1907. V. M. Esit. Nro 22.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1907. V. M. Esit. Nro 22."

Transkriptio

1 1907. V. M. Esit. Nro 22. Valtiovarainvaliokunnan mietints N:o 14 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee T arojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset Taltion talot eiyät riitä. Valtiopäiväjärjestyksen 43 :ssä olevan säännöksen mukaisesti on Eduskunta pöytäkirjanotteella viime kesäkuun 20 p:ltä lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtiovarainvaliokuntaan, joka myös on saanut tiedokseen lähetekeskustelussa asiasta annetut lausunnot. Niinikään on Valiokunta pyynnöstä saanut kysymyksen käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa syntyneet asiakirjat, joista ilmenee, ettei siinä ole äänestystä tapahtunut. Kun Valtiovarainvaliokunnan, edellä mainitun pe- Tustuslainsäädöksen mukaan, tulee ehdottaa, miten va- Toja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä, on Valiokunnan en simaisena tehtävänä ollut laskea valtion tarpeet ayt kysymyksessä olevana varainhoitovuotena eli vuonna 1908 ja sen jälkeen ottaa harkittavaksi, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden tarpeiden tyydyttä- Valtiovarainväliokunnan mietintö N:o 14.

2 V. M. - Esit N:o 22. miseen käytettävissä sekä vihdoin osottaa siihen mahdollisesti tarvittavat lisävarat. Kaikkien näiden laskujensa ja arvioittensa ulkopuolelle on Valiokunta kuitenkin jättänyt sen osan valtion taloutta, joka on keskitetty kulkulaitosrahastoon, koska puheenaolevat valtion tulot ja menot armollisten julistusten nojalla lokakuun 2 p:ltä 1873 ja. tammikuun 25 p:ltä 1886 muodostavat erityisen kokonaisuuden, ja Eduskunta tämän mukaisesti jo on, asiasta annetun erityisen armollisen esityksen ja Valtiovarainvaliokunnan siitä antaman mietinnön johdosta,, hyväksynyt tulo ja menoarvion kulkulaitosrahastolle vuodeksi Niinikään on Valiokunta tämän mietinnön ulkopuolelle jättänyt paloviinarahat ja niistä suoritettavat, menot, koska nämätkin varat ja niiden käyttäminen, asiasta hyväksyttyjen erityisten määräysten nojalla,, edelleen tulevat olemaan riippumattomina muun valtiotalouden muodostumisesta. Mitä asian käsittelyn järjestykseen tulee, on Valiokunta katsonut sopivimmaksi tässä seurata valtion menoarviota, jota on noudatettu myöskin armolliseen esitykseen liitetyssä laskelmassa valtion vakinaisista, varoista ja tarpeista. Mentyä harkitessaan on Valiokunta nojannut, osittain edellämainittuun laskelmaan ja osittain niihin päätöksiin, jotka Eduskunta, joko armollisten esitysten johdosta tai muuten, on yleisistä menoista tehnyt sekä. vihdoin niihin alamaisiin anomuksiin, jotka Eduskunta on päättänyt Keisarilliselle Majesteetille tehdä määrärahain myöntämisestä erinäisten yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Sen ohessa on arviota osittain täydennetty asianomaisten virkakuntain ensi vuoden meno-

3 11H)7. - V. M. - Esit. N:o arviota varten tekemistä tarve-ehdotuksista saaduilla tiedonannoilla. Esitykseen liitetyssä laskelmassa esiintyviä menoja tarkastaessaan on Valiokunta niiden joukossa havainnut eräitä sellaisia, joista Valiokunta mietinnössään N:o 11 on lausunut huomautuksia joko menon tarkoitukseen, tarpeellisuuteen tai suuruuteen nähden. Kun nämä lausunnot vielä eivät ole Keisarillisen Majesteetin tietoon saatetut ja ensi vuoden menoarvioehdotus kohdakkoin valmistuu Keisarillisessa Senaatissa,, ei voitane otaksua, että sanotut huomautukset suuremmassa määrin ehtivät puheenalaiseen menoarvioon vaikuttaa, semminkin kun eräitten menojen supistaminen tai poistaminen luonnostaan vaatii pitempää aikaa tai järjestelmän muutoksia asianomaisessa hallinnonhaarassa. Valiokunta on senvuoksi yleensä ottanut mainitunkinlaiset menot tällä kertaa laskuun armollisessa, esityksessä arvioituihin määriin, rajoittuen niiden suhteen kerta kaikkiaan tähän muistutukseen. Ainoastaan, mikäli erikoiset asianhaarat tai Valiokunnan käytettävissä olleet uudemmat tiedot ovat antaneet siihen aihetta, on näiden menoeräin arviosummia muutettu. Mitä muihin menoeriin tulee, on Valiokunta niitäkin kosketteleva ainoastaan mikäli on katsottu olevan aihetta joihinkin muutoksiin arvioiduissa menomäärissä tai mikäli tämän asian käsittelyn muodollinen puoli on sitä vaatinut. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettn valtio-omaisuus. Kuluvan lokakuun 12 päivänä annetun armollisen määräyksen kautta on se osa Keisarillisen ^Majesteetin käyttövaroista, joka suoritetaan valtiorahastosta^ korotettu 244,000 markasta 294,000 markkaan, niinkuin esityksessä on otaksuttu. Sotilasrahastosta samaan tarkoitukseen menevät 56,000 markkaa lukuun ottaen nousevat nämä käyttövarat niinmuodoin 350,000 mark-

4 V. M. Esit. N:o 22. haan. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot otetaan laskelmaa seuraten entiseen määräänsä 26,000 markkaan, jolloin ryhmän loppusumma on 376,000 markkaa. Valtiopa!Yäkustaiinukset. Tähän ryhmään kuuluvat menot on Valiokunta erityisen armollisen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä N:o 8, jonka Eduskunta on hyväksynyt, laskenut 740,000 markaksi, siihen luettuna eduskuntatalon asiaa valmistelemaan asetetun valtuuskunnan käyttövarat, 30,000 markkaa. Eduskunnan väliaikaisen huoneiston korjaamisesta johtuneet menot otetaan edempänä huomioon. Ryhmän menojen summa on siis 740,000 markkaa. Hallituslaitokset. Kenraalikuvernöorinvirka. Armollisen määräyksen mukaan helmikuun 19 päivältä 1903 perustettiin 5 vuoden ajaksi 4 virkamiehentointa erityisiä asioita varten Kenraalikuvernöörin luona. Kun tämä aika ensi maaliskuun l p:nä siis menee umpeen, on Valiokunta ottanut laskuun näiden virkamiesten pakkauksen, joka on yhteensä 40,000 markkaa vuotta kohti, ainoastaan 2 kuukaudelta, mistä johtua menojen vähennystä 33,000 markkaa eli 244,000 markasta 211,000 markkaan. KenraaUkuvemöörinkanslia. Armollisella käskyllä huhtikuun 9 p:ltä 1903 on määrätty, että samana päivänä vahvistettu uusi vuosirahansääntö Suomen Kenraalikuvernöörinkanslialle on voimaansaatettava väliaikaisesti 5 vuoden ajaksi, luettuna l p:stä heinäkuuta 1903, uutta lukua. Uudistaen sen, mitä tämän^ kanslian menosäännöstä jo on lausuttu Valiokunnan mietinnössä N:o 11, siv. 16, ei Valiokunta ole voinut- olla huomauttamatta täten tarjoutuvasta tilaisuudesta sanotun menosäännön supistamiseen. Mitä tulee ensi" vuodeksi arvioitavaan menoerään, niin on se * ainakin^vuoden jälkimäiselle puoliskolle laskettava nykyistä melkoisesti alemmaksi. Koko vuoden osaksi lankeevan määrän on Valiokunta ottanut laskelmaan

5 1907. V. M. Esit. N:o tasaluvuin 250,000 markaksi., minkä rajan yli menon missään tapauksessa ei pitäisi nousta, vaan pikemmin siitä vieläkin vähentyä. Muut tähän ryhmään kuuluvat menot on merkitty esityksen mukaan yhteensä 2,021,000 markaksi, joten loppusumma on 2,482,000 markkaa. Tuomioistuimet ja Oikeustoimitnsknntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kuritushuoneet ja työvankilat. Tässä kohden on vuotuiset ennakkoarviot yleensä olleet korkealle arvioidut, minkä johdosta tilinpäätös on osoittanut melkoisia säästöjä. Niinpä olivat nämä menot ennakkoarvion Tmikaan tilinpäätöksen mukaan säästö v. JJ n Ti It J) ,099,411:50 1,135,326: 1,169,104: 1,192,854: 1,198,025: 1,254,687: 99 1,039,819: ,511:58 964,779: ,747: ,077: 46 1,096,489: 82 59,592: ,814: ,324: ,106: ,947: ,198: 17 Tästä päättäen olisi ehkä syytä jonkun verran vähentää esityksessä vuodeksi 1908 arvioitua menonlisäystä, joka kuluvan vuoden ennakkoarvioon verraten on noin 167,000 markkaa, ja jonka aiheet on ilmoitettu esityksen sivulla 26. Mutta kun viimemainituista johtuvan lisäyksen määrä vielä ei ole tarkalleen määrättävissä, ei Valiokunta ole tahtonut arvioitua menoerää vähentää. Samasta syystä on pysytetty semmoisinaan esityksen arvio läänin ja kihlakunnan vankiloiden menoista. Tämän hallinnonhaaran menot ovat siis arvioidut samaan määrään kuin armollisessa esityksessä eli 4,742,000 markaksi.

6 Y. M. - Esit. N:o 33. Sivilitoimituskuntaaii kohdistuvat hallinnonhaarat. Kihlakuntain hallinto. Tämä meno-erä on noussut etenkin sen kautta, kuten esityksen 27 sivulla huomautetaan, nettä kruununvoutien ja kruununnimismiesten palkkaetuja on ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi". Valiokunnan mielestä olisi suotavaa, ettei tällaisia lisäyksiä otettaisi menosääntöön ennenkuin Eduskunnalle annetaan tilaisuus lausua niistä mielipiteensä. Ryhmän menojen kokonaismäärä on otettu samaksi kuin esityksessä eli 11,648,000 markaksi. Y altiovarain toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tullikamarit ja tullitoimistot. Sen johdosta, että esityksessä siv. 27 mainittuja ehdotuksia tullipalvelijain lisäämisestä ja heidän palkkaetujensa parantamisesta sittemmin on Keisarillisessa Senaatissa tuntuvasti supistettu, päättyy tullikamarien ja tullitoimistojen menosääutöehdotus vuodelle 1908 noin 1,418,000 markkaan. Valiokunta on sentähden laskenut tämän menoerän tasaluvuin 1,420,000 markaksi. Muita tullilaitoksen menoja. Näihin on kuluvan vuoden lisämenoarvion yhteydessä korkeimmassa paikassa myönnetty erinäisiä lisäyksiä, minkä johdosta Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi korottaa niiden määrän 845,000 markkaan. Leimakonttori. Tämän menoerän muodostavat veronkanto- ja tarkastuskustannukset pelikortti- ja leimasuostuntaveroista. Kun nämä verot, joiden suorittamisesta vuonna 1908 Valiokunta erityisten armollisten esitysten johdosta antamissaan mietinnöissä N:ot 2 ja 10 on tehnyt ehdotukset, ovat, kuten edempänä osotetaan, välttämättömät, jotta valtion tarpeet tulisivat tyydytetyiksi, on Valiokunta tähän ottanut puheenaolevan menoerän, laskettuna esityksessä siv. 5 arvioituun määrään eli 158,000 markaksi. Muut tämän ryhmän menot, laskettuina ehdotuksen

7 V. M. Esit. N:o mukaan, ovat yhteensä 918,000 markkaa, joten loppusumma nousee 3,841,000 markkaan. Kaniaritohttihiekiintaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Revisionikonttori. Ottaen tässä huomioon sotilasrahastosta suoritettavat oikaisuprosentit on meno laskettu 80,000 markaksi. Metsähallituksen kustannusten pysyessä suunnilleen entisessä määrässä havaitaan hoitoalueiden hallinnon kustannusten viime aikoina tuntuvasti kohonneen: siihen meni vuonna 1904 Smk:aa 523,704: 40, mutta vuodelta 1908 vastaava meno lasketaan 767,000 markaksi. Muita metsänhoitolaitoksen menoja oli vuonna 1904 Smk. 713,467: 24, mutta ne nousivat 1907 vuoden menosäännön mukaan 1,163,500 markkaan. Näissä kohdin havaittavat lisäykset aiheutuvat siitä uudistuksesta, joka on ollut ja yhä on tekeillä tässä hallinnonhaarassa ja jonka tarpeellisuudesta ei ole muuta kuin yksi mieli. Näihin ynnä muutamaan pienempään menonlisäykseen nähden on Valiokunta arvioinut menot tässä kohden 1,230,000 markaksi. Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot on otettu esityksessä laskettuihin määriin eli yhteensä 714,000 markaksi. Kokonaissumma on siten»,791,000 markkaa. Menoja sotilastarpeisiin. Tämän ryhmän muodostavat luotsilaitoksen tähden edelleen pysytetyn Ylisotaoikeuden kustannukset, menot lakkautetusta kadettikoulusta, erinäiset määrärahat ja menot Suomeen sijoitetusta sotaväestä. Menojen loppusumma on, niinkuin esityksen sivulla 39 oleva laskelma osottaa, 319,000 markkaa. Kirkollisasiaintoimitnskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Vakinaiset ja ylimääräiset menot yliopistolle ovat tehneet

8 V. M. Esit. N:o 22. v « » Vakinaiset menot. 975,413: 20 1,034,438: 93 1,067,393: 84 1,091,107: 65 1,128,788: 49 1,169,518: 93 Ylimääräiset menot. 260,350: ,000: 361,545: ,737: 121,937: 46,315: Yliopiston vakinaiset menot nousivat 1907 vuoden menosäännössä 1,258,710 markkaanja on ne armollisessa* esityksessä vuodeksi 1908 merkitty 1,380,000 markaksi,, mutta tekee meno myöhemmät lisäykset lukuunottaen noin 1,420,000 markkaa. Uusi maanviljelystaloudellinen osasto, dosenttipalkkioiden lisääminen sekä suuruudeltaan että luvultaan ja ylimääräisen opetuksen kustannukset ovat viime vuosina osaltaan vaikuttaneet menojen nopeaan nousuun. Tavallista suurempi lisämeno on äskettäin tullut harkittavaksi: jotta useimmissa aineissa voisi tarjota luentoja sekä ruotsin- että. suomen kielellä, on ehdotettu useampien vakinaisten professoripaikkojen kaksinnusta. Vakinaisten professoripaikkojen luku on nykyänsä 46 ja ylimääräisten 24, jälkimäisistä useat mieskohtaisesti asetettuja. Lasketaan, että tästä muutoksesta aiheutuva lisämeno voisi aluksi supistua 97,750 markaksi, koska voisi palkkoja enentämällä muuttaa useat ylimääräiset professorit vakinaisten asemaan. Mutta aijottu opettajiston lisäys tulisi epäilemättä piankin asettamaan melkoista, suuremmat erät valtiorahaston suoritettaviksi. Luonnollista on Valiokunnan mielestä, että siksi suuria kustannuksia vaativa uudistus, joka samalla tarkoittaa periaatteellista muutosta, ei voi tulla hyväksytyksi ennenkuin se on ollut Eduskunnankin harkittavana. Valiokunta on merkinnyt menon vuodelle ,420,000 markaksi. Valtioapu yksityisille kouluille. Tämä rneno on vuosi vuodelta ripeästi noussut sitä mukaa kuin oppikoulu-

9 1907. f. M. Esit. N:o jen luku yleensä on lisääntynyt ja yksityiskoulu järjestelmä on voittanut alaa valtion oppilaitosten rinnalla. Rahamäärää käsiteltäessä on Valiokunnassa ehdotettu harkittavaksi, eikö suomalaisilla paikkakunnilla valtioapua nauttivien ruotsinkielisten yksityiskoulujen apurahoja olisi vähitellen lakkautettava. Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut voivansa ottaa esitettyä kysymystä tutkittavaksensa. Puheenaoleva valtioapu teki valtiontilinpäätöksen mukaan v n Smk. rt rt n n n n D 7J 534,378: ,760: ,876: ,399: ,501: ,344: ,199: 98 1,026,883: 28 1,099,099: 97 Kuluvan vuoden menoarvioon on tätä tarkoitusta varten otettu 1,135,700 markkaa ja on käsillä olevassa, armollisessa esityksessä arvioitu ensi vuotta varten tarvittavan 1,256,000 markkaa. Valiokunnan säämäin myöhempien tietojen mukaan nousisi tämä menoerä vuonna 1908 noin 1,352,000 markkaan. Melkoinen lisämeno on sitä paitsi tässä kohden odotettavana, jos yksityiskouluille myönnetty valtioapu lähimmässä tulevaisuudessa korotettaisiin 4 ; 000 markkaan luokkaa, kohti, sen mukaan kuin Anomus valiokunta näillä valtiopäivillä on mietinnössään N:o 8 ehdottanut. Koska Eduskunta ei vielä ole käsitellyt tätä asiaa, ei kuitenkaan voine puheena olevaa menoerää korottaa vuodeksi 1908.

10 V. M. Esit. N:o 22. Kansakoulujen valtioavustus. Sen mukaisesti mitä Eduskunta kuluvan lokakuun 26 p:nä on päättänyt armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakoululaitosta varten, on Valiokunnan ollut uudelleen laskettava maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen ja palkankorotuksiin tarvittavat rahamäärät, jotka Valiokunta mietinnössään N:o 6 siv. 3 5 oli arvioinut edellisen 3,066,000 ja jälkimäisen 770,000 markaksi. Kun Eduskunnan päätöksen mukaan alempi peruspalkka on oleva 900 ja ylempi 1,100 markkaa, tulee, noudattaen samaa laskutapaa kuin aikaisemmassa arviossa, kutakin opettajaa kohden nykyiseen peruspalkkaan 300 markan lisäys. Kun koko maaisls-opettajiston lukumäärä vuonna 1908 on arvioitu 3,376:ksi, olisi siis lisäys 300X3,376=1,012,800 markkaa. Ja kun nykyistä palkkausjärjestelmää noudattaen valtioapu kysymyksessä olevaan tarkoitukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000 markaksi, nousisi siis tämä palkkausmeno 3,402,800 eli tasaluvuin 3,405,000 markkaan. Mitä sitten tulee palkankorotuksia varten tarvittavaan määrärahaan, niin on se armollisessa esityksessä olevan tilaston perusteella ja ennen noudatettua laskutapaa seuraten arvioitu Eduskunnan päättämäin korotusmääräin mukaan nousevan ylemmässä luokassa 496,760 ja alemmassa 346,140 markkaan, siis yhteensä 842,900 eli tasaluvuin 846,000 markkaan. Kun edellä mainittuihin 3,405,000 ja 845,000 markan määriin lisätään apumaksut kaupunkien kansakoululaitokselle sekä opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten, mitkä Eduskunta on hyväksynyt Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti 875,000 ja 132,000 markaksi, on tässä puheena oleva kansakoulujen valtioavustus 5,257,000 markkaa.

11 1907. V. M. Esit. N:o Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän on otettu Eduskunnan osottamat määrärahat: Kansakoulutalojeu ja käsityöhuoneiden rakentamiseen Smk 500,000: Kirjastoja varten maalaiskuntien kansakouluopettajille ja -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja varten 60,420: Haalaiskansakoulujen jatkokursseja varten 90,000: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten 20,000: Havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin 60,000: Yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille. 35,000: Oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille 150,000: Smk. 915,420: ynnä sen lisäksi esityksen luetteloon siv. 20 merkitty menoerä 114,000 markkaa, joten erinäisten kansakoululaitoksen menojen summa on Smk. 1,029,420: eli tasaluvuin Smk. 1,030,000:. Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Esityksen sivulla 20 on tähän merkitty 100,000 markkaa, mikä erä on Keisarillisen Majesteetin kuluvan lokakuun 12 p:nä vahvistama meno kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kannattamiseksi. Lisäksi on Valiokunta ottanut Eduskunnan kansakoulumenojen yhteydessä osottamat määrärahat:

12 V. M. Esit.iN:o 22. Kansanopistoille Smk. 180,000: Rakennusavuiksi kansanopistoja varten 50,000: Raittiustyön kannattamiseksi.. 20,000: Nuorisoseurain avustamiseksi.. 30,000: Luentokurssien kannattamiseksi.. 25,000: Smk. 305,000: Menot tässä kohden olisivat sen mukaan 100,000 -j- 305,000 = 405,000 markkaa. Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Meno on esityksessä laskettu 470,000 markaksi. Kun tähän lisätään Eduskunnan kuluvan lokakuun l p:nä hyväksymät määrärahat H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoa varten, yhteensä 12,000 markkaa, samoin 50,000 markkaa suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi ja 20,000 markkaa,,kansan Näyttämö" nimiselle osakeyhtiölle työväenteatterin ylläpitämistä varten, mink& kahden viimemainitun määrän myöntämistä Eduskunta tämän lokakuun l ja 22 p:nä on päättänyt anoa, kohoaa tämän ryhmän menojen loppusumma 552,000 markkaan. Muut Kirkollisasiaintoimituskuntaan kuuluvan hallinnonhaaran menot on Valiokunta pysyttänyt niissä määrissä, joihin ne esityksen siv ovat arvioidut ja jotka yhteensä nousevat 6,440,000 markkaan. Tämän hallinnonhaaran menojen kokonaismäärä on siten laskettu ,000 markaksi. MaaiiYiljelystoimituslvnntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Kalastus. Sittenkun Eduskunta kuluvan lokakuun 22 p:nä on päättänyt anoa, että 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin 30,000 markan arviomääräraha hylkeen tapporahoiksi ja 100,000 markan määräraha apurahoiksi kalastusyhdistyksille ja niille maan-

13 T. M. Esit. N:o viljelysseuroille, jotka ovat ottaneet kalastuselinkeinonkin edistämisen työkseen, on Valiokunta, siihen nähden että viimemainittuun tarkoitukseen nykyään jo on menoarviossa osotettu 50,000 markkaa, laskenut lisäyksen 80,000 markaksi, ja tämän kohdan menojen loppusumman tasaluvuin 280,000 markaksi. Maataloudelliset seurat. Uudempien tietojen nojalla on tämän menon laskettu nousevan 1,218,000 markkaan. Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot ovat esityksessä arvioidut yhteensä 5,226,000 markaksi. Loppusumma nousee 6,724,000 markkaan. Kulkulaitos toimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Postikonttorit. Valiokunnan säämäin tietojen mukaan tulee tämä menoerä ensi vuonna nousemaan sen johdosta, että postilaitoksen laajentaminen on vaatinut uusien virkojen asettamista, etupäässä postiljoonitointa varten. Meno on laskettu 1,405,000 markaksi. Rautatiepostitoimistot. Tässäkin on menon-lisäys odotettavissa matkakustannuksiin sekä postivaunujen ostoon ja kunnossapitoon osotetuissa erissä, minkä vuoksi menosumman on laskettu nousevan 535,000 markkaan. Muita postilaitoksen menoja. Armollisen esityksen sivulla 28 ilmoitetaan, että vuodeksi 1908 arvioituun summaan, 2,580,000 markkaa, sisältyy 500,000 markan suuruinen korvaus kulkulaitosrahastolle postin kuljettamisesta valtionrautateillä. Kun kuitenkin sanottu apumaksu on käsiteltävä rahastojen välisenä siirtona, on se tästä poistettu. Toiselta puolen on Valiokunnan tietämän mukaan menojen lisääntyminen tässä kohden odotettavissa, koska postiljoonien päivärahoja sekä postin kuljetuskustannuksia varten kuluvalle vuodelle lasketut rahamäärät ovat osottautuneet riittämättömiksi ja uusia virkoja täytyy asettaa. Näiden asianhaarain vuoksi on meno otettu 2,432,000 markaksi. Postisäästöpankin hallitus. Kun postisäästöpankin liike vuonna 1906 tuotti tappiota 12,562 Valtiovarainvaliokunnan mietintö N;o 14.

14 V. M. Esit. N:o M. markkaa 61 penniä, mikä ensi vuonna tulee valtiovaroista korvattavaksi, on esitykseen otetun 5,000 markan sijaan pantu tasaluvuin 13,000 markkaa. Muut tämän hallinnonhaaran menot, mikäli ne eivät kuulu kulkuiaitosrahaston talouteen, otetaan tähän laskuun semmoisina kuin ne ovat esityksessä siv. 21. Niiden yhteinen määrä on 3,300,000 markkaa. Hallinnonhaaran menojen summa on siis 7,685,000 markkaa. Kauppa- ja teollisimstoiuiituskimtaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Käsityökoulut. Valiokunnan tietämän mukaan on tähän tarkoitukseen osotettua arviomäärärahaa aikomus korottaa ensi vuodeksi 130,000:sta 150,000:een markkaan, mihin nähden se on otettu laskuun 150,000 markaksi. Kauppakoulut. Ne perusteet^ joiden mukaan yleisistä varoista suoritetaan apua kauppaoppilaitoksille, löytyvät armollisessa asetuksessa tammikuun 25 p:ltä Menon suuruus riippuu sentähden etupäässä kysymyksessä olevain oppilaitosten muodostumisesta. Saatujen tietojen perusteella on Valiokunta laskenut tähän tarkoitukseen ensi vuonna menevän 290,000 markkaa. Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Kun valtion tarpeiden tyydyttäminen, kuten. Valiokunta edempänä on osottava, vaatii suostuntaveron kantamista mallasjuomain valmistamisesta, otetaan tähän, sanotusta suostunnasta aiheutuvat silmälläpito- elikontrollikustannukset. Nyt käsillä olevassa, samaten kuin puheenalaista suostuntaveroa koskevassa erityisessä armollisessa esityksessä ovat nämä kustannukset arvioidut 140,000 markaksi. Kun ne nousivat v Smkaan 19,519: ,063: ,401: 32 on siis eroitus tuntuva ja riippuva siitä, että kysymyksessä oleva kontrolli oli välttämättä saatava tehok-

15 1907. Y. M. Esit. N:o kaammaksi etenkin senvuoksi, että tätä veroa koskevassa esityksessä edellytettiin sallittavaksi mallasjuoman valmistaminen samassa tehtaassa niinhyvin veronalaisista kuin verostavapaista maltaista. Kun Eduskunta, hyväksymällä Valiokunnan mietinnön N:o 6, on päättänyt veroa kannettavaksi kaikista maltaista, jotka, käytetään väkevää mallasjuomaa valmistavassa tehtaassa,, ei valvontaa tietenkään tarvitse järjestää yhtä kalliiksi kuin olisi ollut välttämätöntä siinä tapauksessa, että esitys olisi mainitussa kohdassa hyväksytty. Mutta, toiselta puolen kaipaa nykyinen kontrolli uudistusta^ mietojen mallasjuomain valmistuksen silmälläpito tuottaa myös uusia menoja ja Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta, edellyttää ylikontrollöörin viran perustamisen. Näihin asianhaaroihin katsoen on Valiokunta ottanut 1908 vuoden menojen joukkoon kyseessä olevia valvontakustannuksia varten arviomäärärahana 70,000 markkaa. Muut käsillä olevan hallinnonhaaran menot tekevät yhteensä 3,909,000 markkaa, joten kokonaismenoksi tulee 1,419,000 markkaa. Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Keisarillisen Senaatin kirjapainoa varten osotettu määräraha on laskettu samaksi kuin kuluvalle vuodelle eli 263,000 markaksi. Muut menot tekevät 147,000 markkoja ja menojen yleissumma 410,000 markkaa. Sekalaisia yleisiä menoja. Erinäisiä määrärahoja. Kun esityksessä arvioituun 1,351,000 markkaan lisätään sotilasrahastosta menevä 16,000 markan määräraha Suomen topograafiseen mittaamiseen (vert. esit. siv. 39} on tämä erä 1,366,000 markkaa. Muut tämän ryhmän menot nousevat 2,535,000 markkaan ja ryhmä kokonaisuudessaan 3 901,000 markkaan.

16 V. M. Esit. N:o 22. Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Armollisen esiiyksen siv. 23 ilmoitetaan tämä menoryhmä, mikäli «e koskee valtiorahastoa, vuodeksi ,899,000 markaksi. Erän sotilaseläkkeitä muodostavat ne lakkautuspalkkaedut, joita vuonna 1901 hajoitetun Suorcen sotaväen päällystö ja siviiiivirkamiehet nauttivat valtiwahaslon varoista. Sanottu erä vähenee luonnollisesti vuosi vuodelta sen mukaan kuin asianomaiset kuolevat tai siirtyvät vakinaiseen valtionvirkaan. Ensi vuodeksi on saatujen tietojen perusteella arveltu riittävän 465,000 markkaa. Sotilaseläkkeitä ja apurahoja suoritetaan varsinaisesti sotilashuonerahastosta, jonka menot tähän tarkoitukseen vuonna 1908 on arvioitu 684,000 markaksi ja otettu käsillä olevaan laskelmaan. Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeet, joitten suhteen Eduskunta on kansakoulumäärärahoja koskevan erityisen esityksen johdosta tehnyt päätöksen, otetaan tähän Eduskunnan hyväksymään määrään 131,000 markkaa. Nimikään kuuluu käsillä olevaan menoryhmääu erinäisten määrärahoin nimellä Eduskunnan edellämainitussa yhteydessä hyväksymät: apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi 41,000 ja määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajatarten avustamiseen 70,000 markkaa eli yhteensä 111,000 markkaa. Muut eläkkeet ja yleiset apurahat tekevät yhteensä 3,359,000 markkaa mistä seuraa, että koko tämän menoryhmän suuruus on 4,750,000 markkaa. (Jos tähän lisätään kulkulaitosrahastosta menevät eläkkeet ja apurahat, jotka ovat sanotun rahaston menoarviossa arvioidut 500,000 markaksi, niin saadaan tulokseksi, että meidän valtiotaloutemme uhraa tätä nykyä vuosittain eläketarkoituksiin 5 J / 4 miljoonaa markkaa). On ilmeistä, että näin suuri valtiomeno yksinomaan niin epätuottavaan tarkoitukseen, kuin valtion virkamiesten eläkkeisiin, on katsottava aivan kohtuuttomaksi, ja saattaa johtua ainoastaan siitä, että meillä vallitsevissa eläkeoloissa on olemassa suuria epäkohtia,

17 1907. V. M. - Esit. N:o niin hyvin mitä tulee tällä alalla voimassa oleviin säädöksiin kuin myös siihen käytäntöön, joka eläkkeiden ja erinäisten muiden tähän kuuluvain apurahain myöntämisessä on päässyt vallalle. Valiokunta ei sentähden ole voinut olla lausumatta mielipiteenään, että pikainen ja perinpohjainen korjaus tässä suhteessa on kipeän, eikä vähimmän rahallisen tarpeen vaatima. Tässä tarkoituksessa onkin useampia alotteita, osittain koko virkamieslaitoksemme uudestajärjestämiseksi, Eduskunnassa näillä valtiopäivillä tehty. Kun Eduskunta kuitenkin on katsonut näiden alotteiden olevan toisen valiokunnan valmistettavia ja tämän mukaisesti lykännyt puheenaolevat anomusehdotukset Perustuslakivaliokuntaan, ei Valtionvarainvaliokunta ole luullut asiakseen käydä tässä yhteydessä harkitsemaan eläke- y. m. tähän kuuluvain olojen varsinaista uudestajärjestämistä. Mutta kun eläkemenosäännön nykyinen suuruus tekee aivan erityisen tarpeelliseksi saada tähän kuuluvat menot pikaisesti mikäli mahdollista alenemaan ja kun Valiokunta on vakuutettu, että tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä ilman asiaa koskevien asetusten uudistamistakin ja siis jo ennen, kuin tällainen uudistus on ehditty aikaansaada, on Valiokunta katsonut tärkeäksi ettäeduskunta tässä yhteydessä lausuu tarpeelliseksi, että Hallitus tällä valtiotalouden alalla käypi noudattamaan erityistä säästäväisyyttä. Valiokunnan mielestä on luovuttava siitä jo vanhemmilta ajoilta meillä vallalle päässeestä sangen vapaamielisestä eläkeasetusten sovelluttamisesta joka ilmenee siinä, että vakinaisia eläkkeitä on myönnetty virkamiehille ennen kuin he ovat tulleet täysinpalvelleiksi. Tämmöisiä osa-eläkkeitä olisi myönnettävä ainoastaan mikäli asianomaisen oikeus sellaisen saamiseen asetusten todellisen tarkoituksen mukaan on aivan riidaton. Samoin olisi ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen tuleva kysymykseen vain erittäin hellittävissä tapauksissa, ja mitä ankarinta varovaisuutta olisi noudatettava, kun, Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14, 2

18 V. M. Esit. N:o 22. on kysymys tällaisten huomattavampaan summaan kohoavien eläkkeiden myöntämisestä varsinkin suhteellisesti hyvin palkattujen virkamiesten leskille ja lapsille. Edellä esitettyjen menojen lisäksi jotka yhteensä nousevat Smkraan 70,779,000: tulee ottaa huomioon seuraavat siirrot: Kulkulaitosrahastoon, korvaukseksi postin kuljettamisesta.. Smk. 500,000: Tilattoman väestön lainarahastoon ,000: - Rahastoon maan hankkimista varten tilattomalle väestölle ,000: Työhön aivan kykenemättömäni henkilöiden rahastoon.. 70,000: Turvattomani lasten hoitorahastoon.. 31,000: 901,000: joten tullaan vakinaisen menoarvion loppusummaan Smk. 71,680,000: Ylimääräinen menoarvio. Tässä kohtaa ensinnä se 20,000,000 markan määrä, minkä Eduskunta erityisen armollisen esityksen johdosta on kuluvan lokakuun 28 p:nä päättänyt suori- Valtiovarainvaliokunnan mietintö N: o 14.

19 1907. V. M. Esit. N:o tettavaksi Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon. Vaikka tämä meno oikeastaan ei kuulu nyt kysymyksessä olevaan vuoteen, on se kuitenkin huomioon otettava, koska se suuruuteensa nähden varsin tuntuvasti vaikuttaa sanotun vuoden talouteen. Mitä muihin ylimääräisiin menoihin tulee, on Valiokunta saanut Keisarillisesta Senaatista kirjeessä ilmoituksen, että Vapaaehtoisen Palokunnan talon korjaus ja sisustaminen Eduskunnan huoneistoksi soveltuakseen on tuottanut menoja kaikkiaan 197,159 markkaa 31 penniä, mistä summasta Vapaaehtoinen Palokunta on nyttemmin tehdyn sopimuksen mukaan ottanut suorittaakseen 26,322 markkaa 40 penniä, joten valtiovaraston osuus nousee Smk:aan 170,836: 91. Viimemainitusta erästä on Smk. 42,664: 43 käytetty huonekaluihin ja muihin sisustusesineihin sekä Smk. 128,182: 48 korjauksiin. Samalla ilmoittaa Senaatti, että kysymys näiden ennakkomaksuina suoritettujen menojen lopullisesta huomaamisesta asianomaisessa menokohdassa ja rahastossa on jätetty Valtiovaraintoimituskunnan asiaksi. Täten täydentäen sen, mitä Valiokunta puheenaolevasta asiasta on ilmoittanut mietinnössään N:o 8 siv. 6 7, on Valiokunta merkinnyt tämän menon varalle ylimääräiseen menoarvioon tasaluvuin 171,000 markkaa. Tarkastaessaan armollisen esityksen sivuilla olevia luetteloja vuodeksi 1908 arvioiduista ylimääräisistä menoista, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että kaikkia arvioituja menoeriä ei voida ottaa tässä laskussa huomioon. Niiden joukossa on nim. m. m. 2,450,000 markkaa ehdotettu sellaisiin tarkoituksiin, joita Hallitus, kuten esityksen siv. 33 ilmoitetaan, vielä ei ole harkinnut, jonka tähden saattaa tapahtua, että niistä osa lopullisessa käsittelyssä hyljätään tai supistetaan ja osa lykkääntyy vuoteen Edellisten vuosien tileihin perustuen on Valiokunta, jolla ei ole ollut riittävää aikaa tutkia kunkin menoerän välttämättömyyttä ja joka sen vuoksi Valtiovarainvaliokunnan mietintö JN:o 14.

20 V. M. Esit. N:o 32. ei saata yksityiskohtaisesti ehdottaa, missä osissa arvioituja menoja voitaisiin supistaa tai tuonnemmaksi lykätä, ottanut niiden varalle laskuihin tasaluvuin 3,600,000 markkaa. Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän mukaan 23,671,000 markkaa. Tulos Valiokunnan edellä esitetystä valtion tarpeiden harkitsemisesta on niinmuodoin seuraava: Vakinainen menoarvio... Smk 71,680,000: Ylimääräinen... 23,671,000: Yhteensä Smk 95,351,000: mihin summaan, kuten ennen on huomautettu, ei sisälly Kulkulaitosrahastoon eikä Paloviiaarahoihin kuuluvia menoja. Tämän jälkeen tulee Valtiovarainvaliokunnan siirtyä, Valtiopäiväjärjestyksen 43 :n säädöksen mukaisesti, tarkastamaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen suorittamiseen. Sanottujen varain joukossa on tässä, samoin kuin armollisessa esityksessä, ensiksi otettava huomioon vakinaisten valtiovarain pääomasäästöt. Mitä näihin säästöihin tulee, joilla Suomen valtion taloudessa on suhteellisesti suuri rahallinen merkitys, ovat ne pääasiallisesti kahta olennaisesti eri laatua. Toiset niistä ovat nimittäin erityisten säädösten kautta varatut määrättyjen yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja sen mukaisesti muodostetut erityisiksi itsenäisiksi

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 22. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 11. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. Suurivaltaisin, Armollisin

Lisätiedot

Valtion raha-asiain hoito.

Valtion raha-asiain hoito. Valtion raha-asiain hoito Rahoja valtion tarpeisiin tilattaessa noudatettava järjestys Rahojen tilaukset valtion eri tarpeisiin lähetetään Kansanvaltuuskunnan asianomaisen osaston kautta Rahaasiain osastoon,

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 11.

1907. V. M. Esit. N:o 11. 1907. V. M. Esit. N:o 11. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. Tämän armollisen

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

[Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

[Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 20. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta. [Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä. 1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --"*<>--

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --*<>-- XXXVI. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet 1888-1890. --"*-- HELSINGISSÄ, J. C. FRENCKELL JA POIKA, 1891. Sinä kolmen vuoden aikakautena,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. Valtiovarain tila. Suomen Eduskunnan alamainen k i r j e l m ä sen kertomuksen johdosta, jonka Ke[sarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta on Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta.

Lisätiedot

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa.

N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. 1907. V. M. Esit. N:o 20. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kiilkulaitosrahastoa. Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime kesäkuun

Lisätiedot

1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen.

1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. 1907. V. M. Maanviljelyslyseon avustaminen. Maatalousvaliokunnan mietintö n:o l Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen N:o 3 johdosta, joka koskee valtionavustuksen myöntämistä yksityisestä alotteesta perustettavalle

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 21.

1907. V. M. Esit. N:o 21. 1907. V. M. Esit. N:o 21. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908. Pöytäkirjan

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. Pankkivaltuusmiesten johtosääntö. Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä Eduskunnan pankkivaltuusmiesten johtosäännöstä. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Sen muutoksen

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 244/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN

PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN PÄÄLUOKKA IV EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIN TULOT OMAT TULOT Osasto Nimike 4 TOIMIELINTEN JA UNIONIN MUIDEN ELINTEN HENKILÖSTÖLTÄ SAATAVAT TULOT 44 856 000 47 303 000 41 189 404,70 5 TOIMIELIMEN HALLINNOLLISESTA

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1955 28-31 N :o 28. ennakon pidättämisestä ennakkoperintälain 4 :n 4 momentin tarkoittamasta edustusja matkakustannuksesta tai muusta sellaisesta hyvityksestä.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 (EKP/2017/11) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen

Lisätiedot

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä.

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Työväen Pääneuvosto lähetti Lakivaliokunnan valmisteltavaksi

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

1908. Anomusmietintö N:o 8. Talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa tehdyn, langettavatautisten hoitoa koskevan anotnusehdotuksen johdosta.

1908. Anomusmietintö N:o 8. Talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa tehdyn, langettavatautisten hoitoa koskevan anotnusehdotuksen johdosta. 1908. Anomusmietintö N:o 8. Talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa tehdyn, langettavatautisten hoitoa koskevan anotnusehdotuksen johdosta. Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera viime maaliskuun 6

Lisätiedot

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT KIRKKONUMMEN KUNTA 303 / 103 / 2008 VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 Rahaston tarkoitus...2 2 Rahaston pääoma...2 3 Rahaston tuotto (Muutos Kv 31.1.2008 7)...2

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1985 vp." - HE n:o 126 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arpajaisvero suoritettaisiin kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö ...... n koneosuuskunnan ohjesääntö. Yleisiä m~äräyksiä. 1 Luku. 17uorojä1 jestyksen määrääminen. Maksut koneiden käyttämisestä. 1. Koneiden käyttö kautena tulee

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle

1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle 1907. V. M. Esit. N:o 28. Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle kulku kaupasta. Tämän armollisen esityksen on Eduskunta valmistelevaa

Lisätiedot

1907. V. M. Postisäästöpankki.

1907. V. M. Postisäästöpankki. 1907. V. M. Postisäästöpankki. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 1 sen kertomuksen johdosta, joka on Eduskunnalle annettu Suonien postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuosina 1904 ja 1905. Toukokuun

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1981 vp. n:o 177 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Kuopion Polkupyöräseuran

Kuopion Polkupyöräseuran Kuopion Polkupyöräseuran ': jäsen, N:o...» KUOPION POLKUPYÖRÄSEURAN SÄÄNNÖT. m KUOPIOSSA, KUOPION UUDESSA KIRJAPAINOSSA, 18»8. Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa päätös

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

1984 vp. -HE n:o 140

1984 vp. -HE n:o 140 1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen

Lisätiedot

RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT (H. Y.)

RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT (H. Y.) RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT (H. Y.) RATSASTUSSEURAN SAANNOT (R. Y.) 1 Yhdistys, jonka nimi on Ratsastusseura ja kotipaikka Helsingin kaupunki, on edempänä 2 :ssä mainittujen ratsastusurheilun harrastajien

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi Pyötsaaren maaosakaskunta 2 Kotipaikka Haminan Kaupunki 3 Yhteinen alue Haminan kaupungissa sijaitsevan Vepsun saaren ja

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

2 V. M. - Esit, N:o 4.

2 V. M. - Esit, N:o 4. V. M. Esit. N:o 4. Lakivaliokunnan mietintö N:o l Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen Eduskunnalle Oikeudenkäymiskaaren 17 luyun 4 :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Esilläolevan

Lisätiedot

tor luodon vastuulla ilmestyneen "Savon Kansa" nimisen sanomalehden

tor luodon vastuulla ilmestyneen Savon Kansa nimisen sanomalehden Savon Kansan lakkauttaminen. Asian aikasemmat vaiheet. Sittenkun Kuopion kaupungin raastuvanoikeus helmikuun 28 päivänä 1919 oli m.m. tuominnut "Savon kansan kirjapainoosakeyhtiön"kustantaman sanotussa

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO 2/2015

LISÄTALOUSARVIO 2/2015 Hallintoneuvosto LISÄTALOUSARVIO 2/2015 CT/CA-027/2015FI SISÄLLYS I. JOHDANTO A. YLEISTÄ B. TULOT C. MENOT II. TULO- JA MENOTAULUKKO YHTEENVETO III. TULO- JA MENOTAULUKKO 2015 - YHTEENVETO I. JOHDANTO

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

1907. V. M. Esit N:o 23.

1907. V. M. Esit N:o 23. 1907. V. M. Esit N:o 23. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 19.

1907. V. M. Esit. N:o 19. 1907. V. M. Esit. N:o 19. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Edellä mainitun armollisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

HE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 17/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

1908. Anomusmietintö N:o 3. Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat

1908. Anomusmietintö N:o 3. Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat 1908. Anomusmietintö N:o 3. Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi. Eduskunta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (2) Luontiajankohta: 08.06.2016 12:52:34 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Yritys

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT

RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT RATSASTUSSEURAN SÄÄNNÖT (R. Y.) \ i 1. Yhdistys, jonka nimi on Ratsastusseura ja kotipaikka Helsingin kaupunki, on edempänä 2 :ssäl mainittujen ratsastusurheilun harrastajien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot