EMPULLA ON MIGREENI. - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMPULLA ON MIGREENI. - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille"

Transkriptio

1 EMPULLA ON MIGREENI - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille Tiina Lehtimaa Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tiina Lehtimaa, Empulla on migreeni lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille, Helsinki, kevät 2007, 40 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto terveydenhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa lastenkirja, joka käsittelee migreeniä. Lastenkirja on suunnattu 4 5-vuotiaille lapsille. Produktion Empulla on migreeni -kirjan tarkoitus oli kehittää apuväline lasten ja heidän vanhempien sekä hoitoalan ammattilaisten avuksi saada tietoa lapsen migreenistä. Kirja voisi myös toimia työvälineenä lasten päänsärkyjen oireiden tunnistamisessa. Produktion idea tuli Suomen migreeniyhdistyksen valtakunnalliselta Lasten päänsärkyprojektilta. Projektilla yritetään estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja lisätä ammattilaisten, lasten ja heidän omaistensa tietoa lasten päänsäryistä, muun muassa tuottamalla materiaalia. Produktion pohjatietoa varten on opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa selvitetty lasten päänsäryn esiintyvyyttä ja syitä sekä migreenin yleisoireita, diagnosointia ja hoitoa. Leikki-ikäisten lasten kasvu ja kehitys sekä lastenhoitotyön kirjallisuustieto huomioitiin kirjan kohderyhmää ajatellen. Opinnäytetyön kirjallinen osa antoi raamit lastenkirjalle. Produktion sisältö koostuu Empun tarinasta, jonka yhteydessä käsitellään migreeniä, migreenikohtauksen laukaisijoita, syitä, kipua ja hoitomuotoja. Alustavissa koekäytöissä kirja tuntui olevan kehitystasoltaan sopiva 4 5- vuotiaille. Lapset ymmärsivät aikuisen lukiessa kirjan kysymykset ja pystyivät niiden ja kirjan kuvien avulla kertomaan omista tuntemuksistaan ja kivuistaan. Asiasanat: lapset, päänsärky, migreeni, produktio

3 ABSTRACT Tiina Lehtimaa, Emppu has migraine : a children s book on migraine for children aged 4 5, their parents and healthcare professionals, Helsinki, spring 2007, 40 p. Diaconia University of Applied Sciences, DIAK South, Helsinki Unit, Degree programme in Nursing, option in Public Health Care. The purpose of this thesis was to produce a book about migraine for children. The book is directed to children of 4 5 years. The objective of the project Emppu has migraine was to develop a tool for children and their parents, as well as for nursing professionals, dealing with childhood migraine. The book could also help recognize migraine in a child. The idea of this production came from the national Headache of children project of the Finland s Migraine Society. The project aims to increase knowledge on children s migraine and prevent it from worsening. The project focuses on producing material regarding children s headache. For background information of the production, the literature section of the thesis gives information on the prevalence, causes and general symptoms of migraine, and on its diagnostics and treatment. The growth and development of preschool aged children was taken into account when considering the target group. The literary part of the thesis gave the framework for the children s book. The contents of the production consist of the story of Emppu, an ordinary 4 ½ year-old girl. Migraine, its triggers, causes, pains and treatments are discussed in the story. The preliminary test readings showed that the book seemed to be suitable for children at the developmental stage of 4 5 years. The children understood the questions of the book and, with the help of the illustrations of the book, could describe their own sensations and pains. Key words: Children, headache, migraine, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Fyysinen ja motorinen kehitys Sosiaalinen ja henkinen kehitys LASTEN PÄÄNSÄRKY Lasten päänsäryn esiintyvyys Lasten päänsäryn syyt MIGREENI Migreenin yleisoireet Migreenin ennakoivat oireet Migreenin esi- eli auraoireet Migreenisärky Migreenin kesto Migreenin erityispiirteet lapsella Migreenin diagnosointi lapsella Perustutkimukset Jatkotutkimukset LASTEN MIGREENIN HOITO Lasten migreenin lääkkeetön hoito Lasten migreenin lääkehoito Lasten migreenin profylaktinen lääkehoito LASTEN HOITOTYÖ Perhehoitotyö Lastenhoitotyön periaatteet Lasten terveyden edistäminen Lapsen kipu Lapsen pelot...30

5 1 7 PRODUKTIO Produktion tavoitteet Kohderyhmä Produktion toteutus Teorian ja Empun tarinan yhdistäminen Arvioinnin suunnittelu POHDINTA Prosessi ja oma ammatillinen kasvu Sovellettavuus työelämään Luotettavuus ja eettisyys Arviointi...37 LÄHTEET... 38

6 1 JOHDANTO Migreeni on Suomen yleisin neurologinen sairaus. Sitä esiintyy kaikenikäisillä lapsilla, jo muutaman kuukauden ikäisestä alkaen huipun ollessa kouluikäisillä. Lapsella migreenin puhkeaminen sijoittuu yleensä esikoulun ja koulun alkamiseen. Migreenin diagnoosi on poissulkudiagnoosi, ja sen varmistamiseen tarvitaan riittävän pitkä seuranta-aika sekä riittävä määrä kohtauksia. Tämän vuoksi migreeniä yli- että alidiagnosoidaan helposti. Pienillä lapsilla diagnosointi on vaikeampaa kuin aikuisilla. Diagnosoinnissa tulee huomioida monia tekijöitä, muun muassa lapsen kasvua verraten normaalikehitystasoon. Perustutkimuksiin kuuluvatkin arviot lapsen kokonaiskehityksestä ja kasvusta. Lapsen kivun arviointi on sitä vaikeampaa mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Lapsi voi osoittaa kivun monin eri tavoin. Yksi kivun arvioimismenetelmistä ovat kipumittarit. Leikki-iästä lähtien voidaan käyttää erilaisia asteikkotauluja, joiden avulla lapsen on helpompi ilmaista kivun laatua ja voimakkuutta. Lasten migreeniin kuuluu erilaisia vaiheita. Osa vaiheista, muun muassa auraoireet, voivat olla todella hämmentäviä ja pelottavia lapselle. Itse kipukin pelottaa lapsia helposti. Perheen tai vanhemman läsnäolo tuottaa lapselle turvallisemman olon. Onkin tärkeää ottaa huomioon näitä asioita lastenhoitotyössä. Kirjan avulla lapsi ja vanhempi voisivat luoda yhteisen kielen, jota he voivat käyttää ymmärtääkseen toisiaan paremmin. Suomen Migreeniyhdistyksellä on käynnissä valtakunnallinen 3-vuotinen hanke, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin sekä tiedon jakamiseen. Lasten päänsärky-projektilta sain aiheen opinnäytetyöhöni. Kiinnostuin heti aiheesta ja ideasta tehdä jotain konkreettista. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa 4 5-vuotiaille lapsille suunnattu lastenkirja, joka käsittelee migreeniä. Empulla on migreeni -kirja on lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattu apuväline, jonka avulla lapsen migreenistä ja päänsärystä voidaan puhua ja käsitellä. Tarkoituksena olisi, että myös hoitoalan

7 7 ammattilaiset voisivat käyttää kirjaa työvälineenä kyseessä olevan lapsen migreenin oireiden tunnistamisessa. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käsittelen lasten päänsärkyjä, eritoten migreeniä, leikki-ikäisen lapsen kasvua ja kehitystä, lapsen hoitotyötä ja terveyden edistämistä sekä produktion vaiheita. 2 LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Leikki-iällä tarkoitetaan ikävuosia yhdestä kuuteen. Leikki-ikä voidaan jakaa taaperoihin ja palleroihin tai varhaiseen ja myöhäiseen leikki-ikään. Leikki-iässä lapsi oppii monenlaisia käytännöllisiä taitoja. (Koistinen, Ruuskanen & Surakka 2004, 66.) Tässä työssä keskityn lähinnä neljä-viisivuotiaisiin lapsiin ja heidän kehitystasoonsa. 2.1 Fyysinen ja motorinen kehitys Lapsen siirtyessä toiselle ikävuodelle kasvuvauhti hidastuu ja kasvukäyrän suunta muuttuu sen mukaisesti. Pituuden lisäys on toisella ikävuodella keskimäärin 12 cm ja sen jälkeen 5 7 cm vuodessa. Painon nousu on toisesta ikävuodesta alkaen vain 2 3 kg vuodessa. (Koistinen, Ruuskanen & Surakka 2004, 66.) Toinen huomattava muutos tapahtuu kehon mittasuhteissa. Raajat kasvavat suhteellisesti nopeammin kuin vartalo. Imeväisiässä jalkojen pituus on 30 % lapsen koko pituudesta, mutta 6-vuotiaalla se on jo 45 %. Toisella ikävuodella, jolloin lapsi omaksuu pystyasennon, vatsa on pyöreä ja esiintyöntyvä, koska vatsalihakset eivät ole riittävän kehittyneet hallitsemaan vatsaontelon elimiä. Neljän, viiden vuoden iässä vatsa on jo litteä: pikkulapselle ominainen rasvakudoksen runsaudesta johtuva pyöreys on kadonnut ja lapsi on muuttunut ulkonaiselta olemukseltaan sopusuhtaiseksi isoksi lapseksi. Päänkasvu hidastuu ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Toisen vuoden aikana sen ympärysmitta kas-

8 8 vaa noin 3cm ja sen jälkeen vain noin 1cm vuodessa. Kuuden vuoden ikään mennessä pään koko on noin 90 % lopullisesta koostaan. (Kantero, Seppänen, Vähäkainu & Österlund 1993, 67.) Yksivuotias liikkuu kontaten tai tukea vasten kävellen. Jotkut alle vuoden ikäiset kävelevät tuetta, mutta tämä taito saavutetaan keskimäärin vasta noin kuukauden iässä. Toisen ikävuoden jälkipuoliskolla lapsi oppii juoksemaan, hyppäämään, kiipeämään tuolille ja kulkemaan portaita ylös pystyasennossa. portaita alaspäin kulkeminen pystyasennossa onnistuu kolmannella ikävuodella, ja vasta kolme-neljävuotiaan voidaan odottaa kävelevän portaissa ilman tukea. Nelivuotias osaa kävellä takaperin ja hypätä yhdellä jalalla. Viisivuotias hallitsee juoksemisen taidon jo niin hyvin, että pystyy leikkimään juoksuleikkejä. Hän hyppää narua ja osaa hypätä portailta muutaman askeleen yli. Noin viisikuusivuotiaana useimmat voivat oppia luistelemaan ja ajamaan pyörällä. (Kantero ym. 199, ) Pienten lihasten hallinta ja sen mukana käden taidot kehittyvät nopeasti leikkiiässä. kolmen vuoden ikään mennessä lapsi on oppinut rakentamaan palikoista 9 10 palikan tornin ja alkaa rakennella taloja ja siltoja. Tämänikäisinä useimmat lapset osaavat kaataa vettä kannusta, pujottaa suuria helmiä, koota yksinkertaisia palapelejä. He osaavat avata napit, avata ja sulkea vetoketjun, laittaa kengät jalkaan ja pestä kätensä. Viisivuotias osaa jo riisuuntua ja pukeutua itse sekä opettelee sitomaan kengännauhansa. (Kantero ym. 1993, ) Käden motoriikan kehittymistä ilmentää hyvin piirtämistaito. Kolmivuotias jäljentää ristin ja ympyrän ja nelivuotias neliön ja piirtää ihmisen, jolla on useampia kuin yksi osa. Viisivuotias jäljentää kolmion ja piirtää ihmisen, jolla on kaikki ruumiinjäsenet. Erilaiset motoristen taitojen oppiminen riippuu kuitenkin saaduista virikkeistä. (Kantero ym. 1993, )

9 9 2.2 Sosiaalinen ja henkinen kehitys Ensimmäisten sanojen jälkeen alkaa sanavarasto laajentua nopeasti. Samalla puhe alkaa selkiintyä ja puheessa alkaa olla 3-vuotiaalla jo 3 4 sanan lauseita. Kun kolmevuotias kyselee mikä tämä on?, niin viisivuotias on kiinnostunut miksi jotakin tapahtuu?.(koistinen ym. 2004, 66 68) Mikäli näihin kysymyksiin aikuinen jaksaa kärsivällisesti vastailla ja lisäksi käyttää aikaa keskusteluun, ja lukemiseen, lapsi alkaa keskimäärin nelivuotiaana hallita kielen siinä määrin, että tulee toimeen toisten ihmisten kanssa. Kielellistä kehitystä tukemalla saadaan myös säilymään lapsen luontainen aktiivinen tiedon etsintä, joka on hänen älyllisen kehityksensä edellytys. Keskustelutaidon harjoittelu voidaan aloittaa jo leikki-iässä. Kaikki tilanteet, joissa olla yhdessä lapsen kanssa, ovat tähän otollisia. Leikki-ikäisen kielellinen ilmaisu on konkreettista. Omia tunteita lapsi pystyy puheessaan ilmaisemaan varsin puutteellisesti. Aikuisen on saatava selville toisaalta lapsen käyttäytymistä tulkitsemalla, kätkeytyykö lapsen yksinkertaisiin konkreettisiin kysymyksiin esimerkiksi pelon tai yksinäisyyden ilmaus ja siten vetoomus, johon aikuinen ei saa jättää vastaamatta. (Kantero ym. 1993, ) 3 5-vuotias ymmärtää jo jonkin verran numeroita ja niiden merkitystä ja tuntee kellon pääviisarit hyvin. Neljävuotias on itsenäinen ja riippumaton muista, minä itse. Hän on usein aggressiivinen niin fyysisesti kuin verbaalisestikin ja opettelee tahtomista. Tavallisimmin uhmaikä ajoittuu 3 5 vuoden ikään ja se on kehitykseen kuuluva niin sanottu ensimmäinen itsenäistymisen vaihe. Neljävuotiaan mielikuvitus on hyvin vilkas, mikä näkyy leikeissä ja peloissa. Leikin avulla lapsi purkaa pahaa oloaan. Nelivuotias toimittelee mielellään pikkuasioita, ja onnistuessaan vahvistaa itsetuntoaan. Viisivuotias ei ole niin avoin puheissaan kuin vuotta aiemmin. Hänellä on voimakas tarve tehdä asiat oikein ja lapsi kyseleekin vanhempiensa mielipiteitä asioista. (Kantero ym. 1993, ) Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan niiden toimintojen kehitystä, jotka palvelevat tiedon hankintaa sekä ympäröivän maailman ymmärtämistä ja käsittelyä. Näitä toimintoja ovat havaitseminen, kieli, käsitteenmuodostus ja ajattelu. Älyk-

10 10 kyydellä ymmärretään tavallisesti kognitiivisia taitoja ja kykyä käyttää niitä oppimiseen, uusien tilanteisiin mukautumiseen ja ongelmien ratkaisuun. Myös emotionaaliset ja persoonallisuuden piirteet vaikuttavat kognitiivisiin toimintoihin. Havainnot, kieli ja käsitteenmuodostus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Käsitteet ovat aluksi konkreettisia, todellisiin esineisiin kytkeytyviä. Vähitellen lapsi oppii, että esineet ovat pysyviä ja ovat olemassa silloinkin kun niitä ei näe. Konkreettisista käsitteistä tulee varsinaisia käsitteitä, kun lapsi oppii käsittelemään ajattelussaan ja puheessaan niiden ominaisuuksia, siis vertailemaan, yhdistelemään ja kuvailemaan. Tämä tapahtuu esikouluiässä. (Kantero ym. 199, ) Kolme- neljävuotiaana lapsi muodostaa käsityksiä asioista, joita ei ole nähnyt; tämän seurauksena hän tuottaa mielikuvituksellisia kertomuksia ja erilaisia valheita. Lähellä kouluikää lapsi palaa konkreettiseen ajatteluun. Hän käyttää edelleen mielikuvitusta, mutta kytkee sen kiinteästi havaittavaan maailmaan. Suhtautuminen lapseen, hänen käsittelynsä, hänelle annettavat virikkeet ja asetettavat vaatimukset määräytyvät hänen psyykkisen kehitystasonsa ja yksilöllisten erityispiirteiden mukaan. Myös lapsen terveydentilan arvioimiseksi on välttämätöntä arvioida hänen psyykkistä kehitystä. Tällä kehityksen alueella ilmenevät häiriöt voivat vaikeuttaa muidenkin osa-alueiden kehitystä ja päinvastoin. (Kantero ym. 1993, ) Osa leikki-ikäisten lasten päänsärystä on migreeniä. He eivät kuitenkaan osaa kuvailla oireitaan, joten diagnosointi jää usein myöhempään ikään. Esimerkiksi säryn toispuoleisuus ei aina tule ilmi selvästi. Aikuisen ollessa kyseessä puhutaan usein migreenipsyykkeestä. Lapsille suoritetuissa testauksissa on todettu, ettei migreenilasten älykkyys poikkea normaalista, mutta luonteeltaan he ovat usein sulkeutuneempia, harkitsevampia ja enemmän varuillaan kuin muut lapset. Myös pelokkuus, hermostuneisuus ja jännittyneisyys kuuluvat luonnekuvaan. (Kantero ym. 1993, )

11 11 3 LASTEN PÄÄNSÄRKY 3.1 Lasten päänsäryn esiintyvyys Päänsärky on lasten tavallisin neurologinen oire. Raportoidut esiintymisluvut vaihtelevat sen mukaan, millaisia kriteereitä on käytetty, minkä ikäisiä lapset ovat ja mistä väestöstä tutkimukset on tehty. Mitä nuorempi lapsi on, sitä useammin päänsärky tulkitaan joksikin muuksi oireeksi. Kolmevuotiailla päänsärky on harvinaista. Koulunsa aloittavista suomalaislapsista 5 10 %:lla on toistuvaa, vähintään kerran kuukaudessa esiintyvää häiritsevää päänsärkyä ja 3 6 %:lla migreeniä. Kouluiässä päänsäryn esiintyvyys lisääntyy, ja huippunsa se saavuttaa 13-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa jopa neljä viidestä kärsii toistuvasta päänsärystä. Pitkäaikaisen seurannan mukaan päänsärkytaipumus tulee esiin vuoden ikään mennessä. Tyttöjen päänsäryn esiintyvyys ylittää poikien päänsärky esiintyvyyden vuoden iässä. Tämän jälkeen tytöillä ja naisilla on enemmän erilaista päänsärkyä kuin pojilla tai miehillä. Samallakin lapsella voi olla monenlaista päänsärkyä, ja eri särkytyypit korostuvat eri ikävaiheissa. Lasten päänsäryn esiintyvyysluvut ovat suurentuneet vuosien kuluessa. (Korpela 2004.) Lasten migreeni on yleistä. Sen esiintyvyys on alle kouluikäisillä 1 7 % ja murrosikäisillä keskimäärin 10 %, suurimmillaan jopa 25 %. (Käypä hoito 2002) Lasten päänsärkyä on tutkittu paljon maailmanlaajuisesti. Tutkimukset kuitenkin suuntautuvat suurimmaksi osaksi kouluikäisiin lapsiin. Mortimerin, Kayn ja Jaron (1992) tutkimus selvitti 3 11-vuotiaiden lasten päänsärkyjen ja migreenin esiintyvyyttä kolmea eri kriteeriä käyttäen: Vahlquist, Ad Hoc ja IHS. Tutkimustuloksista selvisi, että kriteereistä riippuen esiintyvyydessä ilmeni vaihtelevuuksia eritoten mitä vanhemmaksi lapsi tuli. Aurallisessa migreenissä eri kriteereiden väliset vaihtelevuudet olivat pienempiä. (Mortimer, Kay & Jaron 1992; 34: ) Tästä voi päätellä, että kriteereiden valinta on erityisen tärkeää lasten migreeni diagnosoinnissa.

12 12 Abu-Arefehin ja Russelin (1994) tutkimus selvitti kuinka yleistä kouluikäisten, 5-15 vuotiaiden, lasten päänsärky ja migreeni ovat satunnaisesti valitulle lapselle lähetettiin Skotlannissa kyselylomake, jossa kysyttiin päänsärkyjen ja voimakkaiden päänsärkyjen esiintyvyyttä. Ne lapset, joilla oli ollut vähintään kaksi normaalin toiminnan keskeyttävää päänsärkyä vuodessa, kutsuttiin vanhempiensa kanssa haastatteluun, jonka pohjalta tehtiin migreenidiagnoosi IHSkriteerien mukaisesti. 81 % vastasi kyselyyn. Migreenin esiintyvyys kasvoi iän myötä ollen 6 7-vuotiailla pojilla 4 % ja tytöillä 5 %, 9 10-vuotiailla pojilla sekä tytöillä 7,5 % ja vuotiailla pojilla 8 % ja tytöillä 22 %. (Abu-Arefeh & Russell 1994; 309: 765 9) Sillanpään, Piekkalan ja Keron (1991) tutkimuksessa suomalaista yhden vuoden ikäkohorttia seurattiin neuvolakäynnein ja kirjekyselyin. Koko ikäkohortin alkuperäinen koko oli 5356 lasta ja näistä 4405 (82,2 %) saavutettiin 5- vuotiaana kirjekyselyllä. Tällöin vanhemmat raportoivat, että 19,5 %:lla oli ollut elämänsä aikana päänsärkyä, 0,7 %:lla hyvin usein tai melko usein. (Sillanpää, Piekkala & Kero, 1991;11: ) 3.2 Lasten päänsäryn syyt Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä. Luokittelu primaarisiin ja sekundaarisiin syihin helpottaa hahmottamaan päänsäryn etiologisia selvityksiä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaarit, ei elimelliset päänsäryt. Kohtausmainen, toispuoleinen päänsärky on tyypillistä migreenille, jota voi esiintyä jo alle kouluikäisillä. Koululaisilla esiintyy myös lihasjännityspäänsärkyä. Näitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät, jotka kuuluvat sekundaarisiin päänsärkyihin. Muita primaareita päänsärkyjä ovat muun muassa psykososiaaliset tekijät; perhetilanne, koulukiusaaminen, oppimisvaikeudet, elämäntapoihin liittyvät, liian vähäinen yöuni, väärät ruokailutottumukset. (Kolho & Ukkonen 2002, 486; Hämäläinen, Koivikko, Metsähonkala, Rantala, Riikonen, Pietikäinen & Autti-Rämä 2003.)

13 13 Elimellinen päänsärky saattaa olla seurausta esimerkiksi pään alueen infektiosta. Tavallisissa respiratosissa virusinfektoissa tai streptokokkinielurisatulehduksissa on usein kovaltakin tuntuvaa päänsärkyä. Poskiontelotulehdukseen liittyvä päänsärky alkaa vähitellen, ja sitä edeltää yleensä nuha. Korvatulehdus voidaan kokea päänsärkynä. Allerginen nuha tai yleissairaus (muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt), metabolinen häiriö, lääkkeet tai nautintoaineet voivat myös olla elimellisen päänsäryn aiheuttajia. Myös ongelma tukielimissä, purentavika tai niskaan kohdistunut vamma voi aiheuttaa päänsärkyä. Epilepsiaan voi liittyä päänsärkyä. Äkillinen kova päänsärky, johon liittyy yleistilan huonontuminen, voi olla aivokalvontulehdus tai aivotulehduksen oire. Hitaasti alkava mutta vähitellen paheneva päänsärky viittaa aivokasvaimeen. Muita harvinaisia syitä ovat aivoverenvuoto, aivo-selkäydinnestekierron häiriöt ja korkea verenpaine. Tähän ryhmään kuuluvat myös obstruktiivinen uniapnea (kuorsaus), piilokarsastus ja taittoviat ja häkämyrkytys. (Kolho & Ukkonen 2002, 486; Hämäläinen, Koivikko, Metsähonkala, Rantala, Riikonen, Pietikäinen & Autti- Rämä 2003.) 4 MIGREENI Migreeni on Suomen yleisin neurologinen sairaus. Migreenin vaikutusta elämänlaatuun on verrattu diabetekseen ja masennukseen, sillä migreeni haittaa toiminta kykyä ja hankaloittaa elämää. Migreenikohtauksen kivun voimakkuutta on verrattu sydäninfarktikipuun. Migreeni on yleisempi sairaus kuin esimerkiksi astma tai diabetes. Migreenikohtaukset haittaavat työ-, perhe- ja sosiaalista elämää sekä aiheuttavat pelkoa tulevista kohtauksista. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava hermosto- ja verisuoniperäinen, kohtauksellinen sairaus, jossa aivojen pintaverisuonissa tapahtuu tulehdusreaktio ja samanaikaisesti keskushermostossa ärtymistä.(suomen Migreeniyhdistys

14 ) Tarkkaa syytä migreeniin ei kuitenkaan tiedetä, eikä myöskään sitä, miksi vain osa ihmisistä sairastuu migreeniin. Migreenioireiden arvellaan laukeavan monen mekanismin, perintö- ja ympäristötekijöiden kautta. Migreeni periytyy herkemmin suvun naisjäseneltä toiselle. Naisilla on migreeniä 2 3 kertaa enemmän kuin miehillä. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) 4.1 Migreenin yleisoireet Migreeniä on useita alatyyppejä mutta käytännössä puhutaan esioireellisesta eli aurallisesta migreenistä ja esioireettomasta ja aurattomasta migreenistä. Migreenikohtaus voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreenin ennakoivat oireet Migreeni alkaa aivorungonsolujen aktivoitumisesta, minkä aikana voi olla ennakoivia oireita, kuten haukottelua, väsymystä, yliaktiivisuutta tai makeanhimoa, ruokahalun lisääntymistä, palelemista, ärtyisyyttä ja kalpeutta. Mielialoissakin voi ilmetä muutoksia. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreenin esi- eli auraoireet Seuraavassa vaiheessa aivokuoren solujen toiminta vaimenee ja aivojen verenkierto vähenee. Tässä vaiheessa osa, noin 15 prosenttia migreenistä kärsivistä, saa esi- eli auraoireita. Niiden aikana näkökenttä häviää osittain, joskus väliaikaisesti jopa kokonaan, tai ihminen näkee sahalaitaisia harmaita tai kirkkaita kuvioita, välkkyviä valoja tai värejä. Esioireet johtuvat hermosolujen toiminnan vaimenemisesta ja siihen liittyvästä pään alueen valtimoiden toispuoleisesta tulehdusreaktiosta ja keskushermoston ärtymisestä (Suomen Migreeniyhdistys 2007), jonka seurauksena esimerkiksi silmien alueen, näköaivokuoren, verenkierto heikkenee. Kasvoissa, käsissä tai jaloissa voi tuntua pistelyä tai puutu-

15 15 mista. Sanat voivat seota, on vaikeata keskittyä, ja ohimenevä toispuoleinen halvaus saattaa ilmoittaa lähestyvästä särystä. Suolen toiminta voi olla vähentynyttä. Oireina voi olla myös valonarkuutta ja ääniherkkyyttä. Auraoireet kestävät keskimäärin 5 60 minuuttia. Sykkivä, toispuoleinen kova tai kohtalainen päänsärky, pahoinvointi ja oksentaminen alkavat auravaiheen loppupuolella. Oireita voi esiintyä myös ilman päänsärkyvaihetta. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreenisärky Seuraavassa vaiheessa keskushermoston kipuratojen herkistyttyä, trigeminushermo (kolmoissärkyhermo) kuljettaa kipusignaalit aivoihin, jolloin kipusignaalit rekisteröityvät aivokuorella. Tästä syntyy voimakas, toispuoleinen sykkivä tai jyskyttävä särky. Tällöin pään kolmoishermojärjestelmä välittää kivun tietoisuuteen. (Färkkilä & Paakkari 2002, 51 55; Suomen Migreeniyhdistys 2007 ) Migreenin kesto Migreenin oireet kestävät aikuisilla muutamasta tunnista vuorokausiin (4t-3vrk). Väliaikoina ei ole oireita. Kohtaukset ovat yksilölisiä, toisilla oireet ovat lieviä, kuten näön sumentumista, jotkut kärsivät kovista kivuista ja ovat vuodepotilaita, jotkut oksentavat koko kohtauksen ajan ja toisilla on vain pahoinvointia. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) 4.2 Migreenin erityispiirteet lapsella Migreeniä esiintyy kaikenikäisillä lapsilla, jo muutaman kuukauden ikäisestä alkaen huipun ollessa kouluikäisillä. Särky alkaa usein äkillisesti ja lapsi tarttuu päähänsä kesken puuhiensa. Hän saattaa olla kalpea ja pahoinvoiva. Kohtaus menee yleensä ohi tunnissa, mutta voi kestää useitakin tunteja. Samalla saattaa esiintyä oksentelua. (Koskiniemi & Koivikko 2003, )

16 16 Migreeni lapsella on harvoin klassista. Se on useammin common. Klassisen muodon osuus lisääntyy iän myötä. Lapsilla voi lisäksi esiintyä kompisoitua migreeniä, jolloin näkyy kaksoiskuvia ja/tai ilmenee ptoosi (oftalmopleginen migreeni), näkö voi mennä toisesta silmästä ohimenevästi, raajat puutua tai halvaantua (hemipleginen migreeni). Lapsilla ilmenee myös harvinaista syvien aivoosien oireilua, dysatriaa, näköhäiriöitä, tajunnan laskua, ataksiaa ja huimausta (basilaarinen migreeni) sekä puolta vaihtavaa, alternoivaa hemiplegistä migreeniä. Neurologiset liitännäisoireet ja löydökset menevät ohi yleensä vuorokaudessa, mutta voivat toisinaan kestää jopa 5 vuorokauden ajan. EEG:ssä on todettavissa kohtauksen jälkeen usein häiriöitä, jopa huomattava hidasaaltopesäke, joka sitten yleensä häviää viikossa. Migreeni voi myös esiintyä ilman päänsärkyä. Tällä tarkoitetaan yleensä ohimenevää näköön liittyvää häiriötä tai sekavuustilaa. (Koskiniemi & Koivikko ) Migreeni on jossain määrin perinnöllistä ja siinä voi esiintyä eräitä luonteenomaisia piirteitä. Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä lapsilla ovat jännittävät tilanteet, pelko, unirytmin muutokset(väsymys, univaje, epäsäännölliset unet), nälkä ja jano (verensokerin vaihtelut). Valoärsytys, vilkkuvalot, aurinko tai tv sekä melu- ja hajuärsytykset voivat laukaista kohtauksen. Jotkin ruoka- ja lisäaineet, kuten pähkinät, juustot, munat ja tomaatti sekä aspartaami, natriumglutamaatti ja nitriitit kuuluvat migreenikohtauksen laukaisijoihin. (Koskiniemi & Koivikko ; Tähti-Niemi 2007) Lapsella migreenin puhkeaminen sijoittuu yleensä esikoulun ja koulun alkamiseen, mutta migreeniä on todettu jo imeväisikäisilläkin. Migreenistä ja päänsärystä kärsivien lasten määrä kasvaa tasaisesti murrosiän kynnykselle. Migreenikohtausten aikana lapsi vetäytyy mielellään hämärään, hiljaiseen, viileään huoneeseen ja ei halua leikkiä. Kohtauksen jälkeen lapsi on täysin ennallaan. Myös lapsen migreeniin voi liittyä näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista tai halvausoireita. Lapsen migreenikohtaus voi tulla myös yöllä. Mahdollinen auraoire häviää päänsäryn alettua. Lapsella migreenikohtauksia ilmaantuu tiheimmilläänkin yleensä pari kertaa viikossa. Migreenikohtaus voi mennä lapsella ohi parissakin tunnissa.(färkkilä & Paakkari 2002, ) Päivittäiset kohtaukset

