Kirjan käyttäjälle... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjan käyttäjälle... 5"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit Sarjoittainen päänsärky Jännityspäänsärky Migreeni Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 2: Asioidaan uudestaan yleislääkärillä Dialogit Laktoosi-intoleranssi Mahahaava Närästys Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 3: Hammaslääkärissä Dialogit Juurenkärkipaise Ientulehdus Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 4: Silmälääkärissä Dialogit Kuivasilmäisyys Sidekalvon tulehdus Sanastotehtävät Keskustelutehtävät

2 Tulkkaustehtävät Kappale 5: Gynekologin vastaanotolla Dialogit Kuukautishäiriöt Endometrioosi Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 6: Ihotautilääkärin vastaanotolla Dialogi Kynsi- ja jalkasilsa Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 7: Lastenlääkärissä Dialogit Vesirokko Angiina Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Kappale 8: Lisätilanteita lääkärin vastaanotolla Teksti: Glaukooma Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Teksti: Uniapnea Sanastotehtävät Keskustelutehtävät Tulkkaustehtävät Nauretaan yhdessä. Vitsejä lääkäreistä ja potilaista Terveydenhuollon sanasto

3 KAPPALE 1 YLEISLÄÄKÄRILLÄ 9

4 DIALOGIT SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY Lääkäri: Minkälaista vaivaa teillä on? Potilas: Minua vaivaa erittäin kova päänsärky. Lääkäri: Minkälaista kipu on? Voisitteko kertoa tarkemmin? Potilas: Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Tuntuu kuin joku poraisi silmään. Lääkäri: Eli kipu tuntuu kovimmalta silmänseudulla? Potilas: Kyllä, mutta se heijastuu myös päälakeen, poskeen ja leukaan. Lääkäri: Onko teillä muitakin oireita? Potilas: On. Kyynelvuotoa, silmät vuotavat. Myös nenä vuotaa, ja se on tukossa. Nenäerite on kirkasta. Lääkäri: Pieneneekö mustuainen? Potilas: Kyllä. Minulla on myös sidekalvon verestystä. Silmäluomet ovat turvoksissa, koska silmät vuotavat koko ajan. Kasvot hikoilevat usein. Lääkäri: Esiintyykö päänsärky kohtauksina? Potilas: Kyllä. Saan useita kohtauksia saman päivän aikana, ja jokainen kohtaus kestää noin tunnin. Saan kohtauksia joka toinen päivä. Tätä on jatkunut muutaman viikon ajan. Lääkäri: Kuinka monta kohtausta saatte yleensä päivässä? Potilas: Seitsemän tai kahdeksan kohtausta. Kipu alkaa yhtäkkiä, ja se yltyy nopeasti 5 10 minuutissa erittäin kovaksi. Lääkäri: Teillä on siis kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, kasvojen hikoilua ja kyynelvuotoa. Lisäksi kipu esiintyy kohtauksina, ja kivuista tulee sarja. Teillä on niin sanottu sarjoittainen päänsärky. Milloin oireet alkoivat? Milloin teillä oli ensimmäinen kohtaus? 11

5 Potilas: Kohtaukset alkoivat puoli vuotta sitten. En ymmärrä, mistä ne johtuvat. Lääkäri: Syynä voi olla mikä vain, kuten stressi, tulehdus tai kasvaimet. Potilas: Entä jos minulla on kasvain? Lääkäri: Otetaan röntgenkuva ja tutkitaan asiaa. Särkyjakson aikana pitää välttää päivätorkkuja ja alkoholia. Intensiivinen liikunta pahentaa särkyä. Älkää käykö saunassa tai muissa kuumissa paikoissa. Valot voivat myös ärsyttää. Matkustatteko lentokoneella? Potilas: En. Lääkäri: Hyvä, sillä paineenvaihtelut pahentavat päänsärkyä. Älkää käyttäkö histamiinia tai nitroglyseriinia. Potilas: En käytä kyseisiä lääkkeitä. Mitä lääkettä voisin ottaa kohtauksien varalta? Lääkäri: Määrään teille sumatriptaania. Nauttikaa sitä suun kautta kaksi kertaa päivässä. Määrään myös lidokaiinia kumpaankin sieraimeen kolme kertaa päivässä ja litiumia kaksi tablettia kaksi kertaa päivässä ruokailun aikana. Tässä on resepti. Potilas: Selvä. Kiitos. Näkemiin. Lääkäri: Näkemiin. 12

6 JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY Lääkäri: Mikä tuo teidät vastaanotolle? Potilas: Päätä särkee niin, että en jaksa enää. Lääkäri: Mihin paikkaan teitä yleensä koskee ja millaista kipua teillä on? Potilas: Niskassa on epämukavuuden tunnetta. Sanoisin, että kipu paikallistuu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon, mutta päälakeenkin koskee joskus. Päänahka tuntuu kireältä, ja se on aika arka kosketukselle. Kipu on puristavaa, kiristävää ja päässä on sellainen paineen tunne. Kipu tuntuu repivältä ja viiltävältä. Tuntuu kuin vanne puristaisi päätä. Pelkään, että minulla on aivokasvain. Lääkäri: Särky on siis todella kova? Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? Onko se myös tasaista? Potilas: Yleensä kipu on molemminpuolista ja tasaista. Kipu pahenee iltaa kohti. Lääkäri: Esiintyykö päänsäryn aikana muita oireita esimerkiksi pahoinvointia, oksentelua, huimausta tai jotain muuta? Potilas: Huimausta on kyllä. Yleensä minua huimaa, kun nousen seisomaan ja kun kävelen. Joskus tuntuu siltä, että tasapaino katoaa hetkellisesti. Joskus voi olla käsien puutumista, erityisesti öisin. Kasvoissakin on puutumistuntemuksia. Minulla on myös korvien huminaa. Kun menen illalla nukkumaan, saan helposti unen päästä kiinni, mutta yöllä uni katkeilee ja olen valveilla koko aamuyön. Lääkäri: Pahentaako liikunta särkyä? Potilas: En ole huomannut. Minusta tuntuu, ettei pahenna. Lääkäri: Onko oksentelua? Entä valonarkuutta? Potilas: Ei kumpaakaan. 13

7 Lääkäri: Mitä teette työksenne? Potilas: Olen ATK suunnittelija ja joudun istumaan päivittäin tietokoneen ääressä. Lääkäri: Hankalat työasennot pahentavat särkyä. Teidän pitäisi välttää epämukavia työasentoja. On myös syytä harjoittaa taukovoimistelua. Niskan, hartian ja päänahan lihasten jännittyneisyys eli jumiutuminen aiheuttaa päänsärkyä. Teillä on niin sanottua jännityspäänsärkyä. Onko teillä koskaan ollut niskavammaa? Potilas: Ei ole ollut. Mitä lääkettä tulisi käyttää? Minusta tuntuu, että tavallinen päänsärkylääke ei enää auta. Lääkäri: Teidän pitää välttää särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä, koska siitä voi kehittyä särkylääkeriippuvuus. Tässä tilanteessa liikunta on tärkeää. Suosittelen rentoa kävelyä, venyttelyä tai selkäuintia. Tärkeintä on, että liikunta tuntuu miellyttävältä. Potilas: Olen kuullut, että alkoholi auttaa. Lääkäri: Alkoholi helpottaa. Lasillinen viiniä on joskus hyväksi. Fysikaalinen hoito eli kipeiden alueiden hieronta auttaa parhaiten. Niskan ja hartioiden hieronta rentouttaa lihaksia ja helpottaa päänsärkyä. Potilas: Saanko käydä saunassa? Olen huomannut, että saunominen auttaa päänsärkyyn. Lääkäri: Kyllä saatte, sillä lämpö on usein hyödyksi. Kylmyys ja veto taas ovat pahentavia tekijöitä. Yrittäkää välttää kylmää. Potilas: Entä onko vaivaan olemassa lääkettä? Lääkäri: Yrittäkää pärjätä ilman lääkkeitä. Lihasrelaksantit on tarkoitettu jännityspäänsärkyyn, mutta ne ovat pitkäaikaisempaa käyttöä varten. Kokeilkaa ensin hierontaa ja liikuntaa. Taukovoimistelu ja lihasten rentoutus työn aikana ovat tärkeitä. Jos antamani neuvot eivät auta, niin katsotaan sitten uudestaan, mitä voidaan tehdä. 14

8 MIGREENI Lääkäri: Minkälaista vaivaa teillä on? Potilas: Minulla on kova päänsärky. Lääkäri: Kuinka kauan päänsärky on jatkunut? Minkälaista päänsärkyä teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Potilas: Viime aikoina sitä on ollut aika usein. Nyt kipu on jatkunut jo kaksi päivää. Päänsärky on sykkivää ja toispuoleista, mutta joskus se leviää koko päähän. Päänsärky esiintyy ikään kuin kohtauksina. Lääkäri: Onko päänsärky tasaista? Kuinka kauan kohtaus yleensä kestää? Potilas: Säryn voimakkuus ja kesto vaihtelevat. Joskus kohtaus kestää muutaman tunnin, joskus muutaman päivän. Kohtausten väliset ajatkin vaihtelevat. Kohtaus voi alkaa myös yöllä, ja kohtauksia voi olla tiheästi tai harvoin. Lääkäri: Entä esimerkiksi liikunta tai rasitus, pahentavatko ne päänsärkyä? Oletteko päänsärkykohtauksen aikana herkkä hajuille, äänille ja valoille? Potilas: Olen huomannut, että kipu pahenee liikkuessa. Kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät. Minulla on myös pahoinvointia ja aika usein oksentelua. Lääkäri: Entä suolisto, toimiiko se normaalisti? Potilas: Ei aina, joskus vatsakin on sekaisin. Lääkäri: Selvä. Oletteko huomannut, onko teillä ennen kohtausta mitään ennakko-oireita, esimerkiksi makeanhimoa? 15

9 Potilas: Kyllä, joskus päivä tai pari päivää ennen kohtausta minulla on lisääntynyttä ruokahalua ja makeanhimoa. Toisaalta minua väsyttää ja tunnen itseni uneliaaksi. Haukottelen koko ajan. Lääkäri: Ja ennen itse kohtausta, onko teillä tuntohäiriöitä, visuaalisia oireita tai jotakin muuta? Potilas: Kyllä, valonvälähdyksiä ja sellaisia sahalaitakuvioita tai joskus näkökenttäpuutoksia. Aika usein on pistelyä sormissa ja suun ympärillä, joskus myös raajojen ja kasvojen toispuoleista puutumista. Lääkäri: Entä kun päänsärky menee ohi, onko teillä mitään poikkeavaa sen jälkeen? Potilas: On yleensä oksentelua ja monen päivän ajan ruokahaluttomuutta. Mielialakin vaihtelee. Lääkäri: Teillä on ihan selvästi migreeni. Sitä aiheuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi stressi tai epäsäännöllinen työ- ja unirytmi. Yrittäkää järjestää aikataulut siten, että teillä on riittävästi aikaa unta ja kunnollista lepoa varten. Välttäkää migreenikohtauksia laukaisevia ruoka-aineita, kuten punaviiniä, juustoa, suklaata, kalaa, papuja, appelsiineja ja tomaatteja. Saunominen ei ole myöskään hyväksi. Kun kohtaus tulee, menkää makaamaan johonkin hiljaiseen ja hämärään huoneeseen. Tässä tapauksessa lepo ja nukkuminen helpottavat. Potilas: Olen huomannut, että kylmä kääre otsalla auttaa. Lääkäri: Kyllä se auttaa. Myös akupunktio saattaa auttaa. Oletteko raskaana? Potilas: En ole. Lääkäri: Kysyin raskaudesta, koska raskaana oleville naisille ei saa määrätä tiettyä lääkettä. Minä määrään teille triptaaneja, jotka ovat erittäin tehokkaita migreenikohtauksiin. Nauttikaa kolme tablettia 16

10 päivässä ruokailun jälkeen kohtauksen aikana. Asetyylisalisyylihappo ei sovi teille, koska teillä on joskus suoliston toiminnan häiriöitä. Diatsepaami on hyvä rauhoittava lääke. Ottakaa sitä yksi tabletti aamuisin. Pahoinvointiin määrään metoklopramidia, kaksi tablettia ruokailun jälkeen, myös aamuisin. Pitäkää päiväkirjaa päänsärystänne, ja kun seuraavan kerran saatte migreenikohtauksen, niin varatkaa aika vastaanotolleni ja ottakaa päiväkirja mukaanne. Katsotaan sitten, mikä olisi teille parasta. Tässä on resepti. Potilas: Selvä. Kiitoksia paljon. Lääkäri: Voikaa hyvin! 17

11 SANASTOTEHTÄVÄT 1. Poimi dialogeista tuntemattomat lääketieteen termit ja käännä ne omalle äidinkielellesi. 2. Etsi sopivat adjektiivit seuraaville sanoille: päänsärky: kipu: 18

12 3. Valitse oheisiin substantiiveihin sopivia verbejä: päänsärky: mustuainen: silmät: kohtaus: liikunta: valot: kipu: tasapaino: uni: alkoholi: hieronta: haju: suolisto: ruokahalu: mieliala: lepo: Verbit: alkaa, auttaa, esiintyä, helpottaa, kadota, katkeilla, kestää, laajeta, lisääntyä, pahentaa, paikallistua, pienetä, rentouttaa, toimia, vaihdella, vaivata, vuotaa, ärsyttää. 19

13 4. Tee yhdyssanoja. Yhdistä viivalla sanan alku- ja loppuosa. Alkuosa silmä työ särky side tunto nenä kyynel tauko pää Loppuosa häiriö laki asento vuoto luomi jakso kalvo erite voimistelu 20

14 5. Täydennä lauseet annetuilla sanoilla ja käytä sanoja oikeissa muodoissa. a) Kipu on repivää, polttavaa ja joskus. On sellainen tunne kuin joku silmään. Kipu tuntuu kovimmalta. Kipu myös päälakeen, poskeen ja leukaan. Nenä ja se on tukossa. Yöllä uni ja olen valveilla koko aamuyön. Minulla on myös sidekalvon ja silmäluomet ovat turvoksissa. Kasvot usein. Onko kipu molemminpuolista vai? Esiintyykö päänsärky? On syytä harjoittaa. Intensiivinen liikunta myös särkyä. Valot myös. Sanoisin että kipu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon. Päänahka tuntuu ja se on aika kosketuksille. Hankalat pahentavat särkyä. Tasapaino hetkellisesti. Ikään kuin vanne 21

15 päätä. Kipu iltaa kohti. Yleensä minua huimaa, kun seisomaan ja kun kävelen. Joskus voi olla käsien, erityisesti öisin. Kasvoissakin on. On myös korvien. Särkyjakson aikana pitää päivätorkkuja ja tietenkin alkoholia. Sanat: arka heijastua hikoilla humina kadota katkeilla kireä kohtaus läpitunkeva nousta pahentaa paheta paikallistua porata puristaa puutuminen puutumistuntemus silmänseutu taukovoimistelu työasento vuotaa verestys välttää ärsyttää toispuoleinen 22

16 b) Suosittelen rentoa kävelyä, tai selkäuintia. Suosittelen teille fysikaalista hoitoa eli kipeiden hierontaa. Hieronta lihaksia ja helpottaa päänsärkyä. Lämpö on usein, kylmyys ja veto taas ovat tekijöitä. Päänsärky on ja toispuoleista, mutta joskus se koko päähän. Onko päänsärky? Säryn voimakkuus ja kesto. Kohtauksia voi olla tai harvoin. Oletteko kohtauksen aikana hajuille, äänille ja valoille? Onko ennen kohtauksia mitään esimerkiksi makeanhimoa tai jotain muuta? Minulla on ruokahalua ja makeanhimoa. Tunnen itseni ja haukottelen koko ajan. Onko teillä tai niin sanottuja oireita tai jotain muuta? On ja sellaisia sahalaitakuvioita tai joskus näkökenttäpuutoksia. On aika usein sormissa ja suun ympärillä. On 23

17 myös joskus ja kasvojen toispuoleista puutumista. Kohtauksen jälkeen minulla on yleensä oksentelua ja monen päivän ajan. Välttäkää migreenikohtauksia laukaisevia, kuten punaviiniä, juustoa, suklaata, kalaa, papuja, appelsiineja ja tomaatteja. Kun tulee, menkää makaamaan johonkin hiljaiseen ja hämärään huoneeseen. Tässä tapauksessa ja nukkuminen helpottavat. Nauttikaa kolme tablettia päivässä jälkeen kohtauksen aikana. Teillä on joskus suoliston häiriöitä. Sanat: alue ennakko-oireet herkkä hyöty kohtaus lepo levitä lisääntynyt pahentava pistely raaja rentouttaa ruoka-aine ruokahaluttomuus ruokailu sykkivä tasainen tiheästi toiminta tuntohäiriö unelias vaihdella valovälähdys venyttely visuaalinen 24

18 6. Poimi dialogeista lääketieteen termit ja kirjoita ne laatikoihin annettujen otsikoiden mukaan. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 25

19 b) Potilaalla on jännityspäänsärky. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 26

20 c) Potilaalla on migreeni. OIREET AIHEUTTAVAT TEKIJÄT JA SYYT HOITO 27

21 7. Lääkäri kysyy ja potilas vastaa. Valitse sopiva vastaus. Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Minkälaista kipua sinulla on? On kyynelvuotoa ja silmät vuotavat. Kipu alkaa äkkiä ja se yltyy nopeasti 5 10 minuutissa erittäin kovaksi. 8. Potilas kysyy ja lääkäri vastaa. Valitse sopiva vastaus. Mikä voisi olla syynä päänsärkyyn? Stressi, tulehdus tai kasvaimet aiheuttavat päänsärkyä. Särkyjakson aikana pitää välttää päivätorkkuja. Sinulla on niin sanottu sarjoittainen päänsärky. 28

22 9. Potilaalla on jännityspäänsärky. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Minulla on kova päänsärky. Pahentaako liikunta särkyä? Mitä lääkettä minun tulisi käyttää? Tavallinen päänsärky lääke ei enää auta. Hei. Minkälaista vaivaa sinulla on? Yleensä kipu on molemminpuolista ja tasaista. Sinun pitää välttää särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä. En ole huomannut. Vaikea sanoa. Millaista kipua sinulla on? Kipu paikallistuu useimmiten ohimoihin ja takaraivoon. Kipu on puristavaa ja kiristävää. Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? 29

23 10. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Kipu on repivää, polttavaa ja joskus läpitunkevaa. Tuntuu, kuin joku poraisi silmään. Onko teillä muita oireita? Pieneneekö mustuainen? Kyllä. Kipu tuntuu kovimmalta silmänseudulla. Minkälaista vaivaa teillä on? Minua vaivaa päänsärky. Hei. Minkälaista kipua teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Heijastuuko kipu myös päälakeen tai leukaan? En ymmärrä, mistä vaiva johtuu. Kyllä. Minulla on myös kyynelvuotoa, silmät vuotavat. Nenäkin vuotaa ja kasvot hikoilevat. Teillä on niin sanottua sarjoittaista päänsärkyä. 30

24 11. Potilaalla on migreeni. Pane lääkärin ja potilaan repliikit oikeaan järjestykseen. Numeroi repliikit. Lääkäri aloittaa. Kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät kyllä. Hei. Kuinka kauan teillä on ollut päänsärkyä? Millaista se on? Kyllä. Kohtaus voi kestää muutaman tunnin. Onko teillä ennen kohtauksia minkäänlaisia ennakko-oireita? Ei aina, vatsakin on joskus sekaisin. Esiintyykö kipu kohtauksina? Viime aikoina sitä on ollut usein. Kipu on jatkunut nyt pari päivää. Päänsärky on sykkivää ja toispuoleista. Toimiiko suolisto normaalisti? Ennen kohtausta minulla on lisääntynyttä ruokahalua ja makeanhimoa. Oletteko kohtauksen aikana herkkä hajuille, äänille ja valoille? 31

25 12. Potilaalla on pää kipeä. Lääkäri kysyy ja potilas vastaa. Kirjoita mahdolliset potilaan vastaukset. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Minkälaista kipua sinulla on? Voisitko kertoa tarkemmin? b) Potilaalla on jännityspäänsärky. Onko teillä muita oireita päänsäryn aikana?

26 c) Potilaalla on migreeni. Millaista päänsärkyä sinulla on? Voisitko kuvailla sitä? Potilaalla on pää kipeä. Potilas kysyy ja lääkäri vastaa. Kirjoita mahdolliset lääkärin vastaukset. a) Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Miten päänsärkyä hoidetaan? Mitä pitäisi välttää? Mikä auttaa päänsärkyyn?

27 b) Potilaalla on jännityspäänsärky. Mikä pahentaa päänsärkyä? Mikä helpottaisi kipua? c) Potilaalla on migreeni. Mitä ruoka-aineita kannattaa välttää? Onko saunominen hyväksi?

28 KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 1. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Minkälaista kipua sinulla on? Voisitko kertoa tarkemmin? Tuntuuko kipu kovimmalta silmänseudulla? Heijastuuko kipu esimerkiksi päälakeen? Pieneneekö mustuainen? Esiintyykö päänsärky kohtauksina? Hikoilevatko kasvot? Onko kipu toispuoleista vai molemminpuolista? Kuinka monta kohtausta saat yleensä päivässä? Onko nenä tukossa? Vuotavatko silmät? Ovatko silmäluomet turvoksissa? Koska ensimmäiset kohtaukset alkoivat? Tuleeko kivuista sarja? Alkaako kipu yhtäkkiä? Kuinka kauan kohtaus kestää? 35

29 KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 2. Potilaalla on sarjoittainen päänsärky. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kipu alkoi puoli vuotta sitten. Mikä voisi olla syynä kipuun? Miten lääkettä pitää nauttia? Otanko sitä ruokailun jälkeen vai ruoan kanssa? Onko lääkkeellä sivuvaikutuksia? Onko minulla kasvain? Johtuuko kipu stressistä? Voinko saada lääkettä päänsärkyyn? Mitä lääkettä? Voiko liikunta pahentaa särkyä? Vaikuttaako alkoholi kipuun? Tuleeko päänsärky aina kohtauksina? Saanko käydä saunassa? Liittyykö kasvojen hikoilu jotenkin päänsärkyyn? Entä kyynelvuoto? 36

30 KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 3. Potilaalla on jännityspäänsärky. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Mihin paikkaan koskee? Millaista kipua teillä on? Pahentaako liikunta särkyä? Onko valonarkuutta? Onko teillä koskaan ollut niskavammaa? Mitä te teette työksenne? Tuntuuko päänahka kireältä? Mihin kipu paikallistuu? Saatko helposti unen päästä kiinni? Katkeileeko uni yöllä? Onko kipu molemminpuolista vai toispuoleista? Onko se tasaista? Onko käsien puutumista? Entä korvien huminaa? Onko päänsäryn aikana muita oireita? Onko pahoinvointia, oksentelua, huimausta tai jotain muuta? 37

31 KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 4. Potilaalla on jännityspäänsärky. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kipu on puristavaa, kiristävää ja ikään kuin vanne puristaisi päätä. Onko minulla aivokasvain? Minusta tavallinen päänsärkylääke ei enää auta. Mitä lääkettä minun tulisi käyttää? En nuku hyvin öisin. Johtuuko se päänsärystä? Voinko käydä saunassa? Olen huomannut, että se auttaa päänsärkyyn. Voinko käyttää alkoholia? Joskus tuntuu siltä, että tasapaino katoaa hetkellisesti. Liittyykö se päänsärkyyn? Olen kuullut taukovoimistelusta. Mitä se on? Kannattaako sitä harjoittaa? Joudun istumaan päivittäin tietokoneen ääressä. Voiko hankala työasento pahentaa särkyä? 38

32 KESKUSTELUTEHTÄVÄT LÄÄKÄRI KYSYY 5. Potilaalla on migreeni. Parisi esittää lääkärin kysymykset ja sinä vastaat potilaana. Vaihtakaa sitten rooleja. Minkälaista vaivaa teillä on? Mihin paikkaan koskee? Onko teillä päänsärkyä? Onko tuntohäiriöitä tai visuaalisia oireita? Onko pistelyä sormissa tai suun ympärillä? Onko päänsärky tasaista? Kuinka kauan kohtaus yleensä kestää? Oletteko herkkä hajuille, äänille ja valoille? Onko pahoinvointia tai oksentelua? Minkälaista päänsärkyä teillä on? Voisitteko kuvailla sitä? Kuinka kauan sitä on jatkunut? Pahentavatko liikunta ja rasitus päänsärkyä? Toimiiko suolisto hyvin? Voiko kohtaus alkaa yöllä? Onko kohtauksia tiheästi vai harvoin? Onko ennen kohtauksia minkäänlaisia ennakko-oireita? 39

33 KESKUSTELUTEHTÄVÄT POTILAS KYSYY 6. Potilaalla on migreeni. Parisi esittää potilaan kysymykset ja sinä vastaat lääkärinä. Vaihtakaa sitten rooleja. Kovat äänet ja voimakkaat hajut ärsyttävät minua. Liittyykö se päänsärkyyn? Minulla on joskus suoliston toiminnan häiriöitä. Minkälaiset lääkkeet sopisivat minulle? Kirjoitanko päiväkirjaan kaiken, mikä liittyy päänsärkyyn? Vatsani on usein sekaisin. Johtuuko sekin päänsärystä? Auttaako kylmä kääre otsalla? Entä akupunktio? Mielialakin vaihtelee. Aiheuttaako stressi migreenikohtauksia? Helpottavatko lepo ja nukkuminen? Saanko käydä saunassa? Pidän saunomisesta. Kannattaako välttää joitain tiettyjä ruoka-aineita? Entä alkoholi, saanko juoda joskus lasillisen punaviiniä? 40

34 TULKKAUSTEHTÄVÄT 1. Kuvaile tautia/sairautta omin sanoin ensin omalla äidinkielelläsi ja sitten suomeksi. 2. Keksi omat dialogit suomeksi ja tulkkaa dialogit omalla äidinkielelläsi. 3. Näyttele parisi kanssa tilanteet lääkärin vastaanotolla. Tulkkina on joku muu. Vaihtakaa rooleja. 4. Tulkkaa toisten dialogit. 41

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings

Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings Terveyteen Ja Turvallisuuteen oculus.com/warnings * Nämä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät varoitukset päivitetään ajoittain olemaan oikeat ja täydelliset. Uusin versio on osoitteessa oculus.com/warnings.

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Koirien epilepsiakysely

Koirien epilepsiakysely 1 Koirien epilepsiakysely 1. Omistajan tiedot Omistajan nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 2. Koiran tiedot Kutsumanimi: Virallinen nimi: Rekisterinumero ja rotu: Kasvattajan nimi: Syntymäaika Koiran nykyinen

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

EFFLEURAGE - sivelyhieronta

EFFLEURAGE - sivelyhieronta EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TIETOA HARJOITTELUSTA

TIETOA HARJOITTELUSTA TIETOA HARJOITTELUSTA Tämä harjoitusohjelma sopii henkilöille, joilla ei ole taustaa juoksuharjoittelusta. Henkilöt haluavat valmistautua turvallisesti Operaatio 21.1 juoksuun periaatteella juosten läpi.

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä.

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. Hoito Kohdalleen! Ergonomisesti muotoillut KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. www.invapuoti.fi Kuuma/kylmähoito - kestävä ja lääkkeetön

Lisätiedot

Kuka tietää lääkityksesi?

Kuka tietää lääkityksesi? Kuka tietää lääkityksesi? Tunne lääkkeesi valtakunnallinen Lääkehoidon päivä 16.3.2017 Diasarjassa kuvataan Mikä on lääkityslista Miksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä Miten ajantasaista lääkitystietoa

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

KOULUN SISÄILMAONGELMAT LASTEN JA NUORTEN ARJESSA AJATUKSIA KOHTAAMISESTA

KOULUN SISÄILMAONGELMAT LASTEN JA NUORTEN ARJESSA AJATUKSIA KOHTAAMISESTA KOULUN SISÄILMAONGELMAT LASTEN JA NUORTEN ARJESSA AJATUKSIA KOHTAAMISESTA JENNI HELENIUS SISÄILMATYÖRYHMÄN PJ., JOHTOKUNNAN JÄSEN, SUOMEN VANHEMPAINLIITTO NUORISOTYÖN PÄÄLLIKKÖ MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

1. IHMISSUHTEET. 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä ihmissuhteita? (esim. perhe, kaverit, seurustelukumppani).

1. IHMISSUHTEET. 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä ihmissuhteita? (esim. perhe, kaverit, seurustelukumppani). LIITE 1 1. IHMISSUHTEET 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä ihmissuhteita? (esim. perhe, kaverit, seurustelukumppani). 2. Ketkä ihmiset ovat sinulle läheisimpiä? miksi? 3. Miten hoidat ihmissuhteitasi? Kuinka

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU Vastaajan nimi: Haastattelijan tunnus: T2003 1 Eräät sairaudet aiheuttavat tyypillisiä oireita. Lääkärintutkimuksen valmistelemiseksi

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Sisällys. Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet Tervetuloa! Kuka sä oot? Hyvää ruokaa 42. Itsearviointi Kappaleet

Sisällys. Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet Tervetuloa! Kuka sä oot? Hyvää ruokaa 42. Itsearviointi Kappaleet Sisällys Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet 10 1 Tervetuloa! 12 Nyt opiskellaan tutustuminen tervehdykset aakkoset henkilötiedot numerot 0 10 2 Kuka sä oot? 26 Nyt opiskellaan äidinkieli ja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot