YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-29

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-29 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vesilain mukainen lupahakemus, joka koskee Vuosaaren satamaalueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvää lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamista ja läjittämistä merialueelle, voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki ja Sipoo LUVAN HAKIJA Helsingin Satama HAKEMUS Helsingin Satama on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , , , , , ja , pyytänyt lupaa Vuosaaren satama-alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvään lievästi tributyylitinapitoisen sedimentin ruoppaamiseen pengerrakenteiden alta ja näiden massojen läjittämiseen merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen 1,2 ha:n suuruisen alueen kuorimiseen maapengerrakenteen osan alta. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Helsingin Satama on samanaikaisesti jättänyt vesilain mukaisen lupahakemuksen Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamiseen suojarakentein eristetyllä alueella (dnro LSY-2004-Y-31) ja ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen (dnro LSY-2004-Y-30). VOIMASSA OLEVA VESILAIN MUKAINEN LUPA Länsi-Suomen vesioikeus on antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nro:t 48-52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Sataman osalta lupa koski satama-alueen ruoppauksia ja täyttöjä, laiturien ra-

2 2 kentamista niihin liittyvine täyttöineen sekä aallonmurtajaa. Luvan saaja määrättiin tutkimaan ruopattavien massojen laatu kussakin ruoppauskohteessa ennen ruoppausta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. SUUNNITELMA Merialueen yleiskuvaus Satama-alue ja sen edusta Rakennettavan sataman lähialueet ovat matalaa rannikkoaluetta, jossa ranta-alueilla veden syvyydet vaihtelevat noin kahdesta metristä viiteen metriin. Suurin alueen läheisyyteen laskeva joki on Sipoonjoki. Kalkkisaarenselän alue on murtovettä, jonka suolapitoisuus vaihtelee riippuen alueelle tulevan makean veden määrästä. Vuosaaren nykyisen telakka-alueen edustalla on laajoilla alueilla eroosio- ja transportaatiopohjia, joille ei tapahdu pysyvää sedimentaatiota. Karuja, hiekkapitoisia mineraaleja käsittäviä pohja-alueita esiintyy mm. Lehdessaaren kaakkoispuolella sekä nykyisen aallonmurtajan kärjen koillispuolella. Sedimentaation estyminen johtuu ensisijaisesti alueen mataluudesta, mutta eroosiota ja transportaatiota on tehostanut myös telakkatoimintaan liittyvä laivaliikenne. Kalkkisaarenselällä pohja on pääosin pehmeiden sedimenttien peittämä. Pehmeän sedimenttikerroksen esiintymispaksuus alueella vaihtelee yleensä välillä cm. Pohjasedimentin pintaa peittää tavallisesti muutaman sentin paksuinen löysä hapettunut lietekerros, syvemmällä pehmeä pohjamateriaali on monin paikoin rautasulfidien tummaksi värjäämä. Pehmeän sedimenttikerroksen alla oleva kovempi pohja on yleensä postglasiaalista savea tai savea ja silttiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tuulesta riippumaton taustavirtaus kulkee suunnitellun sataman ympäristössä idästä länteen siten, että Granön pohjoispuolella ja Mölandetin eteläpuolella virtaussuunta on suoraan länteen ja Musta Hevosen eteläpuolella lounaaseen. Virtaussuuntiin vaikuttavat paikallisesti myös tuulet ja meriveden korkeusvaihtelut sekä pohjan muoto. Kalkkisaarenselän veden vaihtuvuus on hyvä. Granön ympäri kiertävä vesimäärä on mittausten mukaan keskimäärin 50 m 3 /s, joka vastaa vain noin kolmen vuorokauden teoreettista viipymää Kalkkisaarenselällä. Veden vaihtuvuutta parantaa Kalkkisaarenselän syvänteen avautuminen kynnyksettömästi avomerelle päin.

3 3 Virtausmittausten mukaan alueella on selkeä kaksikerroksinen virtaus termisen kerrostuneisuuden aikana. Länsi- ja lounaistuulten vallitessa pintavirtaus on kaakkoon tai etelään, mutta harppauskerroksen alapuolella virtaus on samaan aikaan pohjoiseen kohti rannikkoa syvänteiden suuntaisesti. Itätuulella virtaussuunnat ovat päinvastaiset. Virtausmittauksissa kesällä 2003 sameuden leviämiskartoitusten yhteydessä havaittiin, että ruoppausalueen virtausnopeudet olivat havaintojaksolla pääsääntöisesti hitaita eikä virtaus aiheuttanut merkittävää samentuneen veden kulkeutumista varsinaisen ruoppausalueen ulkopuolelle. Keskimääräiset virtausnopeudet olivat noin 4 cm/s ja havaintojakson maksiminopeudeksi mitattiin 10 cm/s. Virtaussuunnat olivat pääsääntöisesti etelään ja länteen. Läjitysalue Eestiluodon eteläpuolisen läjitysalueen (7 km etelään Itä-Tontusta) vesisyvyys on yli 50 m. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamien akustis-seismisten tutkimusten perusteella suunnitellulla läjitysalueella tapahtuu aineksen kerrostumista. Läjitysalueen sedimentti on resenttiä liejusavea ja syvemmällä subresenttiä liejusavea kerrospaksuuksien ollessa useita metrejä, mikä osoittaa hyvin pitkää (tuhansien vuosien) sedimentaatiohistoriaa ja vähäistä sedimentoituneen aineksen resuspensiota. Läjitysalueen keskiosan, jonka vesisyvyys on 58 m, pohja on tummaa liejua, jossa on vähän savea ja kariketta. Läjitysalueen luonnontilainen pohja on suhteellisen helposti resuspendoituvaa, mutta pysyvästi sedimentoitunutta ainesta, mikä kertoo läjitysalueen pohjanläheisten virtausten vähäisyydestä. Helsingin edustan merialueen virtaukset ovat pääasiassa rannikon suuntaisia, mutta vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan. Suomenlahden pohjoisrannalle on ominaista länttä kohti suuntautuva hidas perusvirtaus, joka ilmenee vasta yli 10 m:n syvyydessä. Tämä perusvirtaus esiintyy selkeimpänä noin km:n etäisyydellä rannikosta. Suomenlahden pohjoisosan avomerialueen pysyväksi virtausresultantiksi on arvioitu noin 1 cm/s. Vedenkorkeudet Pitkän aikavälin (vuodet ) vedenkorkeushavaintojen tunnusluvut Helsingin mareografiasemalla ovat seuraavat: HW (ylivesi) MHW (keskiylivesi) MW (keskivesi, teoreettinen) MNW (keskialivesi) NW (alivesi) +1,36 m +0,87 m ±0 m -0,63 m -0,92 m

4 4 Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta lokamaaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella, ja pysyvä jääpeite muodostuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Veden laatu Kasvi- ja eläinplankton Kalkkisaarenselkä sijaitsee saaristossa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutusalueella. Alueella vaikuttavat ajoittain alueen purojen ja Sipoonjoen tuomat lumen sulamisvedet ja tulvahuuhtoumat. Kalkkisaarenselän ja sen ympäristön alue on Suomenlahden sisäsaariston tapaan vähintään lievästi rehevöitynyttä. Kuormitus on peräisin rannikon asutuksesta ja maataloudesta. Helsingin ja Espoon merialueen laadullisen luokituksen perusteella Vuosaaren itäpuolisen merialueen on arvioitu sijoittuvan laatuluokkaan tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I - V eli erinomainen - heikko). Happitilanne on alueella yleensä ollut hyvä. Suurimmat hapenvajaukset pohjanläheisessä vedessä syvimmillä paikoilla (>10 m) vuosina olivat noin 40 %. Veden hygieeninen laatu alueella on hyvä. Alueelle ei tule sellaista bakteerikuormitusta, joka olisi todettavissa kohonneina fekaaliindikaattoribakteerien pitoisuutena. Ravinnepitoisuuksissa ei ole merkittävää eroa alueen eri havaintopaikkojen välillä. Sekä fosfori- että typpipitoisuudet ovat melko korkeita kaikilla havaintopaikoilla ja osoittavat saariston vähintään lievää rehevöityneisyyttä. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet voimalaitosten purkualueella ovat olleet suurin piirtein samaa tasoa kuin muualla saaristossa. Vuoden 1998 tutkimuksessa kasviplanktonlajistoa dominoivat toukokuussa alueella tyypillisesti panssari- ja piilevät. Heinä-elokuussa

5 5 esiintyi panssarileviin kuuluvan levän kukinta. Sinilevien osuus kasviplanktonissa oli koko ajan pieni. Eniten niitä esiintyi syyskuussa. Vuosina 1992 ja 1998 toteutetuissa tutkimuksissa Vuosaaren merialueen eläinplanktonlajisto koostui Itämeren rannikkoseutujen tyypillisistä lajeista. Lajien runsaussuhteet vastasivat normaalin rannikkovyöhykkeen lajiston suhteita. Pohjaeläimet Vesikasvillisuus ja pohjalevät Elokuussa 1998 tehdyn pohjaeläintutkimuksen mukaan rannikon tuntumassa pohjat olivat luonteeltaan reheviä. Kokonaistiheydet ja biomassat eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria. Kaikkiaan lajisto oli melko yksipuolinen. Kasvillisuuden yleiskartoitus tehtiin vuonna 1998 ja kartoitus uusittiin vuonna Vuosaaren satama-alueen edustalla hiekka-, savi- ja sedimenttipohjilla runsaimpia uposkasveja olivat hapsivita, ahvenvita ja tähkä-ärviä. Myös merisätkintä havaittiin yleisesti etenkin tutkimusalueen avoimemmilla rannoilla. Rakkolevä peitti kallio- ja kivipohjia 0,5-1,5 metrin syvyydellä lähes koko tutkimusalueella. Kalasto ja kalastus Kalalajit Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Yleisiä lajeja ovat myös siika, lohi, taimen, piikkikampela, ruutana, seipi, sorva, mutu, hietatokko, suutari, vimpa, turska, made, siloneula, kivisimppu, isosimppu ja rasvakala. Lisäksi joko luonnostaan tai istutettuina merialueella esiintyy lukuisia muita lajeja, kuten muun muassa nahkiaista, muikkua, karppia ja kirjolohta. Vuosaaren satamaa lähimmät silakan kutualueet sijaitsevat Mölandetin länsipuolella ja Granön länsi- ja pohjoispuolella. Silakan kutupaikkoja, missä silakan kutua on ollut lähes vuosittain, ovat Kärringholmen ja Tiirapaasi. Kalkkisaarenselkä on alue, missä silakka kutee vielä säännöllisesti. Kutu ajoittuu näillä alueilla toukokuuhun - kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta ulommaksi merelle sitä mukaa kun veden lämpötila saavuttaa noin 6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalaan veteen, yleensä 2-6 metrin syvyyteen, joskin mätiä on tavattu syvemmältäkin.

6 6 Silakan lisäksi Kalkkisaarenselän alueella lisääntyvät ainakin tokot, piikkikalat, ahven ja kuore. Porvarinlahti on todennäköisesti lähin tärkein kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Monet muutkin kevätkutuiset kalalajit kuten särki ja ahven ovat kuteneet lahti- ja vesikasvustoalueilla, mm. Niinilahdessa. Made ei kude paikallisten kalastajien mukaan Kalkkisaarenselällä, mutta kutee sen pohjoispuolen lahdissa. Kalastus Virkistys- ja kotitarvekalastus Helsingin kaupungin ja puolustusvoimien vesialueilla tehdyn kalastustiedustelun mukaan Helsingin edustan merialueilla kalasti vuonna 2000 noin alueelle luvan lunastanutta ruokakuntaa. Kaikkiaan Helsingin edustan merialueella kalastaa noin henkilöä. Helsingin edustan osa-alueista Kallahden-Skatanselkä (Vuosaaren sataman eteläpuolinen alue) oli suosituinta kalastusaluetta. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla kalastus ajoittuu pääasiassa avovesiaikaan. Virkistys- ja kotitarvekalastajien saalismäärä vuonna 2000 oli 126 kg/ruokakunta, kun se vuonna 1997 oli 64 kg/ruokakunta. Kallahden-Skatanselän alueella kalastaneiden saalismäärä oli keskimäärin 45 kg/ruokakunta. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen pääsaalislajeina ovat ahven, silakka, kuha, särki, lahna ja hauki. Suurin osa saaliista saatiin verkoilla. Aktiivisista pyyntivälineistä veto- ja heittouistimet olivat suosittuja. Ammattimainen kalastus Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla on kalastanut viime vuosina ammattimaisesti kaksi ammattikalastajaa, joista toinen pääammattikalastajana. Pääammattikalastaja ilmoitti lopettaneensa kalastuksen vuonna Vuonna 2000 alueella kalasti vain yksi sivuammattikalastaja. Eri selvityksiin sisältyvistä kalastustiedusteluaineistoista kootut Kalkkisaarenselän ja sen lähialueen pyyntipaikat vaihtelevat vuosittain. Kaikki pyyntipaikat eivät ole jatkuvasti ja samanaikaisesti käytössä. Kalastus on pääasiassa silakan ja suomukalan verkkopyyntiä. Silakan rysäpyyntiä on harjoitettu viimeksi vuosina 1997 ja 2002 Malörenillä. Lohirysiä ei ole pidetty Granön ympäristössä. Kalojen käyttökelpoisuus Helsingin edustan merialueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta on tutkittu vuosina ja Tutkimuksissa selvitettiin kalanäytteiden (vuosina hauki, kuha ja ahven, vuonna 2000 ahven) hygieeninen ja aistinvarainen laatu, raskasmetallipitoi-

7 7 suus (lyijy, kadmium, elohopea ja kromi) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) yhteismäärä. Tutkimustulosten mukaan näytekalat olivat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien puolesta ihmisravinnoksi kelpaavia. Merialueen käyttö Kalkkisaarenselän tuntumassa sijaitsee telakka, venesatamia ja loma-asuntoja. Selän halki kulkee Sipoosta tuleva 2,0 m:n veneväylä, joka on koko avovesikauden vilkkaasti liikennöity. Vuosaaren telakalle johtaa nykyisin etelästä tuleva 7,5 m:n väylä. Vuosaaren satamaa varten tehdään uusi, kulkusyvyydeltään 11,0 m:n väylä eri linjauksella kuin nykyinen. Kalastuksen lisäksi vesistön käyttö liittyy vesiliikenteeseen (mm. telakka, venesatamat, veneily ja hiekankuljetus) ja vapaaajantoimintaan (uinti, rannalla oleilu, jäällä liikkuminen ym.). Runsaasti loma-asuttuja saaria ovat Granö, Mölandet ja Pikku Niinisaari. Helsingin Energian Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten jäähdytysvedet otetaan Kalkkisaarenselältä nykyisen aallonmurtajan kaakkoispuolelta ja puretaan aallonmurtajan pohjoispuolelle. Voimalaitosten jäähdytysveden ottopaikka jää suunniteltujen kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden ulkopuolelle ja purkupaikka suojarakenteiden sisäpuolelle. TBT alueella Vuoden 2003 tutkimustulosten perusteella Vuosaaren nykyisen telakan edustan pintasedimenttien ja pienellä osalla aluetta myös syvemmän cm:n sedimenttikerroksen TBT-pitoisuudet olivat korkeita. Korkeimmat PCB:n ja eräiden raskasmetallien sekä öljyjen pitoisuudet esiintyivät samoilla havaintopisteillä ja samoissa sedimenttikerroksissa kuin korkeimmat TBT-pitoisuudet. Korkeimmat TBT-pitoisuudet esiintyivät Vuosaaren nykyisen telakka-alueen edustalla ja pitoisuudet pienenivät telakan edustalta ulospäin. TBT:tä esiintyi pintasedimentissä laikuttaisesti arvon 200 µg/kg k.a. (kuivaainetta) ylittävissä normalisoiduissa pitoisuuksissa koilliskaakkoissektorilla metrin etäisyydelle telakka-alueen rantaviivasta. Tällä alueella esiintyi paikoitellen myös PCB-kongeneereja 30 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) ylittävissä pitoisuuksissa (normalisoituina). Kahta näytettä lukuun ottamatta TBT oli runsaimpana esiintyvä organotinayhdiste. Mainituissa kahdessa näytteessä trifenyylitinan (TPT) pitoisuus oli TBT:tä korkeampi. Kymmenellä penkereiden alueelle sijoittuvalla havaintopisteellä (15, 24, 54, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100) TBT:tä esiintyi pääosalla vain 10 cm:n pintakerroksessa. Kahdella havaintopisteellä (15, 54) TBT:tä esiintyi myös cm:n syvyydessä, mutta toisen pisteen kohdalla (piste 15) ei ole tarvetta ruopata pehmeitä massoja. Kuudessa pisteessä todettiin myös TPT:tä. Pintasedimentin (0-10 cm)

8 8 keskimääräinen TBT-pitoisuus oli yhdeksän ruopattavalla alueella sijaitsevan tutkimuspisteen mukaan 25 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) ja 95 %:n luottamusväli µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Normalisoitujen pitoisuuksien vastaava luottamusväli oli µg/kg k.a. (kuivaainetta). TBT:n normalisoitu taso 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) ylittyi pengeralueilla vain yhden havaintopisteen (piste 96) pintasedimentissä. Pengeralueiden ruoppausmassojen TBT-määräksi on arvioitu pengeralueiden havaintopisteiden perusteella noin 0,24 kg, josta itäpenkereen ruoppausalueella (7,2 ha) on noin 0,18 kg ja eteläpenkereen ruoppausalueella (2,2 ha) noin 0,06 kg. PCB analysoitiin kahdessa pisteessä (15 ja 24). Havaintopisteellä 15 korkein yksittäisen PCB-kongeneerin (PCB-138) pitoisuus oli normalisoituna 13 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) ja havaintopisteellä 24 PCB-yhdisteitä ei esiintynyt lainkaan. Merialueelta (satama ja penger) poistetaan TBT:tä noin 95,2 kg. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvien vesialueiden (yhteensä noin 172 ha) TBT:n kokonaismäärästä poistuu noin 94 %. Vuosaaren satamaan johtavan väylän ruoppauskohteiden sedimentit olivat tutkittujen haitta-aineiden suhteen puhtaita. Yhteensä Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvillä vesialueilla on TBT:tä noin 102 kg. Hankesuunnitelma Periaate Sataman rakenteiden alta ja satama-altaasta ruopataan TBT-pitoiset pintasedimentit 72,5 ha:n alueella. Ruopattu sedimentti sijoitetaan satamarakenteeseen massastabiloituna. Ruopattava alue eristetään ennen ruoppausta muusta merialueesta maapenkereillä (itäpenger ja eteläpenger) ja verhorakenteella. Penkereet jäävät osaksi pysyvää satamarakennetta. Verho on tilapäinen. Näiden suojarakenteiden tarkoitus on estää TBT-pitoisen sedimentin leviäminen merialueelle ruoppauksen aikana. Suojarakenteet estävät aikanaan myös TBT:llä pilaantuneen sedimentin alapuolisten puhtaiden savimassojen ruoppauksesta aiheutuvan sameuden leviämisen merialueelle. Verhorakenteen pituus on noin 600 m. Verhorakenne muodostuu painotetusta ja vahvistetusta verhokankaasta joka yläpäästään kiinnitetään kellukkeeseen. Kellukkeet ankkuroidaan vaijereilla tai kettingeillä ankkuripainoihin. Tarvittaessa ankkuripainojen ja kellukkeen välissä käytetään kellukepoijuja tai vastaavia. Kuorinta Ennen penkereiden rakentamista niiden alta poistetaan ruoppaamalla pehmeät maamassat. Ennen varsinaista ruoppausta TBTpitoisimman alueen (pisteen 96 ympäristö) sedimentin pintakerros kuoritaan noin 1,2 ha:n alueelta varovaisella ruoppaustekniikalla ja

9 Ruoppaus Läjitys Työn suoritus 9 sijoitetaan välivarastoon. Kuorittavan sedimentin määrä on noin m 3, ja siinä on TBT:tä 0,05 kg. Pysyvien ja satamarakenteeksi jäävien maapengerrakenteiden kohdalta pehmeät maamassat ruopataan kantavaan kerrokseen saakka sellaiselta leveydeltä, että merenpinnan yläpuolelle ulottuvien penkereiden vakavuus (luiskakaltevuus 1:1,3) on vähintään riittävä. Massojen ruoppausleveys on itäpenkereen osalta noin 90 m ja eteläpenkereen osalta noin 50 m. Itäpenkereen pohja-alueen pituus on noin 800 m ja eteläpenkereen noin 440 m. Edellä mainituilla kaivuleveyksillä itäpenkereen ruoppausalueen pinta-alaksi tulee noin 7,2 ha ja eteläpenkereen noin 2,2 ha eli yhteensä noin 9,4 ha. Itäpenkereen kohdalta ruopataan kaikkiaan noin m 3 ja eteläpenkereen kohdalta noin m 3 pehmeitä massoja eli yhteensä noin m 3. TBT-pitoinen (>3 µg/kg k.a.) massamäärä on itäpengeralueella (noin 7,2 ha) alle m 3 ja eteläpengeralueella (noin 2,2 ha) alle m 3 eli yhteensä korkeintaan m 3, josta noin m 3 menee välivarastoon ja alle m 3 meriläjitysalueelle. Ruopattavien pengeralueiden TBT:n kokonaismääräksi on arvioitu noin 0,24 kg, josta pisteen 96 ympäristöstä varovaisella ruoppaustekniikalla kuorittava ja välivarastoon sijoitettava osuus on noin 0,05 kg. Meriläjitysalueelle joutuvan TBT:n kokonaismäärä itäpenkereen ja eteläpenkereen osalta on yhteensä noin 0,19 kg. Meriläjitysalueelle menevien TBT-pitoisten pintasedimenttien keskimääräinen TBTpitoisuus on µg/kg k.a. (kuiva-ainetta), luottamusväli 95 %, keskiarvon ollessa 20 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Pengeralueiden ruoppaus tehdään yhdellä kertaa koko syvyydeltä, jolloin TBTpitoiset massat sekoittuvat puhtaisiin massoihin. Ruopattava massamäärä on tällöin yhteensä noin m 3. Meriläjitysalueelle vietävien massojen keskimääräinen TBT-pitoisuus on siten alle 1 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Pengeralueilta ruopattavien, mereen läjitettävien massojen päälle tullaan läjittämään vähintään 3 milj. m 3 sataman puhtaita ruoppausmassoja. TBT-pitoisimman alueen (noin 1,2 ha) varovaisella ruoppaustekniikalla kuoritut sedimentit (noin m 3 ) lastataan proomuun, jossa ne siirretään Niinilahteen ja edelleen pumppaamalla tai kaivinkoneella Käärmeniemen olemassa olevaan väliaikaiseen kallioaltaaseen, johon on välivarastoitu myös Niinilahdesta ja Niinilahden suulta kuoritut TBT-pitoiset pintasedimentit. Tarvittaessa altaan reunoja korotetaan lisämassamäärän edellyttämään korkeuteen.

10 Arvio vaikutuksista 10 Muut pengeralueilta ruopattavat massat (n. 0,5 milj. m 3 ) siirretään proomuilla Eestiluodon eteläpuoliselle, voimassa olevan Länsi- Suomen vesioikeuden myöntämän luvan (päätökset nro:t 48-52/1998/3) mukaiselle meriläjitysalueelle. Maapenkereet on tarkoitus rakentaa vuonna 2004, jotta erillisen hakemuksen mukainen suojarakenteiden sisäpuolella tapahtuva TBT:llä voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus voidaan aloittaa keväällä 2005 ja suorittaa loppuun vuoden 2005 aikana. Muut ruoppaukset alueella Tutkimukset Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeillään , , ja hyväksynyt Niinilahden ja Käärmeniemen/Pikku Lehdessaaren koillispuoleisen alueen ruoppaukset voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräyksen kohdan 8) perusteella. Niinilahden kaikkien ruopattavaksi suunniteltujen massojen ruoppausten toteuttamisen edellytyksenä on ollut noin 10 ha:n laajuisen alueen TBT-pitoisten pintasedimenttien kuorinta varovaisella ruoppaustekniikalla ja näiden massojen sijoittaminen Käärmeniemeen louhittuun välivarastoon. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kirjeellään Niinilahden suulla telakkaalueen ja Lehdessaaren välissä sijaitsevan alueen pintasedimenttien kuorinnan varovaisella ruoppaustekniikalla ja sijoittamisen välivarastoon. Välivarastosta massat siirretään sijoitettavaksi erillisen ympäristöluvan mukaisesti nykyisen Niinilahden alueelle tulevaan satamarakenteeseen. Muut Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiltä alueilta ruopattavat massat sijoitetaan vesioikeuden päätösten 48-52/1998/3 mukaiselle meriläjitysalueelle. Sameuden leviäminen Vuosaaren sataman ruoppaus- ja läjitysalueilla on toteutettu vuonna 2003 uuteen teknologiaan perustuvia sameusmittauksia. Kaikilla seitsemällä mittauskerralla voimakkaasti samentunut alue rajoittui ruoppausalueen välittömään lähiympäristöön. Tausta-arvot saavutettiin jo muutaman sadan metrin päässä ruoppausalueesta. Ruoppausalueella arvot nousivat mittausjakson aikana kesäkuun 20 NTUtasosta elokuussa mitatulle tasolle 140 NTU (paljain silmin erottuu yli 10 NTU-sameus). Korkeimmat arvot mitattiin kaikilla kerroilla ruoppaustoiminnan välittömässä läheisyydessä. Havaittavaa samentumista tapahtui vain Kalkkisaarenselän länsiosissa aivan sataman edustalla. Laajimmillaan tämä mittauksilla havaittavissa oleva alue ulottui noin metrin etäisyydelle työkohteista. Pienialaista sameuden nousua todettiin Porvarinlahden suualueen eteläreunalla.

11 11 Läjitysalueella pintavedessä havaittiin paikallisia NTU-tasolla olevia sameuslaikkuja. Laikut olivat ajoittain havaittavissa vielä noin 5 km halkaisijaltaan olevan mittausalueen reunoilla mikä kertoo siitä, että samentunutta vettä voi kulkeutua myös yli 2,5 km:n päähän läjitysalueesta. Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli havaittavissa kesän ja syksyn aikana sameusarvojen kasvua. Syksyn viimeisellä mittauskerralla pohjan lähellä oli noin 2 km:n laajuinen alue, jossa sameudet nousivat yli tason 50 NTU. Ruoppausproomusta havaittiin vapautuvan samennusta aiheuttavaa kiintoainetta myös ajon aikana. Kohonneita sameusarvoja havaittiin yksittäisinä laikkuina aivan pinnan läheisyydessä. Suurimmat mitatut arvot olivat luokkaa 10 NTU. TBT vesinäytteissä Veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin 0,5 m pohjan pinnan yläpuolelta otetuista näytteistä satama-alueelta ja sen ympäristöstä (16.7. ja ) sekä TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahdesta ja sen edustalta ( ja ). Veden TBT-pitoisuudet olivat heinä- ja syyskuussa satama-alueella ja sen ympäristössä ja lokakuussa Niinilahden alueella ja sen edustalla toteutetuissa tarkkailussa kaikissa näytteissä alle määritysrajan (<1 ng/l). Marraskuussa Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT-pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0-5,0 ng/l (keskimäärin 3,3 ng/l). Tulosten perusteella voidaan päätellä, että toteutetuista ruoppauksista ei ole aiheutunut vesiekosysteemin kannalta haitallista TBT:n suspendoitumista tai liukenemista vesimassaan tai haitallisten TBT-pitoisuuksien leviämistä ruoppausalueen ulkopuolelle. TBT sedimenttinäytteissä Sedimentin TBT-pitoisuuksia on tutkittu satama-alueen ympäristössä kuudelta havaintopisteeltä ennen ruoppausten aloittamista (maaliskuussa 2003) ja ruoppausten aikana (syyskuussa 2003). Syyskuisten normalisoimattomien TBT-pitoisuuksien vaihteluväli oli 2,3-64,2 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) Syyskuussa 2003 määritetyt TBTpitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n samoista havaintopaikoista maaliskuussa 2003 ottamien näytteiden pitoisuuksista, mikä osoittaa, ettei ruoppauksista ole levinnyt todettavissa olevia määriä TBT:tä satama-alueen ympäristöön tai esim. Porvarinlahden suuntaan. Läjitysalueella ja sen ympäristössä normalisoimatomat TBTpitoisuudet vaihtelivat välillä <1-40,2 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Korkein TBT-pitoisuus esiintyi luonnontilaisella sedimentaatiopohjalla. Alueella, jolle oli läjitetty satamasta ruopattua savea, ei havaittu orgaanisia tinayhdisteitä.

12 TBT simpukoissa 12 Liejusimpukoiden (Macoma baltica) TBT-pitoisuustulokset tutkittiin vuoden 2003 heinäkuun alussa ja syys-lokakuun vaihteessa. Liejusimpukoita kerättiin molemmilla havaintokerroilla Kalkkisaarenselältä, vertailualueelta Sipoonselän pohjoisosasta ja läjitysalueen ympäristöstä. Simpukoiden TBT-pitoisuudet olivat Kalkkisaarenselällä µg/kg tp (tuorepainossa), vertailualueella µg/kg tp ja läjitysalueen ympäristössä µg/kg tp. Kaikilla muilla havaintopaikoilla, paitsi Kalkkisaarenselällä Lehdessaaren edustalla, pitoisuudet olivat syys-lokakuun vaihteessa pienempiä kuin heinäkuun alussa. Lehdessaaren edustalla pitoisuustasossa ei ollut tapahtunut käytännössä muutoksia. TBT kaloissa Kalkkisaarenselän eteläosasta kalastettiin lokakuun alussa verkoilla kuha-, ahven- ja kampelanäytteitä 5 kpl kutakin lajia. Kuhien TBTpitoisuudet olivat 19,8-31,1 µg/kg tp, ahventen 19,3-54,0 µg/kg tp ja kampeloiden 6,6-16,2 µg/kg tp. Kampeloiden, jotka käyttävät pohjaravintoa (mm. simpukoita), TBT-pitoisuustaso oli tutkituista lajeista alhaisin. Kaloista määritetyt TBT-pitoisuudet muodostavat vertailuaineiston alueella tehtäville myöhemmille tutkimuksille. Liukoisuuskokeet TBT-pitoisilla sedimenteillä on tehty liukoisuuskokeet. CENliukoisuustestin (EN CEN, KET ) mukaan vesifaasiin liukenevan TBT:n osuus oli 0,02-0,36 % sedimentin sisältämän TBT:n kokonaismäärästä. EPA-ohjeen mukaisissa liukoisuuskokeissa (EPA-823-B ) veteen liukenevaksi osuudeksi saatiin 0,006- <0,21 %. Viimeksi mainitut tulokset kuvaavat paremmin ruoppauksen yhteydessä veteen mahdollisesti liukenevaa määrää, koska tässä testissä käytettiin kohdealueen merivettä ja koska ravistelu vastasi kestoltaan paremmin ruoppausolosuhteita. Tulosten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestitulokset Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Näin suuria kiintoainepitoisuuksia ei ruoppausten yhteydessä vesistössä esiinny. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimentti-suspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Hankkeen vaikutukset vesiluontoon ja -eliöihin Tehdyt selvitykset ruoppausten yhteydessä tapahtuvasta kiintoaineen leviämisestä, ruoppausten aikaisista vedenlaatuhavainnoista ja

13 13 sedimenteillä tehdyistä liukoisuustesteistä sekä sedimenteillä ja niiden eluaateilla tehdyistä ekotoksisuustesteistä osoittavat, että maapengeralueiden sedimenttien ruoppausten aikainen vesimassan TBT-pitoisuuksien kohoaminen ei todennäköisesti nouse ruoppauskaluston lähelläkään vesieliöille haitalliselle tasolle. Ruoppaustöiden luonteen ja keston huomioon ottaen kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen mahdollisuus vesieliöstössä on merkityksettömän pieni. Lyhyen kestoajan, suppean vaikutusalueen ja pienten pitoisuuksien takia ravintoketjuun rikastuminen ruoppauksen vaikutuksesta ei ole merkityksellistä. Pääosa ruoppausten potentiaalisista vaikutuksista kohdistuu satama-alueelle, jolla eliöstö tuhoutuu ruoppausten seurauksena joka tapauksessa. Meriläjitysalueella läjitettävistä massoista suspendoituvat tai liukenevat TBT-pitoisuudet jäävät pienemmiksi kuin ruoppausalueella. Kun otetaan huomioon meriläjitysalueelle läjitettävien massojen TBTmäärä ja keskimääräinen TBT-pitoisuus, läjitysalueen ympäristössä ei ole odotettavissa massojen läjittämisen seurauksena käytännössä muita vesieliöihin kohdistuvia vaikutuksia kuin mitä tavanomaisten meriläjityskelpoisten massojen läjittäminen aiheuttaa. Eestiluodon eteläpuolinen läjitysalue on yli 50 m syvää sedimentaatioaluetta, jolla pohjanläheiset virtaukset ovat vähäisiä. Näin ollen olosuhteet läjitysalueella ovat sellaiset, että mahdollisuus TBT:n leviämiseen ja joutumiseen eliöstöön läjitetyistä massoista on nykyistä esiintymispaikkaa merkittävästi vähäisempi. Lisäksi vähän orgaanista ainesta ja runsaasti kuiva-ainetta sisältävät savipitoiset ruoppausmassat eivät ole erityisen resuspendoitumisherkkiä edes ruoppauksen ja läjityksen yhteydessä löyhtyneenä. Pengeralueilta ruopattavien, mereen läjitettävien massojen päälle tullaan läjittämään vähintään 3 milj. m 3 sataman puhtaita ruoppausmassoja, jotka eristävät pengeralueilta ruopattavat massat pysyvästi vesiympäristöstä. Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vuosaaren satama-alueella toteutettuihin ruoppauksiin liittyvien sameuden leviämiskartoitusten perusteella tämän lupahakemussuunnitelman mukaisella maapengeralueiden ruoppaus- ja läjityshankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 alueeseen (FI ) eikä kyseisen alueen suojelun perustana oleviin lajeihin tai luontotyyppeihin. Myöskään muihin suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin ruoppaus- ja läjityshankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan voimassa olevia vesilain mukaisia lupia myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista poikkeavia vaikutuksia. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Vuonna 2003 tehdyt toteutettuihin ruoppauksiin liittyvät ja ruopattavien sedimenttien ominaisuuksia koskevat selvitykset osoittavat, että maapengeralueiden sedimenttien ruoppausten aikainen vesimassan TBT-pitoisuuksien kohoaminen jää kalaston kannalta haitattomalle

14 14 tasolle. Ruoppaustöiden luonteen ja keston huomioon ottaen myös kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen sekä ravintoketjun kautta tapahtuvan rikastumisen mahdollisuus kalastossa on häviävän pieni. Pääosa ruoppausten potentiaalisista vaikutuksista kohdistuu satama-alueelle, jonka kalasto ja kalataloudellinen arvo tulee poistumaan tai vähenemään sataman rakentamisen seurauksena joka tapauksessa. Kyseinen alue sisältyy pääosin Vuosaaren sataman jo myönnettyyn I-vaiheen lupaan, josta määrättävät korvaukset on erotettu käsiteltäväksi katselmustoimituksessa. Myöskään läjitysalueella, jossa läjitettävistä massoista suspendoituvat tai liukenevat TBT-pitoisuudet jäävät pienemmiksi kuin ruoppausalueella, ei ole odotettavissa massojen läjittämisen seurauksena käytännössä muita kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvia vaikutuksia, kuin mitä tavanomaisten meriläjityskelpoisten massojen läjittäminen aiheuttaa. Kokonaisuutena hankkeella ja sen jälkeen toteutettavalla puhdistusruoppauksella on alueen kalaston ja kalatalouden kannalta pidemmällä aikavälillä selviä positiivisia vaikutuksia. Riskinarviointi Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen Maapengeralueiden sedimenttien ruoppauksilla ei arvioida olevan voimassa olevaa vesilain mukaista lupaa myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista poikkeavia vaikutuksia. Sama pätee myös ruopattavien massojen läjittämiseen ja läjitysalueen käyttökelpoisuuteen. Riskinarviossa mereen muodostuvia TBT-pitoisuuksia ja niiden merkitystä merieliöiden suhteen on tarkasteltu laskennallisesti. Riskinarvioon liittyviä epävarmuuksia on hallittu varovaisuusperiaatetta noudattaen, joten todelliset riskit ovat todennäköisesti arvioitua pienempiä. Pitoisuuksia on verrattu hollantilaiseen hyväksyttävään TBT:n maksimipitoisuuteen 14 ng/l. Ruoppauksen yhteydessä veteen liuenneen TBT:n pitoisuudeksi ruoppauskaluston lähellä laskettiin 0,4-1,1 ng/l lähtöarvona käytetyn TBT-pitoisen sedimentin pitoisuuden mukaan. Kaikilla käytetyillä laskentaolettamuksilla TBT:n pitoisuus laski välittömästi koneen lähellä (<10 m) alle tason 1 ng/l. TBT:n keskimääräinen liuennut pitoisuus ei todennäköisesti nouse ruoppauskaluston lähelläkään vesieliöille haitalliselle tasolle. TBT:n pitoisuus merivedessä jää ruoppausalueen lähialuetta (<100 m) lukuun ottamatta niin pieneksi, että se ei ylitä herkimmillekään vesieliöille haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Meriläjitysalueella pitoisuudet jäävät pienemmiksi kuin ruoppausalueella. Meriläjitysalueella veteen liuenneen TBT:n pitoisuudeksi laskettiin purkupaikan kohdalla 0,3-0,6 ng/l lähtöarvona käytetyn TBT-pitoisen sedimentin pitoisuuden mukaan olettaen, että TBTpitoiset massat läjitetään erikseen. TBT:n pitoisuus merivedessä jää

15 15 meriläjitysalueella niin pieneksi, että se ei ylitä herkimmillekään vesieliöille haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Ruoppauksen ja läjityksen kestoaika on suhteellisen lyhyt. Lyhyen kestoajan, suppean vaikutusalueen ja pienten pitoisuuksien takia ravintoketjuihin rikastuminen ruoppauksen vaikutuksesta ei ole merkityksellistä. Tarkkailu Vuosaaren sataman ja väylän rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala- ja Vesitutkimus Oy:n laatiman vesistöja kalataloustarkkailuohjelman (Niinimäki ja Oulasvirta 2003) ja siihen tehtyjen täydennysten ja muutosten mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt vesistön tarkkailuohjelman päätöksellään (dnro 0197Y ), mutta päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti tarkkailuohjelmaa tuli tarkistaa saatujen tulosten perusteella mennessä ja ohjelman tarkistamista koskeva, päivätty täydennysesitys on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelma ja sen täydennys on liitetty hakemusasiakirjoihin. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on päätöksellään (dnro 402/5723/2002) hyväksynyt kalataloudellisen tarkkailuohjelman. Vesistötarkkailuohjelma sisältää seuraavat kokonaisuudet: kuormitus (ruoppaus- ja läjitysmäärät), veden laatu (sisältäen myös tributyylitinan), kiintoaineen ja sameuden leviämiskartoitus, sedimentaatio, sedimentin metalli-, TBT- ja PCB-pitoisuudet, liejusimpukoiden ja kalojen TBT-pitoisuudet, pohjaeläimistö, vesikasvillisuus ja päällyslevästö. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma sisältää seuraavaa: silakan kutualueet ja poikasmäärät, kalojen poikasnuottaus, kalojen käyttökelpoisuus (TBT ja elohopea) ja ammattikalastuskysely. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttää, että voimakkaasti TBT-pitoisten massojen puhdistusruoppauksia varten tehtävä suojarakenne tehdään vuonna 2004 ja suojarakenteen sisäpuolella tehtävät TBT-pitoisten massojen ruoppaukset vuonna Nämä ruoppaustyöt edellyttävät noin kahdeksan kuukauden valmisteluaikaa, koska kysymyksessä on huomattavasti normaalista poikkeava työsuoritus. Tie- ja ratatunneleiden louhinta käynnistetään vuonna Sataman vieressä sijaitsevan ns. Miljoonamäen louhinta on myös tarkoitus käynnistää vuonna 2004, koska Paulig Oy:n on tarkoitus siirtää paahtimonsa alueelle. Mikäli TBT-pitoisten pintasedimenttien puhdis-

16 16 tusruoppaukset siirtyvät vuodesta 2005 eteenpäin, edellä mainituista kohteista tulevan louheen välivarastoinnista aiheutuvat kustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin ja on myös ilmeistä, ettei kaikkea louhetta ole mahdollista varastoida satama-alueella. Tämä taas johtaa taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta huonoon tilanteeseen, kun louhetta joudutaan ajamaan toisiin kohteisiin ja myöhemmin hankkimaan alueelle taas uutta louhetta muualta. Samalla sataman valmistuminen siirtyy vuodesta 2008 eteenpäin. Tällä on puolestaan huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin ja Vantaan kaupungeissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on vaatinut, että penkereen alta ruopattavien massojen pintakerros tulisi välivarastoida ja sijoittaa Niinilahteen esitettyä laajemmalta alueelta, koska näytteitä on liian vähän tarkan rajauksen tekemiseksi. Puhdistusruopattavalla alueella on todettu normalisoitu TBT-pitoisuus 684 µg/kg läheltä aluetta, jolta massat on suunniteltu vietäväksi penkereen alta meriläjitykseen. Lisäksi osassa lähialueelta tutkittuja sedimenttinäytteitä on ollut huomattavia pitoisuuksia myös trifenyylitinaa (TPT), jonka vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset kuin tributyylitinalla. Ympäristöministeriöstä lausunnolla olleessa päivätyssä ohjeluonnoksessa onkin tasojen 1 ja 2 arvot määritetty aiemmasta poiketen TBT:n ja TPT:n summapitoisuudelle, jota verrataan tributyylitinalle aikaisemmin esitettyyn ohjearvoon. Hakemukseen liitetyssä riskinarviossa ei ole otettu huomioon trifenyylitinaa eikä PCB:tä, myöskään tietoja niiden pitoisuuksista ei ole hakemuksissa. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten estetään haitallisten aineiden leviäminen Uudenmaan ympäristökeskuksen ruopattavaksi hyväksymille alueille. Penkereiden kohdalta välivarastoitavaksi suunniteltujen massojen välivarastointi ei sisälly hakemuskokonaisuuteen. Välivarastoinnin tarve lisääntyy, kun välivarastoon on tarpeen sijoittaa sedimentin pintakerros haettua laajemmalta alueelta. Uudenmaan ympäristökeskus on vaatinut, että välivarastointi tulisi suunnitella ja käsitellä vireillä olevan lupakäsittelyn yhteydessä.

17 17 Suunnitellun suojapenkereen ulkopuolelle jäävän alueen pintasedimenteissä on kauttaaltaan selvästi tason 1 ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Esimerkiksi TBT-pitoisuus on keskimäärin noin 100 µg/kg. Lisäksi osalla pisteitä on analysoitu merkittäviä pitoisuuksia trifenyylitinaa. TBT:n ja TPT:n summapitoisuutena laskettuna myös taso 2 ylittyy osalla penkereiden ulkopuolista aluetta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että pintasedimenteissä on niin korkeita haitallisten aineiden pitoisuuksia, että niitä ei voida ainakaan kaikilta osin läjittää merialueelle. Vireillä olevat hakemukset eivät sisällä kyseisten massojen ruoppausta ja käsittelyä. Niiden huomioon ottaminen jo tässä vaiheessa on tärkeätä, koska ne ovat osa kokonaisuutta, jossa ratkaistaan meriläjityskelvottomien ruoppausmassojen sijoittaminen. Koko satamaalueen pilaantuneet sedimentit tulee ruopata ja käsitellä yhtenäisesti niin, ettei osa pilaantuneesta sedimentistä jää käsittelyjen ulkopuolelle. Tämän alueen ruoppaamatta jättäminen tekisi myös puhdistusruoppauksen osittain tarkoituksettomaksi. Helsingin Satama on päivätyssä selvityksessään "Vuosaaren telakka-alueen edustan sedimenttien nykytilaan liittyvät riskit" todennut alueen resuspensioalueeksi, josta haitalliset aineet esimerkiksi potkurivirtojen mukana leviävät laajemmalle alueelle. Kyseinen alue on satamaallas, jota ei voida rauhoittaa laivaliikenteeltä. Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan selvityksellä siitä, miten ja milloin suunnitellun pengeralueen ulkopuolella sijaitsevien pilaantuneiden massojen käsittely on tarkoitus tehdä. Mikäli merialueelle aiotaan läjittää massoja, jotka sisältävät haitallisia aineita tason 1 ylittäviä pitoisuuksia, tulee myös niiden osalta tehdä riskinarviointi, jonka perusteella voidaan arvioida, onko luvan myöntämiselle niiden meriläjitykseen edellytyksiä. Jos puhdistusruopattavan alueen alta ja/tai ulkopuolelta suunnitellaan mereen läjitettäväksi massoja, jotka sisältävät haitallisia aineita tason 1 ylittäviä pitoisuuksia, tulee riskinarvioinnissa ottaa huomioon myös läjitysalueelle kertyvät haitta-aineet. Vesistötarkkailu on esitetty tehtäväksi voimassa olevan luvan mukaisen tarkkailun puitteissa. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman ja ohjelmaa on täydennetty hyväksymispäätöksessä edellytetyllä tavalla. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätöksessä määrätty ehdotus tarkkailuohjelman tarkistamisesta on toimitettu ja Uudenmaan ympäristökeskus tulee käsittelemään sen kevään aikana. Tarkkailu sisältää täydennyksen ja tarkistuksen jälkeen alkuperäistä enemmän haitallisiin aineisiin liittyviä tutkimuksia. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että penkereisiin liittyvien töiden tarkkailu voidaan toteuttaa ohjelman puitteissa edellyttäen, että sameuskartoituksia ja veden TBT-pitoisuuksien mittauksia ajoitetaan näiden töiden aikana tehtäviksi.

18 18 Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että pilaantuneen sedimentin poistoruoppausta koskevien vahinkojen käsittely yhdistetään vireillä olevaan vahinkokatselmukseen. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että töidenaloittamislupa voidaan myöntää penkereiden ruoppaamisen osalta. Suomenlahden merenkulkupiiri Suomenlahden merenkulkupiirillä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että lupaviranomaisen tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen suositukset siten kuin ne lopullisessa versiossa tullaan esittämään. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hankkeiden vaikutuksia alueen kalastukseen ja kalakantaan on tarkkailtava Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana jo toiminnassa olevaa Vuosaaren satamahankkeen kalataloustarkkailua. Sipoon kunta, tekniikka- ja ympäristölautakunta, ympäristönsuojelujaosto Ympäristönsuojelujaosto on vastustanut suojarakenteiden maapengerosuuksien ruoppausmassojen läjittämistä mereen sekä töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ympäristönsuojelujaosto on vaatinut, että TBT:n ym. aineiden leviämistä ympäristöön on tarkkailtava huolellisesti, ja tarkkailu on ulotettava laajalle Sipoon saaristoon. Tarkkailutulokset on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon. Töiden edistymisestä ja tarkkailujen tuloksista on tiedotettava säännöllisesti. AA ( ja ) Muistuttaja on vastustanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä ruoppauksille ja muille Vuosaaren sataman töille. Lupaa ei voida myöntää ennen kuin ruoppausmassojen TBT-pitoisuuksille on asetettu raja-arvot. Sedimenttien TBT-pitoisuuksia olisi tullut tutkia jo aikaisemmin, koska asia on tullut esille jo 1990-luvulla. TBT-pitoisten massojen käsittelyn vaikutukset vesiympäristöön tulee selvittää ennen töiden aloittamista. Muistuttaja on vaatinut myös, että vuonna 2003 aloitetut työt on keskeytettävä välittömästi. BB ( ja ) Muistuttaja on katsonut, että hakemus pitää sisällään monta epäselvyyttä TBT-pitoisuuksien osalta. Pitoisuudet ovat todellisuudessa huomattavasti korkeampia kuin hakemuksissa on esitetty. Helsingin

19 19 Satama on nyt ja aikaisemmin toiminut moraalittomasti. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. CC Muistuttaja on vastustanut suojapenkereen alta ruopattavien massojen läjittämistä mereen, koska massat leviävät koko kuljetusmatkalle. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että ruoppausalueella on tehtävä tehostettuja mittauksia ympäristön kaloista ja pohjaeliöstä, ja että proomukuljetuksia on valvottava. Muistuttaja on vaatinut vuodelta 2003 saaliin menetyksenä euroa, koska ruoppauksen aiheuttama samentuminen on karkottanut kaloja pyyntialueelta. Helsingin Energia ( ja ) DD EE FF ( ) Helsingin Energialla on oikeus purkaa jäte- ja jäähdytysvesiä Vuosaaren itäpuolisille merialueille ja ottaa jäähdytysvettä samalta alueelta. Muistuttaja on edellyttänyt, että häiriötön vedenotto ja jätevesien purkaminen turvataan lupahakemuksen kohteena olevia töitä tehtäessä. Muistuttaja on katsonut, että töidenaloittamislupa voidaan myöntää, jotta rakentamistöiden vaikutukset olisivat mahdollisimman lyhytaikaisia. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä, koska jo tehdyt työt ovat osoittaneet, että ruoppaukset aiheuttavat kalakannalle merkittäviä haittoja. Mikäli lupa myönnetään, tulee ehdoksi asettaa riittävän valvonnan järjestäminen sen varmistamiseksi, että massat kuljetetaan läjitysalueelle. Muistuttajan tietoon on tullut, että massoja on laskettu mereen rantojen läheisyydessä. Muistuttaja vaatii korvausta ansionmenetyksestä vuodelta 2003 ja vuodesta 2004 alkaen euroa vuodessa. Muistuttaja on vaatinut korvausta ansionmenetyksestä vuodelta 2003 ja vuodesta 2004 alkaen euroa vuodessa. Muistuttaja on todennut, että jo vuonna 2003 tehdyt ruoppaukset, kaivuut ja ruoppausjätteen kuljetukset ovat tehneet kalastuksen mahdottomaksi, koska kalat ovat kaikonneet ja pyydykset ovat pilaantuneet melun ja veden sameuden vuoksi. Mikäli lupa myönnetään, tulee varmistaa riittävä valvonta sekä tutkia jätteestä ja sen kuljettamisesta aiheutuvia haittoja. Ruoppaus voi vaikuttaa kalojen poikastuotantoon ja siten myös tulevaisuudessa saataviin saalismääriin. Muistuttaja on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä, koska TBT:n ympäristövaikutuksista ei riittävästi tiedetä. Koska vaikutuksista ei tiedetä riittävästi, ei myöskään suojaustoimenpiteiden riittävyyttä voida arvioida. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden esittää

20 20 myöhemmin vaatimuksia ruoppauksien ja läjittämisen aiheuttamista vaikutuksista. GG:n ja HH:n kuolinpesän osakkaat II ja JJ ( S, N, F) Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti, että lupaa ei myönnetä. Toissijaisesti he vaativat, että mikäli lupa myönnetään, työt voidaan aloittaa vasta luvan tultua lainvoimaiseksi. Mikäli lupa myönnetään, luvansaajan on korvattava kaikki ruoppauksesta aiheutuvat haitat. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan sillä, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä haittoja Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueille. Haittaa aiheutuu ympäristön luonnonolosuhteille, ihmisille, vesialueille ja kalakannoille. Hakemuksessa ei esitetä vaihtoehtoa ruoppaukselle, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi parempi peittää massat ja jättää paikoilleen. Hakemuksessa ei ole arvioitu potkurivirtausten vaikutuksia, vaikka niiden on todettu vaikuttavan pohjasedimentteihin 20 metrin syvyydessäkin. Suojaustoimet vaikuttavat edullisilta, mutta ympäristön kannalta vaarallisilta esityksiltä. Ympäristöviranomaisten tulisi valvoa toimenpiteiden toimivuutta. Muistuttajat katsovat, että ruoppausalue on liian pieni, koska suoja-alueen ulkopuolelle jää suurin osa pilaantuneista massoista. Muistuttajat vaativat, että kaikki vesialueet rannasta 50 metriin saakka tutkitaan ennen jatkopäätösten tekemistä. Myös TBT:n vaikutukset ihmisiin pitää selvittää. KK ja LL ( ) MM ( ) Muistuttajat ovat vaatineet, että ruoppaustöille ei tule myöntää töidenaloittamislupaa, koska sedimentit sisältävät suuria määriä TBT:tä ja haittavaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Jo tähän mennessä tehdyt ruoppaustyöt ovat aiheuttaneet haittaa virkistyskäytölle ja lisänneet rannan puhdistustyötä. Muistuttajat vaativat, että pilaantumisen aiheuttaja velvoitetaan huolehtimaan puhdistustöistä. Myös ruoppaustöiden aikana tehtävien räjäytystöiden aiheuttamat vahingot on korvattava. Muistuttaja on vaatinut, että ennen ruoppaustöiden aloittamista ympäristölupaviraston on valvottava, että rakennettavat maapenkereet ja suojaverhot estävät TBT-pitoisten sedimenttien pääsyn ruoppausalueen ulkopuolelle. Mahdolliset vahinkoarviot perustuvat todennäköisyyksiin, joiden perusteella ei voida taata, ettei haittaa aiheudu. Ruoppausta on valvottava koko ajan ja se on keskeytettävä, mikäli todetaan, että annettuja ohjeita ja määräyksiä ei noudateta. Muistuttaja varaa itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli kesäasuntojen arvo laskee hankkeen takia.

21 21 NN ( , , , ) Muistuttaja on vastustanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä ja katsonut, että satamahanketta tulisi siirtää muutamalla vuodella. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on arvioitava uudelleen, onko koko satamahankkeen rakentamisesta saatava hyöty huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut, että yli 50 µg TBT/kg -pitoisten massojen levittäminen mereen kielletään kaikissa olosuhteissa, ja että mereen läjitettävien sedimenttien TBT-pitoisuuden ylärajaksi tulee asettaa 20 µg TBT/kg. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että kaikki tutkimukset tulee olla suoritettu ennen töiden aloittamista. Korvausasiat tulee käsitellä samassa katselmuksessa satamahankkeen luvan mukaisen katselmuksen kanssa. Rakennettavat pysyvät maapengerrykset tulee maisemoida. Muistuttaja on lisäksi katsonut, että Helsingin Satama on rikkonut sataman rakentamiselle myönnetyn vesioikeudellisen luvan ehtoa ruopattavien massojen laadun selvittämisestä. Helsingin Sataman olisi pitänyt tietää TBT:n aiheuttamasta riskistä telakka-alueen läheisyydessä. Muistuttajan mukaan rakentaminen vaarantaa yleistä terveyttä ja aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa. Pilaantuneet sedimentit tulisi ensisijaisesti jättää paikalleen, ja jos se ei ole mahdollista, myrkyllinen sedimentti tulisi ruopata pois kaupungin toimesta. Muistuttajan mukaan eteläinen maapenger muuttuu huomattavasti massiivisemmaksi kuin aikaisemmin on esitetty ja on laajuudeltaan ja pituudeltaan suurempi kuin aikaisempi hento aallonmurtaja. Tämän takia aiheutuva vahinko suurenee. Ympäristölupaviraston tulee tutkia, onko sataman rakentamisesta saatava hyöty edelleen huomattava siitä johtuvaan, paitsi yksityisille aiheutuvaan, myös TBT:n aiheuttamaan yleiseen vahinkoon verrattuna. Muistuttaja epäilee suojaverhouksen toimivuutta ja tehokkuutta TBT:n leviämisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa ei puhuta eristetyn alueen ulkopuolelle jäävistä pilaantuneista sedimenttimassoista. Lisäksi tulee laatia selvitykset läjitysalueesta ennen ja jälkeen rakennustöiden aloittamista. Hakemusta on täydennettävä siten, että myös eristetyn alueen ulkopuolella olevat pilaantuneet sedimentit poistetaan satamaan johtavan väylän alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä. Sedimentit tulee tutkia huomattavasti laajemmalta alueelta, kuin mitä tähän asti on tehty. Hakija tulee velvoittaa tekemään perusteellinen selvitys TBT-pitoisuuksista Kalkkisaaren selällä, esimerkiksi aina 50 metrin etäisyydelle rannasta. Tutkimuksia tulee tehdä riittävän tiheästi. Vastaava selvitys tulee tehdä koko meriväylän alueella. Tämä on tarpeellista myös, mikäli kaikkia likaisia sedimenttejä ei poisteta. Tällöin voidaan osoittaa, leviääkö TBT potkurivirtausten mukana. Muistuttajan mukaan on olemassa riski, että eteläisen suojapenkereen rakentaminen ja Vuosaaren pienvenesataman rakentaminen

22 OO ( ) PP ( ) QQ ( ) 22 aiheuttavat yhdessä muutoksia meriveden virtauksiin ja hakijan tulee laatia kokonaisarvio hankkeiden yhteisvaikutuksesta meriveden laatuun. Mereen läjityskelpoisten ruoppausmassojen TBT-pitoisuuden ylärajana on pidettävä µg TBT/kg, mikäli hankkeelle myönnetään töidenaloittamislupa. Muistuttaja on vastustanut töiden aloittamista ennen kuin tributyylitinan sallitut maksimiarvot on määrätty. Muistuttaja on vaatinut, että ruoppauksella ei saa aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia ja enimmäispitoisuusrajat tulee asettaa kaikille mahdollisille haittaaineille ennen töidenaloittamista. Vastuu- ja korvauskysymykset tulee selvittää ja dokumentoida. Riskitekijöistä pitää tiedottaa asianosaisille. Muistuttaja on pidättänyt oikeuden vaatia korvauksia myöhemmin. Muistuttaja on vaatinut, että ruoppausta ei saa aloittaa ennen kuin ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen TBT-pitoisten massojen läjittämisen raja-arvoista. Useiden tutkimusten perusteella on katsottava, että 200 µg TBT/kg pitoisuus aiheuttaa haittaa ekologiselle kehitykselle. TBT-pitoisuudet ovat nousseet ruoppausten aloittamisen jälkeen. Muistuttaja on varannut itselleen oikeuden vaatia korvausta, mikäli töistä aiheutuu ympäristöhaittaa. Muistuttaja edellyttää, että viranomaiset asettavat Helsingin Satamalle velvollisuuden tutkia vesiympäristöä, ja että mittaustuloksista tulee tiedottaa muistuttajalle. Samansisältöinen kuin PP:n muistutus. RR ( ja ) Muistuttaja on katsonut, että töitä ei saa aloittaa ennen kuin lupa on tullut lainvoimaiseksi. TBT-massojen pitoisuuksien tulee vastata EUmaiden tasoa. SS ( ja ) Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti, että lupaa ei myönnetä ja hakemukset hylätään. Toissijaisesti muistuttaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan täydentämään hakemustaan uusilla selvityksillä, jotta voidaan olla varmoja, ettei hankkeesta aiheudu vesilain 2 luvun 5 :n ja ympäristösuojelulain 42 :n ehdottoman luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Perusteluina muistuttaja on todennut, että useiden asiantuntijoiden mukaan ympäristön pilaantumisriskin välttäminen edellyttäisi jo se-

23 23 dimentoituneiden massojen jättämistä paikoilleen. Vuosaaren sataman alueella on niin paljon TBT-pitoista sedimenttiä, että ruoppaaminen aiheuttaa varmuudella huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Ei ole olemassa riittäviä selvityksiä sen osoittamiseksi, että lupa ruoppauksille voitaisiin myöntää. Ei ole myöskään riittävää tutkimustietoa siitä, että suunnitellut suojamuuri ja -kangasratkaisut estävät voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien leviämisen ympäröivälle vesialueelle. TBT:n vaikutuksesta ihmisiin ei ole tehty riittäviä tutkimuksia. Hakija ei ole selvittänyt hankkeen vaikutuksia ruoppausalueen vieressä sijaitsevalle Porvarinlahdelle, joka kuuluu Mustavuori- Östersundomin Natura-alueeseen. TBT:n vaikutuksista vesieliöstöihin ja sitä kautta ihmisiin on tällä hetkellä liian vähän tietoa, ja hakemus on tältä osin ilmeisen puutteellinen ja perustuu riittämättömiin selvityksiin hankkeen haitallisista vaikutuksista. TT ( ja ) Muistuttaja on vaatinut, että raja-arvon tulisi olla 50 µg TBT/kg. TBTpitoisten massojen läjittämistä mereen ei saa aloittaa ennen kuin päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Etelä-Mölandetin kalastus- ja luonnonsuojeluyhdistys r.y. ( ) Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, niin hakijan tulee täydentää hakemustaan uusilla selvityksillä, jotta voidaan olla varmoja, että hankkeesta ei aiheudu ehdottaman luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Ruoppausmassojen käsittelyä ja kuljetusta on seurattava ja seurannan tulee olla näytteenottoineen aukotonta sekä tieteelliset kriteerit kestävää ja jokapäiväistä. TBT:lle asetetun raja-arvojen seurannan tulee olla jokapäiväistä ja seurantapisteiden verkkoa tulee tihentää ja ulottaa vähintään 20 kilometriä joka suuntaan ruoppauksesta. Kaikista toimenpiteistä ja niiden muutoksista tulee tiedottaa vaikutusalueen väestölle. Ruoppaustöiden yhteydessä mereen joutuva jätetavara tulee poistaa ruoppaajan toimesta merestä heti ja rannoilta lyhyin väliajoin. UU ja VV ( , ja ) WW:t ( ) Samansisältöinen kuin Etelä-Mölandetin kalastus- ja luonnonsuojeluyhdistys r.y:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus.

24 24 XX:t ( ja ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä. Ympäristöministeriössä tarkistetaan parhaillaan kansallisia sedimentin laatukriteerejä ja niille soveltamisohjetta. Ohjeluonnoksessa esitetyt tasot ovat liian korkeita muihin Euroopan maihin verrattuna. Ennen ympäristöministeriön lopullista päätöstä lupaa ei voida myöntää. Tiedot TBT:n pitoisuuksista alueella ovat riittämättömät ja näitä tulisi selvittää perusteellisemmin ja laajemmalta alueelta. Voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien alue tulee todennäköisesti kasvamaan, jolloin esim. eristetyn alueen koko tulee määrittää uudelleen. Verhorakenteen toimivuutta ei ole tutkittu tarpeeksi. Vesiliikenteen aiheuttaman verhorakenteen avaamisen yhteydessä ruoppaustyöt tulee keskeyttää ja varmistaa, ettei aineita pääse karkaamaan. Tiedot TBT:n vaikutuksista vesieliöstöön ja ihmisiin ovat vielä riittämättömiä ja ne tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä. TBTpitoisuuksia tulee seurata jatkuvasti ruoppausalueella ja sen lähiympäristössä sekä muistuttajien kiinteistöjen edustalla olevilla vesialueilla. Tasojen ylittyessä työt tulee keskeyttää välittömästi. Sipoon puolesta För Sibbo ry. YY ( ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Sen lisäksi muistuttaja on vaatinut, että TBT:n vaikutuksista ihmisiin tulee tehdä riittävät tutkimukset, jotta voidaan osoittaa, ettei hankkeesta aiheudu haittaa uimisen tai muun veden käytön kautta alueen asukkaille. Lisäksi tulee selvittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa menettelyssä, ettei ruoppausmassojen käsittelystä aiheudu haittaa Kalkholmenin- Kantarnäsin-Ribbingön-Mölandetin alueelle. Sibbo skärgårds öförening ZZ ( ) Muistuttaja on katsonut, että mitään toimenpiteitä ei saa tehdä ennen kuin TBT-normit on riittävästi määritelty, tutkittu ja yksilöity. Työn toteuttamista tulee valvoa ulkopuolisen tahon toimesta. Rakennustyöt Kehä 3:n alueella tulisi keskeyttää, koska TBT-kysymys on ratkaisematta. Muistuttaja on katsonut, että satama pilaa asumisympäristön. Hanke on Suomen kannalta tarpeeton ja sen toteuttamisesta tulisi luopua. Muistuttaja on katsonut, että olisi parempi, että pilaantuneet massat sijoitettaisiin maalle. Mereen sijoitettuna niiden leviämistä on mahdotonta estää. Massat pitäisi sijoittaa pohjavedentason yläpuolelle, jotta liukenevia vesiä voidaan seurata. Ruoppaustyön yhteydessä voi-

25 ÅÅ:t ( ) ÄÄ ( ) ÖÖ:t ( ) 25 makkaasti pilaantuneita massoja leviää ympäristöön. Mikäli ruoppaus toteutetaan, pitää läjitysalueella tehdä kattava ja pitkäaikainen ennakkotutkimus ja seuranta. Muistuttaja on vaatinut korvausta, mikäli työ aiheuttaa haittaa kiinteistön käytölle tai alentaa sen arvoa. Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Muistuttajat ovat katsoneet, että hakijan tulee esittää riittävät selvitykset siitä, että hankkeen toteuttaminen ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka on mainittu vesilain 2:5 :ssä ja ympäristösuojelulain 42 :ssä. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg. Myrkkypitoisuuksia tulee seurata jatkuvasti ja niistä tulee raportoida. Muistuttajat ovat varanneet itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia, mikäli työt aiheuttavat haittaa lähiympäristölle. Muistuttaja on vaatinut, että TBT-pitoisuuksia tulee mitata säännöllisesti satama-alueella sekä Mölandetin, Ribbingön ja Bastön läheisyydessä. Muistuttaja on ehdottanut, että mittauksia tehtäisiin kahden viikon välein. Mittausten tulokset tulee julkaista Helsingin Sataman kotisivuilla. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, että kalojen TBT-pitoisuuksia pitää seurata pidemmän aikaa ennen asian ottamista uudelleen esille, ja että satamaliikenteen vaikutuksia TBT-pitoiseen materiaaliin pitäisi selvittää. Mikäli lupa myönnetään, työt tulee tehdä talvikauden aikana, jotta niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vapaa-ajan kiinteistöille. Muistuttajat ovat katsovat, ettei ole olemassa varmuutta, että suojarakenteet estävät TBT-pitoisten massojen leviämisen ympäristöön. TBT-pitoiset massat sijoitetaan satamarakenteeseen, vaikka ei ole olemassa varmuutta, että rakenteet pitävät myrkyt sisällään. Hakija on hakemuksessaan todennut, että TBT-pitoisuudet eivät todennäköisesti nouse vesipopulaation kannalta haitalliselle tasolle. Lupaa ei saa myöntää, mikäli se perustuu tällaiseen todennäköisyyteen. Ympäristölupaviraston tulee varmistaa, että riskianalyysi on riittävä ympäristö- ja terveysriskien kartoittamiseksi. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg. Lupapäätöksessä pitäisi tutkia ja varmistaa, etteivät kalojen TBT-pitoisuudet nouse. Tulevan sataman liikenteen vaikutus TBT:n leviämiseen tulee selvittää. Tutkimusten tulee jatkua kymmenen vuotta sataman käyttöönoton jälkeen.

26 AB:t ( ) 26 Muistuttajat ovat varanneet itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia, mikäli työt aiheuttavat haitallisia vaikutuksia kalastusmahdollisuuksiin tai vapaa-ajan asunnon arvonalennusta. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Lupa voidaan myöntää, kun on riittävästi selvitetty TBT:n vaikutuksia ihmisiin. Toimenpiteet tulevat aiheuttamaan huomattavia haitallisia ympäristövaikutuksia. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuuden enimmäismääräksi tulee asettaa 50 µg TBT/kg, koska 200 µg TBT/kg - pitoisuudet aiheuttavat sen, että TBT:tä leviää ympäristöön, jolloin se aiheuttaa ilmeisen terveysriskin lähialueella asuville. Sibbo Naturskyddare - Sipoon luonnonsuojelijat r.f. Muistuttaja on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä. Helsingin Satama on rikkonut alkuperäisen vesiluvan ehtoja ruoppausmassojen laaduntarkkailusta. Tämä tulee ottaa huomioon uusien lupien myöntämisessä ja lupaehtojen asettamisessa. Merialueelle vietävien massojen keskimääräisiä pitoisuuksia koskeva maininta on vääristelevä ja kyseessä on vaarallisten aineiden lainvastainen laimentaminen. Vaarallisia yhdisteitä ei voida laimentaa, jotta niiden päästäminen ympäristöön voitaisiin sallia ympäristöluvan nojalla. Muistuttaja on epäillyt verhorakenteen toimivuutta TBT:n leviämisen estämisessä. Suunnitelmia on tarkennettava ja toimivuutta selostettava, jotta suunnitelman toimivuudesta voitaisiin olla varmoja. TBTpitoisten massojen ruoppauksen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen ei ole tutkittu riittävästi. TBT-pitoisten sedimenttien ekotoksisuutta on mitattu akuuttina toksisuutena. Akuutin toksisuuden lisäksi on muita haitallisia vaikutuksia eikä akuuttisen toksisuuden tutkimusten perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ympäristövaikutuksista. Hakemuksissa ei ole kokonaisvaltaista ekologista tarkastelua. Vesieliöstön väheneminen vaikuttaa myös alueen linnustoon ja vaikutukset eivät ole välttämättä vain paikallisia. Hakemukset eivät täytä ympäristönsuojelulain yleisiä periaatteita. Estluota-Hembygdsförening r.f. Muistuttaja on vastustanut yli 20 µg TBT/kg sisältävien ruoppausmassojen läjittämistä mereen. Muistuttaja on huolissaan Vuosaaren sataman rakentamisen vaikutuksesta ympäristöön ja Sipoon asukkaiden elinkeino-olosuhteisiin. Hakemuksissa ympäristövaikutuksia ei tarkastella kokonaisuutena, vaan yksitellen toisistaan riippumatta. Läjitys Itä-Tontun alueelle aiheuttaa samentumista, joka luultavasti hävittää pohjaeliöstön suurelta osalta aluetta. Myrkkypitoisten yhdisteiden vaikutuksia ei tulisi tutkia nollatilanteesta, vaan laskea kaikki tekijät yhteen. Hakemuksessa ei oteta huomioon läjittämisen vaikutuksia meren pinnan yläpuolelle. Muistuttaja korostaa, että lupaa myönnettäessä on otettava huomioon ympäristönsuojelulain mukainen ennaltaehkäisyn periaate. On helpompaa ennakolta estää

27 27 TBT:n ja muiden ympäristömyrkkyjen pääsy mereen kuin jälkeenpäin torjua niiden vaikutuksia. AC:n oikeudenomistajat ja AD ( , ja ) AE:n oikeudenomistajat ( , ) Muistuttajat ovat vastustaneet lupien myöntämistä vesilain ja ympäristönsuojelulain luvan myöntämisedellytyksien vastaisina. Vaihtoehtoisesti muistuttajat ovat vaatineet, että hakijan tulee täydentää hakemustaan uusilla selvityksillä, joiden perusteella voidaan olla varmoja, ettei hankkeesta aiheudu vesilain 2 luvun 5 :n tai ympäristösuojelulain 42 :n luvanmyöntämisesteen muodostavia seurauksia. Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Perusteluissaan muistuttajat ovat todenneet mm., että hankkeen kiireellinen aikataulu johtuu Helsingin Sataman omasta laiminlyönnistä TBT-asian selvittämisen suhteen. Hakija on pitkään tiennyt asiasta, mutta aloitti ruoppaukset ennen kuin vesioikeudellisen luvan ehtojen mukaiset selvitykset oli tehty. Uudenmaan ympäristökeskus keskeytti työt muistuttajien vaatimuksesta. Tehokkain tapa välttää ympäristön pilaantumisriskiä on sedimentoituneiden massojen jättäminen paikoilleen ja mahdollisesti niiden stabilointi meren pohjaan. Vuosaaren sataman alueella on määrältään niin paljon ja korkeita TBT-pitoisuuksia sisältäviä sedimenttejä, että sen ruoppaaminen aiheuttaisi varmuudella huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Ilman erillisiä suojaustoimenpiteitä aiotaan ruopata massoja, joiden pitoisuudet ovat enimmillään 200 µg TBT/kg, vaikka jo huomattavasti alempien pitoisuuksien on osoitettu aiheuttavan vahingollisia vaikutuksia vesieliöstöön. Mereen läjitettävän ruoppausmassan enimmäispitoisuudeksi on asetettava enintään 50 µg TBT/kg. Ympäristöministeriön edustajan mukaan raja-arvo 200 µg TBT/kg perustuu vain siihen, että Vuosaaren sataman ruoppaukset saadaan tehtyä. Suojapenkereen rakentaminen tapahtuu alueilla, joilla normalisoidut haitta-ainepitoisuudet ovat µg TBT/kg. Ympäristöministeriön luonnoksen raja-arvot ylitetään yli kolminkertaisesti. Jo penkereen rakentamiseen sisältyy merkittävä ympäristön pilaantumisen vaara. Hankkeesta laaditussa riskiarvioinnissa on puutteellisuuksia. Suurin puute koskee tietojen puutetta käytettävistä ruoppausmenetelmistä. Lisäksi käytetyn aineiston pienuus ja suuri hajonta vähentävät riskiarvion käyttökelpoisuutta. Käytettävissä ei myöskään ollut tietoja todellisista ympäristöolosuhteista ruoppausalueella. Nykytiedon valossa ympäristöhaitoista ei voida esittää luotettavaa selvitystä. TBT:n vaikutuksista ihmisiin ei ole tehty riittäviä tutkimuksia. Todellisten vaikutusten selvittämiseksi tulee tehdä kroonisen altistuksen vaikutuksia mittaavia testejä.

28 28 AF ( ) Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan tulee selvittää, aiheutuuko hankkeesta haitallisia vaikutuksia ruoppausalueen vieressä sijaitsevalle Porvarinlahdelle, joka kuuluu Mustavuori - Östersundomin Naturaalueeseen. Jo suoritettujen ruoppausten vesistövaikutusten tarkkailuun ei sisältynyt yhtään tarkkailupistettä Natura alueella tai edes tämän alueen ja suoritettujen ruoppausten välissä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan hakijan tulee arvioida vaikutukset yhdessä alueeseen vaikuttavien muiden hankkeiden kanssa. Luonais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemissä tutkimuksissa on havaittu TBT-pitoisuuksia Porvarinlahdella. Pitoisuudet ovat peräisin Vuosaaren sataman alueelta, koska muutakaan selitystä ei ole olemassa. TBT:n leviämistä Porvarinlahdelle on pidettävä varsin todennäköisenä. Hakemussuunnitelma ei perustu riittäviin selvityksiin seuraavien asioiden osalta: käytettävä varovainen ruoppaustekniikka, pengerrakennelmien kyky estää TBT:n leviäminen, verhorakennelman laatu ja kestävyys sekä kyky estää TBT:n leviäminen, suojarakenteen sisällä tehtävien ruoppausten tekniikka ja toteutustapa ja voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien siirto Niinilahdelle. Teknisille selvityksille esitetään hakemuksissa useita vaihtoehtoja, mutta niiden todellisesta toimivuudesta ei ole tutkimuksiin perustuvia selvityksiä. Lupaviranomaisella ei voi olla riittävää tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista yleiselle ja yksityiselle edulle, koska ei ole olemassa riittävää tutkimustietoa siitä, pystyvätkö suunnitellut ruoppaustekniikat sekä suojamuuri ja verhorakennelma estämään voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien käsittelystä aiheutuvan TBT:n leviämisen ympäröiville vesialueille. Töidenaloittamisluvan osalta muistuttajat ovat todenneet, että kerran ruopattua sedimenttiä ja siitä liikkeelle lähteneitä haitta-aineita ei voida palauttaa ennalleen tai poistaa vesiluonnosta, joten töidenaloittamislupaa ei voida myöntää. Oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimustaan muistuttajat ovat perustelleet sillä, että hakija on laiminlyönyt selvittää hankkeen vaikutuksia vaikutusalueen rantakiinteistöille. Muistuttajat ovat siten joutuneet ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hankkeesta aiheutuu haittaa. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AG ( , ja ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus.

29 29 Oy Blylod Ab ( ja ) AH ( ) AI ( ) AJ ( ) Sipoon kalastusalue Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Bostads Ab Käringstrand ( ) AK ( ) Kamsholmens fiskelag Sibbo Fiskargille r.f. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Muistuttuja on vaatinut, että töitä ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Mereen läjitettävien massojen TBT-pitoisuus saa olla enintään 50 µg TBT/kg, koska ruoppausmassat leviävät ympäristöön ja ovat haitallisia pohjaeliöstölle ja niitä syöville kaloille ja linnuille. Yli 200 µg TBT/kg sisältävät massat pitää sijoittaa maalle. Pohjaeliöstöä pitää tutkia vähintään kaksi kertaa kuukaudessa koko rakennustyön ajan näytepisteestä. Seuranta pitää toteuttaa puolueettoman viranomaisen toimesta ja sen tuloksista tulee tiedottaa. Mikäli töistä aiheutuu haittaa vedenlaadulle siten, että kala tulee käyttökelvottomaksi tai muut toiminnot estyvät, tulee muistuttaja esittämään korvausvaatimuksen Helsingin Satamalle. Kuten Kamsholmens fiskelag. Lisäksi muistuttaja on vaatinut korvauksia kalastajille, mikäli TBT ja muut myrkyt leviävät saaristoon. Jos näytteet osoittavat, että kaloissa on TBT:tä ja ne eivät sovellu ihmisten ravinnoksi, tästä aiheutuu kalastajille korvattavaa haittaa.

30 AL:t ( ) 30 AM ( ) Muistuttajat ovat vastustaneet töidenaloittamisluvan myöntämistä. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet, että TBT-pitoisuuksille määritellään tarkat ja turvalliset raja-arvot. Hakemuksessa on käytetty epämääräisiä ilmauksia kuvaamaan sedimenttien laatua. Tällainen ei ole hyväksyttävää, vaan Suomessa tulee noudattaa EU:n keskeisissä maissa käytössä olevia raja-arvoja. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Krämarön kalastuskunta ( ) AN ( ) AO:t Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AP ( ja ) AQ ( ) Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. AR:t ( ja ) AS ( ) AT Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Samansisältöinen kuin SS:n muistutus. Muistuttaja on vaatinut korvauksia kalastuselinkeinolle vuonna 2003 aiheutetusta vahingosta ja vuodesta 2004 alkaen vuodessa. Korvausvaatimustaan muistuttaja on perustellut kalastuspaikan menetyksellä ja saaliin heikkenemisellä. Kalansaaliiden pienentymisen vuoksi kalastus alueella ei ole enää kannattavaa.

31 HAKIJAN SELITYS 31 Helsingin Satama on antanut lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä selityksensä. Helsingin Satama on torjunut luvan ja työluvan epäämistä sekä oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset. Lisäksi Helsingin Satama on todennut selityksessään mm., että se ei ole pilaantumisen aiheuttaja eikä vastuussa merenpohjan kunnostuksesta. Helsingin Satama ei siten vastaa niiden alueiden kunnostamisesta, joille ruoppauksia ei ole tarpeen ulottaa sataman rakentamiseksi. Nyt puheena olevasta hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Hakemuksessa liitteineen on riittävät selvitykset asian ratkaisemiseen. MERKINTÄ Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on kuulutettu Helsingin Sataman vesilain mukainen hakemus Vuosaaren satamaalueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamiseksi suojarakentein eristetyllä alueella (dnro LSY Y-31) ja ympäristönsuojelulain mukainen hakemus Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseksi satamarakenteeseen (dnro LSY-2004-Y-30). Tämän asian ratkaisussa ovat olleet käytettävissä edellä mainittujen lupahakemusten asiakirjat ja niistä annetut annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto käsittelee tämän hakemusasian vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentin nojalla kahdessa vaiheessa. Tällä päätöksellä ratkaistaan lupakysymys ja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Asian käsittelyn toisessa vaiheessa annettavalla päätöksellä ratkaistaan tästä hankkeesta aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaaminen. Ympäristölupavirasto määrää tästä hankkeesta aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset selvitettäviksi vireillä olevassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nro:t 48-52/1998/3 mukaisessa katselmustoimituksessa. Perustelu Viitaten jäljempään luparatkaisuun ja sen perusteluihin ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.

32 32 Tämä hanke on osa Vuosaaren sataman rakentamista. Tämän hankkeen vahingot, haitat ja muut edunmenetykset on tarkoituksenmukaista käsitellä koko sataman vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä koskevassa katselmustoimituksessa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan: 1) Liitteessä 2 esitettyjen Vuosaaren sataman rakenteiden osana toimivien penkereiden alla olevan maa-aineksen kuorimiseen ja ruoppaamiseen. 2) Ruopattujen TBT-pitoisten massojen läjittämiseen mereen Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksissä nro:t 48-52/1998/3 mainittuun paikkaan. Itäpenkereen ruoppausalueen pinta-ala on noin 7,2 ha ja eteläpenkereen noin 2,2 ha, yhteensä noin 9,4 ha. Itäpenkereen kohdalta ruopataan noin m 3 ja eteläpenkereen kohdalta noin m 3 pehmeitä massoja, yhteensä noin m 3. Kuorittavan alueen pinta-ala on 1,2 ha ja massamäärä noin m 3. Luvan saajan on lisäksi noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden on antamia Vuosaaren sataman rakentamista ja ruoppausmassojen läjittämistä mereen koskevia päätöksiä nro:t 48-49/1998/3 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä nro 00/0010/2. Lupamääräykset Voimakkaimmin pilaantuneen alueen kuoriminen 1) Ennen varsinaisen ruoppauksen aloittamista itäpenkereen alueilla on lupapäätöksen liitteessä 2 näkyvä voimakkaimmin pilaantunut alue havaintopisteen 96 ympäristössä kuorittava. Kuoriminen on tehtävä vähintään 0,20 m:n paksuudelta ja vähintään 1,2 ha:n alueelta. Kuoriminen on tehtävä suljetulla kahmarikauhalla tai vastaavan tasoisella tekniikalla siten, että pintasedimentin orgaaniset tinayhdisteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen, ja että kuorinnasta aiheutuu mahdollisimman vähän samentumista. 2) Kuoriminen on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 3) Kuoritut massat on siirrettävä hakemuksen mukaisesti jo rakennettuun välivarastoon Käärmeniemeen. Välivaraston merenpuoleista reunaa on tarvittaessa korotettava niin, ettei samentunut vesi tai varastoitu sedimentti pääse valumaan takaisin mereen.

33 Ruoppaaminen Läjitys Tarkkailu 33 4) Lupamääräyksen 1 toteutuminen on tarkistettava kaikuluotaamalla. Kaikuluotauksen tulos ja kaivun tietokonetallenne on sisällytettävä lupamääräyksen 18 mukaiseen raporttiin. 5) Kuoritulta alueelta on otettava kahdesta kohtaa 0-10 cm:n pintasedimenttinäytteet, joista on tarkistettava ainakin TBT-, TPT- ja PCB-pitoisuudet. Näytteet on otettava havaintopisteiden 96 ja 95 sekä 96 ja 15 välistä. 6) Ruoppaaminen on tehtävä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on ruopattava pintakerros vähintään 0,20 m:n ja enintään 2,0 m:n paksuudelta. Toisessa vaiheessa voidaan ruopata loput massat. 7) Pintakerros on ruopattava mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumista. 8) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Kuormauksen jälkeen ennen kuljetusta proomun kansi on huuhdeltava. 9) Pintakerroksen ruoppausmassat on sijoitettava läjitysalueelle enintään noin 600 m x 600 m alueelle. Toisen vaiheen ruoppausmassat on läjitettävä samalle alueelle ensimmäisen vaiheen ruoppausmassojen päälle. 10) Pohjan korkeus läjitysalueella on mitattava ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen jälkeen. 11) Mereen läjitettävien ruoppausmassojen TBT-pitoisuudet eivät saa ylittää 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) normalisoituina pitoisuuksina. 12) Ruoppauksessa käytetystä kalustosta mukaan lukien kauhatyypit ja koot on pidettävä kirjaa. Kuorinnan ja ruoppauksen etenemisestä on pidettävä kirjaa (päivämäärä, ruoppauskohta, ruoppaussyvyys, massamäärä, ruoppaajan kaivusyvyyden tietokonetallenne). 13) Sameus työkohteessa ja sameuden leviäminen on kuorinnan ja pintakerroksen ruoppauksen aikana mitattava vähintään kaksi kertaa viikossa. Toisen vaiheen ruoppauksen aikana sameus ja sen leviäminen on mitattava vähintään kerran kuukaudessa. Leviämismittausten yhteydessä on mitattava sameus pinnasta pohjaan työkohteen lähellä sekä kolmessa muussa kohdassa samentuneella alueella.

34 34 Sameuden mittaus on edellä määrätyn lisäksi jokaisella kerralla ulotettava Porvarinlahdelle. 14) Sameus läjitysalueella ja sameuden leviäminen on pintakerroksen ruoppausmassojen läjityksen aikana mitattava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Toisen vaiheen ruoppauksen aikana sameus ja sen leviäminen on mitattava vähintään kerran kuukaudessa. Leviämismittausten yhteydessä on mitattava sameus pinnasta pohjaan läjitysalueella sekä kolmessa muussa kohdassa samentuneella alueella, jossa sameus on vähintään 10 NTU. 15) Kuljetuksen aikaista sameutta on pintakerroksen ruoppauksen aikana mitattava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja toisen vaiheen ruoppauksen aikana kerran kuukaudessa. Tulokset on esitettävä pituusleikkauksena lastauskohdan ja läjityskohdan välillä. 16) Vuosaaren voimalaitoksen jäähdytysveden sameustiedot on liitettävä lupamääräyksen 18 mukaiseen raporttiin. 17) Veden TBT- ja TPT-pitoisuudet on määritettävä kuorinnan ja pintakerroksen ruoppauksen aikana kerran kahdessa viikossa otettavista näytteistä. Näytteet otetaan työkohteen vierestä sekä 200 m:n päässä työkohteesta sameuden kulkeutumissuuntaan. Näytteet otetaan 0,5 m pohjan yläpuolelta. Näytteiden ottopaikat on merkittävä karttaan. Merialueen vesistötarkkailuun liittyvistä sedimentaationäytteistä on määritettävä myös TBT- ja TPT-pitoisuudet. 18) Tämän päätöksen mukaisista töistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä ainakin välivarastoon siirrettyjen massojen määrä, merialueelle läjitetyn pintakerroksen määrä, paksuus ja läjityskohta sekä muun merialueelle läjitetyn massan määrä, paksuus ja läjityskohta sekä edellä määrättyjen tarkkailujen tulokset ja muut valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Raportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. 19) Muilta osin tarkkailu on tehtävä "Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamiseen liittyvän vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman, " mukaisesti ottaen huomioon ohjelmaan tehty täydennys Edellä mainittua ohjelmaa ja sen täydennystä noudatetaan kunnes siitä tehdystä valituksesta on annettu lainvoimainen ratkaisu. Sen jälkeen noudatetaan lainvoimaista ohjelmaa. Vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle.

35 35 Voimassaolo Tiedottaminen Vastuu 20) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa on voimassa neljä vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 21) Helsingin Sataman on ilmoitettava alueella ilmestyvässä suomenkielisessä lehdessä ja ruotsinkielisessä lehdessä töiden aloittamisesta. Helsingin Sataman on internetissä tiedotettava töiden etenemisestä ja vaikutuksista, mm. sameuden leviämisestä. Internetosoite on ilmoitettava edellä sanotuissa lehti-ilmoituksissa. Tiedotuksessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota kuorinnan aloittamiseen ja lopettamiseen sekä pintakerroksen ruoppaamisen aloittamiseen ja lopettamiseen. 22) Luvan saaja on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Työnaikaiset vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Vastuuhenkilö 23) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. 24) Helsingin Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille.

36 36 Perustelut Sovellettu lainsäädäntö Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Luvan myöntämisen perustelut Ruoppauksen, kuorinnan ja läjityksen yhteydessä kiintoainesta sekoittuu vesimassaan ja mm. TBT:tä liukenee veteen. Jo tehtyjen ruoppausten yhteydessä on todettu, että samentuminen ulottuu sadasta metristä muutamaan sataan metriin ruoppauskohteesta. Proomukuljetuksen yhteydessä on proomusta mereen päässyt yksittäisiä sameuslaikkuja. Läjitysalueella veden samentumista on todettu pinnassa ja pohjalla. Läjitysalue on sedimentaatioaluetta. Ympäristövaikutuksia on selvitetty liukoisuustestien ja myrkyllisyystestien avulla. Tutkimusten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. (kuiva-ainetta) havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimenttisuspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Marraskuussa 2003 TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT-pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0-5,0 ng/l (keskimäärin 3,3 ng/l). Riskinarvion mukaan 100 m:n etäisyydellä virtaussuuntaan ruoppauskohteesta veteen liuenneen TBT:n pitoisuus on alle 0,4 ng/l ja vastaavasti läjitysalueella alle 0,2 ng/l. Veden TBT-pitoisuudet sekä mittauksissa että riskinarvion mukaan ovat niin alhaisia, ettei TBT:stä aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille. Lisäksi työ kestää vain muutamia kuukausia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Environmental Protection Agencyn (EPA) kroonisen pitoisuudet rajaarvot ovat 72 ng TBT/l ja 7,4 ng TBT/l (makea vesi ja suolainen merivesi) ja vastaavat akuutin myrkyllisyyden pitoisuudet 460 ng TBT/l ja 420 ng TBT/l. Tehtyjen pitoisuus- ja muiden selvitysten ja käytettävissä olevan muun tiedon (kuten WHO:n raja-arvo tinayhdisteiden saannille) tämän hakemuksen mukaisten kuorittavien ja ruopattavien massojen vierasaineet (kuten TBT, TPT, PCB) eivät tämän päätöksen määräyksiä noudattaen aiheuta ihmiselle välittömästi tai välillisesti (esim. kalan syönti) terveyshaittaa.

37 37 Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat edellytyksiä suojapenkereiden rakentamiselle ja siten osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Penkereiden rakentamisen jälkeen voidaan niiden suojassa poistaa meriympäristöstä lopullisesti Vuosaaren sataman alueella olevasta arvioidusta 102 kg:sta TBT:tä noin 95 kg. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikka ja noudatetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Kuorinta tehdään käyttäen vähän samentumista aiheuttavaa kalustoa ja kehittynyttä paikantamislaitteistoa. Läjityspaikka on läjitykseen sopiva. TBT-pitoiset massat peitetään puhtailla massoilla. Massojen kuljetuksessa estetään kuljetuksen aikainen massojen pääsy mereen. Työn suorituksen ja vaikutusten tarkkailu on riittävän laaja-alainen ja ajallisesti tiheä, ja siinä käytetään perinteisten menetelmien lisäksi uutta teknologiaa. Ympäristölupavirasto katsoo edellä sanottuun viitaten, että suojapenkereiden rakentamiseksi tehtävät kuorinta ja ruoppaukset sekä massojen läjittäminen mereen tämän päätöksen mukaisesti toteutettuina eivät vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eivätkä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Suojapenkereiden rakentamiseksi tehtävistä kuorinnasta ja ruoppauksista sekä massojen läjittämisestä mereen saatava hyöty on huomattava verrattuna aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren sataman rakentamiselle ja este sataman rakentamiselle siten poistuu. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen ja ruoppaustyömaasta aiheutuvan häiriön. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että Vuosaaren sataman vesioikeuden lupapäätökseen sisältyi jo pilaantumattomien massojen ruoppaus ja läjittäminen mereen. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Voimakkaimmin pilaantunut sedimentti on pääosin 0-10 cm kerroksessa, joten kuorintapaksuus vähintään 20 cm on riittävä. Kuorimisalueen rajaus perustuu alueella otettuihin näytteisiin. Kuorittava alue sijaitsee itäpenkereen syvännealueella, ja sen itäpuolella sijaitsevan kahden havaintopaikan TBT-pitoisuus normalisoituna on alle 200 µg/kg vuoden 2003 havainnoissa. Kuorittavalla

38 38 alueella sijaitsevan havaintopaikan 96 TBT-pitoisuus 0-10 cm:n pintakerroksessa on normalisoituna 232 µg/kg ja syvemmällä alle 1 µg/kg. Kuorittavan alueen molemmilla puolilla ruopattavalla alueella on selvästi pienempiä pitoisuuksia. Pysyttämällä samentuminen mahdollisimman vähäisenä vähennetään hiukkasiin kiinnittyneen tai maalisiruissa olevan TBT:n leviämistä ympäristöön. Suljettu kauharakenne soveltuu pilaantuneiden sedimenttien kuorimiseen. Lupamääräykset 2 ja 7. Kun kuoriminen ja ruoppaaminen tehdään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, vähennetään resuspendoitumisesta aiheutuvaa altistusaikaa. Lupamääräys 3. Välivarastoon siirrettävien massojen ja samentuneen veden pääsy takaisin mereen on estettävä, ettei kuoritussa massassa olevaa TBT:tä pääse takaisin meriympäristöön. Lupamääräykset 4 ja 5. Määräykset on annettu kuorimistyön lopputuloksen varmistamiseksi. Lupamääräykset 6 ja 8. Määräysten tarkoituksena on varmistaa pilaantuneen massan mahdollisimman nopea peittäminen läjitysalueella pilaantumattomilla massoilla. Tämän vuoksi ruoppaus on tehtävä kahdessa vaiheessa. Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoitusalue on pinta-alaltaan rajattu, jotta päälle saadaan riittävä kerros puhtaita massoja saman ruoppauskauden aikana. Lupamääräys 10. Lupamääräyksen tarkoituksena on selvittää pilaantuneen massan sijainti sekä sen päälle läjitetyn pilaantumattoman massan paksuus. Näiden tietojen avulla voidaan huolehtia siitä, että pilaantuneen massan päälle läjitetään jatkossa mahdollisimman hyvin eristävä pilaantumattoman massan peittokerros. Lupamääräys 11. Riskinarviossa on todettu, että määräyksen 11 mukaiset massat voidaan läjittää mereen niin ettei niistä aiheudu herkimmällekään merieliöstölle haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa on pilaantuneeksi ruoppausmassaksi TBT:n osalta katsottu sellainen ruoppausmassa, jossa TBT-pitoisuus (normalisoitu) ylittää 200 µg/kg kuiva-ainetta. Pilaantunut ruoppausmassa on ohjeen mukaan pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset sekä 23 ja 24 ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Määräys 21 on tarpeen töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

39 Sovelletut säädökset 39 Vesilaki 1 luku 19, 2 luku 1a, 5, 6 2 momentti, 11, 12 ja 14, 4 luku 6, 16 luku 23 Vesiasetus 85 Luonnonsuojelulaki 65 Ympäristönsuojelulaki 3 1 momentti 1) kohta, 41, 42, 43, 46 Vastaus lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen perusteluihin. Lisäselvityksiä ja täydennyksiä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sillä on ollut käytettävissä riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Vuonna 2003 aloitettujen töiden keskeyttämistä koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto jättää tähän asiaan kuulumattomina tutkimatta. Pilaantuneen sedimentin jättämistä paikalleen koskevat vaatimukset ja vaatimukset Helsingin kaupungin velvoittamisesta ruoppaukseen ympäristölupavirasto jättää tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina. Kuorittavan sedimentin välivarastointia koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Riskinarviota koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että riskinarvio on riittävä tämän lupa-asian ratkaisemiseksi. Haitallisten aineiden leviämisestä jo ruopatuille alueille ympäristölupavirasto toteaa, että jo ruopatuille alueille ei leviä sellaisia määriä TBT:tä, joilla olisi merkitystä vesiekosysteemille. Lisäksi ruopatuista alueista muodostuu maa-aluetta sataman tultua rakennetuksi. Näin ollen niiden vesiekosysteemi muuttuu joka tapauksessa satamarakenteeksi. Natura-arviointia koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto katsoo, että tämän lupahakemussuunnitelman mukaiset työt eivät yksinään tai tarkasteltuina muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa heikennä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 verkkoon. Korvauksia koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on määrännyt selvitettäviksi vireillä olevassa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen liittyvässä katselmustoimituksessa.

40 40 Vuosaaren voimalaitoksen ja kivihiilikentän jäähdytysveden saantia ja jäähdytys- ja jätevesien sekä valumavesien johtamisen turvaamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että nyt puheena olevien maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvällä sedimenttien ruoppaamisella ja läjittämisellä merialueelle ei ole sellaisia vaikutuksia voimalaitokselle tai hiilikentälle, joita ei olisi lainvoimaisesti jo ratkaistu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksillä nro:t 48-52/1998/3. Töiden siirtämistä talviaikaan koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että näin suuren työn tekeminen talvella ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen kylmyyden ja jäiden vuoksi. Penkereiden maisemointia koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto hylkää, koska penkereet itsenäisinä rakenteina ovat väliaikaisia eikä siten maisemointi tässä vaiheessa ole tarpeen. Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tiedottamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 21. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto hylkää vesilain 16 luvun 27 :n perusteella. Töidenaloittamislupa Perustelut Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat edellytyksiä suojapenkereiden rakentamiselle ja siten osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttää, että tämän hakemuksen mukaiset työt tehdään vuonna Mikäli töitä ei voida aloittaa, joudutaan alueella jo käynnistettyjen louhintojen louhetta välivarastoimaan, mistä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi on ilmeistä, ettei kaikkea louhetta ole mahdollista varastoida satama-alueella. Tämän seurauksena louhetta jouduttaisiin kuljettamaan toisiin kohteisiin ja myöhemmin hankkimaan alueelle taas uutta louhetta muualta. Sataman valmistumisen siirtymisellä vuodesta 2008 eteenpäin olisi huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.

41 Sovellettu säädös 41 Vesilaki 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) kohta KÄSITTELYMAKSU 5 197,50 Sovellettu oikeusohje Maksu sisältää 35 % korotuksen tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

42 42 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Aino Turpeinen Tapio Kovanen Hannu Kokko Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen, Hannu Kokko ja Pekka Häkkinen (T). Asian on esitellyt Tapio Kovanen. TK/sn

43 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

44