Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!"

Transkriptio

1 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 22. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Valtiopäiväjärjestyksen 26 :n mukaisesti antanut Eduskunnalle esityksen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin

2 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on esitykseen selvitykseksi liitetty laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi vuodeksi. Valtiopäiväjärjestyksen 43 :n mukaan on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asiana ollut ehdottaa, miten varoja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä, ja on valiokunta tämän johdosta ensiksi laskenut valtion tarpeet vuonna 1908 ja sen jälkeen ottanut harkittavakseen, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden tarpeiden tyydyttämiseen käytettävissä sekä tehnyt ehdotuksen siihen tarvittavien lisävarojen hankkimisesta. Näiden laskujen ja arvioiden ulkopuolelle on kuitenkin jätetty se osa valtion taloutta, joka on keskitetty kulkulaitosrahastoon, koska puheenaolevat valtion tulot ja menot armollisten julistusten nojalla 2 päivältä lokakuuta 1873 ja 25 päivältä tammikuuta 1886 muodostavat erityisen kokonaisuuden, johon nähden Eduskunta, siitä annetun armollisen esityksen johdosta, on hyväksynyt tulo- ja menoarvion vuodeksi Samoin paloviinarahat ja niistä suoritettavat menot ovat käsitellyt erikseen, koska nekin voimassaolevien erityisten määräysten nojalla edelleen tulevat olemaan riippumattomina siitä, miten valtiovaraston talous muuten muodostuu. Menoja harkitessaan on Eduskunta nojautunut osittain edellämainittuun laskelmaan ja osittain niihin päätöksiin, jotka Eduskunta, joko armollisten esitysten tai anomusehdotusten johdosta on tehnyt yleisistä menoista. Sen ohessa on arviota osittain täydennetty niillä tiedonannoilla, jotka asianomaiset virkakunnat ovat esittäneet, tehdessään ehdotuksia ensi vuoden menoarviota varten. Esitykseen liitetyssä laskelmassa esiintyviä menoja tarkastaessaan on Eduskunta havainnut niiden joukossa

3 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o sellaisiakin, joista Eduskunta valtiovarain tilasta annettua kertomusta tarkastaessaan on lausunut huomautuksia joko menon tarkoitukseen, tarpeellisuuteen tai suuruuteen nähden. Kun nämä lausunnot eivät kuitenkaan ehdi tulla varteen otetuiksi ensi vuoden menoarviota tehtäessä ja eräitten menojen supistaminen tai poistaminen vaatii pitempää aikaa, on yleensä otettu myös mainitunlaiset menot tällä kertaa laskuun armollisessa esityksessä arvioituihin määriin. Ainoastaan mikäli erikoiset asianhaarat tai uudemmat tiedot ovat antaneet siihen aihetta, on näiden menoeräin arviosummia muutettu. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisnns. Esitykseen liitetyssä arvioiaskussa on se osa käyttövaroista, joka suoritetaan valtiorahastosta, korotettu 244,000 markasta 294,000 markkaan, ja ottamalla lukuun sotilasrahastosta samaan tarkoitukseen menevät 56,000 markkaa nousevat nämät käyttövarat 350,000 markkaan. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot otetaan laskelmaa seuraten entiseen määräänsä 26,000 markkaan, jolloin ryhmän loppusumma on 376,000 markkaa. Valtiopäbäkiistanimkset. Tähän ryhmään kuuluvat menot on Eduskunta, niinkuin erityisen armollisen esityksen johdosta annettu vastaus osottaa, laskenut 740,000 markaksi. Eduskunnan väliaikaisen huoneuston korjaamisesta johtuneet menot otetaan edempänä huomioon. Hallituslaitokset. Kenraalikuvernöörinvirka. Armollisen määräyksen mukaan 19 päivältä helmikuuta 1903 perustettiin viiden vuoden ajaksi neljä virkamiehentointa erityisiä asioita varten kenraalikuvernöörin luona. Kun tämä aika ensi maaliskuun l päivänä menee umpeen, on näiden virkamiesten palkkaus otettu laskuun ainoastaan 2 kuukaudelta, mistä johtuu menojen vähennystä 33,000 markkaa eli 244,000 markasta 211,000 markkaan. Ken-

4 Edusk. Väst Esitys N:o 22. raalikuvernöörinkanslia. Armollisella käskyllä 9 päivältä huhtikuuta 1903 on määrätty, että samana päivänä vahvistettu uusi vuosirahansääutö Suomen kenraalikuvernöörinkanslialle on voimaansaatettava väliaikaisesti viiden vuoden ajaksi, luettuna l päivästä heinäkuuta uutta lukua. Viitaten siihen, mitä Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on valtiovarain tilasta annetun kertomuksen johdosta lausunut tämän kanslian menosäännöstä, ei Eduskunta voi olla huomauttamatta täten tarjoutuvaa tilaisuuta sanotun menosäännön supistamiseen. Mitä tulee ensi vuodeksi arvioitavaan menoerään, niin on se ainakin vuoden jälkimäiselle puoliskolle laskettava nykyistä melkoisesti alemmaksi. Koko vuoden osalle tuleva määrä on laskettu tasaluvuin 250,000 markaksi, minkä rajan yli menon missään tapauksessa ei pitäisi nousta, vaan pikemmin siitä vieläkin vähentyä. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot on merkitty esityksen mukaan yhteensä 2,021,000 markaksi, joten loppusumma on 2,482,000 markkaa. Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kuritushuoneet ja työvankilat. Tässä kohden ovat vuotuiset ennakkoarviot yleensä olleet korkealle arvioidut, minkä johdosta tilinpäätös on osottanut melkoisia säästöjä. Ei kuitenkaan ole tällä kertaa tahdottu arvioitua määrää vähentää, koska on odotettavissa menojen lisäys, jota ei vielä voida tarkalleen määrättä. Samasta syystä on pysytetty semmoisinaan esityksen arvio läänin ja kihlakunnan vankiloiden menoista. Tämän hallinnonhaaran menot ovat siis arvioidut esityksen mukaisesti 4,742,000 markaksi. Siviili toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kihlakuntain hallinto. Tämä menoerä on noussut etenkin sen johdosta, että, kuten esityksessä huomautetaan, kruununvoutien ja kruununnimismiesten palkkaetuja on ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi. Edus-

5 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o kunnan mielestä on suotavaa, ettei tällaisia lisäyksiä oteta menosääntöön ennenkuin Eduskunnalle annetaan tilaisuus lausua niistä mielipiteensä. Ryhmän menojen kokonaismäärä on otettu samaksi kuin esityksessä eli 11,643,000 markaksi. Val tio varain toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tullikamarit ja tullitoimistot. Sen johdosta, että esityksessä mainittuja ehdotuksia tullipalvelijain lisäämisestä ja heidän palkkaetujansa parantamisesta sittemmin on Keisarillisessa Senaatissa tuntuvasti supistettu, päättyy tullikamarien ja tullitoimistojen menosääntöehdotus vuodeksi 1908 noin 1,418,000 markkaan. Eduskunta on laskenut tämän menoerän tasaluvuin 1,420,000 markaksi. Muita tullilaitoksen menoja. Koska vuoden lisämenoarvion yhteydessä on myönnetty erinäisiä lisäyksiä näihin menoihin on niiden summa korotettu 845,000 markkaan. Leimakonttori. Tämän menoerän muodostavat veronkanto- ja tarkastuskustannukset pelikortti- ja leimasuostuntaveroista. Kun nämä verot on havaittu välttämättömiksi, jotta valtion tarpeet tulisivat tyydytetyiksi, on tähän otettu puheenaoleva menoerä esityksessä arvioituun määrään eli 158,000 markaksi. Muut tämän ryhmän menot, laskettuina ehdotuksen mukaan, ovat yhteensä 918,000 markkaa, joten loppusumma nousee 3,341,000 markkaan. Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Bevisionikonttori. Ottaen tässä huomioon sotilasrahastosta suoritettavat oikaisuprosentit on meno laskettu 80,000 markaksi. Metsähallituksen kustannusten pysyessä suunnilleen entisessä määrässä havaitaan hoitoalueiden hallinnon kustannusten viime aikoina tuntuvasti kohonneen: siihen meni vuonna 1904 Smk. 523,704:40, mutta vuodelta 1908 vastaava meno lasketaan 767,000 markaksi. Muita metsänhoitolaitoksen menoja oli vuonna 1904 Smk. 713,457: 24, mutta ne nousivat 1907 vuoden

6 Edusk. Väst. - Esit. N:o 22. menosäännön mukaan 1,153,500 markkaan. Näissä kohdin havaittavat lisäykset aiheutuvat siitä uudistuksesta, joka on ollut ja yhä on tekeillä tässä hallinnonhaarassa ja jonka tarpeellisuudesta ei ole muuta kuin yksi mieli. Näihin ynnä muutamiin pienempiin menolisäyksiin nähden on Eduskunta arvioinut menot tässä kohden 1,230,000 markaksi. Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot on laskettu samoinkuin esityksessä eli yhteensä 714,000 markaksi. Kokonaissumma on siten 2,791,000 markkaa. Menoja sotilastarpeisiin. Tämän ryhmän menojen loppusumma on esityksen mukaan laskettu tekevän 319,000 markkaa. Kirkollisasiaintoimituskimtaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vakinaiset menot ovat armollisessa esityksessä vuodeksi 1908 merkityt 1,380,000 markaksi, mutta myöhemmät lisäykset lukuunottaen meno tekee noin 1,420,000 markkaa. Äskettäin on yliopistossa tehty ehdotus, joka aiheuttaisi suurehkon lisämenon: jotta useimmissa aineissa voitaisiin tarjota luentoja sekä ruotsin että suomen kielellä, on ehdotettu useiden vakinaisten professoripaikkojen kaksinnusta. On laskettu, että tästä muutoksesta aiheutuva lisämeno aluksi tekisi 97,750 markkaa, mutta aiottu opettajiston lisäys tulisi epäilemättä piankin asettamaan melkoista suuremmat erät valtiorahaston suoritettaviksi. Luonnollista on, että siksi suuria kustannuksia vaativa uudistus, joka samalla tarkoittaa periaatteellista muutosta, ei voi tulla hyväksytyksi, ennenkuin se on ollut Eduskunnankin.harkittavana. Yliopistolle on vuodeksi 1908 merkitty 1,420,000 markkaa. ivaltioapu yksityisille kouluille. Tämä meno on vuosi vuodelta nopeasti noussut sitä mukaa kuin oppikoulujen luku yleensä on lisääntynyt ja yksityiskoulu]ärjestelmä on voittanut alaa valtion oppilaitosten rinnalla. Kuluvan vuoden me-

7 1907. Edusk. väst. Esitys N:o noarvioon on tätä tarkoitusta varten otettu 1,135,700 markkaa; ensi vuotta varten on esityksessä arvioitu tarvittavan 1,256,000 markkaa. Myöhempien tietojen mukaan nousisi tämä menoerä vuonna 1908 noin 1,352,000 markkaan. Kansakoulujen valtioavustus. Sen mukaisesti, mitä Eduskunta alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908 on esittänyt, tarvitaan maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen tasaluvuin 3,405,000 markkaa, sekä saman opettajiston palkankorotuksiin 845,000 markkaa. Kun siihen lisätään apumaksut kaupunkien kansakoululaitokselle sekä opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten, mitkä Eduskunta on hyväksynyt 875,000 ja 132,000 markaksi, on tässä puheena oleva kansakoulujen valtioavustus 5,257,000 markkaa. Erinäisiin kansakoululaitoksen menoihin on laskettu tasaluvuin 1,030,000 markkaa. Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Esityksessä on tähän merkitty 100,000 markkaa, mikä erä on vahvistettu kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kannattamiseksi. Lisäksi on Eduskunnan päätöksen mukaan kansanopistojen, raittiustyön, nuorisoseurain ja julkisten luentokurssien kannattamiseksi osotettu 305,000 markkaa, kuten alamaisessa vastauksessa esitykseen varojen osottamisesfca kansakoululaitosta varten tarkemmin selvitetään, ja ovat siis menot tässä kohdin 100, ,000 = 405,000 markkaa. Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Meno on esityksessä laskettu 470,000 markaksi. Kun tähän lisätään Eduskunnan hyväksymät määrärahat H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoa varten, yhteensä 12,000 markkaa, samoin 50,000 markkaa suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi ja 20,000 markkaa,,kansan Näyttämö" nimiselle osakeyhtiölle työväenteatterin ylläpitämistä varten, kohoaa tämän ryhmän menojen loppusumma 552,OOC markkaan. Muut Kirkollisasiaintoimituskuntaan kuuluvan hallinnonhaaran menot on Eduskunta pysyttänyt niissä

8 Edusk. Väst. - Esitys N:o 22. määrissä, joihin ne esityksessä ovat arvioidut ja jotka yhteensä nousevat 6,440,000 markkaan. Tämän hallinnonhaaran menojen kokonaismäärä on siten laskettu 16,456,000 markaksi. MaanTiljelystoiinituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kalastus. Eduskunta on päättänyt anoa, että 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin 30,000 markan arviomääräraha hylkeen tapporahoiksi ja 100,000 markan määräraha apurahoiksi kalastusyhdistyksille ja niille maanviljelysseuroille, jotka ovat ottaneet kalastuselinkeinonkin edistämisen työalakseen. Koska kuitenkin viimemainittuun tarkoitukseen nykyään jo on menoarviossa laskettu 50,000 markkaa, on esityksen summaan, 199,000 markkaa, lisättävä markkaa, joten tämäii kohdan menojen loppusumma tasaluvuin tekee 280,000 markkaa. Maataloudelliset seurat. Uudempien tietojen nojalla on tämän menon laskettu nousevan 1,218,000 markkaan. Muut puheena olevan hallinnonhaaran menot ovat esityksessä arvioidut yhteensä 5,226,000 markaksi. Loppusumma nousee 6,724,000 markkaan. Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Postikonttorit. Saatujen tietojen mukaan tämä menoerä ensi vuonna nousee sen johdosta, että postilaitoksen laajentaminen on vaatinut uusien virkojen asettamista, etupäässä postiljoonitointa varten. Meno on laskettu 1,405,000 markaksi. Rautatiepostitoimi-stot. Tässäkin on menonlisäys odotettavissa matkakustannuksiin sekä postivaunujen ostoon ja kunnossapitoon osotetuissa erissä, minkä vuoksi menosumman on laskettu nousevan 535,000 markkaan. Muita postilaitoksen menoja. Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että vuodeksi 1908 arvioituun summaan, 2,580,000 markkaa, sisältyy 500,000 markan suuruinen korvaus kulkulaitosrahastolle postin kuljettamisesta valtionrautateillä. Kun kuitenkin sanottu apumaksu on käsiteltävä rahastojen välisenä siirtona, on se tästä poistettu. Toiselta puolen on menojen lisäänty-

9 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o minen tässä kohdin odotettavissa, koska postiljoonien päivärahoja sekä postinkuljetuskustannuksia varten kuluvalle vuodelle lasketut rahamäärät ovat osottautuneet riittämättömiksi ja uusia virkoja täytyy asettaa. Näistä syistä on meno otettu 2,432,000 markaksi. Postisäästöpankin hallitus. Kun postisäästöpankin liike vuonna 1906 tuotti tappiota 12,562 markkaa 61 penniä, mikä ensi vuonna tulee valtiovaroista korvattavaksi, on esitykseen otetun 5,000 markan sijaan pantu tasaluvuin 13,000 markkaa. Muut tämän hallinnonhaaran menot, mikäli ne eivät kuulu kulkulaitosrahaston talouteen, otetaan tähän laskuun semmoisina kuin ne ovat esityksessä. Niiden yhteinen määrä on 3,300,000 markkaa. Tämän hallinnonhaaran menojen summa on siis 7.685,000 markkaa. Kauppa- ja teollisuustoimitusknntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Käsityökoulut. Tähän tarkoitukseen osotettua arviomäärärahaa on aikomus korottaa ensi vuodeksi 130,000:sta 150,000:een markkaan, mihin nähden se on otettu laskuun 150,000 markaksi. Kauppakoulut. Menon suuruus riippuu etupäässä puheenalaisten oppilaitosten lisääntymisestä ja laajentumisesta. Saatujen tietojen perusteella on laskettu tähän tarkoitukseen menevän 290,000 markkaa. Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Kun valtion tarpeiden tyydyttämisen on huomattu vaativan suostuntaveron kantamista mallasjuomain valmistamisesta, on arvioon otettava sanotusta suostunnasta aiheutuvat silmälläpitokustannukset. Esityksessä ovat nämä kustannukset arvioidut 140,000 markaksi; Kun Eduskunta käsitellessään armollista esitystä, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta on päättänyt veroa kannettavaksi kaikista maltaista, joita käytetään väkevää mallasjuomaa valmistavassa tehtaassa, ei valvontaa tietenkään tarvitse järjestää yhtä kalliiksi kuin olisi ollut välttämätöntä siinä tapauksessa, että esitys olisi mainitussa kohdassa hyväksytty. Mutta toiselta

10 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. puolen kaipaa nykyinen kontrolli uudistusta; mietojen mallasjuomani valmistuksen silmälläpito tuottaa myös uusia menoja, ja Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta edellyttää ylikontrollöörinviran perustamista. Näihin asianhaaroihin katsoen on otettu 1908 vuoden menojen joukkoon kyseessäolevia valvontakustannuksia varten arviomäärärahana 70,000 markkaa. Muut käsillä olevan hallinnonhaaran menot tekevät yhteensä 3,909,000 markkaa, joten kokonaismenoksi tulee 4,419,000 markkaa. Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Eeisarillisen Senaatin kirjapainoa varten osotettu määräraha on laskettu samaksi kuin kuluvalle vuodelle eli 263,000 markaksi. Muut menot tekevät 147,000 markkaa, ja menojen yleissumma 410,000 markkaa. Sekalaisia yleisiä menoja. Erinäisiä määrärahoja. Kun esityksessä arvioituun 1,351,000 markkaan lisätään sotilasrahastosta menevä 15,000 markan määräraha Suomen topografiseen mittaamiseen, on tämä erä 1,366,000 markkaa. Muut tämän ryhmän menot nousevat 2,535,000 markkaan ja ryhmä kokonaisuudessaan 3,901,000 markkaan. Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Armollinen esitys ilmoittaa tämän menoryhmän vuodeksi 1908, mikäli se koskee valtiorahastoa, 3,899,000 markaksi. Erän sotifaseläkkeitä muodostavat ne lakkautuspalkkaedut, joita vuonna 1901 hajoitetun Suomen sotaväen päällystö ja siviilivirkamiehet nauttivat valtiorahaston varoista. Sanottu erä vähenee luonnollisesti vuosi vuodelta sen mukaan kuin asianomaiset kuolevat tai siirtyvät vakinaiseen valtionvirkaan. Ensi vuodeksi on saatujen tietojen perusteella arveltu riittävän 465,000 markkaa. Sotilaseläkkeitä ja -apurahoja suoritetaan varsinaisesti sotilashuonerahastosta, jonka menot tähän tarkoitukseen vuonna 1908 on arvioitu

11 Edusk. Väst. E8itys N:o ,00O markaksi ja otettu käsillä olevaan laskelmaan. Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeiden varalle,joitten suhteen Eduskunta on kansakoulumäärärahoja koskevan erityisen esityksen johdosta tehnyt päätöksen, otetaan tähän Eduskunnan hyväksymä määrä 131,000 markkaa. Niinikään kuuluvat käsilläolevaan menoryhmään erinäisten määrärahain nimellä Eduskunnan edellämainitussa yhteydessä hyväksymät: apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi 41,000 ja määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajattarien avustamiseen 70,000 markkaa eli yhteensä 111,000 markkaa. Muut eläkkeet ja yleiset apurahat tekevät yhteensä 3,359,000 markkaa, mistä seuraa, että koko tämän menoryhmän suuruus on 4,750,000 markkaa. Kun tähän lisätään kulkulaitosrahastosta menevät eläkkeet ja apurahat, jotka ovat sanotun rahaston menoarviossa arvioidut 500,000 markaksi, saadaan tulokseksi, että tätä nykyä vuosittain eläketarkoituksiin menee 5 1 / 4 miljoonaa markkaa. On ilmeistä, että näin suuri valtiomeno yksinomaan niin tuottamattomaan tarkoitukseen, kuin valtion virkamiesten eläkkeisiin, on katsottava aivan kohtuuttomaksi, ja johtuu ainoastaan siitä, että vallitsevissa eläkeoloissa on olemassa suuria epäkohtia, niinnyvin mitä tulee tällä alalla voimassaoleviin säännöksiin kuin myös siihen käytäntöön, joka eläkkeiden ja erinäisten muiden tähän kuuluvain apurahain myöntämisessä on päässyt vallalle. Eduskunta ei.sentähden ole voinut olla lausumatta mielipiteenään, että pika nen ja perinpohjainen korjaus tässä suhteessa on kipeän tarpeen vaatima. Kun aika ei ole tällä kertaa myöntänyt asiassa tehtyjen ehdotusten perinpohjaista harkitsemista, mutta eläkemenosäännön nykyinen suuruus tekee erittäin tarpeelliseksi saada tähän kuuluvat menot pikaisesti, mikäli mahdollista, alenemaan ja kun Eduskunta on vakuutettu, että tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä ilman asiaa koskevien asetusten uudistamistakin ja siis jo ennen, kuin täi-

12 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. lainen uudistus on ehditty aikaansaada, on Eduskunta tässä yhteydessä tahtonut lausua tarpeelliseksi, että hallitus tällä valtiotalouden alalla käypi noudattamaan erityistä säästäväisyyttä. On luovuttava siitä jo vanhemmilta ajoilta meillä vallalle päässeestä sangen vapaamielisestä eläkeasetusten sovelluttamisesta, joka ilmenee vakinaisten eläkkeiden myöntämisessä virkamiehille ennen kuin he ovat tulleet täysinpalvelleiksi. Tämmöisiä osaeläkkeitä olisi myönnettävä ainoastaan mikäli asianomaisen oikeus sellaisen saamiseen asetusten todellisen tarkoituksen mukaan on aivan riidaton. Samoin olisi ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen tuleva kysymykseen vain erittäin säälittävissä tapauksissa, ja mitä suurinta varovaisuutta olisi noudatettava, kun on kysymys tällaisten huomattavampaan summaan kohoavien eläkkeiden myöntämisestä varsinkin suhteellisesti hyvin palkattujen virkamiesten leskille ja lapsille. Edellä esitettyjen menojen lisäksi, jotka yhteensä nousevat Smkiaan 70,779,000: tulee ottaa huomioon seuraavat siirrot: Kulkulaitosrahastoon, korvaukseksi postin kuljettamisesta.. Smk. 500,000: - Tilattoman väestön lainarahastoon 150,000: Rahastoon maan hankkimista varten tilattomalle väestölle 150,000:

13 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o Työhön aivan kykenemättömäin henkilöiden rahastoon.. Smk 70,000: Turvattomain lasten hoitorahastoon.. 31,000: 901,000: joten tullaan vakinaisen menoarvion loppusummaan Smk. 71,680,000: Ylimääräinen menoarvio. Tässä kohtaa ensinnä se 20,000,000 markan määrä, minkä Eduskunta erityisen armollisen esityksen johdosta on myöntänyt suoritettavaksi Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon. Vaikka tämä meno oikeastaan ei kuulu nyt kysymyksessäolevaan vuoteen, on se kuitenkin huomioon otettava, koska se suuruuteensa nähden varsin tuntuvasti vaikuttaa sanotun vuoden talouteen. Alamaisessa vastauksessaan esitykseen varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen Eduskunta on hyväksynyt tasaluvuin 171,000 markkaa suoritettavaksi Vapaaehtoisen Palokunnan talon korjauksen ja sisustamisen korvaamiseksi, ja on tämäkin meno merkitty ylimääräiseen menoarvioon. Armollisessa esityksessä on lisäksi lueteltu erinäisiä menoja vuosien ylimääräisiin menoihin otettaviksi. Koska kuitenkin niiden joukossa on sellaisia tarkoituksia, joita ei hallitus vielä ole harkinnut, joten osa niistä mahdollisesti lopullisessa käsittelyssä hylätään tai supistetaan ja osa niistä saattaa lykkäytyä vuoteen 1909, on Eduskunta, jolla ei ole ollut riittävää aikaa tutkia kunkin menoerän välttämättömyyttä, päät-

14 Edusk. Väst. Esit. N:o 22. tänyt niiden"varalle ottaa laskuihin tasaluvuin 3,500,000 markkaa. Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän mukaan Smk. 23,671,000 Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden harkitsemisesta on niinmuodoin seuraava: Vakinainen menoarvio... Smk. 71,680,000: Ylimääräinen ,671,000: Yhteensä Smk. 96,351,000: mihin summaan, kuten ennen on huomautettu, eivät sisälly Kulkulaitosrahastoon eikä Paloviinarahoihin kuuluvat menot. Valtiopäiväjärjestyksen 43 :n säännöksen mukaisesti on tämän jälkeen tarkastettava, missä määrin vakinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen suorittamiseen. Sanottujen varain joukossa on tässä, samoinkuin armollisessa esityksessä, ensiksi otettava huomioon vakinaisten valtiovarain pääomasäästöt. Mitä näihin säästöihin tulee, joilla Suomen valtion taloudessa on suhteellisesti suuri rahallinen merkitys, ovat ne pääasiallisesti kahta olennaisesti eri laatua. Toiset niistä ovat erityisten säännösten kautta varatut määrättyjen yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja sen mukaisesti muodostetut erityisiksi itsenäisiksi

15 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o rahastoiksi. Tärkeimmät näistä rahastoista, joiden pääomain yhteenlaskettu määrä 1906 vuoden päättyessä teki 52,943,146 markkaa 81 penniä ja nyt kuluvan vuoden lopussa voidaan arvata noin 55,080,000 markaksi, ovat valtion lainausrahasto, vararahasto, laamanninkäräjäjyvärahasto, maan hankkimista tilattomalle väestölle tarkoittava rahasto, tilattoman väestön lainarahasto, hätäapurahasto ja suonkuivausrahasto. Puheenaolevien rahastojen tarkoituksesta seuraa, etteivät niiden pääomasäästöt saata yleensä tulla kysymykseen, kun on puhe niille vieraiden, yleisten tarpeiden tyydyttämisestä. Sama on yleensä myöskin näiden rahastojen vuotuisten tulojen laita, jotka melkein poikkeuksetta ovat korkoja niiden pääomista ja jotka vuosittain eivät nousekaan kuin vajaaseen 2 miljoonaan markkaan. Katsoen niiden yleisten tarpeiden jatkuvaan lisääntymiseen, joita tyydyttämään nämä rahastot ovat tarkoitetut, osottautuu yleensä tarpeelliseksi varata rahastojen korkotulotkin samojen (etupäässä lainananto-)tarkoitusten palvelemiseen. Näin ollen ei Eduskunta enempää kuin Hallituskaan ole katsonut olevan syytä ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvion järjestelyssä huomioon mitään osaa puheenalaisten, valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevain rahastojen pääomista eikä korkotuloista. Määrättyyn tarkoitukseen, nimittäin sotilaseläkkeisiin, käytettäväksi on erityisten säännösten kautta niinikään osotettu sotilashuonerahasto, joka eroaa edellämainituista rahastoista siinä kohdin, että sen menot ovat valtion vuotuisen menoarvion alaisia samoinkuin niiden rahastojen menot, jotka muodostavat toisen pääryhmän, nimittäin valtiorahaston ja sotilasrahaston. Toisessa asemassa kuin edellämainittujen erityisiin tarkoituksiin varattujen rahastojen pääomat, ovat ne pääomasäästöt, jotka pidetään valtiorahaston ja sotilasrahaston kirjoissa. Ne ovat ainoastaan vakinaisista valtiovaroista syntyneitä ylijäämiä, joita, jollei

16 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. tässä oteta huomioon sotilasrahastoa koskevia erikoissäädöksiä, ei ole mihinkään erityiseen tarkoitukseen varattu. Tätä periaatteellista asiaintilaa ei muuta se seikka, että valtiorahastonkin säästöistä melkoisia summia on sijoitettu muun muassa pitkäaikaisiin lainoihin. Tämä osaltaan ainoastaan vaikuttaa siihen, etteivät tässäkään puheenaolevat säästövarat ole kokonaisuudessaan vapaina käytettäviksi säännöllisiin valtion menoarvion alaan kuuluviin tarkoituksiin. Tähän tulee lisäksi, että melkoisen osan puheenaolevista varoista aina täytyy olla eri tavoin kiinni itse valtion juoksevassa taloudessa (jyvä- y. m. varastoina, kertymättöminä tuloina eli niin sanottuina tulorästeinä, ennakkomaksuina y. m.). Valtion päätettyjen tilien mukaan nousivat valtiorahaston varat 1906 vuoden päättyessä Smktaan 83,027,150: 23, jota kuitenkin vastasivat erinäiset velat, menorästit, varatut määrärahat y. m., yhteensä Smk. 9,226,715: 29. Rahaston pääoma oli siis Smk. 73,800,434: 94. Varoista oli kiinni: erinäisissä varastoissa... Smk. 2,057,073: 66 tulorästeinä 4,172,558: 33 pitkäaikaisina lainoina ,578,941: 22 jyvälainoina 257,410: 50 muissa valtion rahastoissa... 4,500,000: muulla tavalla sijoitettuna... 7,449,645: 10 Yhteensä Smk. 31,015,628: 71 Täten tekivät rahaston vapaat varat Smk. 52,011,521: 52

17 Edusk. Väst. Esitys N:o Siitä oli: pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa Smk. 21,704,724: 24 saatavana valtion ulkomaalaisilta asiamiehiltä 270,623: 14 virastojen kassana 2,708,922: 49 obligatsioneina 27,327,251: 65 Näiden eräin loppusumma, Smk. 62,011,521: 52, edusti siis sitä määrää, joka 1906 vuoden päättyessä valtiorahaston varoista voitiin katsoa olevan käytettävänä. Kuinka suuri vastaava rahamäärä tulee olemaan kuluvan vuoden päättyessä, sitä on nyt vielä luonnollisesti mahdoton varmuudella tietää. Mikäli Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on voinut niiden tietojen ja laskelmain nojalla, jotka sille Valtiokonttorista on annettu, arvostella, voitaneen valtiorahaston vapaat varat 1907 vuoden päättyessä, edellyttäen, että tästä rahastosta ennakkomaksuna on siirretty kulkulaitosrahastoon tarvittavat varat siinä syntyneen vajauksen peittämiseksi, varovaisesti laskien arvioida 51,000,000 markaksi, josta obligatsioneissa noin 27,500,000 markkaa, virastojen kassoina noin 3,200,000, saatavina ulkomaisilta asiamiehiltä noin 200,000 sekä Suomen Pankissa panoja ottotilillä noin 20,100,000 markkaa. Arvostellessaan kysymystä, kuinka suuri osa tästä summasta voidaan ottaa lukuun seuraavan vuoden menoarviota järjesteltäessä, on Eduskunta ottanut huomioon armollisessa esityksessä mainitun asianhaaran, nimittäin että niitä obligatsioneja, joihin suuri osa valtiorahaston käytettävissä olevia varoja on sijoitettu, nykyisissä liikeoloissa ei voitaisi ilman melkoista tappiota rahaksi muuttaa. Lasku on senvuoksi perustettu ensiksi siihen määrään, mikä on arvioitu olevan 1907 vuoden päättyessä pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa. Mutta tämäkään erä ei ole kokonaisuudessaan käytettä- 2

18 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. vissä, koska valtion talouden laajuuteen nähden on välttämätöntä pitää melkoista kassareserviä. Hallitus on armollisessa esityksessä laskenut välttämättömän kassareservin 10,000,000 markaksi. Eduskunta puolestaan on pitänyt viimemainittua arviota verrattain korkeana, mutta ei ole tahtonut sitä alentaa. Edelleen on otettava huomioon, että valtiorahastosta myönnettyjä varattuja määrärahoja tämänkin vuoden päättyessä tulee olemaan huomattava määrä, arviolta 4,100,000 markkaa, joka summa niinikään lienee varovaisinta kokonaisuudessaan vähentää rahaston vapaiden varojen määrästä. Näiden vähennysten jälkeen olisi menoarvion järjestelyä varten käytettävissä oleva rahamäärä 6,000,000 markkaa. Rahaston obligatsionivarastoa tarvitsisi näin ollen muuttaa rahaksi ainoastaan sikäli, kuin rahoja olisi tarpeen myönnettyihin, mutta nostamattomiin lainoihin sekä lainain antamiseksi kansakoulurakennuksia varten. Terveen valtiotalouden mukaiseksi ei ole yleensä katsottava säästyneiden valtiovarain käyttämistä juoksevain vuotuisten menojen suorittamiseen. Mutta niiden menojen joukossa, joiden edellä on osotettu kuuluvan nyt järjestettävään menoarvioon, onkin muutamia, jotka eivät ole tätä säännöllistä laatua, vaan jotka joko kohdistuvat jo kuluneeseen aikaan tai muuten ovat ylimääräistä laatua. Niiden suorittamiseen voidaan siis ennenmainittu valtiorahaston käytettävissä oleva ylijäämä osottaa. Tällaiseen menettelyyn on tällä kertaa sitä enemmän syytä ja oikeutta, kun verrattomasti suurin osa puheenaolevista ylimääräisiin luettavista menoista sisältyy siihen 20 miljoonan markan apumaksuun Valtakunnanrahastoon, jonka suorittamiseen Eduskunta on antanut suostumuksensa ja jonka laatunsa puolesta voidaan katsoa kuuluvan kuluneen ajan juokseviin menoihin.

19 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o Mitä sitten tulee sotilasrahaston pääomasäästöihin, nousivat ne 1906 vuoden päättyessä 2,036,128 markkaan 59 penniin. Nyt kuluvan vuoden päättyessä voidaan ne, tehtyjen laskujen mukaan, arvata noin 4,000,000 markaksi, mikä määrä kokonaisuudessaan olisi rahaston tarkoituksiin käytettävissä (siitä noin 3,700,000 markkaa obligatsioneina). Armollisessa esityksessä on lausuttuna, ettei sotilasrahaston pääomasäästöä voida ottaa huomioon yleisessä vuosirahasäännön järjestelyssä. Syistä, jotka on esitetty Eduskunnan alamaisessa vastauksessa esitykseen Valtakunnanrahastoon suoritettavasta apumaksusta, Eduskunta on katsonut sotilasrahaston pääomasäästön tällä kertaa olevan otettavan huomioon menoarvion järjestelyssä. Sotilashuonerahaston varat tekivät 1906 vuoden päättyessä, kun velkojen määrä oli luettu pois, Smk. 9,417,242: 56. Varoista oli suurin osa eli Smk. 8,012,733: 24 sijoitettuna pitkäaikaisiin lainoihin; loput eli Smk. 1,438,873: 34 oli osittain obligatsioneissa, osittain pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa. Tämän rahaston varojen sijoittamiseen nähden on määrätty muun muassa, että niistä on vähintään l miljoona markkaa talletettava täysikelpoisissa, helposti rahaksi muunnettavissa korkoa kasvavissa koti- tahi ulkomaan obligatsioneissa. Kun puheenaoleva rahasto, kuten ennen on mainittu, on osotettu erityisiä menoja varten, on sen pääomasäästöä käytettävä ainoastaan, mikäli rahaston tulot eivät riitä vuosimenoihin. Viime vuosina onkin, kun erityisten asianhaarain johdosta sotilaseläkkeet nousivat tavattomassa määrin, rahaston pääomaa säännöllisesti täytynyt käyttää, niin että se Smk:sta 9,863,000, vuoden 1899 lopussa, on vähentynyt edellä ilmoitettuun

20 Edusk. Väst. Esitys N:o 22. määrään, vaikka rahastoon vuonna 1904 muista vaitiovaroista on siirretty 700,000 markkaa. Kuluvan vuoden päättyessä on rahaston varain arvioitu olevan Smk. 9,176,000:, josta noin 1,376,000 markkaa obligatsioneina sekä pano- ja ottotilillä. Kun rahaston menot sotilaseläkkeisiin vuodeksi 1908 ovat edellä lasketut 684,000 markaksi ja saman vuoden korkotulot esityksessä olevan arvion mukaan nousevat 370,000 markkaan, seuraa tästä, että rahaston pääomasta 1908 vuoden menoarviojärjestelyssä on otettava huomioon 314,000 markkaa. Eduskunta siirtyy tämän jälkeen tarkastamaan valtion vakinaisia tuloja vuonna 1908, kohdistaen ensin huomionsa valtiorahaston ja sen jälkeen sotilasja sotilashuonerahaston tuloihin, seuraten tässäkin valtion tuloarvion järjestystä. Valtiorahaston tulot Tuloja yaltiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. Tuloja kruununmetsistä lasketaan karttuvan kuluvana vuonna ainakin 9,100,000 markkaa. Vaikka nämä tulot, riippuen puutavaramarkkinain tilasta ja muista enemmän tai vähemmän satunnaisista seikoista, verrattain suuresti vaihtelevatkiin eri vuosina, on tämä taloudenhaara viime aikoina edistynyt, mikä epäilemättä riippuu metsänhoidon hallinnon viime vuosina erittäin virkeästä toiminnasta uudistusten toimeenpanemiseksi tällä alalla. Uudistusten hedelmät tulevat asian laatuun nähden luonnollisesti vasta vähitellen näkyviin, mistä huolimatta alotettuja parannuksia olisi edelleenkin tarmokkaasti jatkettava. Vuodeksi 1908 on tulot kruununmetsistä arvioitu samoinkuin esityk-

1907. V. M. Esit. Nro 22.

1907. V. M. Esit. Nro 22. 1907. V. M. Esit. Nro 22. Valtiovarainvaliokunnan mietints N:o 14 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee T arojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset Taltion

Lisätiedot

[Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

[Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 20. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta. [Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä. 1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa.

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. 1907. V. M. Esit. N:o 20. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime kesäkuun

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Suurivaltaisin, flrmollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, flrmollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 13. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka sisältää ehdotuksen laiksi paloapuyhdistyksistä. Suurivaltaisin, flrmollisin

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen.

1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. 1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o l Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen N:o 3 johdosta, joka koskee valtionavustuksen myöntämistä yksityisestä alotteesta perustettavalle

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 19S5 N:o 59 N:o 59. Kiertokirje työaikalain muuttamisesta ja sen soveltamisesta työnjohtaja-asemassa oleviin virkamiehiin. Työaikalain muuttamisesta ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT KIRKKONUMMEN KUNTA 303 / 103 / 2008 VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 Rahaston tarkoitus...2 2 Rahaston pääoma...2 3 Rahaston tuotto (Muutos Kv 31.1.2008 7)...2

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö ...... n koneosuuskunnan ohjesääntö. Yleisiä m~äräyksiä. 1 Luku. 17uorojä1 jestyksen määrääminen. Maksut koneiden käyttämisestä. 1. Koneiden käyttö kautena tulee

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN TULOT OMAT TULOT Osasto Nimike 4 TOIMIELINTEN JA UNIONIN MUIDEN ELINTEN HENKILÖSTÖLTÄ SAATAVAT TULOT 44 856 000 47 303 000 41 189 404,70 5 TOIMIELIMEN HALLINNOLLISESTA

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 19.

1907. V. M. Esit. N:o 19. 1907. V. M. Esit. N:o 19. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Edellä mainitun armollisen

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle

1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle 1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle kulku kaupasta. Tämän armollisen esityksen on Eduskunta valmistelevaa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Kuopion Polkupyöräseuran

Kuopion Polkupyöräseuran Kuopion Polkupyöräseuran ': jäsen, N:o...» KUOPION POLKUPYÖRÄSEURAN SÄÄNNÖT. m KUOPIOSSA, KUOPION UUDESSA KIRJAPAINOSSA, 18»8. Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa päätös

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. n:o 25.

1907. V. M. Esit. n:o 25. 1907. V. M. Esit. n:o 25. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyönteisten tuhotöitten

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1.

KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1. KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1.2009 Toiminta-ajatus 1 Keskusvirasto huolehtii kaupunginvaltuuston,

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 19. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Suurivaltaisin, Armollisin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ

KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ Keisarillisen Suomen Senaatin päätös Keisarilliseen Senaattiin annetun

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 SOVELTAMISALA Kaupunginvaltuuston 26.11.2001 hyväksymä, voimaantulo 1.1.2002, kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut.

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 4246 Liite MAKSUTAULUKKO Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 1 Kemikaalilain (744/1989) ja sen muuttamisesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1959 N:o 81 N :o 81. Kiertokirje eräiden posti- ja lennätinlaitoksen vakinaisten virkojen ja tointen sekä ylimääräisten tointen perustamisesta, muuttamisesta,

Lisätiedot