksi, kunhan ensin maanpinnan pintamallit on kalibroitu. Geodeettisen laitoksen koordinoiman, vuoden 2004 lopulla alkaneen EuroSDR:n ja ISPRS:n koetyön Tree Extraction tavoitteena on arvioida tiheän laserkeilausaineiston ja digitaalisten ilmakuvien käyttöön perustuvien automaattisten ja puoliautomaattisten metsänmallinnuksen menetelmien laatua, 11

12 tarkkuutta ja taloudellisuutta. Koetyöstä kiinnostuneilla oli mahdollisuus ladata käyttöönsä laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistot Espoonlahden kahdelta koealueelta. Kaikkiaan 12 eri laitosta tai yritystä palautti laatimansa puustomallit. Laitos tutkii maastossa käytettävän keilaavan laserin käyttökelpoisuutta kohteiden kolmiulotteiseen mittaukseen ja kartoitukseen. Vuoden 2006 tutkimuksiin ja koetöihin kuuluivat betonisen T-palkin geometrian sekä T-palkin ja I-palkin rasituskokeiden laserkeilaukset ja Finnforest-toimistotalon sisätilojen laserkeilaukset. Testikohteista laadittiin visualisointeja ja T-palkin rasituskokeesta määritettiin palkin muodonmuutoksia. Rakentamisen laatua tutkittiin 3D-mittausteknologian keinoin soveltaen laserkeilausta. Vuoden 2006 aikana laserkeilatut kohteet olivat puu-lasi-studio, T-palkin raudoitus, valettu T-palkki, T-palkin kuormituskoe, I-palkin kuormituskoe (TKK/TRT) sekä Finnforest Modular Officen sisä- ja ulkotilakeilaukset (Tapiola). Lsäksi keilattiin korjausrakentamiskohteena Porvoon tuomiokirkon sakastin kattorakenteet. 3D-etäisyyskameralle kehitettiin menetelmä rakentamisen työn laadun arviointiin, dokumentointiin ja rakenteiden muutosten seurantaan laserpohjaisilla etäisyysmittauksilla. Rakennus tai rakennuksen osa mitataan ainakin yhtenä ajanhetkenä laseretäisyyksiä tuottavalla laitteella. Lasermittausaineistosta lasketaan etäisyyskuva, matriisikuva, jonka kussakin alkiossa esitetään kohteeseen verrannollinen etäisyys lasermittalaitteen tai katselupisteen nollapisteestä mitattuna. Etäisyyskuvan avulla tunnistetaan laatupoikkeama tai -virhe rakennuksessa tai käytetään sellaisenaan työn dokumentointiin tai etäisyyskuvan avulla rajataan kiinnostava alue tarkempaa laadunmääritystä varten. Sokeiden itsenäistä liikkumista varten kehitettiin sovellusta, joka havainnoi liikuntaesteet. Nykyisellään sovellus ei ole kovin tarkka, ja mm. seinien luokittelussa on vielä paljon parannettavaa. Toteutettu ohjelma kuitenkin osoittaa, että sovellus on toteutettavissa tutkimuksen kohteena olleella laitteella. Syvällisempi menetelmäkehitys sekä käyttöliittymän toteuttaminen saattaisivat johtaa käyttökelpoiseen sovellukseen. Kohteiden sähkömagneettiset ominaisuudet Viimevuosina tapahtunut kehitys CCD-teknologiassa on vihdoin mahdollistanut myös digitaalisten ilmakuvakameroiden valmistamisen. Tämä uusi tekniikka mahdollistaa myös kuvien automaattisen prosessoinnin. Uusien tehokkaiden datan käsittelytapojen kehittäminen kuitenkin vaatii huomattavaa panostusta kaukokartoituskohteiden valonsironnan perustutkimukseen. Tämän vuoksi Geodeettisella laitoksella on kehitetty goniospektrometri FiGIFiGo (Finnish Geodetic Institute Field Goniospectrometer), jolla voidaan mitata pienten kaukokartoituskohteiden reflektanssi monisuuntaisesti. Mitattaviksi kohteiksi käyvät esimerkiksi metsän aluskasvillisuus tai asfaltti. FiGIFiGo on helppokäyttöinen ja kannettava laite, jonka operoimiseen tarvitaan kaksi ihmistä. Se voidaan koota 15 minuutissa käyttövalmiiksi, jonka jälkeen yhden kohteen sirontaominaisuuksien mittaamiseen kuluu minuuttia käytetystä tarkkuudesta riippuen. FiGIFiGo:lla voidaan tehdä mittauksia tehokkaasti välillä nm sekä ulkona auringonvalolla että sisällä 1000 W laboratoriolampun kanssa. Laitoksen laserlaboratorio kehittyi ja laajeni vuonna 2006 siten, että siellä saatiin tehdyksi testi- ja kalibrointimittauksia erilaisilla uudentyyppisillä laitteilla ja menetelmillä. Erityisesti kehitettiin laitteistoa joustavaksi siten, että on mahdollista tehdä tarkasti ja kontrolloidusti uusien menetelmien demonstroimista ja testausta ja samalla tuottaa fysikaalisesti luotettavia tuloksia. Vuoden aikana kehitettiin ns. valkoisen (superkontinuumi) laserin avulla tehtävää spektroskopiamittausmenetelmää, jonka avulla saatuja ensimmäisiä tuloksia sovelletaan mm. laserintensiteetin kalibrointiin. Paikkatietojen prosesointi ja hallinta Vuosina ( ) tutkittiin paikkatietojen verkkopalvelustandardeja tukevien Open Source (OS)- implementointien tilaa ja soveltuvuutta operatiivisten tietopalvelujen toteuttamiseen. Työhön pohjautuen on mm. pystytetty pilottiprojektin WMS-palveluja integroiva visualisointipalvelu ja toteutettu palvelun demonstrointiin soveltuvia asiakasohjelmia. Tietomallimuunnoksiin liittyen laadittiin käsitteellinen malli Geography Markup Language (GML) -koodattujen paikkatietojen skeemamuunnoksesta ja kehitettiin mekanismia, jolla muunnosta voidaan parametroida. Projektissa tehtyjen testien pohjalta on todettu, että avoimen lähdekoodin sovelluksien käyttöönotolla pystytään perehtymään kustannustehokkaasti OGC:n standardeihin ja niiden mahdollisuuksiin. Avoimen 12

13 lähdekoodin sovellusten on todettu noudattavan spesifikaatioita kiitettävästi, ja spesifikaatioiden implementaatioaste on yleisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla. Tutkimuksen Ontologiat ja semanttiset verkot parantamaan paikkatietojen yhteiskäyttöisyyttä ( ) tavoitteena oli parantaa ontologiapohjaisten menetetelmien avulla paikkatietojen käytettävyyttä ja paikkatietojen käyttöön liittyvien prosessien yhteiskäyttöisyyttä. Vuoden 2006 tavoitteena oli kehittää ontologioiden käsittelyn menetelmiä erityisesti paikkatiedolle sopiviksi, selvittää koetyön avulla ontologiapohjaisten menetelmien ongelmakohdat paikkatietojen yhteiskäytössä, saattaa koetyö valmiiksi ja tehdä johtopäätökset yhteentoimivuuden paranemisesta. Tuloksilla on merkitystä erityisesti selvitettäessä automaattisten skeemamuunnosten mahdollisuutta, joille olisi tarvetta paikkatietojen yhteiskäytössä. Laitoksessa laadittiin JHS-tekstiluonnokset paikkatietojen mallintamiseen ja paikkatietopalveluihin liittyen. Luonnokset pohjautuvat lähinnä seuraaviin kansainvälisiin standardeihin: ISO 19109:2005 Rules for Application Schema, ISO/DIS Geography Markup Language (GML), ISO 19128:2005 Web map server interface, OGC Web Feature Service (WFS), OGC Filter Encoding ja OGC Web Coverage Service (WCS). Lisäksi tehtiin rajapintojen implementointia testaava koetyö. Vuonna 2006 projektissa on jatkettu JHS-dokumenttien Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten ja Paikkatietojen sisältöpalvelut viimeistelyä. Mallintamista koskeva JHS dokumentti koostuu aihepiiriä yleiseltä kannalta käsittelevästä päätekstistä ja neljästä teknisestä liitteestä. Työ mallinnukseen liittyvän suosituksen parissa saatiin päätökseen ja luonnosteksti julkaistiin JHS-lausuntokierrosta varten JUHTAn palvelimella Paikkatietojen sisältöpalvelut dokumenttiin lisättiin Web Map Service (WMS) palvelua ja Web Coverage Service (WCS) palvelua käsittelevät osuudet. Luonnoksesta valmistui näin ensimmäinen kattava versio ja se viedään JHSkäsittelyyn vuoden 2007 puolella. Valmistuneet JHS-dokumentit edistävät Kansallisen paikkatietostrategian toimeenpanoa muodostaen suosituspohjan, jonka avulla paikkatietojen mallintamista ja sisältöpalveluja voidaan yhdenmukaistaa. Tutkimuksessa Kansallisen paikkatiedon infrastruktuurin kehittäminen (2005-) on osallistuttu PATINE:n työhön, erityisesti johtamalla sen tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaostoa. Tavoitteet on määritelty erikseen PATINEn suunnitelmissa. Lisäksi on toteutettu hanketta Kansainvälisen paikkatiedon infrastruktuurin kehittäminen (2004-) on osallistuttu EuroGeographicsn Distributed Services Architecture asiantuntijaryhmän toimintaan (puheenjohtajuus ja sihteeristö) sekä INSPIREn (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Core Drafting Team for Network Services toimintaan. Hanke edistää merkittävästi osallistuvien organisaatioiden valmiuksia Kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE prosessin edellyttämien paikkatietopalvelujen toteuttamiseen. Vaikuttavuus on kaksisuuntainen: toisaalta oma osaamisemme vaikuttaa kansainvälisten paikkatiedon infrastruktuurien luomiseen, toisaalta yhteistyön kautta vahvistamme omia valmiuksiamme Suomessa INSPIRE direktiivin toimeenpanoon. Paikkatietojen visualisointi ja kartografia Tutkimuksessa Vuorovaikutteisten karttasovellusten kehittäminen ja käytettävyys ( ) on kehitetty vuorovaikutteisten karttasovellusten käytettävyyden testaamisen menetelmiä ja niiden teoriaa. Työhön on kuulunut tutkimus käytettävyysmetodien hyödyntämisestä suomalaisissa paikkatietoalan yrityksissä. Vastausta tutkimuskysymykseen haettiin järjestämällä haastattelut seitsemän suomalaisen paikkatietoalan yrityksen edustajan kanssa. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin mittava webbikarttojen käytettävyystutkimus. Tutkimuksessa arvioitiin olemassa olevia webbikarttasovelluksia käytettavyystestien ja asiantuntija-arvioiden avulla. Tutkimusta on toteutettu lähtien yhteistyössä Glasgown yliopiston Tietotekniikan osaston Human Computer Interaction työryhmän kanssa. Tutkimusta adaptiivisten karttojen automaattisen generoinnin menetelmien osalta on jatkettu. Tietämyspohjaista menetelmää on sovellettu mobiilissa karttapalvelussa. tutkimuksessa on lisäksi valmisteltu Nuuksion testiympäristön toteutusta seuraavan sukupolven paikkatietosovellusten testaamiseksi. Työssä on tutkittu läsnä-älyn, ja adaptiivisten mobiilikarttojen hyödyntämismahdollisuutta ja määritelty testiympäristön käyttäjä- ja teknisiä vaatimuksia, joita esiteltiin Geodeettisen laitoksen Tieteellisen toimikunnan kokouksessa. 13

14 Nuuksion testiympäristö -projektiosuudessa työ on keskittynyt keväällä 2006 mitatun laserkeilainaineiston käsittelyyn. Tavoitteena oli luoda alueelta mahdollisimman tarkka ja täydellinen korkeusmalli. Aineiston esikäsittelyssä eri lentolinjoilta mitatut pistejoukot sovitettiin toisiinsa, aineisto luokiteltiin ja luokitustuloksen visuaalinen tarkistus aloitettiin. Maanpintapisteistä muodostettiin alueen hilamuotoinen korkeusmalli, jossa hilakoko on 1 m * 1m ja korkeustarkkuus desimetriluokkaa. Koordinaatistona käytetään uutta ETRS-TM35FIN järjestelmää. Nuuksion alueelta hankittiin Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineisto, joka yhdistettiin korkeusmalliin. Korkeusmallin lisäksi myös rakennuksista on luotu 3D malleja (Nuuksion sekä Nummen koelueilta) ja kuvattu näitä erilaisilla hybridikartoilla. Myös Google Earthin toimivuutta visualisointialustana on tutkittu. Jatkossa on tarkoitus kehittää 3D visualisointia erityisesti mobiililaitteisiin. Tutkimuksen Paikkatietoinfrastuktuurin verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalveluiden pilottihanke ( ) tavoitteena on edistää ja tukea Paikkatietostrategian mukaisten peruspalvelujen (karttapalvelu/paikkatiedon aineistopalvelu) syntymistä muutaman keskeisen paikkatietoaineistoja ylläpitävän organisaation osalta. Hankkeessa pyritään löytämään yhteiset säännöt, joiden mukaisesti aineistotuottajat pystyttävät verkkopohjaiset kartta- ja aineistopalvelunsa. Hankkeessa laaditaan ohjeistusta mm. Web Map Service (WMS) ja Web Feature Service (WFS) palvelurajapintojen implementoinnille Suomessa. Osallistuvia organisaatioita tuetaan palveluiden pystyttämisessä järjestämällä koulutusta ja teknistä neuvontaa. Ensimmäisen projektivuoden aikana hankkeessa toteutettiin WMS-palvelupilotti, jonka puitteissa kukin hankkeeseen osallistuva aineistotoimittaja pystytti oman palvelunsa valitun koealueen osalta. Geodeettinen laitos vastasi palvelupilotin integroivan katselupalvelun toteutuksesta. Osallistuvien organisaatioiden tuottamat karttapalvelut konfiguroitiin integroivan palvelun kautta saavutettaviksi ja kaikki pilotin piiriin tuodut aineistot näkyvät siten tämän palvelun sisältöteemoina. Integroiva palvelu myös huolehtii tarvittavien koordinaatistomuunnosten suorittamisesta. Projektin Web-sivustolle tuotettiin runsaasti ohjeistavaa materiaalia WMS-rajapintaan liittyen. Projektisivuston OS implementaatioita käsittelevä osuus toimii valmiina asennus- ja konfigurointiohjeena niille organisaatioille, jotka haluavat rakentaa karttapalvelunsa tunnetuimpien vapaan lähdekoodin palvelintoteutusten varaan. Tutkimuksessa Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos ja Lounaispaikka ovat testanneet ja kehittäneet jo olemassa ollutta WMS palveluaan. Uusi WMS-palvelu on projektin myötä pystytetty Merentutkimuslaitokseen, Merenkulkulaitokseen, Geologian tutkimuskeskukseen ja Espoon kaupungille. Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö Euroopan Avaruusjärjestön rahoituksella on yhdessä koti- ja ulkomaisen teollisuuden kanssa kehitetty EGNOS-pseudoliittijärjestelmää. Järjestelmä koostuu MCS-palvelimesta (Master Control Server). EGNOS-datapalvelimesta, EGNOS-pseudoliiteista, käyttäjän vastaanottimesta ja tätä käyttävästä pääteohjelmistosta. Geodeettinen laitos on kehittänyt projektissa käyttäjän vastaanottimen ja päätelaiteohjelmiston. EGNOS-pseudoliitti lähettää SBAS (Satellite Based Augmentation System) yhteensopivaa signaalia, joka sisältää pseudoliitin paikkatiedot, laajan alueen korjaukset ja luotettavuusinformaation. EGNOS-pseudoliitti toimii siis kuten EGNOS GEO-satelliitti. Järjestelmä tarjoaa EGNOS-korjausinformaation lähettämisen lisäksi myös ylimääräisen pseudoetäisyyden mittauksen paikantamiseen. Galileo Joint Undertaking:in rahoittamana Geodeettinen laitos sekä eräät ulkomaiset tutkimuslaitokset, kehittävät EGNOS-signaaliin perustuvaa GPS-datan ja simuloidun Galileo-datan SBAS-palvelun prototyyppiä. Projektiin kuuluu SBAS-viestien luonti sekä GPS:lle että Galileolle; simulaattori arvioi Galileon SBAS-parametrit ja mittaukset. Apusignaali lähetetään langattoman internetin välityksellä. Ionosfäärikorjaus arvioidaan reaaliaikaisesti prosessissa. Taskutietokoneessa toimivalla päätelaiteohjelmistolla voidaan seurata usean järjestelmän SBAS-palvelua. 14

15 Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet hieman vuosittain ja toiminnan kannalta suurimmat osaamisalueet ovat koordinaatistot, metrologia ja laatu, kartoitusmenetelmät, paikkatietojen prosessointi ja hallinta sekä navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina (eur) Osaamisalue 2006 htv 2005 htv 2004 htv 1. Koordinaatistot , , , Painovoima , , , Maankuoren liikkeet , , , Metrologia ja laatu ,41 4, , , Kartoitusmenetelmät ,5 12, ,19 11, ,42 6,5 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta , ,44 7, ,56 7,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartografinen kommunikointi ,01 2, , , Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö , ,26 4, , Sähkömagneettinen säteily 93820, ,48 1, , Kirjasto- ja informaatiopalvelut 99395, , , Hallintopalvelut ,88 6, , ,27 8 Yhteensä ,32 55, ,85 57, ,77 55 Kartoitusmenetelmien kehittämiseen on käytetty eniten voimavaroja, mikä johtuu siitä, että lentokoneesta tapahtuvaa laserkeilaimella tehtävää kartoitusta on tutkittu runsaasti. Koordinaattijärjestelmiin on edelleen käytetty runsaasti varoja, koska uuden korkeusjärjestelmän valmistelu on sitä edellyttänyt. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina (eur) Osasto tai yksikkö 2006 htv 2005 htv 2004 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,34 19, ,93 19, ,57 18,97 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,54 7, ,73 9, ,24 9,58 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto ,76 15, ,41 15, ,94 14,61 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,68 5, ,78 4, ,02 4,00 Kanslia 5,57 7,20 6,70 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 1,00 1,00 1,00 Yhteensä ,32 55, ,85 57, ,77 55,00 Geoinformatiikan ja kartografian osaston toiminnan määrä on laskenut edellisistä vuosista lähinnä siksi, että kansallisen paikkatietostrategian toteuttaminen on vienyt voimavaroja siinä määrin, ettei mahdollisuuksia ole nopeasti ollut uusien henkilöiden palkkaamiseen tilapäisesti tai pysyvästi poislähteneiden tilalle. 15

16 Laitoksen kustannusrakenne on esitetty taulukossa Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,85 Henkilöstökulut , , , , ,46 Vuokrat , , , , ,61 Palvelujen ostot , , , , ,30 Muut kulut , , , , ,15 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0, ,92 0,00 0,00 - korot , , , , ,71 -poistot , , , , ,00 yhteensä , , , , ,08 Henkilökulujen pieneneminen aiheutui siitä, että henkilökuntaa ei saatu nopeasti palkatuksi laitoksesta tilapäisesti tai pysyvästi poislähteneiden tilalle. Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli vuonna 2006 sekä vuoden 2005 määrää että vuoden 2006 tulostavoitteita suurempi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä tulostavoite yhteensä maksullinen toiminta yhteisrahoitteinen toiminta Toiminnan tuottavuus Loppusuoritteet ja suoriteryhmät 2005 Osuus (%) 2006 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 54,1 59,5 82,15 70,40 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, kpl 6,85 32,7 18,28 15,90 Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 5230,2 7, ,70 Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on työaikaosuuksien perusteella. Vuoden 2006 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu tarkempaa jaottelua käyttäen kuin vuotta 2005 koskevassa koelaskennassa. Mukana ovat nyt myös esim. pidetyt esitelmät. 16

17 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin eurolla. Kustannusvastaavuus oli 106,54 % Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2006 VUOSI 2006 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , , ,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ , , , , ,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,35 389,47 486, ,28 - henkilöstökustannukset , , , ,72 - vuokrat 1 911,46 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot , ,26 879, ,33 - muut erilliskustannukset , , , ,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , ,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , , ,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , , ,53 - poistot , , , ,88 - korot 1 800, , , ,84 - muut yhteiskustannukset , , , ,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , , ,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , ,17 YLIJÄÄMÄ , , , ,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

18 Maksullisen 2004Maksullisen 2003 Maksullisen toiminnan toiminnan toiminnan tunnuslukuja TP TP tunnuslukuja TPtunnuslukuja TP Tuotot, Tuotot, Tuotot, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, Käyttöjäämä, 73680Käyttöjäämä, % tuotoista 30,44 20,99 - % tuotoista 46,05- % tuotoista 44,77 Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksist 66746a, Yli/Alijäämä, Ylijäämä, 6934Ylijäämä, % tuotoista 6,54-2,93- % tuotoista 4,33 - % tuotoista 6, Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2006 Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus , ,77 - EU:lta saatu rahoitus , ,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4715, ,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä , ,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 48118, ,25 - henkilöstökustannukset , ,47 - vuokrat 1532,00 0,00 - palvelujen ostot 67255, ,88 - muut erilliskustannukset 54492, ,07 = erilliskustannukset yhteensä , ,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 88215, ,46 - poistot 63309, ,40 - muut yhteiskustannukset , ,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä , ,21 = kokonaiskustannukset yhteensä , ,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset , ,34 Kustannusvastaavuus % 47,69 45,45 18

19 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tulossopimuksessa esitetty 27 esitarkastettujen ja kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä saavutettiin. Kehitettyjen tutkimuslaitteiden ja menetelmien määrä 16 ylitti merkittävästi tulossopimuksessa mainitun 2. Patenttien määrä 2 ylitti tulossopimuksessa mainitun 1. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat (kohdassa muut julkaisut)* Yhteensä *Sisältyy muut kokousjulkaisut lukuun Lehden kirjan toimittaminen Geodesia 2 kpl Opetus- ja luennointitoiminta. * Luentojen aihe Luentopaikka Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Geodesia TKK ja Helsingin yliopisto, EVTEK Geoinformatiikka TKK, Helsingin yliopisto ja DIPOLI Kaukokartoitus Helsingin yliopisto Navigointi paikannus ja TKK, TTY *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuuria oppilaitoksessa Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi Tähtitiede Laaditut ohjeet ja suositukset 1 alitti tulossopimuksessa mainitun 2 kpl. Asiantuntijatehtävien määrä 61 ylitti tulossopimuksessa mainitun 6. Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä oli 124, mikä alitti tulossopimuksessa mainitun 165. Tämä johtui muiden kuin vaaituslattojen kalibroinnin sekä painovoimamittausten määrän vähenemisestä. 19

20 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Vuonna 2006 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. Vuosi saatu/haettu (%) Hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrä/tehdyt hakemukset 0,65 on poikkeuksellisen hyvä ja ylittää merkittävästi tulossopimuksen arvion 0,25. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kokonaisrahoituksesta oli 30,5 % ylittää tulossopimuksen tavoitteen 21 %. 1.5 Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteena on edelleen nostaa henkilökunnasta koulutustasoa sekä jatkotutkintojen että järjestettävän koulutuksen avulla. Henkilöstön lukumäärä ja sen muutos-% edellisestä vuodesta Vuosi Henkilöstö lkm/muutos-% 55/-12,7 63/13 56/21 Henkilötyövuodet Vuosi Henkilötyövuosi/muutos -% 55/-3,6 57/4 55/2 Henkilökunnan palvelusaika laitoksella Vuosi Yli 25 v v v v v v v alle 1 v (v sis. harjoittelijat/kesäapulaiset)

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

SFS delegaattivalmennus

SFS delegaattivalmennus SFS delegaattivalmennus ISO/TC 211, CEN/TC 287; paikkatieto Jari Reini 07.02.2014 Sisältö Paikkatieto Standardisointi Miksi? Standardisointi Hyödyt Paikkatiedon standardisointiorganisaatiot Standardien

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset

Lisätiedot

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa Paikkatietoinfran hyödyntäminen koulutukset 22.11. Jani Kylmäaho 1 Sisältö WMS-rajapinta (katselupalvelu, karttakuvapalvelu)

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot. Toimintaympäristö Ajantasaisten kiinteistö-

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Inspire-verkoston n kokous Aika: 15.1.2010 klo 12:00-14:00 Paikka: Logica, Karvaamokuja 2, Helsinki 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen... 2 2. Kokouksen työjärjestys...

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia. Paikkatietoverkoston seminaari

Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia. Paikkatietoverkoston seminaari 1 Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia Paikkatietoverkoston seminaari 20.11.2015 2 Tervetuloa! Järjestäjänä Paikkatietoverkoston kärkiteema: Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja paikkatietoinfrastruktuuri,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Viitekehys hallinnossa

Viitekehys hallinnossa JulkICTLab Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen julkishallinnon eri projektien

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja

Miten raportoin laadun? Kai Koistinen , Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja Miten raportoin laadun? Kai Koistinen 22.10.2015, Ota laatu haltuun paikkatiedot paremmaksi -työpaja 2 Esityksen sisältö Miksi raportoida? Laadun raportointi: standardit ja suositukset Laadun raportointi

Lisätiedot

Inspire-verkosto: Yhteistyö -työryhmä Rajapintapalvelujen käytettävyys. Jari Reini

Inspire-verkosto: Yhteistyö -työryhmä Rajapintapalvelujen käytettävyys. Jari Reini Inspire-verkosto: Yhteistyö -työryhmä Rajapintapalvelujen käytettävyys Jari Reini 13.3.2012 Aikataulu http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/aikataulu INSPIRE-yhteensopivuus INSPIRE-direktiivinliitteissä

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Miten neuvottelukunta on onnistunut tehtävissään (1=heikosti... 6=erinomaisesti) seurata kansallisen

Lisätiedot

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Paikkatietoverkoston kärkiteeman työpaja 15.11.2016 Panu Muhli, Maanmittauslaitos Lena Hallin-Pihlatie, Suomen ympäristökeskus Kysely: Mistä aiheista

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikka Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa Hatikan kehitys alkoi 2001 Lähtökohtana kasviharrastajien havaintoaineistot Mukaan kaikki eliöryhmät Monet harrastajat havainnoivat useita eliöryhmiä Julkaistiin

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilyturvakeskus Turvateknologia Tarja Ilander tarja.ilander@stuk.fi 4.11.2009 3-4.11.2009 Organisaatio Luvut kuvaavat henkilöstön määrää vuoden 2008

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Talousarvioesitys 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4. Lassi Lehto

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4. Lassi Lehto JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4 Lassi Lehto Paikkatiedon sisältöpalvelu 2 JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Päädokumentti ja liite 1 valmistuneet aiemmin JUHTA 28.9.2011

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala 21.11.2011 Katselupalvelun palvelutaso Vaatimukset tulivat voimaan 9.11.2011 Vaatimukset koskevat direktiivin liitteen I&II piiriin kuuluvien paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

Paikkatiedon metatieto

Paikkatiedon metatieto Paikkatiedon metatieto Kai Koistinen Ympäristötiedon hallinta 24.9.2015 Luennon sisältö Paikkatiedon metatieto Mitä on metatieto? Metatietostandardit ja suositukset INSPIREn metatietovaatimukset Paikkatiedon

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Suunnistuskartoittajien talvipäivä 5.2.2011 Jussi Peuhkurinen 2 Arbonaut lyhyesti Perustettu 1994 Päätoimisto Joensuussa Sivutoimistot Helsingissä ja Vermontissa Konsultointi-,

Lisätiedot