17 17 eivät kuulu normaaliin migreeniin, mutta jo murrosikäisillä on kroonistunutta migreeniä, jossa kohtauksia esiintyy päivittäin (Tähti-Niemi 2007.) Migreeni esiintyy lapsilla monimuotoisempana kuin aikuisilla (Korpela 2004.) Powersin, Pattonin, Hommelin ja Hersheyn tutkimuksessa lapsuusiän migreenin vaikutuksista elämän laatuun verrattuna muihin kroonisiin sairauksiin, osallistui 572 potilasta iältään 3 12-vuotiaita. Tutkimustulosten mukaan migreenin vaikutus elämänlaatuun ovat verrattavissa lasten nivelreumaan tai syöpään. Tutkimuksista selvisi, että migreenin silmiinpistävin vaikutuselämänlaatuun ilmeni koulussa ja tunnekyvyssä. (Powers, Patton, Hommel & Hershey 2003;112: e1 e5.) 4.3 Migreenin diagnosointi lapsella Päänsäryn syyn selvittelyssä tärkeintä on vanhempien ja lapsen hyvä haastattelu sekä tarkka neurologinen ja somaattinen tutkimus. Anamneesissa selvitetään päänsäryn luonne, liitännäisoireet ja laukaisevat tekijä.(käypä hoito-toimitus 2005) Tutkimuksissa on tärkeimpiä perhe-ja sukuanamneesi. Usein äidillä, isällä, isovanhemmilla tai tädeillä on esiintynyt migreeniä. Kliininen kuva liitettynä anamneesiin on yleensä diagnostisesti riittävä. Joskus joudutaan tekemään differentiaalidiagnostisia tutkimuksia, joista ensisijaisia ovat infektiopesäkkeiden selvittäminen ja päänsärkypotilaan yleistutkimukset kuten verenkuva, CRP (verentulehdusarvot), B-gluc (verensokeri) ja plv (virtsanäyte). Erikoistutkimuksia tarvitaan vain harvoin ja tällöin tulevat kysymykseen EEG (aivosähkökäyrä) ja pään TT (tietokonetomografia). (Koskiniemi & Koivikko 2003, 82.) Kansainväliset päänsäryn diagnostiset kriteerit ovat uudistuneet. Lapsilla käytetään diagnosoinnissa samoja kriteereitä kuin aikuisilla, paitsi että alle 15- vuotiaiden migreenikohtaukset ovat lyhyempiä (2 48 tuntia) kuin aikuisten ja kohtauksen kestoon lasketaan mukaan uni, johon migreenikohtaus päättyy. (Käypä hoito-toimitus 2005)

18 18 Migreenin diagnoosi on poissulkudiagnoosi ja sen varmentamiseen vaaditaan riittävä seuranta-aika, vähintään puoli vuotta, sekä riittävä määrä kohtauksia. Diagnostisten kriteerien monimuotoisuus aiheuttaa sekä migreenin yli- että alidiagnostiikkaa. (Korpela 2004.) Nykymääritelmän mukaan migreeniin ilman auraa liittyy vähintään kaksi neljästä seuraavista oireita: 1) sykkivä särky, 2) toispuoleinen särky, 3) kohtauksellinen tai kova särky ja 4) päänsäryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta. Lisäksi lapsella on vähintään yksi seuraavista oireista: pahoinvointi tai oksentelu, valoarkuus tai ääniherkkyys. Päänsärkykohtauksia on oltava vähintään viisi ja migreenikohtausten välillä kliinisen ja neurologisen tilan tulee olla normaali. (Korpela 2004.) Migreeniin, johon liittyy esioire eli aura, vaaditaan vähintään kaksi kohtausta. Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen ja sen kesto on alle tunnin. Pitkittyneet tai monimuotoiset auraoireet vaativat aina jatkoselvittelyä. Migreenin ekvivalentteja ovat oireyhtymät, joiden oletetaan ennakoivan migreenin puhkeamista myöhemmin tai liittyvän migreenin patogeneesiin. Näihin luetaan luokituksen mukaan lapsuusiän hyvänlaatuinen huimaus, kohtauksellinen oksentelu sekä abdominaalinen migreeni. Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien poissulkua ja seurantaa. (Korpela 2004.) Battistellan, Fiumanan, Binellin, Bertossin, Battistan, Perakisin ja Sorianin (2006) tutkimus käsitteli primääreitä päänsärkyjä alle kouluikäisillä lapsilla. Tutkimukseen osallistui 243 potilasta, jotka jaettiin kahteen ryhmään iän mukaan. Ryhmä 1 käsitti alle kouluikäiset lapset ja ryhmä 2 puberteetti-ikäiset. Tutkimus osoitti, että IHS (International Headache society) 1988 kriteerit eivät ole täysin tarkoitustaan vastaavia nuoruusiän päänsäryissä. Yli 10 % ryhmä 1:n päänsäryistä jäi luokittelemattomiksi, kun taas kaikki ryhmän 2 jäsenten päänsäryt olivat diagnosoitu. (Battistella, Fiumana, Binelli, Bertossi, Battista, Perakis & Soriani 2006, ) Samansuuntaisia tuloksia ilmeni aikaisemmin mainitusta Mortimerin, Kayn ja Jaron tutkimuksesta.

19 Perustutkimukset Pääsäryn perustutkimuksiin kuuluu huolellinen anamneesi, jossa käydään läpi - perhetilanne - kouluun, harrastuksiin ja toveripiiriin liittyvät asiat. Koulun aloitukseen liittyy päänsäryn yleistymistä - ruokailu- ja nukkumistavat, yöunen määrä - lapsen yleinen reagointitapa stressitilanteissa - särkyä pahentavat/vähentävät tekijät - perheen päänsärkyanamneesi - muut mahdolliset sairaudet lääkehoitoineen Perustutkimuksiin kuuluu myös huolellinen somaattinen ja neurologinen tutkimus. Neurologiseen tutkimukseen kuuluu arvio lapsen liikuntakyvystä(tasapaino, koordinaatio, lihasvoimat, mahdolliset puolierot), aivohermoista (erityisesti karsastus, näköhermo) ja kokonaiskehityksestä. Pään ja lihasten palpaatio voi paljastaa lihaskireyden tai arkuutta lihasten kiinnityskohdissa. Näön ja silmänpohjien tarkastus, verenpaineen mittaus sekä pituuskasvu ja leikki-ikäisten päänympäryksen kasvukäyrän perusteella arviointi kuuluu myös tutkimuksiin. (Pihko 2005.) Perustutkimuksissa tulee vielä huomioida poskionteloiden tutkimus (kaikututkimus ja tarvittaessa röntgentutkimus) erityisesti silloin, kun lapsella on hengitystieallergia tai taipumus toistuviin infektioihin. Infektio-oireisilta otettava laboratorionäytteet lasko ja CRP. (Pihko 2005.) Jatkotutkimukset Valtaosa päänsärkyä potevista lapsista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, jos heidän asioihinsa perehdytään riittävän huolellisesti. Jos päänsärkyanamneesi on lyhyt, tilannetta on syytä seurata muutaman kuukauden ajan ja

20 20 varmistua, ettei oire etene. Pään tietokonekerros- tai magneettikuvauksen aiheet ovat - päänsärkyä on öisin tai aamuisin ja lapsella esiintyy oksentelua myös ilman päänsärkyä. - säänsäryn yhteydessä on tajunnan häiriöitä - päänsärky pahenee progressiivisesti (muutamien viikkojen tai kuukausien aikana) - lapsen luonne tai käytös muuttuu - normaali kehitys tai kasvu hidastuu - lapsella todetaan poikkeavia kliinisiä löydöksiä (karsastus, näöntarkkuuden heikkeneminen, näkökenttäpuutos, kaksoiskuvat, epätarkkarajaiset papillit, nielemisvaikeudet, tasapaino- ja koordinaatiovaikeudet tai krooniset jänneheijasteet) - herkästi myös seuraavissa tapauksissa, kuten lapsen ikä on alle viisi vuotta tai jos fyysinen ponnistus tai yskiminen aiheuttaa päänsärkyä. Silmälääkärin tutkimus saattaa olla aiheellinen piilokarsastuksen ja taittovikojen etsimiseksi. Hampaiden tai leuan tulehdukset ja oikomisraudat edellyttävät hammaslääkärin tutkimusta. Jos on aihetta epäillä epilepsiaa, on syytä rekisteröidä EEG. (Pihko 2005.) 5 LASTEN MIGREENIN HOITO Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja löydösten merkityksen selvittäminen lapselle ja hänen perheelleen ovat päänsärkylapsen hoidon tärkein osa. Lasten päänsäryn voimakkuus antaa hoidolle suuntaviivat. Lievä päänsärky menee yleensä ohi ilman hoitoa. lepo on tärkeää häiritsevän kivun hoidossa. Lääkehoitoa tarvitaan voimakkaan kivun hoidossa, jos lepo ja altistaviin tekijöihin puuttuminen ei helpota tilannetta. On muistettava, että lievään päänsärkyyn lääkkeet auttavat huonosti. Tulehduskipulääkkeiden ja erityisesti kofeiinia tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden liiallinen ja etenkin liian tiheä käyttö voi lisätä päänsäryn esiintymistä eli särkylääkepäänsärkyä. (Korpela 2004.)

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten MIGREENI

Lasten ja nuorten MIGREENI Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot