[Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Transkriptio

1 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 20. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta. [Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän Keisarillinen Majesteettinne on antanut Suomen Eduskunnalle armollisen esityksen kulkulaitos- rahastosta, ehdottaen tämän rahaston tulo- ja menoarvion

2 Edusk. Väst. Esitys N:o 20. vuodeksi 1908 sekä osaksi muutetut ehdot vuosien valtiopäivillä päätetylle valtiolaivalle, jota ulkomaan rahamarkkinoilla vallitsevien epäedullisten olojen tähden ei vielä ole voitu hankkia. Esityksen menoarvio perustuu olettamukseen, että kulkulaitosrahastossa 1907 vuoden lopussa on oleva 10,675,000 markan vajaus. Arvioidessaan asemaa tämän vuoden lopussa on kuitenkin Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnalla erinäisissä osissa ollut käytettävänään uudempia ja tarkempia tietoja tai laskuja kuin esitystä laadittaessa oli tarjona. Laskujen lähtökohdaksi on nyt otettu kulkulaitosrahaston pääomasäästö 1906 vuoden lopussa, mikä valtion tilinpäätöksen mukaan teki 2,448,713 markkaa 4 penniä eli tasaluvuin 2,448,000 markkaa. Tähän on lisätty rahaston tulot vuodelta 1907, nimittäin: valtionrautateiden kokonaistulo, joka tähän asti tunnettujen tulosten perusteella varovaisen arvion mukaan on 38,000,000 markaksi laskettava, edelleen korot, jotka Valtiokonttorista saadun tiedon mukaan noussevat 150,000 markkaan, samoin osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voittorahoista, jota on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu tasaluvuin 1,240,000 markkaa. Lisäksi tulee vielä vuoden kuluessa peruutettuja varattuja määrärahoja, arviolta 50,000 markkaa, sekä siirrot: valtiorahastosta korvaukseksi postin kuljettamisesta 500,000 markkaa ynnä paloviinarahoista kulkulaitosrahaston osuus, laskettu tähänastisten tulosten ja saatujen tietojen perusteella 6,000,000 markaksi. Rahaston tulot ynnä sanotut siirrot tehnevät siten yhteensä 45,940,000 markkaa eli, edellä mainittu pääomasäästö lukuun otettuna, 48,388,000 markkaa. Mitä rahaston menoihin tulee, on huomattava, että valtionrautateiden vakinaisessa menosäännössä (11 Pääluokka, III luku) tilinpäätösten mukaan vuosilta säännöllisesti ennakkoarvioon verraten on syntynyt säästöä, jonka määrä on vaihdellut 1,000,000

3 Edusk. Väst. Esitys N:o ,000,000 markkaan. Saatujen tietojen mukaan tullee puheenalainen säästö kuluvana vuonna supistumaan tavallista pienemmäksi; kuitenkin voitaneen pitää varmana, että rautateiden vakinaiset menot, jotka tämän vuoden ennakkoarvioon ovat merkityt 34,915,400 markaksi, todellisuudessa nousevat korkeintaan 34,200,000 markkaan. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat on laskettu 427,000 markaksi sekä valtiolainain vuotuismaksut ja kustannukset 6,248,000 markaksi. Eautatierakennuksiin sekä uutisrakennuksiin valmiilla radoilla ja liikkuvan kaluston lisäämiseen on kuluvan vuoden ennakkoarviossa osotettu kaikkiaan tasaluvuin 14,498,000 markkaa ja muille rahastoille maksettaviin korkoihin noin 260,000 markkaa. Jos tähän vielä otetaan kurssitappiota, arviolta 30,000 markkaa, ja satunnaisia tileistäpoistoja varten 100,000 markkaa, niin saadaan menopuolen yleissuunnaksi 55,763,000 markkaa. Kun tulopuoli oli arvioitu kaikkiaan 48,388,000 markaksi, olisi siis rahastossa 1907 vuoden päättyessä vajausta 7,375,000 markkaa eli 3,300,000 markkaa vähemmän kuin armollisessa esityksessä on otaksuttu. Kulkulaitosrahaston menot vuodelta I. Korot ja lainojen vuotuismaksut. Armollisessa esityksessä laskettua 6,507,860 markan menoerää vastaan ei Eduskunnalla ole mitään muistuttamista. II. Uutisrakennukset valmiilla radoilla ja niiden liikkuvan kaluston lisääminen. Näihin tarkoituksiin tarvittavilla määrärahoilla on kulkulaitosrahaston menojen joukossa jo pitemmän ajanjakson kuluessa ollut varsin huomattava sija. Hallitus on vuodeksi 1908 laskenut uutisrakennuksiin entisillä radoilla sekä niiden liikkuvan kaluston lisäämiseen 5,500,000 -f- 4,000,000, siis yhteensä 9,500,000 markkaa; esitykseen liitetyssä Rautatiehallituksen antamassa ehdotuksessa, jonka peruste-

4 Edusk. Väst Esitys N:o 20. lusta esityksessä on selvitys, on samat menot arvioitu melkoista korkeampiin määriin: 7,083,012 -j- 5,054,500 markkaan, yhteensä siis 12,137,512 markkaan. Uusien ratojen rakentamiseen ehdotetaan käytettäväksi vuonna 1908 ainoastaan 7,000,000 markkaa. Alamaisessa vastauksessaan esitykseen n:o 17, joka koskee rautatierakennuksiin pyydettyjä määrärahoja, Eduskunta on perustellut käsitystään, että uusiin ratoihin käytettävä summa on korotettava 10 miljoonaan, mutta sitä tärkeämpää on silloin käyttää varoja valmiiden ratojen hyväksi suurella säästäväisyydellä. Tätä kysymystä tarkastettaessa käy lähinnä selville, että esitykseen liitetty ehdotus on sama, jonka Rautatiehallitus esitti Senaatille 8 päivänä helmikuuta 1907, mutta sittemmin Rautatiehallitus on antanut uuden ehdotuksen, ilmeisesti ottamatta huomioon, että sen edellisiä ehdotuksia oli armollista esitystä laadittaessa tasaluvuin tehdyn arvioimisen perusteella supistettu. Jälkimäisessä ehdotuksessa, joka ei edes järjestykseen ja numerojakoon nähden ole edelliseen soveltuva, lasketaan uutisrakennuksiin valmiilla radoilla 6,901,902 markkaa, siis lähimmiten puolitoista miljoonaa enemmän kuin esityksen mukaan tarvittaisiin vuonna Näitä ehdotuksia toisiinsa verrattaessa ei tavata sellaista varmuutta ja luotettavaisuutta, jota Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun menosäännön perusteilta täytyy vaatia. Osaksi liikenteen vaatimukset, osaksi rakennusten tarve on tässä kohdin otettu huomioon, mutta Eduskunnassa on lausuttu epäilyksiä,' onko tarpeellista säästäväisyyttä noudatettu uusia rakennuksia suunniteltaessa. Muun muassa on kiinnitetty huomiota siihen, että yhteen ainoaan Helsingin asemaa varten vaadittuun rakennukseen lasketaan menevän 2,465,752 markkaa, jonka ohessa Fredriksbergissä (Pasilassa) tapahtuvain järjestelytoimien aiheuttamiin melkoisiin rakennusmenoihin vuodeksi 1908 vaaditaan yhteensä965,000 markkaa, siitä määrästä yksinomaan maalarin työpajaa varten

5 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o ,000 markkaa. Viipurin asemataloon lasketaan esityksen liitteissä menevän 400,000 markkaa, mutta tämä menoerä liittyy ennen samaan tarkoitukseen myönnettyyn 265,000 markan määrään, eikä näillä summilla saada muuta aikaan kuin talon perustukset, jonka ohessa joku määrä rakennusaineita ostetaan. Pietarin aseman osalle mainitaan menevän 1,500,000 -j- 300,000 markkaa, mutta nämä määrät ovat lisänä aikaisempiin menoeriin, ja niitä seuraa uusia vielä suurempia, joitten lopullinen suuruus tuskin vielä on määrättävissä. Kun yksistään Helsingin, Viipurin ja Pietarin asemien osalle tulee uusia kustannuksia toistakymmentä miljoonaa markkaa, näyttää kyllä epävarmalta, voineeko rautatieverkkomme tärkein osa, joka aikoinaan antoi 6 / 0 :ia perustuspääomalle, mutta viime aikoinaan on tuottanut paljon vähemmän (v ainoastaan 2,45 / 0 ), piankaan jälleen osaltaan korvata siihen käytettyjen lainavarojen korkoja ja kuoletusta. Ryhtymättä yksityiskohdittain arvostelemaan, miten korkeita maksuja ilmoitetut tarpeet syystä saattavat aiheuttaa, on Eduskunta katsonut ilmeiseksi, että vaillinaisten ja hajanaisten ehdotusten perustuksella ei voi johdonmukaista ja säästäväistä politiikkaa noudattaa. Tehokas ja asiallinen menojen tarkastus, joka vuosittain kymmeniä miljoonia vaativan hallinnonhaaran alalla on erityisen välttämätön, ei ole mahdollinen muuta kuin suuripiirteisten ja pitkiksi ajoiksi eteenpäin valmistettujen suunnitelmien nojalla. Mahdotonta on tyytyä siihen tilaan, että kulkulaitosrahaston menosäännön pohjaksi otetut laskut ja olettamukset muuttuvat siinä määrässä kuin nyt puheena olevassa kysymyksessä. Ensimäinen askel parannukseen on epäilemättä siinä, että yhä tarkemmin ruvetaan valtiopäivillä tarkastamaan, miten on varoja pantu ja aiottu panna entisten ratojen hyväksi, joko rakennuksiin tai liikkuvaan kalustoon. Yhtä tärkeää on. saada aikaan tehokkaampaa veturien ja vaunujen käyt-

6 Edusk. Väst. Esitys N:o 20. tämistä, muun muassa sen tappion välttämiseksi, jonka I ja IE matkustajaluokan liikenne tuottaa. Eduskunnan tehtävä tässä kohden ei kuitenkaan voi olla muu kuin yleisten ohjeiden antaminen, ja toivottava on, että rautatieliikkeen taloudellisia tuloksia tutkimaan asetettu komitea esittää seikkaperäisen selvityksen sekä rakentamistapaa että liikenneoloja vaivaavien epäkohtien poistamiseksi. Vaikkei Eduskunnalle ole esitetty riittävää todistusta, vastaavatko esityksessä uutisrakennuksiin ja liikkuvan kaluston lisäämiseen ehdotetut 5,500,000 ja 4,000,000 markkaa todella sitä määrää, mikä järkiperäisen rautatietalouden kannalta katsoen tätä nykyä on välttämättä näihin tarkoituksiin käytettävä, on Eduskunta tällä kertaa hyväksynyt armolliseen esitykseen sisältyvät määrärahat sinään. III. Savonlinnan Elisenvaaran radan valmiiksi rakentaminen. Hyväksyessään tässä kohden ehdotetun menoerän Eduskunta on pannut painoa siihen, että rautatietutkimuksia tehtäessä vastedes tarkemmin kuin tähän asti arvioidaan kustannukset, koska siinä kohdin viime valtiopäivien päätös perustuu aivan epäluotettaviin arviolaskuihin. IV. Määrärahat uusiin rautatierakennuksiin ja rautatietutkimuksiin. Vastauksessa armolliseen esitykseen n:o 17 Eduskunta on perustellut päätöksensä, jonka mukaan näihin tarkoituksiin vuodeksi 1908 on hyväksytty 10,000,000 ja 30,000 markkaa. V. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Edellä huomautettu epävarmuus rautateitten menosääntöä määrättäessä johtuu osaksi siitäkin seikasta, ettei Eduskunnalle annettu kulkulaitosrahaston ennakkoarvio sisällä kaikkia sanotun rahaston tuloja ja menoja. Siitä puuttuu toiselta puolen rautateiden kokonais- eli liikennetulot ja toiselta puolen vakinaiset eli liikennemenot; arvioon on vain otettu liikennetulojen ja -menojen erotus eli n. s. liikennevoitto. Erinäisistä rautateiden

7 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o menoeristä on kuitenkin vaikea päättää, ovatko ne luettavat liikennemenoksi vai rautateiden pääoman lisäykseksi, ja toisten suhteen, jotka ilmeisesti sisältävät kumpaiseenkin ryhmään kuuluvia osia, on jaotus tehtävä johonkin määrin mielivaltaisesti määrätyn perusteen mukaan. Sen ohessa on varsin useassa tapauksessa, esim. korjaustöiden suhteen, ennakolta miltei mahdotonta arvioida, miten menoerät aikanaan tulevat jakautumaan näiden ryhmien kesken. Rautatietalouden tuloksen selville saamiseksi on menojen varma ryhmitys välttämätön, mutta kun se riippuu kulloinkin voimassa olevista kirjanpito-ohjeista tai suorastaan asianomaisen noudattamasta tilitystavasta, seuraa tästä, että liikennevoittokin eri tilitystapaa noudatettaessa, saa eri arvoja, niinkuin valtiovarain tilasta annettuun kertomukseen sisältyvistä numerotiedoista osittain käy ilmi. Nämä seikat osottavat ensinnäkin, että n. s. liikennevoittoa ei voida pitää sellaisena tosiarvona, joka soveltuisi laskuperusteeksi, ja kun sen lisäksi liikenuemenojen ja rautateiden pääomaa lisäävän varainkäytön välistä rajaa, joka muutenkin on häilyvä, on miltei mahdotonta edeltäpäin määrätä vuosi vuodelta yhä tärkeämmiksi käyneiden korjaus- ja uudistustöiden suhteen, näyttää jo yksinomaan viimemainittuihin töihin tarvittavain menoeräin arvioiminen ja etenkin niiden tarpeellisuuden arvosteleminen välttämättä edellyttävän, että rautatietalouden menot kokonaisuudessaan otetaan Eduskunnan käsiteltävään kulkulaitosrahaston ennakkoarvioon. Tämä menettely, josta seuraa, että tulotkin kokonaisuudessaan ovat mainittuun ennakkoarvioon otettavat, on senkin vuoksi luonnollinen, koska Eduskunnalla valtiolainain takaajana on oikeus osaltansa vaikuttaa niinhyvin liikennemenojen kuin rautateiden tulojen muodostumiseen, josta valtiolainain vuotuismaksujen suorittamismahdollisuus ainakin osittain riippuu. Näitä näkökohtia silmällä pitäen on käsillä oleva tulo- ja menoarvio laadittu kokonaisjärjestelmän mu-

8 Edusk. Väst. Esitys N:o 20. kaisesti, ottamalla menopuolelle armollisessa esityksessä olevain eräin lisäksi valtionrautateiden vakinaiseen menosääntöön (valtion menoarvion 11 Pääluokan UT luku) sisältyvät menot sekä määrärahan eläkkeitä ja erinäisiä muita menoja varten, ynnä tulopuolelle liikennevoiton sijaan rautateiden liikennetulot kokonaisuudessaan. Valtionrautateiden vakinaiseen menosääntöön kuuluvat menot on kuluvan vuoden menoarviossa laskettu Smkrksi 34,916,400:. Esityksessä arvioidaan valtionrautateiden menot vuonna 1908 nousevan 37,000,000 markkaan, mutta kun tähän määrään sisältyy eläkey. m. menoja 500,000 markkaa, tekee puheenaoleva menoerä siis 36,500,000 markkaa. Rautatiehallituksen ensi vuodeksi tekemä ja Senaatille lähettämä menosääntöehdotus päättyy taas 36,893,360 markkaan 8 penniin. Kuten ennemmin on mainittu, on tämän menosäännön erissä edellisinä vuosina syntynyt tuntuvia säästöjä, mistä saattaisi tehdä sen johtopäätöksen, että se yleensä laaditaan runsaan arvion mukaan, mutta kun ei ole valtiopäivillä voitu tarkastaa Rautatiehallituksen ehdotuksen yksityiskohtia, ja rautateiden palkkaussääntöön tulossa oleva lisäys sekä polttoaineiden hinnan kohoaminen tuntuvasti voivat vaikuttaa loppusummaan, on tämän menon varovaisuuden vuoksi laskettu vuonna 1908 nousevan tasaluvuin 36,900,000 markkaan. VL Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Armollisessa esityksessä N: o 22 olevien laskelmien nojalla ovat kulkulaitosrahastosta vuonna 1908 suoritettavat eläkkeet arvioidut 494,000 markaksi ja erinäiset muut tästä rahastosta menevät ja menoarvion 15 Pääluokan kohdalle otetut määrärahat 6,000 markaksi. Kulkulaitosrahaston osastoissa I VI mainitut menot olisivat tämän mukaan 64,167,860 markkaa, mikä

9 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o määrä ynnä edellä selvitetty vajaus 7,376,000 markkaa tekevät yhteensä 71,642,860 markkaa. Kulkulaitosrahaston tulot vuode.ta /. Valtionrautateitten bruttotulot vuodelta 1908 on esityksessä arvioitu 39,000,000 markaksi. Vaikka nämä tulot kuluvana vuonna ovat osottaneet nousua, on pysytty arvioidussa tulomäärässä, koska äsken voimaanpannun pilettienhinnan korotuksen seuraukset eivät vielä ole laskettavissa. Il III. Rahaston osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten nettovoitosta on laskettu 1,000,000 markaksi ja osuus paloviinarahoista 6,000,000 markaksi, syistä, jotka esitetään Eduskunnan alamaisessa vastauksessa armolliseen esitykseen n:o 23 paloviinaverosta. IV. Siirto valtiorahastosta. Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 14 päivänä kesäkuuta 1906 on valtuuttanut Senaatin 1907 vuoden alusta lähtien kolmen vuoden kuluesa siirtämään valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon vuosittain 600,000 markkaa korvaukseksi postin kuljettamisesta valtionrautateillä. Erä on tämmöisenään merkitty kulkulaitosrahaston ennakkoarvioon, kuitenkin huomauttamalla, että äsken saadun selvityksen mukaan mainittu rahamäärä tuskin vastaa muuta kuin puolta niistä kustannuksista, joita rautateille voidaan laskea aiheutuvan postin kuljettamisesta. I IY kohdissa mainitut tuloerät tekevät ylempänä tehtyjen laskujen mukaan yhteensä 46,600,000 markkaa.

10 Edusk. Väst. Esitys N:o 20. Kun rahaston menot vuodelta 1908 ja vuonna 1907 syntynyt vajaus ovat lasketut yhteensä 71,542,860 markaksi, olisi tämän mukaan vielä tarpeen varoja 25,042,860 markkaa, mikä rahamäärä olisi hankittava kuoletuslainan kautta. Harkittuaan niitä asianhaaroja, jotka ovat aiheuttaneet, ettei vuonna 1906 valtiolainan ottamisesta tehtyä päätöstä ole toteutettu, on Eduskunta puolestaan katsonut Hallituksen menettelyn tässä kohden nojautuneen päteviin syihin. Mitä taas tulee niihin lainan tai lyhytaikaisen velaksioton suhteen tehtyihin ehdotuksiin, jotka sisältyvät käsillä olevaan armolliseen esitykseen, on Eduskunta ne hyväksynyt, ottaen ennakkoarvioon Hallituksen ehdottaman 1,500,000 markan suuruisen arviomäärän vuonna 1908 menevää uuden lainan korkoa ja kuoletusta varten. Sen perusteella mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta ilmoittaa: että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa esityksessä tehdyt ehdotukset, jotka koskevat rautatietarkoituksiin otettavaksi päätettyä kuoletuslainaa sekä Hallituksen valtuuttamista, siinä tapauksessa että lainasta sopiminen vieläkin on tykättävä, lainaamaan lähimmin tarpeellisen määrän lyhytaikaisena, velaksiottona; sekä että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitosrahastolle vuodeksi 1908 seuraavan ennakkoarvion:

11 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o Kulkulaitosrahaston ennakkoarvio vuodeksi Menot: Laskettu vajaus l p:nä tammikuuta fj 1908 Smk. 7,375,000: Valtionrautateiden vakinainen menosääntö 36,900,000: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. 500,000: Valtiolainain vuotuismaksut sekä provisionit ja kulut..smk. 6,248,700: Korko laamanninkäräjäjyvärahastolle.. 154,160: Korko valtiorahastolle 3,500,000 lainasta ,000: ^ 6,507,860: Uuden lainan korko ja kuoletus, laskettu 2 / 3 sitä varten vahvistetusta vuotuismaksusta 1,500,000: Määrärahat: TJutisrakennustöihin valmiilla radoilla, arviolta.... Smk. 5,500,000: Valmisten ratain liikkuvan kaluston lisäämiseen, arviolta 4,000,000: n 9,500,000: Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi rakentamiseen 730,000: Kemin-Rovaniemen, JoensuTin-Ntirmeksen sekä Seinäjoen-Kristiinan ja Kaskisten ratoihin ,000,000: Bautatietutkimuksiin n 30,000: Smk. 73,042,860:

12 Edusk. Väst. Esitys N:o 20. : Tulot:? Valtionrautateiden kokonaistulo. Smk. 39,000,000: Osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden nettovoitosta... 1,000,000: Siirto valtiorahastosta korvaukseksi postinkuljetuksesta 500,000: Osuus paloviinarahoista 6,000,000: Lamalla täytettävä vajaus... 26,542,860: Smk. 73,042,860: Tämän ohessa, ja vaikka Eduskunta tällä kertaa ei ole tahtonut muuttaa esityksessä uutisrakennuksiin valmiilla radoilla ja niiden liikkuvan kaluston lisäämiseen laskettua määrärahaa, on Eduskunta kuitenkin, ylempänä tarkemmin esitetyistä syistä, katsonut tarpeelliseksi puolestaan lausua: että valtionrautateiden hallinnossa, niinhyvin mitä tuke säännöllisen liikenteen hoitoon, kuin varain käyttämiseen rautateillä suoritettaviin uutisrakennustöihin ja liikkuvan kaluston lisäämiseen, on noudatettava ankaraa säästäväisyyttä; että vastedes esitettäessä Eduskunnalle varain osottamista uutisrakennuksiin valmiilla radoilla, esitykseen olisi liitettävä niinhyvin seikkaperäinen selonteko kaikista niistä rakennustöistä, joiden suorittamisen asianomaisena varainhoitovuotena Hallitus katsoo tarpeelliseksi, kuin myös selvitys kunkin suoritettavaksi ehdotetun suuremman rakennustyön kokonaiskustannuksesta; sekä

13 Edusk. Väst. Esitys N.o että seuraavalla kerralla esitettäessä Eduskunnalle varain osottamistavaltionrautateiden liikkuvan kaluston lisäämiseksi, Eduskunnalle annettaisiin selonteko siitä, mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryhtynyt, jotta olemassaoleva liikkuva kalusto tulisi täydellisemmin kuin tätä nykyä tarkoitukseensa käytetyksi. Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.