Nro 85/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-31. Vesilain mukainen lupahakemus, joka koskee Vuosaaren satamaalueen PL HELSINGIN KAUPUNKI

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 85/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-31 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vesilain mukainen lupahakemus, joka koskee Vuosaaren satamaalueen tributyylitinalla (TBT) voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamista suojarakentein eristetyllä alueella sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki LUVAN HAKIJA Helsingin Satama PL HELSINGIN KAUPUNKI HAKEMUS Helsingin Satama on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , , , , , , ja , pyytänyt lupaa Vuosaaren sataman alueella havaittujen voimakkaimmin TBT:llä pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamiseen 0,3-1,0 m:n paksuudelta noin 74,6 ha:n alueella. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Helsingin Satama on samanaikaisesti jättänyt vesilain mukaisen lupahakemuksen Vuosaaren satama-alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvään lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamiseen ja läjittämiseen merialueelle ja voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimiseen (dnro LSY-2004-Y-29) ja ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen (dnro LSY-2004-Y-30). Lievästi tributyylitinapitoisen sedimentin ruoppaamista ja näiden massojen läjittämistä merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista koskevassa asiassa (dnro LSY-2004-Y-29) ympäristölupavirasto antoi päätöksensä nro 41/2004/1. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus kumosi töiden aloittamista koskevan luvan välipäätöksellään nro 04/0228/3 ( ). Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään nro 04/0274/3 ( ) ympäristölupaviraston päätöstä siten, että koko ruopattavan alueen pintakerros on kuorittava ja näin kertyneet massat läjitettävä maalle. Töidenaloittamisluvan osalta hallinto-oikeus katsoi, että luvan saaja voi jatkaa töitä. Vaasan

2 2 hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. VOIMASSA OLEVA VESILAIN MUKAINEN LUPA Länsi-Suomen vesioikeus on antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nro:t 48-52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Sataman osalta lupa koski satama-alueen ruoppauksia ja täyttöjä, laiturien rakentamista niihin liittyvine täyttöineen sekä aallonmurtajaa. Luvan saaja määrättiin tutkimaan ruopattavien massojen laatu kussakin ruoppauskohteessa ennen ruoppausta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut Vaasan hallintooikeuden päätöstä. SUUNNITELMA Merialueen yleiskuvaus Rakennettavan sataman lähialueet ovat matalaa rannikkoaluetta, jossa ranta-alueilla veden syvyydet vaihtelevat noin kahdesta metristä viiteen metriin. Suurin alueen läheisyyteen laskeva joki on Sipoonjoki. Kalkkisaarenselän alue on murtovettä, jonka suolapitoisuus vaihtelee riippuen alueelle tulevan makean veden määrästä. Vuosaaren nykyisen telakka-alueen edustalla on laajoilla alueilla eroosio- ja transportaatiopohjia, joille ei tapahdu pysyvää sedimentaatiota. Karuja, hiekkapitoisia mineraaleja käsittäviä pohja-alueita esiintyy mm. Lehdessaaren kaakkoispuolella sekä nykyisen aallonmurtajan kärjen koillispuolella. Sedimentaation estyminen johtuu ensisijaisesti alueen mataluudesta, mutta eroosiota ja transportaatiota on tehostanut myös telakkatoimintaan liittyvä laivaliikenne. Kalkkisaarenselällä pohja on pääosin pehmeiden sedimenttien peittämä. Pehmeän sedimenttikerroksen esiintymispaksuus alueella vaihtelee yleensä välillä cm. Pohjasedimentin pintaa peittää tavallisesti muutaman sentin paksuinen löysä hapettunut lietekerros, syvemmällä pehmeä pohjamateriaali on monin paikoin rautasulfidien tummaksi värjäämä. Pehmeän sedimenttikerroksen alla oleva kovempi pohja on yleensä postglasiaalista savea tai savea ja silttiä.

3 3 Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tuulesta riippumaton taustavirtaus kulkee suunnitellun sataman ympäristössä idästä länteen siten, että Granön pohjoispuolella ja Mölandetin eteläpuolella virtaussuunta on suoraan länteen ja Musta Hevosen eteläpuolella lounaaseen. Virtaussuuntiin vaikuttavat paikallisesti myös tuulet ja meriveden korkeusvaihtelut sekä pohjan muoto. Kalkkisaarenselän veden vaihtuvuus on hyvä. Granön ympäri kiertävä vesimäärä on mittausten mukaan keskimäärin 50 m 3 /s, joka vastaa vain noin kolmen vuorokauden teoreettista viipymää Kalkkisaarenselällä. Veden vaihtuvuutta parantaa Kalkkisaarenselän syvänteen avautuminen kynnyksettömästi avomerelle päin. Virtausmittausten mukaan alueella on selkeä kaksikerroksinen virtaus termisen kerrostuneisuuden aikana. Länsi- ja lounaistuulten vallitessa pintavirtaus on kaakkoon tai etelään, mutta harppauskerroksen alapuolella virtaus on samaan aikaan pohjoiseen kohti rannikkoa syvänteiden suuntaisesti. Itätuulella virtaussuunnat ovat päinvastaiset. Virtausmittauksissa kesällä 2003 sameuden leviämiskartoitusten yhteydessä havaittiin, että ruoppausalueen virtausnopeudet olivat havaintojaksolla pääsääntöisesti hitaita eikä virtaus aiheuttanut merkittävää samentuneen veden kulkeutumista varsinaisen ruoppausalueen ulkopuolelle. Keskimääräiset virtausnopeudet olivat noin 4 cm/s ja havaintojakson maksiminopeudeksi mitattiin 10 cm/s. Virtaussuunnat olivat pääsääntöisesti etelään ja länteen. Vedenkorkeudet Pitkän aikavälin (vuodet ) vedenkorkeushavaintojen tunnusluvut Helsingin mareografiasemalla ovat seuraavat: HW (ylivesi) +1,36 m MHW (keskiylivesi) +0,87 m MW (keskivesi, teoreettinen) ±0 m MNW (keskialivesi) -0,63 m NW (alivesi) -0,92 m. Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta lokamaaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella, ja pysyvä jääpeite muodos-

4 4 tuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Veden laatu Kasvi- ja eläinplankton Pohjaeläimet Kalkkisaarenselkä sijaitsee saaristossa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutusalueella. Alueella vaikuttavat ajoittain alueen purojen ja Sipoonjoen tuomat lumen sulamisvedet ja tulvahuuhtoumat. Kalkkisaarenselän ja sen ympäristön alue on Suomenlahden sisäsaariston tapaan vähintään lievästi rehevöitynyttä. Kuormitus on peräisin rannikon asutuksesta ja maataloudesta. Helsingin ja Espoon merialueen laadullisen luokituksen perusteella Vuosaaren itäpuolisen merialueen on arvioitu sijoittuvan laatuluokkaan tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I - V eli erinomainen - heikko). Happitilanne on alueella yleensä ollut hyvä. Suurimmat hapenvajaukset pohjanläheisessä vedessä syvimmillä paikoilla (>10 m) vuosina olivat noin 40 %. Veden hygieeninen laatu alueella on hyvä. Alueelle ei tule sellaista bakteerikuormitusta, joka olisi todettavissa kohonneina fekaaliindikaattoribakteerien pitoisuutena. Ravinnepitoisuuksissa ei ole merkittävää eroa alueen eri havaintopaikkojen välillä. Sekä fosfori- että typpipitoisuudet ovat melko korkeita kaikilla havaintopaikoilla ja osoittavat saariston vähintään lievää rehevöityneisyyttä. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet Vuosaaren voimalaitosten purkualueella ovat olleet suurin piirtein samaa tasoa kuin muualla saaristossa. Vuoden 1998 tutkimuksessa kasviplanktonlajistoa dominoivat toukokuussa alueella tyypillisesti panssari- ja piilevät. Heinä-elokuussa esiintyi panssarileviin kuuluvan levän kukinta. Sinilevien osuus kasviplanktonissa oli koko ajan pieni. Eniten niitä esiintyi syyskuussa. Vuosina 1992 ja 1998 toteutetuissa tutkimuksissa Vuosaaren merialueen eläinplanktonlajisto koostui Itämeren rannikkoseutujen tyypillisistä lajeista. Lajien runsaussuhteet vastasivat normaalin rannikkovyöhykkeen lajiston suhteita. Elokuussa 1998 tehdyn pohjaeläintutkimuksen mukaan rannikon tuntumassa pohjat olivat luonteeltaan reheviä. Rehevyyttä ilmentävien

5 Vesikasvillisuus ja pohjalevät 5 pohjaeläinten kokonaistiheydet ja biomassat eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria. Kaikkiaan lajisto oli melko yksipuolinen. Kasvillisuuden yleiskartoitus tehtiin vuonna 1998 ja kartoitus uusittiin vuonna Vuosaaren satama-alueen edustalla hiekka-, savi- ja sedimenttipohjilla runsaimpia uposkasveja olivat hapsivita, ahvenvita ja tähkä-ärviä. Myös merisätkintä havaittiin yleisesti etenkin tutkimusalueen avoimemmilla rannoilla. Rakkolevä peitti kallio- ja kivipohjia 0,5-1,5 metrin syvyydellä lähes koko tutkimusalueella. Kalasto ja kalastus Kalalajit Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Yleisiä lajeja ovat myös siika, lohi, taimen, piikkikampela, ruutana, seipi, sorva, mutu, hietatokko, suutari, vimpa, turska, made, siloneula, kivisimppu, isosimppu ja rasvakala. Lisäksi joko luonnostaan tai istutettuina merialueella esiintyy lukuisia muita lajeja, kuten muun muassa nahkiaista, muikkua, karppia ja kirjolohta. Vuosaaren satamaa lähimmät silakan kutualueet sijaitsevat Mölandetin länsipuolella ja Granön länsi- ja pohjoispuolella. Silakan kutupaikkoja, joissa silakan kutua on ollut lähes vuosittain, ovat Kärringholmen ja Tiirapaasi. Kalkkisaarenselkä on alue, jossa silakka kutee vielä säännöllisesti. Kutu ajoittuu näillä alueilla toukokuuhun - kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta ulommaksi merelle sitä mukaa kun veden lämpötila saavuttaa noin 6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalaan veteen, yleensä 2-6 metrin syvyyteen, joskin mätiä on tavattu syvemmältäkin. Silakan lisäksi Kalkkisaarenselän alueella lisääntyvät ainakin tokot, piikkikalat, ahven ja kuore. Porvarinlahti on todennäköisesti lähin tärkein kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Monet muutkin kevätkutuiset kalalajit kuten särki ja ahven ovat kuteneet lahti- ja vesikasvustoalueilla, mm. Niinilahdessa. Made ei kude paikallisten kalastajien mukaan Kalkkisaarenselällä, mutta kutee sen pohjoispuolen lahdissa.

6 6 Kalastus Virkistys- ja kotitarvekalastus Helsingin kaupungin ja puolustusvoimien vesialueilla tehdyn kalastustiedustelun mukaan Helsingin edustan merialueilla kalasti vuonna 2000 noin alueelle luvan lunastanutta ruokakuntaa. Kaikkiaan Helsingin edustan merialueella kalastaa noin henkilöä. Helsingin edustan osa-alueista Kallahden-Skatanselkä (Vuosaaren sataman eteläpuolinen alue) oli suosituinta kalastusaluetta. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla kalastus ajoittuu pääasiassa avovesiaikaan. Virkistys- ja kotitarvekalastajien saalismäärä vuonna 2000 oli 126 kg/ruokakunta, kun se vuonna 1997 oli 64 kg/ ruokakunta. Kallahden-Skatanselän alueella kalastaneiden saalismäärä oli keskimäärin 45 kg/ruokakunta. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen pääsaalislajeina ovat ahven, silakka, kuha, särki, lahna ja hauki. Suurin osa saaliista saatiin verkoilla. Aktiivisista pyyntivälineistä veto- ja heittouistimet olivat suosittuja. Ammattimainen kalastus Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla on kalastanut viime vuosina ammattimaisesti kaksi ammattikalastajaa, joista toinen pääammattikalastajana. Pääammattikalastaja ilmoitti lopettaneensa kalastuksen vuonna Vuonna 2000 alueella kalasti vain yksi sivuammattikalastaja. Eri selvityksiin sisältyvistä kalastustiedusteluaineistoista kootut Kalkkisaarenselän ja sen lähialueen pyyntipaikat vaihtelevat vuosittain. Kaikki pyyntipaikat eivät ole jatkuvasti ja samanaikaisesti käytössä. Kalastus on pääasiassa silakan ja suomukalan verkkopyyntiä. Silakan rysäpyyntiä on harjoitettu viimeksi vuosina 1997 ja 2002 Malörenillä. Lohirysiä ei ole pidetty Granön ympäristössä. Kalojen käyttökelpoisuus Helsingin edustan merialueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta on tutkittu vuosina ja Tutkimuksissa selvitettiin kalanäytteiden (vuosina hauki, kuha ja ahven, vuonna 2000 ahven) hygieeninen ja aistinvarainen laatu, raskasmetallipitoisuus (lyijy, kadmium, elohopea ja kromi) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) yhteismäärä. Tutkimustulosten mukaan näytekalat olivat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien puolesta ihmisravinnoksi kelpaavia.

7 Merialueen käyttö 7 Kalkkisaarenselän tuntumassa sijaitsee telakka, venesatamia ja loma-asuntoja. Selän halki kulkee Sipoosta tuleva 2,0 m:n veneväylä, joka on koko avovesikauden vilkkaasti liikennöity. Vuosaaren telakalle johtaa nykyisin etelästä tuleva 7,5 m:n väylä. Vuosaaren satamaa varten tehdään uusi, kulkusyvyydeltään 11,0 m:n väylä eri linjauksella kuin nykyinen. Kalastuksen lisäksi vesistön käyttö liittyy vesiliikenteeseen (mm. telakka, venesatamat, veneily ja hiekankuljetus) ja vapaa-ajantoimintaan (uinti, rannalla oleilu, jäällä liikkuminen ym.). Runsaasti loma-asuttuja saaria ovat Granö, Mölandet ja Pikku Niinisaari. Helsingin Energian Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten jäähdytysvedet otetaan Kalkkisaarenselältä nykyisen aallonmurtajan kaakkoispuolelta ja puretaan aallonmurtajan pohjoispuolelle. Voimalaitosten jäähdytysveden ottopaikka jää suunniteltujen kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden ulkopuolelle. Jäähdytysveden purkupaikka siirretään puhdistusruoppauksen ajaksi suojarakenteiden ulkopuolelle. Sedimentin laatu Vuosaaren satama-alueen ja sen ympäristön sedimenttien laadun selvittämiseksi on tehty vuoden 2003 aikana sedimenttitutkimukset 93 havaintopaikalla. Sedimenttinäytteistä tutkittiin orgaanisten tinayhdisteiden ja osalta havaintopaikkoja myös polykloorattujen bifenyylien (PCB), raskasmetallien ja arseenin sekä öljyjen (THC) pitoisuudet. Orgaaniset tinayhdisteet (8 yhdistettä) määritettiin kaikista havaintopaikoista ja kaikista näytesyvyyksistä. Tributyylitina (TBT) oli tutkimusalueella runsaimpana esiintyvä organotinayhdiste kahta näytettä lukuun ottamatta. Pintasedimentin (0-10 cm) normalisoitu TBTpitoisuus ylitti arvon 3 µg/kg k.a. (ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen taso 1) kaikissa sataman ruoppausalueen havaintopaikoissa. Ainoastaan aallonmurtajan eteläpuolella sijaitsevasta Vuosaarenlahdesta otetuissa näytteissä ei TBT:tä tavattu. Myös arvo 200 µg/kg k.a. (ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen taso 2) ylittyi Niinilahden eteläosan eräissä havaintopaikoissa ja telakan edustalla aallonmurtajan sekä Lehdessaaren välisellä alueella sijaitsevissa havaintopaikoissa telakasta m ulospäin. Telakan lähialueella aallonmurtajan kärjen ja Lehdessaaren linjan länsipuolella pitoisuudet useissa havaintopaikoissa olivat varsin korkeita, useita tuhansia mikrogrammoja kilossa. Korkein mitattu normalisoitu TBT-pitoisuus oli µg/kg k.a. havaintopaikalla 45 (sedimenttikerros cm) ja toiseksi korkein pitoisuus µg/kg k.a. aivan sen vieressä havaintopaikalla 34 samalla sedimenttisyvyydellä. Vesisyvyys näissä havaintopaikoissa on yli 10 m ja ne sijaitsevat aivan telakan edustalla aikaisemman uivan telakan sijaintialueella. Myös telakka-altaan edustalla

8 8 pintasedimentissä oli varsin korkeita TBT-pitoisuuksia (havaintopaikka 3 syvyydellä 0-10 cm µg/kg k.a. ja havaintopaikka 55 syvyydellä 0-10 cm µg/kg k.a.). TBT:n maksimipitoisuudet esiintyvät lähes koko tutkimusalueella 0-20 cm:n sedimenttikerroksessa. Vain nykyisen telakan edustan voimakkaimmin TBT:llä pilaantuneilla havaintopaikoilla 34 ja 45 korkeimmat TBT-pitoisuudet esiintyivät cm:n sedimenttikerroksessa. Trifenyylitinaa (TPT) esiintyi määritysrajan 1 µg/kg ylittävissä pitoisuuksissa lähes koko ruoppaus-alueella. TPT-pitoisuudet olivat lähes kaikissa näytteissä selvästi TBT-pitoisuuksia alhaisempia. Vain kahdessa näytteessä TPT:n pitoisuus oli TBT:tä korkeampi. TPTpitoisuuksia yli 200 µg/kg k.a. normalisoituna esiintyi pisteillä 29, 31, 34, 39, 40, 43, 45, 46, 50, 52, 53, 56, 57, 59, 62 ja 63. Korkeimmat TPT-pitoisuudet esiintyivät pääasiassa samoissa näytteissä kuin korkeat TBT-pitoisuudet. Havaintopaikalla 55, jonka pintasedimentin TBT-pitoisuus oli korkea, ei kuitenkaan TPT:tä esiintynyt. TPT:n maksimipitoisuudet esiintyvät pääsääntöisesti sedimenttikerroksessa 0-20 cm. Nykyisen telakan edustan havaintopaikoilla 34 ja 63 korkeimmat TPT-pitoisuudet esiintyivät kuitenkin sedimenttikerroksessa cm ja havaintopaikalla 45 sedimenttikerroksessa cm. Mono- ja dibutyylitinan pitoisuudet olivat selvästi TBT-pitoisuuksia alhaisempia. Dibutyylitinaa esiintyi pääsääntöisesti runsaammin kuin monobutyylitinaa. Tetrabutyylitinaa esiintyi lähinnä runsaasti TBT:tä sisältävissä näytteissä ja mono-oktyylitinaa ja dioktyylitinaa pienissä pitoisuuksissa satunnaisesti. Trisykloheksyylitinaa ei todettu lainkaan. Vuosaaren satamaan johtavan väylän ruoppauskohteissa (RK1, RK2, RK3, RK4a, RK4b) ei esiintynyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Maaliskuussa 2003 toteutetussa tutkimuksessa (RK3/1, RK3/3- RK3/10 ja RK4b) ainoastaan ruoppauskohteen RK3 pisteen 4 (RK3/4) cm:n sedimenttikerroksessa esiintyi TBT:tä ja TPT:tä. Samasta paikasta otettiin tarkistusnäytteet, joissa ei ollut orgaanisia tinayhdisteitä. PCB-määritykset tehtiin 65 havaintopaikalta. Kokonais-PCB:n maksimipitoisuudet esiintyvät TBT:n tavoin lähes koko alueella sedimenttikerroksessa 0-20 cm. Nykyisen telakan edustan voimakkaasti PCB:llä likaantuneella havaintopisteellä 45 korkeimmat PCBpitoisuudet esiintyivät sedimenttikerroksessa cm. Normalisoitujen PCB-tulosten perusteella sataman ruoppausalueella ja sen tuntumassa esiintyi kongeneerikohtaisia tason 1 (ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje ) ylittäviä pitoisuuksia lähes kaikissa pisteissä ja yleensä ylimmissä näytekerroksissa. Runsaimpana esiintyvä kongeneeri oli PCB-138. Tason 1 alittavia havaintopaikkoja olivat vain 1, 18, 22, 24, 28, 32, 33, 49 ja 92. Nämä sijoittuvat eri puolille tutkimusaluetta. Tason 2 jonkin kongeneerin

9 9 kohdalla ylittäviä normalisoituja PCB-pitoisuuksia esiintyi pisteissä 25, 27, 29, 31, 36, 39, 45 ja 59. Tason 2 ylittävät PCB-pitoisuudet sijoittuvat telakan edustalle ulottuen noin 600 m päähän telakkaalueen rantaviivasta. Tutkimusalueella suurimmissa pitoisuuksissa esiintyvän yksittäisen kongeneerin PCB-138 maksimipitoisuudet ovat pääsääntöisesti sedimenttikerroksessa 0-20 cm. Nykyisen telakan edustan havaintopisteillä 34 ja 45 korkeimmat PCB-138 -pitoisuudet esiintyivät kuitenkin sedimenttikerroksessa cm. Väyläruoppauskohteissa ei esiintynyt määritysrajan ylittäviä PCB-pitoisuuksia. Raskasmetallipitoisuudet on määritetty havaintopaikoilta 1-5, 9-34 ja Kadmiumin osalta ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) taso 1 ylittyi hieman havaintopaikoissa 15 (0,60 mg kg k.a.) ja 74 (0,54 mg/kg k.a.). Taso 2 ei ylittynyt. Kromipitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikoissa 3 (95 mg/kg k.a.) ja 34 (96 mg/kg k.a.). Taso 2 ei ylittynyt. Kuparipitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikassa 31 (68 mg/kg k.a.). Taso 2 ylittyi havaintopaikoissa 3 (175 mg/kg k.a.) ja 34 (155 mg/kg k.a.). Tason 2 ylitykset esiintyivät aivan telakan edustalla. Lyijypitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikoissa 3 (58 mg/kg k.a.), 9b (67 mg/kg k.a.), 31 (44 mg/kg k.a.) ja 34 (53 mg/kg k.a.). Taso 2 ei ylittynyt. Nikkelipitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikoissa 3 (59 mg/kg k.a.) ja 34 (51 mg/kg k.a.). Taso 2 ei ylittynyt. Sinkkipitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikoissa 3 (193 mg/kg k.a.) ja 34 (205 mg/kg k.a.), jotka sijaitsevat telakan edustalla. Taso 2 ei ylittynyt. Elohopeapitoisuus ylitti tason 1 havaintopaikoissa alueen koillisosassa. Korkein normalisoitu pitoisuus oli 0,16 mg/kg k.a. Taso 2 ei ylittynyt. Arseenipitoisuudet eivät ylittäneet tasoa 1. Väyläruoppauskohteissa kaikki metallipitoisuudet alittivat tason 1. Öljymääritykset tehtiin havaintopaikoilta 36, 39, 41, 45, 46, 49, 55, 59, 62, 68, 71 ja P3. Öljyjä esiintyi määritysrajan ja tason 1 ylittävissä pitoisuuksissa telakka-alueen edustalla sijaitsevissa havaintopaikoissa 45, 55 ja 62. Taso 2 ei ylittynyt. Tutkimustulosten perusteella Vuosaaren nykyisen telakan edustan pintasedimenttien ja pienellä osalla aluetta myös syvempien cm:n ja cm:n sedimenttikerroksen TBT-pitoisuudet olivat korkeita. Yli 100 cm:n syvyydestä tavatut pienet pitoisuudet eivät suurella todennäköisyydellä olleet todellisia, vaan näytteenottomenetelmään liittyvää, ylemmistä sedimenttikerroksista tapahtunutta kontaminaatiota. Korkeimmat PCB:n ja eräiden raskasmetallien sekä öljyjen pitoisuudet esiintyivät samoilla havaintopaikoilla ja samoissa sedimenttikerroksissa kuin korkeimmat TBT-pitoisuudet. Korkeimmat TBTpitoisuudet esiintyivät Vuosaaren nykyisen telakka-alueen edustalla ja pitoisuudet pienenivät telakan edustalta ulospäin. TBT:tä esiintyi pintasedimentissä laikuttaisesti tason 2 (ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje ) ylittävissä pitoisuuksissa

10 10 koillis-kaakkoissektorilla metrin etäisyydelle telakka-alueen rantaviivasta. Tällä alueella esiintyi paikoitellen myös PCBkongeneereja tason 2 (30 µg/kg k.a., ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje ) ylittävissä pitoisuuksissa. Suojarakenteiden sisäpuolella on TBT:tä 97,6 kg. Puhdistusruoppauksella poistettava määrä on 96,5 kg. Yhteensä Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvillä vesialueilla on TBT:tä noin 102 kg. Hankesuunnitelma Periaate Sataman rakenteiden alta ja satama-altaasta ruopataan TBT-pitoiset pintasedimentit 74,6 ha:n alueella. Ruopatut TBT-pitoiset sedimentit sijoitetaan satamarakenteeseen massastabiloituna. Ruopattava alue eristetään ennen ruoppausta muusta merialueesta maapenkereillä (itäpenger ja eteläpenger) ja verhorakenteella. Penkereet jäävät osaksi pysyvää satamarakennetta. Verho on tilapäinen. Suojarakenteet estävät aikanaan myös TBT:llä pilaantuneen sedimentin alapuolisten puhtaiden savimassojen ruoppauksesta aiheutuvan sameuden leviämistä merialueelle. Verhorakenteen pituus on noin 600 m. Verhorakenne muodostuu painotetusta ja vahvistetusta verhokankaasta, joka yläreunastaan kiinnitetään kellukkeeseen. Kiintoaineen leviämistä estävät suojarakenteet Pysyvät maapengerrakenteet Itäpenger ja eteläpenger tehdään sekalouhetäytöstä. Harjan leveys on 10 m ja luiskakaltevuus noin 1:1,3. Penkereiden harja on noin 1,6 m vuoden 2005 keskimerivedenkorkeuden yläpuolella. Itäpenkereen pituus on noin 800 m ja eteläpenkereen pituus noin 440 m. Penkereet jäävät osaksi pysyvää satamarakennetta. Maapengerrakenteiden kohdalta pehmeät maamassat ruopataan kantavaan kerrokseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymien sataman koillisreunan ruoppausalueiden täytöillä saadaan aikaan suojarakenteiden ensimmäinen osa Porvarinlahden Natura-alueen suuntaan. Niinilahden alueelle rakennetaan ensin käyttöönotettavan sijoitusalueen (täyttöalue A) muusta merialueesta erottava raidealueen penger ennen puhdistusruoppaukseen ryhtymistä. Penkereeseen jätetään ensivaiheessa verho- tai vastaavalla rakenteella suljettava kulkuaukko proomuissa tapahtuvaa massojen siirtoa varten. Tilapäinen verhorakenne Suojarakenteiden tilapäiset osat rakennetaan kellukkeiden varassa uivasta verhorakenteesta, joka yhdistää maapenkereet. Suojaverhon pituus on noin 600 m ja sen syvyys vaihtelee välillä m. Suo-

11 11 javerho liitetään reunoistaan massiivisiin kiviainespenkereisiin siten, että liitoskohdasta tulee tiivis. Suojaverhosta tehdään keskeltä avattava telakan vesiliikenteen ja ruoppauskaluston liikkumisen mahdollistamiseksi. Suojaverhon yläosan kellukkeina voidaan käyttää joko muovisia tai metallisia päästään suljettuja putkia, jotka kiinnitetään kettingeillä toisiinsa nauhamaiseksi puomiksi. Tähän puomiin kangas kiinnitetään vaijerilenkeillä. Kellukkeiden ylä- tai alaosaan jännitetään vaijeri, jonka tehtävänä on pitää kellukejono linjassa. Suojaverho ulotetaan kaikkialla pohjasedimenttiin ja painotetaan alaosan helmaan ommeltavilla painoilla tai kettingillä. Verho ankkuroidaan paikalleen vaijerien/kettinkien päihin kiinnitetyillä ankkuripainoilla. Tyypillinen ankkurointiväli on noin 50 metriä. Verhon asennus tapahtuu esivalmistamalla maissa noin m kaistaleet, jotka hinataan paikoilleen, yhdistetään saumaamalla ja levitetään ponttoonilta käsin asemaansa. Ankkuripainot asennetaan nosturin avulla. Verhon, kellukkeiden ja ankkureiden kuntoa seurataan työn aikana jatkuvasti ja mahdollisesti vaurioituneet osat kunnostetaan tai korvataan uusilla. Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen Ennen puhdistusruoppaukseen ryhtymistä Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet johdetaan suojarakenteiden ulkopuolelle Vuosaarenlahdelle. Sitä varten Ruusuniemen rantaan rakennetaan louhepenkereen avulla jäähdytysvesille uoma. Helsingin Satama on pyytänyt Helsingin Energialta/Vuosaaren voimalaitokset asiasta lausunnon. Lausunnossaan Helsingin Energia/Vuosaaren voimalaitokset on todennut, että esitetty suunnitelma ei haittaa Vuosaaren voimalaitoksen normaalia toimintaa. Puhdistusruoppaus Ruopattavat alueet Suojarakenteiden sisäpuolisen alueen puhdistusruopattavat alueet ovat TBT1, TBT2, TBT3, TBT4 ja TBT5. Puhtaiden savien ruoppausalueet ovat SAVI1, SAVI2 ja SAVI3. Alueiden numerointi kuvaa ensisijaista ruoppausjärjestystä. Alueet on esitetty päätöksen liitteissä 2-5. Puhdistusruopattavien alueiden tarkennetut pinta-alat, puhdistusruoppaussyvyydet ja puhdistusruopattavat teoreettiset massamäärät sekä alueilla esiintyvät TBT:n kokonaismäärät ja puhdistusruopattavien massojen TBT-määrät ovat seuraavat:

12 12 Puhdistusruoppausalue ruoppaussyvyys, m ruopattava massamäärä, m 3 Pinta-ala, ha TBT1 3,8 1, TBT2 17,2 0, TBT3 23,0 0,2/0, TBT4 18,7 0,2/0, TBT5 11,9 0, Yhteensä 74, Puhdistusruoppausalue TBT:n kokonaismäärä, kg Puhdistusruopattava TBT-määrä, kg TBT1 49,23 48,75 99,0 TBT2 33,38 32,92 98,6 TBT3 4,98 4,85 97,4 TBT4 7,81 7,77 99,5 TBT5 2,19 2,17 99,1 Yhteensä 97,6 96,5 98,8 Puhdistusruopattava TBT-määrä, % Työvaihe 1 (Liite 2) Alueet TBT1 ja TBT2 puhdistusruopataan ensin ja alue TBT 3 näiden jälkeen. Mikäli käytössä on useampia ruoppausyksiköitä, puhdistusruoppaus voi tapahtua alueilla TBT1 ja TBT2 samanaikaisesti. Puhdistusruoppaukset toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja tarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Alueiden TBT1 ja TBT2 puhdistusruoppauksen jälkeen alueelta otetaan pintasedimenttinäytteet puhdistusruoppauksen toteuman ja tehokkuuden varmentamiseksi päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Varmistuksen jälkeen puhdistusruoppausta jatketaan alueella TBT3 yhdellä tai useammalla ruoppausyksiköllä ja puhdistusruoppauksen jälkeen toteuma ja tehokkuus varmennetaan edellä esitetysti. Puhdistusruopatut sedimentit sijoitetaan Niinilahden länsiosaan raidepenkereen erottamalle täyttöalueelle A. Työvaihe 2 (Liite 3) Itäpenkereeseen tehdään proomun kulkua varten proomuaukko (leveys 40 m ja vesisyvyys 5 m). Lehdessaaresta kaakkoon suuntautuvan L-muotoisen lisäpenkereen rakentamista varten alueelta SAVI1 ruopataan puhtaat savimassat noin 100 metrin leveydeltä alkaen Lehdessaaren suunnasta. Lisäpenkereen rakentaminen aloitetaan Lehdessaaren suunnasta alueen SAVI1 ruoppaustyön edistymistä seuraten. Lisäpenkereellä eristetään sataman itäosa muusta alueesta, jolloin sitä päästään täyttämään kitkamaa-aineksilla ruoppausten

13 13 vielä ollessa käynnissä toisaalla. Alueen SAVI1 ruoppausmassat kuljetetaan ja läjitetään voimassa olevan lupapäätöksen (Länsi-Suomen vesioikeuden päätökset nro:t 48-52/1998/3) mukaiselle meriläjitysalueelle. Alueen SAVI1 ruoppauksen aikana tehdään samanaikaista puhdistusruoppausta alueella TBT4. Puhdistusruoppaus aloitetaan proomuaukkoon nähden kauimpana sijaitsevasta alueen TBT4 eteläosasta. Puhdistusruopatut sedimentit sijoitetaan Niinilahden täyttöalueelle A. Alueen TBT4 puhdistusruoppaus tehdään mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja tarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Työvaihe 3 (Liite 4) Itäpenkereen proomuaukko suljetaan ja lisäpenger rakennetaan valmiiksi sekä Lehdessaaren että Kalkkisaarenselän suunnista. Lisäpenkereen rakentamisen aikana jatketaan samanaikaisesti puhdistusruoppausta alueella TBT4. Alueesta TBT4 puhdistusruopataan viimeisenä pohjoisosa. Puhdistusruopatut sedimentit sijoitetaan Niinilahden raidepenkereen erottamalle täyttöalueelle A (tai tarpeen vaatiessa täyttöalueelle B). Työvaihe 4 (Liite 5) Kun lisäpenger on rakennettu, itäpenkereeseen tehdään uudelleen proomun kulkua varten aukko (leveys 40 m ja vesisyvyys 5 m). Lisäpenkereen rajaamalta itäosan alueelta SAVI2 ruopataan puhtaat savimassat ja kuljetetaan ja läjitetään voimassa olevan lupapäätöksen mukaiselle meriläjitysalueelle. Puhtaiden savimassojen ruoppaus toteutetaan joko mekaanisella tai imutekniikkaan perustuvalla kalustolla. Penkereillä ympäröidyn alueen SAVI2 ruoppausten yhteydessä tapahtuva sameuden leviäminen suojarakenteen ulkopuoliselle merialueelle jää hyvin vähäiseksi verrattuna vuoden 1998 luvan mukaiseen tilanteeseen. Lisäpenkereen valmistuttua puhdistusruoppaus voidaan kalustokapasiteetista riippuen laajentaa alueelle TBT5, vaikka alueen TBT4 puhdistusruoppaus olisi vielä kesken. Puhdistusruopatut sedimentit sijoitetaan Niinilahden täyttöalueelle A ja/tai B. Kun alueet TBT4 ja TBT5 on puhdistusruopattu, ruoppauksen toteuma ja tehokkuus tarkistetaan. Alueiden TBT4 ja TBT5 puhdistusruoppauksen toteuman varmentamisen jälkeen suojarakenteiden verhorakenneosuus voidaan poistaa. Myös Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet ohjaava uomarakenne voidaan tarvittaessa purkaa. Työvaihe 5 Alueen SAVI2 puhtaiden massojen ruoppauksen päätyttyä lisäpenkereen rajaamaa itäosan aluetta päästään täyttämään sataman rakentamisen edellyttämällä tavalla kitkamaa-aineksilla. Alueen SAVI2

14 14 täyttäminen tapahtuu penkereiden suojassa, mikä minimoi täyttämisestä aiheutuvat haitat penkereiden ulkopuolella. Alueen SAVI3 puhtaat savimassat ruopataan ja kuljetetaan voimassa olevan lupapäätöksen mukaiselle meriläjitysalueelle. Puhtaiden savimassojen ruoppaus toteutetaan joko mekaanisella tai imutekniikkaan perustuvalla kalustolla. Suojarakenteiden maapengerosuuksien ansiosta puhtaiden alueen SAVI3 savimassojen ruoppaukseen ja myös myöhemmin tehtäviin täyttötöihin liittyvät haittavaikutukset jäävät satama-alueen ulkopuolella olennaisesti vuoden 1998 lupapäätöstä annettaessa arvioitua vähäisemmiksi. Arvio työvaiheiden kestosta Puhdistusruoppauksen tehoksi on arvioitu vähintään 2 ha/viikko. Mikäli puhdistusruoppaukset toteutetaan alueilla TBT1-TBT5 peräkkäin, työn kestoksi muodostuu maksimissaan viikkoa seuraavan taulukon mukaisesti: Puhdistusruoppausalue Pinta-ala, ha TBT1 3,8 2 TBT2 17,2 9 TBT3 23, TBT4 18,7 9 TBT5 11,9 6 Yhteensä 74, Puhdistusruoppauksen kesto, viikkoa Lehdessaaresta kaakkoon suuntautuvan L-muotoisen lisäpenkereen rakentamisen, joka tapahtuu aluetta TBT4 puhdistusruopattaessa, kestoksi on alustavasti arvioitu noin 6 viikkoa. Tämä on samalla maksimiaika, jonka suojarakenteessa oleva alueen SAVI1 puhtaiden savimassojen kuljettamisen mahdollistava proomuaukko on avoinna ennen lisäpenkereen valmistumista. Puhtaiden savimassojen ruoppauksen on alustavasti arvioitu etenevän nopeudella m 3 / viikko. Kaikki puhdistusruoppaukset (alueet TBT1-TBT5) ja alueiden SAVI1 ja SAVI2 puhtaiden savimassojen ruoppaukset on tarkoitus tehdä avovesikauden 2005 aikana. Alueen SAVI2 täyttäminen toteutetaan todennäköisesti vuoden 2006 puolella. Alueen SAVI3 puhtaiden savimassojen ruoppaukset on suunniteltu tehtäviksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Puhdistusruopattujen massojen siirto Niinilahden alueelle Puhdistusruopattavan alueen laajuus huomioon ottaen on todennäköistä, että puhdistusruopatut massat lastataan ruoppauksen yhteydessä proomuihin, joissa ne siirretään Niinilahden alueelle. Lastaus tehdään siten, että proomuista ei tapahdu ylivuotoja lastauksen ja

15 15 siirron yhteydessä. Käytettävissä olevasta kalustosta riippuen on myös mahdollista, että puhdistusruopatut massat tai osa niistä siirretään pumppaamalla altaaseen suoraan ruoppaajalta. Proomukuljetusta käytettäessä raidepenkereeseen jätetään tai tehdään ensivaiheessa proomun mentävä aukko, jotta täyttöalueelle A voidaan tuoda massoja proomulla mahdollisimman nopeaan tahtiin. Alueen A täyttyessä siten, että proomun kulkusyvyys alittuu, raidepenger suljetaan ja rakennetaan myös kulkuaukon osalta kiintoainetta läpäisemättömistä kiviainesmateriaaleista. Muut puhdistusruopatut massat siirretään proomusta täysin suljetun raidepenkereen päällä sijaitsevalla kaivinkone/kahmarilla tai pumppaamalla täyttöalueelle A. Proomukuljetusta käytettäessä toimitaan myöhemmässä vaiheessa vastaavalla tavalla otettaessa käyttöön täyttöalue B. Mikäli massat siirretään pumppaamalla täyttöaltaisiin suoraan ruoppaajalta, täyttöaltaat A ja B erottavaan raidepenkereeseen tai alueen B merialueesta erottavaan penkereeseen/penkereisiin ei ole tarvetta jättää proomuaukkoa. Mikäli kaikki mereen läjityskelvottomat massat eivät mahdu täyttöalueelle A, otetaan käyttöön täyttöalue B. Muut ruoppaukset alueella Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeillään , , ja hyväksynyt Niinilahden ja Käärmeniemen/Pikku Lehdessaaren koillispuoleisen alueen ruoppaukset voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräyksen kohdan 8) perusteella. Niinilahden kaikkien ruopattavaksi suunniteltujen massojen ruoppausten toteuttamisen edellytyksenä on ollut noin 10 ha:n laajuisen alueen TBT-pitoisten pintasedimenttien kuorinta varovaisella ruoppaustekniikalla ja näiden massojen sijoittaminen Käärmeniemeen louhittuun välivarastoon. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kirjeellään Niinilahden suulla telakkaalueen ja Lehdessaaren välissä sijaitsevan alueen pintasedimenttien kuorinnan varovaisella ruoppaustekniikalla ja sijoittamisen välivarastoon. Välivarastosta massat siirretään sijoitettavaksi erillisen ympäristöluvan mukaisesti nykyisen Niinilahden alueelle tulevaan satamarakenteeseen. Muut Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiltä alueilta ruopattavat massat on sijoitettu Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro:t 48-52/1998/3 mukaiselle meriläjitysalueelle. Suojapenkereiden kohdalta tehtävään ruoppaukseen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan (päätös nro 41/2004/1). Päätös sisälsi luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus kumosi töiden aloittamista koskevan luvan välipäätöksellään nro 04/0228/3, Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään nro 04/0274/3, , ympäristölupaviraston päätöstä siten, että koko ruopattavan alueen pintakerros on kuorittava ja näin kertyneet massat läjitettävä maalle. Töidenaloittamisluvan osalta hallinto-oikeus katsoi, että luvan saaja voi

16 16 jatkaa töitä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Arvio vaikutuksista Tutkimukset Puhdistusruoppausalue eristetään penkereillä ja kiintoainetta pidättävällä verhorakenteella. Näiden suojarakenteiden sisäpuolella sijaitseva Niinilahti, jonne TBT-pitoiset sedimentit siirretään ja jossa ne massastabiloidaan, eristetään lisäksi penkereillä kiintoaineen kulkeutumisen estämiseksi. Sedimenttien sijoitustyön aikana vedet purkautuvat Niinilahden alueelta Vuosaaren telakan edustan puhdistusruoppausalueelle, joka on eristetty edellä kuvatulla suojarakenteella muusta merialueesta. Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet johdetaan suojarakenteiden ulkopuolelle Vuosaarenlahdelle Ruusuniemen rantaan tehtävää uomaa pitkin. Vuonna 2003 toteutettujen ruoppausten aikana tehtyjen sameuden leviämiskartoitusten perusteella ottaen huomioon suojarakenteet on hyvin todennäköistä, että puhdistusruoppaus- ja sijoittamishankkeesta ei kulkeudu kiintoainetta eikä TBT:tä suojarakenteiden ulkopuoliselle merialueelle merkittävässä määrin. Sameuden leviäminen Vuosaaren sataman ruoppaus- ja läjitysalueilla on toteutettu vuonna 2003 uuteen teknologiaan perustuvia sameusmittauksia. Kaikilla seitsemällä mittauskerralla voimakkaasti samentunut alue rajoittui ruoppausalueen välittömään lähiympäristöön. Tausta-arvot saavutettiin jo muutaman sadan metrin päässä ruoppausalueesta. Ruoppausalueella arvot nousivat mittausjakson aikana kesäkuun 20 NTUtasosta elokuussa mitatulle tasolle 140 NTU (paljain silmin erottuu yli 10 NTU-sameus). Korkeimmat arvot mitattiin kaikilla kerroilla ruoppaustoiminnan välittömässä läheisyydessä. Havaittavaa samentumista tapahtui vain Kalkkisaarenselän länsiosissa aivan sataman edustalla. Laajimmillaan tämä mittauksilla havaittavissa oleva alue ulottui noin metrin etäisyydelle työkohteista. Pienialaista sameuden nousua todettiin Porvarinlahden suualueen eteläreunalla. Vuonna 2004 tehtyjen mittausten perusteella ruoppaustöiden sameusvaikutukset ulottuvat pääsääntöisesti muutamien satojen metrien etäisyydelle työkohteiden ympärillä. Alusliikenne levitti lisäksi samentunutta vettä ajoittain meriläjitysaluetta kohti vievälle väylälle. Sameusarvot olivat kohtalaisen pieniä lukuun ottamatta työkoneiden läheisiä vesimassoja. Suurimmat sameusarvot ja laajin leviämisalue mitattiin keväällä, kun koko Kalkkisaarenselkä oli silminnähden samentunut, ja samentunutta vettä kulkeutui myös Uutelan niemen eteläpuolelle. Kesällä tehdyissä mittauksissa samentunut alue oli kevättilannetta pienempi ja vastasi suuruusluokaltaan edellisen kesän 2003 tilannetta.

17 17 Eteläpenkereen ruoppauksen havaittiin aiheuttavan muihin käynnissä olleisiin satama-alueen ruoppaustöihin verrattuna selvästi vähäisempää samennusta. Voimakasta samennusta havaittiin ainoastaan yhdellä mittauskerralla ruoppaus- ja kuljetuskaluston liikuttelun yhteydessä. Yhteensä mittauksia tehtiin eteläpenkereen työmaalla viitenä päivänä. Ympäristökauhalla toteutettu itäpenkereen 1,2 ha:n alueen pintakuorinta aiheutti vielä eteläpenkereen työmaata selvästi vähäisemmän samennusvaikutuksen. Kaikilla kolmella mittauskerralla pintaveden samentunut alue rajoittui muutamien kymmenien metrien etäisyydelle kauhasta ja vaikutuksia oli vaikea erottaa Niinilahdelta kulkeutuvasta selvästi samentuneesta vedestä. Syvemmissä vesikerroksissa lievästi samentunutta vettä havaittiin enimmillään m:n etäisyydellä. TBT vesinäytteissä Veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin 0,5 m pohjan pinnan yläpuolelta otetuista näytteistä satama-alueelta ja sen ympäristöstä (16.7. ja ) sekä TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahdesta ja sen edustalta ( ja ). Veden TBT-pitoisuudet olivat heinä- ja syyskuussa satama-alueella ja sen ympäristössä ja lokakuussa Niinilahden alueella ja sen edustalla toteutetussa tarkkailussa kaikissa näytteissä alle määritysrajan (<1 ng/l). Marraskuussa Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT-pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0-5,0 ng/l (keskimäärin 3,3 ng/l). Tulosten perusteella voidaan epävarmuustekijöistä huolimatta päätellä, että toteutetuista ruoppauksista ei ole aiheutunut vesiekosysteemin kannalta haitallista TBT:n suspendoitumista tai liukenemista vesimassaan tai haitallisten TBTpitoisuuksien leviämistä ruoppausalueen ulkopuolelle. Pengerruoppauksen eteläisen penkereen pintakuorinnan aikana ruoppaajan vierestä otetun vesinäytteen, joka oli hyvin samea, tributyylitinapitoisuus (TBT) oli pohjan pinnan yläpuolella 10,3 ng/l ja 200 m ruoppaajasta kaakkoon, missä vesi oli myös silmin havaiten sameaa, TBT-pitoisuus oli 6,1 ng/l. Trifenyylitinaa (TPT) ei esiintynyt. Pohjoispuolisen penkereen pintakuorinnan aikana ruoppaajan vierestä otetun vesinäytteen TBT-pitoisuus oli 51,4 ng/l ja TPT-pitoisuus 4,1 ng/l. Ruoppaajasta 200 m luoteeseen pohjanläheinen TBT-pitoisuus oli 10,8 ng/l, TPT:tä ei esiintynyt. Näytteistä määritettiin jälkikäteen myös kiintoainepitoisuudet, jotka olivat 905 mg/l ja 44 mg/l. Kun kysymyksessä oli TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppaus ja veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, oletettavasti kiintoaineen sisältämä TBT kohotti veden TBTpitoisuutta. Tuloksista ei voida päätellä, oliko vedessä TBT:tä liuenneena. TBT sedimenttinäytteissä

18 18 Sedimentin TBT-pitoisuuksia on tutkittu satama-alueen ympäristössä kuudelta havaintopisteeltä ennen ruoppausten aloittamista (maaliskuussa 2003) ja ruoppausten aikana (syyskuussa 2003). Syyskuisten normalisoimattomien TBT-pitoisuuksien vaihteluväli oli 2,3-64,2 µg/kg k.a. Syyskuussa 2003 määritetyt TBT-pitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n samoista havaintopaikoista maaliskuussa 2003 ottamien näytteiden pitoisuuksista, mikä osoittaa, ettei ruoppauksista ole levinnyt todettavissa olevia määriä TBT:tä satama-alueen ympäristöön tai esim. Porvarinlahden suuntaan. TBT simpukoissa Liejusimpukoiden (Macoma baltica) TBT-pitoisuudet tutkittiin vuoden 2003 heinäkuun alussa ja syys-lokakuun vaihteessa. Liejusimpukoita kerättiin molemmilla havaintokerroilla Kalkkisaarenselältä, vertailualueelta Sipoonselän pohjoisosasta ja läjitysalueen ympäristöstä. Simpukoiden TBT-pitoisuudet olivat Kalkkisaarenselällä µg/kg tp (tuorepaino), vertailualueella µg/kg tp ja läjitysalueen ympäristössä µg/kg tp. Kaikilla muilla havaintopaikoilla, paitsi Kalkkisaarenselällä Lehdessaaren edustalla, pitoisuudet olivat syys-lokakuun vaihteessa pienempiä kuin heinäkuun alussa. Lehdessaaren edustalla pitoisuustasossa ei ollut tapahtunut käytännössä muutoksia. TBT kaloissa Kalkkisaarenselän eteläosasta kalastettiin lokakuun alussa verkoilla kuha-, ahven- ja kampelanäytteitä 5 kpl kutakin lajia. Kuhien TBTpitoisuudet olivat 19,8-31,1 µg/kg tp, ahventen 19,3-54,0 µg/kg tp ja kampeloiden 6,6-16,2 µg/kg tp. Kampeloiden, jotka käyttävät pohjaravintoa (mm. simpukoita), TBT-pitoisuustaso oli tutkituista lajeista alhaisin. Kaloista määritetyt TBT-pitoisuudet muodostavat vertailuaineiston alueella tehtäville myöhemmille tutkimuksille. Liukoisuuskokeet TBT-pitoisilla sedimenteillä on tehty liukoisuuskokeet. CENliukoisuustestin (EN CEN, KET ) mukaan vesifaasiin liukenevan TBT:n osuus oli 0,02-0,36 % sedimentin sisältämän TBT:n kokonaismäärästä. EPA-ohjeen mukaisissa liukoisuuskokeissa (EPA-823-B ) veteen liukenevaksi osuudeksi saatiin 0,006- <0,21 %. Viimeksi mainitut tulokset kuvaavat paremmin ruoppauksen yhteydessä veteen mahdollisesti liukenevaa määrää, koska tässä testissä käytettiin kohdealueen merivettä ja koska ravistelu vastasi kestoltaan paremmin ruoppausolosuhteita. Tulosten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestitulokset

19 19 Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Näin suuria kiintoainepitoisuuksia ei ruoppausten yhteydessä vesistössä esiinny. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimenttisuspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Hankkeen vaikutukset vesiluontoon ja -eliöihin Haitalliset vaikutukset rajoittuvat maapenkerein ja verhorakenteella rajatulle alueelle, josta myöhemmin tulee pääosin satamarakennetta, ja jolla nykyisinkin esiintyy korkeita TBT-pitoisuuksia. Tehdyt selvitykset ruoppausten yhteydessä tapahtuvasta kiintoaineen leviämisestä, ruoppausten aikaiset vedenlaatuhavainnot ja sedimenteillä tehdyt liukoisuustestit sekä sedimenteillä ja niiden eluaateilla tehdyt ekotoksisuustestit osoittavat, että mereen läjityskelvottomien sedimenttien ruoppausten aikainen vesimassan haitta-ainepitoisuuksien kohoaminen jää ruoppauskohteen välitöntä läheisyyttä lukuunottamatta vesieliöstön kannalta todennäköisesti haitattomalle tasolle. Ruoppaustöiden luonteen ja keston huomioon ottaen kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen mahdollisuus vesieliöstössä on hyvin pieni. Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Puhdistusruoppaus ei vaikuta Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 alueeseen (FI ) eikä kyseisen alueen suojelun perustana oleviin lajeihin tai luontotyyppeihin. Puhdistusruoppauksen yhteydessä veteen suspendoituvaa kiintoainetta tai TBT:tä ei leviä Porvarinlahdelle eikä muille Natura-alueen vesialueille, koska puhdistusruoppauksen vaikutukset rajautuvat suojarakenteiden sisäpuolelle. Myöskään muihin suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin ruoppaus- ja läjityshankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan voimassa olevia vesilain mukaisia lupia myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista poikkeavia vaikutuksia. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Puhdistusruoppauksen ja sitä syvemmällä tapahtuvan ruoppauksen vaikutukset rajoittuvat suojarakenteiden sisäpuoliselle alueelle. Vaikutukset jäävät siten vähäisemmiksi kuin jos ruoppaukset olisi tehty ilman suojarakenteita vuoden 1998 vesiluvan mukaisesti. Puhdistusruoppaustöillä ja ruoppausmassojen loppusijoituksella poistetaan satama-alueen TBT-pitoiset massat, joista voisi muutoin tapahtua pitkäaikaista TBT:n liukenemista ja kalaston altistumista. Hankkeella on näin ollen alueen kalaston ja kalatalouden kannalta pidemmällä aikavälillä selviä positiivisia vaikutuksia.

20 20 Riskinarviointi Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen Suojarakenteiden sisällä rajatulla alueella tapahtuvan TBT-pitoisen sedimentin ja muiden massojen ruoppausten seurauksena puhdistusruoppaushankkeella on pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia vesistön käyttökelpoisuuteen verrattuna vuoden 1998 vesiluvan mukaisen toiminnan vaikutuksiin. Esimerkiksi vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön ja kalastukseen jäävät vuoden 1998 vesiluvassa arvioituja vähäisemmiksi. Helsingin Energian Vuosaaren A- ja B- voimalaitosten jäähdytysveden ottopaikka jää suunniteltujen kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden ulkopuolelle, mikä vähentää mahdollisia haittoja tältä osin. Suojarakenteiden sisäpuolinen alue poistuu yleisestä vesiliikennöintikäytöstä alkuperäistä nopeammalla aikataululla, mutta tästä aiheutuvaa haittaa voidaan pitää hyvin vähäisenä suhteessa suojarakenteista saataviin hyötyihin. Riskinarviossa on tarkasteltu laskennallisesti haitta-aineiden kulkeutumista mereen ruoppausalueen sisäpuolelle tulevien vesien vaikutuksesta, mereen muodostuvia pitoisuuksia ja niiden merkitystä merieliöiden suhteen. Lisäksi riskinarviossa on tarkasteltu haittaaineiden haihtumista ja sen merkitystä. Riskinarvioon liittyviä epävarmuuksia on hallittu varovaisuusperiaatetta noudattaen, joten todelliset riskit ovat todennäköisesti arvioitua pienempiä. Laskelmien mukaan ruoppausalueelta mereen kulkeutuvan TBT:n kokonaismäärä on sadan päivän ruoppausajan mukaan laskettuna noin 0,4 % ruopattavassa sedimentissä olevan TBT:n kokonaismäärästä. PCB:tä voi laskelman mukaan kulkeutua mereen jonkin verran suurempi osuus, kuitenkin alle 1 % kokonaismäärästä. Laskelmat edustavat päästöjen teoreettisia maksimiarvoja ja käytännössä päästöt jäävät hyvin suurella todennäköisyydellä oleellisesti pienemmiksi. Pitoisuuslaskelmien tuloksia ja TBT:n myrkyllisyysominaisuuksia vertailemalla on todettu, että TBT:n keskimääräinen liuennut pitoisuus ei nouse ruoppausalueellakaan Hollannissa TBT:lle määritettyä hyväksyttävää enimmäispitoisuutta (MPC) 14 ng/l suuremmaksi. Ruoppaustoiminnan aikana Kalkkisaarenselän keskimääräinen TBT-pitoisuuden nousu jää alle 1 ng/l, joka ei aiheuta haittaa meriekosysteemille. PCB-yhdisteiden riskit vesiympäristössä liittyvät ensisijaisesti ravintoketjuissa rikastumiseen. Kalkkisaarenselällä ruoppauksesta aiheutuva keskimääräinen PCBpitoisuuden nousu jää Yhdysvalloissa ravintoketjuvaikutuksen mukaan laskettua ekotoksikologista enimmäispitoisuuden arvoa (1,9 ng/l) pienemmäksi. Lisäksi ruoppauksen kestoaika on lyhyt, joten ruoppauksesta merieliöille aiheutuvat riskit ovat merkityksettömän pieniä. Laskelmien mukaan TBT:n ja PCB:n haihtuminen ruoppauksen aikana on käytännössä merkityksettömän vähäistä. Riskinarvion perusteella ruoppauksesta aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit ovat kokonaisuutena merkityksettömän pieniä. Pitkällä ai-

21 21 kavälillä ruoppaus pienentää merialueelle kohdistuvaa haittaaineiden kuormitusta. Riskinarviota on tarkistettu vuonna 2004 tehtyjen ruoppausten samentumishavaintojen perusteella sekä on otettu huomioon Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen ohi ruoppausalueen. Edellä kuvattujen toimenpiteiden vaikutuksesta varmuusmarginaali kasvaa noin kaksi kertaluokkaa. Muutos aiheutuu lähes kokonaisuudessaan siitä, että uuden suunnitelman mukaan Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet eivät virtaa puhdistusruopattavan eristetyn alueen kautta. Alueen TBT4 puhdistusruoppauksen aikana suojarakenteessa on suunnitelman mukaan proomuaukko yli 400 m etäisyydellä puhdistusruoppausalueesta. Proomuaukko tulee pintakerrokseen, jossa vuonna 2004 tehdyssä täsmäruoppauksessa ruoppauspisteen välittömässä läheisyydessä mitattu samentuma oli korkeimmillaan vain noin 10 mg/l. Kiintoaines laskeutuu ruoppausalueesta etäännyttäessä nopeasti, joten proomuaukon merkitys jää riskinarvion tuloksiin nähden monin verroin pienemmäksi kuin jäähdytysvesien johtamisen alueen ohi ja ruoppauksen aiheuttamasta samentumasta saatujen tarkentavien tietojen merkitys. Tarkkailu Vuosaaren sataman ja väylän rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala- ja Vesitutkimus Oy:n laatiman vesistöja kalataloustarkkailuohjelman (Niinimäki ja Oulasvirta 2003) ja siihen tehtyjen täydennysten ja muutosten mukaisesti. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään (dnro 402/5723/2002). Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään (dnro 0197Y ), mutta päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti tarkkailuohjelmaa tuli tarkistaa saatujen tulosten perusteella mennessä. Täydennetyn vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman ( ) on Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt (dnro 0197Y ) ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus (dnro 402/5723/2002). Molemmista päätöksistä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (dnro 0197Y ) mukaan tarkistettua tarkkailuohjelmaa ( ) noudatetaan, vaikka siitä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkkailuohjelma sisältää seuraavat kokonaisuudet: kuormitus (ruoppaus- ja läjitysmäärät, hiekanottomäärät ja hiekan purkumäärät, hiekanoton veden laatu), veden laatu (sisältäen myös tributyylitinan ja muut orgaaniset tinat), kiintoaineen ja sameuden leviämiskartoitukset, sedimentaatio, sedimentin metalli-, TBT-, TPT- ja PCBpitoisuudet, liejusimpukoiden TBT-, TPT- ja PCB-pitoisuudet, pohjaeläimistö, vesikasvillisuus ja päällyslevästö sekä roskaantuminen.

22 22 Kalataloudellinen tarkkailuohjelma sisältää seuraavaa: kutupohjien tilan tarkkailu, silakan ja karisiian kutuseuranta, poikaspyynnit sekä kalojen TBT-, TPT-, PCB- ja elohopeapitoisuus. Lisäksi tehdään ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen kalastustiedustelut. Helsingin Satama on liittänyt hakemukseensa tributyylitinapitoisten sedimenttien puhdistusruoppaamista ja Niinilahden alueelle sijoittamista koskevan vesistö- ja kalataloustarkkailun lisätarkkailuohjelman (päivätty ja tarkennettu ). Puhdistusruoppausalueella kun alueet TBT1 ja TBT2 on puhdistusruopattu, otetaan puhdistusruopatulta alueelta 0-10 cm:n pintasedimenttinäytteet viideltä havaintopisteeltä. Näytteistä tutkitaan: tiheys, kuiva-ainepitoisuus, hehkutushäviö (orgaanisen aineen pitoisuus), orgaaniset tinayhdisteet (TBT ym.), PCB (IUPAC-numerot 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 sekä ΣPCB). Mikäli yhdenkin havaintopisteen pintasedimentin normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää 200 µg/kg k.a ja kyseinen piste sijaitsee yli 100 m:n etäisyydellä myöhemmin puhdistusruopattavaksi tulevan alueen reunasta, kyseisen pisteen ympäristöstä otetaan edellä selostetulla tavalla noin 100 m:n säteeltä kuusi (6) edustavaa lisänäytettä pintasedimentistä likaantuneeksi jääneen alueen rajaamiseksi. Lisänäytteiden perusteella rajattu alue puhdistusruopataan uudestaan. Kun alue TBT3 (tai yhteensä noin kaksi kolmannesta suojarakenteiden sisäpuolisesta alueesta) on puhdistusruopattu, edellä kuvattu menettely toistetaan viimeksi puhdistusruopatulla alueella. Samoin tehdään, kun alueet TBT4 ja TBT5 on puhdistusruopattu. TBT-pitoisten sedimenttien puhdistusruoppauksen ja Niinilahteen sijoittamisen aikana (vuonna, jolloin nämä toimenpiteet toteutetaan) ja sen jälkeen (toteuttamista seuraavana vuonna) tehdään ahven- ja kuhanäytteistä Kalkkisaarenselältä ja vertailualueilta TBT- ja elohopeamääritysten lisäksi PCB-määritykset. Ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltaminen Vuosaaren satama-alueen TBT:llä pilaantuneiden pohjasedimenttien puhdistusruoppaus ja puhdistusruopattujen massojen siirto Niinilahden alueelle toteutetaan suojarakenteilla muusta merialueesta eristetyllä alueella. Ennen puhdistusruoppaukseen ryhtymistä Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet johdetaan suojarakenteiden ulkopuolelle. Urakoitsija ja lopulliset tekniset ratkaisut valitaan vuonna Valittavien teknisten ratkaisujen tulee täyttää asetetut reunaehdot niin ympäristöystävällisyyden, tarkkuuden kuin aikataulullisten tekijöiden suhteen. Puhdistusruoppaus toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja tarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Ensin puhdistusruopataan TBT:llä voimakkaimmin pilaantuneet alueet (TBT1 ja TBT2) ja tämän jälkeen muut puhdistusruopattavat alueet (TBT3, TBT4 ja TBT5). Puhdistusruoppauksen jälkeen puhdistusruopatuilta alueilta otetaan pintasedimenttinäytteet

23 23 puhdistusruoppauksen toteuman ja tehokkuuden varmentamiseksi. Voimakkaimmin TBT:llä likaantuneet sedimentit sijoitetaan Niinilahden länsiosaan raidepenkereen erottamalle täyttöalueelle A. Puhdistusruoppauksen loppuvaiheessa vähemmän TBT:llä likaantuneita alueita (TBT4 ja/tai TBT5) ruopattaessa otetaan tarvittaessa käyttöön raidepenkereen itäpuolinen täyttöalue B. Proomukuljetuksen yhteydessä huolehditaan, ettei proomuista tapahdu ylivuotoja lastauksen ja siirron yhteydessä. Siirtotyön nopeuttamiseksi täyttöalueen A sisään tuodaan aluksi massoja proomulla siten, että voimakkaimmin TBT:llä likaantuneet sedimentit pudotetaan proomusta mahdollisimman kauas kulkuaukosta ja raidepenkereestä. Kun proomun kulkusyvyys alittuu, proomu-aukko suljetaan kiintoainetta läpäisemättömäksi ja massat siirretään proomusta raidepenkereen yli kaivinkone/kahmarilla tai pumppaamalla täyttöalueelle A. Vastaavalla tavalla toimitaan myöhemmässä vaiheessa otettaessa käyttöön täyttöalue B. Puhdistusruoppaus toteutetaan niin, että ruoppaustöiden kestoaika on mahdollisimman lyhyt. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttää, että voimakkaasti TBT-pitoisten massojen puhdistusruoppauksia varten tehtävä suojarakenne tehdään vuonna 2004 ja suojarakenteen sisäpuolella tehtävät TBT-pitoisten massojen ruoppaukset vuonna Nämä ruoppaustyöt edellyttävät noin kahdeksan kuukauden valmisteluaikaa, koska kysymyksessä on huomattavasti normaalista poikkeava työsuoritus. Lupa töiden käynnistämiseen pitäisi saada viimeistään loppukesällä Tie- ja ratatunneleiden louhinta käynnistetään vuonna Sataman vieressä sijaitsevan ns. Miljoonamäen louhinta on myös tarkoitus käynnistää vuonna 2004, koska Paulig Oy:n on tarkoitus siirtää paahtimonsa alueelle. Mikäli TBT-pitoisten pintasedimenttien puhdistusruoppaukset siirtyvät vuodesta 2005 eteenpäin, edellä mainituista kohteista tulevan louheen välivarastoinnista aiheutuvat kustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin ja on myös ilmeistä, ettei kaikkea louhetta ole mahdollista varastoida satama-alueella. Tämä taas johtaa taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta huonoon tilanteeseen, kun louhetta joudutaan ajamaan toisiin kohteisiin ja myöhemmin hankkimaan alueelle taas uutta louhetta muualta. Samalla sataman valmistuminen siirtyy vuodesta 2008 eteenpäin. Tällä on puolestaan huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin ja

24 24 Vantaan kaupungeissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on pitänyt arveluttavana voimalaitoksen lauhdevesien johtamista puhdistettavaksi suunnitellulle alueelle. Lauhdevesien määränä ei voida riskinarvioinnissa käyttää vuoden keskimääräistä virtaamaa, koska lauhdevettä johdetaan mereen kaukolämmityskauden ulkopuolella huomattavasti talvea enemmän, eli noin kaksinkertainen määrä. Lisäksi riskinarviossa on oletettu, että suojarakenteiden ulkopuolelle ei pääse lainkaan hienoainekseen sitoutunutta TBT:tä, eikä arvioinnissa ei ole otettu huomioon, että massat sisältävät myös TPT:tä. Suunnitelmissa ruoppaus- ja läjityskalusto on jätetty pääosin vasta urakoitsijan ratkaistavaksi. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että lupapäätökseen kirjataan määräys siitä, millä etäisyydellä ruoppauslaitteistosta saa esiintyä veteen sekoittunutta kiintoainetta ja miten paljon. Tällä perusteella voidaan taata, että riittävän ympäristöystävällinen menetelmä tulee valituksi. Työtapa vaikuttaa melkoisesti kiintoaineen sekoittumiseen työnaikana, kuten esim. VTT:n julkaisusta nro 843, "Saastuneiden sedimenttien käsittelymahdollisuudet Kymijoessa ja kenttäkokeiden suunnittelu", s. 41 käy ilmi. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalta pyydetään lisäselvitys, jossa hakija määrittelee käytettävät menetelmät ja niihin liittyvät "ympäristökriteerit". Puhdistusruopattavasta alueesta tulisi lisäksi tehdä maastomalli, jonka perusteella ruoppaustyön paikannus toteutetaan. Ympäristökeskus on vaatinut, että puhdistusruoppaus on saatava päätökseen ennen kuin sedimenttiä aletaan siirtää puhdistetulta alueelta meriläjitysalueelle, jotta vältytään liikennöinniltä suojaverhotulle alueelle. Näin estetään haitallisten aineiden karkaaminen verhotun alueen ulkopuolelle. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella puhdistusruopattavalle alueelle on tarkoitus jättää selvästikin tason 1 ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Puhdistuksen lopputuloksen arvioimiseksi tulee määrätä kriteerit, joiden perusteella varmistetaan puhdistetulle alueelle jäävän massan meriläjityskelpoisuus. Tarkkailuohjelman yhteydessä esitettyä puhdistustavoitetta (TBT µg/kg k.a.) ei ole perusteltu, eikä sitä voida ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pitää hyväksyttävänä ilman meriläjitykseen liittyvää riskinarviota. Mikäli merelle aiotaan läjittää sedimenttiä, joka sisältää haitallisia aineita tason 1 ylittäviä pitoisuuksia, tulee myös niiden meriläjityksestä tehdä riskinarvion sisältävä lupahakemus.

25 25 Puhdistusruoppaus koskee myös aluetta, jolle ei ole myönnetty vesilain mukaista lupaa (rakennusvaihe II), tämän osalta kysymykseen tulee vain alueen puhdistaminen haitallisista aineista. Varsinaiseen sataman rakentamiseen ja satamatoimintaan liittyvään ruoppaukseen on haettava erikseen lupa. Suunnitellun suojapenkereen ulkopuolelle jäävän alueen pintasedimenteissä on kauttaaltaan selvästi tason 1 ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Esimerkiksi TBT-pitoisuus on keskimäärin noin 100 µg/kg. Lisäksi osalla pisteitä on analysoitu merkittäviä pitoisuuksia trifenyylitinaa. TBT:n ja TPT:n summapitoisuutena laskettuna myös taso 2 ylittyy osalla penkereiden ulkopuolista aluetta. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että pintasedimenteissä on niin korkeita haitallisten aineiden pitoisuuksia, että niitä ei voida ainakaan kaikilta osin läjittää merialueelle. Vireillä olevat hakemukset eivät sisällä kyseisten massojen ruoppausta ja käsittelyä. Niiden huomioon ottaminen jo tässä vaiheessa on tärkeätä, koska ne ovat osa kokonaisuutta, jossa ratkaistaan meriläjityskelvottomien ruoppausmassojen sijoittaminen. Koko satamaalueen likaantuneet sedimentit tulee ruopata ja käsitellä yhtenäisesti niin, ettei osa likaantuneesta sedimentistä jää käsittelyjen ulkopuolelle. Tämän alueen ruoppaamatta jättäminen tekisi myös puhdistusruoppauksen osittain tarkoituksettomaksi. Helsingin Satama on päivätyssä selvityksessään "Vuosaaren telakka-alueen edustan sedimenttien nykytilaan liittyvät riskit" todennut alueen resuspensioalueeksi, josta haitalliset aineet esimerkiksi potkurivirtojen mukana leviävät laajemmalle alueelle. Kyseinen alue on satamaallas, jota ei voida rauhoittaa laivaliikenteeltä. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan selvityksellä siitä, miten ja milloin suunnitellun pengeralueen ulkopuolella sijaitsevien likaantuneiden massojen käsittely on tarkoitus tehdä. Mikäli merialueelle aiotaan läjittää massoja, jotka sisältävät haitallisia aineita tason 1 ylittäviä pitoisuuksia, tulee myös niiden osalta tehdä riskinarviointi, jonka perusteella voidaan arvioida, onko luvan myöntämiselle niiden meriläjitykseen edellytyksiä. Jos puhdistusruopattavan alueen alta ja/tai ulkopuolelta suunnitellaan mereen läjitettäväksi massoja, jotka sisältävät haitallisia aineita tason 1 ylittäviä pitoisuuksia, tulee riskinarvioinnissa ottaa huomioon myös läjitysalueelle kertyvät haitta-aineet. Penkereiden sisäpuolella tehtävän puhdistusruoppauksen osalta on esitetty tarkkailuohjelmaehdotus, jonka mukainen tarkkailu on suunniteltu liitettäväksi voimassa olevan luvan mukaiseen tarkkailuun. Ympäristökeskus on pitänyt ohjelmaa pääosin hyvin tarkkailutarvetta vastaavana, mutta ruoppausalueelta ulkopuoliselle merialueelle aiheutuvaa kuormitusta tulisi sopivassa työvaiheessa tarkkailla intensiivisesti, esimerkiksi liittämällä vesinäytteenottoa riittävän tarkkaan sameuskartoitukseen suojaverhon ulkopuolella. Lisäksi vaikka tark-

26 26 kailulla pyritään selvittämään vaikutukset ulkopuoliselle merialueelle, tulisi taustatietona selvittää kiintoaineen ja haitallisten aineiden vapautumista myös puhdistusruopattavalla alueella. Ympäristökeskus on esittänyt tarkkailumääräykseen sisällytettäväksi myös, että tarkkailua voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman muuttaminen voi olla tarpeen puhdistusruoppauksen tarkkailun ja voimassa olevan luvan mukaisen tarkkailun yhteensovittamisen kannalta. Lisäksi sekä ruoppaustekniikan täsmentyminen että kesän 2004 tarkkailutulokset saattavat tuoda esille muutostarvetta puhdistusruoppauksen aikaiseen tarkkailuun. Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että likaantuneen sedimentin poistoruoppausta koskevien vahinkojen käsittely yhdistetään vireillä olevaan vahinkokatselmukseen. Suomenlahden merenkulkupiiri Suomenlahden merenkulkupiirillä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että lupaviranomaisen tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen suositukset siten kuin ne lopullisessa versiossa tullaan esittämään. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hankkeiden vaikutuksia alueen kalastukseen ja kalakantaan on tarkkailtava Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana jo toiminnassa olevaa Vuosaaren satamahankkeen kalataloustarkkailua. Sipoon kunta, tekniikka- ja ympäristölautakunta, ympäristönsuojelujaosto Ympäristönsuojelujaosto on pitänyt tärkeänä, että TBT:tä ym. samankaltaisia aineita sisältävien maa-ainesten käsittelyssä toimitaan niin, ettei näitä aineita pääse leviämään ja pahentamaan tilannetta. Ympäristönsuojelujaosto on vastustanut töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ympäristönsuojelujaosto on vaatinut, että TBT:n ym. aineiden leviämistä ympäristöön on tarkkailtava huolellisesti, ja tarkkailu on ulotettava laajalle Sipoon saaristoon. Tarkkailutulokset on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon. Töiden edistymisestä ja tarkkailujen tuloksista on tiedotettava säännöllisesti. AA ( ja ) Muistuttaja on vastustanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä ruoppauksille ja muille Vuosaaren sataman töille. Lupaa ei voida myöntää ennen kuin ruoppausmassojen TBT-pitoisuuksille on asetettu raja-arvot. Sedimenttien TBT-pitoisuuksia olisi tullut tutkia jo aikaisemmin, koska asia on tullut esille jo 1990-luvulla. TBT-pitoisten

27 27 massojen käsittelyn vaikutukset vesiympäristöön tulee selvittää ennen töiden aloittamista. Muistuttaja on vaatinut myös, että vuonna 2003 aloitetut työt on keskeytettävä välittömästi. BB ( ja ) CC Muistuttaja on katsonut, että hakemus pitää sisällään monta epäselvyyttä TBT-pitoisuuksien osalta. Pitoisuudet ovat todellisuudessa huomattavasti korkeampia kuin hakemuksissa on esitetty. Helsingin Satama on nyt ja aikaisemmin toiminut moraalittomasti. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muistuttaja on vaatinut penkereen rakentamista koko ruoppausalueen ympärille. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että ruoppausalueella on tehtävä tehostettuja mittauksia ympäristön kaloista ja pohjaeliöstä, ja että proomukuljetuksia on valvottava. Muistuttaja on vaatinut vuodelta 2003 saaliin menetyksenä euroa, koska ruoppauksen aiheuttama samentuminen on karkottanut kaloja pyyntialueelta. Helsingin Energia ( ja ) DD EE Helsingin Energialla on oikeus purkaa jäte- ja jäähdytysvesiä Vuosaaren itäpuolisille merialueille ja ottaa jäähdytysvettä samalta alueelta. Muistuttaja on edellyttänyt, että häiriötön vedenotto ja jätevesien purkaminen turvataan lupahakemuksen kohteena olevia töitä tehtäessä. Muistuttaja on katsonut, että töidenaloittamislupa voidaan myöntää, jotta rakentamistöiden vaikutukset olisivat mahdollisimman lyhytaikaisia. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä, koska jo tehdyt työt ovat osoittaneet, että ruoppaukset aiheuttavat kalakannalle merkittäviä haittoja. Mikäli lupa myönnetään, tulee ehdoksi asettaa riittävän valvonnan järjestäminen sen varmistamiseksi, että massat kuljetetaan läjitysalueelle. Muistuttajan tietoon on tullut, että massoja on laskettu mereen rantojen läheisyydessä. Muistuttaja on vaatinut korvausta ansionmenetyksestä vuodelta 2003 ja vuodesta 2004 alkaen euroa vuodessa. Muistuttaja on vaatinut korvausta ansionmenetyksestä vuodelta 2003 ja vuodesta 2004 alkaen euroa vuodessa. Muistuttaja on todennut, että jo vuonna 2003 tehdyt ruoppaukset, kaivut ja ruoppausjätteen kuljetukset ovat tehneet kalastuksen mahdottomaksi, koska kalat ovat kaikonneet ja pyydykset ovat pilaantuneet melun ja veden sameuden vuoksi. Mikäli lupa myönnetään, tulee varmistaa riittävä valvonta sekä tutkia jätteestä ja sen kuljettamisesta aiheutu-

28 FF ( ) 28 via haittoja. Ruoppaus voi vaikuttaa kalojen poikastuotantoon ja siten myös tulevaisuudessa saataviin saalismääriin. Muistuttaja on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä, koska TBT:n ympäristövaikutuksista ei riittävästi tiedetä. Koska vaikutuksista ei tiedetä riittävästi, ei myöskään suojaustoimenpiteiden riittävyyttä voida arvioida. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden esittää myöhemmin vaatimuksia ruoppauksien ja läjittämisen aiheuttamista vaikutuksista. GG:n ja HH:n kuolinpesän osakkaat II ja JJ ( S, N, F) Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti, että lupaa ei myönnetä. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että mikäli lupa myönnetään, työt voidaan aloittaa vasta luvan tultua lainvoimaiseksi. Mikäli lupa myönnetään, luvansaajan on korvattava kaikki ruoppauksesta aiheutuvat haitat. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan sillä, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä haittoja Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueille. Haittaa aiheutuu ympäristön luonnonolosuhteille, ihmisille, vesialueille ja kalakannoille. Hakemuksessa ei esitetä vaihtoehtoa ruoppaukselle, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi parempi peittää massat ja jättää paikoilleen. Hakemuksessa ei ole arvioitu potkurivirtausten vaikutuksia, vaikka niiden on todettu vaikuttavan pohjasedimentteihin 20 metrin syvyydessäkin. Suojaustoimet vaikuttavat edullisilta, mutta ympäristön kannalta vaarallisilta esityksiltä. Ympäristöviranomaisten tulisi valvoa toimenpiteiden toimivuutta. Muistuttajat ovat katsoneet, että ruoppausalue on liian pieni, koska suoja-alueen ulkopuolelle jää suurin osa pilaantuneista massoista. Muistuttajat ovat vaatineet, että kaikki vesialueet rannasta 50 metriin saakka tutkitaan ennen jatkopäätösten tekemistä. Myös TBT:n vaikutukset ihmisiin pitää selvittää. KK ja LL ( ) MM ( ) Muistuttajat ovat vaatineet, että ruoppaustöille ei tule myöntää töidenaloittamislupaa, koska sedimentit sisältävät suuria määriä TBT:tä ja haittavaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Jo tähän mennessä tehdyt ruoppaustyöt ovat aiheuttaneet haittaa virkistyskäytölle ja lisänneet rannan puhdistustyötä. Muistuttajat ovat vaatineet, että pilaantumisen aiheuttaja velvoitetaan huolehtimaan puhdistustöistä. Myös ruoppaustöiden aikana tehtävien räjäytystöiden aiheuttamat vahingot on korvattava. Muistuttaja on vaatinut, että ennen ruoppaustöiden aloittamista ympäristölupaviraston on valvottava, että rakennettavat maapenkereet

29 29 ja suojaverhot estävät TBT-pitoisten sedimenttien pääsyn ruoppausalueen ulkopuolelle. Mahdolliset vahinkoarviot perustuvat todennäköisyyksiin, joiden perusteella ei voida taata, ettei haittaa aiheudu. Ruoppausta on valvottava koko ajan ja se on keskeytettävä, mikäli todetaan, että annettuja ohjeita ja määräyksiä ei noudateta. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli kesäasuntojen arvo laskee hankkeen takia. NN ( , , , ) Muistuttaja on vastustanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä ja katsonut, että satamahanketta tulisi siirtää muutamalla vuodella. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on arvioitava uudelleen, onko koko satamahankkeen rakentamisesta saatava hyöty huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut, että yli 50 µg TBT/kg -pitoisten massojen levittäminen mereen kielletään kaikissa olosuhteissa, ja että mereen läjitettävien sedimenttien TBT-pitoisuuden ylärajaksi tulee asettaa 20 µg TBT/kg. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että kaikki tutkimukset tulee olla suoritettu ennen töiden aloittamista. Korvausasiat tulee käsitellä samassa katselmuksessa satamahankkeen luvan mukaisen katselmuksen kanssa. Rakennettavat pysyvät maapengerrykset tulee maisemoida. Muistuttaja on lisäksi katsonut, että Helsingin Satama on rikkonut sataman rakentamiselle myönnetyn vesioikeudellisen luvan ehtoa ruopattavien massojen laadun selvittämisestä. Helsingin Sataman olisi pitänyt tietää TBT:n aiheuttamasta riskistä telakka-alueen läheisyydessä. Muistuttajan mukaan rakentaminen vaarantaa yleistä terveyttä ja aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa. Pilaantuneet sedimentit tulisi ensisijaisesti jättää paikalleen, ja jos se ei ole mahdollista, myrkyllinen sedimentti tulisi ruopata pois kaupungin toimesta. Muistuttajan mukaan eteläinen maapenger muuttuu huomattavasti massiivisemmaksi kuin aikaisemmin on esitetty ja on laajuudeltaan ja pituudeltaan suurempi kuin aikaisempi hento aallonmurtaja. Tämän takia aiheutuva vahinko suurenee. Ympäristölupaviraston tulee tutkia, onko sataman rakentamisesta saatava hyöty edelleen huomattava siitä johtuvaan, paitsi yksityisille aiheutuvaan, myös TBT:n aiheuttamaan yleiseen vahinkoon verrattuna. Muistuttaja epäilee suojaverhouksen toimivuutta ja tehokkuutta TBT:n leviämisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa ei puhuta eristetyn alueen ulkopuolelle jäävistä pilaantuneista sedimenttimassoista. Lisäksi tulee laatia selvitykset läjitysalueesta ennen ja jälkeen rakennustöiden aloittamista. Hakemusta on täydennettävä siten, että myös eristetyn alueen ulkopuolella olevat pilaantuneet sedimentit poistetaan satamaan johtavan väylän alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä. Sedimentit tulee tutkia huomattavasti laajemmalta alueelta, kuin mitä tähän asti on tehty. Hakija tulee velvoittaa tekemään perusteellinen selvitys TBT-pitoisuuksista Kalkkisaaren selällä, esi-

30 OO ( ) PP ( ) QQ ( ) 30 merkiksi aina 50 metrin etäisyydelle rannasta. Tutkimuksia tulee tehdä riittävän tiheästi. Vastaava selvitys tulee tehdä koko meriväylän alueella. Tämä on tarpeellista myös, mikäli kaikkia likaisia sedimenttejä ei poisteta. Tällöin voidaan osoittaa, leviääkö TBT potkurivirtausten mukana. Muistuttajan mukaan on olemassa riski, että eteläisen suojapenkereen rakentaminen ja Vuosaaren pienvenesataman rakentaminen aiheuttavat yhdessä muutoksia meriveden virtauksiin ja hakijan tulee laatia kokonaisarvio hankkeiden yhteisvaikutuksesta meriveden laatuun. Mereen läjityskelpoisten ruoppausmassojen TBT-pitoisuuden ylärajana on pidettävä µg TBT/kg, mikäli hankkeelle myönnetään töidenaloittamislupa. Muistuttaja on vastustanut töiden aloittamista ennen kuin tributyylitinan sallitut maksimiarvot on määrätty. Muistuttaja on vaatinut, että ruoppauksella ei saa aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia ja enimmäispitoisuusrajat tulee asettaa kaikille mahdollisille haittaaineille ennen töidenaloittamista. Vastuu- ja korvauskysymykset tulee selvittää ja dokumentoida. Riskitekijöistä pitää tiedottaa asianosaisille. Muistuttaja on pidättänyt oikeuden vaatia korvauksia myöhemmin. Muistuttaja on vaatinut, että ruoppausta ei saa aloittaa ennen kuin ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen TBT-pitoisten massojen läjittämisen raja-arvoista. Useiden tutkimusten perusteella on katsottava, että 200 µg TBT/kg pitoisuus aiheuttaa haittaa ekologiselle kehitykselle. TBT-pitoisuudet ovat nousseet ruoppausten aloittamisen jälkeen. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden vaatia korvausta, mikäli töistä aiheutuu ympäristöhaittaa. Muistuttaja on edellyttänyt, että viranomaiset asettavat Helsingin Satamalle velvollisuuden tutkia vesiympäristöä, ja että mittaustuloksista tulee tiedottaa muistuttajalle. Samansisältöinen kuin PP:n muistutus. RR ( ja ) Muistuttaja on katsonut, että töitä ei saa aloittaa ennen kuin lupa on tullut lainvoimaiseksi. TBT-massojen pitoisuuksien tulee vastata EUmaiden tasoa.

31 31 SS ( ja ) Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti, että lupaa ei myönnetä ja hakemukset hylätään. Toissijaisesti muistuttaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan täydentämään hakemustaan uusilla selvityksillä, jotta voidaan olla varmoja, ettei hankkeesta aiheudu vesilain 2 luvun 5 :n ja ympäristösuojelulain 42 :n ehdottoman luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Perusteluina muistuttaja on todennut, että useiden asiantuntijoiden mukaan ympäristön pilaantumisriskin välttäminen edellyttäisi jo sedimentoituneiden massojen jättämistä paikoilleen. Vuosaaren sataman alueella on niin paljon TBT-pitoista sedimenttiä, että ruoppaaminen aiheuttaa varmuudella huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Ei ole olemassa riittäviä selvityksiä sen osoittamiseksi, että lupa ruoppauksille voitaisiin myöntää. Ei ole myöskään riittävää tutkimustietoa siitä, että suunnitellut suojamuuri ja -kangasratkaisut estävät voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien leviämisen ympäröivälle vesialueelle. TBT:n vaikutuksesta ihmisiin ei ole tehty riittäviä tutkimuksia. Hakija ei ole selvittänyt hankkeen vaikutuksia ruoppausalueen vieressä sijaitsevalle Porvarinlahdelle, joka kuuluu Mustavuori- Östersundomin Natura-alueeseen. TBT:n vaikutuksista vesieliöstöihin ja sitä kautta ihmisiin on tällä hetkellä liian vähän tietoa, ja hakemus on tältä osin ilmeisen puutteellinen ja perustuu riittämättömiin selvityksiin hankkeen haitallisista vaikutuksista. TT ( ja ) Muistuttaja on vaatinut, että TBT-pitoisten massojen läjittämistä mereen ei saa aloittaa ennen kuin päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Etelä-Mölandetin kalastus- ja luonnonsuojeluyhdistys r.y. ( ) Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, niin hakijan tulee täydentää hakemustaan uusilla selvityksillä, jotta voidaan olla varmoja, että hankkeesta ei aiheudu ehdottaman luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Ruoppausmassojen käsittelyä ja kuljetusta on seurattava ja seurannan tulee olla näytteenottoineen aukotonta sekä tieteelliset kriteerit kestävää ja jokapäiväistä. TBT:lle asetetun raja-arvojen seurannan tulee olla jokapäiväistä ja seurantapisteiden verkkoa tulee tihentää ja ulottaa vähintään 20 kilometriä joka suuntaan ruoppauksesta. Kaikista toimenpiteistä ja niiden muutoksista tulee tiedottaa vaikutusalueen väestölle. Ruoppaustöiden yhteydessä mereen joutuva jätetavara tulee poistaa ruoppaajan toimesta merestä heti ja rannoilta lyhyin väliajoin.

32 32 Kiinteistöyhtymä UU ja VV ( , ja ) Samansisältöinen kuin Etelä-Mölandetin kalastus- ja luonnonsuojeluyhdistys r.y:n muistutus. WW ja XX ( ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. YY, ZZ ja ÅÅ ( ja ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä. Ympäristöministeriössä tarkistetaan parhaillaan kansallisia sedimentin laatukriteerejä ja niille soveltamisohjetta. Ohjeluonnoksessa esitetyt tasot ovat liian korkeita muihin Euroopan maihin verrattuna. Ennen ympäristöministeriön lopullista päätöstä lupaa ei voida myöntää. Tiedot TBT:n pitoisuuksista alueella ovat riittämättömät ja näitä tulisi selvittää perusteellisemmin ja laajemmalta alueelta. Voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien alue tulee todennäköisesti kasvamaan, jolloin esim. eristetyn alueen koko tulee määrittää uudelleen. Verhorakenteen toimivuutta ei ole tutkittu tarpeeksi. Vesiliikenteen aiheuttaman verhorakenteen avaamisen yhteydessä ruoppaustyöt tulee keskeyttää ja varmistaa, ettei aineita pääse karkaamaan. Tiedot TBT:n vaikutuksista vesieliöstöön ja ihmisiin ovat vielä riittämättömiä ja ne tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä. TBTpitoisuuksia tulee seurata jatkuvasti ruoppausalueella ja sen lähiympäristössä sekä muistuttajien kiinteistöjen edustalla olevilla vesialueilla. Tasojen ylittyessä työt tulee keskeyttää välittömästi. Sipoon puolesta För Sibbo ry. ÄÄ ( ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Sen lisäksi muistuttaja on vaatinut, että TBT:n vaikutuksista ihmisiin tulee tehdä riittävät tutkimukset, jotta voidaan osoittaa, ettei hankkeesta aiheudu haittaa uimisen tai muun veden käytön kautta alueen asukkaille. Lisäksi tulee selvittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa menettelyssä, ettei ruoppausmassojen käsittelystä aiheudu haittaa Kalkholmenin- Kantarnäsin-Ribbingön-Mölandetin alueelle. Sibbo skärgårds öförening Muistuttaja on katsonut, että mitään toimenpiteitä ei saa tehdä ennen kuin TBT-normit on riittävästi määritelty, tutkittu ja yksilöity. Työn toteuttamista tulee valvoa ulkopuolisen tahon toimesta. Rakennustyöt Kehä 3:n alueella tulisi keskeyttää, koska TBT-kysymys on ratkaisematta. Muistuttaja on katsonut, että satama pilaa asumisympä-

33 ÖÖ ( ) 33 ristön. Hanke on Suomen kannalta tarpeeton ja sen toteuttamisesta tulisi luopua. Muistuttaja on katsonut, että olisi parempi, että pilaantuneet massat sijoitettaisiin maalle. Mereen sijoitettuna niiden leviämistä on mahdotonta estää. Massat pitäisi sijoittaa pohjavedentason yläpuolelle, jotta liukenevia vesiä voidaan seurata. Ruoppaustyön yhteydessä voimakkaasti pilaantuneita massoja leviää ympäristöön. Mikäli ruoppaus toteutetaan, pitää läjitysalueella tehdä kattava ja pitkäaikainen ennakkotutkimus ja seuranta. Muistuttaja on vaatinut korvausta, mikäli työ aiheuttaa haittaa kiinteistön käytölle tai alentaa sen arvoa. AB ja AC ( ) AD ( ) Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Muistuttajat ovat katsoneet, että hakijan tulee esittää riittävät selvitykset siitä, että hankkeen toteuttaminen ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka on mainittu vesilain 2 luvun 5 :ssä ja ympäristösuojelulain 42 :ssä. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg. Myrkkypitoisuuksia tulee seurata jatkuvasti ja niistä tulee raportoida. Muistuttajat ovat varanneet itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia, mikäli työt aiheuttavat haittaa lähiympäristölle. Muistuttaja on vaatinut, että TBT-pitoisuuksia tulee mitata säännöllisesti satama-alueella sekä Mölandetin, Ribbingön ja Bastön läheisyydessä. Muistuttaja on ehdottanut, että mittauksia tehtäisiin kahden viikon välein. Mittausten tulokset tulee julkaista Helsingin Sataman kotisivuilla. AE ja AF ( ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, että kalojen TBT-pitoisuuksia pitää seurata pidemmän aikaa ennen asian ottamista uudelleen esille, ja että satamaliikenteen vaikutuksia TBT-pitoiseen materiaaliin pitäisi selvittää. Mikäli lupa myönnetään, työt tulee tehdä talvikauden aikana, jotta niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vapaa-ajan kiinteistöille. Muistuttajat ovat katsovat, ettei ole olemassa varmuutta, että suojarakenteet estävät TBT-pitoisten massojen leviämisen ympäristöön. TBT-pitoiset massat sijoitetaan satamarakenteeseen, vaikka ei ole olemassa varmuutta, että rakenteet pitävät myrkyt sisällään. Hakija on hakemuksessaan todennut, että TBT-pitoisuudet eivät todennäköisesti nouse vesipopulaation kannalta haitalliselle tasolle. Lupaa ei saa myöntää, mikäli se perustuu tällaiseen todennäköisyyteen.

34 34 Ympäristölupaviraston tulee varmistaa, että riskianalyysi on riittävä ympäristö- ja terveysriskien kartoittamiseksi. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg. Lupapäätöksessä pitäisi tutkia ja varmistaa, etteivät kalojen TBT-pitoisuudet nouse. Tulevan sataman liikenteen vaikutus TBT:n leviämiseen tulee selvittää. Tutkimusten tulee jatkua kymmenen vuotta sataman käyttöönoton jälkeen. Muistuttajat ovat varanneet itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia, mikäli työt aiheuttavat haitallisia vaikutuksia kalastusmahdollisuuksiin tai vapaa-ajan asunnon arvonalennusta. AG ja AH ( ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Lupa voidaan myöntää, kun on riittävästi selvitetty TBT:n vaikutuksia ihmisiin. Toimenpiteet aiheuttavat huomattavia haitallisia ympäristövaikutuksia. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg, koska 200 µg TBT/kg -pitoisuudet aiheuttavat sen, että TBT:tä leviää ympäristöön, jolloin se aiheuttaa ilmeisen terveysriskin lähialueella asuville. Sibbo Naturskyddare - Sipoon luonnonsuojelijat r.f. Muistuttaja on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä. Helsingin Satama on rikkonut alkuperäisen vesiluvan ehtoja ruoppausmassojen laaduntarkkailusta. Tämä tulee ottaa huomioon uusien lupien myöntämisessä ja lupaehtojen asettamisessa. Merialueelle vietävien massojen keskimääräisiä pitoisuuksia koskeva maininta on vääristelevä ja kyseessä on vaarallisten aineiden lainvastainen laimentaminen. Vaarallisia yhdisteitä ei voida laimentaa, jotta niiden päästäminen ympäristöön voitaisiin sallia ympäristöluvan nojalla. Muistuttaja on epäillyt verhorakenteen toimivuutta TBT:n leviämisen estämisessä. Suunnitelmia on tarkennettava ja toimivuutta selostettava, jotta suunnitelman toimivuudesta voitaisiin olla varmoja. TBTpitoisten massojen ruoppauksen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen ei ole tutkittu riittävästi. TBT-pitoisten sedimenttien ekotoksisuutta on mitattu akuuttina toksisuutena. Akuutin toksisuuden lisäksi on muita haitallisia vaikutuksia eikä akuuttisen toksisuuden tutkimusten perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ympäristövaikutuksista. Hakemuksissa ei ole kokonaisvaltaista ekologista tarkastelua. Vesieliöstön väheneminen vaikuttaa myös alueen linnustoon ja vaikutukset eivät ole välttämättä vain paikallisia. Hakemukset eivät täytä ympäristönsuojelulain yleisiä periaatteita.

35 Estluota-Hembygdsförening r.f. 35 Muistuttaja on vastustanut yli 20 µg TBT/kg sisältävien ruoppausmassojen läjittämistä mereen. Muistuttaja on huolissaan Vuosaaren sataman rakentamisen vaikutuksesta ympäristöön ja Sipoon asukkaiden elinkeino-olosuhteisiin. Hakemuksissa ympäristövaikutuksia ei tarkastella kokonaisuutena, vaan yksitellen toisistaan riippumatta. Läjitys Itä-Tontun alueelle aiheuttaa samentumista, joka luultavasti hävittää pohjaeliöstön suurelta osalta aluetta. Myrkkypitoisten yhdisteiden vaikutuksia ei tulisi tutkia nollatilanteesta, vaan laskea kaikki tekijät yhteen. Hakemuksessa ei oteta huomioon läjittämisen vaikutuksia meren pinnan yläpuolelle. Muistuttaja on korostanut, että lupaa myönnettäessä on otettava huomioon ympäristönsuojelulain mukainen ennaltaehkäisyn periaate. On helpompaa ennakolta estää TBT:n ja muiden ympäristömyrkkyjen pääsy mereen kuin jälkeenpäin torjua niiden vaikutuksia. AI:n oikeudenomistajat ja AJ ( , ja ), AK:n oikeudenomistajat ( , ) Muistuttajat ovat vastustaneet lupien myöntämistä vesilain ja ympäristönsuojelulain luvan myöntämisedellytyksien vastaisina. Vaihtoehtoisesti muistuttajat ovat vaatineet, että hakija täydentää hakemustaan uusilla selvityksillä, joiden perusteella voidaan olla varmoja, ettei hankkeesta aiheudu vesilain 2 luvun 5 :n tai ympäristösuojelulain 42 :n luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Perusteluissaan muistuttajat ovat todenneet mm., että hankkeen kiireellinen aikataulu johtuu Helsingin Sataman omasta laiminlyönnistä TBT-asian selvittämisen suhteen. Hakija on pitkään tiennyt asiasta, mutta aloitti ruoppaukset ennen kuin vesioikeudellisen luvan ehtojen mukaiset selvitykset oli tehty. Uudenmaan ympäristökeskus keskeytti työt muistuttajien vaatimuksesta. Tehokkain tapa välttää ympäristön pilaantumisriskiä on sedimentoituneiden massojen jättäminen paikoilleen ja mahdollisesti niiden stabilointi meren pohjaan. Vuosaaren sataman alueella on määrältään niin paljon ja korkeita TBT-pitoisuuksia sisältäviä sedimenttejä, että sen ruoppaaminen aiheuttaisi varmuudella huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Ilman erillisiä suojaustoimenpiteitä aiotaan ruopata massoja, joiden pitoisuudet ovat enimmillään 200 µg TBT/kg, vaikka jo huomattavasti alempien pitoisuuksien on osoitettu aiheuttavan vahingollisia vaikutuksia vesieliöstöön. Mereen läjitettävän ruoppausmassan enimmäispitoisuudeksi on asetettava enintään 50 µg TBT/kg. Ympäristöministeriön edustajan mukaan raja-arvo 200 µg TBT/kg perustuu vain siihen, että Vuosaaren sataman ruoppaukset saadaan tehtyä.

36 36 Hankkeesta laaditussa riskiarvioinnissa on puutteellisuuksia. Suurin puute koskee tietojen puutetta käytettävistä ruoppausmenetelmistä. Lisäksi käytetyn aineiston pienuus ja suuri hajonta vähentävät riskiarvion käyttökelpoisuutta. Käytettävissä ei myöskään ollut tietoja todellisista ympäristöolosuhteista ruoppausalueella. Nykytiedon valossa ympäristöhaitoista ei voida esittää luotettavaa selvitystä. TBT:n vaikutuksista ihmisiin ei ole tehty riittäviä tutkimuksia. Todellisten vaikutusten selvittämiseksi tulee tehdä kroonisen altistuksen vaikutuksia mittaavia testejä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan tulee selvittää, aiheutuuko hankkeesta haitallisia vaikutuksia ruoppausalueen vieressä sijaitsevalle Porvarinlahdelle, joka kuuluu Mustavuori - Östersundomin Naturaalueeseen. Jo suoritettujen ruoppausten vesistövaikutusten tarkkailuun ei sisältynyt yhtään tarkkailupistettä Natura alueella tai edes tämän alueen ja suoritettujen ruoppausten välissä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan hakijan tulee arvioida vaikutukset yhdessä alueeseen vaikuttavien muiden hankkeiden kanssa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemissä tutkimuksissa on havaittu TBT-pitoisuuksia Porvarinlahdella. Pitoisuudet ovat peräisin Vuosaaren sataman alueelta, koska muutakaan selitystä ei ole olemassa. TBT:n leviämistä Porvarinlahdelle on pidettävä varsin todennäköisenä. Hakemussuunnitelma ei perustu riittäviin selvityksiin seuraavien asioiden osalta: käytettävä varovainen ruoppaustekniikka, pengerrakennelmien kyky estää TBT:n leviäminen, verhorakennelman laatu ja kestävyys sekä kyky estää TBT:n leviäminen, suojarakenteen sisällä tehtävien ruoppausten tekniikka ja toteutustapa ja voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien siirto Niinilahdelle. Teknisille selvityksille esitetään hakemuksissa useita vaihtoehtoja, mutta niiden todellisesta toimivuudesta ei ole tutkimuksiin perustuvia selvityksiä. Lupaviranomaisella ei voi olla riittävää tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista yleiselle ja yksityiselle edulle, koska ei ole olemassa riittävää tutkimustietoa siitä, pystyvätkö suunnitellut ruoppaustekniikat sekä suojamuuri ja verhorakennelma estämään voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien käsittelystä aiheutuvan TBT:n leviämisen ympäröiville vesialueille. Töidenaloittamisluvan osalta muistuttajat ovat todenneet, että kerran ruopattua sedimenttiä ja siitä liikkeelle lähteneitä haitta-aineita ei voida palauttaa ennalleen tai poistaa vesiluonnosta, joten töidenaloittamislupaa ei voida myöntää. Ruoppausalueelle on myös tarkoitus jättää sedimenttejä, joissa mm. TBT-pitoisuudet ovat huomattavan korkeita (> µg/kg). Ne on syytä käsitellä tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemuksissa ei ole riittävästi otettu huomioon Vuosaaren voimalaitoksen jäähdytysveden vaikutusta haitta-aineiden leviämisen kannalta. Proomuajo ei ole sovelias tekniikka massojen siirtämiseen stabilointialueelle.

37 37 AL ( ) Lupakäsittelyssä olevien hakemusten ulkopuolelle jää ruopattavia ja/tai liikennöitäviä alueita, joissa on tason 2 tai tason 1 ylittäviä pitoisuuksia. Näiden sedimenttien käsittely ja läjitysmahdollisuudet on syytä käsitellä samanaikaisesti nyt käsiteltävien lupahakemusten yhteydessä. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeluonnoksen tason 1 ylittävistä ruopattavista massoista on tehtävä riskinarvio. Haitallisten aineiden vaikutukset alueen väestön terveyteen on selvitettävä. Oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimustaan muistuttajat ovat perustelleet sillä, että hakija on laiminlyönyt selvittää hankkeen vaikutuksia vaikutusalueen rantakiinteistöille. Muistuttajat ovat siten joutuneet ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hankkeesta aiheutuu haittaa. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AM ( , ja ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Oy Blylod Ab ( ja ) AN ( ) AO ( ) AP ( ) Sipoon kalastusalue Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Bostads Ab Käringstrand ( ) AQ ( ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus.

38 Kamsholmens fiskelag Sibbo Fiskargille r.f. AR ja AS ( ) AT ( ) 38 Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Muistuttuja on vaatinut, että töitä ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuus saa olla enintään 50 µg TBT/kg, koska ruoppausmassat leviävät ympäristöön ja ovat haitallisia pohjaeliöstölle ja niitä syöville kaloille ja linnuille. Yli 200 µg TBT/kg sisältävät massat pitää sijoittaa maalle. Pohjaeliöstöä pitää tutkia vähintään kaksi kertaa kuukaudessa koko rakennustyön ajan näytepisteestä. Seuranta pitää toteuttaa puolueettoman viranomaisen toimesta ja sen tuloksista tulee tiedottaa. Mikäli töistä aiheutuu haittaa vedenlaadulle siten, että kala tulee käyttökelvottomaksi tai muut toiminnot estyvät, tulee muistuttaja esittämään korvausvaatimuksen Helsingin Satamalle. Kuten Kamsholmens fiskelag. Lisäksi muistuttaja on vaatinut korvauksia kalastajille, mikäli TBT ja muut myrkyt leviävät saaristoon. Jos näytteet osoittavat, että kaloissa on TBT:tä ja ne eivät sovellu ihmisten ravinnoksi, tästä aiheutuu kalastajille korvattavaa haittaa. Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet, että TBT-pitoisuuksille määritellään tarkat ja turvalliset raja-arvot. Hakemuksessa on käytetty epämääräisiä ilmauksia kuvaamaan sedimenttien laatua. Tällainen ei ole hyväksyttävää, vaan Suomessa tulee noudattaa EU:n keskeisissä maissa käytössä olevia raja-arvoja. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Krämarön kalastuskunta ( ) AU ( ) AV + AW Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AX ( ja ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus.

39 AY ( ) 39 Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AZ ja AÅ ( ja ) AÄ ( ) AÖ Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Muistuttaja on vaatinut korvauksia kalastuselinkeinolle vuonna 2003 aiheutetusta vahingosta ja vuodesta 2004 alkaen vuodessa. Korvausvaatimustaan muistuttaja on perustellut kalastuspaikan menetyksellä ja saaliin heikkenemisellä. Kalansaaliiden pienentymisen vuoksi kalastus alueella ei ole enää kannattavaa. HAKIJAN SELITYS Helsingin Satama on antanut lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä selityksensä. Helsingin Satama on torjunut luvan ja työluvan epäämistä sekä oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset. Lisäksi Helsingin Satama on todennut selityksessään mm., että se ei ole pilaantumisen aiheuttaja eikä vastuussa merenpohjan kunnostuksesta. Helsingin Satama ei siten vastaa niiden alueiden kunnostamisesta, joille ruoppauksia ei ole tarpeen ulottaa sataman rakentamiseksi. Nyt puheena olevasta hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Hakemuksessa liitteineen on riittävät selvitykset asian ratkaisemiseen. Suojaverhon osalta Helsingin Satama on todennut, että rakenteita käytetään yleisesti maailmalla ruoppausten yhteydessä ruoppausten samentumisvaikutuksia ehkäisemään. Lähi- ja Kaukoidässä ruoppausmassoista rakennetaan keinosaaria, jolloin näiden massiivisten ruoppaustöiden yhteydessä suojaverhorakenteiden käyttö on yleistä. USA:ssa ja Australiassa suojaverhorakenteita käytetään myös estämään eroosion johdosta tapahtuvan savipartikkeleiden kulkeutumista suurten jokien suistoista merialueelle. Suojaverhorakenne ei nimestään huolimatta ole kevyt verhomainen rakenne. Suojaverhorakenne on huolellisesti suunniteltu ja mitoitettu merenkäynnin kestävä rakenne, joka muodostuu paikalleen ankkuroiduista ponttoneista, jotka pitävät kankaan suunnitellulla paikallaan. Kangas puolestaan on suuren vetolujuuden omaavaa geovahvistekangasta, jota käytetään yleisesti maa- ja vesirakentamisessa. Kangas kiinnitetään yläosastaan ponttoneihin ja painotetaan alaosastaan merenpohjaan siten, että se toimii yhtenäisenä suojaavana seinänä myös merenpinnan tason vaihdellessa. Puhdistusruoppauksessa käytettävän ruoppausmenetelmän osalta Helsingin Satama on todennut, että tässä vaiheessa ei voida tar-

40 40 kemmin määritellä käytettävää tekniikkaa, eikä sitä tule yksityiskohtaisesti myöskään määritellä lupamääräyksellä. Helsingin Satama asettaa riittävät ympäristökriteerit ruoppausta koskevassa kansainvälisessä tarjouskilpailussa. Menetelmän valintaan vaikuttaa tässä tapauksessa myös se, että ruoppaaminen tapahtuu joka tapauksessa suoja-rakenteiden sisällä. MERKINTÄ Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on kuulutettu Helsingin Sataman vesilain mukainen lupahakemus, joka koskee Vuosaaren satama-alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvää lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamista ja läjittämistä merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista (dnro LSY-2004-Y-29) ja ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen (dnro LSY-2004-Y-30). Tämän asian ratkaisussa ovat olleet käytettävissä edellä mainittujen lupahakemusten asiakirjat ja niistä annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätökset nro 04/0228/3 ( ) ja nro 04/0274/3 ( ). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto käsittelee tämän hakemusasian vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentin nojalla kahdessa vaiheessa. Tällä päätöksellä ratkaistaan lupakysymys ja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Asian käsittelyn toisessa vaiheessa annettavalla päätöksellä ratkaistaan tästä hankkeesta aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaaminen. Perustelu Ympäristölupavirasto määrää tästä hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset selvitettäviksi vireillä olevassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro:t 48-52/1998/3 mukaisessa katselmustoimituksessa. Viitaten jäljempään luparatkaisuun ja sen perusteluihin ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Hankkeesta aiheutuvien edunmenetysten yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupa-asian ratkaisemista.

41 41 Tämä hanke on osa Vuosaaren sataman rakentamista. Tämän hankkeen vahingot, haitat ja muut edunmenetykset on tarkoituksenmukaista käsitellä koko sataman vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä koskevassa katselmustoimituksessa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan TBTpitoisen pintasedimentin puhdistusruoppaamiseen suojapenkereiden ja suojaverhon rajoittamalla noin 74,6 ha:n alueella. Ruopattavat alueet, ruoppaussyvyydet ja teoreettiset massamäärät ovat: Puhdistusruoppausalue Puhdistusruoppaussyvyys, m Puhdistusruopattava massamäärä, m 3 Pinta-ala, ha TBT1 3,8 1, TBT2 17,2 0, TBT3 23,0 0,2/0, TBT4 18,7 0,2/0, TBT5 11,9 0, Yhteensä 74, Alueet on esitetty tämän päätöksen liitteissä 2-5. Luvan saajan on lisäksi noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden on antamia Vuosaaren sataman rakentamista ja ruoppausmassojen läjittämistä mereen koskevia päätöksiä nro:t 48-49/1998/3 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä nro 00/0010/2. Lupamääräykset Rakenteet 1) Suojapenkereiden (itäpenger ja eteläpenger) ja niiden välisen suojaverhon on oltava rakennettuina ja asennettuina paikalleen ennen ruoppauksen aloittamista. 2) Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet on ennen ruoppauksen aloittamista ohjattava suojapenkereiden ja suojaverhon rajoittaman alueen ohi mereen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Jäähdytysveden ohjauspenger on tehtävä louheesta syöpymisen ehkäisemiseksi. 3) Verhorakenne on rakennettava ja asennettava hakemuksen mukaisesti ja painotettava kiinni pohjaan. Sukeltajan on tarkistettava asennus ennen ruoppauksen aloittamista sekä puhdistusruoppauksen aikana vähintään kerran kuukaudessa. Suojaverhoon saa tehdä

42 Työn suoritus 42 avattavan kulkuaukon laiva-, proomu- ja veneliikennettä varten. Aukon leveys saa olla enintään noin 50 metriä. 4) Itäpenkereeseen saa tehdä proomuaukon (leveys 40 metriä, vesisyvyys 5 metriä) työvaiheiden 2 ja 4 ajaksi. 5) Puhdistusruoppaus on ulotettava kullakin ruoppausalueella vähintään liitteissä 2-5 esitettyihin syvyyksiin. 6) Puhdistusruopatut massat on sijoitettava hakemuksen mukaisesti sataman rakenteisiin edellyttäen, että siihen on saatu täytäntöönpanokelpoinen ympäristölupa, tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisen ruoppausmassan vastaanottamiseen. 7) Puhdistusruoppaukset on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja hakemuksen mukaisessa työvaihejärjestyksessä. Puhdistusruoppaus on aloitettava alueista TBT1 ja TBT2. 8) Puhdistusruoppaukset on tehtävä kahmarikauhalla tai muulla vastaavantasoisella mahdollisimman vähän ruopattavaa sedimenttiä pöllyttävällä kalustolla. 9) Suojaverhon kulkuaukon saa avata liikennettä varten. Kun suojaverhon kulkuaukko avataan, on 100 m:n etäisyydellä tai sitä lähempänä tehtävät ruoppaukset keskeytettävä. Avauksista on pidettävä kirjaa. 10) Itäpenkereen proomuaukon ollessa auki työvaiheen 2 aikana on puhdistusruoppauksen aiheuttaman sameuden leviämistä proomuaukon suuntaan tarkkailtava kerran viikossa. Mikäli puhdistusruopattavalta alueelta peräisin oleva sameus ylittää pintakerroksessa arvon 40 NTU 100 m:n etäisyydellä proomuaukosta, on puhdistusruoppaus keskeytettävä tai proomuaukko suljettava. Proomuaukko voidaan sulkea myös tilapäisellä verholla, jonka saa avata proomun kulun ajaksi. 11) Lupamääräyksen 5 toteutuminen on tarkistettava luotaamalla. Luotauksen tulos ja kaivun tietokonetallenne on sisällytettävä lupamääräyksen 19 mukaiseen raporttiin. 12) Puhdistusruoppauksen tulos on tarkistettava päivitetyn lisätarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistusruoppausta on syvennettävä niillä alueilla, joilla tarkistuksessa normalisoitu TBTpitoisuus ylittää arvon 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). 13) Puhdistusruoppauksen alapuolelta ruopattavat massat, jotka sisältävät satunnaisesti tai vähäisessä määrin TBT:tä voidaan läjittää mereen, jos normalisoitu TBT-pitoisuus ei ylitä arvoa 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta).

43 Tarkkailu ja raportointi Voimassaolo 43 14) Niinilahden täyttöalueen A merestä erottavaan raidepenkereeseen saa tehdä proomukuljetusta varten 40 m leveän ja 4 m syvän proomuaukon. Jos sameus uhkaa levitä täyttöalueelta A takaisin puhdistusruopattavalle alueelle siten, että 300 m:n päässä proomuaukolta sameus pintavedessä ylittää arvon 100 NTU, on proomuaukko pidettävä suljettuna muuna kuin proomun kulkuaikana. Sameus on mitattava vähintään kerran päivässä. Proomuaukon sulkemiseen voidaan käyttää tilapäistä verhorakennetta. Proomuaukko on suljettava pysyvästi välittömästi sen tarpeen lakattua. 15) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Kuljetettaessa ruoppausmassoja meriläjitykseen on proomun kansi huuhdeltava kuormauksen jälkeen ennen kuljetusta. 16) Tarkkailu on tehtävä Vuosaaren sataman tributyylitinapitoisten sedimenttien puhdistusruoppaamisen ja Niinilahden alueelle sijoittamisen vesistö- ja kalataloustarkkailun päivitetyn lisätarkkailuohjelman mukaisesti (päivätty ). Veden laadun havaintopaikkoihin on lisättävä puhdistusruoppauksen ajaksi havaintopaikka verhorakenteeseen tehtävän kulkuaukon merenpuolelle, noin 100 m:n etäisyydelle verhorakenteesta. Itäpenkereeseen tehtävän proomuaukon ollessa auki, on yksi vesinäyte otettava proomuaukon merenpuolelta, noin 100 m:n päässä proomuaukosta. 17) Puhdistusruoppauksessa käytetystä kalustosta mukaan lukien kauhatyypit ja koot on pidettävä kirjaa. Puhdistusruoppauksen etenemisestä on pidettävä kirjaa (päivämäärä, ruoppauskohta, ruoppaussyvyys, massamäärä, massan sijoituspaikka, ruoppaajan kaivusyvyyden tietokonetallenne). 18) Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen jäähdytysveden sameustiedot on liitettävä lupamääräyksen 19 mukaiseen raporttiin. 19) Tämän päätöksen mukaisista töistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä lupamääräyksien 9, 10, 11, 12, 16, 17 ja 18 mukaisten tarkkailujen tulokset. Raportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä tiedoksi Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. 20) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa on voimassa neljä vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

44 Tiedottaminen 44 21) Helsingin Sataman on ilmoitettava alueella ilmestyvässä suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä lehdessä töiden aloittamisesta. Helsingin Sataman on internetissä tiedotettava töiden etenemisestä ja vaikutuksista. Internetosoite on ilmoitettava edellä sanotuissa lehti-ilmoituksissa. Vastuu 22) Helsingin Satama on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Työnaikaiset vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Vastuuhenkilö 23) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. 24) Helsingin Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Puhdistusruopattavan alueen ulkopuoliset TBT-pitoiset sedimentit 25) Helsingin Sataman on pantava viimeistään ympäristölupavirastossa vireille lupahakemus koskien nyt puheena olevan alueen ulkopuolella satama-alueella tehtäviä ruoppauksia, joissa ruoppausmassan normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää arvon 3 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Perustelut Sovellettu lainsäädäntö Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella

45 45 asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Luvan myöntämisen perustelut Puhdistusruoppauksella tarkoitetaan tässä pilaantuneen pintakerroksen ruoppaamista. Puhdistusruoppausalue eristetään ennen työn aloittamista penkereillä ja verhorakenteella. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvedet johdetaan suojarakenteiden ulkopuolelle Vuosaarenlahdelle Ruusuniemen rantaan tehtävää uomaa pitkin. Nettovirtaus puhdistusruopattavalta alueelta merelle jää siten vähäiseksi. Puhdistusruopattavia massoja ei sijoiteta mereen eikä niitä kuljeteta muualla kuin eristetyllä ruoppausalueella. Puhdistusruopattava alue jää sataman rakenteiden tai liikennöimisalueen alle. Itäpenkereeseen tehtävän väliaikaisen proomuaukon kautta ei samentumista ja sen mukana TBT:tä pääse merkittävässä määrin kulkeutumaan merelle. Proomuaukon ollessa auki puhdistusruopataan aluetta TBT4, joka sijaitsee 400 m:n päässä proomuaukosta. Vuosaaren sataman ruoppauksia tutkittaessa on todettu samentuman rajoittuvan pääosin työkohteen lähelle. Tausta-arvot on saavutettu jo muutaman sadan metrin päässä työkohteesta. Vuoden 2004 havainnoissa varovaisella tekniikalla ruopattaessa pintaveden samentuma oli vähäistä. Syvemmällä samentuma levisi noin m:n etäisyydelle. Proomuaukon kohdalla meren syvyys on 8-9 m. Proomuaukon vesisyvyys on vain 5 m, joten proomuaukko muodostaa selvän kynnyksen, ja sen kautta poistuu vain pintavesiä, joissa kiintoaineen leviäminen ja kulkeutuminen on tehtyjen tutkimusten perusteella vähäisintä. Sameuden leviäminen proomuaukolle on lisäksi otettu huomioon lupamääräyksissä. Proomuaukon merkitys sameuden leviämiselle eristetyn alueen ulkopuolelle on merkittävästi vähäisempi kuin Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesillä olisi ollut, mikäli niitä ei johdettaisi eristetyn alueen ohitse. Ruoppauksen yhteydessä kiintoainetta sekoittuu jonkin verran vesimassaan ja mm. TBT:tä liukenee veteen. Ympäristövaikutuksia on selvitetty liukoisuustestien ja myrkyllisyystestien avulla. Tutkimusten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. (kuiva-ainetta) havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimenttisuspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Marraskuussa 2003 TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT-pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0-5,0 ng/l (keskimäärin

46 46 3,3 ng/l). Riskinarvion perusteella ruoppauksesta aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit ovat kokonaisuutena merkityksettömän pieniä. Pitkällä aikavälillä puhdistusruoppaus pienentää merialueelle kohdistuvaa haitta-aineiden kuormitusta. Veden TBT-pitoisuudet sekä mittauksissa että riskinarvion mukaan ovat niin pieniä, ettei TBT:stä aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille. Lisäksi työ kestää vain yhden avovesikauden. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Environmental Protection Agencyn (EPA) kroonisen pitoisuudet raja-arvot ovat 72 ng TBT/l (makea vesi) ja 7,4 ng TBT/l (suolainen merivesi) ja vastaavat akuutin myrkyllisyyden pitoisuudet ovat 460 ng TBT/l ja 420 ng TBT/l. Tehtyjen pitoisuus- ja muiden selvitysten ja käytettävissä olevan muun tiedon (kuten WHO:n raja-arvo tinayhdisteiden saannille) perusteella tämän hakemuksen mukaisten puhdistusruopattavien massojen vierasaineet (kuten TBT, TPT, PCB) eivät tämän päätöksen määräyksiä noudattaen aiheuta ihmiselle välittömästi tai välillisesti (esim. kalan syönti) terveyshaittaa. Puhdistusruopattavan alueen TBT-määrästä poistetaan merestä 98,8 %. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudatetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta (BEP). Puhdistusruoppaus tehdään eristetyllä alueella käyttäen vähän samentumista aiheuttavaa kalustoa ja kehittynyttä paikantamislaitteistoa. Työn suorituksen ja vaikutusten tarkkailu on riittävän laaja-alainen ja ajallisesti tiheä, ja siinä käytetään perinteisten menetelmien lisäksi uutta teknologiaa. Ympäristölupavirasto katsoo edellä sanottuun viitaten, että puhdistusruoppaus tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Puhdistusruoppauksesta saatava hyöty on huomattava verrattuna aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren sataman rakentamiselle ja este sataman rakentamiselle siten poistuu. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen ja ruoppaustyömaasta aiheutuvan häiriön. Vuosaaren sataman I- vaiheen rakentamista koskevaan Länsi-Suomen vesioikeuden lupapäätökseen sisältyi pilaantumattomien massojen ruoppaus ja läjittäminen mereen. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumis-

47 47 ta tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-3. Lupamääräykset ovat tarpeen puhdistusruoppauksesta syntyvän samentumisen leviämisen rajoittamiseksi. Lupamääräys 4. Lupamääräyksessä sallitaan proomun kulkuaukon tekeminen penkereeseen. Kulkuaukko on tehtävä niin matalaksi, että se toimii kynnyksenä, joka estää pohjalla kulkeutuvan samentuneen veden pääsyn proomun kulkuaukosta ympäröivälle merialueelle. Kulkuaukko on tarpeen sataman ruoppauksien järkiperäiselle tekemiselle. Lupamääräys 5. Lupamääräyksessä määrätään puhdistusruoppauksen minimisyvyys ruoppausalueittain. Lupamääräyksen mukaisesti ruopattuna saadaan merestä poistettua 98,8 % puhdistusruopattavan alueen TBT:stä. Määrätyt syvyydet perustuvat puhdistusruoppausalueen sedimenteistä tehtyjen analyysien tuloksiin. Lupamääräys 6. Puhdistusruopatut massat on tarkoitus sijoittaa suunnitelman mukaan sataman rakenteisiin. Sijoittamisen edellytyksenä on kuitenkin, että ympäristölupavirastossa vireillä olevassa ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen (dnro LSY-2004-Y-30) on saatu täytäntöönpanokelpoinen päätös. Lupamääräykset Lupamääräysten tarkoituksena on minimoida puhdistusruoppauksesta aiheutuvat vaikutukset meriympäristössä. Puhdistusruoppauksen aloittaminen voimakkaimmin pilaantuneilta alueilta vähentää riskiä TBT:n sedimentoitumisesta takaisin jo puhdistusruopatuille alueille. Lupamääräykset 11 ja 12. Lupamääräykset on annettu puhdistustyön lopputuloksen varmistamiseksi. Lupamääräys 13. Puhdistusruoppauksen jälkeen voi vielä jäädä ruopattavia massoja, jotka sisältävät satunnaisesti tai vähäisessä määrin TBT:tä. Nämä massat voidaan läjittää mereen, jos normalisoitu TBT-pitoisuus ei ylitä arvoa 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Vuosaaren satama-alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvää lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamista ja läjittämistä merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista (dnro LSY-2004-Y-29) koskevan hakemuksen riskinarviossa on todettu, että määräyksen 13 mukaiset massat voidaan läjittää mereen niin, ettei niistä aiheudu herkimmällekään merieliöstölle haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa on pilaantu-

48 48 neeksi ruoppausmassaksi TBT:n osalta katsottu sellainen ruoppausmassa, jossa TBT-pitoisuus (normalisoitu) ylittää arvon 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Pilaantunut ruoppausmassa on ohjeen mukaan pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Lupamääräys 14. Lupamääräyksessä sallitaan proomuaukon tekeminen raidepenkereeseen täyttöalueelle A pääsyn mahdollistamiseksi. Massojen kuljetus Niinilahden täyttöalueelle A proomulla nopeuttaa työn suorittamista ja vähentää ympäristöhaittoja. Proomukuljetuksella saadaan eniten TBT:tä sisältävät massat Niinilahden perälle mahdollisimman kauas merialueesta. Proomuaukko on määrätty suljettavaksi silloin kun siinä ei liikennöidä, jos merkittävää samentumista uhkaa levitä ulos Niinilahdesta. Tarkoituksena on välttää TBT-pitoisen kiintoaineen joutuminen takaisin jo puhdistusruopatuille alueille. Lupamääräys 15. Lupamääräyksellä varmistetaan, että kuljetettaessa proomulla ruoppausmassoja Niinilahden sijoituspaikalle tai kuljetettaessa satunnaisesti TBT:tä alle 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) sisältäviä massoja meriläjitykseen ruoppausmassoja ei pääse proomusta kuljetuksen aikana takaisin mereen. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset sekä lupamääräykset 23 ja 24 ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Lupamääräys 21 on tarpeen töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Lupamääräys 25. Tehtyjen selvitysten mukaan Vuosaaren sataman alueella myös pengerrakenteiden ja verhorakenteen rajaamien alueiden ulkopuolella ylittävät pintasedimenttien normalisoidut TBTpitoisuudet monin paikoin ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn tason 1 ( TBT 3 µg/kg k.a.). Tällaisten sedimenttien läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Lisäksi sedimentit, joiden pitoisuudet ylittävät em. ohjeessa mainitun tason 2 ( TBT 200 µg/kg k.a.) ovat pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomia. Länsi-Suomen vesioikeuden Vuosaaren satamaa ja Vuosaaren satama-alueelta peräisin olevien massojen mereen läjittämistä koskevissa päätöksissä nro:t 48-49/1998/3 ( ) ei ole riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä TBT:llä ja eräillä muilla haitallisilla aineilla pilaantuneiden sedimenttien ruoppauksesta ja läjittämisestä. Lisäksi ympäristöministeriön ruoppausta ja läjittämistä koskeva ohje on annettu vasta keväällä Muun muassa edellä esitetyistä syistä johtuen enempien vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitettujen haittojen ehkäisemiseksi lupamääräys 25 on tarpeen. Sovelletut säädökset Vesilaki 1 luku 19, 2 luku 1a, 5, 6 2 momentti, 11, 12, 13 ja 14, 4 luku 6, 16 luku 23

49 49 Vesiasetus 85 Luonnonsuojelulaki 65 Ympäristönsuojelulaki 3 1 momentti 1) kohta, 41, 42, 43, 46 Vastaus lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin Sedimenttien raja-arvojen puuttumista koskevien huomautusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje on annettu , siis vasta hakemuksen kuulemisajan umpeuduttua. Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen perusteluihin. Lisäselvityksiä ja täydennyksiä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sillä on ollut käytettävissä riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Vuonna 2003 aloitettujen töiden keskeyttämistä koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto jättää tähän asiaan kuulumattomina tutkimatta. Suojaverhon toimimattomuutta koskevien muistutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sedimentin leviämisen ehkäiseminen ruoppauskohteissa suojaverhoilla on yleisesti käytössä oleva menetelmä, myös valtamerissä. Ympäristölupavirasto on lisäksi määrännyt verhon tarkastuksen lupamääräyksen 3 mukaisesti ja antanut verhon käyttöä koskevan lupamääräyksen 9. Proomun käytön kieltämistä sedimenttien siirtoon stabilointialueelle koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että proomun käytöstä massojen siirtoon Niinilahteen lupamääräysten 14 ja 15 mukaisesti ei ole odotettavissa merkittävää sameuden leviämistä Niinilahden ulkopuolelle. Proomun käytölle ei siten ole estettä. Muiden töiden suorittamistapaa koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin. Pilaantuneen sedimentin jättämistä paikalleen koskevat vaatimukset ja vaatimukset Helsingin kaupungin velvoittamisesta ruoppaukseen ympäristölupavirasto jättää tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina. Vaatimukset sedimentin poistamiseksi penkereillä ja suojaverholla eristetyn alueen ulkopuolelta ympäristölupavirasto on ottanut huomioon myöhemmin ruopattavien alueiden osalta lupamääräyksessä 25, mutta jättää muilta osin tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina. Riskinarviota koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että riskinarvio on riittävä tämän lupa-asian ratkaisemiseksi. Haitallisten aineiden leviämisestä jo ruopatuille alueille ympäristölupavirasto toteaa, että jo ruopatuille alueille ei leviä sellaisia määriä

50 50 TBT:tä, jolla olisi merkitystä vesiekosysteemille. Ympäristölupavirasto viittaa lisäksi lupamääräyksiin 7, 8 ja 12 sekä niiden perusteluihin. Natura-arviointia koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto katsoo, että tämän lupahakemussuunnitelman mukaiset työt eivät yksinään tai tarkasteltuina muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa heikennä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 verkkoon. Korvauksia koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on määrännyt selvitettäviksi vireillä olevassa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen liittyvässä katselmustoimituksessa. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ja kivihiilikentän jäähdytysveden saantia ja jäähdytys- ja jätevesien sekä valumavesien johtamisen turvaamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että nyt puheena olevalla puhdistusruoppauksella ei ole sellaisia vaikutuksia voimalaitokselle tai hiilikentälle, joita ei olisi lainvoimaisesti jo ratkaistu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksillä nro:t 48-52/1998/3. Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesien johtamista ohi puhdistusruopattavan alueen koskevassa lausunnossaan Helsingin Energia/Vuosaaren voimalaitokset on todennut, että esitetty suunnitelma ei haittaa Vuosaaren voimalaitoksen normaalia toimintaa. Jäähdytysvesien vaikutuksesta TBT:n leviämiseen suojaverhon ulkopuolelle ympäristölupavirasto viittaa lupamääräykseen 2 ja toteaa, että jäähdytysvesiä ei johdeta puhdistusruopattavan alueen kautta. Töiden siirtämistä talviaikaan koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että näin suuren työn tekeminen talvella ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen kylmyyden ja jäiden vuoksi. Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tiedottamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 21. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto hylkää vesilain 16 luvun 27 :n perusteella. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

51 51 Perustelut Sovellettu säädös Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttää, että tämän hakemuksen mukaiset työt tehdään vuonna Sataman valmistumisen siirtymisellä vuodesta 2008 eteenpäin olisi huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Vesilaki 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) kohta KÄSITTELYMAKSU 5 197,50 Sovellettu oikeusohje Maksu sisältää 35 % korotuksen tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

52 52 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä 1. Aino Turpeinen Tapio Kovanen Hannu Kokko Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen, Hannu Kokko ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Tapio Kovanen. TK/sn

53 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

54

55

56