Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä"

Transkriptio

1 Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 /

2 - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2012 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö

5 ESIPUHE Tämä tutkimusraportti selvittää Kuusamon matkailuelinkeinon sisäistä sekä paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä, sen jakautumista alueittain ja toimialoittain sekä elinkeinojen maankäytön yhteensovittamista nyt ja tulevaisuudessa. Asiaa lähestytään Rukan matkailuyrittäjien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa matkailun vaikuttavuuden lisäämiseksi Kuusamon aluekehityksessä. Työn on laatinut LuK. Raportti on tehty Oulun yliopiston maantieteen laitoksella, ja kerättyjä aineistoja hyödynnetään myöhemmin valmistuvassa Kulusjärven pro gradu -opinnäytetyössä. Tutkimusraportti kuuluu Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhankkeeseen. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Työhön ovat kommenteillaan osallistuneet yhteistyöhankkeen ohjausryhmän jäsenet. Tutkimuksessa apuna ovat olleet professori, FT Jarkko Saarinen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta sekä tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy:stä. Kiitokset heille, kaikille postikyselyyn vastanneille yrittäjille sekä työssä muulla tavoin auttaneille. Oulussa Projektitutkija - 5 -

6 - 6 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö

7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...8 Tutkimuksen tarkoitus ja rakenne..8 Tutkimusalue MATKAILUN JA ALUEKEHITYKSEN TEORIAA...12 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset..12 Matkailukeskusten erilaistuminen 13 Matkailuelinkeinon sisäinen ja elinkeinojen välinen yhteistyö 14 Matkailukeskukset palvelutaajamina..16 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT...16 Tutkimusaineisto Kyselylomake Vastanneiden taustatiedot Tutkimusmenetelmät.24 MATKAILUELINKEINON SISÄINEN JA PAIKALLISTEN ELINKEINOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUUSAMOSSA Matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö. 24 Elinkeinojen yhteistyö ja maankäyttö...34 Rukan palvelutarjonta tulevaisuudessa.. 46 YHTEENVETO JA POHDINTA Matkailuyritysten alueellisesti painottunut yhteistyö. 49 Elinkeinojen yhteistyö ja maankäytön yhteensovittamisen haasteet Rukan palvelutarjonta monipuolisemmaksi...53 Lopuksi KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET 55 LIITE I - 7 -

8 JOHDANTO Vaikka sana matkailu yhdistyy arjessa usein vapaa-aikaan ja lomailuun, on se monilla alueilla tärkeä elinkeino ja toimeentulon lähde. Aluekehityksen kannalta matkailu on erityisen merkittävä elinkeino maaseutualueilla, jotka ovat kohdanneet viime vuosikymmeninä voimakkaita muutoksia elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän romahtaessa, tästä johtuvan työttömyyden ja poismuuton kasvaessa ja väestön ikääntyessä (Nyberg 1995: 102; Kauppila 2004a: 81). Pohjoismaiden maaseudulla alkutuotannon lisäksi julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet, mikä on lisännyt entisestään matkailun merkitystä uutena elinkeinona (Nyberg 1995: 105). Matkailu nähdään usein pelastajana syrjäisillä rakennemuutosalueilla, ja se voikin olla lähes ainoa elinkeino, jolla on myönteiset tulevaisuudennäkymät kunnassa (Saarinen 2005: 124). Matkailu ei kuitenkaan automaattisesti hyödytä koko aluetta, vaan sen aluetaloudelliset hyödyt jäävät tyypillisesti matkailukeskuksiin, jotka näin erilaistuvat ympäristöstään. Jotta matkailun myönteisiä sosiaalis-taloudelliset vaikutukset leviäisivät laajemmalle alueelle, olisi matkailukeskuksen ja periferian vuorovaikutusta syvennettävä (Saarinen 2003; Kauppila 2004a, 2004b: 31). Tutkimuksen tarkoitus ja rakenne Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Rukan matkailuyrittäjien matkailuelinkeinon sisäistä sekä paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä, sen jakautumista alueittain ja toimialoittain Kuusamossa sekä elinkeinojen maankäyttösuhteita. Vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? 2) Miten paikallisten elinkeinojen välinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? 3) Miten eri elinkeinot tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa? 4) Millaiset ovat Rukan palvelutarjonnan tulevaisuuden kehitysnäkymät? - 8 -

9 Saatua tietoa voidaan käyttää Rukan ja ympäröivien alueiden välisen yhteistyön kehittämiseen matkailupalveluiden tarjonnassa ja matkailun tuotepakettien suunnittelussa kansainvälistä matkailua silmällä pitäen sekä alueen maankäyttösuunnitelmien laatimiseen. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa meneillä olevassa matkailu- ja aluekehityshankkeessa laadittavan Ruka-Kuusamon alueellis-toiminnallisen mallin kautta. Mallissa esitellään sekä matkailuelinkeinon sisäinen että elinkeinojen välinen alueellinen ja toiminnallinen yhteistyö ja maankäyttö (esim. kaivostoiminta, luonnontuoteala) tulevaisuudessa sekä Rukan monipuolistuvat toiminnot. Raportin alussa esitellään lyhyesti Ruka ja Kuusamo tutkimusalueena. Ensimmäisessä pääluvussa käydään läpi tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat aloittaen matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista, siirtyen matkailukeskusten erilaistumiseen ja jatkaen matkailuelinkeinon sisäiseen sekä paikallisten elinkeinojen väliseen yhteistyöhön. Luvun päätteeksi esitellään matkailukeskusten mahdollisuuksia kehittyä monipuolisiksi palvelutaajamiksi. Toisessa pääluvussa kuvataan tutkimuksessa käytetyt aineistonkeruu- ja tutkimusmenetelmät sekä esitellään aineisto ja vastanneiden taustatiedot. Kolmas luku siirtyy tulosten tarkasteluun. Ensin tarkastellaan matkailuelinkeinon sisäistä ja seuraavaksi paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä tarkastellen niiden tilaa vuonna 2011, yhteistyössä esiintyviä ongelmia sekä yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Luvun lopuksi käsitellään elinkeinojen sopivuutta Kuusamon eri alueille, matkailun ja kaivotoiminnan suhdetta sekä Rukan palvelutarjonnan kehittymistä tulevaisuudessa. Yhteenveto ja pohdinta -luvussa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia teorian valossa ja pohditaan Rukan matkailuyritysten yhteistyöverkostojen roolia Kuusamon aluekehityksessä nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusalue Tutkimuksen kohdealue, Kuusamon kaupunki, sijaitsee Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kuusamon naapurikuntia ovat pohjoisessa Salla, lännessä Posio ja Taivalkoski, etelässä Suomussalmi, ja idässä kunta rajoittuu Venäjän rajaan. Pinta-alaltaan se on yksi Suomen suurimmista kunnista, 5809 km², josta vesistöä on 830 km² (Kuusamon kaupunki 2011a: 4)

10 Vuonna 1995 Kuusamossa oli noin asukasta, ja vuoden 2011 puolivälissä väkiluku oli väestön vähentyessä tasaisesti kyseisellä aikavälillä. Väestön väheneminen johtuu suhteellisen korkeasta poismuutosta sekä syntyvyyden laskusta samalle tasolle kuolleisuuden kanssa. Kunnan tavoitteena on kasvattaa väkimäärää asukkaaseen vuoteen 2015 mennessä (Kuusamon kaupunki 2011a: 4, 2011b: 5). Kuusamon väestö ikääntyy nopeasti nuorten aikuisten poismuuton takia, mikä aiheuttaa väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä tulevaisuudessa. Vuonna 2010 Kuusamon väestöllinen huoltosuhde oli 0,63, eli yhtä työikäistä kohti oli 0,63 alle 17 - ja yli 64 -vuotiasta huollettavaa, ja vuonna 2030 luvun odotetaan olevan 1,05 (Kuusamon kaupunki 2011b: 4 7). Kuusamon elinkeinorakenne on voimakkaasti palvelupainotteinen (Kuva 1) (Kuusamon kaupunki 2011b: 7). Vuonna 2009 kunnan 6305 työpaikasta 801 sijoittui matkailuelinkeinoon luettaville toimialoille. Matkailu on elinkeinosta suurin työllistäjä (Kuusamon kaupunki 2012a: 29; Tilastokeskus 2012a). Elintarvike- ja puunjalostusteollisuudella on matkailun rinnalla tärkeä asema kuin myös maa- ja metsätaloudella, joiden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet. Vuonna 2011 Kuusamon keskimääräinen työttömyysaste oli 11,7 prosenttia (Leinonen 2007: ; Kuusamon kaupunki 2011c: 11). X Toimiala tuntematon 1,4% K,L Rahoitus-, vak. 2,5% G,I Kauppa, maj.-, rav 19,1% R-U Muut palvelut 5,6% H Kuljetus,varastointi 6,8% A Maa-,metsä-,kalatal. 7,6% Q Terv.- ja sos.palv. 14,7% B-E Kaivost., teoll., 8,7% F Rakentaminen 8,8% J,M,N Inform., Tieteel 13,6% P,O Koulutus, Julk.hal 11,2% Kuva 1. Kuusamon elinkeinorakenne vuonna 2010 (Koillis-Suomi - Työmarkkinat 2012)

11 Kuusamon matkailu perustuu alueen puhtaaseen ja erämaiseen luontoon, sen vaaroihin, laaksoihin, kanjoneihin ja koskiin eli monipuoliseen ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan luonnonympäristöön. Muita vetovoimatekijöitä ovat luontoon perustuvat aktiviteetit, alueen majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä hyvät liikenneyhteydet. Kunnassa sijaitsee matkailullisesti tärkeä talviurheilukeskus Ruka, Oulangan kansallispuisto sekä Karhunkierrosvaellusreitti (Kauppila 1997; Kuusamon kaupunki 2012a: 10 12). Matkailun merkittävyydestä elinkeinona Kuusamossa kertoo se, että vuonna 2010 kunnan matkailun kokonaistulovaikutukset (välittömät, välilliset ja johdetut) olivat 115,2 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 816 henkilötyövuotta. Työllistävyysvaikutuksissa on laskettu kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti työllistyneet henkilöt eli henkilötyövuodet, joten työntekijöitä on voinut todellisuudessa olla huomattavasti enemmän. Lisäksi luvussa ei ole mukana julkisen sektorin matkailun vuoksi työllistämät henkilöt (Kauppila 2012: 20 23). Kuusamon matkailu keskittyy Rukalle, joka on yksi Suomen suurimmista hiihtokeskuksista ja sijaitsee noin 25 kilometriä Kuusamosta pohjoiseen. Keskus tarjoaa monipuoliset talviurheilumahdollisuudet ja on laajentanut kesämatkailutarjontaansa (Ruka : 7). Vuonna 2006 Rukalla oli 303 työpaikkaa, 347 vakituista asukasta vuonna 2007 ja 63 yritystoimipaikkaa vuonna 2009 (Kauppila 2011a: 24). Rukan matkailu on kansainvälistymässä, mutta hiihtokeskuksella ei ole vielä laajaa kansainvälistä tunnettavuutta. Vuoden 2010 kaikista yöpymisistä 20 % tuli kansainvälisiltä matkailijoilta, kun luku on esimerkiksi Lapissa keskimäärin 36 prosenttia (Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategia : 7; Tilastokeskus 2012b). Koillismaalla kansainvälinen matkailu on kuitenkin yksi aluekehityksen kärkihankkeista, ja Kuusamon kansainvälistymisastetta halutaan kasvattaa (Osaava Koillismaa 2006: 23; Pohjois-Pohjanmaan 2011: 7)

12 MATKAILUN JA ALUEKEHITYKSEN TEORIAA Matkailun merkitystä elinkeinona korostaa Jafari (1977: 8) määrittäen matkailun muodostuvan tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolelle matkustaneista henkilöistä, heitä palvelevasta elinkeinotoiminnasta ja niistä vaikutuksista, joita matkailijat ja matkailupalveluja tuottava yritystoiminta aiheuttaa alueen sosiokulttuuriseen, taloudelliseen ja fyysiseen ympäristöön (Jafari 1977: 8 Leinosen 2007:12 mukaan). Nämä matkailun vaikutukset voivat olla joko negatiivisia tai positiivisia, mutta usein matkailu valitaan yhdeksi keskeisimmäksi maaseutualueen elinkeinopolitiikan painopistealueeksi luottaen sen myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten väestömäärän kasvuun ja väestön ikärakenteen tervehtymiseen, sekä sen positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin työpaikkojen tarjoajana ja talouden monipuolistajana (Kauppila 2004a: 84 86; Saarinen 2004a). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kauppila (2011b: 9) on eritellyt matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia jakamalla ne kahteen ryhmään: Välittömiin ja kerrannaisvaikutuksiin. Matkailun välittömät aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät matkailijoiden ostaessa matkailuyrityksiltä erilaisia tavaroita tai palveluita, kuten majoitus-, ravitsemis-, liikenne- ja ohjelmapalveluita tai kuluttaessa rahaa vähittäiskauppaan ja huoltamotoimintaan. Kerrannaisvaikutukset Kauppila jakaa edelleen välillisiin ja johdettuihin vaikutuksiin, joista välilliset syntyvät silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset tekevät hankintoja toimittajayrityksiltä, jotka näin myös hyötyvät matkailusta. Nämä yritykset voivat olla myös muiden elinkeinojen harjoittajia. Matkailun johdetut eli indusoidut vaikutukset puolestaan ilmenevät, kun matkailun työllistämät henkilöt ostavat tavaroita ja palveluita joko matkailu- tai muilta yrityksiltä. Kuten tästä jaottelusta voidaan huomata, ja kuten Saarinenkin (2005: 130) korostaa, matkailutalouden keskiössä on yritystoiminta. Matkailijoita palvelevat, matkailuyritysten tarjontaa täydentävät ja asukkaita työllistävät yritykset ovat menestyvän matkailun edellytys. Matkailun tulovaikutusten lisäksi sen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät aluekehityksen kannalta. Kauppila (2004a: 82 83) kuvaa matkailun olevan työvoimaintensiivinen ala, jonka työllisyysvaikutukset eivät jää pelkästään matkailuyrityksille vaan tulovaikutusten

