GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005"

Transkriptio

1 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET.49 6 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUS...50

3 3 1 Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2005 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta, laitoksen pysyvän GPS-verkon tietoliikenne saatiin kolmea asemaa lukuun ottamatta modernisoiduksi, laserkeilaimella ja digitaalisilla ilmakuvakameroilla tehtiin merkittäviä koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi ja taloushallinnon laskentajärjestelmää alettiin kehittämään. Laitos osallistui aktiivisesti paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti. Tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla sekä kotiettä ulkomailla samoin kuin yhteistyö Itämeren maiden kanssa geodeettisissa mittauksissa ja yhtenäisten koordinaattijärjestelmien luomisessa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen toiminnan kulut olivat vuonna 2005 yhteensä 4,229 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 0,472 M eli 12,6 %. Laitoksen ulkopuolelta saatu ja tutkimukseen käytetty rahoitus kasvoi vuodesta % eli 0,422 M. Ulkopuolisten tulojen tulostavoite ylitettiin M eli 13,5 %:lla. Kaikkiaan tutkimukseen käytettiin ulkopuolista rahaa M, mikä on 23,6 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen toiminnallinen tehokkuus aleni hieman vuodesta 2004 julkaisujen määrällä mitattuna. Kuitenkin arviointikäsittelyn läpäisseitten julkaisujen määrä lisääntyi, mitä on pidettävä oikeana kehityksen suuntana. Kustannusvastaavuuslaskelmien antamien tietojen perusteella maksullinen toiminta oli 2,92% alijäämäinen yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kustannusvastaavuudeltaan normaalia. Kun huomioidaan ulkopuolisen rahoituksen merkittävä lisääntyminen, voidaan katsoa, että laitoksen tehokkuus kaiken kaikkiaan vuonna 2005 ainakin säilyi vuoden 2004 tasolla. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Kertomusvuonna henkilökunnan määrä ja koulutustaso edelleen nousivat: henkilökunnan määrä henkilötyövuosina mitattuna 2 % ja koulutustasolla mitattuna 2%. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee tuottamaan lähivuosina laitokselle uusia tutkijakoulutusasteen työntekijöitä, lähinnä tohtorin tutkinnon suorittaneita. Näin henkistä pääomaa edelleen kartutetaan osana laitoksen toiminnan kaikinpuolista kehittämistä. Vuonna 2005 tehtiin laitoksessa työtyytyväisyyskysely. Tämän perusteella tyytyväisyys on hieman parantunut vuodesta Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla, elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla edelleen muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Samanaikaisesti rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja suomalaisomistuksessa oleva alan yritystoiminta vähenee maassamme. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä. Voidakseen taata maallemme ja sen valtiovallalle korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta on kehitettävä osana eurooppalaista tutkimusverkkoa ja tutkimusaluetta, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi.

4 4 1.1 Organisaatio Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja Tapani Sarjakoski. Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, talouspäälliköstä, henkilökunnan edustajasta ja hallintosihteeristä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio, tilinpäätösasiakirjojen tuloskatsaus- ja vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään laitoksen tulossopimusta sekä muita esille tulevia asioita. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Kuittinen Risto Chen Ruizhi Hyyppä Juha Koponen Päivi Nivala Annu-Maaria Poutanen Markku Sarjakoski Tapani Sarin Päivi puheenjohtaja, ylijohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, talouspäällikkö jäsen, henkilökunnan edustaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja sihteeri, vs. hallintosihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2005 kaikkiaan seitsemän kertaa seuraavasti: 18.2., 7.6., 16.8., 21.9., , , Laitoksessa oli vuonna 2005 seuraavat toimintayksiköt, niiden johtajat ja niissä henkilökuntaa seuraavasti: Yksikkö, johtaja ja johtajan tehtäviä hoitanut Henkilökunta Tehtävät Laitoksen johto Kuittinen Risto Geodesian ja geodynamiikan osasto Poutanen Markku Geoinformatiikan ja kartografian osasto Sarjakoski Tapani Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hyyppä Juha Navigoinnin ja paikannuksen osasto Chen Ruizhi Hallinto- ja tukipalvelut Koponen Päivi 1 Laitoksen johtaminen 20 Valtakunnalliset kiintopisteiden geodeettiset mittaukset, koordinaattijärjestelmien määrittäminen ja ylläpito, geoidin ja painovoiman määrittäminen, metrologia ja geodynamiikka. 12 Geoinformatiikan ja kartografian tutkiminen sekä kehittäminen. 16 Ilma-, satelliitti- ja videokuvaukseen perustuva mittaus- ja kaukokartoitustekniikan tutkiminen ja kehittäminen. 7 Navigointi- ja paikannusmenetelmien tutkiminen sekä laitteiden ja menetelmien kehittäminen. 7 Taloushallinto ja tukipalvelut sekä kirjasto- ja informaatiopalvelut.

5 5 Hallinto- ja erillistehtävät Geodeettisessa laitoksessa 2005 : Esimiehet Sijaiset Ylijohtaja Risto Kuittinen Tapani Sarjakoski Geodesian ja geodynamiikan osasto Markku Poutanen Matti Ollikainen Geoinformatiikan ja kartografian osasto Tapani Sarjakoski Tiina Sarjakoski Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Juha Hyyppä Juha Jaakkola Navigoinnin ja paikannuksen osasto Ruizhi Chen - Metsähovin tutkimusaseman päällikkö Jukka Piironen Mikko Takalo Hallinto- ja tukipalvelut Päivi Koponen Pirjo Kivirasi Hallinnon erillistehtävät Hallintoarkisto Mittaus- ja tutkimusvälinevarasto Laitoksen autot Kalustovarasto Atk Suojelujohtaja Suojelujohtajan apulainen Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutettu Työterveyshuolto kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilö Työterveyshuolto yhdyshenkilö ja tapaturma-asiamies Tehtävän hoitaja Päivi Sarin Matti Ollikainen Hannu Virtanen Hannu Virtanen Juha Jaakkola, Petteri Kangas, Jaakko Kähkönen Juha Hyyppä Jukka Piironen Tapani Sarjakoski Juha Hyyppä Harri Kaartinen Joel Ahola Annu-Maaria Nivala Päivi Sarin Päivi Sarin

6 6 Vuonna 2005 oli käytössä toimintaa kuvaavat osaamisalueet jotka olivat seuraavat: saamisalue Tutkimuksen sisältö 1. Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja sitominen naapurimaiden järjestelmiin. 2. Painovoima Painovoinan absoluuttiset mittaukset, painovoiman ajallisten vaihtelujen tutkiminen, valtakunnalliset painovoimamittaukset. 3. Maankuoren liikkeet Maannousun mittaaminen ja maannousulukujen laskeminen, maankuoren deformaatioiden määrittäminen. 4. Metrologia ja laatu Pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratoriotoiminta, vaaitusmenetelmien ja laitteiden kalibrointi, fotogrammetrinen testaustoimita, karttojen ja tietokantojen laadun tutkimus. 5. Kartoitusmenetelmät Kartoitus- ja kaukokartoitusmenetelmät. 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta Paikkatietojen analyysi ja yleistys, tiedonhallintamenetelmät, paikkatietojen yhteiskäyttöisyys. 7. Paikkatietojen visualisointi ja Moniulotteisten paikkatietojen visualisointi, kartografiset kartografia käyttöliittymät ja kartografinen yleistys. 8. Navigointi ja paikkatietojen liikkuva Menetelmien kehittäminen satelliitti ja karttaperusteisen käyttö paikantamisen ja navigoinnin tarpeisiin. 9. Kohteiden sähkömagneettiset Sähkömagneettisen säteilyn mittaaminen ja säteilyn kulun ominaisuudet mallintaminen. 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut Laitoksen kirjasto, arkistot (muut kuin hallinto), tiedotustoiminta ja laitoksen www-sivut. 1. Hallintopalvelut Laitoksen johto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, ja muut keskitetysti hoidetut tehtävät. 1.3 Työsuojelu ja työterveyshuolto Organisaatio ja henkilöt Työsuojelupäällikkönä on toiminut osastonjohtaja Juha Hyyppä. osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja varatyösuojelupäällikkönä Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut tutkija Harri Kaartinen, ensimmäisenä varavaltuutettuna tutkija Joel Ahola ja toisena varavaltuutettuna tutkija Annu-Maaria Nivala. Työsuojelutoimikunnan sihteerinä on toiminut Päivi Sarin. Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveyslääkärinä on toiminut Linnea Selenius ja Anu Oikarinen vuoden loppuun, työterveyshoitajana Laila Hedenborg, työfysioterapeuttina Leila Mäkelä ja työterveyspsykologina Soile Veckman. Toiminta Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveystarkastuksia on tehty suunnitelman mukaisesti laitokselle töihin tulleille henkilöille ja uusintatarkastuksia 5 vuoden välein 40-vuotiaista lähtien, sekä 3 vuoden välein 50-vuotiaista lähtien. Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen tekijöille on annettu tietoa rokotuksista ja tarttuvista taudeista. Laitoksen varastoa siivottu (kemikaalipullot hävitetty), laserihuoneeseen tehty varotoimia; varotuskyltit asennettu, ovessa automaattinen virrankatkaisu. Päärakennuksen vesi- ja kosteusvaurioiden alustava kartoitus oli , mukana olivat Työsuojelupäällikkö Sarjakoski, talouspäällikkö Koponen, TTL Selenius ja TTH Hedenborg Työterveyspalvelut Oy:stä.

7 7 Sisäilmahaittatekijöiden selvittämiseksi tehtiin laitokselle arviokäynti Siihen osallistuivat ylijohtaja Kuittinen, työsuojelupäällikkö Sarjakoski, isännöitsijä Kalevi Berlin ja talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöstä ja Kari Vähämäki Työterveyslaitoksesta. Kuittinen ja Kaartinen kävivät 6.9. kuulemassa arviokäynnin tuloksia ja suunnittelemassa jatkotoimia Medivire Työterveyspalvelut Oy:ssä yhdessä TTL Seleniuksen, isännöitsijä Berlinin ja insinööri Ahti Mustapuron kanssa. Uudenmaan työsuojelupiiri teki laitoksessa tarkastuksen ja otti tässä yhteydessä sisäilman laatua koskevia näytteitä. Näistä saatiin tulokset elokuussa ja tämän vuoksi huoneissa 304, työskennelleet henkilöt siirrettiin muihin tiloihin työskentelemään. Päätettiin yhdessä Senaattikiinteistöt Oy:n ja Medivire Työterveyspalvelut Oy:n kanssa teettää sisäilman laatua koskeva selvitys talvella Kenttätöitä tekevien punkkirokotukset otettiin ohjelmaan. Nummelan perusviivan työsuojelukatselmus pidettiin ; työsuojeluvaltuutettu Kaartinen ja Ahola, Jorma Jokela ja Jani Uusitalo. Oittaalla järjestettiin koulutus- ja virkistyspäivä. Kehityspäällikkö Pirjo Inkinen piti luennon aiheesta Palkitseminen ja työhyvinvointi. Syyskauden virkistyspäivä vietettiin Suomenlinnassa, jonne mentiin laivalla Kauklahden satamasta. Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa halukkaiden työpisteitä (4 kpl) sekä antamassa niska-hartia jumppaohjeita. Tutkija Joel Ahola osallistui yksipäiväiselle Tieturva 1 kurssille ja tutkijat Häkli ja Koivula pidetylle samaiselle kurssille. Vuoden 2005 aikana halukkailla oli mahdollisuus pelata sählyä ja sulkapalloa Masalan koululla, laitos maksoi tilavuokran. Työsuojeluvaltuutettujen vaali sovittiin alunperin pidettäväksi , mutta koska, määräaikaan klo 12 mennessä vaalitoimikunnalle tuli vain yksi ehdotus, katsottiin sopuvaali syntyneeksi. Valittiin seuraavat henkilöt: työsuojeluvaltuutetuksi Petteri Kangas I varavaltuutetuksi Harri Kaartinen II varavaltuutetuksi Pasi Häkli Sählyn pelaajille hankittiin suojalasit marraskuussa. Työsuojelutoimikunnan kokoukset vuonna 2005 pidettiin 28.1., 6.6., 9.8., (lyhyt kokoontuminen pidettiin myös virkistyspäivän järjestelyjen merkeissä 4.2., tästä ei pöytäkirjaa) ja Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteutuminen Geodeettinen laitos osallistui kertomusvuonna vuonna 2004 nimitetyn paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön siten, että ylijohtaja Kuittinen toimi neuvottelukunnan jäsenenä sekä laitoksen varajohtaja Sarjakoski tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaoston puheenjohtajana laitoksen ja erikoistutkija Lassi Lehto sihteerinä. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja neljätoista jäsentä, jotka edustavat koti- ja ulkomaisia kartoitusalan tutkimusyksiköitä sekä kotimaista laitoksen toiminnasta kiinnostunutta hallintoa. Neuvottelukunta nimitettiin vuosiksi ja se piti ensimmäisen kokouksensa ja tässä kokouksessa käsiteltiin laitoksen tutkimusohjelmaa vuosiksi

8 8 Laitoksen sisäistä laskentajärjestelmää kehitettiin hieman, mutta muilta osin päätettiin odottaa Valtiokonttorin aloittamien kehittämistoimien tuloksia. Laitoksen pysyvän GPS-verkon FinnReF tietoliikenteen modernisointi saatiin valmiiksi kolmea asemaa lukuun ottamatta, jotka ovat niin kaukana tietoliikenneverkoista, että sinne ei kannata kiinteää yhteyttä rakentaa. Tällä hetkellä kymmenelle asemalle on kiinteä Internet-yhteys, jonka avulla kerätään tiedot laitokselle Linux-järjestelmässä toimivalle palvelimelle. Muiden asemien osalta selvitetään satelliittiyhteyksien käyttöä. Digitaalisella ilmakuvakameralla ja laserkeilaimella tehtiin koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi siten, että laitos on osallistunut testikuvauksiin kaikilla kaupallisesti saatavilla olevilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla vuosina Kuvaukset Vexelin UltraCamD-järjestelmällä suoritettiin syksyllä Integraphin DMC ja Leica Geosystemsin ADS40 testattiin elo-syyskuun vaihteessa 2005 yhdessä MML:n kanssa. ADS40-testi oli samalla osa Viron maanmittauslaitoksen ADS40-käyttöönottotestiä, johon GL osallistuu. Yhteistä näille kuvauksille oli, että samanaikaisesti kuvattiin referenssiaineistoa RC20 analogisella ilmakuvakameralla. Lisäksi suoritettiin testikuvaus DSSkameralla kesällä Kuvauksia suoritettiin erilaisilta kuvauskorkeuksilta (n. 500, 800, 2500 ja 5000 m) ja myös toistuvia kuvauksia samalta lentokorkeudelta tehtiin. Laserkeilauskuvauksia tehtiin kolmelta koealueelta: Sjökulla, Espoonlahti ja Kalkkinen. Lisäksi laitos oli mukana Virossa tehdyn Otepään alueen keilauksen suunnittelussa. Keilaukset suoritti norjalainen Blom Geomatics Optec-keilaimella heinäkuussa viikolla 26. Sjökullassa koealue keilattiin kokonaisuudessaan 1000 ja 3000 metrin korkeudesta sekä yksi linja testikentän yli 200 metrin korkeudesta. Espoonlahden koko koealue keilattiin 1000 metrin korkeudesta. Kalkkisen koealue keilattiin 400 ja 3000 metrin korkeudesta. Otepäässä keilattiin kahdelta eri korkeudelta: 3000 metristä ja tämän alueen pohjoisosasta osa 1000 metristä. Näiden lisäksi keilattiin1000 metrin korkeudesta. Osallistuttiin aktiivisesti kansallisen korkeusmallityöryhmän työhön ja pidettiin mm. esitelmä laserkeilauksen mahdollisuuksista, tilanteesta muualla maailmassa, muiden maiden prosesseista ja tarkkuudesta sekä mahdollisuudesta yhteiskäyttöön usean sovelluksen kanssa. Tätä varten tutustuttiin Sveitsin, Baijerin, USA:n ja Kanadan tilanteeseen. Lisäksi on toimitettu lyhyt kuvaus laserkeilauspohjaisista menetelmistä, laadusta ja kustannuksista työryhmän raporttiversioon. Kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laatua koskevia tutkimuksia ja menetelmäkehitystyötä laitoksella on tehty seuraavista aiheista: ilmakuvien digitointimenetelmät kuvien laadun parantamiseksi, lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät, digitaalikameralla otettujen ilmakuvien laatu ja laadun testausmenetelmät, kolmiulotteisten kaupunkimallien tuottamismenetelmät ja niiden tarkkuus, maaston korkeustietojen tarkkuus ja laserkeilauksella tuotettujen maastomallien tarkkuus, satelliittien käyttöön perustuvien geodeettiset mittaus- ja laskentamenetelmien tarkkuus sekä korkeusmallien laatu ja paikkatietoanalyysi. Laitos edisti yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän luontia sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa laitos tiedotti ja neuvoi uuden EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmän käytössä yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja aloitti valmistelut uuden kansallisen korkeusjärjestelmän luomiseksi. Asiaa valmistellut toimikunta luovutti esityksensä ylijohtajalle joulukuussa Luotava uusi järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman hyvin yhteensopivaksi yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi laitoksen edustajat osallistuivat Suomen edustajina yhtenäisiä eurooppalaisia koordinaattijärjestelmiä valmisteleviin EUREF- kokouksiin. Suomen kolmannen tarkkavaaitukseen liittyen osallistuttiin yhteispohjoismaiseen vaaituverkkojen tasoitukseen, jotta tuleva Suomen järjestelmä olisi mahdollisimman yhteen sopiva pohjoismaisten naapurien kanssa. Jatkettiin yhteistyötä Venäjän karttalaitoksen kanssa maiden korkeusjärjestelmien eron määrittämiseksi sekä maannousulukujen laskemiseksi Suomen ja Luoteis-Venäjän alueelle. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Arvo on valittu siten, että yhteensopivuus Ruotsin uuden järjestelmän kanssa on mahdollisimman hyvä. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa valmisteltu uuden järjestelmän käytännön realisaatiota. Järjestelmä valmistuu v

9 9 Euroopan koordinaattijärjestelmiä käsittelevän EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS:llä mitattavaa vaaituspisteiden verkkoa. Tavoitteena on, että tihennyspisteetiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Hankkeen osana mitattiin Suomessa kesällä 2005 yhteensä 31 pisteellä GPS-havainnot, jotka liitettiin tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen. Nummelan normaaliperusviivan pituutta mitattiin syys-marraskuussa neljännentoista kerran Väisälän interferenssikomparaattorilla. Viivan puolikas, 432 metriä, mitattiin ennätykselliset seitsemän kertaa. Epäsuotuisat sääolot estivät mittaukset 864 metriin asti, sillä syksyn aikana ei ollut yhtään niin pilvistä yötä, että koko viivan mittausta olisi voinut edes yrittää. Interferenssimittausten projektiomittaukset perusviivan havaintopilareiden (luotaustankojen ja peilien) ja maanalaisten merkkien välillä tehtiin kahdesta kuuteen kertaan, yhteensä 19 kappaletta. Tarkkuus ja toistettavuus oli tavanomainen lukuun ottamatta ennenkin ongelmallista 0-pilaria, jossa kuuden projektiokorjauksen ääriarvot eroavat toisistaan poikkeukselliset 0,24 mm. Kaiken kaikkiaan interferenssihavaintojen ja projektioiden ja siten koko perusviivan lopullinen tarkkuus tulee kuitenkin olemaan vähintään tyydyttävä (standardiepävarmuudet 0,05 mm:n luokkaa). Alustavat tulokset eivät myöskään viittaa isoihin maanalaisten merkkien liikkeisiin vaan pituudet ovat jokseenkin samanmittaisia kuin aiemmilla kerroilla. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus oli 0,119 M suunniteltua suurempi. Maksullinen toiminta oli 0,029 M suunniteltua suurempi ja yhteistutkimustoiminta 0,090 M suunniteltua suurempi. Kaikkiaan ulkopuolisia tuloja saatiin 13,5 % suunniteltua enemmän. Medivire Oy suoritti kesäkuussa 2005 työhyvinvoinnin mittauksen käyttäen Työterveyslaitoksen THBbarometria. Tuloksia verrattiin vuonna 2002 laitoksella tehdyn kyselyn tuloksiin. Tuloksista voidaan lyhyesti todeta, että työilmapiiri, esimiestyön laatu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan kehitykseen ovat parantuneet, kun sen sijaan kiireen aiheuttama rasittavuus on lisääntynyt ja osastojen välinen tiedonkulku on heikentynyt. Laitos uudisti tasa-arvosuunnitelmansa vuonna Tätä varten tehtiin laitoksessa erillinen kysely täydentämään Medivire Oy:n työhyvinvoinnin kyselyä. Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Toisaalta laitos ei ollut kovin tunnettu alan yritysten keskuudessa. Tulokset yksittäisistä tutkimusprojekteista on kuvattu luvussa Toiminnan vaikuttavuus Geodeettisen laitoksen tutkimus on kansainvälisesti korkealaatuista ja tuottaa sekä ajankohtaisiin että tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa tietoa. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä

10 10 työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Laitoksen tutkimustoiminta kehittää jatkuvasti sen työntekijöiden osaamista. Merkittävä osa laitoksen varttuneemmasta tutkimushenkilökunnasta pitää luentoja ja kursseja yliopistoissa ja korkeakouluissa oman toimensa ohella edistäen näin kansallisen osaamisen säilymistä ja kehittymistä. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Julkaisut ja mittaustulokset Laitoksen pääsuoritteita ovat tutkimustulokset, jotka muodostuvat mittauksista, mittaustulosten ja muun tutkimusaineiston analysoinnista sekä tulosten raportoinnista. Lisäksi suoritteita ovat kehitetyt menetelmät ja myönnetyt patentit. Tutkimusjulkaisujen lukumäärät ja ryhmittely on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut 14 5 * Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat (kohdassa muut julkaisut) Yhteensä * sisältyy muut kokousjulkaisut -lukuun Tieteellisiin geodeettisiin perusmittauksiin kuuluvat mm. tarkkavaaitukset, geodeettisten EUREF-FIN pisteiden mittaaminen, painovoimapisteiden mittaaminen sekä geodeettisten pisteiden tarkastaminen. Näitä laitos on tehnyt kertomusvuonna seuraavasti, taulukko 2.

11 11 Taulukko 2. Tietoja mittaustoiminnasta. Mittaus Tarkkavaaitus (km) ,5 315,15 vaaittuja pisteitä (kpl) Painovoimapisteet / tihennys (kpl) Tarkkojen GPS-pisteden mittaus (väh. 24 h havainnot, kpl) Pysyvät GPS-asemat (toimintapäiviä) Vuonna 2005 laitos edelleen kehitti metrologiatoimintaansa. Metrologiatoiminnan ja kalibroinnin mittauksista voidaan todeta seuraavaa: Taulukko 3. Metrologiset mittaukset. Mittaus Geodeettiset perusviivat (kpl) 1-1 Geodeettiset kalibrointiviivat (kpl) Vaaituslattojen kalibrointi ja lämpötilakertoimien määritys (kpl) Vaaituksen systeemikalibroinnit Absoluuttinen painovoimamittaus (kpl) Relatiivigravimetrin kalibroint (kpl) Tilatut painovoimamääritykset (kpl) Digitaaliset ilmakuvakamerat (kpl) Metsähovin tutkimusaseman laitteiden käyttö on selostettu taulukossa 4. Laitteet ovat toimineet hyvin ja mittaustuloksia on saatu runsaasti. Metsähovin satelliittilaserin uudistus on aloitettu keväällä 2005, jonka vuoksi sillä ei ole tehty havaintoja loppuvuonna. Taulukko 4. Tietoja Metsähovin tutkimusaseman mittaustoiminnasta. Mittaus Satelliittilaser (havaittuja ratoja kpl) Havaittuja satelliitteja (kpl) VLBI-mittauskampanjoita GPS-havaintoasema (toimintakk) GLONASS-havaintoasema (käyttökk.) Suprajohtava gravimetri (käyttökk) DORIS-maa-asema (käyttökk) Taulukko 5. Opetus- ja luennointitoiminta. Luentojen aihe Luentopaikka Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Geodesia TKK ja Helsingin yliopisto Geoinformatiikka TKK, Helsingin yliopisto ja Helsingin AMK Kaukokartoitus TKK ja Helsingin yliopisto Navigointi ja TKK 1 1 paikannus

12 12 Taulukko 6. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi Tähtitiede Taloudellisuus Kustannukset ja henkilötyövuodet osaamisalueittain Osaamisalue 2005 htv 2004 htv 2003 htv 1. Koordinaatistot , , ,70 7,5 2.Painovoima , , , Maankuoren liikkeet , , ,37 4,5 4. Metrologia ja laatu , , ,92 5,5 5. Kartoitusmenetelmät ,19 11, ,42 6, , Paikkatietojen prosessointi ja hallinta ,44 7, ,56 7, ,06 8,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartograf , , , Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö ,26 4, , ,05 3,5 9. Sähkömagneettinen säteily ,48 1, , , Kirjasto- ja informaatiopalvelut , , ,79 1,5 11. Hallintopalvelut , , ,81 8 Yhteensä ,85 57, , ,79 54 Kustannukset ja henkilötyövuodet tutkimusosastoittain Osastot, Osasto tai yksikkö 2005 htv 2004 htv 2003 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,9319, ,57 18, ,13 18,83 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,73 9, ,24 9, ,63 10,13 Kaukokartoituksen ja fotogr. osasto ,4115, ,95 14, ,07 15,2 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,78 4, ,02 4, ,96 2,9 Kanslia 7,20 6,70 5 Yhteiskustannuspaikka 1,00 1,00 2 Yhteensä ,8557, ,77 54, ,79 54,06 Kustannusrakenne vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , ,85 Henkilöstökulut , , , ,46 Vuokrat , , , ,61 Palvelujen ostot , , , ,30 Muut kulut , , , ,15 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0, ,92 0,00 0,00 - korot , , , ,71 -poistot , , , ,00 yhteensä , , , ,08

13 13 Tuottavuus Vuonna 2005 budjettirahalla rahoitettiin 77,1 % tutkimushenkilökunnan palkoista. Tuottavuusindeksi oli täten 1,30 (jos ei ole ulkopuolista rahoitusta indeksi on 1.0) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä johtuu uusien tilaustöiden osalta siitä, että niihin kului arvioitua enemmän työaikaa ja kustannuksia. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin eurolla. Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2005 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ , , , ,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 389,47 486, ,28 - henkilöstökustannukset , , ,72 - vuokrat 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot ,26 879, ,33 - muut erilliskustannukset 6 933, , ,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , ,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , ,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , ,53 - poistot , , ,88 - korot 1315, , ,84 - muut yhteiskustannukset , , ,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , ,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , ,17 ALIJÄÄMÄ , , ,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

14 14 Maksullisen toiminnan 2005 Maksullisen toiminnan 2003Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP tunnuslukuja TPtunnuslukuja TP Tuotot, Tuotot, Tuotot, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, 69779Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, Käyttöjäämä, 56570Käyttöjäämä, % tuotoista 20,99 - % tuotoista 44,77 - % tuotoista 46,05 Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Alijäämä, Ylijäämä, 8816Ylijäämä, % tuotoista -2,93- % tuotoista 6,98 - % tuotoista 4, Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus ,77 - EU:lta saatu rahoitus ,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 459,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä ,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,25 - henkilöstökustannukset ,47 - vuokrat 0,00 - palvelujen ostot ,88 - muut erilliskustannukset ,07 = erilliskustannukset yhteensä ,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset ,46 - poistot ,40 - muut yhteiskustannukset ,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,21 = kokonaiskustannukset yhteensä ,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset ,34 Kustannusvastaavuus % 45,45

15 Tuotokset ja laadunhallinta Tulokset Tutkimus: - esitarkastettujen kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä 31 kpl - kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät 2 kpl - tutkimushakemusten laatu (1-5) 4,0 - patentit (haetut, käsitellyt, myönnetyt). 1 kpl Asiantuntijatehtävät: - laaditut ohjeet ja suositukset 1 kpl - asiantuntijatehtävien määrä 5 kpl - kansallisena mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä 148 kpl Laadunhallinta Haettujen ja saatujen tutkimushankkeiden määrä (%) Tutkimushankkeiden kuvaus osaamisalueittain Koordinaattijärjestelmät 2223 Koordinaattijärjestelmät Geodeettisen laitoksen ja MML:n koordinaattityöryhmä MML:n ja GL:n kesken v perustettu työryhmä toimii edelleen kokoontumalla tarpeen mukaan kahdesti vuodessa. Työryhmän tarkoituksena on edistää EUREF-FIN koordinaatiston käyttöä ja ohjata siihen liittyvissä vaikeuksissa. Vuoden kuluessa pidettiin kaksi kokousta (11.3. ja 30.9.). GEOTRIM:in koordinaattimuunnokset JHS 154:ssä esitetty affiininen koordinaattimuunnosmenetelmä EUREF-FIN kkj ei sovellu käytettäväksi kaikissa tietokantaohjelmistoissa. Matti Ollikainen tutki GEOTRIMin aloitteesta voitaisiinko EUREF-FIN-kkj koordinaattierot esittää koko maan yli ulottuvan säännöllisen hilan muodossa, jolloin koordinaattimuunnokseen voitaisiin käyttää bilineaarista interpolointia. Kun koko maan yli lasketaan tasavälinen ruudukko 1x1 km:n pistetiheydellä, tällä tavoin muunnetut koordinaatit eroavat korkeintaan 2 mm JHS 154:ssä esitetyn virallisen muunnosmenetelmän avulla lasketuista. Laskettu GEOTRIMin pyynnöstä 1x1 km:n tiheydellä muunnospisteistön neljässä kaistassa (keskimeridiaanit 21, 24, 27 ja 30). Toimitettu samalla GEOTRIMille FIN2000-geoidimallin. Mikkelin runkoverkon saneeraus FM-kartan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti laskettiin Mikkelin runkoverkon 1. luokan pisteillä tehdyt GPS-mittaukset. Mikkelin 1. luokan runkoverkko käsittää 13 pistettä, joista 4 kuuluu Geodeettisen laitoksen v mittaamaan 400:n pisteen GPS-verkkoon. Mikkelin verkon GPS-mittaukset tehtiin FM-kartan johdolla. Laskettu verkon pisteille koordinaatit EUREF-FIN koordinaatistossa käyttäen neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa pistettä lähtöpisteinä ja Pinnacle ver. 1.0 ( Topcon Corp ) ohjelmalla käyttäen satelliittien tarkkoja ratatietoja.

16 16 Loviisan runkoverkon saneeraus Konsultoitu FM-karttaa Loviisan runkoverkon saneerauksessa. FM-kartta oli liittänyt Loviisan 1. ja 2. luokan runkoverkot Geodeettisen laitoksen 400 pisteen verkkoon GPS-mittauksilla. Lähtöpisteenä käytettiin neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa GPS-pistettä joiden koordinaatit tunnetaan EUREF- FIN koordinaatistossa. Mitatuista GPS-pisteistä (24) 11 pisteen ortometriset korkeudet tunnettiin vaaitusten perusteella N60- järjestelmässä. Johdettiin näiden pisteiden avulla Loviisan alueelle paikallisen geoidimallin, jonka avulla EUREF-FIN-koordinaatistossa lasketut korkeudet voidaan muuntaa ortometrisiksi korkeuksiksi (N60). Muunnospinnan johtamiseen käytettiin vain GPS-mittauksia ja vaaittuja korkeuksia. FIN2000- geoidimallin käyttäminen ei parantanut tässä tapauksessa muunnoksen tarkkuutta. Johdettu EUREF-FIN koordinaattien ja Loviisan vanhojen koordinaattien avulla muunnoiskaavat em. koordinaatistojen välille. Koska vanhat verkot muodostivat 2-3 erillistä osaa, oli pisteistö jaettava kahteen osaan muunnosparametrien ratkaisemista varten. Molemmissa osissa oli 6 pistettä, joiden koordinaatit tunnettiin sekä EUREF-FIN:ssä että Loviisan vanhassa järjestelmässä. Johdettu näiden avulla Loviisaan sekä kolmiulotteisen yhdenmuotoismuunnoksen että kaksiulotteisen affiinisen muunnoksen siirtoparametrit. Ympäristöhallinnon AutoCAD- / Mittaus ja neuvottelupäivät Matti Ollikainen osallistui Ympäristökeskusten maastomittaustiimien järjestämille maastomittauspäiville ja piti päivillä EUREF-koordinaatit -nimisen esitelmän. Esitelmä herätti niin suurta kiinnostusta maastomittaajien keskuudessa, että Ollikainen. toimitti heidän toivomuksestaan tiedot Geodeettisen laitoksen mittaamista EUREF-FIN pisteistä Suomen Ympäristökeskukseen välitettäväksi edelleen alueellisten ympäristökeskusten maastomittaustiimeille (Geodeettisen laitoksen tiedote no. 24 pdf-muodossa ja kaikkien EUREF-FIN -pisteiden koordinaatit ASCII-muodossa). NGOS Markku Poutanen on NKG:n presidiumin nimeämänä puheenjohtajana pohjoismaisen geodeettisen palvelun (Nordic Geodetic Observing System, NGOS) suunnittelutyöryhmässä. Kyseessä on kaikkien Pohjoismaitten koordinaattijärjestelmien pohjalla olevien pysyvien havaintoverkkojen käyttö ja havaintojen saatavuus. Samalla Poutanen on myös Pohjoismaisten asemien osalta yhdyshenkilö eurooppalaisessa ECGN (European Combined Geodetic Network) hankkeessa, joka liittyy yhtenäisen eurooppalaisen geodeettisen havaintoverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. NGOS-ryhmä antoi ensimmäisen vaiheen loppuraportin, sekä laati kaksi referee-artikkelia, jotka kumpikin hyväksyttiin ja ovat nyt painossa. Työryhmän työ jatkuu vaiheen kaksi suunnittelulla, jossa kartoitetaan olemassa olevan infrastruktuuri ja laaditaan ehdotukset käytännön toimenpiteiksi. Muuta Muiden laitosten, kuntien, mittausfirmojen yms. avustaminen koordinaatistoihin liittyvissä kysymyksissä. Laitokselle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnoksiin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittämiseen laitoksen henkilökunta on osallistunut. Lisäksi kuten osaston esitelmälistasta käy ilmi, eri yhteyksissä on pidetty huomattava määrä aiheeseen liittyviä esityksiä Kiintopisteverkkojen ylläpito Kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut mainittavaa toimintaa; vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Vuoden 2005 aikana aloitettiin valmistelut pistejulkaisun osalta, mutta resurssien vähäisyyden takia työn eteneminen on ollut hidasta FinnRef (pysyvät GPS-asemat) Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on Euroopan laajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden

17 17 maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. FinnRef-dataa käyttävät tutkimukset ovat omissa projekteissaan. Tälle projektille kirjataan vain suoraan verkon ylläpitoon liittyvät tehtävät. Datansiirtovastuu on Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Joensuun, Kevon, Sodankylän ja Vaasan GPS-asemat keskistettiin. Dataa on prosessoitu Bernese 4.2 ja 5.0 ohjelmistoilla. Tällä hetkellä laskenta on ajan tasalla. V siirrytään yksinomaan v. 5.0 käyttöön. Myös 2005 NASAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella saamme v käyttöön Gipsy/Oasis ohjelmiston Korkeusjärjestelmät Tähän projektiin kuuluvat Suomen uuden korkeusjärjestelmän luontiin liittyvät työt: osallistuminen yhteispohjoismaiseen tasoitukseen, maannousun tutkimus ja muut korkeusjärjestelmien luontiin, käyttöön, käytettävyyteen ja ylläpitoon liittyvät työt. Myös korkeusjärjestelmätyöryhmän työskentely ja yhteistyö Venäjän karttalaitoksen kanssa kuuluu tähän. Pohjoismainen vaaitusverkko Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitus on tehty tasoittamalla kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden vaaitusdatat (Saaranen). Mukaan on otettu myös liitokset GPS-vaaituksen, mareografihavaintojen ja meritopografian avulla Suomenlahden yli Suomesta Viroon ja Ahvenanmeren yli Suomesta Ruotsiin. Lisäksi on osallistuttu Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän toimintaan (puheenjohtaja Takalo). Maannousua ja tasoitusta käsittelevän alityöryhmän puheenjohtajuus on myös Geodeettisen laitoksen erikoistutkijan tehtävänä (Mäkinen). Mäkinen on myös EUREF-TWG:n jäsen. Pohjoismainen korkeusjärjestelmä on laskettu NKG:n työryhmän yhteistyönä, ja sen perusteella ruotsalaiset ovat jo luoneet oman kansallisen realisaationsa. N2000, Suomen uusi korkeusjärjestelmä Laaja korkeusjärjestelmäuudistusta käsitellyt työryhmä antoi mietintönsä joulukuussa Työryhmän puheenjohtajana oli M. Poutanen ja sihteerinä V. Saaranen. Työryhmä suositti uuden kansallisen korkeusjärjestelmän perustamista, jonka perusteet ovat yhteneviä Euroopan korkeusjärjestelmän EVRS2000 kanssa: - Korkeuksien lähtötaso on yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän lähtötaso. - Järjestelmän korkeudet ovat normaalikorkeuksia. - Käytettävä vuoksikorjaus on nollavuoksikorjaus. - Maannousun osalta korkeudet vastaavat tilannetta vuoden 2000 alussa. Vuoden 2005 aikana työryhmän mietinnöstä saadut lausunnot olivat yksimielisesti kuvatunlaisen uuden korkeusjärjestelmän kannalla. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Venäjä-yhteistyö (vaaitus) Yhteistyössä Venäjän karttalaitoksen Roskartographia ja sen geodesian ja kartogarafian tutkimuslaitoksen (TsNIIGAiK) sekä Luoteis-Venäjän käytännön mittauksista vastaavan yksikön (Aerogeodesia, Pietari) kanssa tehtiin kesällä 2005 rajavaaitukset Lieksan Inarissa ja Niiralassa. Aloitettiin yhteisjulkaisun laatiminen, jossa kuvataan kaikki tehdyt rajavaaitukset. Tavoitteena on maiden välisen korkeusjärjestelmien eron määrittäminen. V. Kaftanin ja J. Kuznetsovin joulukuussa v tapahtuneen työvierailun jälkeen käsikirjoitus on pääosin valmis. Julkaisun viimeistely tapahtuu v alussa.

18 GPS-vaaitus (EUVN-DA) EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA -niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS/vaaituspisteiden verkkoa. Projektin tavoitteena oli, että tihennyspisteteiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Jokaisella pisteellä tulisi tehdä 24 tunnin GPS-havainnot, ne tulisi liittää tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen ja pisteellä pitäisi tehdä painovoiman mittaukset geopotentiaalilukujen laskemiseksi. Uusien GPS/Vaaituspisteiden vaaitus Asetettiin uudet vaaituspultit edellisenä kesänä tehdyn rekognosoinnin perusteella 11:lle uudelle paikalle ja vaaittiin uudet pultit. Uudet pultit sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella. Lapissa ei tehty pisteiden rekognosointia, koska siellä oli tarkoitus käyttää vuonna 1999 mitattuja vaaituspultteja EUVN_DA kampanjan havaintopaikkoina. GPS-mittaukset Uusien EUVN_DA pisteiden GPS-havainnot tehtiin heinä-elokuussa. Mittauksiin osallistuivat Matti Ollikainen, Pasi Häkli, Janne Kovanen ja Maaria Tervo. GPS-mittaukset tehtiin 4-5 GPS-vastaanottimella 7:ssä erillisessä mittaussessiossa. Jokainen sessio aloitettiin klo 12 Suomen aikaa ja lopetettiin klo 12 seuraavana päivänä. Tämän jälkeen koko retkikunta siirtyi uusille mittauspaikoille ja aloitti uuden session klo 12 seuraavana päivänä. Koska mittauksien laskentaan oli tarkoitus käyttää FinnRef-asemien lisäksi myös Geotrim Ltd:n GPSNet-verkon asemia, peräkkäisissä sessioissa ei ollut yhtään yhteistä EUVN_DA verkon pistettä. GPSNet-verkon asemat toimivat jatkuvasti rekisteröiden GPS-signaaleja 1 sekunnin havaintovälillä. Mittauskampanjan aikana tehtiin vuorokauden mittaiset GPS-havainnot kaikkiaan 31:llä tarkkavaaituspultilla. Havaintojen laskenta Havainnot laskettiin aluksi TribleTotal ControlTM-ohjelmalla. Ohjelmalla saatiin kaikkien ratkaistavien pisteiden koordinaateille hyvät likiarvot, mikä helpottaa niiden laskentaa Bernese-ohjelmalla. Seuraavaksi havainnot laskettiin Bernese ver 5.0 -ohjelmalla. Lähtöpisteiksi valittiin FinnRef-verkon pisteet Metsähovi, Vaasa, Joensuu ja Sodankylä sekä Kiruna ja Tromssa. Kaikkien näiden lähtökoordinaatit saatiin IGS:n ratkaisusta ITRF2000-koordinaatistossa. Samasta ratkaisusta saadaan myös näiden asemien liikenopeuden komponentit, joita käyttäen asemien koordinaatit redukoitiin havaintohetken epookkiin ( ). Aluksi laskettiin kahden viikon ajalta koko FinnRef-verkon asemien koordinaatit käyttäen em. pisteitä kiinteinä pisteinä. Verkko ratkaistiin päivittäisinä sessioina, jotka lopuksi tasoitettiin ADDNEQohjelmalla. GPSNet-verkon pisteet ja EUVN_DA pisteet laskettiin vuorokauden pituisina sessioina (0 UT- 24 UT). Tällä tavoin EUVN_DA pisteillä tehty 24 tunnin havaintojakso (12 SVA 12 SVA) jakautui kahteen eri session. Koko verkon laskemiseksi muodostettiin 14 erillistä sessiota, jotka tasoitettiin lopuksi ADDNEQ-ohjelmalla. Viimeisessä tasoituksessa kaikki FinnRef-verkon pisteet pidettiin kiinteinä. Pisteiden lukumäärä ratkaisussa oli 113, joista 14 oli kiinteitä pisteitä, 69 GPSNet-verkon pisteitä ja 30 EUVN_DA pisteitä. Havaituista 31 pisteestä hylättiin 1 piste, havaintopaikan katveisuuden takia. Tällekin pisteelle saatiin GPS-laskennassa koordinaatit, mutta koordinaattien tarkkuus oli selvästi muita huonompi. Lopulliset tulokset lähetetään EUREF-komissiolle ja julkaistaan v Tarkkavaaitus Vuonna 2005 käytettiin digitaalista vaaituskonetta DiNi12 kaikissa laitoksen tekemissä tarkkavaaituksissa. Käytössä olivat vaaituskoneet DiNi12 no , ja sekä lattaparit 13987/13988, 13926/14092 ja 14087/ Laitokselle hankittiin yhden metrin mittainen Nedon valmistama invarnauhalla varustettu viivakoodilatta tyyppiä LD11. Latan numero on ja se oli P. Lehmuskosken mukana Olkiluodon pilareiden vaaituksissa. Uuden latan ja edellisvuonna hankittujen kaksimetristen lattojen ansiosta tarkkoja vaaituksia voidaan tehdä nyt myös sellaisissa paikoissa, joissa vaaituspultti on asetettu sisätiloihin tai korkealle esimerkiksi rakennuksen seinään.

19 19 Vuoden 2005 vaaituksen kenttätyöt Linjavaaitus: Linja O. Tohmajärvi-Niirala Välineet ja varusteet: vaaituskoje Zeiss DiNi12 nro , kolmijalat Zeiss, alumiinirunkoiset latat Nedo nrot ja 14092, diff.mitt. Fluke 54 II nro 2, mittapyörä Rollfix Super, varjo Alexo, kannettava tietokone HP Omnibook XE3, auto Ford Transit XFZ-445. Vaaittiin väli 21.4 km pitkä kalliopulttiväli , lisäksi pari kilometriä pitkä varmistusmittaus Tie oli asfalttipäällysteinen vilkas- ja raskasliikenteinen kapea väylä Venäjälle. Olo ei tuntunut kovin turvalliselta erimaalaisten (ainakin Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Norja) rekkojen seassa. Kerran suomalainen kääntyvä rekka ajoi kilpikonnan päältä, onneksi lattamiehellä olivat refleksit kunnossa ja hän ehti lattoineen pois alta. Rajanylitysvaaitus Lieksan Inarissa ja Niiralassa Suomen (P.Lehmuskoski) ja Venäjän (I.Averin) vaaitusretkikunnat suorittivat samanaikaiset valtioiden rajan ylittävät vaaitukset Inarissa ja Niiralassa. Inarissa molempien maiden pultit ovat kalliossa. Venäjän piste on raja-aukossa, Suomen piste heti aukkoa sivuavan piikkilangan Suomen puolella. Pisteiden välinen etäisyys on noin 10 m. Niiralassa Suomen puoleinen piste on kalliossa, Venäjän puoleinen on valaisinpylvään perustuksessa. Pisteiden välinen etäisyys on 545 m. Retkikuntien vaaitustulokset poikkesivat toisistaan Inarissa 0.0 mm ja Niiralassa 0.7 mm. Olkiluodon GPS-verkon vaaitus Posiva Oy:n tilaamana vaaittiin suurin piirtein samat pisteet kuin syksyllä Hävinneen 03215:n sijasta mitattiin 05217, lisäksi uudet varamerkit GPS13A ja GPS13B. Lisänä 2003:een verrattuna vaaittiin GPS-antennijalustat, jota varten olivat käytössä jatkettava kolmijalka ja yhden metrin latta Nedo LD11 nro sekä kahdet tikapuut. Vaaitusta kertyi runsaat 17 km asfalttitiellä, soratiellä ja metsässä. Neljän mitatun silmukan sulkuvirheistä johdettu tarkkuusarvio vaaitukselle oli ±0.14 mm/ökm. Otsolahden vesistöylityskoekenttä Rantoja pitkin tehtävät kontrollivaaitukset tehtiin 17.8., ja Mittaukset kuuluvat pitkien vesistöylitysten testi- ja kontrollimittauksiin. Metsähovin vaaitustestikenttä Testikentällä suoritettiin vaaituksia välillä M4-M5 kaikkiaan 11 päivänä. Asetettiin Metsähovin koekentän pulttivälille M4-M5 kolme uutta kiintopistettä M55, M56 ja M57, jotta liikkuvan alueen laajuus saataisiin selville. Uudet pisteet on vaaittu 7.4. alkaen. Uudet pultit ovat eniten liikkuvasta M52:sta noin parikymmentä metriä länteen (M55), pohjoiseen (M56) ja koilliseen (M57). Loppuvuoden aikana osoittautui, että M55 ja M56 ovat stabiileja, mutta M57 kohosi maksimissaan kesällä 1.9 mm, kun taas aiemmin liikkuviksi tiedetyt M52 ja M521 kohosivat 3.4 mm ja 2.6 mm. Kriittinen alue siis kesällä noustessaan samalla kallistuu. M52:n ja M521:n liikkuminen kallion lämpötilan ja/tai vuodenajan mukaan oli hyvin sopusoinnussa edellisvuosien havaintojen kanssa. Tutkimusaluetta laajennettiin 7.4. lähtien painovoimalaboratorion ympäristöön. Alue käsittää yhtenäisen 170 m pitkän vaaituslinjan M1-SF348 (mistä tullee Suomen Kolmannen tarkkavaaituksen nollapiste)-sf392-p61-p63-t020 (mikä sijaitsee pv-laboratoriossa aivan Suprajohtavan gravimetrin vieressä lattialla), sekä SF392:sta lähtevän 50 m pitkän sivulinjan SF392-P63-AB1-AC1. AB1 ja AC1 sijaitsevat absoluuttipainovoima-huoneessa ja P61, P62 ja P63 maastossa laboratorion ympärillä. Lyötiin painovoimalaboratoriota ympäröivään kallioon kolme uutta pulttia P61, P62 ja P63, joiden avulla kallioperän mahdollisia vertikaaliliikkeitä voitiin mitata. Näiden lisäksi laboratorion sisälle oli asetettu havaintopilareilleen kolme pulttia AB1, AC1 ja T020, jotka on myös vaaittu huhtikuun seitsemännestä. päivästä lähtien. Vertailupisteinä näille viimeksi mainituille ovat kalliokiintopisteet 00412, M1, SF348 ja SF392. Tähän mennessä suurin vierekkäisten pulttien (13 m) välinen korkeuseron muutos on 0.7 mm. Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen loppujulkaisujen valmistelu on aloitettu. Pulttiluettelo, vaaituksen teknisen kuvauksen ja vaaituksen tulosten julkaisut tehdään Geodeettisen laitoksen julkaisusarjaan. Käsikirjoitukset valmistuvat v

20 Vaaitustutkimukset Zeiss viivakoodiasteikon suurentaminen Digitaalivaaitussysteemin Zeiss Dini12 maksimitähtäysväli on m, jolloin digitaalikojeen CCD kennolle 20 mm levyinen koodielementti kuvautuu n. 0,18 µm suuruisena, jonka kuvankäsittely prosessi pystyy käsittelemään. Vesiylityksiä varten tarvitaan m tähtäyksiä eli viivakoodia on suurennettava vähintään nelinkertaiseksi. Edellisenä vuonna kokeiltiin erilaisia tekniikoita suurennetun viivakoodiasteikkolatan valmistamiseksi ja suunniteltiin menetelmä ja laitteisto suurennetun viivakoodiasteikon valmistamiseksi. Asteikon valmistusmenetelmä perustuu laserinterferometrin käyttöön ja mustan teipin leikkaamiseen ja irrottamiseen valkean teipin päältä. Laatu oli kohtuullisen hyvä lattaparille tehdyn systeemikalibroinnin perusteella. Digitaalivesiylitysmenetelmän testaamiseksi rakennettiin 2004 Tapiolan Otsolahteen kolmen kiintopisteen testikenttä, jossa on mahdollista suorittaa noin 400m, 250m ja 350m vesiylityksiä. Tarkka trigonometrinen menetelmä Tarkan trigonometrisen menetelmän soveltuvuutta ja tarkkuutta tutkittiin samalla Otsolahden testikentällä kuin vesistönylitysmenetelmääkin. Otsolahden testikentän mittaukset Otsolahden koekentällä tehtiin vuonna 2005 sekä vesistöylitysvaaituksia suurennetun koodin latoilla 8617 ja 8618 sekä TKK:n trigonometrisen vaaituksen kalustolla. Lisäksi vaaittiin kaikki kiintopisteet rantoja pitkin, jotta saatiin korkeuseroille vertailuarvot. Painovoima 2226 Satelliittigravimetria Tutkimuksessa selvitetään painovoimakenttää mittaavien satelliittien käyttömahdollisuus ja painovoimasatelliittien mittaaman painovoima-aineiston soveltuvuus Suomen ja sen lähialueiden geodeettisissa mittauksissa. Jatketaan painovoimasatelliittitutkimusta ja CHAMP-datan ohella pyritään saamaan myös GRACE-data käyttöön sitä mukaa kun se tulee julkiseksi. Tutkitaan ilmakehän, meren, vesivaipan/lumen aiheuttamaa kuormitusta maankuoreen ja tämän vaikutusta panovoimadataan. Käytetään apuna mm. GPS- ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja Parannetaan geoidilaskentavalmiuksia tähän projektiin liittyen niiltä osin, kuin se koskee satelliittidatan käyttämistä laskennassa. Tutkittiin uusien staattisien painovoimakenttämallien tarkkuutta Fennoskandiassa. Tulokset esitettiin geofysiikan päivillä esitelmässä ja artikkelissa. Painovoimakentän vaihtelun tutkinta aloitettiin GRACE:n tuottamien kuukausimallien analysoinnilla. Kuukausimallien resoluutio ja tarkkuus ei vielä riitä havaitsemaan alueellista painovoimavaihtelua Suomen sisällä, mutta koko Suomen vesivarastonalueen keskiarvon vaihtelu korreloi Suomen kokonaisvesivaraston vaihtelun kanssa. Tulokset esitettiin suprajohtavan gravimetrin tuloksien kanssa posterissa EGU:n yleiskokouksessa Wienissä ja IAG:n kokouksessa Cairnsissa. Stuttgartin yliopiston tutkijan kanssa kirjoitettiin geoidin pinnalla olevan painovoimapotentiaalin laskennasta loppuraportti Absoluuttigravimetri Geodeettisen laitoksen FG5 (no. 221) absoluuttigravimetrilla suoritettiin mittauksia kotimaassa, Etelämantereella, Puolassa, Venäjällä ja Ranskassa.

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Organisaatio 3 2. Tuloksellisuuden kuvaus 6 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 7 2.2

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakatsaus 2 1.1 Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet 2 1.2 Päämäärä ja tehtävät 2 1.3 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 15.3.2010 Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 5 1.3.2

Lisätiedot

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä Pasi Häkli Geodeettinen laitos Geodesian teemapäivä, Tieteiden talo, 10.9.2014 Taustaa Kiintopistemittaukset on perinteisesti tehty

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos 32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta

Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta Maanmittaus 83:2 (2008) 5 Maanmittaus 83:2 (2008) Saapunut 4.3.2008 ja tarkistettuna 16.5.2008 Hyväksytty 26.6.2008 Staattisen GPS-mittauksen geodeettisesta 3D-tarkkuudesta Pasi Häkli, Hannu Koivula ja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, koordinaatisto on sen realisaatio maastossa ja karttaprojektio tämän esitysmuoto kaksiulotteisella kartalla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Versio: 6.6.2008 Julkaistu: 19.6.2007 Voimassaoloaika: 30.6.2010 Sisällys 1 Johdanto...... 1 2 Soveltamisala...... 2 3 Termit ja määritelmät...... 2 4 EVRF korkeusrealisaation

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Metsähovin vaaitustestikentän ensimmäiset kaksi vuotta liikkuvatko kalliokiintopisteet?

Metsähovin vaaitustestikentän ensimmäiset kaksi vuotta liikkuvatko kalliokiintopisteet? Maanmittaus 78:1-2 (2003) 57 Maanmittaus 78:1-2 (2003) Saapunut 8.9.2003 Hyväksytty 31.10.2003 Metsähovin vaaitustestikentän ensimmäiset kaksi vuotta liikkuvatko kalliokiintopisteet? Pekka Lehmuskoski,

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, 02431 Masala Veikko.Saaranen@fgi.fi Land uplift rates relative to mean sea level

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Hannu Koivula Hannu.koivula@fgi.fi Geodesian teemapäivä 10.9.2014 Tieteiden talo Esityksen sisältö 1. Geodeettinen laitos 2. Mikä on FinnRef? 3. Miksi FinnRef on rakennettu?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Julkaistu 20.5.2014 Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Kuntapalvelutoimiston ta-2014 toimeenpano palvelualoittain...

Lisätiedot

Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta. EUREF-päivä 2.0 4.9.2012

Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta. EUREF-päivä 2.0 4.9.2012 Lahden kaupunki ja EUREF, kokemuksia 7-vuoden yhteiselosta EUREF-päivä 2.0 4.9.2012 ETRS-89 /EUREF-FIN muunnos Lahden kaupungissa 1. Taustaa 2. Muunnosprosessi 2.1 testaus 3. Vaikutukset toimintaympäristöön

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Contents

Sisällysluettelo. Contents Sisällysluettelo Vuonna 1918 perustettu Geodeettinen laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen kartoitusalan tutkimuslaitos. Sen tehtävänä on huolehtia Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA

SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA 009 GEODEETTINEN LAITOS TIEDOTE 9 Mirjam Bilker-Koivula Matti Ollikainen SUOMEN GEOIDIMALLIT JA NIIDEN KÄYTTÄMINEN KORKEUDEN MUUNNOKSISSA ISBN-13: 978-951-711-59-8 ISSN: 0787-917 pdf-isbn: 978-951-711-60-4

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

Reaaliaikaisen GPS-mittauksen laatu

Reaaliaikaisen GPS-mittauksen laatu Maanmittaus 80:1-2 (2005) 5 Maanmittaus 80:1-2 (2005) Saapunut 23.3.2005 Hyväksytty 31.8.2005 Reaaliaikaisen GPS-mittauksen laatu Pasi Häkli ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, Geodesian ja geodynamiikan

Lisätiedot

JHS xxx Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmässä

JHS xxx Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmässä JHS xxx Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmässä Versio: 16.03.2012 Julkaistu: xx.xx.2012 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 2 4

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot