Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen

Transkriptio

1 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Tutkimuksia 3 / 2013

2 - 2 -

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 3 / 2013 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 -

5 ESIPUHE Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen - tutkimusraportti tarkastelee matkailun ja yritysyhteistyön vaikutuksia Kuusamossa. Näkökulmaksi valittiin kuusamolaiset matkailusta välillisesti hyötyvät poro-, kala- ja luonnontuotealan yritykset sekä matkailusta välittömästi hyötyvät majoitus- ja ravitsemus- sekä ohjelma- ja liikennepalveluyritykset. Nämä nousivat esille nykyisinä ja tulevaisuudessa kiinnostavina yhteistyökumppaneina aikaisemmassa hankkeen julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 2/2012), jossa tarkasteltiin Rukan matkailuyrityksiä. Tässä raportissa selvitetään matkailun ja yhteistyön vaikutusten lisäksi Rukan palvelutarjonnan riittävyyttä nyt ja tulevaisuudessa. Raportilla kartoitetaan myös kuusamolaisten yritysten mielipiteitä siitä, miten eri elinkeinot ja matkailuaktiviteetit soveltuvat alueellisesti Kuusamoon. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tutkimuksen aineistoa tullaan hyödyntämään myöhemmin maantieteen pro gradu -opinnäytetyössä. Oulussa Projektitutkija, LuK Oulun yliopisto, maantieteen laitos - 5 -

6 - 6 -

7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 9 Tutkimuksen tavoite ja työn rakenne... 9 MATKAILU ALUEKEHITTÄJÄNÄ: TEOREETTINEN VIITEKEHYS Matkailun vaikutukset aluekehityksessä Ydin periferia-mallit matkailussa Matkailuyritysten yhteistyö Matkailun ja muiden elinkeinojen välinen yhteistyö TUTKIMUSALUE, -AINEISTOT JA -METODIT Kuusamo tutkimusalueena ja matkailukohteena Tutkimusaineistot Tutkimusaineistojen käsittely MATKAILUN VAIKUTUKSET VÄLILLISESTI HYÖTYVILLE YRITYKSILLE Matkailun vaikutukset periferiassa Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Yhteistyön esteet Matkailun vahvuudet ja haasteet MATKAILUN VAIKUTUKSET RUKAN ULKOPUOLISILLE MATKAILUYRITYKSILLE Postikyselyn vastaajien taustatiedot Matkailuyritysten yhteistyö Rukan yritysten kanssa Rukan palvelutarjonta Elinkeinojen ja matkailun alueellinen soveltuvuus YHTEENVETO Yritysten yhteistyö Kuusamon ydin periferia-asetelmassa Rukan palvelutarjonnan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Elinkeinojen ja matkailuaktiviteettien alueellinen soveltuvuus LOPPUPOHDINTA KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET LIITTEET - 7 -

8 - 8 -

9 JOHDANTO Matkailun on yleisesti havaittu hyödyttävän alueita positiivisesti monella tapaa. Aluekehityksen kannalta matkailu voi olla tärkeä voimavara etenkin syrjäisillä alueilla, missä muille elinkeinoille ei ole yhtälailla edellytyksiä (Hemmi & Vuoristo 1993: 278). Suosituista matkailualueista voi muodostua keskuksia, ytimiä, jotka tarjoavat työpaikkoja ja palveluita. Varsinkin matkailun positiiviset vaikutukset voivat herkästi jäädä vain ytimen alueelle, kun taas sen ulkopuolisille syrjäseuduille, periferioille, matkailusta saatavat hyödyt eivät välttämättä yllä (Saarinen 2004: 171). Matkailututkimuksissa onkin pyritty selvittämään, miten matkailun vaikutuksia saataisiin levitettyä laajemmille maantieteellisille alueille ja näin parantaa aluekehityksen edellytyksiä (esim. Brown & Hall 2000; Kauppila 2011a). Matkailualalla yritysten välinen yhteistyö voi olla paikoin edellytys elinkeinon menestykselle. Matkailijan kokemus muodostuu matkailutuotekokonaisuuksista, joihin vaikuttavat lukuisat eri tuottajat eri elinkeinoaloilta. Yhteistyön kautta yrittäjät voivat palvella matkailijoita mahdollisimman kattavasti ja näin maksimoida edellytykset asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen (Komppula 1995: 260; Albanese & Boedeker 2003: 78 82, 92 93). Tämä tutkimus tuottaa tietoa Kuusamon matkailun ja aluetalouden kehityshankkeelle selvittäessään Rukan ja ympäröivän alueen suhteita. Tutkimus on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin sekä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Thule-instituutin kolmivuotista hanketta Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli, joka toteutetaan vuosina Rahoitus hankkeelle saadaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tutkimuksen tavoite ja työn rakenne Tutkimuksessa lähtökohtana on ydin periferia-asetelma, jossa Rukan matkailukeskus nähdään Kuusamon sisäisenä, kehittyvänä ydinalueena ja muut alueet siitä erottuvana periferiana (kuva 1). Toisaalta myös kaupungin keskustan voidaan katsoa muodostavan oman ydinalueensa, joka poikkeaa ympäröivistä alueista. Tässä tutkimuksessa kaupunkikeskusta kuitenkin muiden alueiden ohella rinnastetaan Rukalta katsottuna periferiaan, jotta tutkimusalue olisi selkeästi rajattavissa

10 Kuva 1. Tutkimuksen taustalla oleva ydin-periferia asetelma (Kauppila 2004: kuva 33, muokkauksin). Työn tavoitteena on tutkia kuusamolaisten, Rukan ulkopuolisten matkailusta välillisesti hyötyvien yritysten sekä matkailusta välittömästi hyötyvien yritysten näkemyksiä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaista yhteistyötä Kuusamon matkailuyrittäjien ja eri toimialojen välillä esiintyy Rukan yritysten kanssa tällä hetkellä ja millaisia ongelmia yhteistyössä mahdollisesti on. Tarkastelussa ovat myös yritysten mielipiteet Rukan palveluiden riittävyydestä sekä Kuusamon alueittaisesta maankäytöstä elinkeinoja ja matkailuaktiviteetteja ajatellen. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvalitatiivisia haastatteluja että kvantitatiivista kyselyaineistoa (kuva 2). Näin matkailun vaikutuksista pyritään saamaan mahdollisimman kattava kuva koko Kuusamon matkailuun liittyvän yritystoiminnan osalta

11 Kuva 2. Tutkimuksen sisältö ja aineiston rakentuminen. Tutkimuksessa esille tulleet puutteet ja ongelmat sekä eri alueiden yrittäjien näkemykset voidaan ottaa huomioon tulevaisuudessa alueellisessa matkailukehityksessä sekä aluesuunnittelussa. Tavoitteena on matkailualan yhteistyön ja palvelujen kehittämisen kautta tuoda etua myös muille seudun elinkeinoille ja siten edistää laaja-alaisesti aluekehitystä ja -taloutta Kuusamossa. Tutkimuksella pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten matkailu ja yhteistyö Rukan kanssa vaikuttavat ympäröivän alueen yrityksiin? 2) Onko yritysten välisessä yhteistyössä esteitä? 3) Onko Rukan palvelutarjonta riittävä periferian yritysten näkökulmasta? 4) Miten elinkeinot soveltuvat Kuusamon eri alueille? 5) Millaisia matkailuaktiviteetteja Kuusamon eri alueilla tulisi kehittää tulevaisuudessa?

12 Tutkimusraportti on jaoteltu kuuteen osaan. Johdannon jälkeen ensimmäinen pääluku käsittelee aiheeseen liittyvää teoreettista viitekehystä: tutkimuksen avainteemoja peilataan laajempaan tutkimusteoriaan ja niitä tarkastellaan keskeisten käsitteiden kautta. Toisessa pääluvussa paneudutaan tarkemmin tutkimuksen metodeihin ja kerättyyn aineistoon. Lisäksi luvussa esitellään tutkimuksen kohdealue ja siihen liittyvät matkailulliset tekijät. Kolmas pääluku esittelee kvalitatiivisen haastatteluaineiston tulokset, ja sen jälkeen neljäs pääluku käy läpi kvantitatiivisen postikyselyaineiston analysoinnin. Raportin lopuksi viidennessä pääluvussa esitellään vielä yhteenveto tutkimustuloksista, ja kuudes eli viimeinen pääluku käy läpi tuloksiin liittyvää pohdintaa ja johtopäätöksiä. MATKAILU ALUEKEHITTÄJÄNÄ: TEOREETTINEN VIITEKEHYS Matkailu on usein volyymiltaan laajempaa kaupungeissa (esim. Pearce 1995: 99, , 166; Page & Hall 2003: 9 11), mutta sen vaikutukset voivat kuitenkin olla aluekehitykselle ja -taloudelle suurempia perifeerisillä alueilla (Kauppila 2002: 85, 87, 2004: 81 82). Matkailun tärkeyttä alueellisena elinkeinona on tähdennetty niin valtakunnallisissa kuin alueellisissakin matkailustrategioissa (esim. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015; Suomen matkailustrategia 2020) ja etenkin Pohjois-Suomessa sen merkitys aluetaloudelle on merkittävä (Saarinen 2003: 93). Matkailun myötä syrjäisille alueille voi syntyä palvelukeskuksia, joiden infrastruktuuri on hyvinkin kaupunkimaista ja jonka palvelutarjonnasta myös paikalliset asukkaat hyötyvät (Hemmi 1993: ; Hemmi & Vuoristo 1993: 115; Suomen matkailustrategia 2020: 9 10). Lisäksi matkailijoiden alueelle tuoma raha hyödyttää aluetaloutta monella tapaa (Saarinen 2003: 94). Tässä raportin osiossa käsitellään matkailun merkitystä aluekehittäjänä teoriatasolla sekä määritellään tutkimukselle keskeisiä käsitteitä. Ensin käydään läpi matkailutulojen merkitystä ja muodostumista, minkä jälkeen perehdytään tarkemmin keskus-periferia malleihin ja lopuksi vielä tarkastellaan matkailuyritysten yhteistyön tärkeyttä matkailukehityksen kannalta. Matkailun vaikutukset aluekehityksessä Kuntien aluekehitys edellyttää usein taloudellisia panostuksia, mikä puolestaan edellyttää tuloja esimerkiksi verojen muodossa. Matkailu voi edistää aluetaloutta luomalla uusia työpaikkoja ja yrityksiä sekä houkuttelemalla pysyvää asutusta, jolloin kunta saa lisää verotuloja. Matkailun kerran

13 naisvaikutukset voivat yltää hyvinkin laajalle eri elinkeinojen pariin (Saarinen 2003: 94; Suomen matkailustrategia 2020: 6). Esimerkiksi Kauppila (2004, 2011a) havaitsi Pohjois-Suomen suurimpia matkailukeskuksia käsittelevässä tutkimuksessa, että Levin, Rukan, Ylläksen ja Saariselän yritys-, työpaikka- ja väkimäärät ovat nousujohteisia, vaikka ympäröivine kuntien tilanne vaikkapa väestömäärän suhteen olisi muutoin negatiivinen. Ilman matkailukeskuksia kyseisten alueiden työ- ja palvelutarjonta olisivat huomattavan paljon heikompaa. Matkailukeskukset voivat siis olla tärkeä tekijä kuntien aluetalouden kehittäjinä (Kauppila 2011a: 26 27). Matkailusta koituu kohdealueelle niin välittömiä kuin välillisiäkin vaikutuksia ja aluetalouden kannalta merkittävimpiä lienevät matkailusta saatavat tulot. Matkailun välittömät tulot syntyvät matkailijoiden kulutuksesta matkakohteessa. Kuten esimerkiksi Hemmi ja Vuoristo (1993: 154) mainitsevat, matkailijat kuluttavat matkakohteessa muun muassa majoitus-, ravitsemus-, ohjelma- ja liikennepalveluihin sekä vähittäiskauppaan, jolloin kyseiset yritykset saavat välittömiä taloudellisia tuloja. Tämän lisäksi matkailijasta syntyy alueelle välillisiä tuloja, kun esimerkiksi ravintolaan tai vähittäiskauppaan hankitaan tuotteita paikalliselta leipomolta. Leipomo ei siis palvele suoraan matkailijoita, mutta hyötyy kuitenkin taloudellisesti matkailun lisäämästä kysynnästä. Leipomoyrittäjällä on taas tämän ansiosta varaa kuluttaa enemmän ja hyödyntää esimerkiksi paikallisia yrityksiä, kuten vaikkapa parturi- ja liikuntapalveluita. Matkailueurojen positiivinen vaikutus voi tuntua myös matkailuyritysten ulkopuolella, jolloin puhutaan matkailun johdetuista eli indusoiduista vaikutuksista (Hemmi 1993: ; Hemmi & Vuoristo 1993: 154; Saarinen 2003: 94 95; Kauppila 2012: 10). Samalla tavoin matkailu myös työllistää alalle sekä suoraan että välillisesti, joten matkailijat aikaansaavat palkka- ja verotuloja kunnalle. Toisaalta osa matkailutulosta vuotaa alueen ulkopuolelle, koska yritykset ostavat tuotteita ja palkkaavat etenkin sesonkityöntekijöitä myös muilta paikkakunnilta (Hietala, Hätälä & Kauppila 1999: 55 57; Kauppila 2012: 10). Tosin, kuten Kauppila (1999: 145) huomauttaa, vaikka ulkopaikkakuntalainen kausityöntekijä ei maksaisikaan veroja työpaikkansa kuntaan, kohdistuu hänen työaikainen kulutuksensa kuitenkin seudun yrityksiin, mikä hyödyttää paikallistaloutta. Matkailulla voi positiivisten taloudellisten vaikutusten ohella olla myös aineettomia vaikutuksia kohdealueelle (Kauppila 2002: 92). Matkailu voi luoda alueelle imago-, mielikuva- ja itsetuntotekijöitä, jotka vaikuttavat epäsuorasti myös aluetalouteen. Esimerkiksi kunnasta voi matkailun myötä kehittyä myönteisiä mielikuvia, sillä matkailu liittyy yleisesti rentoutumiseen, vapaa-aikaan ja tren

14 dikkyyteen. Positiivisen matkailuimagon ansiosta alue voi näyttää houkuttelevalta kohteelta myös muille kuin matkailualan sijoittajille ja yrittäjille ja lisäksi se edistää työikäisen väestön pysymistä alueella. Matkailun kasvu alueella voi saada paikalliset asukkaatkin arvostamaan omaa kotiseutuaan yhä enemmän, eli alue näyttäytyy myös houkuttelevana asuinpaikkana eikä vain lomakohteena. Nämä kaikki tekijät tuovat oman lisänsä aluekehitykseen muun muassa työpaikkojen lisääntymisenä, palvelujen monipuolistumisena ja verotulojen kasvuna (Kauppila 2002: 92 94). Ydin periferia-mallit matkailussa Ydinalueiden eli keskusten ja periferioiden eli syrjäseutujen (maaseudun) erot ovat näkyvimmin maantieteelliseen sijaintiin liittyviä. Niiden väliltä löytyy kuitenkin eroavaisuuksia myös alueiden sosiaalisissa ja taloudellisissa piirteissä (Botterill, Owen, Emanuel, Foster, Gale, Nelson & Selby 2000: 8 11). Aina ei välttämättä ole helppoa määritellä sitä, mitkä alueet kuuluvat keskukseen ja mitkä syrjäseutuun: esimerkiksi maaseudun määritelmät voivat vaihdella paljonkin eri maiden välillä (Hall ym. 2009: ). Botterill kollegoineen (2000: 8 9) on listannut ydinten ja periferian välisiä eroja: ytimestä löytyy monipuolisesti menestyviä elinkeinoja, väestömäärä kasvaa, alueella syntyy uusia innovaatioita, infrastruktuuri on kehittynyttä sekä politiikka ja päätöksenteko ovat keskittyneet ydinalueelle. Periferiassa sen sijaan elinkeinot voivat menestyä heikosti ja ne pohjautuvat perinteisiin aloihin (mm. maatalous ja muu alkutuotanto), väkimäärä pienenee ja lisäksi vallitsee yleinen riippuvaisuus muualta tuodusta teknologiasta ja ideoista. Infrastruktuuriltaan maaseutualueet voivat olla vaatimattomampia keskuksiin verrattuna. Lisäksi periferia on syrjässä suurilta markkina-alueilta esimerkiksi kaupankäyntiä ja tuotteiden vientiä ajatellen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Koska suurin osa päätöksenteosta tapahtuu ytimissä, voivat syrjäseutujen asukkaat kokea vaikuttamismahdollisuutensa heikoiksi alueellisessa politiikassa (Botterill ym. 2000: 9 10; ks. myös Leinonen, Kauppila & Saarinen 2008: 36). Periferian matkailuyrittäjät voivat nähdä oman asemansa eriarvoisena, mikäli alueen kehittäminen kohdistetaan liian tiukasti vain ytimen alueelle (Alakiuttu ja Juntheikki 1999: 98 99). Näkemys periferiasta voi myös vaihdella sen mukaan, onko henkilö alueen asukas vai matkailija (Botterill ym. 2000: 18 19; Scott 2000). Muualta tulleille matkailijoille periferia voi näyttäytyä esimerkiksi houkuttelevana attraktiona, joka tarjoaa luonnonrauhaa, tilaa ja hiljaisuutta. Periferiaan

15 liittyvät maisema-arvot ovat myös usein tärkeä lähtökohta matkailun vetovoimatekijänä (Leinonen ym. 2008: 36). Periferian asukkaille taas kyseinen maantieteellinen sijainti voi olla taloudellinen ja sosiaalinen haaste ja luonto nähdään lähinnä elinkeinon lähteenä. Monet maaseutualueet kärsivät elinkeinojen yksipuolisuudesta, syntyvyyden laskusta ja työikäisen poismuutosta (Kauppila 2011a: 20). Matkailu voi kuitenkin edistää palveluiden säilymistä periferioissa, joissa pelkästään paikallisten aikaansaama kysyntä ei riittäisi pitämään yrityksiä kannattavina (Kauppila 2002: 91, 2004: 31). Matkailu tarjoaa myös työpaikkoja ja näin houkuttelee nuoria ja työikäisiä jäämään seudulle. Kuten Hemmi (1993: ) mainitsee esimerkissään, voi matkailijoiden ansiosta elintarvikekauppa menestyä syrjäkylälläkin ja nuorten perheellisten pysyminen alueella työpaikkojen myötä voi edistää kunnan syntyvyyden kasvua. Matkailun tarjoamista palveluista periferioissa hyötyvät siis niin paikalliset kuin matkailijatkin. On kuitenkin syytä muistaa, kuten Kauppila (2011b) tutkimuksessaan toteaa, että matkailun tuomat hyödyt voivat jäädä pienelle ydinalueelle, esimerkiksi matkailukeskuksen välittömään ympäristöön. Matkailun hyödyt eivät siis välttämättä jakaudu tasaisesti periferiassa. Periferiassakin voi tapahtua kehitystä ja syrjäseudusta voi jopa kehittyä uusi keskusalue (Friedmann 1966 Kauppilan 2011b: 21 mukaan). Esimerkiksi uuden matkailuattraktion myötä maaseudulle voi suuntautua nopeasti uusia matkailijavirtoja, jolloin alueelle voi kehittyä matkailun ydinalue. Kuten Kauppilakin (2011a: 22 23) huomauttaa, voivat matkailijat siis joko vahvistaa tai luoda kokonaan uusia keskus-periferia asetelmia, myös jo olemassa olevan periferian sisällä. Matkailualueiden keskittymisestä voidaan käyttää termiä polarisaatio: palvelut, asutus ja työpaikat kerääntyvät samalle alueelle, kun taas ympäröivät seudut voivat autioitua (Kauppila 2011a: 22 23). Matkailukeskusten rooli periferioiden kehittämisessä voi olla yhä merkittävämpi tulevaisuudessa, mutta niiden vahvuus aluekehittäjinä edellyttää matkailun suosion säilymistä jatkossakin. Lisääntyvä matkailu voi tuoda lisää edellytyksiä alueiden kehitykselle, mutta toisaalta on hyvä pitää mielessä, että matkailun taantuminen puolestaan heikentäisi matkailukeskusten roolia aluekehityksessä (Kauppila 2011a: 26)

16 Matkailuyritysten yhteistyö Alueellista kehitystä ja matkailijamäärien kasvua tavoiteltaessa matkailuyritysten yhteistyöllä voi olla tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa (Kauppila 2011a: 29). Matkailija voi nähdä matkakohteensa yhtenäisenä matkailutuotteena, joka rakentuu eri yrittäjien tarjoamista palveluista (Komppula 1996: 12; von Friedrichs Grängsjö 2003: 443; Hall, Müller & Saarinen 2009: 29 35). Yrittäjän kannattaa siis oman myyntituotteensa ohella mainostaa myös aluetta yleisesti ja toimia yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa, jotta kohde vaikuttaisi matkailijasta houkuttelevalta matkailutuotteelta kokonaisuutena (Komppula 1996: 53). Mitä tyytyväisempi asiakas on kokemaansa kohteessa, sitä varmemmin hän matkustaa sinne uudelleen ja parhaassa tapauksessa suosittelee sitä myös muille (Chi & Qu 2008: 625). Yritykset voivat toimia yhteistyössä niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Horisontaalista yhteistyötä voi olla esimerkiksi kahden samalla alueella vaikuttavan palveluillaan tosiaan täydentävän matkailuyrityksen välillä, kun taas vertikaalisessa yhteistyössä osapuolina voivat olla esimerkiksi paikallinen matkailuyrittäjä ja kunnallisen tason matkailumarkkinointiorganisaatio (Komppula 1996: 15 17). Samoin voi myös kilpailua olla sekä horisontaalisella että vertikaalisella tasolla eri tahojen välillä (Hemmi & Vuoristo 1993: ; Komppula 1996: 15; Kylänen & Rusko 2011: 194). Pelkän yhteistyön (co-operation) tai kilpailun (competition) ohessa yritysten välillä voi vallita myös nämä kaksi yhdistävää kilpailuyhteistyötä (co-opetition) (ks. Walley 2007: 11 17). Näiden lisäksi voidaan puhua myös yritysten rinnakkaiselosta (co-existence), kun yritykset toimivat samalla alueella, mutta niiden välillä ei ole juurikaan sidoksia tai kanssakäymistä (Bengtsson & Kock 1999: 180). Vaikka yritykset olisivatkin kilpailevia, niiden yhdessä harjoittama yhteistyö ja verkostoituminen tuovat kaikille etua esimerkiksi tehokkaamman markkinoinnin, paremman tuotevalikoiman ja kulujen pienenemisen myötä (Luo 2007: ; Walley 2007: 16; Kylänen & Rusko 2011: 199). Bengtsson ja Kock (1999: 189) tähdentävät kilpailuyhteistyön etuja: kilpailuyhteistyössä yrityksillä on toisaalta kilpailupaineet kehittää omaa yritystään yhä paremmaksi ja menestyvämmäksi suhteessa muihin yrittäjiin ja toisaalta samaan aikaan yhteistyön myötä yrittäjillä on paremmat yhteiset resurssit toimia ja palvella asiakkaita entistä kattavammin. Esimerkiksi Walley (2007: 16) puhuukin win-win-win tilanteesta, sillä kilpailuyhteistyössä yrittäjien ohella hyötyä saa myös asiakas, jolle tarjotaan yhä parempaa palvelua kilpailupaineen ja resurssien jakamisen ansiosta

17 Jotta yritykset ryhtyisivät yhteistyöhön, täytyy niillä olla jokin syy siihen. Oliver (1990) on määritellyt aiempaan alan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen kuusi selittävää tekijää, joiden vuoksi yritykset ajautuvat tai hakeutuvat tietoisesti yhteistyöhön (vrt. Czernek 2013). Nämä tekijät ovat välttämättömyys (necessity), epäsymmetria (asymmetry), vastavuoroisuus (reciprocity), tehokkuus (efficiency), pysyvyys (stability) sekä uskottavuus (legitimacy). Yhteistyön taustalla voi siis olla jokin näistä tekijöistä yksinään tai sitten syynä on useamman motiivin yhteisvaikutus (Oliver 1990: ; ks. myös Komppula 1996: 38 43, 54 56, 2000: 59). Yleisesti ottaen matkailualallakin yrittäjät perustavat yhteistyöverkostoja, koska he pitävät yhteistyötä kannattavampana vaihtoehtona kuin yksin toimimista. Yrittäjillä on useimmiten omat odotuksensa yhteistyöhön liittyen ja näiden odotusten täyttyminen voi vahvistaa yhteistyöverkon kehittymistä, mutta toisaalta, mikäli yhteistoiminta ei täytä yrittäjän odotuksia, ei verkostolla välttämättä ole edellytyksiä jatkua (Komppula 1996: 53 56). Yhteistyölle löytyy monenlaisia motiiveja, jotka voivat vaihdella ajan ja tilanteen mukaan (Bengtsson & Kock 1999: ). On kuitenkin olemassa myös erilaisia esteitä sille, miksi yrittäjät eivät yhteistyöhön lähde mukaan. Yhteiskunnallisella tasolla yhteistyön esteenä voi olla lainsäädäntö, kilpailutilanne tai inflaatio, kun taas yritystasolla ongelmana voi olla aiempien yhteistyökokemusten puute ja haluttomuus sitoutua pitkäaikaisesti. Näiden lisäksi myös henkilötason esteen, kuten luottamuspula, varovaisuus ja muut psykologiset tekijät, voivat haitata verkostojen luomista (Andersson 1979 Komppulan 1996: mukaan). Matkailun ja muiden elinkeinojen välinen yhteistyö Matkailukeskusten myötä alueellinen elinkeinorakenne muuttuu usein palvelupainotteiseksi alkutuotannon ja jalostuksen vähentyessä (Kauppila 2004: ). Matkailukeskuksen on kuitenkin helpompi tyydyttää matkailijoiden tarpeet, mikäli alueelta löytyy monipuolista elinkeinotoimintaa (Kauppila 2004: 219). Tosin kuten Saarinen (2003: ) jo vuosikymmenen alussa totesi, haasteena on ollut linkittää matkailukehitys muuhun paikalliseen osaamiseen, elinkeinoihin sekä tuotteiden ja palveluiden tuottajiin (ks. myös Leinonen 2006: 34 37). Alkutuotannon ja jalostusasteen nosto paikallistasolla voivat paitsi täydentää matkailupalveluita, myös lisätä paikallista työllistävyyttä

18 Matkailun kehittämiseen ja matkailutuotteiden suunnitteluun olisi suositeltavaa osallistaa paikallisia mahdollisimman paljon (Saarinen 2003: 107). Matkailun ja eri elinkeinojen välinen yhteistyö voi vähentää verotulovuotoja aluetaloudesta ja samaan aikaan mahdollistaa sekä matkailutarjonnan että alueellisen palvelutarjonnan monipuolisuuden säilyttämisen (Kauppila 2004: 94 95; Leinonen 2006: 37). Tällöin hyödyt olisivat molemminpuolisia sekä matkailutahoja että paikallisia ajatellen. Varsinkin perinteisten elinkeinojen kohdalla matkailu voidaan nähdä myös kilpailijana maankäytössä (Leinonen ym. 2008: 38). Esimerkiksi Pohjois-Suomessa matkailun ei aina katsota sopivan samoille alueille metsä- ja porotalouden kanssa (Saarinen 2003: 108). Kuitenkin matkailulle esimerkiksi juuri porotalous nähdään monella tapaa kiinnostavana yhteistyötahona, sillä matkailutuotteena poro voidaan yhdistää niin elintarvikkeisiin (lihatuotanto), matkamuistoihin (jalostus, käsityöala), palveluihin (porosafarit ja porotilavierailut) kuin imagoonkin (etenkin joulumatkailu) (Kauppila 2004: 220). TUTKIMUSALUE, -AINEISTOT JA -METODIT Tässä tutkimuksessa tarkastelussa ovat kuusamolaiset matkailusta välillisesti tai välittömästi hyötyvät yritykset Rukan ulkopuolelta. Tavoitteena on muun muassa tuoda esille yhteistyön ongelmia Rukan yritysten kanssa. Lisäksi halutaan tutkia, miten riittävänä ympäröivän alueen yritykset pitävät Rukan palvelutarjontaa nyt ja tulevaisuudessa, sekä selvittää yritysten näkemyksiä maankäytöstä ja eri elinkeinojen sopivuudesta alueittain Kuusamossa. Seuraavaksi esitellään tarkemmin tutkimuksen kohdealue ja sen jälkeen käydään läpi tutkimuksesta varten kerätyn aineiston kuvaus. Aineistokuvailussa tarkastellaan ensin kvalitatiivista haastatteluaineistoa ja sen jälkeen kvantitatiivista postikyselyaineistoa. Luvun päätteeksi kerrotaan vielä menetelmät, joilla kerättyjä aineistoja on käyty läpi ja analysoitu. Kuusamo tutkimusalueena ja matkailukohteena Kuusamon sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan koillisosassa Suomen itärajalla, ja sen pinta-ala on noin km² sisältäen noin 830 km² vesistöjä. Kyseessä on siis laaja-alainen mutta harvaan asuttu kunta, sillä asukastiheys on vain noin 3,3 henkilöä kutakin maalla sijaitsevaa neliökilometriä kohden

19 (Kuusamon kaupunki 2013: 3). Tihein asutus on keskittynyt etenkin Kuusamon keskustaan sekä Rukan ympärille. Kuusamon väestömäärä vuoden 2012 lopulla oli asukasta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli , eli väkiluku pienentyi hieman reilulla kahdella sadalla vuodessa (Tilastokeskus 2013a). Asukasmäärät ovat Tilastokeskuksen (2013b) taulukoiden perusteella olleet hienoisessa laskussa 1990-luvulta saakka, mutta toisaalta vaihtelua on ollut vuositasolla molempiin suuntiin. Väestömäärän vähenemistä selittää osin nuorten ja työikäisten poismuutto opiskelujen ja töiden perässä sekä syntyvyyden pieneneminen (Koillissanomat 2011). Työttömyysaste kunnassa on viime vuosina ollut noin 12 prosenttia (Kuusamon kaupunki 2013: 4). Elinkeinorakenne Kuusamossa on aiempien vuosikymmenten maatalousvoittoisuudesta siirtynyt palvelupainotteiseksi (Säkkinen 1971: 15; Rämet & Kauppila 2001: 18), kuten Koillismaalla kehityssuunta on yleisestikin ollut. Palvelualan merkitys työllistäjänä on nykyisin varsin suuri (kuva 3) (Hietala 1999: 4 6, 13 14; Kannisto 2002: 66; Tilastokeskus 2013c). 1,4 7,8 16,6 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon 74,2 Kuva 3. Työpaikkojen prosenttiosuudet vuonna 2010 Kuusamossa (Tilastokeskus 2013c). Keski-Euroopan ja Suomen pääkaupunkiseudun näkökulmasta Kuusamo sijaitsee periferiassa, mutta sillä on kuitenkin vahva imago matkailukohteena. Etenkin monipuolista luontoa pidetään alueen tärkeänä vetovoimatekijänä (Kannisto 2002: 58, 92). Arvokkaita maisemakohteita Kuusamossa ovat

20 esimerkiksi Oulangan kansallispuisto rotkolaaksoineen ja koskineen sekä vaellusreitti Karhunkierros (Hemmi 1993: 208; Kauppila 1996: 20 21, 67, 1997: 58; Hietala 1999: 6, 8 9). Luontonähtävyyksien ja -aktiviteettien ohella myös korkeatasoinen palvelutarjonta lisää alueen houkuttelevuutta matkailukohteena (Kannisto 2002: 53, 92). Kuusamo tunnetaan myös suosittuna mökkeilypaikkakuntana. Vielä 1950-luvun puolessa välissä loma-asuntoja oli vain 20 kappaletta, mutta vuonna 1964 mökkejä oli jo yli 100 ja uusia rakennettiin kiihtyvää tahtia niin, että 1970-luvun alussa loma-asuntojen määrä oli noussut yli 600 (Säkkinen 1971: 58). Vuonna 2011 kesämökkejä löytyikin paikkakunnalta jo noin kappaletta (Tilastokeskus 2013d). Matkailullisesti tärkeä vetovoimatekijä Kuusamossa on lukuisten luonnonnähtävyyksien ohella Rukan matkailukeskus (Kannisto 2002: 61 62). Hissilippujen myyntitulojen perusteella Ruka on Suomen toiseksi suurin hiihtokeskus (Ruka.fi 2013) ja Matkailun edistämiskeskuksen vuoden 2007 tilastossa, johon on listattu Suomen 30 suurinta matkakohdetta, Ruka on sijalla 12 noin kävijällä (MEK 2008). Vuonna 2013 Ruka palkittiin kansainvälisessä World Ski Awards -kisassa Suomen parhaana hiihtokeskuksena (World Ski Awards 2013). Kunnan tarkkoja matkailijamääriä on vaikea laskea, sillä Kuusamossa vierailee paljon myös päiväkävijöitä ja seudulla on runsaasti yksittäisiä ja yksityisiä lomamökkejä, joita ei rekisteröidä majoitustilastoihin (Rytkönen 2010). Kuitenkin voidaan arvioida, että Kuusamossa käy jopa yli miljoona matkailijaa vuoden aikana (Ruka.fi 2013). Muun muassa lentoliikenteen puolella yhteenlaskettu matkustajamäärä oli vuonna 2010 noin matkailijaa, josta kotimaisten lentomatkustajien osuus oli noin (Finavia 2010). Vuonna 2011 yöpymisiä Kuusamossa rekisteröitiin noin , joista valtaosa, noin , oli kotimaisia ja loput noin ulkomaisia yöpyjiä (Kauppila 2012: 32; Ruka.fi 2013; Tilastokeskus 2013e). Eniten ulkomailta Kuusamoon saapui matkailijoita Venäjältä, Alankomaista, Iso- Britanniasta sekä Saksasta (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015: 27). Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana pienimpien vuokramökkiyritysten yöpymisiä, joten todelliset yöpymisluvut ovat vielä suuremmat. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen majoitustilastoihin rekisteröidään kaikki sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokepaikkaa matkailuvaunuille sekä retkeilymajat. Ennen vuotta 2012 sen sijaan tilastoihin rekisteröitiin majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokepaikkaa matkailuvaunuille sekä retkeilymajat (Tilastokeskus 2013f). Vuodesta 2012 alkaen on tilastoitu siis myös alle 10 huoneen tai mökin majoitus

21 paikat ja matkailuvaunualueet, jos niissä on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokepaikkaa. Tämä muutos rekisteröinneissä on huomioitava vertailtaessa tilastoja ennen ja jälkeen vuoden 2012, vaikkakin Tilastokeskus (2013f) arvioi muutosten majoitustilastoissa olevan vuositasolla pieniä. Matkailu työllistää sekä suoraan että välillisesti paikallisia monelta alalta. Matkailun työllistävyys on Kuusamossa noussut esimerkiksi vuosien 2009 ja 2010 välillä etenkin majoitus- ja ravitsemuspalveluissa sekä yleisvähittäiskaupassa (Kauppilan 2012: 22 24). Matkailu välittömät työllisyysvaikutukset, mukaan luettuna ulkopaikkakunnilta työllistetyt henkilöt, olivat Kuusamossa vuonna 2009 noin 654 henkilötyövuotta ja vuonna 2010 noin 674 henkilötyövuotta (Kauppila 2011b, 2012: 22 24, 32). Kokonaistyöllisyysvaikutuksia matkailu toi eri elinkeinojen kautta vuonna 2010 kaikkiaan 816 henkilötyövuotta, joista 763 kohdistui Kuusamon kaupunkilaisiin (Kauppila 2012: 32). Luvut tarkoittavat kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti työllistettyjä henkilöitä, mutta mukaan ei ole laskettu kaupungin tai valtion matkailualalle työllistämää henkilöstöä. Palvelupainotteisena alana matkailu edellyttää työvoiman palkkaamista ja etenkin luontopainotteiset matkailuaktiviteetit korostavat sellaisten työntekijöiden, joilla on paikallistuntemusta, tärkeyttä (Saarinen 2003: ). Näiden tekijöiden ansiosta matkailuala kannustaa paikallisten ihmisten työllistämiseen, jolloin myös verotulot jäävät kunnan sisään. Vuodelta 2010 matkailun palkkatuloista jäi Kuusamoon verotulovaikutuksia 3,2 miljoonaa euroa, kun vuotoa ulkopaikkakunnille oli 0,4 miljoonaa euroa (Kauppila 2012: 32). Henkilötyövuosista vuonna 2010 vain noin 53 kohdistuu vieraspaikkakuntalaisiin kausityöntekijöihin (Kauppila 2012: 22). Toisaalta Kuusamon verotulovuoto ei kokonaisuudessaan ole vuotoa Koillis-Suomen aluetaloudesta, sillä moni Kuusamon kausityöntekijä tulee naapurikunnista. Esimerkiksi vuonna 2003 noin kolmannes Kuusamon verotulovuodosta jäi kuitenkin Koillis-Suomeen (Juntheikki & Korhonen 2005: 49). Verotulovuodosta voivat siis hyötyä Kuusamon ympäryskunnat, joiden verotulojen kasvu voi heijastua koko maakunnan talouskehitykseen positiivisesti. Kuten Kauppilan (2012: 31 32) tutkimuksesta käy ilmi, välitöntä matkailutuloa saatiin vuonna 2010 noin 107 miljoonaa euroa (sisältäen arvonlisäveron), mikä jakautui pääasiassa vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä virkistys- ja muiden palveluiden kesken. Kaiken kaikkiaan kokonaistulovaikutuksissa matkailu toi alueelle 115,2 miljoonaa euroa vuonna Matkailun suhteellinen osuus Kuusamon yritystoiminnan kokonaisliikevaihdosta oli 17 prosenttia ja kokonaistyöpaikoista 21 prosenttia (Kauppila 2012: 32)

22 Matkailulla on siis Kuusamon aluetalouteen ja -kehitykseen tuntuvia vaikutuksia. Muun muassa Kanniston (2002: 66) haastattelututkimuksen perusteella matkailu nähdäänkin yhtenä seudun merkittävimmistä elinkeinoista, jonka tarjoamista palveluita hyötyvät matkailijoiden ohella myös paikalliset asukkaat. Lisäksi matkailu tukee muita elinkeinoja aina alkutuotannosta ja vähittäiskaupasta lähtien ja työllistää näin myös muita kuin varsinaisia matkailuyrittäjiä. Tutkimusaineistot Tutkimusaineistoon valittiin yrityksiä ympäri Kuusamoa poisluettuna sellaiset yritykset, jotka sijaitset Rukatunturin tai Aikkilan postinumeroalueella. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta osasta: 1) Kvalitatiivisiin eli laadullisiin tutkimusmenetelmiin pohjautuvista haastatteluista, joilla haluttiin lähestyä välillisesti matkailusta hyötyviä yrityksiä, joiden kanssa matkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä. 2) Postitse lähetetyistä kyselyistä, joissa hyödynnettiin kvantitatiivisia eli määrällisiä tutkimusmetodeja. Postikyselyt lähetettiin matkailusta välittömästi hyötyville yrityksille. Postikyselyn avulla voidaan käydä läpi suurempi vastaajien otos kuin haastatteluin ja tuloksista voidaan tällöin tehdä harkitusti yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Ilmiöstä saadaan kattava kuva numeerisia suureita tarkastelemalla, mutta pelkkä kvantitatiivinen tutkimus voi kuitenkin jättää tarkastelun pinnalliseksi (Heikkilä 2004: 16 17). Haastatteluja hyödyntämällä aiheeseen voitaisiinkin perehtyä syvällisemmin ja matkailusta välillisesti hyötyvien paikallisten yrittäjien näkökulmat tulisivat esille tarkemmin. Kvalitatiivinen aineisto voi siis tukea määrällistä aineistoa monella tapaa (Fielding & Fielding 1986: 27). Useampaa eri tutkimusmetodia eli menetelmätriangulaatiota hyödyntäen tutkittavasti aiheesta voidaan saada mahdollisimman informatiivinen ja monitahoinen kuva (Eskola & Suoranta 2001: 68 73). Triangulaatio ei kuitenkaan itsessään takaa tutkimuksen oikeellisuutta. Kuten Fielding ja Fielding (1986: 24, 30 35; ks. myös Metsämuuronen 2000: 65) kritisoivat: jotta triangulaatio ei aiheuttaisi eri lähestymistapoja yhteen sovittavalle tutkijalle ongelmia, on hyvä valita yksi sopiva menetelmä, jolla tarkastelee ilmiön rakenteellisia puolia (tässä tutkimuksessa kvantitatiivinen kyselyaineisto) ja toisen, jolla selvittää ilmiön merkityksiä syvällisemmin (kvalitatiiviset haastattelut). Sopivien metodien valinta on siis tärkeämpää kuin se, montaako eri metodia käyttää

23 Kvalitatiivisen aineiston kuvaus. Haastateltaviksi haluttiin matkailusta välillisesti hyötyviä yrityksiä etenkin poro- ja kalatalouden puolelta sekä luonnontuotealalta, jotka nousivat Kulusjärven (2012) tutkimuksessa esiin Rukan matkailuyritysten mielestä kiinnostavina yhteistyökumppaneina. Haastateltavien valinnassa lähtökohtana oli ProAgrian ja Naturpolis Oy:n listaus paikallisista yrityksistä ja tuottajista, jotka olivat aiemmin ilmaisseet kiinnostusta lähiruokatuotantoon. Listalta valittiin sellaiset yritykset, jotka toimivat Rukan ulkopuolella ja joiden oletettiin hyötyvät matkailusta välillisesti. Näin valikoituja yrityksiä saatiin 10, joista käytännössä kahdeksan kanssa saatiin sovittua haastattelu. Haastattelut toteutettiin elokuuta 2013 Kuusamossa. Aikaa yhdelle haastattelulle varattiin noin tunti ja kukin haastattelu nauhoitettiin ja jälkikäteen myös litteroitiin haastattelijan toimesta. Haastattelunauhoitusten kesto vaihteli minuutin välillä. Puolistrukturoidun haastattelun runko (liite I) pohjautui postikyselyn kysymyksiin. Jokaisessa haastattelussa kysyttiin samat kysymykset, mutta niiden lisäksi haastattelutilanteessa voitiin saatujen vastausten mukaan tehdä muun muassa tarkentavia kysymyksiä tietyissä aihealueissa. Puolistrukturoitu rakenne antaa valmiiksi strukturoitua haastattelurunkoa enemmän vapautta keskittyä haastatteluissa niihin aihealueisiin, joista haastateltavat haluavat puhua (Metsämuuronen 2000: 41 42). Puolistrukturoidun haastattelun rakenne. Haastatteluissa käytetty kyselyrunko oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa kysyttiin aluksi matkailun ja Rukan vaikutuksista kyseiselle yritykselle, sekä mitä myyntikanavia yritys käytti sillä hetkellä. Lisäksi haastateltavaa pyydettiin arvioimaan, toimittiko yritys enemmän tuotteita Kuusamon keskustaan vai Rukalle. Myös kiinnostusta lähiruokatoriin Rukalla tiedusteltiin. Haastattelun ensimmäisen osion päätteeksi kysyttiin, kokiko yritys Rukan kansainvälistymisen haasteena ja miten matkailun vaikutuksia muihin elinkeinoihin voisi lisätä. Jäsentelevinä kysymyksinä viimeksi mainittuun käytettiin kysymystä paikallistuotteiden merkityksestä matkailussa sekä kysymystä yritysten välisestä tuotekehitysyhteistyöstä. Haastattelun loppuosan kysymykset painottuivat Rukan ja ympäröivien alueiden yritysten tämänhetkisiin ja mahdollisiin tulevaisuuden yhteistyökuvioihin. Aluksi haastateltavia pyydettiin kuvailemaan yrityksen nykyisiä yhteistyökuvioita ja sitä, onko yhteistyötä enemmän Rukan vai Kuusamon keskustan suuntaan. Seuraavaksi kysyttiin yhteistyössä ilmenneistä hyödyistä ja haitoista sekä mahdollisista esteistä. Myös Rukan ja sen kansainvälistymisen vaikutusta yrityksen yhteistyötoimintaan pyydettiin arvioimaan, samoin kuin sitä, millainen yhteistyö yritystä kiinnostaisi tulevaisuudessa. Lopuksi haastateltava sai kertoa puuttuuko Rukalta tällä hetkellä jokin oleellinen yhteis

24 työtaho ja miten tulevaisuudessa voitaisiin kehittää matkailuyritysten ja matkailusta välillisesti hyötyvien yritysten suhteita. Esi- ja taustatietoina kysyttiin yrityksen toimialaa ja perustamisvuotta, sekä yrityksen työllistävyyttä sekä liikevaihtoa. Kvantitatiivisen aineiston kuvaus. Postikysely lähetettiin kirjeitse kuusamolaisille matkailuyrityksille. Kyselyllä haluttiin lähestyä etenkin majoitus- ja ravitsemusalan sekä ohjelma- ja liikennepalvelujen yrityksiä, jotka mainittiin Kulusjärven (2012: 28) tutkimuksessa yleisimpinä yhteistyökumppaneina. Lista sopivista yrityksistä tilattiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä (Tilastokeskus 2013g). Kriteereinä listauksessa käytettiin yritysten sijaintia ja toimialaa: mukaan otettiin Kuusamon postinumeroalueet poisluettuna Rukatunturin (93825) ja Aikkilan (93820) postinumeroalueet, sekä Tilastokeskuksen TOL 2008 luokituksen matkailualaan sopivat toimialat (liite II). Yrityslistalta poistettiin esimerkiksi ilmailualan yritykset sekä sellaiset urheiluseurat ja tahot, joilla ei oletettu olevan kytköksiä matkailualaan. Lopulliseen listaukseen jäi 147 yritystä. Valitut yritykset saivat postitse kyselylomakkeen (liite III) sekä valmiiksi maksetun vastauskirjekuoren täytetyn lomakkeen palautusta varten. Kyselyt postitettiin torstaina ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa eli perjantaihin saakka. Kyselyn vastausprosenttia pyrittiin nostamaan tiedottamalla tutkimuksesta Kuusamossa. Yrittäjät vastaavat mahdollisesti kyselyyn aktiivisemmin, mikäli he saavat tutkimuksesta enemmän informaatiota eri medioiden kautta. Kyselytutkimuksesta kerrottiin Koillissanomien artikkelissa sekä Radio Kajauksen haastattelussa 25. ja 29. lokakuuta. Tiedottamisessa pyrittiin korostamaan yrittäjien mielipiteiden tärkeyttä alueellisen matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisessä. Palautuspäivämäärään mennessä kyselyitä palautettiin 25 kappaletta. Vastausprosentti oli siis tässä vaiheessa noin 17, mikä oli jatkoanalysointia ajatellen liian pieni. Tämän kokoluokan tutkimuksessa olisi hyvä saada vähintään prosenttia vastauksista, jotta vastausten analysointi olisi mielekästä. Lokakuun aikana tehtiinkin vielä kaksi soittokierrosta, jonka lopputuloksena saatiin vielä 16 palautettua vastauslomaketta lisää. Perjantaihin 1.11 mennessä lopullinen palautuneiden vastausten määrä oli 41. Näin ollen tutkimuksen vastausprosentti on 27,8, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä vastausprosenttina postikyselyissä (Heikkilä 2004: 66). Vastausten vähäiseen määrän voi olla monia syitä. Yleisestikin ottaen vastauskadon on havaittu olevan suurinta postikyselyissä (Heikkilä 2004: 44). Kyselylomakkeen täyttö ja palautuskuoren postittaminen voidaan kokea työlääksi ja aikaa vieväksi. Lisäksi ajankohta ei kaikille yrittäjille ollut sopiva: osa saattoi olla lomailemassa muualla ruskasesongin jälkeen ja esimerkiksi poromatkailu

25 puolella poroerotustyöt pitivät yrittäjät kiireisinä. Lisäksi kaikki kyselylomakkeen saaneet yrittäjät eivät välttämättä miellä itseään matkailuyrityksiksi, mistä joten he jättivät herkemmin vastaamatta. Soittokierroksella ilmeni myös, että yritykset olivat voineet jättää vastaamatta, koska heillä ei ollut kokemusta yhteistyöstä muiden yritysten kanssa. Kyselyn katsottiin siis kohdistuvan vain niihin yrityksiin, joilla on yhteistyötä muiden matkailualan yritysten kanssa. Tämä voi osin vääristää tutkimuksen tuloksia, sillä on todennäköistä, että aktiivisemmin ovat vastailleet juuri yhteistyötä tekevät yritykset. Kysely lähetettiin ensin kirjeenä ja vasta soittokierroksella yrityksille tarjottiin mahdollisuus vastata myös sähköpostitse. Sähköisen vastaamismuodon tarjoaminen heti ensimmäisellä kierroksella olisi kuitenkin voinut lisätä vastausaktiivisuutta jonkin verran. Toisaalta muutamissa tapauksissa sähköpostilla lähetetyn lomakkeen täyttö ja takaisin lähetys sähköpostin liitetiedostona aiheuttivat ongelmia. Sähköpostin liitteen sijaan esimerkiksi internetissä oleva sähköinen kyselylomake voisi olla yksinkertaisempi vaihtoehto vastaajalle. On toki mahdollista, että yrittäjät saavat sähköpostiin useammin linkkejä erilaisiin kyselyihin, joten yksi sähköinen kysely lisää olisi ollut helppo jättää vain huomiotta. Tutkimuksen vastausten määrä (N=41) jäi pieneksi myös siksi, että alun perinkin aineiston perusjoukko oli suhteellisen pieni (147). Tilastollisesti tätä paljon suuremman otoksen saaminen pienestä perusjoukosta olisi hyvin haastavaa. Pieni otoskoko rajoittaa hieman sitä, millaisia tilastollisia analyyseja aineistolle voidaan käyttää. Myös otoksen keruussa suoritettiin osin valikointia, joten analyysissä täytyy olla kriittinen sen suhteen, miten hyvin otos edustaa koko perusjoukkoa ja miten yleistettävissä tulokset ovat. Lisäksi aineiston tarkastelussa on huomioitava puuttuvat tiedot niiltä osin, kun kyselylomakkeet on täytetty vajavaisesti. Suurin osa vastauslomakkeista oli täytetty huolellisesti ja ajatuksella, mutta pieni osa vastaajista ei ilmeisesti ollut lukenut vastausohjeita riittävän tarkasti tai sitten ohjeet eivät olleet tarpeeksi yksinkertaisia. Kyselylomakkeen rakenne. Kyselylomakkeen laadinnassa huomioitiin Kulusjärven (2012) omassa tutkimuksessaan käyttämät kysymykset, jotta tutkimusten tulokset olisivat mahdollisimman hyvin vertailukelpoisia keskenään. Lomakkeessa käytettiin pääsääntöisesti suljettuja vastausvaihtoehtoja avointen kysymysten sijaan, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja tulokset helposti analysoitavissa. Kyselylomake jakautui kolmeen osaan: ensimmäinen osan aiheena oli yrityksen yhteistyö Rukan yrittäjien kanssa. Kysymykset 1 ja 2 selvittivät minkä toimialojen kanssa kyseinen yritys tekee tai ei

26 tee tällä hetkellä yhteistyötä Rukan kanssa sekä millaisesta yhteistyöstä on kyse. Kolmas kysymys liittyi siihen, minkä toimialojen kanssa yrityksen haluaisi tehdä yhteistyötä Rukalla vuoteen 2020 mennessä. Kysymyksellä numero neljä kartoitettiin yhteistyössä mahdollisesti esille tulleita ongelmia. Viides kysymys puolestaan pyysi vastaajaa arvioimaan Likert-asteikolla sitä, millainen vaikutus kansainvälisen matkailun lisääntymisellä sekä yhteistyöllä Rukan matkailuyrittäjien kanssa on vastaajayrityksen liikevaihdolle ja työntekijöiden määrälle. Kyselylomakkeen toisessa osassa keskityttiin Rukan palvelutarjontaan. Kysymykset 6 ja 7 selvittivät yrityksen näkemystä Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyydestä sekä uusien palveluiden tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Kolmas osio käsitteli laajemmalla skaalalla elinkeinojen ja matkailun alueellisuutta. Kysymyksessä numero kahdeksan vastaaja sai arvioida, miten eri elinkeinot soveltuvat Kuusamon eri alueille matkailualuejaon mukaisesti (kuva 4). Kysymyksillä 9 ja 10 puolestaan selvitettiin yritysten näkemyksiä sitä, miten eri kesä- tai talvimatkailuaktiviteetit soveltuvat kullekin alueelle. Kyselylomakkeen lopussa tiedusteltiin taustatietoina muun muassa yrityksen toimialaa sekä perustamisvuotta. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan yrityksen työllistävyyttä, liikevaihtoa sekä matkailun ja kansainvälisten matkailijoiden osuutta liikevaihdosta. Lomakkeen lopuksi oli avoin kysymys, jossa vastaajalla oli mahdollisuus esittää vapaasti ajatuksiaan tutkimukseen aihealueisiin liittyen

27 Kuva 4. Tutkimuksessa käytetty Kuusamon matkailualuejako (Kuusamon kaupunki 2012)

28 Tutkimusaineistojen käsittely Kvalitatiivinen haastatteluaineisto oli pieni (N=8) eikä sillä laadulliselle tutkimukselle ominaiseen tapaan pyrittykään yleistettävään analyysiin. Pienestä aineistossa keskiarvojen laskeminen ja numeeristen taulukoiden luominen ei antaisi kovinkaan informatiivista kuvaa, joten sitä oli mielekkäintä analysoida kvalitatiivisin metodein. Haastatteluaineiston tarkoituksena on enemmänkin antaa tutkimusaineistolle havainnollistavia esimerkkejä matkailun ja yhteistyön vaikutuksista välillisesti hyötyville yrityksille. Haastattelujen analysoinnissa hyödynnettiinkin muun muassa sisältölähtöistä teemoittelua ja sen jälkeen vielä tarkennettua tyypittelyä. Kuten Eskola ja Suoranta (2001: 174) kuvailevat, voidaan teemoittelun avulla nostaa laadullisesta aineistosta esiin keskeiset teemat, jotka valaisevat tutkimusongelmaa. Samalla voidaan vertailla eri teemojen esiintymistä ja yleisyyttä aineistossa. Teemoittelusta voidaan edelleen jatkaa tyypittelyihin. Tyypittelyn myötä tutkimusaineistoa voidaan kuvailla yhdistettyjen tyyppien eli tietynlaisten mallien avulla, jotka esittävät aineistoa laaja-alaisesti ja mielenkiintoisesti (Eskola & Suoranta 2001: ). Litteroiduista haastatteluista etsittiin muun muassa yhtäläisyyksiä sekä usein toistuvia näkökulmia, mutta myös poikkeavuuksia vastausten väliltä. Lopuksi aineistosta tehtiin kooste SWOT-analyysin muodossa. Postikyselyn lopullinen otoskoko jäi pieneksi (N=41), mutta vastausprosentti on riittävä tilastolliseen testaamiseen tietyin rajoituksin. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin SPSS-tilastoanalyysiohjelmaa sekä Exel-taulukointeja. Aineistoa tarkasteltiin muun muassa perustunnuslukujen, kuten keskiarvojen ja esiintymisfrekvenssien avulla. Erilaisilla taulukoilla ja diagrammeilla pyrittiin havainnollistamaan tuloksia. Aineiston tuloksia tarkasteltiin sekä kokonaisuutena että luokiteltuna vastaajien suuralueiden tai toimialojen mukaan

29 MATKAILUN VAIKUTUKSET VÄLILLISESTI HYÖTYVILLE YRITYKSILLE Raportin ensimmäisen aineiston näkökulmaksi valittiin paikallisten yritykset, jotka hyötyvät matkailusta välillisesti esimerkiksi myyntitulojen kautta. Matkailusta saatavien välittömien tulojen lisäksi matkailun välilliset ja indusoidut vaikutukset voivat olla alueellisen talouskehityksen kannalta hyvin merkittäviä. Tutkimuksessa myös näitä vaikutuksia pyritään tarkastelemaan yrittäjien haastattelujen myötä. Seuraavaksi käydään läpi haastattelujen myötä esille nousseet pääteemat. Aluksi käydään läpi haastateltujen näkemyksiä matkailun vaikutuksista yleisesti ja sen jälkeen perehdytään tarkemmin yritysten yhteistyötilanteisiin sekä mahdollisiin yhteistyössä oleviin esteisiin. Lopuksi tässä luvussa esitetään vielä aineistosta esille tulleet positiiviset ja negatiiviset tekijät SWOT-analyysin muodossa. Matkailun vaikutukset periferiassa Haastatteluihin valittiin kuusamolaisia Rukan ulkopuolisia matkailusta välillisesti hyötyviä yrityksiä muun muassa poro-, kala-, meijeri- ja luontaistuotealalta. Haastateltujen yritysten koko vaihteli paljonkin suurimman työllistäessä jopa 100 vakituista työntekijää ja pienimpien ollessa sivutoimisia yrityksiä. Useimmat yritykset työllistivät kuitenkin sesonkiaikanakin alle 10 henkeä. Haastattelujen ensimmäisessä osiossa yhtenä isona teemana tulivat esille koetut matkailun vaikutukset. Kaikille kahdeksalle haastatellulle oli yhteistä se, että matkailulla mainittiin olevan näkyviä vaikutuksia etenkin yrityksen myyntiin. Tarkkoja prosenttimääriä ei juuri haastatteluissa osattu antaa, mutta matkailusesonkien kerrottiin näkyvän selvästi elintarvikealan myynnissä Kuusamossa. Matkailijat saattavat jopa tuplata matkailusesonkina yrityksen myynnin. kyllähän se niinkö nämä meiän [myynti]sesongit perustuu kuitenkin tuohon matkailuun ihan täysin --- Täällä kummiski niin vähä asukkaita loppupeleissä että ne ei ympärivuotisesti riitä sitä leipää tuomaan. Yritys C

30 Toisaalta suurin osa haastatelluista yrityksistä toimitti tuotteita myyntiin tukun kautta ja vain muutamalla oli isompaa suoramyyntiä suoraan kuluttajille, joten yritysten oli vaikea arvioida sitä, kuinka iso osa myynnistä tuli suoraan matkailupuolelta ja kuinka iso osa paikallisilta asukkailta vähittäiskaupan kautta. Vähittäiskauppa mainittiin kuitenkin tärkeänä väylänä paikallistuotteiden esille tuomisessa matkailijoille. Vain yksi yritys oli täysin ehdotetun Rukan lähiruokatorin kannalla, kaikkien muiden mielestä jo olemassa olevan vähittäiskauppojen ja tehtaanmyymälöiden kautta tehtävä myynti on toimivin ratkaisu. Pääosin matkailijat haluttiin siis mieluummin houkutella lähiruokaostoksille kaupungin keskustaan kuin että paikallistuotteet vietäisiin tarjolle Rukalle. Matkailu nähtiin siinäkin mielessä mahdollisuutena, että Kuusamoon tulevat (kotimaiset) matkailijat tutustuvat täällä paikallisiin tuotteisiin ja kotiin palattuaan osaavat ehkä etsiä samoja tuotteita omasta lähikaupastaan ja lisäävät näin tuotteiden myyntiä Kuusamon ulkopuolellakin. Lähes joka toinen haastateltu mainitsi myös Kuusamo-brändin myönteisen vaikutuksen elinkeinotoiminnalle: matkailun myötä Kuusamo ja Ruka ovat tunnettuja nimiä ja kertovat esimerkiksi puhtaudesta ja pohjoisuudesta, mikä antaa positiivisen mielikuvan myös paikallisista tuotteista. Paikalliset matkailukohteet, kuten Ruka, vetävät siis alueelle matkailijoita ja sitä kautta tuovat asiakkaita paikallisille tuottajille. Samalla ne edistävät imagon rakentamisen myötä paikallistuotteiden menekkiä. Tuottajat säästävät myös markkinointi kuluissa, kun matkailubrändi mainostaa Kuusamoa laajalti myönteisesti. Yleisestikin ottaen jotkut haastateltavat olivat sitä mieltä, että matkailijavirrat luovat myönteisyyttä sekä samalla piristävät ja avartavat kaupungin henkistä ilmapiiriä. Osa haastatelluista tiedosti myös, että matkailussa suosiota kasvattava kulttuuri- ja ekomatkailu kannustaa matkailuyrityksiä tarjoamaan asiakkailleen aitoja, puhtaita raaka-aineita, joilla on pieni hiilijalanjälki ja jonka alkuperä tunnetaan. Matkailija osais arvostaa sitä, että heille tarjottas [paikallisia tuotteita] ja sitten se alkuperäisyys tuotais aidosti esille, koska se on niinko tavallaan matkailijoille yhdellä tapaa elämys. Yritys D. Alkuperäisyyden kautta voitaisiin ehkä tarjota aivan uusia elämyksiä matkailijoille. Tämä voisikin lisätä matkailuyrittäjien ja paikallisten tuottajien yhteistyötä ja näin tukea eri elinkeinojen menestymistä Kuusamossa

31 Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Haastattelujen toisessa osiossa yhteisenä teemana olivat muun muassa yhteistyön vaikutukset, esteet sekä kehittäminen tulevaisuudessa. Yritykset toimivat yhteistyössä sekä Rukalle että Kuusamoon vaihtelevan aktiivisesti. Osa toimitti lähinnä tuotteita keskustan vähittäiskauppaan, kun taas osa toimi suorana yhteistyössä Rukan matkailupalveluiden kanssa. Kaikkien haastateltujen mielestä yrityksen yhteistyö muiden kanssa on tuonut vain hyötyä. Elinkeinojen kannattavuuden kannalta yhteistyön nähtiin parempana vaihtoehtona kuin kilpailu yritysten välillä: edelleen korostan että nää ei kilpaile keskenään tai vaikka kilpailiskin keskenään niin mitä enempi menestyy toinen niin sitä enempi menestyy toinen, ne niin kun luovat sitä kysyntää laajemmalti. Yritys A. Vain yhdessä haastattelussa mainittiin mahdollinen haittatekijä, jota yhteistyöverkostot voisivat aiheuttaa: kateus. Yhteistyö toisten kanssa voisi siis herättää kateutta toisissa, mikä vaikuttaisi kielteisesti yleiseen yhteistyöilmapiiriin. Jotta matkailun positiivisia vaikutuksia saataisiin laajennettua muille elinkeinoaloille, olisi tärkeä hyödyntää nykyistä enemmän paikallistuotteita ja -osaamista myös matkailussa. Lähiruoka ja paikallisten tuottajien elintarvikkeet ja vaikkapa käsintehdyt matkamuistot voisivat olla myös hyvä myyntivaltti. Siinä olisi eduksi, mikäli tuottajat ja matkailuyritykset yhdessä suunnittelisivat matkailutuotteita ja -paketteja. Puolella haastatelluista yrityksistä oli ainakin jonkin verran tuotekehitysyhteistyötä Rukan yritysten kanssa. Kiinnostusta yhteiseen tuotekehitykseen ja sen lisäämiseen löytyi suurimmalta osalta vastaajista, mutta osa mainitsi ongelmaksi sen, että se vaatisi yrittäjiltä aikaa ja paneutumista onnistuakseen. Paikalliset resurssit pitäisi kuitenkin ottaa kokonaisvaltaisemmin hyötykäyttöön myös matkailussa, kuten haastatteluista kävi ilmi. Kuusamon eksotiikan uskotaan löytyvän muualtakin kuin pelkästään Rukalta, ja tätä pitäisi saada markkinoitua myös matkailijoille. Paikalliset tuottajat ja yritykset voivat tarjota laajan repertuaarin erilaisia luonto- ja ruokaelämyksiä, kuten esimerkiksi eräät haastateltava mainitsivat:

32 Pitäisi pystyä käyttämään paljo paremmin hyväksi näitä resursseja mitä täällä Kuusamossa on, ei pelkästään Kuusamon kaupungissa, vaan myös tässä luonnossa ja ympäristössä. Yritys C. toivosin sellaista yhteistyötä enempi että kaikki ne, olipa ne mitä tahoja tahansa, mutta jotka järjestää yleensä tarjottavaa niin mahdollisimman paljon olis koillismaalaisia, ---, kaikki liha ja kaikki kala, kasvikset mitä täältä tulee se on käsittämättömän hieno repertuaari mitä täältä, minkälaiset tarjoilut täältä saa. Yritys A. Keskustan alueen ja muun Kuusamon palvelutarjonnan esittely laaja-alaisemmin matkailijoille oli monen yrityksen mielestä tärkeä tulevaisuuden kehityskohde. Ideoina kehittämiseen ja yhteistyöhön mainittiin muun muassa yhdessä ohjelmapalvelujen kanssa järjestetyt bussiretket paikallisille maatiloille tai kiertoajelut keskustan myymälöissä tutustumassa paikallisiin tuotteisiin. Yhteistyön esteet Yhteistyön esteitä pohdittaessa haastatteluissa esille nousivat esimerkiksi yrittäjien kiireisyys, matkailuyritysten ketjuuntuminen sekä henkilökohtaiset tekijät, kuten persoonien yhteensopimattomuus ja negatiivinen asenneilmapiiri. Yrittäjillä ei myöskään välttämättä ole resursseja tai jaksamista alkaa suunnitella yhteistyötä ja verkostoitumista, mikäli yrittäjä on iäkäs eikä yritykselle ole jatkajaa tiedossa. Ketjuuntuminen tuli esille ongelmana neljässä haastattelussa kahdeksasta. Yrittäjät näkivät ongelmallisena sen, että esimerkiksi ravintola-alan ketjuyritykset hankkivat kilpailutuksen kautta raaka-aineet sieltä mistä ne edullisimman saa, eikä lähiruoka pysty kilpailemaan hinnassa massatuotannon kanssa. Lisäksi ketjuihin koettiin muutoinkin hankalana saada paikallisia tuotteita sisään, koska ketjuyritysten hankinnoista päättävät muut, kuin paikalliset tahot. Myös julkisella puolella raaka-aineiden kilpailutus ja halpatuotantomaista tuotujen raaka-aineiden hyödynnys vähentää lähiruoan mahdollisuuksia päästä markkinoille. Toisaalta, kuten eräässä haastattelussa tuli ilmi, myös asenneilmapiiri voi olla yhteistyötä vastaan. Yrittäjien keskinäinen kateus ja kyräily, sekä jonkinasteinen kuppikuntaisuus mainittiin lähes puolessa haastatteluista mahdollisena ongelmana yhteistyön kehittämiselle. Vastaajien mukaan

33 yritysten tulisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen ja hyödyntää toistensa palveluja sen sijaan, että kukin puuhailisi tahollaan omiaan. minusta tuntuu että se [yhteistyö] ontuu niinko eniten varmaan tällä hetkellä että, että jokainen vähä niinko omaan pussiin yrittää puhaltaa niin paljo ko kerkeää... Yritys H. Vaikka suurin osa haastatelluista oli yleisesti yhteistyön lisäämisen kannalla, harva osasi nimetä tekijöitä, joilla tämä toteutettaisiin. Osa kaipasi jotain ulkopuolista tahoa, joka kokoaisi yrittäjiä yhteen ja organoisi toimintaa. Jonkinlainen yhteinen foorumi voisi myös toimia yhteistyön edistäjänä. Matkailun vahvuudet ja haasteet Haastattelujen pohjalta matkailun vaikutuksista välillisesti hyötyville yrityksille voitiin analysoida myös SWOT-taulukon muodossa. Taulukkoon 1 on koottu haastatteluissa esille tulleita Kuusamon matkailuun liittyviä vahvuuksia (strenghts), heikkouksia (weaknesses), mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats)

34 Taulukko 1. SWOT-analyysi haastattelujen pohjalta. Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Vahvuudet Kuusamo-brändi tunnettu matkailun ansiosta o Yhdistetään puhtauteen ja luontoon Ruka toimii vetonaulana, joka houkuttelee Kuusamoon etenkin kotimaisia matkailijoita Matkailu lisää tuotemyyntiä tuomalla alueelle asiakkaita Luonto ja sen tarjoamat resurssit alueellinen voimavara o Luonnonnähtävyydet, maisemat o Kala, liha, marjat ym. luonnontuotteet Mahdollisuudet Yhteistyön lisääminen eduksi kaikille Tuotemyynti alueen vähittäiskaupoissa voi lisätä myyntiä muuallakin Suomessa Paikallistuotteet voivat tuoda lisäarvoa matkailuun Ulkomaiset matkailijat potentiaalisia asiakkaita o Luonto- ja ruokaelämysten tarjoaminen Kuusamon muiden alueiden hyödynnys matkailussa (esim. maaseutusafarit) Heikkoudet Yrittäjillä ei aikaa yhteistyön kehittämiselle Lentoliikenteessä ongelmakohtia Myynnin kasvattamisessa haasteita o Sesonkiluonteisuus; pienyritysten kapasiteetit ja resurssit, yrittäjien ikääntyminen Negatiivinen asenneilmapiiri Tällä hetkellä puuttuu yrittäjien yhteinen foorumi/organisoija, jonka kautta yhteistyötä kehitettäisiin Pitkät välimatkat ongelma logistiikassa Uhat / haasteet Ketjuyritysten lisääntyminen o Esim. vaikea saada lähiruokaa ravintolaketjujen listoille Hintatekijät: lähiruoka vs. massa- tuotetut halvat elintarvikkeet Vastakkainasettelu elinkeinojen välillä Taantuma matkailussa heijastuisi moneen elinkeinoon

35 MATKAILUN VAIKUTUKSET RUKAN ULKOPUOLISILLE MATKAILUYRITYKSILLE Raportin pääaineisto koostuu postikyselystä, joka kohdistettiin matkailusta suoraan hyötyviin yrityksiin. Aineistolla pyrittiin saamaan laaja katsaus siitä, miten Rukan ulkopuolella toimivat eri toimialojen matkailuyritykset kokevat matkailun ja yritysyhteistyön hyödyt. Yhteistyön esteiden kartoittaminen auttaisi kehittämään yritysten verkostoitumismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Lisäksi näkemykset Rukan palvelutarjonnan riittävyydestä sekä elinkeinojen sekä matkailuaktiviteettien soveltuvuudesta Kuusamossa voisivat auttaa suunnittelemaan aluekohtaista kehittämistä tulevaisuudessa. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi postikyselyyn vastanneiden taustatiedot. Tämän jälkeen aineisto käydään läpi ensiksi yritysten yhteistyöhön liittyen ja sen jälkeen Rukan palvelutarjontaa tarkastellen. Lopuksi käydään läpi elinkeinojen ja matkailuaktiviteettien soveltuvuutta Kuusamoon alueittain. Postikyselyn vastaajien taustatiedot Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto koostuu 41 matkailuyrityksen kyselylomakevastauksesta. Vastanneet yritykset edustivat pääosin majoitus- ja ravitsemuspalveluita, ohjelmapalveluyrityksiä ja liikennepalveluita. Vastaajien edustamaa toimialaluokitusta tarkastellessa on huomioitava, että noin kolmasosa yrityksistä vastasi useamman kuin yhden toimialan. Vastaajista 39 yritystä ilmoitti toimialansa ja näistä 16 mainitsi vähintään kaksi eri toimialaa. Yritys saattoi siis esimerkiksi edustaa sekä majoitus- ja ravitsemispalveluita, ohjelmapalveluita sekä erikoisvähittäiskauppaa. Lomakkeissa majoitus- ja ravitsemuspalvelut mainittiin toimialaksi 23 kertaa, ohjelmapalvelut 14 kertaa, liikennepalvelut kahdeksan kertaa, huoltamo- ja korjaamopalvelut kahdesti, yleisvähittäiskauppa kerran, erikoisvähittäiskauppa kahdesti ja jokin muu toimiala seitsemän kertaa. Yhteensä toimialamainintoja tuli 57 kappaletta. Tutkimustulosten analysointia ja ristiintaulukointia varten oli kuitenkin tarpeellista luokitella kukin vastaaja yhden toimialan alle. Ne yritykset, joilla oli mainittuna useampi toimiala, luokiteltiin uudelleen Tilastokeskuksen (2013g) toimialaluokituksen mukaan. Esimerkiksi ohjelmapalveluiksi

36 laskettiin ne yritykset, jotka Tilastokeskuksen luokittelussa oli määritellyt luokkaan 79 eli Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut. Lisäksi joitain yrityksiä, jotka olivat vastanneet muu toimiala, luokiteltiin mahdollisuuksien mukaan vastauksen perusteella annettuihin kategorioihin, mikäli vastaavuutta löytyi. Kahdelle yritykselle ei voitu luokitella toimialaa, koska tarvittavia tietoja ei ollut annettu vastauslomakkeessa. Kuvassa 5 on kuvattu edellä mainitusti luokiteltujen yritysten toimialat. Tätä luokittelua käytetään tutkimustulosten analysoinnissa. Vastaajista yli puolet eli 57 prosenttia työskenteli majoitus- ja ravitsemuspalveluiden parissa. Hieman vajaa neljännes kaikista yrityksistä kuului ohjelmapalveluihin. Liikennepalvelujen edustajilta tuli 15 prosenttia vastauksista ja loput kuuluivat muihin toimialoihin. Viimeksi mainittuun laskettiin vähäisistä mainintamääristä johtuen yleis- ja erikoisvähittäiskauppa, huoltamo- ja korjaamopalvelut sekä muut vastaajien määrittelemät toimialat, jotka eivät sopineet valmiina annettuihin kategorioihin. Kuva 5. Postikyselyyn vastanneiden yritysten toimialat. N=39. Sijainniltaan vastanneet yritykset keskittyivät pitkälti Pohjois-Kuusamoon ja kaupungin keskustaan. Tutkimusaineiston yrityksistä suurin osa, noin 19 kappaletta (46 %), sijaitsi keskustan alueella (kuva 6). Tulos oli odotettu, sillä esimerkiksi majoitus- ja ravitsemuspalveluille sekä liikennepalvelujen

37 tarjoajille on sijainnillisesti tärkeä olla helposti asiakkaiden tavoitettavissa. Voi myös olla, että keskustan alueella yritykset tekevät enemmän yhteistyötä Rukan suuntaan ja ovat tästä syystä aktiivisemmin vastanneet postikyselyyn. Syrjäseutujen yritykset saattoivat jättää herkemmin vastaamatta kokonaan kyselyyn, mikäli ne eivät tehneet yhteistyötä Rukalle, kuten aiemminkin raportissa pohdittiin. Kuva 6. Vastanneiden yritysten jakautuminen Kuusamon matkailualuejaossa. N=41. Keskustan alueen jälkeen toiseksi eniten vastauksia saatiin Juuma-Oulangalta, jonka osuus tutkimusaineiston yrityksistä oli 14,5 prosenttia. Seuraavaksi suurinta ryhmää edusti Kitka noin 10 prosentilla. Kuusingin ja Itä-Kuusamon alue sekä Iivaaran ja Etelä-Kuusamon alue olivat molemmat edustettuna alle 10 prosentissa vastauksista. Sen sijaan Kuolio-Kurkijärveltä ei saatu yhtään vastausta. Muihin Kuusamon matkailualueisiin verrattuna Kuolio-Kurkijärven aluetta hyödynnetään nykyisin matkailussa verrattain vähän. Kuolio-Kurkijärven seudulla ei tiettävästi ole montaa sellaista matkailuyritystä, jotka sisältyisivät Tilastokeskuksen listauksiin, joten ne eivät myöskään päätyneet tämän raportin tutkimusotokseen

38 Lisäksi 17 prosentissa vastauksista yrityksen sijainti jäi tuntemattomaksi, koska lomakkeeseen ei ollut merkitty postinumeroa tai yrityksen nimeä. Koska tutkimuksen vastausten määrä jäi alhaiseksi ja osa matkailualuejaon alueista oli hyvin pienillä vastausmäärillä edustettuna, on järkevää yhdistellä alueita jatkoanalysointia varten. Alueellista tarkastelua varten aineistosta jaoteltiin kolme suuraluetta: 1) Pohjois-Kuusamo, joka käsittää Kitkan ja Juuma-Oulangan (n. 24,5 % vastaajista) 2) keskustan alue (n. 46 %) 3) Itä- ja Etelä-Kuusamo johon sisällytettiin Kuusingin ja Itä-Kuusamon, Iivaaran ja Etelä- Kuusamon sekä Kuolio-Kurkijärven alueet (n. 12 %) Tätä suuraluejakoa käytetään siis tutkimustulosten analysoinnissa. Alueluokituksen kokoerot ovat edelleen suuret, mutta alueiden yhdistelyn ansiosta kussakin luokassa on enemmän havaintoyksiköitä. Mikäli luokka olisi pieni ja siinä olisi vain yksi tai kaksi havaintoa, ei niiden pohjalta olisi järkevää tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Taustakysymyksillä haluttiin myös selvittää, mitä kokoluokkaa vastanneet yritykset edustivat. Suurin osa vastanneista yrityksistä oli pieniä: noin 62 prosenttia (23 kpl) kuului Tilastokeskuksen (2013g) luokittelussa liikevaihtoluokkaan 3 eli niiden liikevaihto oli siis euroa vuodessa (kuva 7). Noin 24 prosentilla (9 kpl) yrityksistä liikevaihto oli euroa ja viiden prosentilla (2 kpl) liikevaihto oli ja 4,9 miljoonan euron välillä. Vain kahdeksalla prosentilla eli kolmella yrityksellä liikevaihto kuului sitä suurempiin luokkiin. Suurimmat liikevaihdot löytyivät paikkakunnalla toimivilta valtakunnallisilta ketjuyrityksiltä. Neljän yrityksen osalta liikevaihto ei ollut Tilastokeskuksen tiedossa

39 Kuva 7. Yritysten liikevaihdollinen jakautuminen. N=37. Myös henkilöstömäärä kertoo yritysten koosta. Tilastokeskuksen luokituksella noin 75 prosenttia vastanneista yrityksistä (N=37) työllisti täysipäiväisesti maksimissaan neljä henkilöä. Valtaosa eli noin 55 prosenttia niistä 35 yrityksestä, jotka ilmoittivat lomakkeessa työntekijämääränsä, kertoivat vuonna 2012 työllistäneensä yhdestä kahteen työntekijää henkilötyövuosissa laskettuna yrittäjä mukaan lukien. Henkilöstöluokituksen mukaan neljä yritystä eli noin 10 prosenttia vastanneista työllisti 5 9 henkeä. Vain pari yritystä työllisti enemmän kuin 10 henkilöä. Tulos ei ole mitenkään poikkeava, sillä matkailualalle ovat tyypillisiä juuri pienet yritykset. Euroopan tasolla valtaosa matkailualan yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä ja etenkin maaseudulla yleisiä ovat yhden hengen työllistävät matkailuyritykset (Middleton 2001: ). Yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan prosenteissa sitä, millainen vaikutus matkailulla on yrityksen liikevaihdolle ja mikä osuus kansainvälisillä matkailijoilla on vaikutuksista. Arviot matkailun vaikutuksesta vaihtelivat suuresti yritysten välillä. Vähimmillään arvioitiin (N=31) matkailun osuuden olevan yrityksen liikevaihdosta viisi prosenttia ja suurimmillaan jopa 100 prosenttia. Keskimäärin matkailun osuus oli kuitenkin noin 70 prosenttia, mikä on varsin korkea keskiarvo. Tämä selittyy luultavasti osin sillä, että suurin osa vastanneista yrityksistä oli majoitus- ja ravitsemusalalta, missä matkailun osuus liikevaihdosta on luonnollisestikin suuri. Sen sijaan kansainvälisten matkailijoiden osuus liikevaihdosta arvioitiin nollan ja 90 prosentin välille keskiarvon ollessa noin 24 prosenttia (N=33). Yritykset siis kokivat kotimaisten matkailijoiden tuovan huomattavasti suuremmat

40 lisän kokonaisliikevaihtoon kuin kansainvälisten matkailijoiden. Tämä on todennäköisesti yleinen trendi kaikkialla Suomessa, sillä matkailuelinkeino perustuu tällä hetkellä vahvasti kotimaiseen kysyntään (Harju-Autti 2010: 21 22). Iältään yritykset vaihtelivat vuonna 2012 perustetuista aina 1900-luvun alkupuolella perustettuihin. Hieman yli puolet kysymykseen vastanneista yrityksistä (N=36) on perustettu vuoden 1998 jälkeen, eli suurin osa yrityksistä on ollut toiminnassa alle 20 vuotta. Matkailuyritysten yhteistyö Rukan yritysten kanssa Kansainvälisen matkailun lisääntymisen ja yritysyhteistyön vaikutukset liikevaihtoon ja työntekijöiden määrään. Rukan ulkopuolisten matkailuyritysten osalta haluttiin selvittää, millainen vaikutus kansainvälisellä matkailulla ja Rukan kanssa tehdyllä yhteistyöllä on yrityksille. Yrityksiä pyydettiin vastaamaan, olivatko nämä samaa vai eri mieltä siitä, että kansainvälisen matkailun lisääntyminen tai yhteistyö Rukan yrittäjien kanssa kasvattaa yrityksen liikevaihtoa tai työntekijöiden määrää. Vastaajat vaikuttaisivat olevan enimmäkseen samaa mieltä siitä, että yrityksen liikevaihto voi kasvaa kansainvälisen matkailun lisääntyessä Kuusamossa (kuva 8). Vastanneista jopa 85 prosenttia (34 kpl) oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä asiasta. Vain kaksi vastaajaa mainitsi olevansa jonkin verran eri mieltä, mutta kukaan vastaajista ei edustanut täysin vastakkaista mielipidettä. Myös työntekijöiden määrään kansainvälisen matkailun nähtiin vaikuttavan ainakin jossain määrin positiivisesti: täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli hieman yli puolet eli 55 prosenttia vastanneista. Toisaalta työntekijöiden määrän kasvun suhteen oltiin myös eri mieltä: 15 prosenttia vastanneista oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Kyseiset yritykset eivät siis usko, että kansainvälisen matkailun lisääntyminen tulisi näkymään yrityksessä henkilöstömäärän kasvuna. Yhteistyön vaikutusten suhteen mielipiteet olivat jakautuneempia. Väitteen yhteistyö Rukan matkailutoimijoiden kanssa kasvattaa liikevaihtoamme kanssa vähintään jokseenkin samaa mieltä oli hieman reilut puolet kysymykseen vastanneista. Noin 20 prosenttia puolestaan oli vastakkaista mieltä. Lisäksi yhdeksän yritystä eli noin 23 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa kantaansa eli ei ollut samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa

41 Kuva 8. Yrittäjien näkemyksiä matkailun ja yhteistyön vaikutuksista. N= Eniten mielipiteet jakautuivat sen suhteen, lisääkö yhteistyö Rukan kanssa yrityksen työntekijöiden määrää. Kolmannes vastanneista ei ottanut kantaa puolesta eikä vastaan väitteeseen. Noin 38 prosenttia oli sen sijaan väitteen kanssa samaa mieltä ja 28 prosenttia sitä vastaan. Yrityksillä vaikuttaisi siis olevan vastausten perusteella enemmän uskoa siihen, että etenkin matkailun mutta myös jossain määrin Rukan yhteistyön myötä yrityksen liikevaihdolla on potentiaalia kasvaa. Työntekijöiden määrän kasvun suhteen oli puolestaan enemmän epäilijöitä. Koska suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli kooltaan pieniä, ei liikevaihdon kasvua välttämättä pidetä riittävän suurena, jotta yrityksen henkilöstömäärää voitaisiin nostaa. Lisäksi yrityksen tilat, sosiaali

42 set resurssit ja muut tekijät voivat olla esteenä työntekijämäärän kasvattamiselle mahdollisesta matkailun kasvusta ja yhteistyön lisääntymisestä huolimatta. Seuraavaksi tarkastellaan, vaikuttaako vastaajan sijainti asennoitumiseen kansainvälisen matkailun ja Rukan kanssa tehtävän yhteistyön hyödyistä. Kuvassa 9 vastaajien näkemykset matkailun ja yhteistyön vaikutuksista on esitetty suuraluejaon mukaisesti. Kunkin alueen osalta on esitetty Likert-asteikon vastausten keskiarvo. Kuten kuvasta näkyy, Itä- ja Etelä-Kuusamon sekä keskustan alueen yrittäjät ovat pääosin samaa mieltä väittämien kanssa vastausten keskiarvon pysyessä lähellä neljää. Sen sijaan Pohjois-Kuusamon osalta vastaukset poikkeavat huomattavasti väittämissä, jonka mukaan yhteistyö Rukan kanssa kasvattaisi vastaajayrityksen liikevaihtoa tai työntekijöiden määrää. Niissä Pohjois-Kuusamon yritysten vastausten keskiarvo on 2,5 tienoilla eli lähempänä vaihtoehtoa Jokseenkin eri mieltä kuin Jokseenkin samaa mieltä. A."Kansainvälisen matkailun lisääntyminen Kuusamossa kasvattaa liikevaihtoamme" B. "Kansainvälisen matkailun lisääntyminen Kuusamossa kasvattaa työntekijöidemme määrää" C. "Yrityksemme yhteistyö Rukan matkailutoimijoiden kanssa kasvattaa liikevaihtoamme" D. "Yrityksemme yhteistyö Rukan matkailutoimijoiden kanssa kasvattaa työntekijöidemme määrää" Pohjois-Kuusamo, N=9-10 Keskusta, N=19 Itä- ja Etelä-Kuusamo, N=5 Kuva 9. Suuralueittaiset näkemykset matkailun ja yhteistyön vaikutuksista vastausten keskiarvoina. Asteikko: 1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Ei samaa eikä eri mieltä, 4. Jokseenkin samaa mieltä, 5. Täysin samaa mieltä. N=5 19. Pohjois-Kuusamon yritykset eivät siis ole niin optimistisia Rukan yhteistyön hyötyjen suhteen kuin muilla alueilla. Matkailu painottuu Kuusamossa keskustaan ja Pohjois-Kuusamoon, joten olisi voi

43 nut olettaa että Pohjois-Kuusamossa koettaisiin enemmän sen tuovan hyötyä yrityksille. Sen sijaan Itä- ja Etelä-Kuusamossa, missä matkailu on vähäisempää, uskotaan keskimäärin eniten matkailusta saataviin hyötyihin. On kuitenkin huomioitava, että Pohjois-Kuusamon sekä Itä- ja Etelä-Kuusamon osalta luokissa vastaajamäärät ovat pienet, joten yksittäisten vastaajien asennoitumisella on iso merkitys luokan keskiarvoon. Lisäksi on mahdollista, että postikyselyyn yleisesti osallistui aktiivisemmin sellaisia yrityksiä, joilla on enemmän yhteistyötä Rukan kanssa ja jotka sitäkin kautta hyötyvät matkailusta selvemmin. Tämän vuoksi tulokset voivat olla yleisesti hieman positiivisempia kuin tilanteessa, jossa vastauksia olisi saatu enemmän myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät esimerkiksi yhteistyötä tee. Mikäli näkemyksiä matkailun ja yhteistyön vaikutuksista tarkastellaan vielä toimialoittain luokiteltuna, saadaan vielä hieman erilaisia tuloksia (kuva 10). Pääosin kaikilla toimialoilla vastaajat ovat eniten samaa mieltä A-väitteen kanssa. Kansainvälisen matkailun lisääntymisen uskotaan siis voivan vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon positiivisesti. Väitteiden B D suhteen näkemykset ovat kuitenkin etenkin majoitus- ja ravitsemuspalveluilla keskiarvoltaan lähellä kolmea (Ei samaa eikä eri mieltä). Korkein luottamus kansainvälisen matkailun lisääntymisen vaikutukseen yrityksen työntekijämäärän kasvuun on ohjelmapalveluilla. Sen sijaan samaa mieltä Rukan yhteistyön lisäävästä vaikutuksesta yrityksen liikevaihdolle ovat eniten liikennepalvelut. Sen suhteen, lisääkö yhteistyö Rukan yritysten kanssa vastaajayrityksen työntekijöiden määrää, ovat vastausten keskiarvot tasaisempia jakautuen 3,1 ja 3,7 välille

44 A."Kansainvälisen matkailun lisääntyminen Kuusamossa kasvattaa liikevaihtoamme" B. "Kansainvälisen matkailun lisääntyminen Kuusamossa kasvattaa työntekijöidemme määrää" C. "Yrityksemme yhteistyö Rukan matkailutoimijoiden kanssa kasvattaa liikevaihtoamme" D. "Yrityksemme yhteistyö Rukan matkailutoimijoiden kanssa kasvattaa työntekijöidemme määrää" Majoitus- ja ravitsemusala, N=20-21 Ohjelmapalvelut, N=9 Liikennepalvelut, N= 6 Kuva 10. Toimialoittaiset näkemykset matkailun ja yhteistyön vaikutuksista vastausten keskiarvoina. Asteikko: 1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Ei samaa eikä eri mieltä, 4. Jokseenkin samaa mieltä, 5. Täysin samaa mieltä. N=6 21. Yhteistyö Rukan eri matkailutoimialojen kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, minkä toimialojen kanssa Kuusamon matkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä tällä hetkellä ja minkä toimialojen kanssa heitä kiinnostaisi toimia tulevaisuudessa. Erityisesti pyrittiin kartoittamaan yhteistyötilannetta sellaisten Rukan yrittäjien kanssa, joiden kanssa vastaaja tuottaa matkailijoille suunnattuja matkailupalveluita, -tuotteita tai tuotepaketteja. Kuvassa 11 näkyy yritysyhteistyön jakautuminen Rukan eri toimialojen kanssa vuonna 2012 ja yritysten kiinnostus yhteistyöhön vuoteen 2020 mennessä. Kuvasta selviää, että eniten yrittäjät tekevät selkeästi eniten yhteistyötä Rukan ohjelmapalveluyritysten kanssa. Toiseksi suosituinta yhteistyö on majoituspalvelujen kanssa. Sekä ravitsemus- että liikennepalvelujen kanssa yhteistyötä

45 teki yhtä monta vastaajaa. Vähiten yhteistyötä tehtiin hoito- ja hyvinvointipalvelujen kanssa: hieman vajaa neljännes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole yhteistyötä kyseisen toimialan kanssa. Kuva 11. Yhteistyö Rukan toimialojen kanssa vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. N= Myös tulevaisuudessa ohjelmapalvelut nähtiin kiinnostavimpana yhteistyökumppanina. Jopa noin 73 prosenttia kysymykseen vastanneista 36 yrityksestä oli halukas tekemään yhteistyötä ohjelmapalvelujen kanssa vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi etenkin hoito- ja hyvinvointipalveluiden sekä liikennepalveluiden kanssa oltiin kiinnostuneita tekemään tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän yhteistyötä. Tulokset ovat jotakuinkin samat, kuin Kulusjärven (2012: 31 33) raportissa, jossa samankaltainen kysely tehtiin Rukan yrittäjille. Edellä läpi käydyssä analyysissä on huomioitu koko kyselyaineiston tulokset. Matkailun vaikutuksia ja yhteistyön merkitystä arvioitaessa on kuitenkin mielenkiintoista tarkastella Kuusamon matkailuyrityksiä myös paikallisella tasolla. Suuraluejakoa hyödyntäen tarkastellaan seuraavaksi, miten yhteistyö jakautuu alueittain tällä hetkellä eri alueiden yritysten mukaan (kuva 12). Alueittaisessa tarkastelussa on kuitenkin hyvä huomata, että vastauksien määrät vaihtelevat alueittain. Kes

46 kustan alueen yrityksiltä vastauksia tuli eniten (N=18 19) ja kyseiset yritykset ovat mahdollisesti myös aktiivisempia yhteistyössä Rukan suuntaan. Keskustan alueen yrittäjät näyttäisivät vastausten perusteella tekevän tällä hetkellä eniten yhteistyötä Rukan majoituspalveluiden sekä ohjelmapalveluiden kanssa. Pohjois-Kuusamon yrityksillä sen sijaan yleisin vastaus nykyisten yhteistyökumppaneiden suhteen ovat ohjelmapalvelut ja Itä- ja Etelä-Kuusamon yrityksillä puolestaan liikennepalvelut. Kuva 12. Kuusamon suuralueiden yritysten yhteistyö Rukan eri toimialojen kanssa vuonna N=4 19. Myös tulevaisuuden yhteistyötoiveita tarkasteltiin suuralueittain. Kuten kuvasta 13 voi nähdä, ei yrityksen sijainti näyttäisi vaikuttavan suuresti siihen, minkä toimialojen kanssa yhteistyö tulevaisuudessa kiinnostaa eniten. Enemmistö sekä Pohjois-Kuusamon, keskustan että Itä- ja Etelä- Kuusamon alueen vastaajista on sitä mieltä, että tulevaisuudessa yhteistyö ohjelmapalveluiden kanssa nähdään kaikkein kiinnostavimpana vaihtoehtona. Toisaalta Itä- ja Etelä-Kuusamon osalta yhtä suuri osa vastaajista on kiinnostunut tekemään yhteistyötä myös liikennepalvelujen kanssa. Pohjoiskuusamolaisia yrityksiä kiinnostaa ohjelmapalvelujen jälkeen myös liikenne- sekä hoito- ja hyvinvointipalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö. Keskustan yritysten mielestä taas toiseksi kiinnostavimpana yhteistyötoimialana pidetään ravitsemuspalveluita sekä hoito- ja hyvinvointipalveluita

47 Kuva 13. Kuusamon suuralueiden vastaajien kiinnostus yhteistyöhön tulevaisuudessa Rukan eri toimialojen kanssa. N=4 19. Tuloksissa on siis pieniä eroavaisuuksia verrattuna koko aineistosta tehtyyn vastaavaan kuvaajaan. Esimerkiksi yhteistyö liikennepalvelujen kanssa tulevaisuudessa vaikuttaisi kiinnostavan prosentuaalisesti vastaajamääriin verrattuna niukasti enemmän Itä- ja Etelä-Kuusamon yrityksiä kuin Pohjois-Kuusamon yrityksiä. Vastausprosentit ovat kuitenkin pieniä, joten tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia alueiden yrityksiä. Rukan ulkopuolisten toimialojen nykyistä ja tulevaisuuden yhteistyötilannetta Rukan matkailutoimialojen kanssa tarkastellaan kuvassa 14. Majoitus- ja ravitsemuspalvelualan yritykset tekevät useimmiten yhteistyötä Rukan ohjelmapalveluiden kanssa ja toiseksi eniten majoituspalvelujen kanssa. Samat suhteet ovat myös ohjelmapalveluyritysten vastauksissa. Liikennepalvelut sen sijaan tekevät eniten yhteistyötä Rukan liikennepalveluiden kanssa ja toiseksi yleisimmin joko ravitsemustai ohjelmapalveluiden kanssa. On kuitenkin huomioitava, että vastaajamäärät etenkin ohjelma- ja liikennepalveluyritysten osalta ovat pieniä, joten erot tulosten välillä voivat syntyä yksittäisistäkin vastauksista

48 Yhteistyö vuonna 2012 Yritysten lkm Majoitus- ja ravitsemuspalvelut, N=14-21 Ohjelmapalvelut, N=8-9 Liikennepalvelut, N=6 Yhteistyö tulevaisuudessa Majoitus- ja ravitsemuspalvelut, N=14-21 Ohjelmapalvelut, N=8-9 Liikennepalvelut, N=6 Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Ohjelmapalvelut Liikennepalvelut Hoito- ja hyvinvointipalvelut Kuva 14. Rukan ulkopuolisten majoitus- ja ravitsemus-, sekä ohjelma- ja liikennepalvelujen yhteistyö Rukan eri toimialojen kanssa vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. N=6 21. Myöskään tulevaisuuden yhteistyötoiveiden suhteen toimialoittaiset tulokset eivät poikkea juurikaan koko aineiston tulokseen verrattuna. Ohjelmapalvelut nähdään kiinnostavimpana yhteistyötoimialana niiden vastaajien mielestä, jotka edustivat majoitus- ja ravitsemusalaa sekä ohjelmapalveluita. Sen sijaan liikennepalveluyrityksistä niukka enemmistö vastaajia pitää Rukan liikennepalveluita kiinnostavimpana yhteistyökumppanina kuin muita toimialoja

49 Yhteistyön muodot. Yrityksiltä kysyttiin sitä, millaista yhteistyötä ne harjoittavat tällä hetkellä ajatellen niitä Rukan yrityksiä, joiden kanssa he tuottavat matkailijoille suunnattuja matkailupalveluita, -tuotteita tai tuotepaketteja. Vastaaja pystyi rastittamaan sopivat vaihtoehdot annetuista yhteistyömuodoista tai sitten kuvailemaan itse yhteistyön laadun muuta yhteistyötä kohdassa. Muuna yhteistyönä vastaajat olivat maininneet esimerkiksi kiinteistönhuollon ja vuokraustoiminnan. Yhteistyön muotoja ei määritelty tarkemmin kyselylomakkeessa, joten vastaajat ovat voineet tulkita eri tavoin sen, millainen yhteistyö lasketaan vaikkapa myynniksi tai mainonnaksi. Tämän osalta tuloksissa voi siis olla jonkin verran harhaa. Lisäksi muu yhteistyö -kohtaan oli voitu merkitä myös esimerkiksi markkinointiin tai tuotekehitykseen laskettavaa toimintaa. Kysymykseen vastasi 33 yritystä ja tämän perusteella useimmiten yhteistyö Rukan yritysten kanssa on yritysten mainontaan ja markkinointiin liittyvää tai sitten myynteihin ja ostoihin liittyvää (kuva 15). Tuotekehitykseen liittyvää yhteistyötä sen sijaan tehtiin vähiten. Myynti/ostot Jakelu/logistiikka Mainonta/markkinointi Tuotekehitys Muuta yhteistyötä Yritysten lkm Kuva 15. Nykyisen yhteistyön muodot Rukan yrittäjien kanssa. N=33. Suuralueittain yhteistyön muotoja tarkasteltaessa havaitaan, että monipuolisinta yhteistyö on keskustan yrityksillä (kuva 16). Keskustan matkailuyritykset tekevät sekä mainontaan ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä, mutta lähes yhtä usein myös myyntiin ja ostoihin sekä jakeluun ja logistiikkaan liittyvää yhteistyötä. Pohjois-Kuusamon yrityksillä on samoin yleisimpänä yhteistyömuo

50 tona mainonta ja markkinointi. Toiseksi yleisimpänä yhteistyönä mainittiin myynti ja ostot. Itä- ja Etelä-Kuusamon yritykset kertoivat tekevänsä huomattavasti pohjoisia alueita vähemmän yhteistyötä. Maininnat jakautuivat tasaisesti myyntien ja ostojen, tuotekehityksen sekä kategorian muu yhteistyö kesken. Yritysten lkm Pohjois-Kuusamo, N=14 Keskusta, N=15 Itä-ja Etelä-Kuusamo, N=5 Myynti/ostot Jakelu/logistiikka Mainonta/markkinointi Tuotekehitys Muuta yhteistyötä Kuva 16. Kuusamon suuralueiden vastaajien ilmoittamat nykyiset yhteistyön muodot Rukan yrittäjien kanssa. N=5 15. Yritysten sijainti vaikuttaa jonkin verran niiden harjoittamiin yhteistyötapoihin, mutta myös vastaajan toimialalla on oma vaikutuksensa. Kuvassa 17 on esitetty vastaajien mainitsemat yhteistyömuodot luokiteltuna vastaajan toimialan mukaan. Kuten kuvasta voi havaita, tekevät ravitsemus- ja majoituspalveluyritykset selvästi eniten Rukan yritysten kanssa mainontaan ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä. Ohjelmapalvelut puolestaan tekevät eniten osto- ja myyntiyhteistyötä ja lähes yhtä paljon mainonta- ja markkinointiyhteistyötä. Liikennepalvelut taas mainitsivat useimmin tekevänsä jakeluun ja logistiikkaan laskettavaa yhteistyötä. Yksikään liikennepalveluja edustanut vastaaja ei sen sijaan maininnut yhteistyömuotona myyntiä ja ostoja tai tuotekehitystä

51 Kuva 17. Kuusamon eri toimialojen vastaajien ilmoittamat nykyiset yhteistyön muodot Rukan yrittäjien kanssa. N=6 22. Yhteistyön esteet. Yhtenä tärkeänä teemana tutkimuksessa nähtiin yritysten yhteistyön esteet. Jotta yritysten yhteistyömahdollisuuksia voidaan jatkossa kehittää, täytyy selvittää millaisiin esteisiin yrityksen törmäävät yhteistyöhön liittyen. Tutkimuksella haluttiinkin kartoittaa sitä, millaisia esteitä yrittäjät ovat mahdollisesti kohdanneet tehdessään yhteistyötä Rukan majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalvelujen kanssa. Jälleen kysymystä pyydettiin pohtimaan sellaisten Rukan yritysten osalta, joiden kanssa vastaaja tuottaa matkailijoille suunnattuja palveluita, tuotteita ja tuotepaketteja. Kyselylomakkeen vastausvaihtoehtojen taustalla ovat soveltuvin osin Kulusjärven (2012) käyttämät vaihtoehdot. Kysymyksessä pyydettiin rastittamaan kaikki mahdollisesti havaitut ongelmat tai sitten kohta Yhteistyössä ei ole ollut ongelmia tai En osaa sanoa, koska emme ole tehneet yhteistyötä. Yritys saattoi siis vastata jokaisen toimialan kohdalta useamman ilmi tulleen ongelman. Koska muutamassa tapauksessa vastaaja oli mahdollisesti epähuomiossa rastittanut esimerkiksi sekä havaitsemiaan esteitä että kohdan ei ole ollut ongelmia, huomioitiin näistä vastauksista vain kerrotut yhteistyössä havaitut esteet. Kysymyksen asettelu ei siis ehkä ollut riittävän selkeä, tai sitten

52 vastaajat eivät ole lukeneet vastausohjetta loppuun, joten tuloksissa on huomioitava tästä johtuva mahdollinen pieni tilastoharha. Tulokset on esitetty kuvassa 18. Kuvaajassa on merkitty pylvääseen Yhteistyössä on havaittu ongelmia ne yritykset, jotka mainitsivat vähintään yhden esille tulleen ongelman kunkin toimialan kanssa. Kysymykseen vastasi kunkin toimialan osalta 40 yritystä. Hieman yli puolet ilmoitti törmänneensä ongelmiin yhteistyössä Rukan ohjelmapalvelujen kanssa. Majoituspalvelujen kanssa ongelmia oli havainnut 19 yritystä ja ravitsemuspalveluiden kanssa 17. Toiseksi yleisin vastaus oli, että yrityksellä ei ole ollut yhteistyötä kyseisten toimialojen kanssa. Vähemmistö vastaajista eli noin neljännes puolestaan vastasi, että yhteistyössä ei ole ollut ongelmia. Kuva 18. Yhteistyön tilanteesta Rukan eri toimialojen kanssa. N=40. Useimmat vastaajista siis mainitsivat yhden tai useamman ongelman, johon he ovat törmänneet yhteistyöhön liittyen. Vastaukset yhteistyön erilaisiin esteisiin liittyen on esitetty kuvassa 19. Kuvioon on merkitty se, monestiko mikäkin havaittu ongelma oli mainittu kyselylomakkeissa koskien yhteistyötä Rukalla toimivien majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluiden kanssa

53 Yhteistyön esteitä mainittiin reilusti eniten tulleen esille ohjelmapalvelujen kohdalla. Tämä ei kuitenkaan kerro suoraan sitä, että ohjelmapalvelut olisivat muita toimialoja ongelmallisempia. Ohjelmapalvelut todettiin aiemmin yleisimmäksi yhteistyökumppaniksi, joten on luonnollista, että sen kanssa on myös havaittu enemmän esteitä. Muiden toimialojen kanssa yhteistyötä on vähemmän, joten niiden kanssa ei ole päässyt syntymään ongelmatilanteita niin usein. On myös hyvä muistaa, että vastaajat itse edustivat useimmiten joko majoitus- ja ravitsemuspalveluita tai ohjelmapalveluita. Esimerkiksi majoituspalvelut tekevät mahdollisesti enemmän yhteistyötä ohjelmapalveluiden kanssa kuin toisten majoituspalvelujen kanssa. Kuva 19. Yhteistyössä havaitut ongelmat eri Rukan toimialojen kanssa. N=40. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden kohdalla mainintoja yhteistyön ongelmista oli hieman yli puolet vähemmän kuin ohjelmapalveluilla. Ravitsemuspalveluiden kanssa tehdyssä yhteistyössä esteenä oli useimmiten todettu yhtä usein palveluiden korkea hinta kuin heikko laatukin. Toisin kuin ohjelmapalveluiden kohdalla, ei ravitsemuspalveluiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta kovin suurena ongelmana vaikuta olevan tiedon puute tai toimijoiden pirstaleisuus. Majoituspalveluissa useimmi

54 ten esille tulleita ongelmia olivat tiedon puute palveluista sekä ennen kaikkea palvelun korkea hinta. Sen sijaan ongelmista palvelun laadun suhteen majoituspalvelut saivat muita toimialoja vähemmän mainintoja. Laatuun oltiin siis tyytyväisempiä kuin hintaan. Yksikään vastaaja ei myöskään ollut sitä mieltä, että majoituspalveluissa olisi ongelmana se, ettei haluttua palvelua ole saatavilla. Ohjelmapalveluiden kanssa ilmenneitä ongelmia mainittiin 41 kertaa. Yleisimpänä esteenä yhteistyössä nähtiin palvelujen korkea hinta, joka sai kymmenen mainintaa. Kysymykseen vastanneista yrityksistä noin neljännes siis koki, että ohjelmapalveluiden hinnoittelu on liian korkealla. Toisaalta erot vastauksien määrissä ovat hyvin minimaaliset, esimerkiksi palvelun heikko laatu mainittiin ongelmana yhdeksässä vastauksessa. Kyselyssä ei eritelty sitä, millä tavoin heikoksi vastaajat olivat kokeneet laadun. Tätä voisi tarkastella jatkotutkimuksissa nimenomaan ohjelmapalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Heikon laadun ohella myös tiedon puute saatavilla olevista palveluista ja tuotteista sekä toimijoiden pirstaleisuus saivat ohjelmapalveluiden osalta enemmän mainintoja kuin muut toimialat. Ilmeisesti parantamisen varaa olisi siis tiedottamisessa: kaikki yrittäjät eivät ole selvillä siitä, millaisia palveluita ja tuotteita Rukan ohjelmapalveluyrittäjillä olisi tarjolla. Ohjelmapalveluyritysten pirstaleisuuteen voi vaikuttaa se, että Rukalla toimii useita pienempiä ohjelmapalveluita. Yhdistettynä siihen, että palveluista ei ole tarpeeksi helposti tietoa saatavilla, voi yritykselle olla vaikea löytää hajallaan sijaitsevien palveluntarjoajien joukosta juuri sopiva yhteistyökumppani. Kaikissa toimialoissa vastaajat mainitsivat myös muita esille tulleita ongelmia. Jokaisen toimialan kohdalla vähintään kerran mainittiin kateus ja kilpailun pelko muuna esille tulleena ongelmana. Tämä nousi esille myös tuottajille tehdyissä haastatteluissa. Haluttomuus yhteistyöhön ja yrittäjien yhteisen edun ajamiseen tuntuu olevan merkittävä ongelma alueella, vaikka se kyselyn tuloksissa jäikin pieneen rooliin. Samanlaisia tuloksia yritysten välisestä kateudesta ja kyräilystä yhteistyön esteenä sai myös Kulusjärvi (2012) tutkiessaan Rukan yrittäjiä. Aihetta on myös käsitelty paikallislehdessä (Määttälä 2012). Muina ongelmina mainittiin muun muassa ravitsemuspalveluissa se, että kesäaikaan Rukan ravintolat ovat pääosin kiinni. Muiden alueiden yrittäjien on tällöin hankala suositella kesäasiakkailleen ravintolapalveluita Rukalta. Tietämättömyys yritysten aukioloajoista oli myös mainittu ongelmaksi yleisesti kaikille toimialoille. Majoituspalveluissa sen sijaan eräs vastaaja koki ongelmaksi sen, että kaikki majoittajat eivät halua ottaa venäläisiä asiakkaita. Tämän taustalla voi olla esimerkiksi majoitusyrittäjän kielitaito, joka ei riitä venäläisten asiakkaiden palvelemiseen

55 Jotta tällä tutkimuksella voitaisiin selvittää alueellisten yhteistyöesteiden esiintymistä ja mahdollisia eroja, on kysymystä hyvä analysoida myös vastaajien sijainnin mukaan. Kuvassa 20 on kootusti esitetty diagrammeina yhteistyön esteen joita eri suuralueiden vastaajat mainitsivat havainneensa eri Rukan toimialojen kanssa. Kaikilla alueilla yritykset mainitsivat eniten ongelmia liittyen yhteistyöhön Rukan ohjelmapalvelujen kanssa. Pohjois-Kuusamon ja keskustan alueelta kysymykseen saatiin vastauksia lähes yhtä paljon, mutta tuloksissa on havaittavissa alueiden välisiä eroja. Pohjoiskuusamolaisista yrityksistä 3 5 eli prosenttia mainitsee, ettei tee yhteistyötä kyseisten toimialojen kanssa. Eniten mainintoja alueen yrittäjiltä sai ohjelmapalveluiden kanssa havaittuna esteenä palvelun heikko laatu. Keskustan alueelta yhdestä kolmeen vastaajaa (6 20 %) mainitsee, ettei ole tehnyt yhteistyötä kyseisten toimialojen kanssa. Noin neljänneksen mukaan yhteistyössä ei ole ollut ongelmia. Toisaalta keskustan osalta kolmannes vastaajista myös mainitsee, että majoituspalveluiden kanssa tehtävässä yhteistyössä esteenä on ollut palveluiden korkea hinta. Keskustan yrityksillä on ollut eniten esteitä ohjelmapalveluiden kanssa ja seuraavaksi eniten majoituspalveluiden kanssa. Pohjois- Kuusamo sekä Itä- ja Etelä-Kuusamon alue puolestaan mainitsevat eniten ongelmia ohjelmapalvelujen kanssa, toiseksi eniten ravitsemuspalveluiden kanssa ja vähiten majoituspalvelujen kanssa. On kuitenkin huomioitava, kuten aiemmin tuli esille, että keskustan alueen yritykset tekevät muita alueita enemmän yhteistyötä Rukan majoituspalveluiden kanssa, joten kyseistä yhteistyötä on ollut enemmän. Tämän myötä myös yhteistyön esteitä ovat keskustan yritykset havainneet useammin. Itä- ja Etelä-Kuusamon osalta vastaajien määrä on vain viisi. Näiden vastausten perusteella yleisimpiä yhteistyön esteitä ovat kuitenkin olleet toimijoiden pirstaleisuus sekä palveluiden korkea hinta. Etenkin ohjelmapalveluiden kohdalla kyseiset ongelmat saivat runsaasti mainintoja. Sekä majoitus- että ravitsemuspalvelut puolestaan saivat molemmat neljä mainintaa siitä, että niiden kanssa ei ole havaittu esteitä yhteistyössä

56 Kuva 20. Suuralueiden yritysten havaitsemat esteet yhteistyössä Rukan eri toimialojen kanssa. N=

57 Eroja vastauksissa voi syntyä myös sen mukaan, mitä toimialaa vastaajayritys edustaa eli kuuluuko se majoitus- ja ravitsemus-, ohjelma- vai liikennepalveluihin. Koko aineiston tarkastelussa havaittiin, että Kuusamon muiden alueiden yritykset tekevät useimmiten yhteistyötä Rukan ohjelma- ja majoituspalvelujen kanssa. Toimialakohtaisessa tarkastelussa voidaankin nähdä, että ohjelmapalveluiden kanssa on myös havaittu eniten ongelmia (kuva 21). Ainoastaan ne yritykset, jotka edustavat itsekin ohjelmapalveluita, kertovat havainneensa enemmän ongelmia yhteistyössä majoituspalveluiden kanssa. Useimmin mainintoja sai kyseisessä luokassa tiedon puute tarjolla olevista tuotteista ja palveluista. Kuusamon muiden alueiden ohjelmapalveluyritykset kokevat siis yhteistyön esteenä sen, että heillä ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa Rukan majoituspalveluiden tuotteista. Rukan ohjelma- ja ravitsemuspalveluiden kanssa tehtävässä yhteistyössä yleisimpänä ongelmana pidetään palveluiden heikkoa laatua. Rukan ulkopuolisten alueiden majoitus- ja ravitsemuspalveluyritykset ovat kohdanneet eniten esteitä ohjelmapalveluiden kanssa ja etenkin ongelmaksi on koettu palveluiden korkea hinta. Samoilla linjoilla ovat myös liikennepalveluita edustaneet vastaajat, joiden mielestä kaikilla Rukan toimialoilla yleisimpänä yhteistyön esteenä on nähty korkea hintataso. Majoitus- ja ravitsemus- sekä ohjelmapalveluyrityksiin verrattuna kysymykseen vastanneet liikennepalveluyritykset eivät juurikaan näe ongelmana palveluiden heikkoa laatua tai sitä, ettei haluttuja palveluja ole tarjolla

58 Kuva 21. Rukan ulkopuolisten toimialojen yhteistyössä havaitsemat esteet Rukan eri toimialojen kanssa. N=

59 Rukan palvelutarjonta Rukan palvelutarjonta tällä hetkellä. Kyselylomakkeen toinen osio käsitteli Rukan palvelutarjontaa. Osiolla pyrittiin selvittämään, miten tarpeellisina ympäröivien alueiden yritykset pitivät Rukan alueen tarjoamia tämänhetkisiä palveluita ja mitä palveluita mahdollisesti tarvittaisiin tulevaisuudessa. Nykyisten palveluiden osalta yrityksiä pyydettiin vastaamaan, onko annettuja palveluja riittävästi, liikaa vai liian vähän. Tulokset on vastausprosenttien muodossa koottu kuvaan 22. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että valtaosa kyselyyn vastanneista yrittäjistä on tyytyväinen Rukan palveluiden nykymäärään. Selvä enemmistö pitäisi ravitsemus- ja majoituspalvelujen määrän ja mökkikapasiteetin nykyisellä tasollaan. Yli 80 prosenttia vastanneista oli myös sitä mieltä että esimerkiksi vuokra- ja omistusasuntojen (sekä rivitalo- että omakotitalot) määrä on riittävä. Kuva 22. Palveluiden riittävyys Rukalla tällä hetkellä vastausprosentteina. N=

60 Niukka enemmistö oli ainoastaan terveyspalvelujen osalta määrän kasvattamisen kannalla. Noin 52 prosenttia lisäisi terveyspalveluita ja 47 prosenttia pitäisi määrän ennallaan. Toiseksi suurin kannatus, reilut 40 prosenttia vastanneista, oli lisäyksen suhteen huoltamo- ja korjaamopalveluilla. Yli kolmannes myös haluaisi enemmän erikoisvähittäiskauppoja sekä liikennepalveluita Rukalle. Muiden palveluiden määrän lisäämisen osalta vastausprosentit jäivät alle 25. Palvelujen määrän vähentämisen kannalla oli viidestä kymmeneen prosenttia vastaajista majoitus- ja ravitsemuspalvelujen, ohjelma- ja liikennepalvelujen sekä mökkikapasiteetin suhteen. Noin 10 prosentin mielestä mökkien määrää voisi vähentää nykymäärästä, kun taas mökkikapasiteetin lisäyksen kannalla ei ollut yksikään vastaajista. Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miten eri suuralueiden vastaajat ovat suhtautuvat Rukan nykyiseen palvelutarjontaan. Yrityksen sijainnilla voi olla paljonkin merkitystä siihen, mitä palveluita se pitää tarpeellisena Rukalla. Pohjois-Kuusamon osalta vastaukset mukailevat jotakuinkin samaa linjaa verrattuna koko aineiston tulokseen (kuva 23). Alueen vastaajat kannattavat eniten liikennepalveluiden, terveyspalveluiden ja huoltamo- ja korjaamopalveluiden määrän kasvattamista. Toisaalta myös vuokrattavien rivi- ja omakotitalojen lisäys saa kannatusta, toisin kuin omistusasuntojen. Suurin vastausprosentti sen suhteen, mitä palvelua tulisi vähentää, on Pohjois-Kuusamon osalta ravitsemuspalveluilla, mutta tätä mieltä on alle 20 prosenttia vastaajista. Kuva 23. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Pohjois-Kuusamon vastaajien mielestä. N=

61 Koko aineiston tuloksesta poiketen Pohjois-Kuusamon vastaajien mukaan Rukan ohjelmapalvelutarjontaa ei ole syytä vähentää. Myöskään erikois- tai vähittäiskauppojen määrän lisääminen ei saa yhtä suurta kannatusta verrattuna koko aineistoon. Keskustan alueelta kysymykseen Rukan palvelutarjonnan riittävyydestä vastasi yritystä. Näistä yrityksistä yli puolet kannattaisi terveyspalveluiden sekä erikoisvähittäiskauppojen määrän lisäämistä (kuva 24). Muilta osin keskustan yritysten vastauksen noudattelevat samoja linjoja koko aineiston tulosten kanssa. Poikkeamaa löytyy kuitenkin esimerkiksi siitä, ettei kukaan keskustan alueelta vastanneista ole sitä mieltä, että Rukan majoituspalveluiden määrä tulisi vähentää. Kuva 24. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Kuusamon keskustan alueen vastaajien mielestä. N= Itä- ja Etelä-Kuusamon osalta vastauksia saatiin vain viideltä yritykseltä. Tulokset vastaavat kuitenkin enimmäkseen kokoaineiston tuloksia (kuva 25). Kyseisten vastaajien mukaan Rukan palveluista majoitus- ja ohjelmapalveluita voisi vähentää, kun taas terveyspalveluita tulisi lisätä. Myös erikoisvähittäiskauppojen, huoltamo- ja korjaamopalveluiden sekä vuokrattavien omakotitalojen lisääminen sai kannatusta. Sen sijaan esimerkiksi mökkikapasiteettiin ja ravitsemuspalveluiden nykyiseen määrään ovat Itä- ja Etelä-Kuusamon vastaajat tyytyväisiä

62 Kuva 25. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Itä- ja Etelä-Kuusamon vastaajien mielestä. N= Rukan palvelutarjonnan riittävyyttä tarkastellaan vielä vastaajien toimialojen näkökulmasta. Ensimmäisenä kuvassa 26 nähdään, miten majoitus- ja ravitsemuspalveluiden edustavat ovat vastanneet. Tulokset eivät juuri poikkea koko aineiston tuloksista. Toisaalta suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä edusti nimenomaan majoitus- ja ravitsemuspalveluita, joten näiden yritysten näkemykset tulevat vahvasti esille koko aineiston tuloksissa. Koko aineistoon verrattuna eroa löytyy kuitenkin esimerkiksi siinä, että majoitus- ja ravitsemuspalvelut eivät pidä Rukan majoitus- ja ravitsemuspalveluiden määrän lisäämistä lainkaan tarpeellisena

63 Kuva 26. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Rukan ulkopuolisten majoitus- ja ravitsemuspalveluiden mielestä. N= Seuraavassa kuviossa on esitetty tulokset ohjelmapalveluiden näkökulmasta katsottuna (kuva 27). Muista toimialoista poiketen ohjelmapalveluyritysten mielestä pelkästään Rukan majoituspalveluiden määrää tulisi vähentää. Muiden palveluiden osalta vastaajat ovat tyytyväisiä nykyiseen määrän tai sitten palveluiden määrää halutaan lisätä. Selvästi eniten kannatusta saa terveyspalveluiden lisääminen, toiseksi eniten vastaajien mukaan voisi lisätä yleisvähittäiskaupan sekä vuokrattavien rivi- ja omakotitaloasuntojen määrää

64 Kuva 27. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Rukan ulkopuolisten ohjelmapalveluiden mielestä. N=8 9. Liikennepalveluita edustavilta yrityksiltä vastauksia saatiin vain kuusi kappaletta (kuva 28). Tulos ei välttämättä siis ole täysin yleistettävissä koskemaan kaikkia liikennepalveluyrityksiä Rukan ulkopuolella. Kyseisistä vastaajista enemmistö kannattaisi huoltamo- ja korjaamopalveluiden lisäämistä ja puolet myös kasvattaisi ravitsemuspalveluiden, terveyspalveluiden sekä erikoisvähittäiskauppojen määrää. Toimialoittaisen tarkastelun osalta liikennepalveluilla on selvästi eniten halua lisätä ravitsemus- ja ohjelmapalveluiden määrää. Vastakohtaisesti taas Rukan liikennepalveluiden määrän lisääminen saa vähemmän kannatusta Rukan ulkopuolisten liikennepalveluyritysten taholta verrattuna muihin tarkasteltuihin toimialoihin

65 Kuva 28. Rukan nykyisen palvelutarjonnan riittävyys Rukan ulkopuolisten liikennepalveluiden mielestä. N=6. Uusien palveluiden tarve Rukalla vuoteen 2020 mennessä. Postikyselyssä vastaajat saivat myös kertoa mielipiteensä siitä, mitä listalla esitettyjä uusia palveluita tarvittaisiin tai ei tarvittaisi Rukalla vuoteen 2020 mennessä. Tulokset on esitetty koko aineiston osalta vastausprosenttien mukaisesti kuvassa 29. Uusien palveluiden suhteen vastaajien mielipiteet jakautuivat laajalti. Ehdotetuista palveluista yli 50 prosentin kannatuksen sai kylpylä, nuorisotilat, harrastusryhmien toimitila, kappeli sekä luisteluja jääkiekkokaukalo. Enemmistön mielestä taas vähiten tarpeellisia palveluita olivat kirjasto, monitoimihalli messuille ja konserteille, elokuvateatteri sekä urheilukenttä. Etenkään kirjastoa ja urheilukenttä ei nähty tarpeelliseksi, tätä mieltä oli yli 70 prosenttia vastanneista ja vain noin neljännes vastaajista oli näiden palvelujen tarpeellisuuden kannalla

66 Kuva 29. Palveluiden tarve Rukalla tulevaisuudessa. N= Viisi vastaajaa ehdotti myös annetun listan ulkopuolelta jotain muuta Rukalle tarvittavaa palvelua. Ehdotuksina annettiin esimerkiksi pyöräteitä, matkaluistelualue sekä avantouintipaikka saunoineen. Parin vastaajan mielestä Rukalle tarvittaisiin myös tanssipaikka: Vuosselin puolelle tanssiravintola ja lisäksi isompi areenatyyppinen tanssipaikka diskoille ja perinteisille tansseille. Näiden ohella mainittiin myös kotieläinpuisto sekä muita hyvinvointipalveluja kuin pelkkä kylpylä. Kyselylomakkeessa annetulla listauksella oli sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille sopivia palveluita. Voi olla, että ne vastaajat, jotka asuvat kauempana Rukasta eivätkä itse hyödynnä esimerkiksi vapaa-ajalla alueen palveluita, näkivät tarpeelliseksi lähinnä matkailua tukevat palvelut, kuten kylpylän tai luistinradan. Toisaalta myös nuorisotilat ja harrasteryhmien toimitilat saivat paljon kannatusta, vaikka niistä ei välttämättä niin paljon hyötyä saada matkailussa. Vastaajat siis mahdollisesti toivoivat palveluja myös paikallisten asukkaiden tarpeita silmällä pitäen. Kuten raportin teoriaosuudessa mainittiin, voivat matkailukeskukset toimia palvelukeskittyminä, joista hyötyvät sekä matkailijat että paikallisetkin. Seuraavaksi tuloksia tarkastellaan vastaajien suuraluejaon mukaisesti, jotta nähdään vaikuttaako yrityksen sijainti siihen, millaisia palveluita Rukalle toivotaan tulevaisuudessa kehitettävän. Kuvassa 30 on esitetty Palvelu tarvitaan vastaukset luokiteltuna vastaajien sijainnin mukaan. Kuten ku

67 vasta näkyy, Kuusamon eri alueilla mielipiteistä Rukan palveluiden tarpeellisuudesta löytyy jonkin verran alueellisia eroja. Pohjois-Kuusamon alueen vastaukset noudattelevat hyvin samanlaista linjaa koko aineiston tulosten kanssa. Suurimpana erona nähdään se, että kyseisistä vastaajista suurin osa näkee kappelin tarpeellisena tulevaisuudessa Rukalla. Tästä löytyy eroa sekä muihin suuralueisiin että koko aineiston tuloksiin verratessa. Vähiten tarpeellisena pohjoiskuusamolaiset yritykset pitävät kirjastoa, elokuvateatteria ja urheilukenttää. Kuva 30. Rukalla tulevaisuudessa tarvittavat palvelut, luokiteltuna vastaajien suuralueiden mukaan. N=5 15. Keskustan alueen yritykset kannattivat näkyvästi eniten kylpylän, nuorisotilojen, harrasteryhmien toimitilojen sekä luistin- ja jääkiekkokaukalon perustamista Rukalle tulevaisuudessa. Keskustan alueen yritykset toivovat siis muita selkeämmin myös paikallisia asukkaita hyödyttäviä palveluita, kuten tiloja nuorisolle ja harrastusryhmille, Rukalle. Kylpylän kannalla oli 80 prosenttia keskustan vastaajista, kun esimerkiksi Pohjois-Kuusamon yrityksistä vain 35 ja Itä- ja Etelä-Kuusamon yrityksistä 60 prosenttia oli sen tarpeellisuuden kannalla. Rukalle perustettavan luistelukaukalon kannalla keskustan yrityksistä oli suurin osa eli jopa 85 prosenttia vastanneista. Vähiten kannatusta uusista

68 palveluista sai urheilukenttä, jota piti tarpeellisena vain hieman reilu 20 prosenttia keskustan yrityksistä. Itä- ja Etelä-Kuusamon yrityksistä vain viisi vastasi kysymykseen, mutta niiden tulos noudattelee kuitenkin suurin piirtein aineiston yleistä linjaa. Tarpeellisimpana yritykset pitävät kylpylän, nuorisotilojen, monitoimihallin ja harrasteryhmien toimitilojen saantia Rukalle. Lisäksi Itä- ja Etelä- Kuusamon vastaajat kokevat selvästi enemmän kirjaston ja monitoimihallin tarpeellisina verrattuna muiden suuralueiden vastaajiin. Toisaalta muiden alueiden tavoin urheilukenttä sai vähiten kannatusta myös Itä- ja Etelä-Kuusamon yrityksiltä. Lopuksi tarkastellaan vielä sitä, miten yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, mitä palveluita Rukalle toivotaan tulevaisuudessa (kuva 31). Vaikka eri toimialoilta saatiinkin eri määrät vastauksia, voi tuloksista kuitenkin nähdä suurpiirteisiä näkemyksiä siitä, mitä palveluita eri toimialojen yritykset Rukalle kaipaavat. Kuten kuvasta nähdään, on enemmistö niistä vastaajista, jotka edustavat majoitus- ja ravitsemuspalveluita, kylpylän, nuorisotilojen, harrastetilojen, kappelin ja luistinradan kanalla. Kaikista vähiten eli hieman alle 20 prosenttia vastaajista näki kirjaston tarpeellisena palveluna tulevaisuuden Rukalla. Tulos vastaa siis aika hyvin koko aineiston tulosta. Ohjelmapalveluiden tulos poikkeaa eniten yleisestä linjasta. Vain urheilukenttä sai reilusti alle puolelta vastanneista ohjelmapalveluyrityksistä kannatusta. Sen sijaan sellaiset palvelut, jotka eivät koko aineiston osalta keränneet kannatusta, kuten kirjasto, monitoimihalli ja elokuvateatteri saivat vähintään joka toiselta ohjelmapalveluyritykseltä puoltoäänen. Etenkin kirjastoa kannatti huomattavasti useampi ohjelmapalveluyritys (50 %) muiden toimialojen vastaajiin verrattuna (alle 20 %). Kaikista eniten, eli yli 70 prosentista, tarpeellisena uutena palveluna ohjelmapalvelujen mielestä nähtiin nuorisotilat sekä luistelu- ja jääkiekkokaukalo. Myös liikennepalvelujen edustajien osalta suurin osa ehdotetuista palveluista sai vähintään puolelta vastaajista kannatusta. Vain kirjaston osalta kannatus jäi alle 20 ja urheilukentän osalta alle 35 prosentin. Kaikkein tarpeellisimpana liikennepalvelut kokivat harrasteryhmien toimitilat sekä luistelu- ja jääkiekkokaukalon. Toiseksi suurimmat vastausprosentit liikennepalveluilta saivat kylpylä ja nuorisotilat. Toisaalta on jälleen huomioitava, että liikennepalveluyrityksiä vastasi kysymykseen vain viisi, joten yksittäisten vastaajien henkilökohtaiset mieltymykset ja tarpeet voivat vaikuttaa vahvasti luokan tuloksiin

69 Kuva 31. Rukalla tulevaisuudessa tarvittavat palvelut, luokiteltuna vastaajien toimialojen mukaan. N=5 22. Elinkeinojen ja matkailun alueellinen soveltuvuus Elinkeinojen soveltuvuus eri alueille. Kyselyn viimeinen osio keskittyi eri elinkeinojen sekä eri matkailuaktiviteettien sopivuuteen eri alueille Kuusamossa. Kysymyksessä kahdeksan vastaajia pyydettiin arvioimaan eri elinkeinojen sopivuutta alueittain. Vastausvaihtoehdot olivat plus (elinkeino soveltuu alueelle), miinus (elinkeino ei sovellu alueelle) tai nolla (en osaa sanoa). Vastaukset on esitetty koko aineiston osalta kuvassa 32. Kuvaajassa on laskettu yhteen sekä elinkeinon sopivuudesta kertovat maininnat että soveltumattomuudesta kertovat maininnat ja tulos on esitetty tämän summan erotuksena. Kokonaisuudessaan aluekohtaisten vastausten frekvenssit löytyvät liitteestä IV

70 Kuva 32. Elinkeinojen soveltuvuus Kuusamon eri alueille. N=

71 On syytä huomioida, että tutkimuksessa ei annettu elinkeinoille tarkkaa määritelmää, joten vastaajat ovat voineet käsittää esimerkiksi luonnontuotealan eri tavoin. Muun muassa Kuoskun (2012a) lähiruokaan liittyvässä tutkimuksessa luonnontuotteiksi määritellään luonnonvaraiset ja puoliviljellyt marjat, sienet ja yrtit sekä erikoisluonnontuotteet. Näitä voidaan hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiksi jalostettuina tai koriste-esineinä (Kuosku 2012a: 3). Elinkeinojen suhteen Juuma-Oulankaa pidetään sopivana useimmille ehdotetuille vaihtoehdoille. Eniten positiivisia mainintoja saivat matkailu sekä luonnontuoteala, mutta myös kala- ja porotalous saivat molemmat yli 30 mainintaa. Kun vastauksia tarkasteltiin vastaajayritysten sijainnin tai toimialan mukaan, huomattiin että etenkin pohjoiskuusamolaiset sekä myös majoitus- ja ravitsemuspalveluyritysten vastaajat näkivät alueen matkailun ohella myös esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle sopivana. Yleisesti koko aineiston vastaukset huomioiden Juuma-Oulangan alue sopii siis sekä matkailutarkoitukseen että perinteisten luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Vain kaivosala jäi tuloksissa miinukselle, eli se siis sai enemmän miinus-mainintoja alueelle soveltumattomuudesta kuin mitä se sai plus-mainintoja soveltuvuudesta. Toisaalta keskustan alueen ja liikennepalveluiden edustajat suhtautuvat vastauksissaan muita myönteisimmin kaivosalan sopivuuteen Juuma- Oulangan alueelle. Myös Kitkan alue sai samantyyppisiä vastauksia. Tosin Juuma-Oulangan alueesta poiketen Kitka sai eniten mainintoja kalatalouden soveltuvuudesta alueelle. Tämä ei liene yllätys, sillä kalastuksella Kitkajärvillä on pitkät perinteet ja paikallinen muikku eli kitkan viisaat on nykyisin suojattu alkuperäisnimitys (MMM 2011). Muut elinkeinot saivat mainintoja hyvin pienillä erotuksilla. Kaivosala sen sijaan sai eniten mainintoja alueelle soveltumattomuudesta. Kuten Juuma-Oulangankin kohdalla, myös Kitkaa pitivät vähemmän epäsopivana kaivosalalle Itä- ja Etelä-Kuusamon sekä liikennepalveluiden vastaajat. Vastaajien suuralueittaisella sijainnilla tai toimialalla ei ollut muutoin juuri vaikutusta tulokseen. Lähinnä poikkeamaa oli, että Itä- ja Etelä-Kuusamon vastaajat sekä liikennepalveluiden edustajat pitivät Kitkan seutua myös maataloudelle sopivina. On tosin syytä huomioida, että kyseisissä vastaajaluokissa oli vain 3 6 vastaajaa, eli tuloksesta ei ole järkevää tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Rukan alueelle sopivimpana elinkeinona pidetään odotetusti matkailua. Toiseksi eniten alueelle sopivana pidettiin luonnontuotealaa. Ruka nähdään selvästi matkailuelinkeinopainotteisena, sillä maa- ja metsätalous saivat vain muutamia tai ei yhtään mainintaa. Myöskin kaivosala sopi alueelle huonosti valtaosasta vastaajista. Tulokset olivat suurin piirtein samankaltaiset vastaajien sijainnista

72 tai toimialasta riippumatta. Itä- ja Etelä-Kuusamon vastaajat nostivat myös porotalouden Rukalle sopivaksi elinkeinoksi, mutta toisaalta kyseinen vastaajaluokka on hyvin pieni ja yksittäisten vastaajien mielipiteet vaikuttavat luokan tulokseen huomattavasti. Kuusingin ja muun Itä-Kuusamon alueella elinkeinojen soveltuvuus jakautui tasaisemmin koko aineistossa. Myös sekä alueellisessa että toimialoittaisessa tarkastelussa tulokset olivat melko yhtenevät. Jälleen vain kaivosalan mainintojen osalta tulos jäi negatiiviseksi. Alueelle sopivana elinkeinona pidettiin useimmiten kalataloutta, mutta myös muut elinkeinot kaivosalaa lukuun ottamatta saivat tasaisen runsaasti mainintoja. Keskustan alueen soveltuvuudessa eri elinkeinoille oli selkeät linjaukset. Alue nähtiin parhaiten soveltuvan matkailuun ja myös luonnontuotealalle ja kalatalouteen. Viimeksi mainitun elinkeinon saamiin mainintoihin voi vaikuttaa enemmän esimerkiksi kalajalostusyritysten sijainti keskustan alueella kuin se, että keskustan järviä pidettäisiin hyvinä kalastuskohteina. Kalan ja luonnontuotteiden jatkojalostukselle keskustan alue sen sijaan voi toimia hyvänä tukikohtana ja myyntipaikkana. Luonnollisestikin maa-, metsä- ja porotalous sekä kaivosala nähtiin epäsoveliaina elinkeinoina keskustaan. Samaa mieltä olivat suurin piirtein kaikkien alueiden ja toimialojen edustajat. Lievänä poikkeuksena olivat ohjelmapalvelujen edustajat, joiden osalta tuloksissa korostuivat kala- ja porotalous enemmän kuin muilla vastaajilla. Kuolio-Kurkijärven kohdalla perinteiset elinkeinot, kuten maatalous ja metsätalous mainittiin useimmin soveltuvan alueelle. Matkailun osalta Kuolio-Kurkijärvi sai kaikkia muita alueita vähemmän mainintoja johtuen luultavasti ainakin osin siitä, ettei alueella nykyisin ole matkailutoimintaa suuremmin. Näin ollen kyselyyn vastanneilla yrityksillä ei ole välttämättä omakohtaista kokemusta esimerkiksi yhteistyöstä Kuolio-Kurkijärven kanssa. Sen sijaan kaivosala nähtiin paremmin kyseiselle alueelle soveltuvana verrattuna Pohjois-Kuusamon alueisiin. Tätä mieltä olivat etenkin sekä keskustan yritykset että Itä- ja Etelä-Kuusamon alueen vastaajat. Tosin itä- ja eteläkuusamolaisten vastaajien vähyydestä (3 5 kpl) johtuen tulos heidän osaltaan ei välttämättä edusta koko alueen mielipidettä. Kaikista alueista Iivaara ja Etelä-Kuusamo saivat tasaisimmin mainintoja kaikkien elinkeinojen soveltuvuudesta alueelle. Jokaisen elinkeinon kohdalla positiivisia vastauksia oli vähintään 35 kappaletta, lukuun ottamatta kaivostoimintaa, joka sekin sai kuitenkin 18 mainintaa alueelle soveltuvuudesta. Kuitenkin 20 vastaajaa oli myös sitä mieltä, että kaivosala ei sovellu alueelle, joten kokonaistuloksessa kaivosala jäi hieman miinuksen puolelle (ks. tarkemmin taulukko 2, liite IV). Laaja

73 na alueena, jossa matkailuattraktioita on harvakseltaan, nähtiin Iivaaran ja Etelä-Kuusamon alue siis soveliaana useimmille eri elinkeinosektoreille. Tuloksissa ei ilmennyt merkittäviä eroja vastaajien sijainnin tai toimialan mukaan. Kesä- ja talvimatkailuaktiviteettien kehittäminen Kuusamon eri alueilla. Postikyselyn viimeiset kysymykset pyrkivät selvittämään sitä, millaisten kesämatkailun aktiviteettien kehittäminen soveltuisi vastaajien mielestä Kuusamon eri alueille. Kuvissa 33 ja 34 on esitetty kuvaajina ne vastaajien maininnat, joiden mukaan lomakkeessa ehdotetut eri aktiviteetit soveltuvat alueille. Juuma-Oulangan alue soveltui vastausten mukaan useimmille kesä- ja talviaktiviteeteille. Kesäajalle kehitettäväksi soveltuvat etenkin kalastus, vaellus ja retkeily, melonta ja veneily, maastopyöräily sekä lintubongaus. Sen sijaan frisbeegolf ja muut ulkopelit, mönkijäsafarit sekä suurpetobongaus saivat vähiten kannatusta kesäaktiviteeteista. Vastaajien suuraluesijainnilla tai toimialalla ei ollut vaikutusta tuloksiin kesäaktiviteettien osalta, vaan kaikissa luokissa vastaukset olivat samankaltaiset. Juuma-Oulangalle soveltuvista talviaktiviteeteista eniten kannatusta sai selkeästi lumikenkäily. Myös talvikalastus ja pilkkiminen, poro- ja huskysafarit sekä hiihto nähtiin suurimmasta osaa vastaajista alueelle sopivina. Vastaajista etenkin ne, jotka edustivat ohjelmapalveluyrityksiä, pitivät aluetta sopivana poro- ja huskysafareille. Vähiten vastaajien mielestä alueelle sopii moottorikelkkailu, eli Juuma-Oulangalla halutaan mahdollisesti kehittää enemmän luonnonläheisiä aktiviteetteja, jotka eivät aiheuta melu- tai maisemahaittoja. Vastaajien suuraluesijainnilla ei ollut juuri vaikutusta tuloksiin. Kitkan alueelle sopivissa aktiviteeteissa korostuvat vesistöihin liittyvät toiminnot. Kesäaktiviteeteista jokaisen vastaajan mielestä kalastus sekä lähestulkoon kaikkien vastanneiden mielestä melonta ja veneily sopivat Kitkalle. Talviaktiviteeteistakin enemmistön kannatuksen sai talvikalastus ja pilkkiminen. Alueelle sopivimpina aktiviteetteina nähtiin lisäksi myös vaellus, lintubongaus sekä lumikenkäily ja poro- ja huskysafarit. Eri suuralueiden tai toimialojen vastaajien tuloksia tarkastellessa mielipiteissä ei ollut isoja eroja. Tosin liikennepalveluja edustaneet vastaajat pitivät maastopyöräilyä kitkalle kolmanneksi sopivimpana aktiviteettina kalastuksen ja veneilyn jälkeen. Toisaalta kyseisiä vastaajia oli vain kuusi, joten poikkeama yleisestä mielipiteestä on ymmärrettävä

74 Mainintojen lkm Juuma-Oulanka Kitka Ruka Kuusinki ja Itä-Kuusamo Keskusta Kuolio-Kurkijärvi Iivaara ja Etelä-Kuusamo Kalastus Vaellus ja/tai retkeily Melonta ja/tai veneily Maastopyöräily Frisbeegolf ym. ulkopelit Mönkijäsafarit Kuva 33. Kesämatkailuaktiviteettien soveltuminen Kuusamon eri alueille. N=

75 Kuva 34. Talvimatkailuaktiviteettien soveltuminen Kuusamon eri alueille. N= Rukan alueelle kesämatkailuaktiviteettien kehittämisessä sopii vastaajien mielestä parhaimmin frisbeegolf ja muut ulkopelit. Samoin alue sopii enemmistön mielestä hyvin myös maastopyöräilyyn, mönkijäsafareille sekä vaellukseen ja retkeilyyn. Vähiten kannatusta sai odotetusta suurpetobongaus alueella. Talvimatkailun aktiviteeteista Rukan katsotaan soveltuvan parhaiten hiihtoon, mutta myös