13 tavoin näkyvät kerrannaisvaikutuksina monilla eri toimialoilla kuten esimerkiksi rakennusalalla ja liikennepalveluissa (Rämet ym. 2003: 9). Kaikki matkailu- ja verotulo sekä työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan jää matkailun kohdealueelle kehittäen sen aluetaloutta, vaan osa vuotaa alueen ulkopuolelle. Tämä aiheutuu tavaroiden, palveluiden ja työvoiman tuonnista esimerkiksi tilanteissa, jossa ulkopaikkakuntalaiset työntekijät maksavat tuloveronsa kotikuntaansa tai kun matkailuyritykset hankkivat tavaroita ja palveluita alueen ulkopuolelta (Rämet ym. 2003: 9). Muiden paikallisten elinkeinojen saamat välilliset vaikutukset jäävät pieniksi tyypillisesti maaseutualueilla, koska aluetalous on varsin yksinpuolinen ja taloudelliset yhteydet ovat heikot (Saarinen 2005: 125). Matkailukeskusten erilaistuminen Matkailusta on kehittynyt Koillis-Suomessa tärkeä työn ja toimeentulon lähde, ja erityisesti Kuusamossa matkailu on lisääntynyt ja aikaansaanut myönteisiä talousvaikutuksia (Juntheikki 2005: 68). Kauppila (2004b: 183) toteaa, ettei matkailukehitys ole kuitenkin pystynyt oikaisemaan kunnan taantumiskierrettä, vaan väestö vähenee edelleen, ja työttömyys on keskimääräistä korkeampaa. Näin ei kuitenkaan ole Rukalla, jossa talous- ja väestökehitys on ollut positiivista (Kauppila 2011a: 25 26). Matkailijavirrat, ja sitä myötä matkailun taloudelliset vaikutukset, eivät jakaannu kunnan sisällä alueellisesti tasan. Matkailun vaikutukset jäävät matkailualueelle, eivätkä ympäröivät alueet pysty hyötymään matkailusta samassa määrin (Saarinen 2003, 2004a; Kauppila 2004b: 11, 2011a: 20, 22). Kuten Saarinen (2004b: 171) kuvaa, periferiassa sijaitsevat matkailukeskittymät differoituvat eli erilaistuvat ympäröivästä alueesta väestöllisiltä ja taloudellisilta ominaispiirteiltään ja niistä muotoutuu keskuksia, joita Kauppila (2011a: 28) kutsuu ytimiksi pohjoisessa periferiassa. Suomen matkailustrategian (2010: 19) mukaan matkailua tulisi kehittää keskuksia vahvistamalla. Koska matkailuelinkeinon kehittäminen keskusvetoisesti ei automaattisesti hyödytä laajemmin syrjäseutujen aluetaloutta, on ollut tärkeää miettiä keinoja, joilla matkailun hyötyjä voitaisiin levittää laajemmin matkailukeskuksista ympäröivän alueen maaseutualueelle. Toisaalta kunnan ulkopuolelle suuntautuvia aluetaloudellisia vuotoja on pyrittävä pienentämään. Inskeepin (2001: 31 32) mukaan keinoja vuotojen vähentämiseksi ja

14 matkailun taloudellisten hyötyjen lisäämiseksi ovat muun muassa 1) matkailutulojen lisääminen tuotetarjontaa laajentamalla ja matkailijoiden viipymää pidentämällä sekä 2) tiiviiden yhteyksien luominen matkailun ja muiden paikallisten elinkeinojen välille (Leinonen 2007: 60). Matkailuelinkeinon sisäinen ja elinkeinojen välinen yhteistyö Mainitut kaksi keinoa, matkailuyritysten välisen sekä elinkeinojen välisen yhteistyön, on myös Kauppila (2004a: ) nähnyt tärkeinä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten lisäämisessä. Hän tosin tarkastelee asiaa alueellisesti ja korostaa, että yhteistyötä on tehtävä keskuksen ja periferian välillä, jotta matkailukeskusten erilaistuminen vähenisi (kuva 2). Päämääränä tässä on luoda matkailukeskuksesta ja ympäröivästä alueesta yhtenevä toiminnallinen kokonaisuus niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti (Kauppila 2011a: 21). Kuva 2. Matkailukeskuksen ja periferian yhteistyömalli paikallistasolla. Kursiivilla on merkitty matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö ja alleviivaamalla matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen kytkennät (Kauppila 2004b: 32)

15 1) Matkailuyritysten alueellinen yhteistyö. Matkailuyritysten alueellisen yhteistyön tavoitteena on lisätä välitöntä matkailutuloa pidentämällä keskukseen tulevien matkailijoiden viipymää tarjoamalla uusia aktiviteetteja, ohjelmia ja kiertomatkoja ja/tai houkuttelemalla uusia asiakassegmenttejä alueelle. Matkailukeskuksen ja kunnan muiden alueiden yritysten tuotteet täydentäisivät toisiaan, ja näin muodostuisi toiminnallinen alueverkosto. Matkailukeskusta ympäröivät alueet erikoistuisivat sellaisiin palveluihin, joita keskuksella ei ole tarjota. Nämä voisivat perustua paikalliseen luontoon ja kulttuuriin (Inskeep 2001: 31 32; Kauppila 2004b: 32 33). Matkailuyrittäjien yhteistyö olisi tärkeää myös siksi, että yleisesti varsin pirstoutunut matkailuelinkeino pystyisi näin tarjoamaan tuotteensa ja palvelunsa asiakkaalle ilman koordinaatio-ongelmia. Matkailualueen kilpailuetu perustuu enemmän yritysten välisiin verkostoihin kuin yksittäisen yrityksen osaamiseen (Häkkinen 2010: 29 30). 2) Elinkeinojen alueellinen yhteistyö. Paikallisten elinkeinojen kuten matkailun, maa- ja metsätalouden, porotalouden ja elintarvikealan välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä matkailun taloudellisia kerrannaisvaikutuksia alueella eli vähentää vuotoja aluetaloudesta (Kauppila 2000: 38 39; Saarinen & Kauppila 2002: 32). Matkailukeskusta ympäröiville alueille sijoittuva alkutuotanto ja jalostus voisivat täydentää matkailupalveluita (Kauppila 2004b: 33; Saarinen 2004a), ja matkailuyrityksiä olisi kannustettava tekemään hankintoja enenevästi paikallisilta tavaran- ja palveluntuottajilta (Goodall & Stabler 1997: 295). On huomioitava, että mitä monipuolisemmin kunnan osa-alueella on yhteistyöhön soveltuvia elinkeinoja, sitä paremmin ne voivat vastata matkailukeskuksen kysyntään (Kauppila 2004b: 33; Lacher & Nepal 2010: 81). Tästä syystä muidenkin elinkeinojen kuin ainoastaan matkailun kehittäminen on oleellista matkailukehityksen näkökulmasta. Kuten aiemmasta voidaan huomata ja kuten Saarinen (2004a) korostaa, aluekehityksellisestä näkökulmasta on tärkeää, ettei matkailukeskuksen kehitys jää erilliseksi ympäröivän alueen matkailusta ja muista elinkeinoista. Keskuksen matkailukehitys olisi integroitava osaksi laajempaa aluekehitystä, ja matkailusuunnittelussa olisi otettava huomioon kaikkien paikallisten elinkeinojen tarpeet. Koska matkailu on suhdanneherkkä ala, on hyvä, että kunnan aluetalous perustuu monipuoliseen elinkeinotoimintaan (Järviluoma 1993: 29 30; Kauppila 2000: 38). Elinkeinot voivat kuitenkin kilpailla samoista resursseista kuten metsämaasta (Leinonen 2007: 32), joten suunnittelussa ja kaavoituksessa on tärkeää en

16 nakoida mahdolliset ristiriitatilanteet ja edesauttaa etujen ja kustannusten oikeudenmukaista jakaantumista. Matkailukeskukset palvelutaajamina Sen lisäksi, että matkailijakehitys voidaan valjastaa tukemaan alueen muita elinkeinoja, voi se monipuolistaa ja vahvistaa alueen palvelutarjontaa. Aho (1997: ) korostaa varsinkin syrjäseuduilla matkailijoiden lisäämän kysynnän turvaavan haja-asutusalueiden peruspalveluja (Leinonen 2007: 30) sekä saavutettavuuteen liittyvää infrastruktuuria kuten lentoyhteyksiä ja tiestön kuntoa (Kauppila 2004b: 31). Matkailukeskuksissa voidaan myös toteuttaa uudenlaisia palveluratkaisuja yhdistettäessä matkailukeskusten tarpeet kuntien muihin palveluiden tarpeisiin esimerkiksi lastenhoitoon ja senior-asumiseen (Koillis- Suomen 2011: 30). Palveluiden monipuolistuessa voi keskuksesta tulla vakituisen asumisen ja palveluiden keskittymiä, palvelutaajamia, jotka toimivat virkistys- ja vapaa-ajan-, työ-, palvelutoimintojen ja asuinympäristönä. Matkailukeskuksen palvelut ovat näin ympäröivän alueen asukkaiden käytettävissä, mikä voi lieventää syrjäseutujen palvelutarjonnan ongelmia (Kauppila 2005: 90 94, 102). Matkailukeskusten kehittämismahdollisuudet palveluntarjoajiksi on huomattu valtakunnan tasolla Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialaraportissa (Harju-Autti 2011). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto Tutkimusongelmaa lähestytään tässä työssä Rukan yrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen perusjoukkona ja samalla tutkimusotoksena ovat Rukan yritykset (99 kpl), jotka olivat Tilastokeskuksen yritysrekisterissä ja jotka sijaitsivat joko Rukatunturin (93825) tai Aikkilan (93820) postinumeroalueilla. Tilastokeskuksen rekisterissä näkyvät liiketoiminnasta arvolisäverovelvolliset ja/tai työnantajina toimivat yritykset, yksityiset elinkeinonharjoittajat ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat (Tilastokeskus 2009)

17 Aineisto kerättiin postikyselynä, joka postitettiin :lle Rukan yrittäjälle. Vastausaikaa annettiin asti. Vastaajille lähetettiin vastauskirjekuori, jonka postimaksu oli valmiiksi maksettu, jotta mahdollisimman moni osallistuisi tutkimukseen. Yksi lomakkeista palautui postista takaisin, ja yksi yritys ei ollut enää toiminnassa tutkimuksen teon aikaan. Kyselyn vastausprosenttia pyrittiin saamaan mahdollisimman suureksi tiedottamalla kyselystä monin tavoin. Tutkimuksesta kerrottiin matkailualan yhteistyöfoorumissa Kuusamossa , suurinta osaa yrittäjistä tiedotettiin tutkimuksesta sähköpostitse ja lisäksi Koillissanomissa julkaistiin lyhyt tiedote tutkimushankkeesta samana päivänä. Syyskuun 26. päivä pidettiin hanke-esittely Kuusamon kaupunginvaltuutetuille ja meneillään olevasta tutkimuksesta tiedotettiin kestävän matkailun seminaari Pyhä Forumissa Viimeiseen palautuspäivään mennessä palautettiin kuusi lomaketta. Pienen vastausprosentin takia ajalla tehtiin soittokierros vielä niihin yrityksiin, joista ei ollut saatu vastausta ja jotka saivat suoraa matkailutuloa. Rajaus tehtiin sen perusteella, keiltä vastauksia etupäässä haluttiin. Näitä suoraa matkailutuloa saavia yrityksiä on Rukalla 63. Soittokierroksella vastaushalukkuutensa kertoneille lähetettiin uudelleen lomake joko postitse tai sähköpostitse. Vastauksia saatiin 28 kappaletta mennessä, jolloin soitettiin uudelleen niille yrittäjille, jotka olivat ensimmäisellä soittokierroksella luvanneet palauttaa lomakkeen mutta joiden lomaketta ei vielä ollut saatu. Toisen soittokierroksen jälkeen lomakkeita oli yhteensä 31. Lokakuun 22. päivän jälkeen tulleita lomakkeita (1 kpl) ei enää otettu mukaan tutkimukseen. Näin ollen tutkimuksessa on mukana 30 yrityksen vastaukset, ja vastausprosentiksi muodostui 30,6, mikä on vastaavissa postikyselyissä yleisesti varsin hyvä prosentti. Tarkastellessa vastaajien osuutta kaikista Rukan suoraa matkailutuloa saavista yrityksistä vastausprosentiksi tulee 47,6. Vastanneista yrityksistä kaksi ei kuitenkaan kuulu näihin suoraa matkailutuloa saaviin toimialoihin. Mahdollisia syitä ongelmiin vastausten saamisessa voidaan löytää monia. Vaikka yrittäjät, joiden kanssa oltiin puhelimitse yhteydessä, suhtautuivat tutkimukseen pääasiassa myönteisesti ja olivat ainakin ajatuksen tasolla halukkaita vastaamaan, muutama heistä ilmaisi kielteisen suhtautumisensa kyseisiä tutkimuksia kohtaan. Myös yrittäjien mainitsema kiire ja kyselyn ajoittuminen keskelle ruskasesonkia heikentänee

18 osallistumisprosenttia. Todennäköinen syy on myös se, etteivät he, jotka eivät ole tehneet yhteistyötä, kokeneet oleelliseksi vastata. Moni kyselyn kohteena ollut yrittäjä ei myöskään ehkä kokenut olevansa varsinaisesti matkailutoimija, joille kysely oli kohdistettu, vaan näki olevansa yrittäjä jollakin muulla alalla. Yksi erittäin oleellinen syy vastaamattomuuteen on myös lomakkeen monisivuisuus ja perusteellisuus. Muutama yrittäjä kertoi vastaamisen jääneen kesken tai kysymysten olleen liian vaikeita. Kysely oli tärkeää tehdä postikyselynä, sillä kaikille yrittäjille sähköpostin käyttö ei ole luontevaa, mutta yrittäjille olisi voinut antaa jo alussa vaihtoehtoisen tavan vastata kyselyyn sähköisesti. Laajan aineiston saamista vaikeuttivat muutkin tekijät kuin suhteellisen vähäinen vastausinnokkuus. Vastausten määrä jäi absoluuttisesti pieneksi (n=30) myös siksi, että suurin mahdollinen otoskoko (n=98) oli itsessään pieni, joten tilastollisia analyyseja varten riittävän aineiston saaminen suurellakin vastausprosentilla olisi ollut haastavaa. Pienen vastausmäärän takia taustamuuttujia kuten yrityksen toimialaa voi käyttää analyyseissa vain rajoitetusti. Vastausten vähäisyys muutamissa kohdissa kuten yhteistyön ongelmia käsittelevissä kysymyksissä 2 ja 5 (liite I) johtuu siitä, että monet yritykset eivät olleet tehneet yhteistyötä eivätkä näin olleen osanneet ottaa kantaa yhteistyön ongelmiin. Yleisesti kysymyksiin oli vastattu huolellisesti. Raportin kirjoittamisen aikaan haastateltiin yhdeksää Rukan matkailuyrittäjää. Teemahaastatteluja käytettään Rukan matkailuyrittäjien yhteistyöverkostoja käsittelevän maantieteen pro gradu -tutkielman pääaineistona, ja niitä hyödynnetään osittain myös tämän tutkimusraportin tulosten tarkastelussa ja tulkinnassa. Näin analyysistä ja johtopäätöksistä voidaan saada monipuolisempia ja tutkittavaa asiaa paremmin ymmärtäviä. Kyselylomake Raportin tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella (liite I), joka suunniteltiin aihepiiriä koskevan teoria- sekä käytännöntiedon pohjalta. Tutkimushankkeen ohjausryhmän jäseniä pyydettiin kommentoimaan kyselylomaketta sen tekovaiheessa, jotta asiantuntijoiden mielipide ja kokemus saataisiin hyödynnettyä. Lomakkeesta pyrittiin näin poistamaan mahdolliset virheet ja saamaan lomakkeesta mahdollisimman yksiselitteinen

19 Kyselylomake jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäisen osion kysymykset 1, 3 ja 4 (liite I) selvittävät Rukan yritysten tekemää yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden sekä muiden kuusamolaisten elinkeinojen kanssa sekä yhteistyön jakautumista toimialoittain ja alueittain vuonna 2011 ja tulevaisuudessa. Kysymykset 2 ja 5 puolestaan käsittelevät matkailuelinkeinon sisäisessä ja paikallisten elinkeinojen välisessä yhteistyössä havaittuja ongelmia. Kysymyksissä 2 ja 5 esitettyjen vastausvaihtoehtojen pohjana on käytetty Leinosen (2007) tutkimuksessa esiin nousseita yhteistyön esteitä Koillis-Suomessa. Kysymyksessä 6 selvitetään, miten yrittäjät uskovat matkailutoimijoiden ja eri elinkeinojen välisen yhteistyön voivan vaikuttaa yrityksensä liikevaihtoon ja työllistävyyteen. Osiossa II tarkastellaan yrittäjien näkemyksiä Rukan palveluntarjonnasta sekä eri elinkeinoista ja niiden maankäyttösuhteista. Kysymys 7 koskee yrittäjien kehitystoiveita Rukan palveluntarjontaa kohtaan. Kahdeksas kysymys selvittää eri elinkeinojen sopivuutta Kuusamon alueille. Toisen osion viimeinen kysymys, numero 9, käsittelee matkailun ja kaivoshankeen suhdetta. Kolmannessa ja viimeisessä kyselylomakkeen osiossa kysytään yritysten taustatietoja kuten toimialaa, perustamisvuotta, työllistävyyttä, liikevaihtoa sekä matkailun osuutta yrityksen kokonaisliikevaihdosta, jotta näitä tietoja voitaisiin mahdollisesti käyttää taustamuuttujina analysoinnissa. Yrittäjille annettiin myös mahdollisuus kertoa muista kyselyn teemoihin liittyvistä ajatuksistaan avoimessa kysymyksessä lomakkeen lopussa. Kyselylomakkeessa on esitettynä Kuusamon eri alueita kuvaava kartta (kuva 3), jonka tarkoituksena oli helpottaa vastaajia hahmottamaan kysymyksissä käytettyä aluejakoa. Kartasta on hyötyä myös nyt raportin lukijalle. Kartan lähtökohtana on ollut Kuusamon kaupungin käyttämä matkailualuejako, jonka alueita on yhdistetty kyselyn tarpeisiin sopiviksi

20 Kuva 3. Kuusamon matkailualuejako (Kuusamon kaupunki 2012b)

21 Vastanneiden taustatiedot Tutkimusaineistona ovat 30 yrityksen kyselylomakevastaukset. Pääosa vastanneista yrityksistä, 40 prosenttia, toimii majoitus- ja ravitsemisalalla (kuva 4). Liikenne- ja ohjelmapalveluihin sekä muille matkailun toimialoille sijoittuu kullekin 20 prosenttia vastaajista. Muiksi toimialoiksi luetaan muun muassa vähittäiskaupat. muu toimiala 6 kpl 20 % liikennepalvelut 6 kpl 20 % majoitus-ja ravitsemispalvelut 12 kpl 40 % ohjelmapalvelut 6 kpl 20 % Kuva 4. Vastaajat toimialoittain. N=30. Kuvassa 5 esitetään vastanneiden yritysten prosenttiosuus kussakin Tilastokeskuksen liikevaihdon suuruusluokassa (Tilastokeskus 2012c). Vastanneista yrityksistä lähes puolet sijoittuu luokittelun pienimpään luokkaan eli näiden yritysten liikevaihto on alle euroa. Yrityksistä noin viidenneksen liikevaihto on euroa, ja jäljelle jäävät noin 40 prosenttia yrityksistä jakautuvat suuremman liikevaihdon luokkiin

22 euroa 43, euroa 18, euroa 4, euroa 14, euroa 11, euroa euroa euroa 4,0 4,0 4,0 Kuva 5. Yritysten liikevaihto luokittain. N= yritysten määrä % Kysyttäessä yrittäjiltä matkailun osuutta yrityksensä kokonaisliikevaihdosta heidän arvionsa vaihtelivat 75 ja 100 prosentin välillä keskiarvon ollessa 93 prosenttia. Suuret prosenttiluvut ovat luonnollisia yritysten sijaitessa matkailukeskuksessa Rukalla. Arviot siitä, mikä on kansainvälisten matkailijoiden tuoman osuuden suuruus liikevaihdosta, vaihtelivat 3 prosentista 75 prosenttiin. Noin 60 prosenttia yritysten antamista arvioista sijoittui prosentin välille. Tilastokeskuksen yritysten henkilöstömäärätiedoissa henkilöstö on muutettu henkilötyövuosiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä henkilötyövuotta (Tilastokeskus 2012d). Kuvasta 6 nähdään, miten selvä enemmistö, 73 prosenttia vastanneista yrityksistä työllistää 0 4 henkilöä. Vain yksi yritys kuuluu selvästi muita suurempaan luokkaan työllistäen henkeä, ja muut yrityksen jakautuvat melko tasaisesti 5 49 henkilöä työllistäviin luokkiin

23 ,6 73,3 60 yritysten määrä % ,3 11,2 10,0 5,1 4,1 3,3 0,0 1,0 0-4 henkeä 5-9 henkeä henkeä henkeä henkeä Rukan yritykset tilastokeskuksen rekisterissä vastanneet yritykset Kuva 6. Yritysrekisterin yritykset ja vastannet yritykset henkilöstömääräluokissa. N=30. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin yritysten henkilöstömäärätietoja käytetään tässä raportissa kuvaamaan yrityksen kokoa. Liikevaihtoa ei voida käyttää, koska liikevaihtotiedot on saatu vain 21 vastaajalta 30:stä, eikä Tilastokeskuksen rekisteristä ole saatavilla toimipaikkakohtaisia liikevaihtotietoja. Tässä henkilöstökoon avulla on tarkasteltu, korostuuko aineistossa esimerkiksi suuremmat yritykset verrattuna koko otokseen eli kaikkiin Tilastokeskuksen rekisteröimiin Rukan yrityksiin. Vaikka aineisto on pieni, voi Khii toiseen -yhteensopivuustestin tuloksia käyttää varovaisesti tutkittaessa, poikkeavatko aineiston yritykset kooltaan koko perusjoukosta. Testin tulos (P=0,207) antaa viitteitä siitä, että aineisto ei poikkea yritysten koolta tilastollisesti merkitsevästi yritysrekisterissä olevista Rukan yrityksistä. Aineiston ja perusjoukon samankaltaisuus on esitetty pylväsdiagrammina kuvassa 6. Tuloksen voidaan sanoa pitävän paikkansa myös aineistoon lähemmin tutustuttua

24 Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto on strukturoiduin menetelmin kerätty ja kvantitatiivinen, ja analyysi tehtiin SPSS-tilastoanalyysiohjelmalla sekä Excelillä. Aineistoa on tarkastelu käyttämällä suoria jakaumia, jotta voidaan selvittää havaintojen määriä muuttujien eri luokissa. Aineistoa on kuvailtu myös perustunnusluvuin kuten keskiarvon avulla. Ristiintaulukoimalla on selvitetty kahden muuttujan välistä yhteyttä eli laskettu selitettävän muuttujan lukumäärät selittävän muuttujan luokissa prosentteina. Pylväs- ja muilla diagrammeilla sekä taulukoilla on havainnollistettu tutkittavaa ilmiötä. Aineiston pienestä koosta johtuen analyysissä ei voitu suurimmilta osin käyttää tilastollisia testejä, joiden avulla olisi voitu tarkastella, onko aineiston pohjalta saadut tutkimustulokset yleistettävissä koko perusjoukkoon. Khii toiseen -yhteensopivuustestiä voidaan kuitenkin hyödyntää pienten aineistojen analyysissä niin yhden kuin useamman otoksen tarkastelussa käyttämällä eksaktia P-arvoa. Khii toiseen -testin avulla voidaan tutkia kahden eri muuttujan riippuvuutta toisistaan sekä riippuvuuden tilastollista merkitsevyyttä. Samoin hierarkkinen ryhmittelyanalyysi sopii pienille aineistoille. Sen avulla pyritään ryhmittelemään mahdollisimman toistensa kaltaiset havainnot tai muuttujat ja luomaan niistä sisäisesti yhteneviä klustereita (Metsämuuronen 2005: 813, 991, 993). MATKAILUELINKEINON SISÄINEN JA PAIKALLISTEN ELINKEINOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUUSAMOSSA Matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö Yhteistyön vaikutukset yrityksen liikevaihtoon ja työllistävyyteen. Kuten todettua, matkailuja aluekehittäjät pitävät yritysten alueellista ja toiminnallista yhteistyötä tärkeänä muun muassa matkailun myönteisten talous- ja työllisyysvaikutusten levittämiseksi eri toimialoille ja alueille. Matkailuyrittäjien yhteistyöhalukkuus kasvanee merkittävästi, jos heillä on (myös) omat, yrityksen menestyksen lisäämiseen liittyvät motiivit yhteistyölle

25 Rukan yrittäjiltä kysyttiin, uskovatko he matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön voivan kasvattaa yrityksensä liikevaihtoa ja työllistävyyttä. Vastausvaihtoehdot esitettiin 5- portaisella Likert-asteikolla (kysymys 6, liite I). Vastaajista lähes 90 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että matkailutoimijoiden välinen yhteistyö voi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Kukaan vastaaja ei usko, ettei matkailuelinkeinon sisäisellä yhteistyöllä olisi positiivista vaikutusta liikevaihtoon. Sen sijaan yhteistyön myönteisistä työllisyysvaikutuksista ei olla yhtä vakuuttuneita, sillä 57 % on jokseenkin tai täysin samaa mieltä positiivisista työllisyysvaikutuksista 20 prosentin ollessa eri mieltä väitteen kanssa (kuva 7). Yrityksen henkilöstökoolla ja yhteistyön hyötyihin suhtautumisella ei tässä aineistossa havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yritysten määrä % Yhteistyö muiden matkailutoimijoiden kanssa voi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa Yhteistyö muiden matkailutoimijoiden kanssa voi kasvattaa yrityksen työllistävyyttä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 7. Näkemykset yhteistyön vaikutuksista. N=

26 Yhteistyön toiminnallinen ja alueellinen jakautuminen vuonna Yrittäjiä pyydettiin kertomaan, millä Kuusamon alueilla sijaitsevien matkailutoimijoiden kanssa he tekivät yhteistyötä tuottaessaan yhdessä matkailupalveluita, -tuotteita tai tuotepaketteja vuonna 2011 (kysymys 1, liite I). Vastanneista yrityksistä 73 prosenttia kertoo tehneensä yhteistyötä vähintään yhden muun kuusamolaisen matkailutoimijan kanssa vuonna 2011 (kuva 8). Kahdeksan yritystä ei tehnyt yhteistyötä muiden matkailuyritysten kanssa. Vaikka mainintoja tehdystä yhteistyöstä saavat kaikki alueet, selvimmin yhteistyö keskittyi Rukan, keskustan, Kitkan ja Juuma-Oulangan alueelle, jolle puolen yrityksistä tekemä yhteistyö rajoittui. Lisäksi 17 % yrityksistä kertoo tehneensä yhteistyötä ainoastaan Rukan yritysten kanssa. Yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden kanssa Kuusamossa Yhteistyötä vain Rukalla, keskustassa, Kitkalla tai Juuma- Oulangalla Yhteistyötä vain Rukalla, keskustassa tai Kitkalla Yhteistyötä vain Rukalla tai keskustassa 27 Yhteistyötä vain Rukalla yritysten määrä % Kuva 8. Matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön alueellinen keskittyminen. N=30. Samoin kuvan 9 kartta havainnollistaa, miten Rukan yritysten ja muiden Kuusamolaisten matkailutoimijoiden tekemä yhteistyö jakautui vuonna Ympyrät kuvaavat sitä määrää, kuinka monta kertaa tietyllä alueella tehty yhteistyö on mainittu. Mikäli yritys on kertonut tehneensä yhteistyötä esimerkiksi keskustan liikennepalveluiden kanssa, on mainintojen määrä yksi, mutta jos yritys on kertonut tehneensä yhteistyötä esimerkiksi sekä liikenne- että hyvinvointipalveluiden kanssa, tulee mainintojen määräksi kaksi

27 Kuva 9. Yhteistyön voimakkuus ja sen alueellinen jakautuminen Kuusamossa 2011 (Kartta: Kuusamon kaupunki 2012b kirjoittajan lisäyksin)

28 Ruka korostuu 81 maininnalla, ja keskusta sijoittuu toiseksi 43 maininnalla, eli matkailuyrittäjien yhteistyö keskittyy näille alueille. Korkeita mainintojen määriä selittää osittain se, että näille alueille sijoittuu muita alueita enemmän matkailutoimijoita monilta eri toimialoilta, joiden kanssa yhteistyötä on mahdollista tehdä. Juuma-Oulangan kanssa tehdään kolmanneksi laajimmin yhteistyötä, ja myös Kitkalla sekä Kuusingilla ja Itä-Kuusamossa sijaitsee Rukan yrittäjien yhteistyökumppaneita. Kuolion, Kurkijärven, Iivaaran ja Etelä- Kuusamon rajautuminen lähes kokonaan ulos Rukan yritysten yhteistyöverkostosta on selkeää, sillä ainoastaan yksi vastanneista Rukan yrityksistä teki yhteistyötä Kuoliolla tai Kurkijärvellä sijaitsevien matkailuyritysten kanssa. Iivaaran ja Etelä-Kuusamon kohdalla vastaava luku oli 2. Kartassa esitetyt mainintojen lukumäärät eivät kerro välttämättä yhteistyön varsinaista määrää, vaan sen levinneisyyden eri alueille ja toimialoille sekä yhteistyössä mukana olevien yritysten määrän. Yritykset voivat tehdä vaihtelevalla intensiteetillä yhteistyötä kunkin yhteistyökumppaninsa kanssa. Kuvasta 10 voidaan nähdä, miten tehty yhteistyö jakaantui toimialoittain eri alueilla vuonna Rukalla ja keskustassa yhteistyötä tehtiin eniten ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja liikennepalveluiden kanssa, kun hoito-, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut sekä yhdistykset olivat harvemmin mukana yritysten yhteistyössä. Muiden alueiden matkailutoimijoiden kanssa tehty yhteistyö oli vähäisempää, mutta ohjelmapalveluiden kanssa oli tehty toimialoista suhteessa selvästi eniten yhteistyötä

29 Kuva 10. Yhteistyön jakautuminen toimialoittain Kuusamon eri alueilla vuonna N=

30 Matkailutoimijoiden välisen yhteistyön ongelmat. Selvitettäessä matkailutoimijoiden välisessä yhteistyössä olevia ongelmia yrityksille annettiin lista mahdollisista ongelmista, joista he valitsivat havaitsemansa (kysymys 2, liite I). Nämä vaihtoehtoina annetut ongelmat on poimittu Leinosen (2007) Koillismaan matkailuyhteistyötä käsitelleen tutkimuksen tuloksista ja muokattu edelleen tämänkertaiseen tutkimuskysymykseen paremmin soveltuviksi. Kuvassa 11 on esitettynä kullakin matkailun toimialalla havaitut ongelmat ja niiden mainintakerrat. Vaikka ravitsemis- ja majoituspalveluiden kohdalla on eniten havaittuja ongelmia, ei tästä voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että näillä toimialoilla olisi eniten ongelmia. Sen sijaan näiden toimialojen kanssa tehdään eniten yhteistyötä, mistä johtuen alalla olevat ongelmat ovat paremmin tiedossa. Ravitsemispalvelut Majoituspalvelut Ohjelmapalvelut Hoito- ja hyvinvointipalvelut Yhdistykset Liikennepalvelut Mainintojen lkm tiedon puute palveluista riittämättömät liikenneyhteydet palvelun korkea hinta haluttua palvelua ei saatavilla toimijoiden pirstaleisuus puutteellinen tiestön infrastruktuuri heikko palvelun laatu muu ongelma Kuva 11. Matkailuelinkeinossa havaitut yhteistyön ongelmat. N=

31 Kaiken kaikkiaan ongelmia oli havaittu varsin vähän, sillä 19 mainintaa saaneen yleisimmän ongelman, tiedon puutteen toisten yritysten palveluista, oli havainnut vain 11 yrittäjää 30:stä. Toiseksi yleisimmin ongelman, toimijoiden pirstaleisuuden, oli kokenut ongelmaksi kahdeksan yrittäjää. Kahdeksan mainintaa saaneet riittämättömät liikenneyhteydet ja palvelun korkean hinnan oli kokenut ongelmana vain kuusi yrittäjää. Yrittäjillä oli kyselylomakkeella mahdollisuus kertoa omin sanoin muista ongelmista, joita he ovat havainneet matkailuyrittäjien välisessä yhteistyössä. Mainittuja muita ongelmia ovat matkailutuotevalikoiman suppeus kesäsesonkina sekä riittämätön kielitaito liikennepalveluyrityksissä. Lisäksi matkailuelinkeinon sisäisessä yhteistyössä sanotaan olevan ongelmana yhteistyö yleisesti, mikä haastatteluaineiston avulla tulkiten tarkoittaa matkailuyrittäjien välillä olevia laajempia, kulttuurisia ongelmia. Tästä aiheesta kirjoitettiin Koillismaan uutisissa julkaistussa lehtiartikkelissa (Määttälä 2012), joka käsitteli Kuusamon matkailuyrittäjien kokemuksista matkailuyritysten yhteistyön ongelmista. Haastatellut kokevat ongelmaksi suurten yritysten hallitsevuuden, minkä sanotaan aiheuttavan muun muassa niiden yritysten ulkopuolisuutta, jotka sijaitsevat muualla Kuusamossa kuin Rukan ydinkeskustassa. Ei suurten ja pienten yritysten eikä Rukan ja muun Kuusamon välillä sanota olevan aitoa ja vilpitöntä yhteistyötä. Kyseinen asia nousi esiin pro gradu -tutkielmaa varten tehdyissä haastatteluissa. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että tyypillistä on suhtautua toisen menestykseen kateudella ja kyräillen, mikä Määttälän (2012) mukaan tukahduttaa luovuuden ja innovatiivisuuden. Näin yhteistyö vaikeutuu entisestään. Yhteistyön toiminnallinen ja alueellinen jakautuminen tulevaisuudessa. Yrittäjiltä selvitettiin, mille Kuusamon alueille sijoittuvien toimialojen kanssa he haluaisivat aloittaa yhteistyön tai jatkaa jo toimivaa yhteistyötä tulevaisuudessa (kysymys 3, liite I). Tulokset eivät välttämättä kerro tämänhetkisistä todellisista yhteistyön tulevaisuudensuunnitelmista vaan siitä, millaisen yhteistyön yrittäjät tällä hetkellä näkevät toivottavana ja hyödyllisenä tulevaisuudessa. Kuvassa 12 on esitettynä erikseen niiden yritysten osuus kaikista vastanneista yrityksistä, jotka ovat tehneet yhteistyötä joko Rukalla ja/tai Kuusamon keskustassa sijaitsevien toimialojen kanssa vuonna 2011 ja erikseen niiden yritysten osuus, jotka haluaisivat aloittaa yhteistyön tai jatkaa sitä Rukalla ja/tai Kuusamon keskustassa sijaitsevien toimialojen

32 kanssa (myös) tulevaisuudessa. Keskimäärin yritykset haluaisivat tehdä tulevaisuudessa aikaisempaa laajemmin yhteistyötä Rukan ja/tai Kuusamon keskustan matkailun toimialojen kanssa. Kuva 12. Matkailutoimijoiden yhteistyö Rukalla ja Keskustassa tulevaisuudessa. N=30. Rukan ja keskustan ohjelmapalveluyritysten kanssa ollaan kiinnostuneimpia tekemään yhteistyötä tulevaisuudessa, sillä yhteistyöhalukkuudesta kertoo 73 prosenttia vastaajista. Myös majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalvelut nähdään potentiaalisina yhteistyökumppaneina tulevaisuudessa (67 70 % yrittäjistä). Varsin harva yritys teki vuonna 2011 yhteistyötä hoito- ja hyvinvointipalveluiden, kulttuuripalveluiden sekä yhdistysten kanssa, mutta yritysten ilmaisemaan yhteistyöhalukkuuteen perustuen näiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön on mahdollista kasvaa voimakkaimmin tulevaisuudessa. Tarkasteltaessa, millä alueilla sijaitsevat matkailutoimijat nähdään potentiaalisimpina yhteistyökumppaneina tulevaisuudessa, huomataan poikkeuksetta selvästi suuremman

33 osuuden yrittäjistä osoittavan yhteistyöhalukkuutta Rukalla ja/tai Kuusamon keskustassa sijaitsevia matkailutoimijoita kohtaan kuin kunnan muilla alueilla sijaitsevaa samaa toimialaa kohtaan. Potentiaalisimpana yhteistyökumppanina Kuusamon muilla alueilla nähdään ohjelmapalveluyritykset, joiden kanssa 43 prosenttia vastanneista haluaisi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä (kuva 13). Noin yksi neljästä vastanneesta haluaisi tehdä muiden alueiden liikennepalveluiden kanssa yhteistyötä. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden sekä kylä-, kotiseutu- ja muiden yhdistysten kanssa 20 prosenttia vastanneista on halukkaita yhteistyöhön tulevaisuudessa. Yhdistysten, kulttuuripalveluiden ja hoito- ja hyvinvointipalveluiden kanssa tehtävän yhteistyön toivotaan lisääntyvän eniten. Kuva 13. Matkailutoimijoiden välinen yhteistyö toimialoittain kunnan muilla alueilla kuin Rukalla tai keskustassa tulevaisuudessa. N=

34 Elinkeinojen yhteistyö ja maankäyttö Sen lisäksi, että matkailuyritysten välisen yhteistyön kautta voidaan kasvattaa matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia ja saada ne leviämään laajemmalle alueelle, matkailutoimijoiden ja muiden elinkeinojen välinen yhteistyö voi lisätä alueen hyötymistä matkailusta. Yhteistyön vaikutukset yrityksen liikevaihtoon ja työllistävyyteen. Yrittäjiltä kysyttiin, uskovatko he elinkeinojen välisestä yhteistyöstä voivan olla hyötyä heidän liiketoiminnalleen (kysymys 6, liite I). Vastaajista 80 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että elinkeinojen välinen yhteistyö voi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Hieman alle 20 prosenttia ei osaa ottaa kantaa väitteeseen ja 3 prosenttia yrityksistä ei usko yhteistyön voivan kasvattaa liikevaihtoa. Sen sijaan yhteistyön myönteisistä vaikutuksista yrityksen työllistävyyteen ei olla yhtä vakuuttuneita. Yrittäjistä hieman yli puolet allekirjoittaa väitteen, 27 prosenttia ei osaa ottaa kantaa ja 20 prosenttia vastaajista ei usko yhteistyön voivan kasvattaa yrityksensä työllistävyyttä (kuva 14). Yrityksen henkilöstökoolla ja yhteistyön hyötyihin suhtautumisella ei tästä aineistossa havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yhteistyö muiden elinkeinojen kanssa voi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa yritysten määrä % Yhteistyö muiden elinkeinojen kanssa voi kasvattaa yrityksen työllistävyyttä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 14. Näkemykset yhteistyön vaikutuksista. N=

35 Tarkasteltaessa eroaako yrittäjien näkemys yhteistyön hyödyistä yrityksen liiketoimintaan sen mukaan, puhutaanko matkailuyrittäjien vai elinkeinojen välisestä yhteistyöstä huomataan, että yrittäjät ovat hieman varmempia matkailuelinkeinon sisäisen yhteistyön kuin elinkeinojen välisen yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että matkailutoimijoiden välinen yhteistyö voi kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, kun elinkeinojen välisen yhteistyön kohdalla luku on 20. Yrittäjistä 37 prosenttia puolestaan on täysin samaa mieltä siitä, että matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö voi lisätä yrityksen työllistävyyttä prosenttiosuuden ollessa elinkeinojen välisen yhteistyön kohdalla 23. Pääpiirteissään suhtautuminen yhteistyön hyötyihin on kuitenkin lähes samanlaista, olipa kyseessä matkailutoimijoiden tai elinkeinojen välinen yhteistyö. Yhteistyön toiminnallinen ja alueellinen jakautuminen vuonna 2011 ja tulevaisuudessa. Kysymyksellä 4 (liite I) selvitettiin, miltä paikallisilta elinkeinoilta yritykset hankkivat tuotteita vuonna 2011 ja minkä elinkeinojen kanssa yritykset haluaisivat aloittaa yhteistyön tai jatkaa sitä tulevaisuudessa. Vaihtoehdoiksi valittiin sellaisia paikallisia elinkeinoja, joiden tuotteiden voidaan olettaa sopivan osaksi matkailutuotetta tai -palvelua. Tulokset eivät välttämättä kerro tämänhetkisistä todellisista yhteistyön tulevaisuudensuunnitelmista vaan siitä, millaisen yhteistyön yrittäjät tällä hetkellä näkevät hyödyllisenä tulevaisuudessa. Vastaajista 60 % hankki tuotteita ainakin yhdeltä muulta paikalliselta elinkeinolta vuonna Suurin määrä yrityksiä, lähes puolet vastanneista, teki yhteistyötä kalatalouden kanssa (kuva 15). Toiseksi yleisin yhteistyöelinkeino oli porotalous, jolta 40 prosenttia yrityksistä hankki tuotteita. Matkailuala ei tulosten mukaan tehnyt maa- ja metsätalouden eikä luonnontuote- ja käsityöalan kanssa yhtä voimakkaasti yhteistyötä. Prosenttiluvut eivät silti välttämättä kerro yhteistyön varsinaista määrää vaan sen, kuinka yleisesti matkailuelinkeinon yritykset tekevät yhteistyötä näiden elinkeinojen kanssa

36 Metsätalous Maatalous Taide- ja käsityöala Luonnontuoteala Kalatalous Porotalous Yritysten määrä % 2011 Tulevaisuudessa Kuva 15. Elinkeinojen välinen yhteistyö vuonna 2011 ja tulevaisuudessa. N=30. Vastanneet haluavat kasvattaa tekemäänsä yhteistyötä kaikkien tarkastelussa mukana olleiden paikallisten elinkeinojen kanssa tulevaisuudessa. Porotalous nähdään halutuimpana tulevaisuuden yhteistyöelinkeinona 57 prosentin yrittäjistä kertoessa yhteistyöhalukkuudestaan. Kalatalous on toisella sijalla yrittäjistä 53 prosentin halutessa tehdä sen kanssa yhteistyötä tulevaisuudessa. Luonnontuotealan kanssa 33 prosenttia yrittäjistä haluaa aloittaa yhteistyön, eli moni näkee matkailun ja luonnontuotealan yhteistyössä olevan vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Elinkeinojen välisen yhteistyön ongelmat. Kun selvitettiin paikallisten elinkeinojen välisessä yhteistyössä olevia ongelmia, yrityksille annettiin lista mahdollisista ongelmista, joista he merkitsivät havaitsemansa (kysymys 5, liite I). Samoin kuin matkailutoimijoiden yhteistyön ongelmia käsittelevässä kysymyksessä vaihtoehtoina annetut ongelmat on poimit

37 tu Leinosen (2007) tutkimuksen tuloksista ja muokattu edelleen tämänkertaiseen tutkimuskysymykseen paremmin soveltuviksi. Porotalouden kohdalla on eniten havaittuja ongelmia (kuva 16), mutta tästä ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että tämän elinkeinon ja matkailun välillä olisi eniten ongelmia. Kuten aiemmin nähtiin, porotalouden kanssa tehdään aktiivisimmin yhteistyötä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että alalla olevat ongelmat on tiedossa. Porotalous Luonnontuoteala 6 1 Kalatalous Maatalous 4 1 Taide- ja käsityöala 3 Metsätalous Mainintojen lukumäärä tiedon puute yritysten tuotteista kuljetusongelmat heikko tuotteen laatu muu ongelma toimijoiden pirstaleisuus tuotteen korkea hinta haluttua tuotetta ei saatavilla Kuva 16. Paikallisten elinkeinojen yhteistyössä havaitut ongelmat. N=30. Yleisimmin havaittu ongelma elinkeinojen välillä on tiedon puute yritysten tuotteista, jota on havaittu yleisimmin porotaloudessa ja luonnontuotealalla. Porotalouden ja matkailutoimijoiden välillä nähdään ongelmana olevan myös toimijoiden pirstaleisuus, kuljetusongelmat sekä paikallisten porotuotteiden korkea hinta. Lisäksi ongelmana koetaan se, ettei

38 tuotteiden ja palveluiden saatavuutta pystytä aina takaamaan. Haastatteluissa tuli esille, että paikallisiin tuottajiin saa yhteyden, jos tuntee heidät, mutta muutoin tuotteiden hankkiminen voi olla vaikeampaa. Eräs yrittäjä kertoi tämän olleen ongelmana silloin, kun hän oli vasta muuttanut paikkakunnalle. Joka tapauksessa yrittäjät ovat havainneet vaihtoehtoina olleita ongelmia varsin vähän eri elinkeinojen ja matkailun välisessä yhteistyössä. Myös haastatteluissa tuli esille, että matkailuyrittäjät eivät koe matkailun ja muiden elinkeinojen välillä olevan suuria ongelmia tai ristiriitoja. Elinkeinojen sopivuus Kuusamon eri aluille tulevaisuudessa. Jotta saataisiin tietoa Kuusamon kaavoituksen tueksi, selvitettiin, mitä mieltä yrittäjät ovat eri elinkeinojen sopivuudesta Kuusamon eri alueille tulevaisuudessa (kysymys 8, liite I). Tuloksissa näkyy elinkeinojen sopivuuden lisäksi se, mitä elinkeinoja ylipäätään on mahdollista harjoittaa kullakin alueella. Lisäksi tuloksista voidaan saada viitteitä siitä, minkä elinkeinojen koetaan voivan toimia hyvin yhdessä samalla alueella. Elinkeinojen sopivuutta kuvataan luvulla, joka on saatu laskemalla ensin yhteen epäsopivuudesta kertoneiden elinkeinolle annettujen miinusmerkkien määrä ja seuraavaksi sopivuudesta kertoneiden plusmerkkien määrä ja lopuksi laskemalla näiden summien erotus. Negatiivinen luku kertoo, että kyseisen elinkeinon ja alueen yhdistelmä on saanut enemmän mielipiteitä epäsopivuudesta, kun positiivinen luku taas merkitsee suuremman osan yrittäjistä kokeneen elinkeinon sopivan alueelle. Tarkasteltaessa paikallisten elinkeinojen sopivuutta Rukalle, matkailu saa ymmärrettävästi luvun 30 (kuva 17). Matkailun rinnalle Rukalle koetaan sopivaksi erityisesti luonnontuoteala, poro- sekä kalatalous. Metsätalous ja kaivostoiminta ovat ainoita, joiden saama arvo on Rukalla negatiivinen

39 sopivuudesta tai epäsopivuudesta kertovien mainintojen lukumäärän erotus Ruka Kaivostoiminta, -21 Metsätalous, -2 Maatalous, 3 Kalatalous, 17 Porotalous, 21 Luonnontuoteala,25 Matkailu, 30 Keskusta Kaivostoiminta, -19 Metsätalous, -8 Maatalous, -7 Kalatalous, 14 Porotalous, 9 Luonnontuoteala,22 Matkailu, 30 Kitka Kaivostoiminta, -17 Metsätalous, 23 Maatalous, 24 Kalatalous, 29 Porotalous, 22 Luonnontuoteala,29 Matkailu, 29 Juuma-Oulanka Kaivostoiminta, -15 Metsätalous, 18 Maatalous, 20 Kalatalous, 22 Porotalous, 25 Luonnontuoteala,30 Matkailu, 30 Kuusinki ja Itä-Kuusamo Kaivostoiminta, -18 Metsätalous, 27 Maatalous, 28 Kalatalous, 29 Porotalous, 26 Luonnontuoteala,29 Matkailu, 27 Iivaara ja Etelä-Kuusamo Kaivostoiminta, -9 Metsätalous, 26 Maatalous, 28 Kalatalous, 29 Porotalous, 26 Luonnontuoteala,29 Matkailu, 26 Kuolio ja Kurkijärvi Kaivostoiminta, -8 Metsätalous, 26 Maatalous, 28 Kalatalous, 29 Porotalous, 26 Luonnontuoteala,29 Matkailu, 17 Kuva 17. Elinkeinojen sopivuus Kuusamon eri alueille tulevaisuudessa. N=

40 Lähes jokainen vastaaja kokee luonnontuotealan sopivan hyvin kaikille Kuusamon alueille. Porotalous mielletään sopivan parhaiten Kuusingille, Itä-Kuusamoon, Iivaaralle, Etelä-Kuusamoon, Kuoliolle ja Kurkijärvelle, mutta Juumassa, Oulangalla ja Kitkalla sen ei koettu olevan aivan yhtä sopivaa. Lähes kaikki vastaajat kokevat kalatalouden sopivan hyvin muualle Kuusamoon kuin Juumaan ja Oulangalle, jonne se ei yrittäjien mielestä niinkään sovi. Metsä- ja maatalous koetaan lähes poikkeuksetta sopivana muilla alueilla paitsi Juumassa, Oulangalla ja Kitkalla, joilla kyseisten elinkeinojen sopivuudesta ei olla yhtä yksimielisiä. Erot yrittäjien vastauksissa ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Tarkasteltaessa yrittäjien näkemyksiä voidaan havaita pieniä eroavaisuuksia matkailun sopivuudessa Kuusamon eri alueille. Kuvassa 18 yrittäjien mielipiteet on kuvattu esittämällä sopivuudesta kertovien mainintojen lukumäärä positiivisten lukujen palkeilla ja epäsopivuudesta kertovien mainintojen lukumäärä negatiivisten lukujen palkeilla. Ruka Keskusta Juuma-Oulanka Kitka Kuusinki ja Itä-Kuusamo 27 Iivaara ja Etelä-Kuusamo Kuolio ja Kurkijärvi Epäsopivuudesta ja sopivuudesta kertovien mainintojen lukumäärät erikseen Matkailu ei sovi alueelle Matkailu sopii alueelle Kuva 18. Matkailun sopivuus Kuusamon eri alueille tulevaisuudessa. N=

41 Yrittäjät ovat täysin yksimielisiä siitä, että matkailu sopii sekä Rukalle, keskustaan, Juumaan ja Oulangalle. Myös Kitka, Kuusinki ja Itä-Kuusamo nähdään lähes poikkeuksetta matkailualueina. Sen sijaan Iivaara ja Etelä-Kuusamo eivät kolmen yrittäjän mielestä ole matkailullisesti tärkeitä alueita. Kuolio ja Kurkijärvi saavat viisi matkailun epäsopivuudesta kertovaa mainintaa. Myös näille alueille suurin osa vastaajista kokee matkailun sopivan. Kuvasta 19 nähdään yrittäjien mielipiteet kaivostoiminnan sopivuudesta Kuusamon eri alueille. Kun tarkastellaan ainoastaan sopivuudesta kertovien mainintojen määrää, Kuolio ja Kurkijärvi koetaan kahdeksalla maininnalla sopivimmaksi alueeksi kaivostoiminnalle. Iivaara ja Etelä-Kuusamo saavat seitsemän mainintaa ja Juuma-Oulanka kuusi. Kun katsotaan mielipiteitä siitä, minne kaivostoiminta ei sovi lainkaan, huonoiten kaivostoiminnalle sopiviksi alueiksi nousevat Ruka, keskusta, Juuma-Oulanka, Kitka, Kuusinki ja Itä- Kuusamo. Iivaara, Etelä-Kuusamo, Kuolio sekä Kurkijärvi saavat lievästi vähemmän mainintoja epäsopivuudesta. Kuolio ja Kurkijärvi Iivaara ja Etelä-Kuusamo Juuma-Oulanka Kitka Kuusinki ja Itä-Kuusamo Keskusta Ruka Epäsopivuudesta ja sopivuudesta kertovien mainintojen lukumäärät erikseen Kaivostoiminta ei sovi alueelle Kaivostoiminta sopii alueelle Kuva 19. Kaivostoiminnan sopiminen Kuusamon eri alueille tulevaisuudessa. N=

42 Kun tuloksia tulkitaan sen hahmottamiseksi, kokevatko yrittäjät ylipäätään kaivostoiminnan sopivan Kuusamoon, voidaan positiivisten ja negatiivisten lukujen erotuksesta havaita, että kaivostoiminta elinkeinona koetaan selvästi useammin epäsopivaksi kuin sopivaksi missä tahansa Kuusamossa (kuva 17). Matkailu ja kaivostoiminta. Yrittäjiltä selvitettiin heidän mielipiteitään kaivoksen mahdollisesta perustamisesta Kuusamoon (kysymys 9, liite I). Heille esitettiin kuusi väittämää, joihin he vastasivat Likertin asteikolla esitetyillä vastausvaihtoehdoilla (1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä). Hierarkkisella ryhmittelyanalyysillä pyrittiin muodostamaan mahdollisimman samankaltaisista havainnoista ryhmiä, ja näin selvittämään, korreloivatko jotkut yritysten taustamuuttujat erilaisten asennoitumistapojen kanssa. Analyysi muodostaa havainnoista kolme klusteria, joiden voidaan huomata olevan vastaajien toimialoilta erilailla painottuvia. Tämän perusteella ristiintaulukoidaan kaivosasiaa selvittävät muuttujat toimialaluokittain. Kuvassa 20 esitetään yrittäjien mielipiteiden keskiarvot jokaisesta väittämästä erikseen eri toimialaluokissa sekä kaikkien vastausten keskiarvona. Diagrammissa ei ole erikseen esitettynä luokkaa muut toimialat, mutta luokkaan kuuluvat havainnot on mukana luokassa kaikki toimialat. Toimialojen välillä on selvä ero suhtautumisessa siihen, ovatko he samaa vai eri mieltä väitteestä, että kaivoksen perustaminen Kuusamoon olisi hyväksyttävää, mikäli se sijaitsisi tarpeeksi kaukana matkailualueista (väite 1). Liikennepalvelut ovat keskimäärin eniten samaa mieltä, kun taas ohjelmapalvelut ovat yleisimmin väitteestä eri mieltä. Majoitus- ja ravitsemispalveluyritysten mielipiteet jakautuvat väitteen kohdalla, joten keskiarvo sijoittuu asteikon keskivälille

43 1. "Kaivoksen perustaminen on hyväksyttävää, mikäli se sijaitsee tarpeeksi kaukana matkailualueesta" 2. "Mikäli mahdollista kaivosta hyödynnetään matkailullisiin tarkoituksiin, yrityksemme on valmis yhteistyöhön 3. "Kaivostoiminta lisäisi yrityksemme liikevaihtoa 4. "Kaivostoiminta lisäisi yrityksemme työllistävyyttä 5. "Kaivostoiminta vähentäisi yrityksemme investointien määrää 6. "Kaivostoiminnan haitat Kuusamolle ovat suuremmat kuin sen hyödyt Kuva 20. Suhtautuminen kaivokseen toimialaluokittain. Asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. N=

44 Ohjelmapalveluyritykset eivät poikkeuksetta olisi valmiita yhteistyöhön mahdollisen kaivoksen kanssa. Majoitus- ja ravitsemisyrittäjistä 75 prosenttia on myös tätä mieltä. Sen sijaan kaikki liikennepalveluyrittäjät olisivat halukkaita yhteistyöhön kaivostoiminnan kanssa. Sama toimialoittainen eroavaisuus mielipiteissä on vaihtelevalla voimakkuudella havaittavissa siinä, uskovatko yrittäjät kaivostoiminnan voivan lisätä yrityksensä liikevaihtoa, työllistävyyttä tai investointien määrää. Khii toiseen -testillä nähdään, että toimialaluokan ja kaivokseen asennoitumisen välillä on vähintään tilastollisesti melkein merkitsevää riippuvuutta (taulukko 1). Sen sijaan aineistosta ei löydy yhteyttä yrityksen henkilöstökoon ja kaivokseen asennoitumisen välillä. Taulukko 1. Vastaajan asennoituminen kaivostoimintaan. Khii toiseen -testi. N= Muuttuja Kaivoksen perustaminen on hyväksyttävää, mikäli se sijaitsee tarpeeksi kaukana matkailualueesta Mikäli mahdollista kaivosta hyödynnetään matkailullisiin tarkoituksiin, yrityksemme on valmis yhteistyöhön Kaivostoiminta lisäisi yrityksemme liikevaihtoa Kaivostoiminta lisäisi yrityksemme työllistävyyttä Kaivostoiminta vähentäisi yrityksemme investointien määrää Kaivostoiminnan haitat Kuusamolle ovat suuremmat kuin sen hyödyt Khii toiseen -testi Eksakti P-arvo M-taso melkein merkitsevä 0,013 0,000 0,000 0,001 0,028 0,000 tilastollisesti erittäin merkitsevä tilastollisesti erittäin merkitsevä tilastollisesti merkitsevä melkein merkitsevä tilastollisesti erittäin merkitsevä Kaikista vastaajista 64 prosenttia uskoo kaivostoiminnasta Kuusamolle mahdollisesti aiheutuvien haittojen olevan hyötyjä suurempia, 29 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään ja 7 prosenttia oli väitteestä eri miltä (kuva 21). Liikennepalveluissa kukaan vastaajista ei osannut muodostaa kantaansa väitteeseen, kun taas kaikki ohjelmapalveluyritykset uskoivat haittojen olevan hyötyjä suuremmat. Samoin teki 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemispalveluyrittäjistä

45 kaikki liikennepalvelut ohjelmapalvelut majoitus- ja ravitsemispalvelut Yritysten määrä % samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri mieltä Kuva 21. Vastaajien suhtautuminen väitteeseen Kaivostoiminnan haitat Kuusamolle ovat suuremmat kuin sen hyödyt. N=28. Vastaajille annettiin kyselylomakkeen avoimella kysymyksellä mahdollisuus kertoa muista ajatuksistaan kyselyyn liittyvistä aiheista. Vastauksissa yleisin teema oli kaivoksen mahdollinen perustaminen. Kukaan kirjoittajista ei suhtaudu myönteisesti kaivoksen mahdolliseen perustamiseen. Eräs vastaaja perustelee kielteistä kantaansa sillä, että matkailua on kehitetty yli 60 vuotta, ja kaikki ollaan valmiita tuhoamaan ehkä 10 vuoden toiminnan vuoksi. Sekä matkailuelinkeinon että luonnon tuhoutumisesta ollaan huolissaan todeten, että kymmenen vuoden päästä kaivoksesta ei ole enää mitään louhittavaa ja se lopettaa toimintansa, on luonto tuhottu eikä matkailutoimintaa enää ole. Kaivosasiaa ajatellaan myös oman yrityksen toiminnan kannalta kertoen, että mikäli kaivostoiminta aloitetaan Kuusamossa, merkitsee se loppua vastaajan yrityksen matkailuliiketoiminnalle, ja sitä, että kunta menettää ainakin kyseisen yrityksen työpaikat. Lisäksi kaivataan lisää informaatiota kaivoksen toiminnasta ja toivotaan kaivoksen perustamista harkittavan vähintään siihen asti, että teknologia on kehittynyt luonnon kannalta turvallisemmaksi

46 Rukan palvelutarjonta tulevaisuudessa Kysymyksellä 7 (liite I) selvitettiin, miten Rukan palvelutarjontaa tulisi kehittää yrittäjien mielestä tulevaisuudessa. Ehdolle annettiin 20 erilaista Rukalla jo olevaa tai sieltä puuttuvaa palvelua. Yrittäjät valitsivat mielestänsä sopivan kolmesta vaihtoehdosta, jotka olivat palvelua ei tarvita tai tarvitaan vähemmän (1), nykyinen määrä riittää (2) tai palvelua tarvitaan tai tarvitaan lisää (3). taulukossa 2 on esitettynä saadut tulokset. Taulukko 2. Rukan palveluntarpeen kehitys vastaajien mielestä (yli 50 %:n osuudesta kertovat solut on tummennettu). N= Vastausten keskiarvo ei tarvita / tulisi vähentää Yritysten määrä % nykyinen määrä riittää tarvitaan / tarvitaan lisää kylpylä 2, huoltamo- ja korjaamopalvelut 2, nuorisotilat 2, terveyspalvelut 2, vuokrattavat rivitaloasunnot 2, harrasteryhmien toimitilat 2, erikoisvähittäiskaupat 2, yleisvähittäiskaupat 2, jääkiekkokaukalo/luistinrata 2, liikennepalvelut 2, omistettavat omakotitalot 2, omistettavat rivitaloasunnot 2, ohjelmapalvelut 2, ravitsemispalvelut 2, vuokrattavat omakotitalot 2, majoituspalvelut 2, mökkikapasiteetti 2, kirkko urheilukenttä 1, kirjasto 1,

47 Eniten vastaajat toivovat kylpylän perustamista Rukalle. Yrittäjistä 83 prosenttia on tätä mieltä. Muita yrittäjien Rukalle haluamia palveluita ovat huoltamo- ja korjaamopalvelut, joita 73 % vastaajista haluaa lisää, sekä nuorisotilat, joiden perustamista Rukalle pitää tärkeänä 70 % yrittäjistä. (Ympärivuotisia) terveyspalveluita toivoo lisää 57 prosenttia yrittäjistä, kun 43 prosentin mielestä terveyspalvelut ovat Rukalla jo riittävät. Vähiten tarpeellisina koetaan urheilukenttä ja kirjasto, joiden rakentamista Rukalle kannattaa vain 10 prosenttia vastaajista. Tarkasteltaessa ainoastaan matkailuelinkeinon eri toimialoja, huoltamo- ja korjaamopalveluiden määrää halutaan lisätä eniten. Noin puolet vastanneista haluaa säilyttää yleis- ja erikoisvähittäiskauppojen määrän ennallaan kun taas puolet haluaa lisätä niiden määrää. Vastaajista 39 prosenttia kokee, että Rukalle tarvitaan lisää liikennepalveluja (esim. skibus tai taksi), ja 61 prosenttia kokee niiden määrän olevan jo riittävä. Ohjelmapalveluiden määrää ei halua vähentää kukaan, mutta 67 prosenttia näkee niiden määrän riittävän nykyisellään. Vastaajista 10 prosenttia kokee ravitsemispalveluita olevan Rukalla liikaa, mutta toisaalta lähes puolet toivoo niiden määrän lisääntyvän. Muihin matkailun toimialoihin verrattuna majoituspalveluiden määrää nähdään keskimääräisesti olevan sopivin. Vertaillessa toiveita erilaisten asuintalojen rakentamisessa huomataan, että eniten Rukalle kaivataan vuokrattavia rivitaloasuntoja, joita 63 prosenttia toivoo lisää. Omistettavia omakotitaloja oli 60 prosentin mielestä tarpeeksi, ja 40 prosenttia toivoo näitä lisää Rukalle. Omistettavien rivitaloasuntojen rakentaminen nähdään hieman vähemmän tarpeellisina. Yrittäjistä 11 prosentin mielestä vuokrattavia omakotitaloja ei tarvita Rukalla tai niiden määrää tulisi vähentää, mutta puolet vastaajista toivoo näitä lisää. Hierarkkisen ryhmittelyanalyysin avulla tarkasteltiin, onko löydettävissä jokin korreloiva yritysten taustamuuttuja sille, mitä palveluita haluttaan perustettavaksi Rukalle. Analyysin avulla ei löytynyt järkevää ryhmittelyperustetta selittämään vastaustapoja. Tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia ei myöskään löytynyt toimialan ja palvelutarvetta koskevien näkemysten kanssa edes niissä kysymyksissä, jossa selvitettiin, haluaako tietty toimiala lisää oman toimialansa yrityksiä Rukalle. Palvelutarvetta koskevat näkemykset saattavat riippua esimerkiksi yrityksen tarkemmasta sijainnista, vastaajan asuinpaikasta sekä omista taustoista

48 Rukan palvelutarjontaa selvittävässä kysymyksessä oli mahdollista kertoa omista toiveista Rukalle perustettavista palveluista. Vastauksissa Rukalle toivotaan uimahallia ja tarkennetaan, että mahdollisen kylpylän tulisi olla korkeatasoinen ja monipuolinen ja tarjota terveys- ja hoitopalveluita. Tarpeellisena nähdään myös lähiruokakauppa sekä parturikampaamo. Samoin parkkipaikkojen lisäämistä kannatetaan. Yli puolet vastaajista näkee, ettei kirkkoa tarvita Rukalle, mutta yksi vastaaja ehdottaa sivukirkon eli kappelin rakentamista. Jatkotutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa eräs yrittäjä sanoi, että Rukalle tarvittaisiin suuri monitoimihalli, jossa voitaisiin järjestää isoja konsertteja, messuja ja muita tapahtumia. Tila tulisi hänen mukaansa rakentaa muunneltavaksi niin, että se voisi toimia esimerkiksi myös sisäliikuntahallina. Kyselylomakkeessa muuttama vastaaja toivoi vuokrattavien tai omistettavien teollisuustilojen tai -tonttien hankkimista Rukalle. Yksi haastateltavista selitti asiaa tarkemmin kertoen, että tällaiset yhteiset teollisuus- ja varastointitilat olisivat pienyrittäjille tärkeitä, koska kaikkia tuotteita ei voi säilyttää kotipihalla. Hän ehdotti, että kaupunki tai jonkin isompi yritys voisi vuokrata tällaisen ison maa-alueen muutaman kilometrin säteellä Rukalta. Haastateltava näki yhteiset tilat myös yrittäjiä yhdistävästä näkökulmasta

49 YHTEENVETO JA POHDINTA Tässä raportissa selvitettiin Rukan matkailuyrittäjien yhteistyötä niin matkailuelinkeinon sisällä kuin muiden paikallisten elinkeinojen kanssa nyt ja tulevaisuudessa sekä eri elinkeinojen maankäytön yhteensovittamista Kuusamossa. Tutkimusongelma on noussut maantieteellisestä teoreettisesta ajatteluista, jonka mukaan Rukan matkailuyrittäjien toiminnallinen ja alueellinen yhteistyö voi edistää Kuusamon aluekehitystä lisäämällä matkailun positiivisia talousvaikutuksia koko kunnassa eikä ainoastaan Rukalla sekä vahvistaa muiden elinkeinojen välillistä hyötymistä matkailusta. Yhteistyön tilan tutkiminen lähti liikkeelle selvittämällä, uskovatko yrittäjät yhteistyöstä voivan olla hyötyä heidän yrityksensä liiketoiminnalle. Alukehitykselliset tavoitteet tuskin ovat yrittäjien ensisijaisija motiiveja. Merkittävä osa, keskimäärin jopa useampi kuin neljä viidestä vastaajasta, uskoo matkailuelinkeinon sisäisen ja paikallisten elinkeinojen välisen yhteistyön voivan kasvattaa heidän yrityksensä liikevaihtoa. Yhteistyön positiivisiin työllistävyysvaikutuksiin uskoo hieman yli puolet vastaajista. Yrittäjät näkevät siis yhteistyöstä olevan hyötyä myös heidän yritystoiminnalleen. Tärkeimpänä yhteistyön muotona monen yrittäjän mielessä saattaa olla markkinnoinnillinen yhteistyö, eikä niinkään käytännön yhteistyö tuotepakettien rakentamisessa yhdessä muiden yritysten kanssa. Saatu tulos ei myöskään kerro, kokevatko yrittäjät missä tahansa Kuusamossa sijaitsevien yritysten kanssa tehdyn yhteistyön olevan yhtälailla tärkeää. Matkailuyritysten alueellisesti painottunut yhteistyö 1) Miten matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? Tulosten mukaan 73 prosenttia yrityksistä teki ainakin yhden muun kuusamolaisen matkailutoimijan kanssa yhteistyötä vuonna On huomattava, että puolet kaikista yrityksistä teki yhteistyötä ainoastaan Rukalla, keskustassa, Kitkalla tai Juuma-Oulangalla sijaitsevien matkailuyritysten kanssa. Kuolio, Kurkijärvi, Iivaara ja Etelä-Kuusamo rajautuivat lähes kokonaan ulos Rukan yritysten yhteistyöverkostosta. Yleisimpiä

50 yhteistyötoimialoja olivat majoitus-, ravitsemis-, ohjelma- ja liikennepalvelut. Niillä alueilla, joilla yhteistyötä tehtiin vähemmän, ohjelmapalvelut olivat huomattavasti muita suositumpi yhteistyötoimiala. Lähes jokaisella jatkotutkimusta varten haastatellulla yrityksellä oli omat toimivat yhteistyöverkostonsa, eikä niiden toiminnassa koettu olevan suuria yksittäisiä, yritysten käytönnön toimintatavoista kuten palvelun laadusta tai hinnasta johtuvia ongelmia. Kyselylomakevastauksissa tällaisista tekijöistä toimijoiden pirstaleisuuden ja tiedon puute yritysten tuotteista ja palveluista nähtdään yleisimmin haasteina yhteistyölle, mutta silti kaikenkaikkiaan yhteistyössä on havaitta varsin vähän ongelmia. Tämä kertonee myös siitä, että he, jotka eivät ole mukana yhteistyökuvioissa, eivät koe tällaisten tekijöiden olevan syinä yhteistyön puuttumiselle. Vastaajista 17 prosenttia teki yhteistyötä ainoastaan Rukalla sijaitsevien matkailuyritysten kanssa. Yhteistyöstä kertovien mainintojen lukumäärällä mitattuna voidaan vielä voimakkaimmin huomata Rukan yritysten yhteistyöverkostojen keskittyvän Rukalle, mikä ilmenee selvästi myös haastatteluaineistosta. Tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, miten matkailukeskus erilaistuu ympäröivistä alueista. Matkailun positiivisten vaikutusten levittämiseksi ja aluekehityksen edistämiseksi oleellista on havaita ne tekijät, jotka ovat haasteena matkailuyrittäjien alueellisessa yhteistyössä. Monet sekä Koillismaan Uutisisten artikkelia (Määttälä 2012) sekä jatkotutkimusta varten haastatelluista yrittäjistä ovat kokeneet ongelmaksi sen, että isot yritykset hallitsevat toimialaa ja että muualla kuin Rukan ydinkeskustassa sijaitsevat matkailuyritykset jäävät matkailukehityksen ulkopuolelle. Toisaalta haastatteluaineistosta ilmenee, että muiden yritysten menestykseen on tyypillistä suhtautua liiallisella kateudella, mikä myös hidastaa aitoa yhteistyötä. Eräs pienyrittäjä totesi: Voihan sitä kattoa miten kaverilla menee, mutta sairaalloinen kateus ei johda mihinkään vaan ruokkii asiaa entisestään. Jos hukkaan kulutetun energian käyttäisi oman menestyksensä eteen, moni menestyisi varmasti puolta paremmin. Koillismaan alueellisessa osaamisen kehittämisstrategiassa (Osaava Koillismaa 2006: 23) korostetaan yritysten välistä vahvaa yhteistoimintaa alueen menestymiseksi ja riittävän

51 palvelukapasiteetin luomiseksi kansainvälisyyttä silmällä pitäen. Myös monet matkailuyrittäjät uskovat, että kansainvälisessä markkinoinnissa olisi välttämätöntä keskittyä koko Kuusamon eikä ainoastaan Rukan markkinointiin (Määttälä 2012). Keskusta ympäröivillä alueilla voi olla attraktioita, joita matkailukeskuksella ei ole, kuten puhdasta luontoa tai hiljaisuutta. Kokoamalla sekä matkailukeskusta ympäröivien alueiden sekä itse matkailukeskuksen attraktiot, tuotteet ja palvelut yhteen voidaan koko matkailualuetta kehittää monipuolisemmaksi ja houkuttelevammaksi etenkin kansainvälisten matkailijoiden silmissä. Monipuolisella tuotetarjonnalla voidaan pidentää matkailijoiden viipymää Kuusamossa sekä houkutella alueelle uudenlaisia asiakassegmenttejä, ja näin se hyödyttää sekä matkailukeskuksen että ympäröivien alueiden yrityksiä. Tuotetarjonnan monipuolistamisen hyötyihin uskovat niin tutkijat (esim. Inskeep 2001: 31 32; Kauppila 2004b: 32 33) kuin monet paikalliset matkailuyrittäjät Kuusamossa (Määttälä 2012). Myönteistä on, että yhteistyötä ollaan halukkaita tulevaisuudessa lisäämään kaikkialla Kuusamossa sijaitsevien matkailuyritysten kanssa. Hoito- ja hyvinvointipalveluiden, kulttuuripalveluiden sekä yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön on mahdollista kasvaa voimakkaimmin. Tulevaisuuden yhteistyöhalukkuudessa on nähtävissä sama alueellinen jakautuminen. Esimerkiksi Rukan ja/tai Kuusamon keskustan ohjelmapalveluiden kanssa yhteistyötä haluaa tehdä 73 % vastaajista, mutta vastaava prosentti on 43, kun kyseessä ovat kunnan muilla alueilla sijaitsevat ohjelmapalveluyritykset. Ohjelmapalvelut ovat selvästi suosituin kunnan muiden alueiden yhteistyötoimiala. Elinkeinojen yhteistyö ja maankäytön yhteensovittamisen haasteet 2) Miten paikallisten elinkeinojen välinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? Vastaajista 60 prosenttia hankki tuotteita vähintään yhdeltä muuhun paikalliseen elinkeinoon kuuluvalta yritykseltä vuonna Matkailuyrittäjät tekivät yleisimmin yhteistyötä kala- ja porotalouden kanssa. Tulevaisuudessa vastaajat haluavat kasvattaa yhteistyötään kaikkien tarkastelussa mukana olleiden paikallisten elinkeinojen kanssa, mutta luonnontuotealan kanssa yhteistyötä halutaan lisätä eniten

52 Sekä kyselylomake- että haastatteluaineistosta voidaan havaita, etteivät matkailuyrittäjät koe matkailun ja muiden elinkeinojen välillä olevan suuria ristiriitoja. Tiedon puute muiden paikallisten elinkeinojen yritysten tuotteista koetaan kuitenkin yleisesti haasteena. Se kertonee lähinnä siitä, etteivät elinkeinot toimi tiukasti yhdessä eikä niiden välillä ole ainakaan kaikilta osin organisoitua yhteistyötä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu matkailuyrittäjien, lähiruokatuottajien ja luonnontuotealan välisestä yhteistyöstä. Matkailuyrittäjillä ei ole tietoa lähiruokatuottajien ja luonnontuotealan tarjonnasta, ja yhteistyö elinkeinojen välillä on vähäistä. Yhteistyö voisi helpottua, jos alueelle perustettaisiin esimerkiksi lähiruokatukku tai myyntirengas (Kuosku 2012: 22). Elinkeinojen parempi yhteensovittaminen tulevaisuudessa esimerkiksi edellä kuvatulla tavalla voi lisätä matkailun välillisiä tulovaikutuksia eli muiden elinkeinojen hyötymistä matkailusta. 3) Miten eri elinkeinot tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa? Lähes poikkeuksetta kaikki yrittäjät näkevät matkailun sopivan kaikkialle Kuusamoon, mutta Kuolio, Kurkijärvi, Iivaara ja Etelä-Kuusamo nähdään hieman muita alueita epäsopivampina matkailulle. Paikallisista elinkeinoista kaivostoiminta on ainoa, jonka suurin osa vastaajista ei koe sopivan Kuusamoon. Kuolio, Kurkijärvi, Iivaara ja Etelä- Kuusamo koetaan sopivimmiksi alueiksi kaivostoiminnalle. Lähes kaksi kolmesta yrittäjästä uskoo kaivoksesta Kuusamolle aiheutuvien haittojen olevan hyötyjä suurempia, lähes kolmanneksella ei ole mielipidettä asiasta ja loput seitsemän prosenttia on väitteestä eri mieltä. Toimialoista liikennepalvelut suhtautuvat myönteisimmin kaivoksen perustamiseen, mitä selittää se, että kaivostoiminta todennäköisesti lisää liikennöintiä alueella. Vaikka liikennepalveluyrittäjät uskovat kaivostoiminnan olevan hyödyksi liiketoiminnalleen, eivät he ole varmoja, onko kaivostoiminnasta enemmän hyötyä vai haittaa koko Kuusamolle. Yleisesti vastaajan kielteisen kannan perusteina on pelko matkailuelinkeinon, oman yritystoiminnan ja/tai luonnon tuhoutumisesta. Monet yrittäjät kokevat tarvitsevansa kaivosasiasta lisää tietoa, mutta toisaalta näkevät, ettei kaivattua tietoa yksinkertaisesti ole (vielä) saatavilla. Tutkimustuloksista on havaittavissa, että Kuusamossa matkailuelinkeino painottuu kunnan luoteis- ja pohjoisosiin Rukalle, Kitkalle, Juumaan ja Oulangalle. Sen sijaan

53 Kuusamon etelä- ja lounaisosia ei mielletä aivan yhtälailla matkailualueiksi vaan sopivimmiksi muille paikallisille elinkeinoille. Tämä on ymmärrettävää tärkeimpien matkailuattraktioiden kuten Rukatunturin ja Oulangan kansallispuiston sijaitessa kunnan pohjoisosissa. Tämä alueellinen painotus ei automaattisesti ole kielteinen asia, sillä voi olla hyväkin, että kunnassa on alueita, joiden maankäyttö on suunniteltu pääasiassa muuta elinkeinoja varten. Kuusamossa ongelmia aiheuttaa tosin se, että matkailun lisäksi myös kaivosteollisuutta on tällä hetkellä suunniteltu samoille Kuusamon pohjoisille aluelle, eikä matkailun alueellinen painottuminen näin ratkaise maankäyttöongelmia. Rukan palvelutarjonta monipuolisemmaksi 4) Millaiset ovat Rukan palvelutarjonnan tulevaisuuden kehitysnäkymät? Yrittäjien näkemyksiä Rukan toivottavasta palvelutarjonnasta voidaan hyödyntää pohdittaessa sitä, voisiko matkailukeskus kehittyä monipuolisemmaksi palveluntarjoajaksi myös haja-asutusalueiden asukkaille. Tutkimustuloksista ei ole nähtävissä, että yrittäjät eivät pitäisi järkevänä perustaa lähinnä paikallisille asukkaille suunnattuja palveluita Rukalle. Tästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että yrittäjät erityisesti kannattaisivat Rukan kehittymistä kohti monipuolista palvelutaajamaa, sillä monet palvelut ovat sekä matkailijan että paikkallisen käytössä, eivätkä vastaajat ehkä ole ajatelleet palveluntarvetta juuri paikallisen näkökulmasta. Se voidaan todeta, että yrittäjät näkevät monet perinteisesti kunnallisesti järjestetyt palvelut toivottavana lisänä Rukan palveluntarjontaan. Yleisimmin Rukalle toivotaan perustettavan kylpylä ja nuorisotilat ja lisättävän huoltamoja korjaamopalveluiden sekä terveyspalveluiden määrää. Kirjasto, urheilukenttä ja kirkko koetaan vähiten tarpeellisina. Lisäksi Rukalle toivotaan rakennettavan monitoimihalli urheilu- ja konserttikäyttöön. Pienyrittäjille tärkeitä teollisuustiloja toivotaan Rukan läheisyyteen. Vaikka Rukan ja Kuusamon yrittäjien matkailuyrittäjien vähäinen yhteistyö ei riipu puuttuvista tiloista, voisivat yhteiset tilat edistää yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden ilmapiirin kehittymistä. Yritysten maantieteellinen ja fyysinen läheisyys luo myös muunlaista kuten sosiaalista läheisyyttä yritysten välille ja helpottaa vuorovaikutteista

54 oppimista, mitä käsitellään yritysklustereita käsittelevässä kirjallisuudessa (esim. Boschma 2005). Yhteisten toimitilojen merkitystä kuvailee Rukalla toimiva pienyrittäjä sanoen: Jos kaikki toimii vain kotona, ei voida tietää, mitä toisilla firmoilla on tarjota. Yhteisissä tiloissa nähtäis, mitä kukakin puuhastelee ja mahdollisesti voitais ohjata asiakkaita kaverille puolin ja toisin. Ainahan se yhdistää kun toimii naapurin äijän kanssa vierekkäin. Se ois sitä sosiaalista kanssakäymistä. Lopuksi Tässä raportissa on tutkittu Rukan matkailuyritysten yhteistyötä ja huomattu yhteistyötä tapahtuvan sekä matkailuyritysten että elinkeinojen kesken. Matkailuyritysten yhteistyö keskittyy kuitenkin Rukalle ja Kuusamon pohjois- ja luoteisosiin. Matkailuelinkeinon sisällä on haasteita niin isojen ja pienten kuin Rukalla ja sen ulkopuolella sijaitsevien yritysten välisessä yhteistyössä. Toisaalta ongelmia yhteistyölle aiheuttaa myös kateus menestyneempiä yrityksiä kohtaan, mikä hidastaa innovatiivisen yhteistyön syntymistä. Taustalla yhteistyön ongelmissa voidaan tulkita olevan yritysten erilaiset toimintatavat ja näkemykset siitä, tulisiko Ruka-Kuusamon matkailua kehittää voimakkaimmin yksittäisten yritysten vai laajemmin kuusamolaisten yritysten ja koko alueen menestykseksi. Vaikka suuret yritykset pystyvät tuottamaan palvelunsa ja houkuttelemaan matkailijoita ilman alueellisesti laajempaa yhteistyöverkostoa, voisivat myös ne hyötyä, jos tuotevalikoiman monipuolistamisella saataisiin uusia asiakassegmenttejä kuten kansainvälisiä matkailijoita alueelle sekä pidennettäisiin asiakkaiden viipymää. Matkailuyritysten välistä alueellista yhteistyötä olisi lisättävä, jotta Rukasta ja Kuusamosta muodostuisi yhtenäinen matkailualue, mikä voisi edistää alueen matkailukehitystä etenkin kansainvälistä matkailua silmällä pitäen. Toisaalta myös elinkeinojen välisiä yhteyksiä olisi lisättävä, jotta muut paikalliset elinkeinot hyötyisivät matkailusta. Kuusamon menestyvästä matkailusta saataisiin näin kaikki sen positiiviset sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset käyttöön koko kunnan aluekehityksen edistämiseksi

55 KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET Aho, S. (1997). Matkailu ja alueiden kehittäminen. Teoksessa Aho S., H. Ilola & J. Järviluoma (toim.): Matkailu ja kehitys. Näkökulmia alueiden ja kohteiden tarkasteluun, Lapin yliopisto, Rovaniemi. Boschma, R. A. (2005). Proximity and Innovation: A Critical Assessment. Regional Studies, 39: 1, Goodall, B & M. J. Stabler (1997). Principles Influencing the Determination of Environmental Standards for Sustainable Tourism. Teoksessa Stabler M. J. (toim.): Tourism and Sustainability: Principles to Practice, CAB International, Oxon. Harju-Autti, A. (2011). Matkailu. Toimialaraportti 9/ s. <http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2011/documents/etel%c3%a4-savon%20ely/vuosi% /Matkailu_2011_web.pdf> Häkkinen, R. (2010). Yksittäisestä matkailuyrityksestä yritysten väliseen yhteistyöhön - Aluekehityksen mahdollisuuksia etsimässä. Case: Peurungan matkailualue. 114 s. Pro gradu -tutkielma. Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Inskeep, E. (2001). National and Regional Tourism Planning. Methodologies and case studies. 249 s. World Tourism Organization. Thomson Learning, London. Jafari, J. (1977). Editor`s page. Annals of Tourism Research Oct/Dec 1977, Juntheikki, R. (2005). "Matkailusta työtä ja toimeentuloa": Koillis-Suomen matkailuelinkeino kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Naturpolis Kuusamo koulutus ja kehittämispalvelut, Tutkimuksia 2/2005, Järviluoma, J. (1993). Paikallisväestön asennoituminen matkailuun ja sen seurausvaikutuksiin esimerkkinä Kolarin kunta. University of Oulu, Research Institute of Northern Finland, Research Reports s. Kauppila, P. (1997). Miksi Kuusamoon? Tutkimus Kuusamon kesävetovoimatekijöistä. Nordia Tiedonantoja 3/ s. Kauppila, P. (2000). Aluekehitys ja matkailu tapaustutkimus eräistä Pohjois-Suomen seutukunnista vuosina Nordia Tiedonantoja 1/ s. Kauppila, P. (2004a). Matkailukeskusten kehitysprosessi ja rooli aluekehityksessä paikallistasolla: esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Nordia Geographical Publications 33: s. Kauppila, P. (2004b). Matkailukeskukset aluekehityksen vetureina paikallistasolla: Esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut, työpapereita 4/ s. Kauppila, P. (2005): Vierailuja, kehittämistä ja arkielämää: Pohjois-Suomen matkailukeskusten monet toiminnot. Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, tutkimuksia 2/2005, Kauppila, P. (2011a). Cores and peripheries in a northern periphery: a case study in Finland. Fennia 189: 1, Kauppila, P. (2011b). Koillis-Suomen matkailutalous: kuntakohtaista tarkastelua. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja A, tutkimuksia s. Kauppila, P. (2012). Kuusamon matkailutalous vuonna Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, tutkimuksia 1/2012, Koillis-Suomen elinkeinostrategia (2011). Julkaisematon selvitys. 122 s. Koillis-Suomi - Työmarkkinat (2012). SeutuNet. Tilastokeskus. <http://tilastokeskus.fi/tup/

56 seutunet/koillis_tyomarkkinat.html> Kuosku, K. (2012). Raportti matkailutoimialan ja kaupan alan yritysten näkemyksistä lähiruuan käyttöä ja luonnontuotealan kehittämismahdollisuuksia kohtaan. Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke. Julkaisematon selvitys. 25 s. Kuusamon kaupunki (2011a). Taskutieto. 31 s. <http://www.kuusamo.fi/dman/ Document.phx?documentId=vx &cmd=download> Kuusamon kaupunki (2011b). Talousarvio Taloussuunnitelma s. <www.kuusamo.fi/dman/document.phx?documentid=kr &cmd=downlo ad> Kuusamon kaupunki (2011c). Tilinpäätös ja toimintakertomus s. <http://www.kuusamo.fi/dman/document.phx?documentid=oy &cmd=d ownload> Kuusamon kaupunki (2012a). Kiehtova Kuusamo luova luonnostaan. <http://www. esitteemme.fi/kuusamo/webview/#/0/> Kuusamon kaupunki (2012b). Kuusamon matkailualuejako. Tilattu karttakuva. Lacher, R. G. & S. K. Nepal (2010). From leakages to linkages: Local-level strategies for capturing tourism revenue in northern Thailand. Tourism Geographies 12: 1, Leinonen, R. (2007). Matkailu ja aluekehitys: esimerkkinä matkailun asema Koillis-Suomen aluekehitystyössä. Lisensiaatintyö. 206 s. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Metsämuuronen, J. (2005). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp, Helsinki s. Määttälä, P. (2012). Matkailun rattaissa hiekkaa. Koillismaan uutiset Nyberg, L. (1995). Scandinavia: Tourism in Europe`s Northern Periphery. Teoksessa Montanari, A. & A. M. Williams (toim.): European tourism: regions, spaces and restructuring, John Wiley & Sons, Chichester. 284 s. Osaava Koillismaa (2006). Alueellisen osaamisen kehittämisstrategia Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut, työpapereita 1/ s. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015 (2011). Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu. Ruka 2005 (2000). Julkaisematon selvitys. Kuusamon kunta, Kuusamo. Rämet, J., P. Kauppila & J. Saarinen (2003). Matkailu ja paikallisväestö: kaupungin- /kunnanvaltuutettujen ja johtavien viranhaltijoiden asennoituminen matkailuun Koillis- Suomessa. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut, tutkimuksia 3/ s. Saarinen, J. (2003). The regional economics of tourism in Northern Finland: the socioeconomic implications of recent tourism development and future possibilities for regional development. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 3: 2, Saarinen, J. (2004a). Viimeinen oljenkorsi? Matkailu ja maaseudun aluekehitys. Maaseudun uusi aika 3, <http://www.mua.profiili.fi/sira_files/ downloads/arkisto/mua_ lehti/2004/3_04_saarinen.pdf> Saarinen, J. (2004b). Destinations in change. The transformation process of tourist destinations. Tourist Studies 4: 2, Saarinen, J. (2005): Matkailu, kestävyys ja syrjäseutujen kehittäminen. Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut, tutkimuksia 2/2005, Saarinen J. & P. Kauppila (2002). Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten arviointi: matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pelkosenniemellä. Terra 114: 1, Suomen matkailustrategia 2020 (2010). Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki

57 Tilastokeskus Toimipaikkalaskuri. <http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/ toimipaikkalaskuri.html.> Tilastokeskus (2012a). Majoitus- ja ravitsemistoiminnan, matkailuklusterin ja kaivostoiminnan työpaikat sekä kokonaistyöpaikat. Erillistilaus Tilastokeskukselta, kevät ja syksy Tilastokeskus (2012b). Majoitustilastot. Erillistilaus Tilastokeskukselta, kevät Tilastokeskus (2012c). Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Erillistilaus Tilastokeskukselta, kesä Tilastokeskus (2012d). Tietoseloste. < tietoseloste.html#henkil%c3%b6st%c3%b6m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4>

58 LIITE I Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Oulun yliopisto Nuottatie 6 A Maantieteen laitos Kuusamo PL Oulun yliopisto Arvoisa Rukan yrittäjä, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto ovat käynnistäneet kolmivuotisen, matkailun ja aluekehityksen kytkentöihin liittyvän tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa Rukan vaikuttavuuden lisäämiseksi Kuusamon aluetaloudessa. Matkailukehityksen näkökulmasta hankkeen tavoitteena on lisätä Rukan ja ympäröivän alueen yhteistyötä matkailupalveluiden tuottamisessa ja palvelupakettien rakentamisessa kansainvälistä matkailua silmällä pitäen. Aluekehityksellisenä päämääränä on lisätä Rukan matkailun vaikuttavuutta Kuusamon aluekehityksessä parantamalla elinkeinojen välistä yhteistyötä sekä selvittää Rukan mahdollisuuksia kehittyä monipuoliseksi palveluiden tarjoajaksi myös haja-asutusalueiden asukkaille. Hankkeen ensimmäisessä osassa lähestymme Rukan yrittäjiä. Tutkimusaineisto kerätään oheisella kyselylomakkeella. Toivomme Teidän palauttavan täytetyn lomakkeen perjantaihin mennessä lähettämässämme palautuskuoressa, jonka postimaksu on jo maksettu. Teidän mielipiteenne on tärkeä kuntanne kehittämisessä ja menestystekijöiden rakentamisessa. Kyselylomakkeen tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja ainoastaan tilastollisina kokonaisuuksina. Yksittäiset vastaukset jäävät vain tutkijoiden tietoon.

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen

Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Tutkimuksia 3 / 2013 - 2 - Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 3 / 2013 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu-

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä

Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäiv ivät 18. 19.11.2008 19.11.2008 Jyväskyl skylä Tutkimusasiamies,

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen

Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Tutkimuksia 3 / 2013 - 2 - Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 3 / 2013 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu-

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN. Outi Kulusjärvi

RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN. Outi Kulusjärvi RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN Outi Kulusjärvi Pro gradu -tutkielma Maantieteen laitos Oulun yliopisto 2013 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Henri Immonen 9.12.2014

Henri Immonen 9.12.2014 1 Henri Immonen 9.12.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Maakunta- ja paikallistason aineistojen esi;ely Pää;äjien näkemykset matkailuelinkeinosta Kuusamossa Yhteenveto ja pohdinta 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Paikallisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva katsaus ja esitys kehittämisen toimenpidealueista.

Paikallisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva katsaus ja esitys kehittämisen toimenpidealueista. Paikallisiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva katsaus ja esitys kehittämisen toimenpidealueista. Täsmentää, päivittää ja täydentää kuntastrategiassa mainittuja painopistealueita. Yhteenveto elinkeinojen

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot