GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005"

Transkriptio

1 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET.49 6 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUS...50

3 3 1 Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2005 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta, laitoksen pysyvän GPS-verkon tietoliikenne saatiin kolmea asemaa lukuun ottamatta modernisoiduksi, laserkeilaimella ja digitaalisilla ilmakuvakameroilla tehtiin merkittäviä koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi ja taloushallinnon laskentajärjestelmää alettiin kehittämään. Laitos osallistui aktiivisesti paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön Tutkimushankkeet saatiin toteutettua suunnitellusti. Tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla sekä kotiettä ulkomailla samoin kuin yhteistyö Itämeren maiden kanssa geodeettisissa mittauksissa ja yhtenäisten koordinaattijärjestelmien luomisessa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitoksen toiminnan kulut olivat vuonna 2005 yhteensä 4,229 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 0,472 M eli 12,6 %. Laitoksen ulkopuolelta saatu ja tutkimukseen käytetty rahoitus kasvoi vuodesta % eli 0,422 M. Ulkopuolisten tulojen tulostavoite ylitettiin M eli 13,5 %:lla. Kaikkiaan tutkimukseen käytettiin ulkopuolista rahaa M, mikä on 23,6 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen toiminnallinen tehokkuus aleni hieman vuodesta 2004 julkaisujen määrällä mitattuna. Kuitenkin arviointikäsittelyn läpäisseitten julkaisujen määrä lisääntyi, mitä on pidettävä oikeana kehityksen suuntana. Kustannusvastaavuuslaskelmien antamien tietojen perusteella maksullinen toiminta oli 2,92% alijäämäinen yhteisrahoitteisen toiminnan ollessa kustannusvastaavuudeltaan normaalia. Kun huomioidaan ulkopuolisen rahoituksen merkittävä lisääntyminen, voidaan katsoa, että laitoksen tehokkuus kaiken kaikkiaan vuonna 2005 ainakin säilyi vuoden 2004 tasolla. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri, sillä henkilökunnan kokemus ja koulutustaso ovat korkeat. Kertomusvuonna henkilökunnan määrä ja koulutustaso edelleen nousivat: henkilökunnan määrä henkilötyövuosina mitattuna 2 % ja koulutustasolla mitattuna 2%. Laitoksella vuonna 2004 aloitettu tutkimushenkilökunnan jatkokoulutuksen edistäminen tulee tuottamaan lähivuosina laitokselle uusia tutkijakoulutusasteen työntekijöitä, lähinnä tohtorin tutkinnon suorittaneita. Näin henkistä pääomaa edelleen kartutetaan osana laitoksen toiminnan kaikinpuolista kehittämistä. Vuonna 2005 tehtiin laitoksessa työtyytyväisyyskysely. Tämän perusteella tyytyväisyys on hieman parantunut vuodesta Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Tulevina vuosina tapahtuu laitoksen toimialalla, elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla edelleen muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaedellytyksiin. Kartoitus ja paikannusalan kaupalliset markkinat kasvavat ja Euroopan Unioni luo voimakkaasti yhtenäistävää karttapolitiikkaa. Samanaikaisesti rakennemuutokset yritystoiminnan kentässä jatkuvat ja suomalaisomistuksessa oleva alan yritystoiminta vähenee maassamme. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä. Voidakseen taata maallemme ja sen valtiovallalle korkeatasoisen kartastoalan osaamisen laitosta on kehitettävä osana eurooppalaista tutkimusverkkoa ja tutkimusaluetta, josta se tulevina vuosina voi yhteistyön kautta saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi.

4 4 1.1 Organisaatio Laitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuslaitos. Laitosta johtaa ylijohtaja Risto Kuittinen ja hänen sijaisenaan on osastonjohtaja Tapani Sarjakoski. Laitoksen käytännön työssä toimii ylijohtajan apuna ylijohtajasta, osastonjohtajista, talouspäälliköstä, henkilökunnan edustajasta ja hallintosihteeristä koostuva johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Johtoryhmässä valmistellaan tutkimusohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio, tilinpäätösasiakirjojen tuloskatsaus- ja vuosikertomus sekä koulutussuunnitelma. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään laitoksen tulossopimusta sekä muita esille tulevia asioita. Johtoryhmän kokoonpano oli seuraava: Kuittinen Risto Chen Ruizhi Hyyppä Juha Koponen Päivi Nivala Annu-Maaria Poutanen Markku Sarjakoski Tapani Sarin Päivi puheenjohtaja, ylijohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, talouspäällikkö jäsen, henkilökunnan edustaja jäsen, osastonjohtaja jäsen, osastonjohtaja sihteeri, vs. hallintosihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2005 kaikkiaan seitsemän kertaa seuraavasti: 18.2., 7.6., 16.8., 21.9., , , Laitoksessa oli vuonna 2005 seuraavat toimintayksiköt, niiden johtajat ja niissä henkilökuntaa seuraavasti: Yksikkö, johtaja ja johtajan tehtäviä hoitanut Henkilökunta Tehtävät Laitoksen johto Kuittinen Risto Geodesian ja geodynamiikan osasto Poutanen Markku Geoinformatiikan ja kartografian osasto Sarjakoski Tapani Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hyyppä Juha Navigoinnin ja paikannuksen osasto Chen Ruizhi Hallinto- ja tukipalvelut Koponen Päivi 1 Laitoksen johtaminen 20 Valtakunnalliset kiintopisteiden geodeettiset mittaukset, koordinaattijärjestelmien määrittäminen ja ylläpito, geoidin ja painovoiman määrittäminen, metrologia ja geodynamiikka. 12 Geoinformatiikan ja kartografian tutkiminen sekä kehittäminen. 16 Ilma-, satelliitti- ja videokuvaukseen perustuva mittaus- ja kaukokartoitustekniikan tutkiminen ja kehittäminen. 7 Navigointi- ja paikannusmenetelmien tutkiminen sekä laitteiden ja menetelmien kehittäminen. 7 Taloushallinto ja tukipalvelut sekä kirjasto- ja informaatiopalvelut.

5 5 Hallinto- ja erillistehtävät Geodeettisessa laitoksessa 2005 : Esimiehet Sijaiset Ylijohtaja Risto Kuittinen Tapani Sarjakoski Geodesian ja geodynamiikan osasto Markku Poutanen Matti Ollikainen Geoinformatiikan ja kartografian osasto Tapani Sarjakoski Tiina Sarjakoski Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Juha Hyyppä Juha Jaakkola Navigoinnin ja paikannuksen osasto Ruizhi Chen - Metsähovin tutkimusaseman päällikkö Jukka Piironen Mikko Takalo Hallinto- ja tukipalvelut Päivi Koponen Pirjo Kivirasi Hallinnon erillistehtävät Hallintoarkisto Mittaus- ja tutkimusvälinevarasto Laitoksen autot Kalustovarasto Atk Suojelujohtaja Suojelujohtajan apulainen Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 1. varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun 2. varavaltuutettu Työterveyshuolto kuntoutus- ja päihdeyhdyshenkilö Työterveyshuolto yhdyshenkilö ja tapaturma-asiamies Tehtävän hoitaja Päivi Sarin Matti Ollikainen Hannu Virtanen Hannu Virtanen Juha Jaakkola, Petteri Kangas, Jaakko Kähkönen Juha Hyyppä Jukka Piironen Tapani Sarjakoski Juha Hyyppä Harri Kaartinen Joel Ahola Annu-Maaria Nivala Päivi Sarin Päivi Sarin

6 6 Vuonna 2005 oli käytössä toimintaa kuvaavat osaamisalueet jotka olivat seuraavat: saamisalue Tutkimuksen sisältö 1. Koordinaattijärjestelmät Koordinaattijärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja sitominen naapurimaiden järjestelmiin. 2. Painovoima Painovoinan absoluuttiset mittaukset, painovoiman ajallisten vaihtelujen tutkiminen, valtakunnalliset painovoimamittaukset. 3. Maankuoren liikkeet Maannousun mittaaminen ja maannousulukujen laskeminen, maankuoren deformaatioiden määrittäminen. 4. Metrologia ja laatu Pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaalilaboratoriotoiminta, vaaitusmenetelmien ja laitteiden kalibrointi, fotogrammetrinen testaustoimita, karttojen ja tietokantojen laadun tutkimus. 5. Kartoitusmenetelmät Kartoitus- ja kaukokartoitusmenetelmät. 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta Paikkatietojen analyysi ja yleistys, tiedonhallintamenetelmät, paikkatietojen yhteiskäyttöisyys. 7. Paikkatietojen visualisointi ja Moniulotteisten paikkatietojen visualisointi, kartografiset kartografia käyttöliittymät ja kartografinen yleistys. 8. Navigointi ja paikkatietojen liikkuva Menetelmien kehittäminen satelliitti ja karttaperusteisen käyttö paikantamisen ja navigoinnin tarpeisiin. 9. Kohteiden sähkömagneettiset Sähkömagneettisen säteilyn mittaaminen ja säteilyn kulun ominaisuudet mallintaminen. 10. Kirjasto- ja informaatiopalvelut Laitoksen kirjasto, arkistot (muut kuin hallinto), tiedotustoiminta ja laitoksen www-sivut. 1. Hallintopalvelut Laitoksen johto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, ja muut keskitetysti hoidetut tehtävät. 1.3 Työsuojelu ja työterveyshuolto Organisaatio ja henkilöt Työsuojelupäällikkönä on toiminut osastonjohtaja Juha Hyyppä. osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja varatyösuojelupäällikkönä Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut tutkija Harri Kaartinen, ensimmäisenä varavaltuutettuna tutkija Joel Ahola ja toisena varavaltuutettuna tutkija Annu-Maaria Nivala. Työsuojelutoimikunnan sihteerinä on toiminut Päivi Sarin. Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveyslääkärinä on toiminut Linnea Selenius ja Anu Oikarinen vuoden loppuun, työterveyshoitajana Laila Hedenborg, työfysioterapeuttina Leila Mäkelä ja työterveyspsykologina Soile Veckman. Toiminta Laitoksen työterveyshuollon on hoitanut Medivire Työterveyspalvelut Oy Pasila. Työterveystarkastuksia on tehty suunnitelman mukaisesti laitokselle töihin tulleille henkilöille ja uusintatarkastuksia 5 vuoden välein 40-vuotiaista lähtien, sekä 3 vuoden välein 50-vuotiaista lähtien. Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen tekijöille on annettu tietoa rokotuksista ja tarttuvista taudeista. Laitoksen varastoa siivottu (kemikaalipullot hävitetty), laserihuoneeseen tehty varotoimia; varotuskyltit asennettu, ovessa automaattinen virrankatkaisu. Päärakennuksen vesi- ja kosteusvaurioiden alustava kartoitus oli , mukana olivat Työsuojelupäällikkö Sarjakoski, talouspäällikkö Koponen, TTL Selenius ja TTH Hedenborg Työterveyspalvelut Oy:stä.

7 7 Sisäilmahaittatekijöiden selvittämiseksi tehtiin laitokselle arviokäynti Siihen osallistuivat ylijohtaja Kuittinen, työsuojelupäällikkö Sarjakoski, isännöitsijä Kalevi Berlin ja talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöstä ja Kari Vähämäki Työterveyslaitoksesta. Kuittinen ja Kaartinen kävivät 6.9. kuulemassa arviokäynnin tuloksia ja suunnittelemassa jatkotoimia Medivire Työterveyspalvelut Oy:ssä yhdessä TTL Seleniuksen, isännöitsijä Berlinin ja insinööri Ahti Mustapuron kanssa. Uudenmaan työsuojelupiiri teki laitoksessa tarkastuksen ja otti tässä yhteydessä sisäilman laatua koskevia näytteitä. Näistä saatiin tulokset elokuussa ja tämän vuoksi huoneissa 304, työskennelleet henkilöt siirrettiin muihin tiloihin työskentelemään. Päätettiin yhdessä Senaattikiinteistöt Oy:n ja Medivire Työterveyspalvelut Oy:n kanssa teettää sisäilman laatua koskeva selvitys talvella Kenttätöitä tekevien punkkirokotukset otettiin ohjelmaan. Nummelan perusviivan työsuojelukatselmus pidettiin ; työsuojeluvaltuutettu Kaartinen ja Ahola, Jorma Jokela ja Jani Uusitalo. Oittaalla järjestettiin koulutus- ja virkistyspäivä. Kehityspäällikkö Pirjo Inkinen piti luennon aiheesta Palkitseminen ja työhyvinvointi. Syyskauden virkistyspäivä vietettiin Suomenlinnassa, jonne mentiin laivalla Kauklahden satamasta. Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa halukkaiden työpisteitä (4 kpl) sekä antamassa niska-hartia jumppaohjeita. Tutkija Joel Ahola osallistui yksipäiväiselle Tieturva 1 kurssille ja tutkijat Häkli ja Koivula pidetylle samaiselle kurssille. Vuoden 2005 aikana halukkailla oli mahdollisuus pelata sählyä ja sulkapalloa Masalan koululla, laitos maksoi tilavuokran. Työsuojeluvaltuutettujen vaali sovittiin alunperin pidettäväksi , mutta koska, määräaikaan klo 12 mennessä vaalitoimikunnalle tuli vain yksi ehdotus, katsottiin sopuvaali syntyneeksi. Valittiin seuraavat henkilöt: työsuojeluvaltuutetuksi Petteri Kangas I varavaltuutetuksi Harri Kaartinen II varavaltuutetuksi Pasi Häkli Sählyn pelaajille hankittiin suojalasit marraskuussa. Työsuojelutoimikunnan kokoukset vuonna 2005 pidettiin 28.1., 6.6., 9.8., (lyhyt kokoontuminen pidettiin myös virkistyspäivän järjestelyjen merkeissä 4.2., tästä ei pöytäkirjaa) ja Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteutuminen Geodeettinen laitos osallistui kertomusvuonna vuonna 2004 nimitetyn paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön siten, että ylijohtaja Kuittinen toimi neuvottelukunnan jäsenenä sekä laitoksen varajohtaja Sarjakoski tietopalvelu- ja yhteiskäyttöjaoston puheenjohtajana laitoksen ja erikoistutkija Lassi Lehto sihteerinä. Laitokselle perustettiin tieteellinen neuvottelukunta Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja neljätoista jäsentä, jotka edustavat koti- ja ulkomaisia kartoitusalan tutkimusyksiköitä sekä kotimaista laitoksen toiminnasta kiinnostunutta hallintoa. Neuvottelukunta nimitettiin vuosiksi ja se piti ensimmäisen kokouksensa ja tässä kokouksessa käsiteltiin laitoksen tutkimusohjelmaa vuosiksi

8 8 Laitoksen sisäistä laskentajärjestelmää kehitettiin hieman, mutta muilta osin päätettiin odottaa Valtiokonttorin aloittamien kehittämistoimien tuloksia. Laitoksen pysyvän GPS-verkon FinnReF tietoliikenteen modernisointi saatiin valmiiksi kolmea asemaa lukuun ottamatta, jotka ovat niin kaukana tietoliikenneverkoista, että sinne ei kannata kiinteää yhteyttä rakentaa. Tällä hetkellä kymmenelle asemalle on kiinteä Internet-yhteys, jonka avulla kerätään tiedot laitokselle Linux-järjestelmässä toimivalle palvelimelle. Muiden asemien osalta selvitetään satelliittiyhteyksien käyttöä. Digitaalisella ilmakuvakameralla ja laserkeilaimella tehtiin koekuvauksia kartoitusmenetelmien kehittämiseksi siten, että laitos on osallistunut testikuvauksiin kaikilla kaupallisesti saatavilla olevilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla vuosina Kuvaukset Vexelin UltraCamD-järjestelmällä suoritettiin syksyllä Integraphin DMC ja Leica Geosystemsin ADS40 testattiin elo-syyskuun vaihteessa 2005 yhdessä MML:n kanssa. ADS40-testi oli samalla osa Viron maanmittauslaitoksen ADS40-käyttöönottotestiä, johon GL osallistuu. Yhteistä näille kuvauksille oli, että samanaikaisesti kuvattiin referenssiaineistoa RC20 analogisella ilmakuvakameralla. Lisäksi suoritettiin testikuvaus DSSkameralla kesällä Kuvauksia suoritettiin erilaisilta kuvauskorkeuksilta (n. 500, 800, 2500 ja 5000 m) ja myös toistuvia kuvauksia samalta lentokorkeudelta tehtiin. Laserkeilauskuvauksia tehtiin kolmelta koealueelta: Sjökulla, Espoonlahti ja Kalkkinen. Lisäksi laitos oli mukana Virossa tehdyn Otepään alueen keilauksen suunnittelussa. Keilaukset suoritti norjalainen Blom Geomatics Optec-keilaimella heinäkuussa viikolla 26. Sjökullassa koealue keilattiin kokonaisuudessaan 1000 ja 3000 metrin korkeudesta sekä yksi linja testikentän yli 200 metrin korkeudesta. Espoonlahden koko koealue keilattiin 1000 metrin korkeudesta. Kalkkisen koealue keilattiin 400 ja 3000 metrin korkeudesta. Otepäässä keilattiin kahdelta eri korkeudelta: 3000 metristä ja tämän alueen pohjoisosasta osa 1000 metristä. Näiden lisäksi keilattiin1000 metrin korkeudesta. Osallistuttiin aktiivisesti kansallisen korkeusmallityöryhmän työhön ja pidettiin mm. esitelmä laserkeilauksen mahdollisuuksista, tilanteesta muualla maailmassa, muiden maiden prosesseista ja tarkkuudesta sekä mahdollisuudesta yhteiskäyttöön usean sovelluksen kanssa. Tätä varten tutustuttiin Sveitsin, Baijerin, USA:n ja Kanadan tilanteeseen. Lisäksi on toimitettu lyhyt kuvaus laserkeilauspohjaisista menetelmistä, laadusta ja kustannuksista työryhmän raporttiversioon. Kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laatua koskevia tutkimuksia ja menetelmäkehitystyötä laitoksella on tehty seuraavista aiheista: ilmakuvien digitointimenetelmät kuvien laadun parantamiseksi, lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät, digitaalikameralla otettujen ilmakuvien laatu ja laadun testausmenetelmät, kolmiulotteisten kaupunkimallien tuottamismenetelmät ja niiden tarkkuus, maaston korkeustietojen tarkkuus ja laserkeilauksella tuotettujen maastomallien tarkkuus, satelliittien käyttöön perustuvien geodeettiset mittaus- ja laskentamenetelmien tarkkuus sekä korkeusmallien laatu ja paikkatietoanalyysi. Laitos edisti yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän luontia sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa laitos tiedotti ja neuvoi uuden EUREF-FIN- koordinaattijärjestelmän käytössä yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja aloitti valmistelut uuden kansallisen korkeusjärjestelmän luomiseksi. Asiaa valmistellut toimikunta luovutti esityksensä ylijohtajalle joulukuussa Luotava uusi järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman hyvin yhteensopivaksi yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi laitoksen edustajat osallistuivat Suomen edustajina yhtenäisiä eurooppalaisia koordinaattijärjestelmiä valmisteleviin EUREF- kokouksiin. Suomen kolmannen tarkkavaaitukseen liittyen osallistuttiin yhteispohjoismaiseen vaaituverkkojen tasoitukseen, jotta tuleva Suomen järjestelmä olisi mahdollisimman yhteen sopiva pohjoismaisten naapurien kanssa. Jatkettiin yhteistyötä Venäjän karttalaitoksen kanssa maiden korkeusjärjestelmien eron määrittämiseksi sekä maannousulukujen laskemiseksi Suomen ja Luoteis-Venäjän alueelle. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Arvo on valittu siten, että yhteensopivuus Ruotsin uuden järjestelmän kanssa on mahdollisimman hyvä. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa valmisteltu uuden järjestelmän käytännön realisaatiota. Järjestelmä valmistuu v

9 9 Euroopan koordinaattijärjestelmiä käsittelevän EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA-niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS:llä mitattavaa vaaituspisteiden verkkoa. Tavoitteena on, että tihennyspisteetiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Hankkeen osana mitattiin Suomessa kesällä 2005 yhteensä 31 pisteellä GPS-havainnot, jotka liitettiin tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen. Nummelan normaaliperusviivan pituutta mitattiin syys-marraskuussa neljännentoista kerran Väisälän interferenssikomparaattorilla. Viivan puolikas, 432 metriä, mitattiin ennätykselliset seitsemän kertaa. Epäsuotuisat sääolot estivät mittaukset 864 metriin asti, sillä syksyn aikana ei ollut yhtään niin pilvistä yötä, että koko viivan mittausta olisi voinut edes yrittää. Interferenssimittausten projektiomittaukset perusviivan havaintopilareiden (luotaustankojen ja peilien) ja maanalaisten merkkien välillä tehtiin kahdesta kuuteen kertaan, yhteensä 19 kappaletta. Tarkkuus ja toistettavuus oli tavanomainen lukuun ottamatta ennenkin ongelmallista 0-pilaria, jossa kuuden projektiokorjauksen ääriarvot eroavat toisistaan poikkeukselliset 0,24 mm. Kaiken kaikkiaan interferenssihavaintojen ja projektioiden ja siten koko perusviivan lopullinen tarkkuus tulee kuitenkin olemaan vähintään tyydyttävä (standardiepävarmuudet 0,05 mm:n luokkaa). Alustavat tulokset eivät myöskään viittaa isoihin maanalaisten merkkien liikkeisiin vaan pituudet ovat jokseenkin samanmittaisia kuin aiemmilla kerroilla. Laitoksen ulkopuolinen rahoitus oli 0,119 M suunniteltua suurempi. Maksullinen toiminta oli 0,029 M suunniteltua suurempi ja yhteistutkimustoiminta 0,090 M suunniteltua suurempi. Kaikkiaan ulkopuolisia tuloja saatiin 13,5 % suunniteltua enemmän. Medivire Oy suoritti kesäkuussa 2005 työhyvinvoinnin mittauksen käyttäen Työterveyslaitoksen THBbarometria. Tuloksia verrattiin vuonna 2002 laitoksella tehdyn kyselyn tuloksiin. Tuloksista voidaan lyhyesti todeta, että työilmapiiri, esimiestyön laatu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan kehitykseen ovat parantuneet, kun sen sijaan kiireen aiheuttama rasittavuus on lisääntynyt ja osastojen välinen tiedonkulku on heikentynyt. Laitos uudisti tasa-arvosuunnitelmansa vuonna Tätä varten tehtiin laitoksessa erillinen kysely täydentämään Medivire Oy:n työhyvinvoinnin kyselyä. Laitos teetti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa selvityksen palvelukyvystään alan yrityksille tehdyllä haastattelulla. Laitos koettiin hyödylliseksi ja niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaa oli ollut, laitos oli suoriutunut hyvin tehtävistään. Toisaalta laitos ei ollut kovin tunnettu alan yritysten keskuudessa. Tulokset yksittäisistä tutkimusprojekteista on kuvattu luvussa Toiminnan vaikuttavuus Geodeettisen laitoksen tutkimus on kansainvälisesti korkealaatuista ja tuottaa sekä ajankohtaisiin että tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa tietoa. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä

10 10 työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Laitoksen tutkimustoiminta kehittää jatkuvasti sen työntekijöiden osaamista. Merkittävä osa laitoksen varttuneemmasta tutkimushenkilökunnasta pitää luentoja ja kursseja yliopistoissa ja korkeakouluissa oman toimensa ohella edistäen näin kansallisen osaamisen säilymistä ja kehittymistä. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Julkaisut ja mittaustulokset Laitoksen pääsuoritteita ovat tutkimustulokset, jotka muodostuvat mittauksista, mittaustulosten ja muun tutkimusaineiston analysoinnista sekä tulosten raportoinnista. Lisäksi suoritteita ovat kehitetyt menetelmät ja myönnetyt patentit. Tutkimusjulkaisujen lukumäärät ja ryhmittely on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut 14 5 * Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat (kohdassa muut julkaisut) Yhteensä * sisältyy muut kokousjulkaisut -lukuun Tieteellisiin geodeettisiin perusmittauksiin kuuluvat mm. tarkkavaaitukset, geodeettisten EUREF-FIN pisteiden mittaaminen, painovoimapisteiden mittaaminen sekä geodeettisten pisteiden tarkastaminen. Näitä laitos on tehnyt kertomusvuonna seuraavasti, taulukko 2.

11 11 Taulukko 2. Tietoja mittaustoiminnasta. Mittaus Tarkkavaaitus (km) ,5 315,15 vaaittuja pisteitä (kpl) Painovoimapisteet / tihennys (kpl) Tarkkojen GPS-pisteden mittaus (väh. 24 h havainnot, kpl) Pysyvät GPS-asemat (toimintapäiviä) Vuonna 2005 laitos edelleen kehitti metrologiatoimintaansa. Metrologiatoiminnan ja kalibroinnin mittauksista voidaan todeta seuraavaa: Taulukko 3. Metrologiset mittaukset. Mittaus Geodeettiset perusviivat (kpl) 1-1 Geodeettiset kalibrointiviivat (kpl) Vaaituslattojen kalibrointi ja lämpötilakertoimien määritys (kpl) Vaaituksen systeemikalibroinnit Absoluuttinen painovoimamittaus (kpl) Relatiivigravimetrin kalibroint (kpl) Tilatut painovoimamääritykset (kpl) Digitaaliset ilmakuvakamerat (kpl) Metsähovin tutkimusaseman laitteiden käyttö on selostettu taulukossa 4. Laitteet ovat toimineet hyvin ja mittaustuloksia on saatu runsaasti. Metsähovin satelliittilaserin uudistus on aloitettu keväällä 2005, jonka vuoksi sillä ei ole tehty havaintoja loppuvuonna. Taulukko 4. Tietoja Metsähovin tutkimusaseman mittaustoiminnasta. Mittaus Satelliittilaser (havaittuja ratoja kpl) Havaittuja satelliitteja (kpl) VLBI-mittauskampanjoita GPS-havaintoasema (toimintakk) GLONASS-havaintoasema (käyttökk.) Suprajohtava gravimetri (käyttökk) DORIS-maa-asema (käyttökk) Taulukko 5. Opetus- ja luennointitoiminta. Luentojen aihe Luentopaikka Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Geodesia TKK ja Helsingin yliopisto Geoinformatiikka TKK, Helsingin yliopisto ja Helsingin AMK Kaukokartoitus TKK ja Helsingin yliopisto Navigointi ja TKK 1 1 paikannus

12 12 Taulukko 6. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Kotimaa Ulkomaat Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi Tähtitiede Taloudellisuus Kustannukset ja henkilötyövuodet osaamisalueittain Osaamisalue 2005 htv 2004 htv 2003 htv 1. Koordinaatistot , , ,70 7,5 2.Painovoima , , , Maankuoren liikkeet , , ,37 4,5 4. Metrologia ja laatu , , ,92 5,5 5. Kartoitusmenetelmät ,19 11, ,42 6, , Paikkatietojen prosessointi ja hallinta ,44 7, ,56 7, ,06 8,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartograf , , , Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö ,26 4, , ,05 3,5 9. Sähkömagneettinen säteily ,48 1, , , Kirjasto- ja informaatiopalvelut , , ,79 1,5 11. Hallintopalvelut , , ,81 8 Yhteensä ,85 57, , ,79 54 Kustannukset ja henkilötyövuodet tutkimusosastoittain Osastot, Osasto tai yksikkö 2005 htv 2004 htv 2003 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,9319, ,57 18, ,13 18,83 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,73 9, ,24 9, ,63 10,13 Kaukokartoituksen ja fotogr. osasto ,4115, ,95 14, ,07 15,2 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,78 4, ,02 4, ,96 2,9 Kanslia 7,20 6,70 5 Yhteiskustannuspaikka 1,00 1,00 2 Yhteensä ,8557, ,77 54, ,79 54,06 Kustannusrakenne vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , ,85 Henkilöstökulut , , , ,46 Vuokrat , , , ,61 Palvelujen ostot , , , ,30 Muut kulut , , , ,15 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0, ,92 0,00 0,00 - korot , , , ,71 -poistot , , , ,00 yhteensä , , , ,08

13 13 Tuottavuus Vuonna 2005 budjettirahalla rahoitettiin 77,1 % tutkimushenkilökunnan palkoista. Tuottavuusindeksi oli täten 1,30 (jos ei ole ulkopuolista rahoitusta indeksi on 1.0) Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle Kustannusvastaavuuslaskelman alijäämä johtuu uusien tilaustöiden osalta siitä, että niihin kului arvioitua enemmän työaikaa ja kustannuksia. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin eurolla. Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2005 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , ,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ , , , ,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 389,47 486, ,28 - henkilöstökustannukset , , ,72 - vuokrat 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot ,26 879, ,33 - muut erilliskustannukset 6 933, , ,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , ,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , ,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , ,53 - poistot , , ,88 - korot 1315, , ,84 - muut yhteiskustannukset , , ,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , ,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , ,17 ALIJÄÄMÄ , , ,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

14 14 Maksullisen toiminnan 2005 Maksullisen toiminnan 2003Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP tunnuslukuja TPtunnuslukuja TP Tuotot, Tuotot, Tuotot, Erilliskustannukset, Erilliskustannukset, 69779Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, Käyttöjäämä, 56570Käyttöjäämä, % tuotoista 20,99 - % tuotoista 44,77 - % tuotoista 46,05 Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Osuus yhteiskustannuksista, Alijäämä, Ylijäämä, 8816Ylijäämä, % tuotoista -2,93- % tuotoista 6,98 - % tuotoista 4, Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus ,77 - EU:lta saatu rahoitus ,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 459,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä ,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,25 - henkilöstökustannukset ,47 - vuokrat 0,00 - palvelujen ostot ,88 - muut erilliskustannukset ,07 = erilliskustannukset yhteensä ,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset ,46 - poistot ,40 - muut yhteiskustannukset ,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,21 = kokonaiskustannukset yhteensä ,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset ,34 Kustannusvastaavuus % 45,45

15 Tuotokset ja laadunhallinta Tulokset Tutkimus: - esitarkastettujen kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä 31 kpl - kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät 2 kpl - tutkimushakemusten laatu (1-5) 4,0 - patentit (haetut, käsitellyt, myönnetyt). 1 kpl Asiantuntijatehtävät: - laaditut ohjeet ja suositukset 1 kpl - asiantuntijatehtävien määrä 5 kpl - kansallisena mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä 148 kpl Laadunhallinta Haettujen ja saatujen tutkimushankkeiden määrä (%) Tutkimushankkeiden kuvaus osaamisalueittain Koordinaattijärjestelmät 2223 Koordinaattijärjestelmät Geodeettisen laitoksen ja MML:n koordinaattityöryhmä MML:n ja GL:n kesken v perustettu työryhmä toimii edelleen kokoontumalla tarpeen mukaan kahdesti vuodessa. Työryhmän tarkoituksena on edistää EUREF-FIN koordinaatiston käyttöä ja ohjata siihen liittyvissä vaikeuksissa. Vuoden kuluessa pidettiin kaksi kokousta (11.3. ja 30.9.). GEOTRIM:in koordinaattimuunnokset JHS 154:ssä esitetty affiininen koordinaattimuunnosmenetelmä EUREF-FIN kkj ei sovellu käytettäväksi kaikissa tietokantaohjelmistoissa. Matti Ollikainen tutki GEOTRIMin aloitteesta voitaisiinko EUREF-FIN-kkj koordinaattierot esittää koko maan yli ulottuvan säännöllisen hilan muodossa, jolloin koordinaattimuunnokseen voitaisiin käyttää bilineaarista interpolointia. Kun koko maan yli lasketaan tasavälinen ruudukko 1x1 km:n pistetiheydellä, tällä tavoin muunnetut koordinaatit eroavat korkeintaan 2 mm JHS 154:ssä esitetyn virallisen muunnosmenetelmän avulla lasketuista. Laskettu GEOTRIMin pyynnöstä 1x1 km:n tiheydellä muunnospisteistön neljässä kaistassa (keskimeridiaanit 21, 24, 27 ja 30). Toimitettu samalla GEOTRIMille FIN2000-geoidimallin. Mikkelin runkoverkon saneeraus FM-kartan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti laskettiin Mikkelin runkoverkon 1. luokan pisteillä tehdyt GPS-mittaukset. Mikkelin 1. luokan runkoverkko käsittää 13 pistettä, joista 4 kuuluu Geodeettisen laitoksen v mittaamaan 400:n pisteen GPS-verkkoon. Mikkelin verkon GPS-mittaukset tehtiin FM-kartan johdolla. Laskettu verkon pisteille koordinaatit EUREF-FIN koordinaatistossa käyttäen neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa pistettä lähtöpisteinä ja Pinnacle ver. 1.0 ( Topcon Corp ) ohjelmalla käyttäen satelliittien tarkkoja ratatietoja.

16 16 Loviisan runkoverkon saneeraus Konsultoitu FM-karttaa Loviisan runkoverkon saneerauksessa. FM-kartta oli liittänyt Loviisan 1. ja 2. luokan runkoverkot Geodeettisen laitoksen 400 pisteen verkkoon GPS-mittauksilla. Lähtöpisteenä käytettiin neljää Geodeettisen laitoksen mittaamaa GPS-pistettä joiden koordinaatit tunnetaan EUREF- FIN koordinaatistossa. Mitatuista GPS-pisteistä (24) 11 pisteen ortometriset korkeudet tunnettiin vaaitusten perusteella N60- järjestelmässä. Johdettiin näiden pisteiden avulla Loviisan alueelle paikallisen geoidimallin, jonka avulla EUREF-FIN-koordinaatistossa lasketut korkeudet voidaan muuntaa ortometrisiksi korkeuksiksi (N60). Muunnospinnan johtamiseen käytettiin vain GPS-mittauksia ja vaaittuja korkeuksia. FIN2000- geoidimallin käyttäminen ei parantanut tässä tapauksessa muunnoksen tarkkuutta. Johdettu EUREF-FIN koordinaattien ja Loviisan vanhojen koordinaattien avulla muunnoiskaavat em. koordinaatistojen välille. Koska vanhat verkot muodostivat 2-3 erillistä osaa, oli pisteistö jaettava kahteen osaan muunnosparametrien ratkaisemista varten. Molemmissa osissa oli 6 pistettä, joiden koordinaatit tunnettiin sekä EUREF-FIN:ssä että Loviisan vanhassa järjestelmässä. Johdettu näiden avulla Loviisaan sekä kolmiulotteisen yhdenmuotoismuunnoksen että kaksiulotteisen affiinisen muunnoksen siirtoparametrit. Ympäristöhallinnon AutoCAD- / Mittaus ja neuvottelupäivät Matti Ollikainen osallistui Ympäristökeskusten maastomittaustiimien järjestämille maastomittauspäiville ja piti päivillä EUREF-koordinaatit -nimisen esitelmän. Esitelmä herätti niin suurta kiinnostusta maastomittaajien keskuudessa, että Ollikainen. toimitti heidän toivomuksestaan tiedot Geodeettisen laitoksen mittaamista EUREF-FIN pisteistä Suomen Ympäristökeskukseen välitettäväksi edelleen alueellisten ympäristökeskusten maastomittaustiimeille (Geodeettisen laitoksen tiedote no. 24 pdf-muodossa ja kaikkien EUREF-FIN -pisteiden koordinaatit ASCII-muodossa). NGOS Markku Poutanen on NKG:n presidiumin nimeämänä puheenjohtajana pohjoismaisen geodeettisen palvelun (Nordic Geodetic Observing System, NGOS) suunnittelutyöryhmässä. Kyseessä on kaikkien Pohjoismaitten koordinaattijärjestelmien pohjalla olevien pysyvien havaintoverkkojen käyttö ja havaintojen saatavuus. Samalla Poutanen on myös Pohjoismaisten asemien osalta yhdyshenkilö eurooppalaisessa ECGN (European Combined Geodetic Network) hankkeessa, joka liittyy yhtenäisen eurooppalaisen geodeettisen havaintoverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. NGOS-ryhmä antoi ensimmäisen vaiheen loppuraportin, sekä laati kaksi referee-artikkelia, jotka kumpikin hyväksyttiin ja ovat nyt painossa. Työryhmän työ jatkuu vaiheen kaksi suunnittelulla, jossa kartoitetaan olemassa olevan infrastruktuuri ja laaditaan ehdotukset käytännön toimenpiteiksi. Muuta Muiden laitosten, kuntien, mittausfirmojen yms. avustaminen koordinaatistoihin liittyvissä kysymyksissä. Laitokselle tulee lukuisa määrä koordinaatistoihin ja muunnoksiin liittyviä tiedusteluja ja yhteydenottoja, joiden selvittämiseen laitoksen henkilökunta on osallistunut. Lisäksi kuten osaston esitelmälistasta käy ilmi, eri yhteyksissä on pidetty huomattava määrä aiheeseen liittyviä esityksiä Kiintopisteverkkojen ylläpito Kolmiopisteiden tarkistusten ja pisterekisterin osalta kertomusvuonna ei ole ollut mainittavaa toimintaa; vuonna 2003 tarkistettiin pohjoisen viimeiset kohtuullisen kävelymatkan päässä ajokelpoisista teistä olevat pisteet. Saaristossa on vielä muutama mahdollisesti tarkistettava piste, muut vielä käymättömät pisteet ovat tiettömien taipaleiden takana ja vaatisivat helikopterin käyttöä. Näiden osalta tarkastusta ei ole tarkoitus tehdä. Vuoden 2005 aikana aloitettiin valmistelut pistejulkaisun osalta, mutta resurssien vähäisyyden takia työn eteneminen on ollut hidasta FinnRef (pysyvät GPS-asemat) Suomen pysyvä GPS-verkko FinnRef on Suomen EUREF-FIN koordinaattijärjestelmän runko, jonka avulla koordinaatisto on realisoitu. Neljä FinnRef asemaa on Euroopan laajuisessa EPN-verkossa ja yksi maailmanlaajuisessa IGS-verkossa. Näiden asemien avulla FinnRef luo saumattoman yhteyden

17 17 maailmanlaajuisiin koordinaattijärjestelmiin. FinnRef mahdollistaa myös maankuoren liikkeiden tutkimuksen. Tämän lisäksi FinnRefiä voidaan käyttää ilmakehän tutkimuksessa, mm. troposfäärin vesihöyrysisällön mittaamiseksi kvasi-reaaliaikaisesti. FinnRef-dataa käyttävät tutkimukset ovat omissa projekteissaan. Tälle projektille kirjataan vain suoraan verkon ylläpitoon liittyvät tehtävät. Datansiirtovastuu on Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Joensuun, Kevon, Sodankylän ja Vaasan GPS-asemat keskistettiin. Dataa on prosessoitu Bernese 4.2 ja 5.0 ohjelmistoilla. Tällä hetkellä laskenta on ajan tasalla. V siirrytään yksinomaan v. 5.0 käyttöön. Myös 2005 NASAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella saamme v käyttöön Gipsy/Oasis ohjelmiston Korkeusjärjestelmät Tähän projektiin kuuluvat Suomen uuden korkeusjärjestelmän luontiin liittyvät työt: osallistuminen yhteispohjoismaiseen tasoitukseen, maannousun tutkimus ja muut korkeusjärjestelmien luontiin, käyttöön, käytettävyyteen ja ylläpitoon liittyvät työt. Myös korkeusjärjestelmätyöryhmän työskentely ja yhteistyö Venäjän karttalaitoksen kanssa kuuluu tähän. Pohjoismainen vaaitusverkko Pohjoismaisen vaaitusverkon yhteistasoitus on tehty tasoittamalla kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden vaaitusdatat (Saaranen). Mukaan on otettu myös liitokset GPS-vaaituksen, mareografihavaintojen ja meritopografian avulla Suomenlahden yli Suomesta Viroon ja Ahvenanmeren yli Suomesta Ruotsiin. Lisäksi on osallistuttu Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän toimintaan (puheenjohtaja Takalo). Maannousua ja tasoitusta käsittelevän alityöryhmän puheenjohtajuus on myös Geodeettisen laitoksen erikoistutkijan tehtävänä (Mäkinen). Mäkinen on myös EUREF-TWG:n jäsen. Pohjoismainen korkeusjärjestelmä on laskettu NKG:n työryhmän yhteistyönä, ja sen perusteella ruotsalaiset ovat jo luoneet oman kansallisen realisaationsa. N2000, Suomen uusi korkeusjärjestelmä Laaja korkeusjärjestelmäuudistusta käsitellyt työryhmä antoi mietintönsä joulukuussa Työryhmän puheenjohtajana oli M. Poutanen ja sihteerinä V. Saaranen. Työryhmä suositti uuden kansallisen korkeusjärjestelmän perustamista, jonka perusteet ovat yhteneviä Euroopan korkeusjärjestelmän EVRS2000 kanssa: - Korkeuksien lähtötaso on yleiseurooppalaisen korkeusjärjestelmän lähtötaso. - Järjestelmän korkeudet ovat normaalikorkeuksia. - Käytettävä vuoksikorjaus on nollavuoksikorjaus. - Maannousun osalta korkeudet vastaavat tilannetta vuoden 2000 alussa. Vuoden 2005 aikana työryhmän mietinnöstä saadut lausunnot olivat yksimielisesti kuvatunlaisen uuden korkeusjärjestelmän kannalla. Suomen uuden korkeusjärjestelmän valmisteluun liittyen Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen havainnot on käsitelty ja tasoitukset suoritettu. Valittu Metsähovin geopotentiaaliarvo uuden korkeusjärjestelmän lähtötasoksi. Venäjä-yhteistyö (vaaitus) Yhteistyössä Venäjän karttalaitoksen Roskartographia ja sen geodesian ja kartogarafian tutkimuslaitoksen (TsNIIGAiK) sekä Luoteis-Venäjän käytännön mittauksista vastaavan yksikön (Aerogeodesia, Pietari) kanssa tehtiin kesällä 2005 rajavaaitukset Lieksan Inarissa ja Niiralassa. Aloitettiin yhteisjulkaisun laatiminen, jossa kuvataan kaikki tehdyt rajavaaitukset. Tavoitteena on maiden välisen korkeusjärjestelmien eron määrittäminen. V. Kaftanin ja J. Kuznetsovin joulukuussa v tapahtuneen työvierailun jälkeen käsikirjoitus on pääosin valmis. Julkaisun viimeistely tapahtuu v alussa.

18 GPS-vaaitus (EUVN-DA) EUREF-alakomission toimesta on aloitettu v EUVN-DA -niminen projekti (European Unified Vertical Network - Densification Action), jonka tavoitteena on tihentää Euroopan GPS/vaaituspisteiden verkkoa. Projektin tavoitteena oli, että tihennyspisteteiden etäisyys olisi pienempi kuin 100 km. Jokaisella pisteellä tulisi tehdä 24 tunnin GPS-havainnot, ne tulisi liittää tarkkavaaituksella lähimpään UELN solmupisteeseen ja pisteellä pitäisi tehdä painovoiman mittaukset geopotentiaalilukujen laskemiseksi. Uusien GPS/Vaaituspisteiden vaaitus Asetettiin uudet vaaituspultit edellisenä kesänä tehdyn rekognosoinnin perusteella 11:lle uudelle paikalle ja vaaittiin uudet pultit. Uudet pultit sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella. Lapissa ei tehty pisteiden rekognosointia, koska siellä oli tarkoitus käyttää vuonna 1999 mitattuja vaaituspultteja EUVN_DA kampanjan havaintopaikkoina. GPS-mittaukset Uusien EUVN_DA pisteiden GPS-havainnot tehtiin heinä-elokuussa. Mittauksiin osallistuivat Matti Ollikainen, Pasi Häkli, Janne Kovanen ja Maaria Tervo. GPS-mittaukset tehtiin 4-5 GPS-vastaanottimella 7:ssä erillisessä mittaussessiossa. Jokainen sessio aloitettiin klo 12 Suomen aikaa ja lopetettiin klo 12 seuraavana päivänä. Tämän jälkeen koko retkikunta siirtyi uusille mittauspaikoille ja aloitti uuden session klo 12 seuraavana päivänä. Koska mittauksien laskentaan oli tarkoitus käyttää FinnRef-asemien lisäksi myös Geotrim Ltd:n GPSNet-verkon asemia, peräkkäisissä sessioissa ei ollut yhtään yhteistä EUVN_DA verkon pistettä. GPSNet-verkon asemat toimivat jatkuvasti rekisteröiden GPS-signaaleja 1 sekunnin havaintovälillä. Mittauskampanjan aikana tehtiin vuorokauden mittaiset GPS-havainnot kaikkiaan 31:llä tarkkavaaituspultilla. Havaintojen laskenta Havainnot laskettiin aluksi TribleTotal ControlTM-ohjelmalla. Ohjelmalla saatiin kaikkien ratkaistavien pisteiden koordinaateille hyvät likiarvot, mikä helpottaa niiden laskentaa Bernese-ohjelmalla. Seuraavaksi havainnot laskettiin Bernese ver 5.0 -ohjelmalla. Lähtöpisteiksi valittiin FinnRef-verkon pisteet Metsähovi, Vaasa, Joensuu ja Sodankylä sekä Kiruna ja Tromssa. Kaikkien näiden lähtökoordinaatit saatiin IGS:n ratkaisusta ITRF2000-koordinaatistossa. Samasta ratkaisusta saadaan myös näiden asemien liikenopeuden komponentit, joita käyttäen asemien koordinaatit redukoitiin havaintohetken epookkiin ( ). Aluksi laskettiin kahden viikon ajalta koko FinnRef-verkon asemien koordinaatit käyttäen em. pisteitä kiinteinä pisteinä. Verkko ratkaistiin päivittäisinä sessioina, jotka lopuksi tasoitettiin ADDNEQohjelmalla. GPSNet-verkon pisteet ja EUVN_DA pisteet laskettiin vuorokauden pituisina sessioina (0 UT- 24 UT). Tällä tavoin EUVN_DA pisteillä tehty 24 tunnin havaintojakso (12 SVA 12 SVA) jakautui kahteen eri session. Koko verkon laskemiseksi muodostettiin 14 erillistä sessiota, jotka tasoitettiin lopuksi ADDNEQ-ohjelmalla. Viimeisessä tasoituksessa kaikki FinnRef-verkon pisteet pidettiin kiinteinä. Pisteiden lukumäärä ratkaisussa oli 113, joista 14 oli kiinteitä pisteitä, 69 GPSNet-verkon pisteitä ja 30 EUVN_DA pisteitä. Havaituista 31 pisteestä hylättiin 1 piste, havaintopaikan katveisuuden takia. Tällekin pisteelle saatiin GPS-laskennassa koordinaatit, mutta koordinaattien tarkkuus oli selvästi muita huonompi. Lopulliset tulokset lähetetään EUREF-komissiolle ja julkaistaan v Tarkkavaaitus Vuonna 2005 käytettiin digitaalista vaaituskonetta DiNi12 kaikissa laitoksen tekemissä tarkkavaaituksissa. Käytössä olivat vaaituskoneet DiNi12 no , ja sekä lattaparit 13987/13988, 13926/14092 ja 14087/ Laitokselle hankittiin yhden metrin mittainen Nedon valmistama invarnauhalla varustettu viivakoodilatta tyyppiä LD11. Latan numero on ja se oli P. Lehmuskosken mukana Olkiluodon pilareiden vaaituksissa. Uuden latan ja edellisvuonna hankittujen kaksimetristen lattojen ansiosta tarkkoja vaaituksia voidaan tehdä nyt myös sellaisissa paikoissa, joissa vaaituspultti on asetettu sisätiloihin tai korkealle esimerkiksi rakennuksen seinään.

19 19 Vuoden 2005 vaaituksen kenttätyöt Linjavaaitus: Linja O. Tohmajärvi-Niirala Välineet ja varusteet: vaaituskoje Zeiss DiNi12 nro , kolmijalat Zeiss, alumiinirunkoiset latat Nedo nrot ja 14092, diff.mitt. Fluke 54 II nro 2, mittapyörä Rollfix Super, varjo Alexo, kannettava tietokone HP Omnibook XE3, auto Ford Transit XFZ-445. Vaaittiin väli 21.4 km pitkä kalliopulttiväli , lisäksi pari kilometriä pitkä varmistusmittaus Tie oli asfalttipäällysteinen vilkas- ja raskasliikenteinen kapea väylä Venäjälle. Olo ei tuntunut kovin turvalliselta erimaalaisten (ainakin Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Norja) rekkojen seassa. Kerran suomalainen kääntyvä rekka ajoi kilpikonnan päältä, onneksi lattamiehellä olivat refleksit kunnossa ja hän ehti lattoineen pois alta. Rajanylitysvaaitus Lieksan Inarissa ja Niiralassa Suomen (P.Lehmuskoski) ja Venäjän (I.Averin) vaaitusretkikunnat suorittivat samanaikaiset valtioiden rajan ylittävät vaaitukset Inarissa ja Niiralassa. Inarissa molempien maiden pultit ovat kalliossa. Venäjän piste on raja-aukossa, Suomen piste heti aukkoa sivuavan piikkilangan Suomen puolella. Pisteiden välinen etäisyys on noin 10 m. Niiralassa Suomen puoleinen piste on kalliossa, Venäjän puoleinen on valaisinpylvään perustuksessa. Pisteiden välinen etäisyys on 545 m. Retkikuntien vaaitustulokset poikkesivat toisistaan Inarissa 0.0 mm ja Niiralassa 0.7 mm. Olkiluodon GPS-verkon vaaitus Posiva Oy:n tilaamana vaaittiin suurin piirtein samat pisteet kuin syksyllä Hävinneen 03215:n sijasta mitattiin 05217, lisäksi uudet varamerkit GPS13A ja GPS13B. Lisänä 2003:een verrattuna vaaittiin GPS-antennijalustat, jota varten olivat käytössä jatkettava kolmijalka ja yhden metrin latta Nedo LD11 nro sekä kahdet tikapuut. Vaaitusta kertyi runsaat 17 km asfalttitiellä, soratiellä ja metsässä. Neljän mitatun silmukan sulkuvirheistä johdettu tarkkuusarvio vaaitukselle oli ±0.14 mm/ökm. Otsolahden vesistöylityskoekenttä Rantoja pitkin tehtävät kontrollivaaitukset tehtiin 17.8., ja Mittaukset kuuluvat pitkien vesistöylitysten testi- ja kontrollimittauksiin. Metsähovin vaaitustestikenttä Testikentällä suoritettiin vaaituksia välillä M4-M5 kaikkiaan 11 päivänä. Asetettiin Metsähovin koekentän pulttivälille M4-M5 kolme uutta kiintopistettä M55, M56 ja M57, jotta liikkuvan alueen laajuus saataisiin selville. Uudet pisteet on vaaittu 7.4. alkaen. Uudet pultit ovat eniten liikkuvasta M52:sta noin parikymmentä metriä länteen (M55), pohjoiseen (M56) ja koilliseen (M57). Loppuvuoden aikana osoittautui, että M55 ja M56 ovat stabiileja, mutta M57 kohosi maksimissaan kesällä 1.9 mm, kun taas aiemmin liikkuviksi tiedetyt M52 ja M521 kohosivat 3.4 mm ja 2.6 mm. Kriittinen alue siis kesällä noustessaan samalla kallistuu. M52:n ja M521:n liikkuminen kallion lämpötilan ja/tai vuodenajan mukaan oli hyvin sopusoinnussa edellisvuosien havaintojen kanssa. Tutkimusaluetta laajennettiin 7.4. lähtien painovoimalaboratorion ympäristöön. Alue käsittää yhtenäisen 170 m pitkän vaaituslinjan M1-SF348 (mistä tullee Suomen Kolmannen tarkkavaaituksen nollapiste)-sf392-p61-p63-t020 (mikä sijaitsee pv-laboratoriossa aivan Suprajohtavan gravimetrin vieressä lattialla), sekä SF392:sta lähtevän 50 m pitkän sivulinjan SF392-P63-AB1-AC1. AB1 ja AC1 sijaitsevat absoluuttipainovoima-huoneessa ja P61, P62 ja P63 maastossa laboratorion ympärillä. Lyötiin painovoimalaboratoriota ympäröivään kallioon kolme uutta pulttia P61, P62 ja P63, joiden avulla kallioperän mahdollisia vertikaaliliikkeitä voitiin mitata. Näiden lisäksi laboratorion sisälle oli asetettu havaintopilareilleen kolme pulttia AB1, AC1 ja T020, jotka on myös vaaittu huhtikuun seitsemännestä. päivästä lähtien. Vertailupisteinä näille viimeksi mainituille ovat kalliokiintopisteet 00412, M1, SF348 ja SF392. Tähän mennessä suurin vierekkäisten pulttien (13 m) välinen korkeuseron muutos on 0.7 mm. Kolmannen valtakunnallisen tarkkavaaituksen loppujulkaisujen valmistelu on aloitettu. Pulttiluettelo, vaaituksen teknisen kuvauksen ja vaaituksen tulosten julkaisut tehdään Geodeettisen laitoksen julkaisusarjaan. Käsikirjoitukset valmistuvat v

20 Vaaitustutkimukset Zeiss viivakoodiasteikon suurentaminen Digitaalivaaitussysteemin Zeiss Dini12 maksimitähtäysväli on m, jolloin digitaalikojeen CCD kennolle 20 mm levyinen koodielementti kuvautuu n. 0,18 µm suuruisena, jonka kuvankäsittely prosessi pystyy käsittelemään. Vesiylityksiä varten tarvitaan m tähtäyksiä eli viivakoodia on suurennettava vähintään nelinkertaiseksi. Edellisenä vuonna kokeiltiin erilaisia tekniikoita suurennetun viivakoodiasteikkolatan valmistamiseksi ja suunniteltiin menetelmä ja laitteisto suurennetun viivakoodiasteikon valmistamiseksi. Asteikon valmistusmenetelmä perustuu laserinterferometrin käyttöön ja mustan teipin leikkaamiseen ja irrottamiseen valkean teipin päältä. Laatu oli kohtuullisen hyvä lattaparille tehdyn systeemikalibroinnin perusteella. Digitaalivesiylitysmenetelmän testaamiseksi rakennettiin 2004 Tapiolan Otsolahteen kolmen kiintopisteen testikenttä, jossa on mahdollista suorittaa noin 400m, 250m ja 350m vesiylityksiä. Tarkka trigonometrinen menetelmä Tarkan trigonometrisen menetelmän soveltuvuutta ja tarkkuutta tutkittiin samalla Otsolahden testikentällä kuin vesistönylitysmenetelmääkin. Otsolahden testikentän mittaukset Otsolahden koekentällä tehtiin vuonna 2005 sekä vesistöylitysvaaituksia suurennetun koodin latoilla 8617 ja 8618 sekä TKK:n trigonometrisen vaaituksen kalustolla. Lisäksi vaaittiin kaikki kiintopisteet rantoja pitkin, jotta saatiin korkeuseroille vertailuarvot. Painovoima 2226 Satelliittigravimetria Tutkimuksessa selvitetään painovoimakenttää mittaavien satelliittien käyttömahdollisuus ja painovoimasatelliittien mittaaman painovoima-aineiston soveltuvuus Suomen ja sen lähialueiden geodeettisissa mittauksissa. Jatketaan painovoimasatelliittitutkimusta ja CHAMP-datan ohella pyritään saamaan myös GRACE-data käyttöön sitä mukaa kun se tulee julkiseksi. Tutkitaan ilmakehän, meren, vesivaipan/lumen aiheuttamaa kuormitusta maankuoreen ja tämän vaikutusta panovoimadataan. Käytetään apuna mm. GPS- ja suprajohtavan gravimetrin havaintoja Parannetaan geoidilaskentavalmiuksia tähän projektiin liittyen niiltä osin, kuin se koskee satelliittidatan käyttämistä laskennassa. Tutkittiin uusien staattisien painovoimakenttämallien tarkkuutta Fennoskandiassa. Tulokset esitettiin geofysiikan päivillä esitelmässä ja artikkelissa. Painovoimakentän vaihtelun tutkinta aloitettiin GRACE:n tuottamien kuukausimallien analysoinnilla. Kuukausimallien resoluutio ja tarkkuus ei vielä riitä havaitsemaan alueellista painovoimavaihtelua Suomen sisällä, mutta koko Suomen vesivarastonalueen keskiarvon vaihtelu korreloi Suomen kokonaisvesivaraston vaihtelun kanssa. Tulokset esitettiin suprajohtavan gravimetrin tuloksien kanssa posterissa EGU:n yleiskokouksessa Wienissä ja IAG:n kokouksessa Cairnsissa. Stuttgartin yliopiston tutkijan kanssa kirjoitettiin geoidin pinnalla olevan painovoimapotentiaalin laskennasta loppuraportti Absoluuttigravimetri Geodeettisen laitoksen FG5 (no. 221) absoluuttigravimetrilla suoritettiin mittauksia kotimaassa, Etelämantereella, Puolassa, Venäjällä ja Ranskassa.

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot. Toimintaympäristö Ajantasaisten kiinteistö-

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Talousarvioesitys 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos

Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos 32 Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Maanmittaus 86:2 (2011) Geodesian tietoisku Valtakunnallinen N60 N2000-muunnos Mikko Ahola ja Matti Musto mikko.ahola@hel.fi matti.musto@maanmittauslaitos.fi 1 Johdanto

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Talousarvio 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014.

Pöytäkirja 10/ (14) Johtoryhmä Aika klo 09:03-12:07. Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014. Pöytäkirja 10/2016 1 (14) Johtoryhmä 19.10.2016 Aika 19.10.2016 klo 09:03-12:07 Paikka Kotkan kampus, rehtorin työhuone B1014 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 133 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa

Lisätiedot

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Julkaistu 20.5.2014 Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Kuntapalvelutoimiston ta-2014 toimeenpano palvelualoittain...

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018 TAULUKKO 1. KANSALAISVARMETEEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA KANSALAISVARMENNE 2015 2016 2017 2018 TOTEUMA Ennuste Ennuste Ennuste TUOTOT 1 918 716 2 112 000 2 112 000 2 112 000 aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Koordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen

Koordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen Koordinaattimuunnospalvelut 11.12.2009 Reino Ruotsalainen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 2009 Lisätietoja: http://www.fgi.fi/julkaisut/pdf/gltiedote30.pdf Geodeettisen laitoksen tiedote 30/2009: SUOMEN

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Mauri Jokinen Aarre Lehtimäki Tiina Tuomisto Sirkku Hohenthal Matti Leino Niina Mikkola Tapani

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 4/2016. Kokous: Keskiviikko 13.4.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6

HALLITUKSEN ESITYSLISTA 4/2016. Kokous: Keskiviikko 13.4.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 4/2016 Kokous: Keskiviikko 13.4.2016 klo 8.15 Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 Läsnä: Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, puheenjohtaja

Lisätiedot

KAARINAN SYYSMARATON

KAARINAN SYYSMARATON KAARINAN SYYSMARATON 22.10.2016 Mittausraportti Mittauspäivä: 20.10.2016, klo 18:00 19:30 Olosuhteet: Mittaaja: Avustajat: +5 C, pilvistä Jari Tomppo Janne Klasila, Tuomo Sibakov, Jaakko Uotila Kaarinan

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella

Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Tarkkavaaituksilla määritetty vuosittainen maannousu Suomen alueella Abstract Veikko Saaranen Geodeettinen laitos, PL 15, 02431 Masala Veikko.Saaranen@fgi.fi Land uplift rates relative to mean sea level

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot