Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä
|
|
- Elina Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 /
2 - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö
3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2012 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -
4 - 4 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö
5 ESIPUHE Tämä tutkimusraportti selvittää Kuusamon matkailuelinkeinon sisäistä sekä paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä, sen jakautumista alueittain ja toimialoittain sekä elinkeinojen maankäytön yhteensovittamista nyt ja tulevaisuudessa. Asiaa lähestytään Rukan matkailuyrittäjien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa matkailun vaikuttavuuden lisäämiseksi Kuusamon aluekehityksessä. Työn on laatinut LuK. Raportti on tehty Oulun yliopiston maantieteen laitoksella, ja kerättyjä aineistoja hyödynnetään myöhemmin valmistuvassa Kulusjärven pro gradu -opinnäytetyössä. Tutkimusraportti kuuluu Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhankkeeseen. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Työhön ovat kommenteillaan osallistuneet yhteistyöhankkeen ohjausryhmän jäsenet. Tutkimuksessa apuna ovat olleet professori, FT Jarkko Saarinen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta sekä tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy:stä. Kiitokset heille, kaikille postikyselyyn vastanneille yrittäjille sekä työssä muulla tavoin auttaneille. Oulussa Projektitutkija - 5 -
6 - 6 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö
7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...8 Tutkimuksen tarkoitus ja rakenne..8 Tutkimusalue MATKAILUN JA ALUEKEHITYKSEN TEORIAA...12 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset..12 Matkailukeskusten erilaistuminen 13 Matkailuelinkeinon sisäinen ja elinkeinojen välinen yhteistyö 14 Matkailukeskukset palvelutaajamina..16 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT...16 Tutkimusaineisto Kyselylomake Vastanneiden taustatiedot Tutkimusmenetelmät.24 MATKAILUELINKEINON SISÄINEN JA PAIKALLISTEN ELINKEINOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUUSAMOSSA Matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö. 24 Elinkeinojen yhteistyö ja maankäyttö...34 Rukan palvelutarjonta tulevaisuudessa.. 46 YHTEENVETO JA POHDINTA Matkailuyritysten alueellisesti painottunut yhteistyö. 49 Elinkeinojen yhteistyö ja maankäytön yhteensovittamisen haasteet Rukan palvelutarjonta monipuolisemmaksi...53 Lopuksi KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET 55 LIITE I - 7 -
8 JOHDANTO Vaikka sana matkailu yhdistyy arjessa usein vapaa-aikaan ja lomailuun, on se monilla alueilla tärkeä elinkeino ja toimeentulon lähde. Aluekehityksen kannalta matkailu on erityisen merkittävä elinkeino maaseutualueilla, jotka ovat kohdanneet viime vuosikymmeninä voimakkaita muutoksia elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän romahtaessa, tästä johtuvan työttömyyden ja poismuuton kasvaessa ja väestön ikääntyessä (Nyberg 1995: 102; Kauppila 2004a: 81). Pohjoismaiden maaseudulla alkutuotannon lisäksi julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet, mikä on lisännyt entisestään matkailun merkitystä uutena elinkeinona (Nyberg 1995: 105). Matkailu nähdään usein pelastajana syrjäisillä rakennemuutosalueilla, ja se voikin olla lähes ainoa elinkeino, jolla on myönteiset tulevaisuudennäkymät kunnassa (Saarinen 2005: 124). Matkailu ei kuitenkaan automaattisesti hyödytä koko aluetta, vaan sen aluetaloudelliset hyödyt jäävät tyypillisesti matkailukeskuksiin, jotka näin erilaistuvat ympäristöstään. Jotta matkailun myönteisiä sosiaalis-taloudelliset vaikutukset leviäisivät laajemmalle alueelle, olisi matkailukeskuksen ja periferian vuorovaikutusta syvennettävä (Saarinen 2003; Kauppila 2004a, 2004b: 31). Tutkimuksen tarkoitus ja rakenne Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Rukan matkailuyrittäjien matkailuelinkeinon sisäistä sekä paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä, sen jakautumista alueittain ja toimialoittain Kuusamossa sekä elinkeinojen maankäyttösuhteita. Vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? 2) Miten paikallisten elinkeinojen välinen yhteistyö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti nyt ja tulevaisuudessa? 3) Miten eri elinkeinot tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa? 4) Millaiset ovat Rukan palvelutarjonnan tulevaisuuden kehitysnäkymät? - 8 -
9 Saatua tietoa voidaan käyttää Rukan ja ympäröivien alueiden välisen yhteistyön kehittämiseen matkailupalveluiden tarjonnassa ja matkailun tuotepakettien suunnittelussa kansainvälistä matkailua silmällä pitäen sekä alueen maankäyttösuunnitelmien laatimiseen. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa meneillä olevassa matkailu- ja aluekehityshankkeessa laadittavan Ruka-Kuusamon alueellis-toiminnallisen mallin kautta. Mallissa esitellään sekä matkailuelinkeinon sisäinen että elinkeinojen välinen alueellinen ja toiminnallinen yhteistyö ja maankäyttö (esim. kaivostoiminta, luonnontuoteala) tulevaisuudessa sekä Rukan monipuolistuvat toiminnot. Raportin alussa esitellään lyhyesti Ruka ja Kuusamo tutkimusalueena. Ensimmäisessä pääluvussa käydään läpi tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat aloittaen matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista, siirtyen matkailukeskusten erilaistumiseen ja jatkaen matkailuelinkeinon sisäiseen sekä paikallisten elinkeinojen väliseen yhteistyöhön. Luvun päätteeksi esitellään matkailukeskusten mahdollisuuksia kehittyä monipuolisiksi palvelutaajamiksi. Toisessa pääluvussa kuvataan tutkimuksessa käytetyt aineistonkeruu- ja tutkimusmenetelmät sekä esitellään aineisto ja vastanneiden taustatiedot. Kolmas luku siirtyy tulosten tarkasteluun. Ensin tarkastellaan matkailuelinkeinon sisäistä ja seuraavaksi paikallisten elinkeinojen välistä yhteistyötä tarkastellen niiden tilaa vuonna 2011, yhteistyössä esiintyviä ongelmia sekä yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Luvun lopuksi käsitellään elinkeinojen sopivuutta Kuusamon eri alueille, matkailun ja kaivotoiminnan suhdetta sekä Rukan palvelutarjonnan kehittymistä tulevaisuudessa. Yhteenveto ja pohdinta -luvussa tarkastellaan saatuja tutkimustuloksia teorian valossa ja pohditaan Rukan matkailuyritysten yhteistyöverkostojen roolia Kuusamon aluekehityksessä nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusalue Tutkimuksen kohdealue, Kuusamon kaupunki, sijaitsee Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kuusamon naapurikuntia ovat pohjoisessa Salla, lännessä Posio ja Taivalkoski, etelässä Suomussalmi, ja idässä kunta rajoittuu Venäjän rajaan. Pinta-alaltaan se on yksi Suomen suurimmista kunnista, 5809 km², josta vesistöä on 830 km² (Kuusamon kaupunki 2011a: 4)
10 Vuonna 1995 Kuusamossa oli noin asukasta, ja vuoden 2011 puolivälissä väkiluku oli väestön vähentyessä tasaisesti kyseisellä aikavälillä. Väestön väheneminen johtuu suhteellisen korkeasta poismuutosta sekä syntyvyyden laskusta samalle tasolle kuolleisuuden kanssa. Kunnan tavoitteena on kasvattaa väkimäärää asukkaaseen vuoteen 2015 mennessä (Kuusamon kaupunki 2011a: 4, 2011b: 5). Kuusamon väestö ikääntyy nopeasti nuorten aikuisten poismuuton takia, mikä aiheuttaa väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä tulevaisuudessa. Vuonna 2010 Kuusamon väestöllinen huoltosuhde oli 0,63, eli yhtä työikäistä kohti oli 0,63 alle 17 - ja yli 64 -vuotiasta huollettavaa, ja vuonna 2030 luvun odotetaan olevan 1,05 (Kuusamon kaupunki 2011b: 4 7). Kuusamon elinkeinorakenne on voimakkaasti palvelupainotteinen (Kuva 1) (Kuusamon kaupunki 2011b: 7). Vuonna 2009 kunnan 6305 työpaikasta 801 sijoittui matkailuelinkeinoon luettaville toimialoille. Matkailu on elinkeinosta suurin työllistäjä (Kuusamon kaupunki 2012a: 29; Tilastokeskus 2012a). Elintarvike- ja puunjalostusteollisuudella on matkailun rinnalla tärkeä asema kuin myös maa- ja metsätaloudella, joiden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet. Vuonna 2011 Kuusamon keskimääräinen työttömyysaste oli 11,7 prosenttia (Leinonen 2007: ; Kuusamon kaupunki 2011c: 11). X Toimiala tuntematon 1,4% K,L Rahoitus-, vak. 2,5% G,I Kauppa, maj.-, rav 19,1% R-U Muut palvelut 5,6% H Kuljetus,varastointi 6,8% A Maa-,metsä-,kalatal. 7,6% Q Terv.- ja sos.palv. 14,7% B-E Kaivost., teoll., 8,7% F Rakentaminen 8,8% J,M,N Inform., Tieteel 13,6% P,O Koulutus, Julk.hal 11,2% Kuva 1. Kuusamon elinkeinorakenne vuonna 2010 (Koillis-Suomi - Työmarkkinat 2012)
11 Kuusamon matkailu perustuu alueen puhtaaseen ja erämaiseen luontoon, sen vaaroihin, laaksoihin, kanjoneihin ja koskiin eli monipuoliseen ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan luonnonympäristöön. Muita vetovoimatekijöitä ovat luontoon perustuvat aktiviteetit, alueen majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä hyvät liikenneyhteydet. Kunnassa sijaitsee matkailullisesti tärkeä talviurheilukeskus Ruka, Oulangan kansallispuisto sekä Karhunkierrosvaellusreitti (Kauppila 1997; Kuusamon kaupunki 2012a: 10 12). Matkailun merkittävyydestä elinkeinona Kuusamossa kertoo se, että vuonna 2010 kunnan matkailun kokonaistulovaikutukset (välittömät, välilliset ja johdetut) olivat 115,2 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 816 henkilötyövuotta. Työllistävyysvaikutuksissa on laskettu kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti työllistyneet henkilöt eli henkilötyövuodet, joten työntekijöitä on voinut todellisuudessa olla huomattavasti enemmän. Lisäksi luvussa ei ole mukana julkisen sektorin matkailun vuoksi työllistämät henkilöt (Kauppila 2012: 20 23). Kuusamon matkailu keskittyy Rukalle, joka on yksi Suomen suurimmista hiihtokeskuksista ja sijaitsee noin 25 kilometriä Kuusamosta pohjoiseen. Keskus tarjoaa monipuoliset talviurheilumahdollisuudet ja on laajentanut kesämatkailutarjontaansa (Ruka : 7). Vuonna 2006 Rukalla oli 303 työpaikkaa, 347 vakituista asukasta vuonna 2007 ja 63 yritystoimipaikkaa vuonna 2009 (Kauppila 2011a: 24). Rukan matkailu on kansainvälistymässä, mutta hiihtokeskuksella ei ole vielä laajaa kansainvälistä tunnettavuutta. Vuoden 2010 kaikista yöpymisistä 20 % tuli kansainvälisiltä matkailijoilta, kun luku on esimerkiksi Lapissa keskimäärin 36 prosenttia (Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategia : 7; Tilastokeskus 2012b). Koillismaalla kansainvälinen matkailu on kuitenkin yksi aluekehityksen kärkihankkeista, ja Kuusamon kansainvälistymisastetta halutaan kasvattaa (Osaava Koillismaa 2006: 23; Pohjois-Pohjanmaan 2011: 7)
12 MATKAILUN JA ALUEKEHITYKSEN TEORIAA Matkailun merkitystä elinkeinona korostaa Jafari (1977: 8) määrittäen matkailun muodostuvan tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolelle matkustaneista henkilöistä, heitä palvelevasta elinkeinotoiminnasta ja niistä vaikutuksista, joita matkailijat ja matkailupalveluja tuottava yritystoiminta aiheuttaa alueen sosiokulttuuriseen, taloudelliseen ja fyysiseen ympäristöön (Jafari 1977: 8 Leinosen 2007:12 mukaan). Nämä matkailun vaikutukset voivat olla joko negatiivisia tai positiivisia, mutta usein matkailu valitaan yhdeksi keskeisimmäksi maaseutualueen elinkeinopolitiikan painopistealueeksi luottaen sen myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten väestömäärän kasvuun ja väestön ikärakenteen tervehtymiseen, sekä sen positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin työpaikkojen tarjoajana ja talouden monipuolistajana (Kauppila 2004a: 84 86; Saarinen 2004a). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kauppila (2011b: 9) on eritellyt matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia jakamalla ne kahteen ryhmään: Välittömiin ja kerrannaisvaikutuksiin. Matkailun välittömät aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät matkailijoiden ostaessa matkailuyrityksiltä erilaisia tavaroita tai palveluita, kuten majoitus-, ravitsemis-, liikenne- ja ohjelmapalveluita tai kuluttaessa rahaa vähittäiskauppaan ja huoltamotoimintaan. Kerrannaisvaikutukset Kauppila jakaa edelleen välillisiin ja johdettuihin vaikutuksiin, joista välilliset syntyvät silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset tekevät hankintoja toimittajayrityksiltä, jotka näin myös hyötyvät matkailusta. Nämä yritykset voivat olla myös muiden elinkeinojen harjoittajia. Matkailun johdetut eli indusoidut vaikutukset puolestaan ilmenevät, kun matkailun työllistämät henkilöt ostavat tavaroita ja palveluita joko matkailu- tai muilta yrityksiltä. Kuten tästä jaottelusta voidaan huomata, ja kuten Saarinenkin (2005: 130) korostaa, matkailutalouden keskiössä on yritystoiminta. Matkailijoita palvelevat, matkailuyritysten tarjontaa täydentävät ja asukkaita työllistävät yritykset ovat menestyvän matkailun edellytys. Matkailun tulovaikutusten lisäksi sen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät aluekehityksen kannalta. Kauppila (2004a: 82 83) kuvaa matkailun olevan työvoimaintensiivinen ala, jonka työllisyysvaikutukset eivät jää pelkästään matkailuyrityksille vaan tulovaikutusten
13 tavoin näkyvät kerrannaisvaikutuksina monilla eri toimialoilla kuten esimerkiksi rakennusalalla ja liikennepalveluissa (Rämet ym. 2003: 9). Kaikki matkailu- ja verotulo sekä työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan jää matkailun kohdealueelle kehittäen sen aluetaloutta, vaan osa vuotaa alueen ulkopuolelle. Tämä aiheutuu tavaroiden, palveluiden ja työvoiman tuonnista esimerkiksi tilanteissa, jossa ulkopaikkakuntalaiset työntekijät maksavat tuloveronsa kotikuntaansa tai kun matkailuyritykset hankkivat tavaroita ja palveluita alueen ulkopuolelta (Rämet ym. 2003: 9). Muiden paikallisten elinkeinojen saamat välilliset vaikutukset jäävät pieniksi tyypillisesti maaseutualueilla, koska aluetalous on varsin yksinpuolinen ja taloudelliset yhteydet ovat heikot (Saarinen 2005: 125). Matkailukeskusten erilaistuminen Matkailusta on kehittynyt Koillis-Suomessa tärkeä työn ja toimeentulon lähde, ja erityisesti Kuusamossa matkailu on lisääntynyt ja aikaansaanut myönteisiä talousvaikutuksia (Juntheikki 2005: 68). Kauppila (2004b: 183) toteaa, ettei matkailukehitys ole kuitenkin pystynyt oikaisemaan kunnan taantumiskierrettä, vaan väestö vähenee edelleen, ja työttömyys on keskimääräistä korkeampaa. Näin ei kuitenkaan ole Rukalla, jossa talous- ja väestökehitys on ollut positiivista (Kauppila 2011a: 25 26). Matkailijavirrat, ja sitä myötä matkailun taloudelliset vaikutukset, eivät jakaannu kunnan sisällä alueellisesti tasan. Matkailun vaikutukset jäävät matkailualueelle, eivätkä ympäröivät alueet pysty hyötymään matkailusta samassa määrin (Saarinen 2003, 2004a; Kauppila 2004b: 11, 2011a: 20, 22). Kuten Saarinen (2004b: 171) kuvaa, periferiassa sijaitsevat matkailukeskittymät differoituvat eli erilaistuvat ympäröivästä alueesta väestöllisiltä ja taloudellisilta ominaispiirteiltään ja niistä muotoutuu keskuksia, joita Kauppila (2011a: 28) kutsuu ytimiksi pohjoisessa periferiassa. Suomen matkailustrategian (2010: 19) mukaan matkailua tulisi kehittää keskuksia vahvistamalla. Koska matkailuelinkeinon kehittäminen keskusvetoisesti ei automaattisesti hyödytä laajemmin syrjäseutujen aluetaloutta, on ollut tärkeää miettiä keinoja, joilla matkailun hyötyjä voitaisiin levittää laajemmin matkailukeskuksista ympäröivän alueen maaseutualueelle. Toisaalta kunnan ulkopuolelle suuntautuvia aluetaloudellisia vuotoja on pyrittävä pienentämään. Inskeepin (2001: 31 32) mukaan keinoja vuotojen vähentämiseksi ja
14 matkailun taloudellisten hyötyjen lisäämiseksi ovat muun muassa 1) matkailutulojen lisääminen tuotetarjontaa laajentamalla ja matkailijoiden viipymää pidentämällä sekä 2) tiiviiden yhteyksien luominen matkailun ja muiden paikallisten elinkeinojen välille (Leinonen 2007: 60). Matkailuelinkeinon sisäinen ja elinkeinojen välinen yhteistyö Mainitut kaksi keinoa, matkailuyritysten välisen sekä elinkeinojen välisen yhteistyön, on myös Kauppila (2004a: ) nähnyt tärkeinä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten lisäämisessä. Hän tosin tarkastelee asiaa alueellisesti ja korostaa, että yhteistyötä on tehtävä keskuksen ja periferian välillä, jotta matkailukeskusten erilaistuminen vähenisi (kuva 2). Päämääränä tässä on luoda matkailukeskuksesta ja ympäröivästä alueesta yhtenevä toiminnallinen kokonaisuus niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti (Kauppila 2011a: 21). Kuva 2. Matkailukeskuksen ja periferian yhteistyömalli paikallistasolla. Kursiivilla on merkitty matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö ja alleviivaamalla matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen kytkennät (Kauppila 2004b: 32)
15 1) Matkailuyritysten alueellinen yhteistyö. Matkailuyritysten alueellisen yhteistyön tavoitteena on lisätä välitöntä matkailutuloa pidentämällä keskukseen tulevien matkailijoiden viipymää tarjoamalla uusia aktiviteetteja, ohjelmia ja kiertomatkoja ja/tai houkuttelemalla uusia asiakassegmenttejä alueelle. Matkailukeskuksen ja kunnan muiden alueiden yritysten tuotteet täydentäisivät toisiaan, ja näin muodostuisi toiminnallinen alueverkosto. Matkailukeskusta ympäröivät alueet erikoistuisivat sellaisiin palveluihin, joita keskuksella ei ole tarjota. Nämä voisivat perustua paikalliseen luontoon ja kulttuuriin (Inskeep 2001: 31 32; Kauppila 2004b: 32 33). Matkailuyrittäjien yhteistyö olisi tärkeää myös siksi, että yleisesti varsin pirstoutunut matkailuelinkeino pystyisi näin tarjoamaan tuotteensa ja palvelunsa asiakkaalle ilman koordinaatio-ongelmia. Matkailualueen kilpailuetu perustuu enemmän yritysten välisiin verkostoihin kuin yksittäisen yrityksen osaamiseen (Häkkinen 2010: 29 30). 2) Elinkeinojen alueellinen yhteistyö. Paikallisten elinkeinojen kuten matkailun, maa- ja metsätalouden, porotalouden ja elintarvikealan välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä matkailun taloudellisia kerrannaisvaikutuksia alueella eli vähentää vuotoja aluetaloudesta (Kauppila 2000: 38 39; Saarinen & Kauppila 2002: 32). Matkailukeskusta ympäröiville alueille sijoittuva alkutuotanto ja jalostus voisivat täydentää matkailupalveluita (Kauppila 2004b: 33; Saarinen 2004a), ja matkailuyrityksiä olisi kannustettava tekemään hankintoja enenevästi paikallisilta tavaran- ja palveluntuottajilta (Goodall & Stabler 1997: 295). On huomioitava, että mitä monipuolisemmin kunnan osa-alueella on yhteistyöhön soveltuvia elinkeinoja, sitä paremmin ne voivat vastata matkailukeskuksen kysyntään (Kauppila 2004b: 33; Lacher & Nepal 2010: 81). Tästä syystä muidenkin elinkeinojen kuin ainoastaan matkailun kehittäminen on oleellista matkailukehityksen näkökulmasta. Kuten aiemmasta voidaan huomata ja kuten Saarinen (2004a) korostaa, aluekehityksellisestä näkökulmasta on tärkeää, ettei matkailukeskuksen kehitys jää erilliseksi ympäröivän alueen matkailusta ja muista elinkeinoista. Keskuksen matkailukehitys olisi integroitava osaksi laajempaa aluekehitystä, ja matkailusuunnittelussa olisi otettava huomioon kaikkien paikallisten elinkeinojen tarpeet. Koska matkailu on suhdanneherkkä ala, on hyvä, että kunnan aluetalous perustuu monipuoliseen elinkeinotoimintaan (Järviluoma 1993: 29 30; Kauppila 2000: 38). Elinkeinot voivat kuitenkin kilpailla samoista resursseista kuten metsämaasta (Leinonen 2007: 32), joten suunnittelussa ja kaavoituksessa on tärkeää en
16 nakoida mahdolliset ristiriitatilanteet ja edesauttaa etujen ja kustannusten oikeudenmukaista jakaantumista. Matkailukeskukset palvelutaajamina Sen lisäksi, että matkailijakehitys voidaan valjastaa tukemaan alueen muita elinkeinoja, voi se monipuolistaa ja vahvistaa alueen palvelutarjontaa. Aho (1997: ) korostaa varsinkin syrjäseuduilla matkailijoiden lisäämän kysynnän turvaavan haja-asutusalueiden peruspalveluja (Leinonen 2007: 30) sekä saavutettavuuteen liittyvää infrastruktuuria kuten lentoyhteyksiä ja tiestön kuntoa (Kauppila 2004b: 31). Matkailukeskuksissa voidaan myös toteuttaa uudenlaisia palveluratkaisuja yhdistettäessä matkailukeskusten tarpeet kuntien muihin palveluiden tarpeisiin esimerkiksi lastenhoitoon ja senior-asumiseen (Koillis- Suomen 2011: 30). Palveluiden monipuolistuessa voi keskuksesta tulla vakituisen asumisen ja palveluiden keskittymiä, palvelutaajamia, jotka toimivat virkistys- ja vapaa-ajan-, työ-, palvelutoimintojen ja asuinympäristönä. Matkailukeskuksen palvelut ovat näin ympäröivän alueen asukkaiden käytettävissä, mikä voi lieventää syrjäseutujen palvelutarjonnan ongelmia (Kauppila 2005: 90 94, 102). Matkailukeskusten kehittämismahdollisuudet palveluntarjoajiksi on huomattu valtakunnan tasolla Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialaraportissa (Harju-Autti 2011). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto Tutkimusongelmaa lähestytään tässä työssä Rukan yrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen perusjoukkona ja samalla tutkimusotoksena ovat Rukan yritykset (99 kpl), jotka olivat Tilastokeskuksen yritysrekisterissä ja jotka sijaitsivat joko Rukatunturin (93825) tai Aikkilan (93820) postinumeroalueilla. Tilastokeskuksen rekisterissä näkyvät liiketoiminnasta arvolisäverovelvolliset ja/tai työnantajina toimivat yritykset, yksityiset elinkeinonharjoittajat ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat (Tilastokeskus 2009)
17 Aineisto kerättiin postikyselynä, joka postitettiin :lle Rukan yrittäjälle. Vastausaikaa annettiin asti. Vastaajille lähetettiin vastauskirjekuori, jonka postimaksu oli valmiiksi maksettu, jotta mahdollisimman moni osallistuisi tutkimukseen. Yksi lomakkeista palautui postista takaisin, ja yksi yritys ei ollut enää toiminnassa tutkimuksen teon aikaan. Kyselyn vastausprosenttia pyrittiin saamaan mahdollisimman suureksi tiedottamalla kyselystä monin tavoin. Tutkimuksesta kerrottiin matkailualan yhteistyöfoorumissa Kuusamossa , suurinta osaa yrittäjistä tiedotettiin tutkimuksesta sähköpostitse ja lisäksi Koillissanomissa julkaistiin lyhyt tiedote tutkimushankkeesta samana päivänä. Syyskuun 26. päivä pidettiin hanke-esittely Kuusamon kaupunginvaltuutetuille ja meneillään olevasta tutkimuksesta tiedotettiin kestävän matkailun seminaari Pyhä Forumissa Viimeiseen palautuspäivään mennessä palautettiin kuusi lomaketta. Pienen vastausprosentin takia ajalla tehtiin soittokierros vielä niihin yrityksiin, joista ei ollut saatu vastausta ja jotka saivat suoraa matkailutuloa. Rajaus tehtiin sen perusteella, keiltä vastauksia etupäässä haluttiin. Näitä suoraa matkailutuloa saavia yrityksiä on Rukalla 63. Soittokierroksella vastaushalukkuutensa kertoneille lähetettiin uudelleen lomake joko postitse tai sähköpostitse. Vastauksia saatiin 28 kappaletta mennessä, jolloin soitettiin uudelleen niille yrittäjille, jotka olivat ensimmäisellä soittokierroksella luvanneet palauttaa lomakkeen mutta joiden lomaketta ei vielä ollut saatu. Toisen soittokierroksen jälkeen lomakkeita oli yhteensä 31. Lokakuun 22. päivän jälkeen tulleita lomakkeita (1 kpl) ei enää otettu mukaan tutkimukseen. Näin ollen tutkimuksessa on mukana 30 yrityksen vastaukset, ja vastausprosentiksi muodostui 30,6, mikä on vastaavissa postikyselyissä yleisesti varsin hyvä prosentti. Tarkastellessa vastaajien osuutta kaikista Rukan suoraa matkailutuloa saavista yrityksistä vastausprosentiksi tulee 47,6. Vastanneista yrityksistä kaksi ei kuitenkaan kuulu näihin suoraa matkailutuloa saaviin toimialoihin. Mahdollisia syitä ongelmiin vastausten saamisessa voidaan löytää monia. Vaikka yrittäjät, joiden kanssa oltiin puhelimitse yhteydessä, suhtautuivat tutkimukseen pääasiassa myönteisesti ja olivat ainakin ajatuksen tasolla halukkaita vastaamaan, muutama heistä ilmaisi kielteisen suhtautumisensa kyseisiä tutkimuksia kohtaan. Myös yrittäjien mainitsema kiire ja kyselyn ajoittuminen keskelle ruskasesonkia heikentänee
18 osallistumisprosenttia. Todennäköinen syy on myös se, etteivät he, jotka eivät ole tehneet yhteistyötä, kokeneet oleelliseksi vastata. Moni kyselyn kohteena ollut yrittäjä ei myöskään ehkä kokenut olevansa varsinaisesti matkailutoimija, joille kysely oli kohdistettu, vaan näki olevansa yrittäjä jollakin muulla alalla. Yksi erittäin oleellinen syy vastaamattomuuteen on myös lomakkeen monisivuisuus ja perusteellisuus. Muutama yrittäjä kertoi vastaamisen jääneen kesken tai kysymysten olleen liian vaikeita. Kysely oli tärkeää tehdä postikyselynä, sillä kaikille yrittäjille sähköpostin käyttö ei ole luontevaa, mutta yrittäjille olisi voinut antaa jo alussa vaihtoehtoisen tavan vastata kyselyyn sähköisesti. Laajan aineiston saamista vaikeuttivat muutkin tekijät kuin suhteellisen vähäinen vastausinnokkuus. Vastausten määrä jäi absoluuttisesti pieneksi (n=30) myös siksi, että suurin mahdollinen otoskoko (n=98) oli itsessään pieni, joten tilastollisia analyyseja varten riittävän aineiston saaminen suurellakin vastausprosentilla olisi ollut haastavaa. Pienen vastausmäärän takia taustamuuttujia kuten yrityksen toimialaa voi käyttää analyyseissa vain rajoitetusti. Vastausten vähäisyys muutamissa kohdissa kuten yhteistyön ongelmia käsittelevissä kysymyksissä 2 ja 5 (liite I) johtuu siitä, että monet yritykset eivät olleet tehneet yhteistyötä eivätkä näin olleen osanneet ottaa kantaa yhteistyön ongelmiin. Yleisesti kysymyksiin oli vastattu huolellisesti. Raportin kirjoittamisen aikaan haastateltiin yhdeksää Rukan matkailuyrittäjää. Teemahaastatteluja käytettään Rukan matkailuyrittäjien yhteistyöverkostoja käsittelevän maantieteen pro gradu -tutkielman pääaineistona, ja niitä hyödynnetään osittain myös tämän tutkimusraportin tulosten tarkastelussa ja tulkinnassa. Näin analyysistä ja johtopäätöksistä voidaan saada monipuolisempia ja tutkittavaa asiaa paremmin ymmärtäviä. Kyselylomake Raportin tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella (liite I), joka suunniteltiin aihepiiriä koskevan teoria- sekä käytännöntiedon pohjalta. Tutkimushankkeen ohjausryhmän jäseniä pyydettiin kommentoimaan kyselylomaketta sen tekovaiheessa, jotta asiantuntijoiden mielipide ja kokemus saataisiin hyödynnettyä. Lomakkeesta pyrittiin näin poistamaan mahdolliset virheet ja saamaan lomakkeesta mahdollisimman yksiselitteinen
19 Kyselylomake jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäisen osion kysymykset 1, 3 ja 4 (liite I) selvittävät Rukan yritysten tekemää yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden sekä muiden kuusamolaisten elinkeinojen kanssa sekä yhteistyön jakautumista toimialoittain ja alueittain vuonna 2011 ja tulevaisuudessa. Kysymykset 2 ja 5 puolestaan käsittelevät matkailuelinkeinon sisäisessä ja paikallisten elinkeinojen välisessä yhteistyössä havaittuja ongelmia. Kysymyksissä 2 ja 5 esitettyjen vastausvaihtoehtojen pohjana on käytetty Leinosen (2007) tutkimuksessa esiin nousseita yhteistyön esteitä Koillis-Suomessa. Kysymyksessä 6 selvitetään, miten yrittäjät uskovat matkailutoimijoiden ja eri elinkeinojen välisen yhteistyön voivan vaikuttaa yrityksensä liikevaihtoon ja työllistävyyteen. Osiossa II tarkastellaan yrittäjien näkemyksiä Rukan palveluntarjonnasta sekä eri elinkeinoista ja niiden maankäyttösuhteista. Kysymys 7 koskee yrittäjien kehitystoiveita Rukan palveluntarjontaa kohtaan. Kahdeksas kysymys selvittää eri elinkeinojen sopivuutta Kuusamon alueille. Toisen osion viimeinen kysymys, numero 9, käsittelee matkailun ja kaivoshankeen suhdetta. Kolmannessa ja viimeisessä kyselylomakkeen osiossa kysytään yritysten taustatietoja kuten toimialaa, perustamisvuotta, työllistävyyttä, liikevaihtoa sekä matkailun osuutta yrityksen kokonaisliikevaihdosta, jotta näitä tietoja voitaisiin mahdollisesti käyttää taustamuuttujina analysoinnissa. Yrittäjille annettiin myös mahdollisuus kertoa muista kyselyn teemoihin liittyvistä ajatuksistaan avoimessa kysymyksessä lomakkeen lopussa. Kyselylomakkeessa on esitettynä Kuusamon eri alueita kuvaava kartta (kuva 3), jonka tarkoituksena oli helpottaa vastaajia hahmottamaan kysymyksissä käytettyä aluejakoa. Kartasta on hyötyä myös nyt raportin lukijalle. Kartan lähtökohtana on ollut Kuusamon kaupungin käyttämä matkailualuejako, jonka alueita on yhdistetty kyselyn tarpeisiin sopiviksi
20 Kuva 3. Kuusamon matkailualuejako (Kuusamon kaupunki 2012b)
21 Vastanneiden taustatiedot Tutkimusaineistona ovat 30 yrityksen kyselylomakevastaukset. Pääosa vastanneista yrityksistä, 40 prosenttia, toimii majoitus- ja ravitsemisalalla (kuva 4). Liikenne- ja ohjelmapalveluihin sekä muille matkailun toimialoille sijoittuu kullekin 20 prosenttia vastaajista. Muiksi toimialoiksi luetaan muun muassa vähittäiskaupat. muu toimiala 6 kpl 20 % liikennepalvelut 6 kpl 20 % majoitus-ja ravitsemispalvelut 12 kpl 40 % ohjelmapalvelut 6 kpl 20 % Kuva 4. Vastaajat toimialoittain. N=30. Kuvassa 5 esitetään vastanneiden yritysten prosenttiosuus kussakin Tilastokeskuksen liikevaihdon suuruusluokassa (Tilastokeskus 2012c). Vastanneista yrityksistä lähes puolet sijoittuu luokittelun pienimpään luokkaan eli näiden yritysten liikevaihto on alle euroa. Yrityksistä noin viidenneksen liikevaihto on euroa, ja jäljelle jäävät noin 40 prosenttia yrityksistä jakautuvat suuremman liikevaihdon luokkiin
22 euroa 43, euroa 18, euroa 4, euroa 14, euroa 11, euroa euroa euroa 4,0 4,0 4,0 Kuva 5. Yritysten liikevaihto luokittain. N= yritysten määrä % Kysyttäessä yrittäjiltä matkailun osuutta yrityksensä kokonaisliikevaihdosta heidän arvionsa vaihtelivat 75 ja 100 prosentin välillä keskiarvon ollessa 93 prosenttia. Suuret prosenttiluvut ovat luonnollisia yritysten sijaitessa matkailukeskuksessa Rukalla. Arviot siitä, mikä on kansainvälisten matkailijoiden tuoman osuuden suuruus liikevaihdosta, vaihtelivat 3 prosentista 75 prosenttiin. Noin 60 prosenttia yritysten antamista arvioista sijoittui prosentin välille. Tilastokeskuksen yritysten henkilöstömäärätiedoissa henkilöstö on muutettu henkilötyövuosiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä henkilötyövuotta (Tilastokeskus 2012d). Kuvasta 6 nähdään, miten selvä enemmistö, 73 prosenttia vastanneista yrityksistä työllistää 0 4 henkilöä. Vain yksi yritys kuuluu selvästi muita suurempaan luokkaan työllistäen henkeä, ja muut yrityksen jakautuvat melko tasaisesti 5 49 henkilöä työllistäviin luokkiin
Hankkeen taustaa Lähtökohdat:
Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotInarin matkailueurot ja -työpaikat
Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.
Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,
LisätiedotMATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos
MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa
LisätiedotRukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen
Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Tutkimuksia 3 / 2013 - 2 - Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 3 / 2013 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu-
LisätiedotValtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010
Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotRukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen
Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen Tutkimuksia 3 / 2013 - 2 - Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 3 / 2013 Rukan ulkopuolisten yritysten näkökulmia Kuusamon matkailu-
LisätiedotMatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne
LisätiedotMatkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä
Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäiv ivät 18. 19.11.2008 19.11.2008 Jyväskyl skylä Tutkimusasiamies,
LisätiedotKoillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista
LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotMatkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012
Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotEtelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke
Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotRUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN. Outi Kulusjärvi
RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN Outi Kulusjärvi Pro gradu -tutkielma Maantieteen laitos Oulun yliopisto 2013 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotKaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat
Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Ylläs Jazz-Blues seminaari 1.2.2013 Marika Kunnari Lapin yliopisto, DILACOMI-hanke Kysymyksenasettelun taustalla:
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri II/2015
Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotVERKOSTOANALYYSI raportti
Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotKOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti
KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotLänsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014
Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja
LisätiedotKittilän matkailuyrityskysely
Kittilän matkailuyrityskysely Mikko Jokinen 4.2.2019 Kittilä kunnanvirasto Luonnonvarakeskus Kyselytutkimus Kittilän matkailuyrityksille Toteutettiin webropol-kyselynä netissä loka-marraskuussa 2018. Pyyntö
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotLUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
LisätiedotKainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotHenri Immonen 9.12.2014
1 Henri Immonen 9.12.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Maakunta- ja paikallistason aineistojen esi;ely Pää;äjien näkemykset matkailuelinkeinosta Kuusamossa Yhteenveto ja pohdinta 2 Tutkimuksen
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotMatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotKoulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot
KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan
LisätiedotYritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset
Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut EK:n yrityskyselyn tulokset Vientiyritysten määrä kasvussa 25 2 Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten lukumäärä* 22 21 2 19 23 15 16 1 5 28 212
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotTilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotTilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotSodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti
Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotHenkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.
Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut
Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
Lisätiedot