YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 80/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 315

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 80/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 315 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttaminen Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamisen osalta, Helsinki ja Sipoo Merenkulkulaitos HAKEMUS Merenkulkulaitos on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt Vuosaaren sataman rakentamista koskevien Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttamista satamaan johtavan väylän rakentamisen osalta. VOIMASSA OLEVA LUPA SUUNNITELMA Merialueen yleiskuvaus Länsi Suomen vesioikeus on antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nrot 48 52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Väylän rakentamispäätöksessä myönnettiin lupa Vuosaaren satamaan johtavan 11 metrin väylän rakentamiseen siihen liittyvine ruoppauksineen kohteissa RK1, RK2, RK3, Rk4a ja Rk4b sekä lupa ruoppausmassojen läjittämiseen päätöksen mukaiselle meriläjitysalueelle. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut hallinto oikeuden päätöstä. Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta alueita lukuun ottamatta metrin vä

2 2 lillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Ulkosaaristossa tehtyjen virtausmittausten mukaan alueella on selkeä kaksikerroksinen virtaus termisen kerrostuneisuuden aikana. Länsi ja lounaistuulten vallitessa pintavirtaus on kaakkoon tai etelään, mutta harppauskerroksen alapuolella virtaus on samaan aikaan pohjoiseen kohti rannikkoa syvänteiden suuntaisesti. Itätuulten vallitessa virtaussuunnat ovat päinvastaiset. Vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihteluväli Helsingin edustalla on noin 2,4 metriä pitkän aikavälin ( ) vedenkorkeushavaintojen mukaan: HW (ylivesi) +1,51 m MW (keskivesi, teoreettinen) ±0 m (=N 60 0,062 m v. 2005) NW (alivesi) 0,92 m Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta lokamaaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden ja Itämeren vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Veden laatu Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite muodostuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla, ja jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Helsingin edustan itäinen merialue on ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevöitynyt. Ulkosaaristossa kokonaistyppipitoisuudet ovat yleensä hieman alle 400 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet luokkaa µg/l. Laatuluokitukseltaan ulkosaaristo kuuluu luokkaan hyvä. Kasviplankton ja vesikasvillisuus Helsingin edustan merialueen planktonlajiston muodostavat pääasiassa panssarisiimalevät ja huhtikuussa tuotantomaksimin saavuttavat piilevät, jotka aiheuttavat veteen voimakkaan ruskean värin. Loppukesällä runsaat sinileväkukinnat ovat Helsingin edustalla tavallisia. Ulkosaaristoalueella saaret ja luodot ovat pääosin kallio ja kivikkorantaisia, joten niiden suurvesikasvillisuus on vähäistä. Pohjaeläimet Ulkosaaristossa Eestiluodon lähellä pohjaeläimistön tila vastaa lähes luonnontilaa lajiston koostuessa pääasiassa valkokatkasta, itämerensimpukasta ja harvasukamadoista. Itä Tontun hiekanottoalueen läheisyydessä pohjaeläimistö on normaali ja se edustaa tyypillistä

3 3 hiekkapohjan lajistoa. Meriläjitysalueen pohjaeläimistö on suhteellisen niukka. Kalalajisto ja kalastus Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Lohirysäkalastus on alueen tärkein kalastusmuoto. Lohen rysäpyynnin tärkeimmät pyyntiajat ovat kesä elokuu. Lohisiimoilla ja verkoilla sekä troolilla kalastaa avomerellä muutama venekunta. Verkkopyyntiä harjoitetaan erityisesti keväällä ja syksyllä. Eestiluodon etelä ja kaakkoispuoliset vesialueet ovat tasaisen pohjansa ansiosta tärkeitä silakan pohjatroolikalastukselle. Aivan viime vuosina silakan troolipyynti on ollut melko vähäistä. Troolipyynnin vähennyttyä läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei ole ilmoitettu olleen ammattikalastajien pyyntipaikkoja. Sedimentin laatu Pehmeitä maa aineksia sisältäneistä väyläruoppauskohteista tehtiin sedimenttitutkimuksia vuosina 1998 ja Tutkimustulosten perusteella Vuosaaren satamaan johtavan väylän ruoppauskohteiden sedimentit olivat tutkittujen haitta aineiden (mm. raskasmetallit, PCByhdisteet ja orgaanisten tinayhdisteet) suhteen puhtaita. Väylän ruoppauskohteissa ei esiintynyt määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Maaliskuussa 2003 otetuissa näytteissä ruoppauskohteen RK3 pisteessä 4 syvyydellä cm oli TBT:tä 77,5 µg/kg k.a. (kuiva ainetta) normalisoituna pitoisuutena. Kesäkuussa 2003 samasta paikasta otetusta tarkistusnäytteestä ei löytynyt orgaanisia tinayhdisteitä. Kaikki metallipitoisuudet alittivat SAMASE ohjearvon maaperässä ja vastasivat taustapitoisuuksia rannikkoalueiden sedimenteissä. PCB pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Väylän ruoppauskohteiden sedimenttejä voitiin pitää meriläjitykseen kelpaavina. Hankesuunnitelma Kohde Vuosaari 1 Kohde on kokonaan avokalliota ja louhittava massamäärä on m 3 ktr. Puolustusvoimien suoja alueella sijaitsevaan kohteeseen Vuosaari 1 oli tarkoitus rakentaa reunamerkki suojaamaan sen taakse jäävää väylän syvyyttä matalampaa matalikkoa. Reunamerkki jätetään pois Puolustusvoimien vaatimuksesta. Reunamerkin jäädessä pois matalikon poistaminen on välttämätöntä, sillä muuten väylän läheisyyteen jää merenkulun turvallisuuden kannalta kriittinen matala.

4 4 Puolustusvoimat ja Metsähallitus vesialueen omistajana ovat antaneet Merenkulkulaitokselle luvan ko. suoja alueella sijaitsevan matalikon poistamiseen. Ruoppausmassojen muutokset Ruoppausmassojen määrät ovat täsmentyneet jo suoritettujen ruoppausten sekä suunnitelmatarkistusten myötä verrattuna voimassa olevaan vesilupaan. Muutokset ovat tarpeen merenkulun turvallisuuden ja liikenteen sujumisen varmistamiseksi. Väylän minimileveyden kasvattaminen 150 metristä 200 metriin lisää ruopattavia massamääriä. Toisaalta väylän haraussyvyyttä voidaan aluksille tehtyjen painumaselvitysten perusteella pienentää 0,5 metriä, millä on ruoppausmääriä vähentävä vaikutus. Ruopattavien massojen kokonaismäärät ruoppauskohteittain verrattuna alkuperäisen vesilupahakemuksen mukaisiin massamääriin ovat seuraavat: Ruoppauskohde Massamäärät 1997 (m 3 ktr) Massamäärät 2005 (m 3 ktr) RK RK RK RK RK Yht Vuosaari Yht Kokonaisuutena ruopattavat massamäärät kasvavat voimassa olevan vesiluvan mukaisesta m 3 :stä m 3 :iin. Massoista ainoastaan kohde Vuosaari 1 on ruoppaamatta. Muut kohteet on ruopattu vuosina Arvio vaikutuksista Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen liittyvät ruoppaustyöt ovat pääosin tehty. Jäljellä on ulkomerialueella sijaitsevan kohteen (Vuosaari 1) louhinta, jonka vaikutukset jäävät todennäköisesti paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kohteen poistamisella ei ole merkittäviä vesi ja kalataloudellisia vaikutuksia eikä myöskään vaikutusta suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Vuosaaren satamahankkeen vesistövaikutusten tarkkailujen yhteydessä on kartoitettu sameuden leviämistä satamatyömaan ympäristössä, proomukuljetusten reitillä, joka sivuaa väylätyökohteita, sekä meriläjitysalueella. Ruoppausten vaikutukset veden laatuun ovat näkyneet lähinnä työnaikaisina ravinnepitoisuuksien ja sameusarvojen nousuna työkohteiden tuntumassa. Sedimentaatio kasvaa työkohteiden ympärillä. Töiden päätyttyä veden laadussa ei yleensä ole muutoksia havaittavissa. Tarkkailu Rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala ja Vesitutkimus Oy:n laatiman Vuosaaren sataman ja väylän rakentamisen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan ja sen hyväksyvät

5 5 Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus. Viimeisin päivitys on tehty Korvaukset Hakemussuunnitelman mukaisesta hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, 7 a ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa hakemuksessa esitettyjen muutosten toteuttamiseen siten, että myös kohde Vuosaari 1 sisällytetään lupaan. Rakennustyöt on suoritettava siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työn teettäjä on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. Työt on tehtävä alueella sijaitsevia johtoja, kaapeleita tms. vaurioittamatta, ja töitä tulee tarkkailla meneillään olevan ohjelman puitteissa. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Valmistusilmoitukseen tulee liittää ruopattujen alueiden sijaintia osoittava kartta. HAKIJAN SELITYS Hakija on viitannut Puolustusvoimien lausuntoon ja katsonut, että kohteen Vuosaari 1 ollessa suoja alueella myös kyseinen ruoppaustoimenpide kuuluu toimenpiteisiin, joista päättävä taho on Puolustusvoimat. Hakija ei kuitenkaan vastusta kyseessä olevan ruoppauksen sisällyttämistä vesilupaan. Ruoppausmassat on tarkoitus läjittää Vuosaaren 11,0 metrin väylän ruoppausmassoille varatulle meriläjitysalueelle, jos niitä ei pystytä hyödyntämään Vuosaaren sataman rakentamisessa tai niille ei esitetä muuta sijoituskohdetta. MERKINTÄ Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on kuulutettu Merenkulkulaitoksen vesilain mukainen hakemus Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttamiseksi Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamisen osalta (LSY 2006 Y 53). Ympäristölupavirasto on ratkaissut sen samanaikaisesti tämän lupa asian kanssa antamallaan päätöksellä nro 79/2007/3.

6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 Käsittelyratkaisu Tämä päätös koskee hakemusasian ratkaisua muilta osin kuin hankkeesta aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten johdosta suoritettavien rahakorvausten osalta. Tästä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset määrätään selvitettäväksi vireillä olevassa Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 mukaisesti määräämässä katselmustoimituksessa. Perustelut Sataman ja satamaan johtavan väylän rakentaminen on aloitettu. Edunmenetysten selvittäminen tässä yhteydessä viivästyttäisi lupaasian ratkaisua. Hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset on aiemmin määrätty selvitettäväksi erillisessä katselmustoimituksessa. Lupaan tehtävien muutosten vaikutukset mahdollisiin edunmenetyksiin on selvitettävissä samassa yhteydessä. Vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentti Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden antamien päätösten nrot 48 52/1998/3 kohtaa (Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentaminen) seuraavasti: Vuosaaren satamaan johtava väylä rakennetaan kohteissa RK1, RK2, RK3, RK4, RK0 ja Vuosaari 1 tämän lupahakemuksen liitteessä 2 olevan väyläsuunnitelmapiirustuksen TuSp A1 ja muutoshakemuksen mukaisesti. Ruoppausmassat voidaan läjittää mereen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 137/2005/3 mainittuun paikkaan. Rakentamisessa on noudatettava lisäksi, mitä Länsi Suomen vesioikeuden päätöksissä nrot 48 52/1998/3 määrätään. Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Perustelut Väylän rakentamispäätöksen muuttaminen on tarpeen suunnitelmien tarkennuttua sekä merenkulun turvallisuuden ja liikenteen sujumisen varmistamiseksi. Tämän hakemuksen mukainen väylän rakentaminen on osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Väylän ruoppaustyöt on pääosin tehty. Kokonaan avokalliota olevan matalikon poistaminen kohteessa Vuosaari 1 tapahtuu kaukana avomerellä. Puolustusvoimat ja Metsähallitus vesialueen omistajana ovat antaneet hakijalle luvan matalikon poistamiseen.

7 7 Väylän rakentamispäätöksen muuttamisesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiselle tarkoituksenmukaisella tavalla. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen kaukana avomerellä. Sovelletut lainkohdat Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 12, 4 luvun 6 Ympäristölupavirasto toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämät lupamääräykset sisältyvät Länsi Suomen vesioikeuden päätöksissä nrot 48 52/1998/3 oleviin lupamääräyksiin, jotka jäävät edelleen voimaan. Tässä päätöksessä ei ole tarpeen antaa samoja määräyksiä uudelleen. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Maksu on määrätty valtion maksuperustelain ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :n ja asetuksen liitteen maksutaulukon mukaisesti. Vesilain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään euroa, jos hakemus koskee m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Tämän hakemuksen mukaiset massat koskevat noin m 3 ktr:n ruoppausta.

8 MUUTOKSENHAKU Liite 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ha

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.