Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä

Transkriptio

1 Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäiv ivät Jyväskyl skylä Tutkimusasiamies, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo

2 Esityksen rakenne Johdanto syrjäseudut seudut rakennemuutoksessa matkailun mahdollisuudet ja haasteet syrjäseuduilla seuduilla Matkailukeskukset: ytimiä periferiassa Suomen matkailustrategia Cases: Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs Matkailusuunnittelu ja aluekehitys matkailukeskeinen ja aluekehityskeskeinen malli Cases: : Kuusamo, Salla ja Inari Yhteenveto ja pohdinta spatio funktionaalinen funktionaalinen-malli: matkailun aluekehitysvaikutusten lisää ääminen syrjäseuduilla seuduilla

3 JOHDANTO

4 Koillis-Suomen kuntien työpaikkakehitys Kaikki työpaikat Maa-,, metsä- ja kalatalous Työpaikkamäärä Työpaikkamäärä Vuodet Kuusamo Posio Salla Taivalkoski Vuodet Kuusamo Posio Salla Taivalkoski Lähde: TK/Työssäkäyntitilastot

5 Kuusamo -tarkasteltu 26 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Matkailu Taloussuunnitelmat vuosilta Maa- ja metsätalous 77, 81, 83-88, 90-95, 98, 00-02, 05 Puunjalostus Puunjalostus Puunjalostus Elinkeinojen kehittämisohjelma (1987) Elintarviket. Elintarviket. Elintarviketeollisuus Kuusamon seudun kehittämisohjelma (1991) Metalliteollisuus Naturpolis Kuusamo kehittämisohjelma (2000) Informaatioala Palvelustrategia (2004) Hyvinvointiala Posio -27 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Taloussuunnitelmat vuosilta 76, 82-90, 92-98, Posion kehittämisohjelma (1990) Matkailu Maaseudun kehittämisprojekti (1992) Maa- ja metsätalous Kunnan kehittämisstrategia (1993) Puunjalostus Lapin maaseudun tulevaisuus (1994) Elintarviketeollisuus Palvelustrategia (2004) Keramiikka Keramiikka Salla -33 asiakirjaa: Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Taloussuunnitelmat vuosilta 74, Elinkeinojen kehittämisohjelmat Matkailu vuosilta 74, 87 Maa- ja metsätalous Kunnan kehittämisohjelmat Puunjalostus Puunjalostus Puunjalostus vuosilta 88, 89 Elintarviketeollisuus Elintarviket. Elintarviket. Elintarviketeollisuus Erityisalueohjelma (1991) Informaatioala Sallan kuntastrategia (2001) Itäyhteistyön ja rajanylityspaikan hyödyntäminen Taivalkoski -28 asiakirjaa: Matkailu Kuntasuunnitelmat/Talousarviot/ Maa- ja metsätalous Maaseutu Maaseutu Taloussuunnitelmat vuosilta Teollisuus 79, 81-96, Puunjalostus Puunjalostus Elinkeinojen kehittämisohjelmat Elintarviketeollisuus Elintarviket. Elintarviketeollisuus vuosilta 87, 88 Metallit. Metallit. Metalliteollisuus Metallit. Palvelustrategia (2004) Informaatioala Kulttuuri Kulttuuri Lähde: Juntheikki 2005

6 Kuusamon matkailun henkilöty työvuodet , 1999, 2001, 2003 ja 2005 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007) 800 Henkilötyövuodet Vuodet Muutos : henkilötyövuotta (+ 41 prosenttia) Vuonna 2005 matkailun htv:t olivat 23 prosenttia Kuusamon yritys- ja toimipaikkarekisterin htv:sta

7 Matkailun mahdollisuudet ja haasteet Syrjäseuduilla matkailun kehittämisen tavoitteet liittyvät t aluetalouden osalta muun muassa seuraaviin tekijöihin ihin (Hall & Jenkins 1998) ylläpit pitää ja luoda tuloja, työllisyytt llisyyttä ja kehitystä ylläpit pitää ja kehittää alueen taloudellista ja sosiaalista infrastruktuuria kannustaa monipuolistamaan aluetaloutta auttaa ja kannustaa paikallisväest estön n elinympärist ristön n ja palveluiden säilymists ilymistä edistää paikallisten luonto- ja kulttuuriperinnön n säilymists ilymistä ja suojelua Haasteita syrjäseutujen seutujen matkailun kehittämisess misessä (Hall & Boyd 2005) päätöstekovallan puute; perifeerisyys poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa pääp äätöksenteossa sijainnillinen perifeerisyys; kustannustekijä saavutettavuudessa yksipuolinen aluetalous muuttotappioalueita; osaamisvaje

8 MATKAILUKESKUKSET: YTIMIÄ PERIFERIASSA

9 Suomen matkailustrategia Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille (Virtanen ym. 2006: 23): Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi matkailun kehittämistoiminta kohdistetaan kahteen strategiseen painopistealueeseen: 1. Matkailukeskusten kehittäminen 2. Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Matkailukeskusten kehittäminen synnyttää mm. kriittistä massaa ja saa aikaan lumipalloefektin, joka luo tulo- ja työllisyysvaikutuksia, yritysten erikoistumista sekä voimakasta kasvu. Lisäksi suuret matkailukeskukset pystyvät t tarjoamaan työntekij ntekijöille ille ja heidän perheilleen elämisen perusedellytykset ja palvelut. Matkailukeskuksissa samanaikaisesti toteutettavilla, toisiaan tukevilla kehittämistoimenpiteill mistoimenpiteillä saadaan aikaan parempia tuloksia.

10 Kilpisjärvi N Pallas- Olos Saariselkä- Vuotso Ylläs Levi Luosto- Pyhä LAPPI Sallatunturi Aavasaksa Ruka Koillismaa Matkailualueen raja Kalajoen Hiekkasärkät POHJANMAA Syöte VAARA-ALUE Kainuu Vuokatti Tahko JÄRVIALUE Koli Pohjois- Karjala Himos Punkaharju KULTTUURIALUE km Lähde: Vuoristo & Vesterinen 2001; Vuoristo 2002

11 Väestömäärän n muutos vuosina Väestö: alueella vakituisesti asuvat Muutos : Kittilä: -20 % ( hlö) Kuusamo: -4 % (-810) Inari: +3 % (+222) Väestömäärä Kolari: -22 % (-1 091) Suomi: +14 % ( ) Levi Ruka Saariselkä Ylläs Lähde: TK/Paikkatiedot

12 Yritystoimipaikkojen suhteellinen muutos (%) vuosina Prosenttia Kittilä Kuusamo Inari Kolari Matkailukeskus Kunta imatkailukeskus Koko maa Lähde: TK/SuomiCD

13 Työpaikkojen suhteellinen muutos (%) vuosina Prosenttia Kittilä Kuusamo Inari Kolari Matkailukeskus Kunta imatkailukeskus Koko maa Lähde: TK/SuomiCD

14 Matkailukeskukset suhteessa sijaintikuntiin Muuttujat Levi Ruka Saariselkä Ylläs Väestö % 10 % 1 % 2 % 0 % 4 % 3 % 8 % Yritystoimipaikat 1993 (lkm) 2006 (lkm) 14 % (36) 27 % (152) 4 % (21) 8 % (80) 12 % (36) 16 % (82) 16 % (33) 29 % (98) Työpaikat 1990 (lkm) 2003 (lkm) 9 % (235) 30 % (675) 3 % (206) 5 % (342) 7 % (242) 15 % (404) 7 % (124) 16 % (217) Lähde: TK/Paikkatiedot ja SuomiCD

15 Keskuksen ja periferian ominaispiirteet (Boterill ym. 2000) Keskus Korkea talouden aktiviteetti ja monipuolinen talouden rakenne Kaupunkialueita: kasvava väestömäärä positiivisen muuttotaseen seurauksena ja suhteellisen nuori väestörakenne Innovatiivisuus, edelläkäynti ja hyvät informaatiovirrat Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen päätöksenteko Hyvä infrastruktuuri ja palveluvarustus Periferia Alhainen talouden aktiviteetti ja perinteiset elinkeinot Maaseutualueita: vähenevä väestömäärä negatiivisen muuttotaseen seurauksena ja ikääntyvä väestörakenne Riippuvuus tuoduista teknologioista ja ideoista sekä vaatimattomat informaatiovirrat Kaukaisuus päätöksentekoon johtaa luovuttamiseen ja voiman puutteeseen Vaatimaton infrastruktuuri ja palveluvarustus

16 MATKAILUSUUNNITTELU JA ALUEKEHITYS

17 Matkailukeskeinen ja aluekehityskeskeinen malli (Saarinen 2007) Matkailukeskeinen Aluekehityskeskeinen Metsätalous ja puuraakaaineet Rakentaminen esim. mökkituotanto Taide- ja käsityöala Matkailu -elinkeino -tarjonta -kysyntä Koulutus, tutkimus ja teknologia Paikalliset maataloustuotteet Poronhoito ym. luontaiselinkeinot Metsätalous ja puuraakaaineet Rakentaminen esim. mökkituotanto Koulutus, tutkimus ja teknologia Taide- ja käsityöala Alue ja paikallisuus -ympäristö -ihmiset -resurssit Matkailu Poronhoito ym. luontaiselinkeinot Paikalliset maataloustuotteet

18 Talouden rakenne, matkailuresurssit ja elinkeinopolitiikka: syrjäinen maaseutu (lisäyksin Leinonen, Kauppila & Saarinen 2008) Aluetalouden rakenne Monipuolinen Vaatimattomat (2) Perinteiset elinkeinot Uudet elinkeinot Aluekehityskeskeinen malli (ei matkailu mukana) (1) Perinteinen elinkeino Uusi elinkeino (3) Perinteiset elinkeinot Uudet elinkeinot Matkailu Matkailukeskeinen tai aluekehityskeskeinen malli (4) Matkailu Matkailukeskeinen malli Alueen matkailuresurssit Erinomaiset Yksipuolinen

19 A) Matkailuresurssit: luonnonvetovoima LI-tason kunnat (21 kpl): Inari Kuusamo Enontekiö Lieksa Sodankylä Kittilä Utsjoki Muonio Posio Rovaniemen mlk. Salla Savonlinna Taivalkoski Kuhmo Vaala Kemijärvi Parikkala Mikkeli Puumala Kuopio Savukoski B) Aluetalouden rakenne Salla: tp. 186, lv. 45 milj., ta. 28/63, henk. 395 (2006) = matkailukeskeinen malli Kuusamo: tp. 993, lv. 583 milj., ta. 44/63, henk (2006) = aluekehityskeskeinen malli Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Lähde: Leinonen, Kauppila & Saarinen 2007

20 Inarin kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma (Inarin kunta 2005) Painopistealueina elinkeinopolitiikassa arktinen luontomatkailu kylmäteknologia luonnonvarojen hyödynt dyntäminen ja jatkojalostaminen Vuonna 2008 Inarin kunta käyttk yttää elinkeinotoimintaan euroa (61 % välittv littömästi matkailua tukevien toimintojen kehittämiseen) Toimenpide Euroa Elinkeinotoiminnan edistäminen (InLike Oy) Matkailun kehittäminen (Pohjois-Lapin Matkailu Oy) Erillispanos matkailumarkkinointiin Suksibussi Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Inarin latujen kunnostus Moottorikelkkareittien kunnossapito Kelkkareitit Lapin Markkinointi Oy Jäämerta kohti -näyttelyn kehittämisavustus Saariselän latutyön valaistus Yhteensä Suoraan matkailuun liittyvät määrärahat (61 %)

21 Matkailukeskeinen malli: Case Inari Vähittäiskauppa Lihanjalostus Kalanjalostus Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemispalvelut Virkistys- ja muut palvelut Virkistysja ohjelmapalvelut Virkistys- ja ohjelmapalvelut Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut 1) Matkailuelinkeinon sisäinen yhteistyö 2) Matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välinen yhteistyö Lähde: Kauppila 2008

22 Matkailukeskeinen malli: case Inari Vuosina (n=64) Tulevaisuudessa (n=48) Inarin kirkonkylä Kunnan muut osa-alueet alueet Inarin kirkonkylä Kunnan muut osa-alueet alueet Ivalon kuntakeskus Saariselän matkailualue Ivalon kuntakeskus Saariselän matkailualue Lähde: Kauppila 2008

23 YHTEENVETO JA POHDINTA

24 Matkailukeskuksen ja ympäröiv ivän n alueen yhteistyömalli (Kauppila 2004) Maatalous Maaseutu Periferia Porotalous Luontomatkailu - matkailupalvelut Matkailukeskus Keskus Metsätalous Kalatalous Käsityöt 1) Matkailuelinkeinon sisäinen alueellinen yhteistyö 2) Matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välinen alueellinen yhteistyö 3) Paikallisuus; kehitysprosessi ja sen luonne Kulttuurimatkailu - matkailupalvelut MATKAILUKESKUKSEN INTEGROIMINEN LAAJEMMAN MAANTIETEELLISEN ALUEEN TALOUDELLISIIN JA SOSIAALISIIN RAKENTEISIIN

25 Matkailun kehitysprosessi (Pearce 1981, 1991) Integroitu kehitysprosessi yhden, alueen ulkopuolisen yrityksen johtama kokonaisvaltainen, nopea kehitysprosessi suunniteltu kokonaisuus, eristyneisyys olemassa olevasta asutuksesta, korkea status Katalyyttinen kehitysprosessi alkusysäys alueen ulkopuoliselta yritykseltä,, joka huolehtii primaarisista attraktioista, majoituspalveluista ja markkinoinnista pienet, paikalliset yritykset tarjoavat sekundaarisia attraktioita, vaihtoehtoisia majoituspalveluita ja kauppapalveluita olemassa olevaa asutusta, kehitysprosessi kohdistuu laajemmalle maantieteelliselle alueelle, monipuolisemmat majoitusmahdollisuudet

26 Maatalous Menesjärvi Keskus Inari Partakko Sevettijärvi Näätämö Metsätalous Spatio funktionaalinen funktionaalinen-malli: Inarin kunta Kalatalous Ivalo Nellim Kuttura Saariselkä Porotalous Käsityöala Periferia Lähde: Kauppila 2008

27 Porotalouden ja matkailuelinkeinon kytkennät Yritys Palvelut - ohjelmapalvelut Tavarat - lihantuotanto - elintarvikkeet - matkamuistot Aineeton Alueimagot ja mielikuvat alueista - käyttöesineet/-tavarat Alueelliset vaikutukset - sosiaaliset - ympäristölliset Aineellinen - taloudelliset Alue