GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009"

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus M aksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus

3 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2009 oli Geodeettisen laitoksen yhdeksäskymmenes ensimmäinen toimintavuosi. Laitos on kehittynyt alkuaan geodeettisia tutkimuksia tehneestä laitoksesta monipuoliseksi paikkatietoalan tutkimuslaitokseksi, jonka toiminta käsittää geodesian-, geoinformatiikan-, kaukokartoituksen- ja navigoinnin tutkimuksen ja menetelmäkehitystyön. Geodeettinen laitos on suuruudeltaan ja osaamiseltaan alan merkittävä tutkimuslaitos Euroopassa. Kehittämisen päälinjat Vuonna 2009 hyväksyttiin valtioneuvoston asetukset Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä (LYNET) ja Paikkatietoinfrastruktuurista. Nämä sekä laitoksen oman asetus määrittelevät Geodeettisen laitoksen aseman ja tehtävät suomalaisessa tutkimuskentässä. Näiden sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi aloitettiin laitoksessa vuoden 2009 huhtikuussa strategiatyö, jonka tavoitteena on määritellä laitoksen visio, tehtävät ja toiminnan linjaukset vuoden 2010 aikana vuoteen 2020 saakka. Laitos jatkaa itsenäisenä paikkatietoalan tutkimuslaitoksena, mutta toimii tiiviissä yhteistyössä MMM:n ja YM:n tutkimuslaitosten kanssa toimintansa vaikuttavuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Samalla laitos huolehtii siitä, että sen toiminta on Euroopassa ja Itämeren piirissä aktiivista. Tulevina vuosina hyvin keskeinen kysymys laitoksen ja Suomen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen osalta ovat Metsähovin tutkimusaseman ja FinnRef-verkon laitekannan uusiminen sekä ylipäätään mahdollisuudet investoida tutkimuslaitteisiin. Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitos on osallistunut kansallisen ja eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa sekä edistänyt uusien koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käyttöönottoa maassamme. Lisäksi laitos on kehittänyt kartoitus- ja paikannusmenetelm iä sekä paikkatietojen vuorovaikutteista ja mobiilia käyttöä. Laitoksen voimavarat olivat kohtuullisen hyvät vuonna 2009, ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 32 % eli 1,72 M, kokonaisrahoitus 6,46 M ja henkilötyövuosimäärä 75. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta kehittyivät suotuisasti vuodesta Tieteellisten julkaisujen määrä kasvoi samoin muiden suoritteiden kuin mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä. Mittanormaalitoiminnan osalta on kuitenkin huomattava, että laitos saavutti vuonna 2009 lisääntyvää arvonantoa eurooppalaisen metrologiatoiminnan piirissä. Laitoksen kotimainen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö oli edelleen laajaa ja laitoksen henkilökunta piti kursseja ja luentoja yliopistoissa ja korkeakouluissa. Henkilöstö Laitoksen henkilökunta on nuorta. Eniten työntekijöitä on ikäryhmissä ja 30-34, yhteensä 45 % koko henkilökunnasta. Tutkijakoulutusasteen työntekijöitä on 37,8 % henkilökunnasta. Vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia henkilökunnasta suorittaa tohtorin tutkinnon. Nämä seikat sekä runsas jatko-opiskelijoitten määrä merkitsevät hyvää tulevaisuutta laitokselle sikäli kun on kyse 3

4 henkisen ja sosiaalisen pääoman kehittymisestä ja tieteellisestä kilpailukyvystä. Valitettavasti tulevien vuosien taloudelliset vaikeudet maassamme saattavat heijastua epäsuotuisasti henkisen pääoman kehittymiseen. 1.2 Vaikuttavuus Kartat ja paikkatiedot ovat erittäin oleellinen yhteiskunnan perusta. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Vuonna 2009 laitos on osallistunut kartastoalan kehittämiseen ja paikkatietojen käytön edistämiseen seuraav asti. 1) Valtakunnallisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpito Ylläpitämällä valtakunnallista EUREF-FIN koordinaattijärjestelmää huolehtien erityisesti järjestelmän perustana olevien pysyvien GPS-asemien toiminnasta. Aloittamalla tutkimukset globaalin koordinaattijärjestelmän (ITRF) ja valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän maannousun aiheuttamista eroista. Jatkamalla tutkimuksia maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi vuosina mitattujen 100 kiintopisteiden koordinaattien avulla. 2) Valtakunnallisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käytön edistäminen Ylläpitämällä muunnospalvelua, jonka avulla eri koordinaattijärjestelmissä olevat koordinaatit voidaan muuntaa. Toteuttamalla hankkeita, joissa kuntaliitoksen myötä yhden kunnan alueella olevat useat koordinaattijärjestelmät voidaan muuttaa EUREF-FIN järjestelmään. Jatkamalla yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönottamiseksi valtakunnassa. 3) Valtakunnallisen painovoimajärjestelmän luominen Mittaamalla 19 pistettä uuden järjestelmän kaikkiaan 42 pisteestä. Näin saadaan uusien korkeus- ja koodinaattijärjestelmien tueksi uusi painovoimajärjestelmä, joka parantaa geoidin tarkkuutta ja GPS:llä mitattujen korkeuksien muuttamista uuteen korkeusjärjestelmään. 4) Uusien kartoitusmenetelmien kehittäminen ja niiden tarkkuuden arviointi Kehittämällä lentokoneesta, ajoneuvosta ja veneestä tehtävää laserkeilausta paikkatietojen keräämiseksi ja ympäristö tilan muuttumisen seuraamiseksi. Kehittämällä ilmakuvauksen ja laserkeilauksen kalibrointimenetelmiä, jotta mäillä laitteilla saadaan mitatuksi luotettavasti ja tarkasti paikkatietoja ympäristön tilan muutoksia. 4

5 5) Paikkatietojen yhteiskäytön edistäminen Kehittämällä menetelmiä paikkatietojen verkkopalvelujen edistämiseksi: koordinaattien muunnospalvelu, tietojen latauspalvelu ja katselupalvelu. Tutkimalla menetelmiä karttojen ja paikkatietojen käyttämiseksi liikkuvissa päätelaitteissa: puhelimet, tietokoneet 6) Satelliittipaikannuksen edistäminen Laitos on ylläpitänyt Virolahdella sijaitsevaa EU:n omistamaa satelliittipaikannuksen tukiasemaa (EGNOS/RIMS), jotta Suomessa olisi mahdollisimman hyvä paikannustarkkuus GPS-laitteita käytettäessä. Tutkimalla menetelmiä henkilökohtaisen paikannuksen ja navigoinnin edistämiseksi. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminta raportoidaan tuloskeskustelujen ja tulossopimuksen mukaisesti sekä sopimuksessa olevien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien osalta. VUODEN 2009 KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET Geodesia ja geodynamiikka Itämeren veden määrän ja Suomen vesitaseen muutosten vaikutus maankuoren liikkeisiin ja painovoiman ajallisiin muutoksiin Maankuoren liikkeisiin ja painovoiman ajallisiin muutoksiin vaikuttavien vesivarojen alueellisessa arvioinnissa käytetään sekä satelliiteista että maan pinnalla tehtäviä painovoimamittauksia sekä hydrologisen mallinnuksen menetelmiä. Tutkimus parantaa hydrologisen kierron mallintamista ja hydrologisia ennusteita sekä paikallisesti että koko maan laajuisesti. Hydrologisen mallinnuksen parempi tarkkuus antaa puolestaan mahdollisuuden parantaa gravimetristen mittausten tarkkuutta. Metsähovin tutkimusasemalla asennettiin pohjavesiantureita painovoimalaboratorion ympäristöön pohjaveden paikallisten muutosten seuraamiseksi. Tarkoituksena on pyrkiä erottamaan paikallisten ja alueellisten vaihteluiden vaikutukset toisistaan suprajohtavalla gravimetrilla mitatuissa painovoimahavainnoissa. Alustavat tulokset (sade, pohjavesiputket ja painovoima) vaikuttavat lupaavilta. Tutkimusta on tehty GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamissa projekteissa. Itämeren veden määrän ja massavaihteluihin liittyvässä Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa on jatkettu GRACEsatellittihavaintojen analysointia. Itämeren massavaihteluista on kerätty kattava havaintoaineisto, jonka ansiosta Itämerta voitiin käyttää satelliittihavaintojen vertailualueena. Eräänä vaikeutena on ollut Itämeren vedenkorkeuden vaihtelun erottaminen maaalueiden vesitaseen vaihteluista, koska molemmat aiheuttavat satelliiteista havaittua painovoimamuutosta. Uusimpien painovoimamallien tarkkuuden testauksen yhteydessä aloitettiin yhteistyö amerikkalaisten tutkijoiden kanssa (NASA/GSFC). 5

6 Tuloksia on esitelty mm. Roomassa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa. Alustavasti on selvitetty sitä, voitaisiinko Maahan putoavaa avaruusromua käyttää painovoimatutkimuksiin, koska painovoimakenttä vaikuttaa avaruusromun liikeratoihin. Sodankylän Observatoriossa EISCAT-tutkalla tehtävät mittaukset saattavat olla hyödyllisiä tällaisessa tutkimuksessa.. Geoidin mallintaminen Geoidimallinnuksen tutkimus jatkuu GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamassa hankkeessa. Tällä hetkellä on käynnissä Suomen painovoima-aineiston yksityiskohtainen analyysi. On perustettu uusi datapankki johon kerättiin Suomen alueen painovoimaaineisto ja tehty tietokoneohjelma, jolla ko. aineistoa voi käsitellä. Suomen maankuoren liikkeiden tutkiminen tarkkaa geodeettista kiintopisteistöä käyttäen GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamassa projektissa käytetään koko valtakunnan kattavaa pysyvän GPS-asemaverkkon (FinnRef), Suomen koordinaattijärjestelmän peruspisteistön (100 pistettä) uudelleenmittauksen ja paikallisten mittausverkkojen (Posiva ja GeoSatakunta) tuloksia. Laskenta ja analyysi ovat meneillään. Tuloksia on esitelty mm. Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kokouksessa Buenos Airesissa. GeoSatakunnan verkon uudelleen laskenta tuotti erinomaisia tuloksia, ja aiheesta valmistui diplomityö. Alueella ei ole havaittavissa yli 0.2 mm/v olevia liikuntoja, mutta aikasarjojen pituus rajoittaa vielä liikkeiden tarkkuuden määrittämistä erityisesti verkon eteläosassa, jossa havaintoja on lyhyemmältä ajalta kuin pohjoisosassa. Mittauksia jatketaan tulevina vuosina muutaman vuoden välein, jotta mahdolliset pitkäaikaiset muutokset saadaan selville. Samalla alueen kunnille tarjoutuu valtakunnan tarkin kiintopisteverkko kuntien omia tarpeita varten. Tältä osin yhteistyötä on tehty Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Posivan Olkiluodon mittausverkon laajentamissuunnitelma valmistui ja asiasta on käyty neuvotteluja Posiva Oy:n kanssa. Myös laskennan uudistaminen ja analyysimenetelmien kehittämistyö aloitettiin, mutta pääosa näistä tehdään v aikana. GL koordinoi maankuoren liikkeitä tutkivaa kansainvälistä DynaQlim-projektia. Kaukokartoitus ja fotogrammetria Lentokoneesta tehtävän laserkeilausmittauksen tarkkuus ja kalibrointi Kartoituksessa käytettävien laserkeilainten kalibrointimenetelmien kehittäminen on tärkeää, koska laserkeilauksella tehtävä kartoitus yleistyy ja siitä on tullut eräs kartoituksen perusmenetelmistä. Laserkeilauksen laserpulssin intensiteetin kalibrointimenetelmän kehittäminen on jatkunut. Kehitetty kalibrointikonsepti on julkaistu kaukokartoitusalan lehdissä. Vuonna 2009 mukaan on otettu luonnonkohteiden käyttäminen kalibrointiin. Tätä on testattu Kivenlahdessa tehtyjen eri keilausten avulla. Sovelluksia voidaan kehittää ja testata Maanmittauslaitokselta saadun laajan pääkaupunkiseudun keilausaineiston avulla. Tätä työtä varten on käyty kuvaamassa useita kohteita lähi-infrapuna-suodattimella varustetulla digitaalikameralla. Näitä infrapunakuvia voidaan käyttää kalibroinnissa vertauskohteena. Laserkeilauksen tarkkuustutkimukset on julkaistu kolmessa artikkelissa osana kansainvälisiä laserkeilauskirjajulkaisuja. EuroSDR-tutkimusjärjestölle tehdään loppuraportti Radiometric calibration of ALS intensity kevään 2010 aikana. 6

7 Autosta toimiva laserkeilausjärjestelmä Liikkuva kartoituslaitteisto (ROAMER) on pääosin valmis ja on käyttökunnossa. Auton katolle asennettava laserkeilain on päivitetty uusimpaan versioon. Päivitys parantaa lasermittauksen laatua ja vähentää kohinaa. Päivityksen yhteydessä synkronointiliitäntä muuttui, minkä seurauksena laitteiston erillinen synkronointipiiri jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan udelleen. Pienkamerat (AVT Pike) 5mm polttovälisellä optiikalla on hankittu ja liitetty järjestelmään. Kameroille on tehty sisäinen kalibrointi ja kameroiden ulkoinen orientointi laserkeilaimen suhteen on määritelty testikenttäkalibroinnilla. Liikkuvaa kartoituslaitteistoa käytetään kaupunkialueiden, metsien ja jokiympäristöjen kartoitukseen. ROAMERin lisäksi on rakennettu halpa autosta toimiva laserkeilausjärjestelmä, jota voidaan käyttää karkeamman aineiston keräämiseen. Halpa järjestelmä toimii niin autosta kuin miehittämättömästä RC-ohjatusta helikopterista. 3D-NaviEXPO-tutkimushanke Osasto on vastuussa seuraavista tutkimushankkeen tehtävistä: Mittausmenetelmien ja aineiston käsittelymenetelmien kehittäminen kolmiulotteisten mallien luomiseksi. ROAMER-laitteistolla on kerätty kuluvana vuonna koetyöaineistoja menetelmäkehityksen tarpeisiin. Tutkimushankkeessa on kehitetty menetelmiä laseraineiston suodatukseen, pylväiden, puiden ja rakennusten sekä tien pinnan ja ajoratamaalausten irrotukseen mittausaineistosta, jotta näistä voidaan muodostaa mitatun alueen kolmiulotteinen malli (3D). Projektissa on myös kehitetty visualisointimenetelmät kehitetyille 3D-malleille. Mallinnuskohde on muutettu Tapiolaan, koska suunniteltua mittausta Shanghain maailmannäyttelyalueella ei voida toteuttaa mittausluvan puuttuessa. Hankkeen tekninen toteutus voidaan tehdä Tapiolaan mitattavan koealueen avulla. Tällöin mallinnukseen otetaan mukaan myös digitaalikameralla otetut ilmakuvat. Geoinformatiikka ja kartografia Paikkatietojen vuorovaikutustutkimus. Toiminta painottuu erityisesti mobiilikartografiaan seuraavien projektien avulla: MenoMaps (Monikanavajulkaisun hyödyntäminen vapaa-ajan liikunnan tukemisessa) HaptiMap (Haptic, Audio and Visual Interfaces for Maps and Location Based Services), UbiMap (Jokapaikan spatiaalinen viestintä) Toiminta on painottunut mobiilikartografiaan seuraavien yhteisrahoitteisten (TEKES, EU ja SA sekäyritykset) tutkimushankkeiden myötä: MenoMaps, HaptiMap ja UbiMap. Yhtymäkohtana kaikissa kolmessa projektissa on erityisesti spatiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen mobiililaitteilla. Hankkeet ovat vahvasti poikkitieteellisiä ja yhteistyökumppaneina toimii useita kotimaisia ja ulkomaisia tahoja. Projekteissa Geodeettinen laitos hyödyntää Nuuksion testiympäristön tarkkoja korkeusmalleja. Näiden kolmen projektin tuloksia on esitelty paitsi tieteellisissä kokouksissa, myös laajalle yleisölle mm. Paikkatietomarkkinoiden näyttelyosastolla Helsingin Messukeskuksessa. MenoMaps -projektin tavoitteena on ollut tutkia monikanavajulkaisemisen tekniikoiden hyödyntämistä luonnossa liikkujan tarpeisiin. Projektin tuloksena on syntynyt mobiililaitteille ja tavalliselle web-selaimelle soveltuva web-karttapalveluprototyyppi. Karttapalvelu perustuu avoimen lähdekoodin palvelinalustoihin, joilta selain kyselee palvelimella sijaitsevia kartta-aineistoja käyttäen standardoituja paikkatiedon web-rajapintoja. Palveluun on muodostettu ulkoilukohdetietokanta, joka mahdollistaa kohteiden haun määriteltyjen teemojen (retkeily, hiihto, pyöräily) mukaisesti. Projektissa on tehty kartografisia koetöitä uusiin tiedonkeruumenetelmiin 7

8 (laserkeilaus ja digitaalinen ilmakuvaus) perustuvien paikkatietoaineistojen monikanavaisesta kartografisesta 2D ja 3D visualisoinnista. Projektissa on tehty myös sovelluskehitystyötä mobiilialustalla (Apple iphone), joka perustuu samojen rajapintojen käyttöön kuin webkarttapalvelu. Mobiilialusta mahdollistaa rasteri- ja vektoripohjaisen Web-rajapinnan kautta ladatun kartta-aineiston visualisoinnin ja selailun. UpCode-tekniikkaan perustuvasta karttasovelluksesta, jossa ko. tekniikkaa hyödynnetään MultiTouch - kosketusseinällä on tehty alustava versio. Yrityskumppaneiden lisäksi tutkimusyhteistyökumppanina tässä projektissa on toiminut Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun osasto. HaptiMap -projektissa pyritään tuomaan karttapalvelut paremmin saavutettaviksi sekä näkevien (mukaan lukien ikääntyvä väestö) että näkörajoitteisten tarpeita silmällä pitäen. Projektissa kehitetään ohjelmistotyövälineitä, jotka helpottavat huomioimaan aistikykyihin perustuvaa saavutettavuutta karttakäyttöliittymien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ensimmäisen vuoden aikana tutkimus painottui käyttäjätutkimukseen ja käyttäjävaatimusten määrittelyyn. Lisäksi on tutkittu erilaisten mobiilialustojen, kuten Apple iphonen ja Nokia N810 Internet Tabletin soveltuvuutta esimerkkisovellusten toteuttamisalustoiksi. Kehitystyössä on kuitenkin keskitytty alustavan tutkimuksen jälkeen vain iphonen käyttöön, jolle projektissa on kehitetty MenoMaps- ja UbiMap-projektien kanssa yhtenäisen ytimen päälle oma testaussovellus. Projektissa on aloittettu mukautuvan ohjelmistotyökalun HaptiMap -toolkit arkkitehtuurin määrittely. Työkalupaketin on tarkoitus tarjota sovelluskehittäjille ohjelmistovälineitä saavutettavien mobiilisovellusten helppoon luomiseen ja saavutettavuuden parantamiseen jo olemassa olevissa sovelluksissa. UbiMap projekti on vahvasti perustutkimuspainotteinen. Tutkimus tähtää läsnä-älyä hyödyntävän jokapaikan ( ubiikki ) karttapalvelun kehittämiseen. Spatiaalinen ajattelu on yksi monimutkaisimmista ihmisen päivittäin kohtaamista kognitiivisista haasteista. Tulevaisuuden paikkatietotekniikan kehittämisessä on tärkeää huomioida ihmisen tapa hahmottaa ympäristöä, ja tämän vuoksi tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty spatiaalisen kognition tutkimukseen. Jokapaikan viestinnän lisääntyessä on tärkeää tuntea, mitkä viestinnän keinot lisääv ät käyttäjien kognitiivista kuormitusta ja miten kuormitusta voidaan vähentää. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia teknologian suunnitteluun. Projektissa on toteutettu alustava arkkitehtuuri ubiikki - karttapalvelulle mobiiliympäristöön ja kehitetty mobiilisovellus, jolla voidaan suorittaa testausta todellisissa käyttötilanteissa. Mobiilisovellukseen on toteutettu uusia kartografisia menetelmiä, kuten karttasymboleiden ryhmittely, jolla kartografinen sisältö saadaan välitettyä selkeämmin käyttäjälle. Tutkimuksessa on myös tehty empiirinen spatiaaliseen kognitioon liittyvä tutkimus retkeily-ympäristössä. Tällä tutkimuksella kartoitettiin luontokäsitteitä ja kohteita, joita voitaisiin käyttää navigoinnin apuna. Navigointi ja paikannus 3D-NaviEXPO-tutkimushanke Tutkimushankkeen 3D Henkilökohtainen navigointi ja paikkaperusteinen palvelu kehittäminen Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyyn (3D-NAVI-EXPO) on kansainvälinen yhteistyöprojekti, jota rahoittavat Tekes, Geodeettinen laitos ja yksityiset yritykset. Projekti on kirjattu Kiinalais-suomalaisten yhteisten tiede- ja teknologiahankkeiden luetteloon. Navigoinnin ja paikannuksen osasto on vastuussa seuraavista projektin sisäisistä tehtävistä: Projektin johtaminen 3D Henkilökohtainen navigointi -ohjelmiston kehittäminen Nokian matkapuhelimeen Useita eri ilmaisimia käyttävän paikannuslaiteen kehittäminen 8

9 Projektin tekninen edistyminen osaston osalta etenee kutakuinkin alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan. Muutama matkapuhelimen 3D-navigaatio-ohjelmistoa koskeva tehtävä on myöhästynyt aikataulusta, koska alkuperäiseen suunnitelm aan on lisätty joitakin uusia tehtäviä: Työosuudet, jotka kiinalaisen partnerin Shanghai Galileo Industryn piti alun perin suorittaa Bluetooth-paikannusratkaisun kehittäminen Shanghain maailmannäyttelyaluetta koskevan kolmiulotteisen mallin saaminen on osoittautunut hankalaksi. Projektin johto jätti Shanghain EXPO-virastolle m aaliskuussa 2009 virallisen pyynnön saada haltuunsa EXPO-aluetta koskeva 3D-malli. Virasto hylkäsi kuitenkin pyynnön kesäkuun alussa. Tämän jälkeen Geodeettinen laitos yhdessä FinnPron kanssa on neuvotellut asiasta Kiinassa vuonna 2009, mutta nämä neuvottelut ovat edelleen kesken. VUODEN 2009 KESKEISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Geodesia ja geodynamiikka Uuden valtakunnallisen painovoimajärjestelmän laatiminen Puolan Geodesian ja Kartografian laitoksen (IGiK) kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka perusteella mitattiin heinä-elokuussa hieman vajaat puolet (19 pistettä) kansallisen ensimmäisen luokan painovoimaverkon pisteistä. Mittaus tehtiin IGiK:n omistamalla A10-absoluuttigravimetrilla, koska GL:lla ei vastaavaa laitetta ole. Kenttämittauksessa oli mukana sekä IGiK:n ja GL:n tutkija. Laite verrattiin useaan kertaan Metsähovin tutkimusasemalla GL:n FG5-absoluuttigravimetriin, ja sen laser kalibroitiin MIKESissä. FG5- absoluuttigravimetri on putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaali, joten nyt tehtävät mittaukset saatiin suoraan sidotuksi SIjärjestelmään. Verkon pohjoisosan mittaus, sekä muut tarvittavat apu- ja sidosmittaukset toteutuvat vuoden 2010 puolella. Lopputuloksena on Suomen uusi painovoimajärjestelmä, joka on kolmas valtakunnallinen järjestelmä, jota GL ylläpitää (koordinaattija korkeusjärjestelmien lisäksi). Satelliittimittausten alati lisääntyessä tarkan ajantasaisen painovoimajärjestelmän m erkitys kasvaa entisestään, koska sitä kautta saatavaa tietoa tarvitaan mm. kansallisen geoidimallin laskemiseen ja edelleen GPS:llä mitattujen korkeuksien muuntamiseen valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta ja osallistuminen tähän liittyviin kansainvälisiin hankkeisiin Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta jatkui suunnitellusti. GL on lainsäädännön perusteella kansallinen mittanormaalipaikka pituuden ja putoamiskiihtyvyyden osalta ja ylläpitää näihin suureisiin liittyviä kansallisia mittanormaaleita. Pituuden osalta osallistuttiin EU:n rahoittamaan EMRP (European Metrological Research Programme) projektiin Pitkien välimatkojen tarkka absoluuttinen mittaus, jossa Nummelan normaaliperusviivalla on keskeinen rooli uusien mittalaitteiden validoinnissa ja kalibroinnissa. Toukokuussa MIKESissä pidetyssä projektin työryhmäkokouksessa esiteltiin mm. projektiin liittyvän Itävallan perusviivan mittauksia ja Liettuan viivalla tehtyjä kalibrointimittauksia. Lisäksi työryhmä vieraili Nummelan normaaliperusviivalla. Mittaustuloksia esiteltiin myös Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kokouksessa Buenos Airesissa. Putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoimintaan liittyvä vertausmittaus oli Kansainvälisessä mittojen ja painojen toimistossa (BIPM) Sévresissä Parriisin lähellä syys-lokakuun vaihteessa GL:n FG5-absoluuttigravimetri, joka on kansallinen mittanormaali, osallistui tähän vertaukseen. Vertailuja järjestetään muutaman vuoden välein, ja ne ovat oleellinen osa kansainvälistä 9

10 mittanormaalitoimintaa. GL osallistui näihin vertausmittauksiin kuudennen kerran. Vertailun jälkeen GL osallistui lisäksi absoluuttisiin ja relatiivisiin painovoimanmittauksiin kahdella pisteellä BIPM:n wattivaa'an tulevalla asennuspaikalla. Näiden mittausten tarkoitus on määrittää asennuspaikan painovoimakentän yksityiskohtainen kolmiulotteinen rakenne wattivaakakoetta varten. Valtakunnallisten koordinaatti ja korkeusjärjestelmien ylläpitäminen ja niiden käytössä opastaminen Valtakunnallisiin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiin liittyen julkaistiin tiedotteet 29 ja 30. Yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa koordinaattijärjestelmien hierarkian ja havaintosuositusten laatimisesta jatkui. GL:n koordinaattimuunnospalvelu on toiminut vuoden ja vakiinnuttanut asemansa GL:n suosituimpana palveluna. Vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä kävijöitä oli lähes 4000, ja sivulatauksia tehtiin lähes Palvelusta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kaukokartoitus ja fotogrammetria Aloitetaan uuden ilmasta ja maasta tehtävien kuvausten testinkentän suunnittelu ja rakentaminen. Ilmakuvausten testikenttien käyttö ja tätä kautta saatava kuvaus- ja mittausmenetelmien validointi on hyvin oleellista tarkkojen ja yhteiskäyttöisten paikkatietojen hankkimisessa. Finnavialta pyydettiin kannanottoa Kirkkonummen Sjökullassa sijaitsevan nykyisen testikentän käyttömahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaus oli, että tarvittava kuvausalue on niin laaja, että sille ei pystytty toteuttamaan aluerajausta lentovalvontakarttoihin. Lentolupien saaminen Sjökullaan on siis edelleen voimakkaasti olosuhderiippuvaista (erityisesti lentoliikenne ja tuulet). Koska maailmanlaajuisesti on meneillään monenlaisia testikenttäverkosto/sertifiointi-hankkeita, uuden testikentän rakentamisen aloittamista päätettiin vielä lykätä, ja selvitellä verkostoistumisen mahdollisuuksia Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa, suorittamalla yhteispohjoismaisia kampanjoita ja osallistumalla kansainvälisten työryhmien toimintaan. Lisäksi tehtiin lisätutkimuksia testikenttien materiaaleihin liittyen sekä suoritettiin kaikkien testikentän tukipisteiden uusintamittaus. Toteutetaan yhdessä MML:n kanssa koetyö rakennusten automaattiseksi tulkinnaksi lentokoneesta mitatusta laserkeilausaineistosta. Vuonna 2009 oli suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa koetyö rakennusten automaattiseksi tulkitsemiseksi lentokoneesta mitattua laserkeilausaineistoa käyttäen. Työn sisältö ja aikataulu muuttuivat jonkin verran, mutta koetyö on meneillään. Maanmittauslaitos aloitti projektin Rakennusten 3D mallintaminen, joka liittyy laserkeilausaineiston käyttöön rakennusten korkeuksien ja 3D-mallien määrityksessä sekä ajantasaistuksessa. Projektissa keskitytään erityisesti menetelmien kehittämiseen. Myöhemmin kehitetty menetelmiä on tarkoitus testata. Geodeettisen laitoksen osuus tässä projektissa liittyy erityisesti ilmakuvien käyttöön laserkeilausaineistojen lisänä sekä aiemmin kehitettyjen rakennusten tulkinta- ja muutostulkintamenetelmien soveltamiseen. Vuoden 2009 alkupuolella saatiin valmiiksi Geodeettisen laitoksen oma kehitys- ja testaustyö rakennusten ja niiden muutosten automaattiseksi tulkitsemiseksi. Geoinformatiikka ja kartografia Paikkatietojen verkkopalvelut, yhteiskäyttöisyys ja paikkatietoinfrastruktuurit. Tutkimusta tehdään etenkin INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon liittyen. Osallistutaan EU-rahoitteiseen ESDIN-projektiin (European Spatial Data Intrastructure Network). Laitos on osallistunut asiantuntijana INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen tähtäävien säännöstöjen ja ohjeiden kansainväliseen valmistelutyöhön paikkatietojen verkkopalvelujen osalta. Tässä työssä laitoksen vastuulla on ollut erityisesti muunnospalvelujen 10

11 vakiointiin liittyvien säännösten valmistelutyö. Keskeisimpänä aiheena työssä on koordinaatistomuunnoksiin liittyvän palvelurajapinnan tekninen määrittely. Muunnospalveluja koskeva toimeenpanosääntö hyväksyttiin INSPIRE-komiteassa ja koordinaattimuunnospalvelua käsittelevä tekninen ohjeisto valmistui työryhmäluonnoksena. Laitos on myös toteuttanut tätä määrittelyä tukevan koordinaatistomuunnospalvelun pilotti-implementaation. Osana EU:n econtentplus -ohjelmaa toteutettavassa kehitysprojektissa European Spatial Data Infrastructure Network (ESDIN) laitos on toiminut INSPIRE-yhteensopivia lataus- ja katselupalveluja toteuttavan työpaketin (WP11, Interoperability Services) johtajana. Työpaketin toteuttamiseen osallistuu 12 kansallista karttalaitosta Euroopassa. Työn päätavoitteena on testata vaihtoehtoisia menetelmiä verkkopalvelujen toteuttamiseen liittyvien tietomallimuunnoksissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä 10 karttalaitosta oli toteuttanut ensimmäisen version INSPIRE latauspalvelusta. Paikkatietoanalyysien ja paikkatiedon laadun tutkimus. Aloitetaan SYKE:n kanssa kansallisen valuma-aluetietokannan uudistamiseen tähtäävä työ. Valuma-aluetietokannan uudistamiseen tähtäävä työ on aloitettu Value-projektin muodossa. Työssä on esitutkimusvaihe, jossa selvitetään mahdollisia valuma-alueiden automaattisia rajausmenetelmiä sekä projektin näkökulmasta käyttökelpoisia korkeusmalleja Suomen lähialueilta. Myös laserkeilaukseen perustuvien korkeusmallien käyttöä rajaustehtävässä on testattu. Navigointi ja paikannus Ylläpidetaan Virolahdella sijaitsevaa EGNOS/RIMS-asemaa yhdessä ESSP:n kanssa. Sopimus edellyttää jatkuvan päivystyksen järjestämistä. Navigoinnin ja paikannuksen osasto on vastannut maa-asemasta yhteistyössä ESA:n (European Space Agency) ja ESSP:n (European Satellite Service Provider) kanssa. Projekti kuuluu Euroopan ensimmäiseen satelliittinavigaatio-ohjelmaan EGNOSiin (European Geostationary Navigation Overlay Service). Virolahdella sijaitsevan RIMS (Raining and Integrity Monitoring Station) -aseman ylläpitotoimiin kuuluu aseman kuukausittainen huoltaminen ja kunnossapito, huolehtiminen aseman hätätoimenpiteistä sekä kuukausittainen raportointi ESSP:lle nykyisen sopimuksen mukaisesti. Uuden sopimuksen neuvottelut on saatu päätökseen. Uusi sopimus jatkuu entisen kaltaisena alkaen. Sopimuskausi päättyy VUODEN 2009 KEHITTÄMISTAVOITTEET Geodeettinen laitos tukee ja edistää kansallisen paikkatietostrategian toteuttamista ja INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa osallistumalla kansallisten paikkatietoalan yhteistyöelinten toimintaan ja tukemalla näihin liittyvien kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toteutumista. Laitos on tukenut kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista osallistumalla asiantuntijana INSPIRE direktiivin toteuttamiseen tähtäävän lainsäädännön valmistelutyöhön. Lisäksi laitos on tukenut paikkatietojen yhteentoimivuuden ja monikäyttöisyyden kehittämistä paikkatietoalan JHS-työryhmässä ja aloittanut päivitystyön, joka tähtää INSPIRE -prosessin edellyttämien muutosten huomioimiseen JHS-järjestemässä, erityisesti paikkatietojen verkkopalveluihin liittyvien suositusten osalta. Laitos on myös osallistunut INSPIRE -prosessin verkkopalvelujen toteuttamista ohjeistavan kansainvälisen työryhmän (INSPIRE Network Services Drafting Team) toimintaan. 11

12 Otetaan huomioon sektoritutkimuksen neuvottelukunnan määrittelemät painotukset ja teemat. Tutkimusta suunnataan laitoksen toimintaan liittyviin tutkimusohjelmiin tai hankkeisiin, jotka sektoritutkimuksen neuvottelukunta aloittaa esiselvityksen perusteella vuonna Työ on aloitettu osallistumalla Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän suunnitelmien laadintaan. Toistaiseksi erillisiä hankkeita ei ole aloitettu. Osallistutaan yleisiä kartastotöitä ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämistä koskevien strategioiden valmisteluun. Laitoksen edustajat ovat osallistuneet yleisten kartastotöiden strategian valmisteluun. Työ aloitettiin laatimalla taustaselvityksiä sekä Geodeettisen laitoksen uuteen strategiaan että yleisten kartastotöiden strategiaan. Yleisten kartastotöiden strategiassa on erityisesti arvioitu strategian toteuttamiseksi tarvittavia tutkimustarpeita. Osallistutaan Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan laatimalla ehdotus paikkatietojen käytöstä ympäristö- ja luonnonvaratiedon hankinnassa ja hyväksikäytössä. Geodeettinen laitos on osallistunut LYNET:n johtoryhmän, työvaliokunnan ja työryhmien toimintaan. LYNET:n Ympäristö- ja luonnonvaratiedon hallinta ja tilastotuotanto -työryhmän (ENVDAT) toimesta on laadittu esitys yhteisestä ympäristö- ja luonnonvaratiedon ja tilastojen tuotannosta, tutkimusaineistojen hallinnasta ja tietojen yhteiskäytöstä sekä paikkatiedon hyväksikäytöstä. Aihetta on käsitelty myös LYNET:n työvaliokunnassa osana tutkimusohjelmien määrittelyä. Erillisen suunnitelman laatimista ei toistaiseksi ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Jatketaan selvitystä laitoksen toiminnan kehittämismahdollisuuksista kansainvälisessä tutkimusympäristössä Vuoden 2010 alussa valmistui GL:n johdolla laadittu selvitys pohjoismaiden karttalaitosten tutkimusyhteistyöstä. Karttalaitosten johto ottaa asiaan kantaa elokuussa 2010 pidettävässä yhteisessä kokouksessa. Selvitetään mahdollisuudet Virolahdella olevan EGNOS/RIMS-aseman ylläpidon hoitamiseksi European Satellite Service Providerin kanssa Uusi yhteistyösopimus solmittiin kaudeksi Jatketaan sekä TKK:n Maanmittaustieteiden laitoksen että HY:n Fysiikan laitoksen kanssa lisensiaatti ja tohtorikoulutusta laitoksen tutkimushenkilökunnan jatkokouluttamiseksi Yhteistyötä on jatkettu ja vuonna 2009 valmistui kaksi tohtoria. Jatketaan Senaatti-kiinteistöt kanssa laitoksen nykyisen toimitalon toimitilojen kehittämistä ja toimitalon tilojen laajentamisen valmistelua. 12

13 Valtioneuvoston helmikuussa 2010 määrittelemien uusien valtion toimitiloja koskevien ohjeiden perusteella on ilmeistä, että laitoksen nykyisen päärakennuksen toimitiloja ei voida laajentaa lisärakennuksen avulla. Selvitettäväksi jää, voidaanko päärakennuksen tiloja muuttaa sisäisin järjestelyin niin, että tarvittava lisätila saadaan järjetetyksi. Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät oheisesta taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2008 ja toiminnan suurimmat osaamisalueet ovat kartoitusmenetelmät, navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö, paikkatietojen visualisointi ja kartografinen kommunikointi sekä maankuoren liikkeet. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina (eur) Osaamisalue 2009 htv 2008 htv htv 1. Koordinaatistot ,68 3, ,88 3, , ,56 7,00 2. Painovoima ,68 4, ,60 4, , ,63 3,00 3. Maankuoren liikkeet ,29 6, ,40 7, , ,8 4,00 4. Metrologia ja laatu ,96 4, ,48 5, , ,41 4,50 5. Kartoitusmenetelmät ,16 17, ,65 10, , ,5 12,5 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta ,97 4, ,83 3, , ,68 6,00 7. Paikkatietojen visualisointi ja kartografinen kommunikointi ,59 7, ,31 6, , ,01 2,46 8. Navigointi ja paikkatiedon likkuva käyttö ,98 11, ,73 12, , ,89 6,00 9. Sähkömagneettinen säteily ,20 0, ,28 2, , ,22 2, Kirjasto- ja informaatiopalvelut ,19 1, ,46 1, , ,74 1, Hallintopalvelut ,61 13, ,68 12, , ,88 6,57 Yht ,31 75, ,30 68, , ,32 55,03 13

14 Osaamisalueiden tulosten analyysi: 1. Toiminnasta valtaosa on edelleen kohdistunut uuden valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän EUREF-FIN ja uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N 2000 käyttöönoton edistämiseen. Kustannukset ovat vuodesta 2008 nousseet, koska suunnittelutyötä on tehty FinnRefverkon uudistamiseksi ja aloitettu tutkimus globaalin koordinaattijärjestelmän (ITRF) ja kansallisen koordinaattijärjestelmän erojen määrittämiseksi. 2. Tutkimusta on tehty painovoiman alueellisia ja ajallisia muutoksia tutkien. Kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka mittaukset uuden valtakunnallisen painovoimajärjestelmän laatimiseksi aloitettiin. Noin puolet suunnitelluista mittauksista saatiin tehdyiksi yhteistyössä puolalaisen tutkimusryhmän kanssa. 3. Maankuoren liikkeiden mittaamista ja mallintamista on edelleen tehty Suomen, Fennoskandian ja Luoteis-Venäjän alueella. Kustannukset ovat vuodesta vähentyneet yli satatuhatta euroa, mikä johtuu pääosin yhden ulkopuolisen suuren tutkimushankkeen päättymisestä. 4. Työtä on tehty pääasiassa lentokoneesta tehtävien mittausten kalibroinnin kehittämiseksi, vaaitusjärjestelmien kalibroimiseksi ja gravimetrien vertailemiseksi. Kustannukset ovat vuodesta 2008 hieman lisääntyneet. 5. Kustannukset ovat vuodesta 2008 kasvaneet noin Tämä aiheutuu pääasiassa ulkopuolisen rahoituksen lisääntymisestä ja siitä, että työtä on tehty runsaasti laserkeilauksen sovellutusten kehittämiseksi muuhun kuin perinteisen kartantuotannon tarpeisiin. Näistä mainittakoon metsätalouden sovellutukset, kaupunkimallit ja vesistöjen rantojen kartoitukset. 6. Tutkimuksessa on ollut keskeistä verkkopohjaisten paikkatietopalvelujen kehittäminen kansallisen ja EU:n paikkatietoinfrastruktuu rin kehittämiseksi. Kustannukset ovat vuodesta 2008 kasvaneet uusien INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen liittyvien tutkimusten myötä. 7. Karttojen ja paikkatietojen käytettävyyteen liittyvät tutkimukset ovat laajenneet uusien tutkimushankkeiden myötä, mikä aiheuttaa kustannusten noin kasvun vuodesta Tutkimuksissa on keskitytty henkilökohtaisen navigoinnin ja monimenetelmäpaikannuksen kehittämiseen. Tutkimustoiminta on vuodesta 2008 vähentynyt, mikä aiheutuu ulkopuolisen rahoituksen vähenemisestä. 9. Tutkimuksen volyymi on edelleen pienentynyt, koska ulkopuolista rahoitusta ei ole ollut ja voimavaroja on siirretty muuhun tutkimukseen. Strategian toimeenpanon yhteydessä harkitaan tämän osaamisalueen tulevaisuus laitoksella. 10. Kustannukset ovat vähentyneet, koska voimavaroja on jouduttu kohdistamaan hallintopalvelujen kehittämiseen. 11. Kustannukset ovat kasvaneet vuodesta , mikä aiheutuu pääasiassa ulkoistettujen palvelujen kustannuksista. 14

15 Asetetut tutkimukselliset tavoitteet on saavutettu ja raportit toimitettu rahoittajille. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina (eur) Osasto tai yksikkö 2009 htv 2008 htv 2007 htv 2006 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,60 18, ,15 18, ,43 18, ,00 19,08 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,69 14, ,22 11, ,01 9, ,50 7,69 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto ,80 23, ,06 20, ,78 15, ,00 15,93 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,22 9, ,87 7, ,92 5, ,70 5,76 Kanslia 8,02 7,00 6,42 5,57 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 2,08 2,62 1,67 1,00 Yhteensä ,31 75, ,30 68, ,14 58, ,00 55,03 Laitoksen kustannusrakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Kustannusrakenne vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,93 Henkilöstökulut , , , , ,83 Vuokrat , , , , ,86 Palvelujen ostot , , , , ,73 Muut kul ut , , , , ,74 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sisäiset kulut 0,00 90,00 - korot 16285, , , , ,76 -poistot , , , , ,00 Yhteensä , , , , ,85 15

16 Ulkopuolisen rahoituksen määrä pienieni yhteisrahoitteisen toiminnan osalta vuodesta 2008, jääden tulostavoitteesta 10,95 %, maksullisen toiminnan osalta tulostavoite ylitettiin 40,30 %, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä tulostavoite tulostavoite Yhteensä Maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminnan tuottavuus Vuoden 2009 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu samaa jaottelua käyttäen kuin vuosina 2007 ja Loppusuoritteet ja suoriteryhmät 2009 Osuus (%) 2008 Osuus (%) 2007 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 119,2 69,03 78,75 72, ,26 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, 37,5 23,94 29,70 21,07 7,65 17,94 kpl Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 6348,7 7, ,5 6,3 6134,5 8,8 Tutkimustoiminnan tuottavuuden mittaamisen mittareina käytetään laitoksessa loppusuoritteina julkaisuja, patentteja sekä esitelmiä. Näiden kappalemäärät kerrotaan jokaiselle mittarille annetulla painokertoimella. Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on laskettu painokertoimilla työaikaosuuksien perusteella. Asiantuntijatoiminnan laskentaperiaatteet ovat samat, mittareina käytetään mm. laadittuja ohjeita ja suosituksia Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on tulossopimuksessa asetettu vuodelle Maksullisen toiminnan vuosittaiset kustannusvastaavuusvaihtelut johtuvat suurimmalta osalta siitä, että maksullinen toiminta koostuu kertaluonteisista tilaustöistä joihin käytettävän työmäärän arviointi on hinnoitteluvaiheessa vaikeaa. Vaativien tutkimustöiden hinnoittelu ja niihin kuluvan työmäärän arviointi etukäteen hinnoittelu on vaativaa. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin ,15 eurolla. 16

17 Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2009 VUOSI 2009 VUOSI 2008 VUOSI 2007 VUOSI 2006 VUOSI 2005 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , , , ,87 -Maksullisen toiminnan muut tuotot =TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,87 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2972, , , ,35 389,47 - henkilöstökustannukset , , , , ,32 - vuokrat 743, , , ,46 0,00 - palvelujen ostot , , , , ,26 - muut erilliskustannukset 11121, , , , ,16 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , ,21 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , , , ,66 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 24735, , , , ,67 - poistot 8 669, , , , ,59 - korot 747, , , , ,06 - muut yhteiskustannukset , , , , ,73 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , , , ,05 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , , ,26 ALI/YLIJÄÄMÄ 20000, , , , , ,39 Kustannusvastaavuus (%) 105,00 115,50 97,81 117,55 106,54 97,07 Käytetty MP L 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MP L 7.1 :n mukainen hintatuki

18 Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP TP TP TP Tuotot, Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, % tuotoista 33,77 25,46 36,89 30,44 20,99 Osuus yhteiskustannuksista, Yli/Alijäämä, % tuotoista 15,49-2,19 17,54 6,54-2, Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tavoite 2009 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi 2007 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus , , ,70 - EU:lta saatu rahoitus , , ,00 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus , , ,40 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä , , ,10 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 834, , ,12 - henkilöstökustannukset , , ,77 - vuokrat 989,47 760,94 599,31 - palvelujen ostot , , ,00 - muut erilliskustannukset , , ,59 = erilliskustannukset yhteensä , , ,79 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , ,15 - poistot , , ,13 - Korot 5 103,71 - muut yhteiskustannukset , , ,66 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä , , ,94 = kokonaiskustannukset yhteensä , , ,73 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset , , ,63 Kustannusvastaavuus % 41 49,41 64,74 53,33 18

19 Yhteisrahoitteisen toiminnan hyödyt Yhteisrahoitteinen toiminta luo edellytykset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitten tutkimushankkeiden toteuttamisen. Tällaisia hankkeita ovat laitoksessa erityisesti satelliittipaikannusmenetelmien kehittäminen, uusien kuvaustekniikoiden käyttökelpoisuuden tutkiminen, paikkatietojen käyttötapojen kehittäminen sekä satelliittien avulla tapahtuva maan painovoimakentän ajallisten muutosten tutkiminen. Yhteisrahoitteinen toiminta mahdollistaa laitoksen tutkimustoiminnan monipuolisuuden, mikä on kansallisesti ja kansallisen paikkatietostrategian toteuttamisen kannalta tärkeää. 1.4 T uotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi ts ts 2009 Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit 2-3 Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat Yhteensä Muut suoritteet Aihe 2008 ts ts 2009 Laaditut ohjeet ja suositukset Kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät Patentit Asiantuntijatehtävät Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä

20 Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Luentojen aihe Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus ja fotoframmetria Navigointi ja paikannus Yhteensä *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuureja oppilaitoksissa. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus ja fotogrammetria Navigointi ja paikannus Tähtitiede yhteensä Lukuun ottamatta laitoksen sarjoissa ilmestyneitä julkaisuja, julkaisujen määrä oli sama tai ylitti tulostavoitteet. Muiden suoritteiden osalta on todettava, että mittanormaalitoiminnassa suoritteiden määrä väheni oleellisesti vaaituskalibrointien määrän vähetessä. Kurssien ja esitelmien määrä on kasvanut vuodesta 2008 samoin pidettyjen esitelmien määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Vuonna 2009 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. 20

21 Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. Vuosi 2009 ts ts saatu/haettu (%) Tulostavoitetta ei saavutettu, mutta hyväksyttyjen hakemusten prosenttia voidaan pitää edelleen hyvänä. Ulkopuolisen rahoituksen määrä ilmenee oheisesta taulukosta. Vuosi 2009 ts Ulkopuolisen rahoituksen määrä % Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärät, henkilötyövuotta Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Johto, kirjasto ja hallintopalvelut Geodesia ja geodynamiikka Geoinformatiikka ja kartografia Kaukokartoitus ja fotogrammetria Navigointi ja paikannus Yhteensä Henkilöstön koulutusrakenne (%) Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tutkijakoulutusaste 35,5 37,8 37,8 35 Korkeakouluaste 39 32,4 29,2 33,5 Alempi korkeakouluaste 0 1,4 2,4 5 Alin korkea-aste ja keskiaste 6,5 5,4 22,1 22,5 Perusaste 19,0 23,0 8,5 Henkilöstön ikäjakauma vuonna

22 Ikä v Miehet Naiset Yhteensä yht Vakinainen ja määräaikain en henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma Vakinainen henkilöstö 44/71 48/65 52/63 Määräaikainen henkilöstö 18/29 26/36 30/37 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma Kokoaikainen henkilöstö lkm/% 61/98 70/96 77/94 Osa-aikainen henkilöstö lkm/% 1/2 4/5 6/7 Laitoksessa tehdyn työajan %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma säännöllisestä vuosityöajasta Prosenttiosuudet Kokonaistyövoimakustannukset /v Toteuma Toteuma Toteuma Kustannukset /v Tehdyn työajan palkkojen %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma kokonaistyövoimakustannuksista Tehdyn työajan palkat /v Työvoimakustannukset /v ,7 Prosenttiosuus 64,3 65,0 62,7 22

23 Välillisten työvoimakustannusten Toteuma Toteuma Toteuma %-osuus työajan palkoista Välillisten työvoimakustannusten 55,6 53,8 52,4 %-osuus työajan palkoista Henkilöstön hyvinvointi Toteuma Toteuma Toteuma Sairauspoissaolopäivät/htv 4,2 1,3 5,3 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 82,4 77,8 82,2 sairaustapauksista Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja 53,2 48,6 olleiden lukumäärän %-osuus Työtyytyväisyysindeksi (mitataan joka 3. vuosi) ei mitattu 3,35 ei mitattu Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työterveyshuolto /htv Koulutus ja kehittämiskulut /pv/htv 595/10,25 169/2,49 158/2, T ilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarviossa myönnetty Lisätalousarvio Käytetty siirtomääräraha ed. vuodelta Geodeettisen laitoksen toimintamenoihin saama budjettirahoitus kasvoi hieman (kasvua 3,83 %). Yhteensä käytettävissä olevat määrärahat nousivat 3,76 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa laitokselle osoitettuja määrärahoja käytettiin miljoonaa euroa ja vuodelle 2010 siirrettiin ,21 euroa. Siirtomääräraha käytetään vuonna 2010 laitoksen infrastruktuurin kehittämiseen ja ulkoistamisesta aiheutuvien taloushallinnon kustannusten kattamiseen. Geodeettisen laitoksen rahoitusrakenne pysyi pääosin edellisvuosien kaltaisena. Kasvua tapahtui maksullisen toiminnan rahoituksen osalta. 23

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus.. 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus.. 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus. 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...7 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...9 2.2

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos Vuosi avoimia maastotietoja ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos 11.9.2013 Miksi ja mitä avattiin> Miten valmistauduttiin> Miten aineistoja on hankittu> Ketkä aineistoja käyttävät>

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014 Julkaistu 20.5.2014 Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Kuntapalvelutoimiston ta-2014 toimeenpano palvelualoittain...

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila, Antti Punkka Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot