YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 79/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 181

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 79/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 181 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vuosaaren sataman II vaiheen rakentaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki LUVAN HAKIJA Helsingin Satama HAKEMUS Helsingin Satama on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , , , ja , pyytänyt lupaa Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamiseen. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. VOIMASSA OLEVAT LUVAT Vesilain mukaiset luvat Länsi Suomen vesioikeus on antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nrot 48 52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Sataman osalta lupa koski satama alueen ruoppauksia ja täyttöjä, laiturien rakentamista niihin liittyvine täyttöineen sekä aallonmurtajaa. Luvan saaja määrättiin tutkimaan ruopattavien massojen laatu kussakin ruoppauskohteessa ennen ruoppausta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut hallinto oikeuden päätöstä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvän lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamista ja läjittämistä

2 2 merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista koskevan päätöksen nro 41/2004/1. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto oikeus kumosi töiden aloittamista koskevan luvan välipäätöksellään nro 04/0228/3. Vaasan hallinto oikeus muutti päätöksellään nro 04/0274/3 ympäristölupaviraston päätöstä siten, että koko ruopattavan alueen pintakerros on kuorittava ja näin kertyneet massat läjitettävä maalle. Töidenaloittamisluvan osalta hallinto oikeus katsoi, että luvan saaja voi jatkaa töitä. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2648, jossa se lisäsi hallintooikeuden päätöksellä muutettuun lupamääräykseen 11) seuraavan toisen kappaleen: "Mereen tämän päätöksen nojalla läjitettävien ruoppausmassojen päälle suunnitelman mukaan läjitettävien muiden, vähintään 3 miljoonan kuutiometrin määräisen eristävän ruoppausmassan puhtaus on varmistettava ennen läjitystä. Näiden massojen TBT pitoisuudet eivät saa ylittää 3 µg/kg k.a. (kuiva ainetta) normalisoituina pitoisuuksina." Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama alueen tributyylitinalla (TBT) voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamista suojarakentein eristetyllä alueella ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista koskevan päätöksen nro 85/2004/3. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto oikeus on antanut päätöksen nro 05/0437/3, josta on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut pysyvän käyttöoikeuden saamista Vuosaaren sataman edellyttämälle vesialueelle määräalalla 7:360 M601 koskevan päätöksen nro 71/2005/3. Päätöksessä myönnettiin pysyvä käyttöoikeus Vuosaaren satama alueen luiskien ja koillisosan meluseinän perustuksien rakentamista varten tarvittavaan, 30 m:n levyiseen ja m 2 :n suuruiseen vesialueeseen. Päätös on lainvoimainen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren sataman F laiturin rakentamiseen liittyvän TBT pitoisten massojen ruoppaamista 0,2 m:n paksuudelta noin 1,23 ha:n alueelta koskevan päätöksen nro 72/2005/3. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto oikeus on antanut päätöksen nro 06/0073/3, josta on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren sataman suojarakenteiden ulkopuolisen vesiliikenne ja laiturialueen lievästi TBT pitoisten massojen ruoppaamista ja läjittämistä vesialueelle koskevan päätöksen nro 94/2005/3. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä nro 06/0145/3.

3 3 Ympäristönsuojelulain mukainen lupa SUUNNITELMA Merialueen yleiskuvaus Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satamasta ruopattavien massojen läjitystä koskevien Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttamista koskevan päätöksen nro 137/2005/3. Päätöksessä laajennettiin meriläjitysaluetta 144 ha:sta 256 ha:iin ja läjitettävien massojen enimmäismäärä muutettiin 4,5 milj. m 3 :stä 9,5 milj. m 3 :iin. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3. Päätöksessä myönnettiin ympäristölupa pääasiassa tributyylitinalla (TBT) pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöön Vuosaaren sataman satamarakenteissa Niinilahden alueella. Lupa koskee Vuosaaren satamahankkeisiin liittyviltä alueilta ruopattavia ja Käärmeniemeen väliaikaisesti varastoituja pilaantuneita sedimenttejä, niiden käsittelyä ja sijoittamista satamarakenteisiin. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto oikeus on antanut päätöksen nro 05/0438/3, josta on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen. Satama alue ja sen edusta Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta alueita lukuun ottamatta metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Kalkkisaarenselän keskelle työntyy Mölandetin ja Pikku Niinisaaren välistä syvänne, jossa veden syvyys vaihtelee metrin välillä. Satama alueen edustalta on kynnyksetön yhteys avomerelle tämän syvänteen kautta. Suurin alueen läheisyyteen laskeva joki on Sipoonjoki. Kalkkisaarenselän alue on murtovettä, jonka suolapitoisuus vaihtelee riippuen alueelle tulevan makean veden määrästä. Kalkkisaarenselällä pohja on pääosin pehmeiden sedimenttien peittämä. Pehmeän sedimenttikerroksen esiintymispaksuus alueella vaihtelee yleensä cm. Pohjasedimentin pintaa peittää tavallisesti muutaman sentin paksuinen löysä hapettunut lietekerros. Syvemmällä pehmeä pohjamateriaali on monin paikoin rautasulfidien tummaksi värjäämä. Pehmeän sedimenttikerroksen alla oleva kovempi pohja on yleensä postglasiaalista savea tai savea ja silttiä.

4 4 Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tuulesta riippumaton taustavirtaus kulkee satama alueen läheisyydessä idästä länteen. Virtaussuuntiin vaikuttavat paikallisesti myös tuulet ja meriveden korkeusvaihtelut sekä pohjan muoto. Kalkkisaarenselälle syntyy itä ja pohjoistuulten vaikutuksesta läpivirtaus, joka kulkee Granön ja Pikku Niinisaaren pohjoispuolitse idästä länteen. Lounaistuulella Granön pohjoispuolisen virtauksen suunta muuttuu itään päin, mutta Pikku Niinisaaren pohjoispuolisen alueen virtaus säilyy lännen suuntaisena. Granön ja Mölandetin välissä virtaukset ovat itä ja pohjoistuulilla länteen päin, mutta kääntyvät etelän ja lännen puoleisten tuulten vallitessa itään päin. Tällöin taustavirtauksen ja tuulen vaikutukset kumoavat toisensa ja virtausnopeudet jäävät hyvin pieniksi. Kalkkisaarenselän rantaan purettavat lämpimät jäähdytysvedet kulkevat itä ja pohjoistuulten vallitessa pintavesikerroksessa kohti etelää avomerelle. Etelä ja länsituulilla jäähdytysvedet kulkeutuvat pohjoiselle saaristoalueelle. Avovesikaudella 2003 tehtyjen virtausmittausten perusteella satamaalueen virtausnopeudet olivat pääsääntöisesti hitaita. Satamaalueen virtaukset olivat yleensä nopeudeltaan alle 5 cm/s ja lyhytaikaiseksi maksiminopeudeksi mitattiin 15 cm/s. Virtaussuunnat olivat pääsääntöisesti etelään ja länteen suuntautuneita. Läjitysalue Ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee ulkomerialueella noin 22 km:n etäisyydellä Vuosaaren satamasta ja noin 7 km:n etäisyydellä Itä Tontusta etelä kaakkoon. Noin 256 ha:n laajuinen läjitysalue sijaitsee laajan, luonnostaankin sedimentaatio eli akkumulaatioalueena toimivan syvänteen pohjoisreunalla. Vesisyvyys läjitysalueella vaihtelee pääasiassa m:n välillä. Läjitysalueella meren luonnontilainen pohjan pintakerros muodostuu Geologian tutkimuskeskuksen selvitysten mukaan viime aikoina laskeutuneesta liejusavesta, joka on löysää ja vesipitoista, rautasulfidien tummaksi tai mustaksi värjäämää liejua. Pintakerroksen alla on löysähköä liejusavea. Läjitysalue on syvännettä, johon kertyy sedimenttiä eli pintakerros ei kulu pois vaan kasvaa ajan myötä. Läjitysalueen keskiosan (vesisyvyys 58 m) pohja on tummaa liejua, jossa on vähän savea ja kariketta. Läjitysalueen luonnontilainen pohja on suhteellisen helposti resuspendoituvaa, mutta pysyvästi sedimentoitunutta ainesta, mikä kertoo läjitysalueen rauhallisista sedimentaatio olosuhteista. Helsingin edustan ulkomerialueen virtaukset ovat pääasiassa rannikon suuntaisia, mutta vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan. Suomenlahden pohjoisrannalle on ominaista länttä kohti suuntautuva hi

5 5 das perusvirtaus, joka ilmenee vasta yli 10 m:n syvyydessä. Tämä perusvirtaus esiintyy selkeimpänä noin km:n etäisyydellä rannikosta. Läjitysalueella vuonna 2003 tehtyjen virtausmittausten mukaan virtausnopeudet vaimenivat tiheyden muutoskerroksen yläpuolella ja sen alueella n m:n syvyydessä. Tämän alapuolella virtausnopeudet ovat varsin pieniä (< 4 cm/s) lähes 40 m:n syvyyteen saakka. Läjitysalueella pohjanläheiset virtausnopeudet olivat hitaampia kuin 10 cm/s. Suurimmat virtausnopeudet (20 25 cm/s) havaittiin pohjan lähellä läjitysalueen eteläpuolella. Pohjan lähellä virtausten suunta oli koko tutkimusalueella sektorille lounas luode (SW NW). Vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihteluväli Helsingin edustalla on noin 2,4 metriä pitkän aikavälin ( ) vedenkorkeushavaintojen mukaan: HW (ylivesi) +1,51 m MW (keskivesi, teoreettinen) ±0 m (=N 60 0,062 m v. 2005) NW (alivesi) 0,92 m Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta lokamaaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden ja Itämeren vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite muodostuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla, ja jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Vuosaaren satama alueen edustalla jääoloihin vaikuttaa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten lämpimien jäähdytysvesien johtaminen Kalkkisaarenselälle. Veden laatu Kalkkisaarenselkä sijaitsee saaristossa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutusalueella. Alueella vaikuttavat ajoittain alueen purojen ja Sipoonjoen tuomat lumen sulamisvedet ja tulvahuuhtoumat. Kalkkisaarenselän ja sen ympäristön alue on Suomenlahden sisäsaariston tapaan vähintään lievästi rehevöitynyttä. Kuormitus on peräisin rannikon asutuksesta ja maataloudesta. Helsingin ja Espoon merialueen laadullisen luokituksen perusteella Vuosaaren itäpuolisen merialueen on arvioitu sijoittuvan laatuluokkaan tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I V eli erinomainen heikko).

6 Kasvi ja eläinplankton 6 Alueen happitilanne on yleensä ollut hyvä. Suurimmat hapenvajaukset pohjanläheisessä vedessä syvimmillä paikoilla (>10 m) vuosina olivat noin 40 % ja tällaisia tilanteita esiintyi harvoin. Veden hygieeninen laatu alueella on hyvä. Alueelle ei tule sellaista bakteerikuormitusta, joka olisi todettavissa kohonneena fekaaliindikaattoribakteerien pitoisuutena. Ravinnepitoisuudet eivät eroa merkittävästi alueen eri havaintopaikoissa. Sekä fosfori että typpipitoisuudet ovat melko korkeita kaikilla havaintopaikoilla ja osoittavat saariston vähintään lievää rehevöityneisyyttä. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet Kalkkisaarenselällä ovat olleet suurin piirtein samaa tasoa kuin muualla saaristossa. Vuoden 1998 tutkimuksessa kasviplanktonlajistoa dominoivat toukokuussa alueelle tyypillisesti panssari ja piilevät. Heinä elokuussa esiintyi panssarileviin kuuluvan levän kukinta. Sinilevien osuus kasviplanktonissa oli koko ajan pieni. Eniten niitä esiintyi syyskuussa. Vuosina 1992 ja 1998 toteutetuissa tutkimuksissa Vuosaaren merialueen eläinplanktonlajisto koostui Itämeren rannikkoseutujen tyypillisistä lajeista. Lajien runsaussuhteet vastasivat normaalin rannikkovyöhykkeen lajiston suhteita. Pohjaeläimet Elokuussa 1998 tehdyn pohjaeläintutkimuksen mukaan rannikon tuntumassa pohjat olivat luonteeltaan reheviä. Kokonaistiheydet ja biomassat eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria. Kaikkiaan lajisto oli melko yksipuolinen. Vesikasvillisuus ja pohjalevät Kalalajisto ja kalastus Syksyllä 2003 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulosten mukaan pohjaeläimistön tila oli pysynyt ennallaan sekä sisä ja välisaaristossa yleensä muuttunut karumpaan suuntaan vuoteen 1998 verrattuna. Läjitysalueen läheisyydessä pohja oli eläinköyhää ajoittaisten happikatojen takia. Kasvillisuuden yleiskartoitus tehtiin vuonna 1998 ja kartoitus uusittiin vuonna Vuosaaren satama alueen edustalla hiekka, savi ja sedimenttipohjilla runsaimpia uposkasveja olivat hapsivita, ahvenvita ja tähkä ärviä. Myös merisätkintä havaittiin yleisesti etenkin tutkimusalueen avoimemmilla rannoilla. Rakkolevä peitti kallio ja kivipohjia 0,5 1,5 metrin syvyydellä lähes koko tutkimusalueella. Kalalajit Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha,

7 7 ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Vuosaaren satamaa lähimmät silakan kutualueet sijaitsevat Mölandetin länsipuolella ja Granön länsi ja pohjoispuolella. Paikkoja, joissa silakan kutua on ollut lähes vuosittain, ovat Kärringholmen ja Tiirapaasi. Kalkkisaarenselkä on alue, jossa silakka kutee vielä säännöllisesti. Kutu ajoittuu näillä alueilla toukokuusta kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta siirtyen ulommaksi merelle sitä mukaan, kun veden lämpötila saavuttaa noin 6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalaan veteen, yleensä 2 6 metrin syvyyteen, joskin mätiä on tavattu syvemmältäkin. Silakan lisäksi Kalkkisaarenselän alueella lisääntyvät ainakin tokot, piikkikalat, ahven ja kuore. Porvarinlahti on todennäköisesti lähin tärkeä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Monet muutkin kevätkutuiset kalalajit, kuten särki, kutevat lahti ja vesikasvustoalueilla. Made ei kude paikallisten kalastajien mukaan Kalkkisaarenselällä, mutta kutee sen pohjoispuolen lahdissa. Kalastus Helsingin edustan merialueella kalastaa noin henkilöä. Helsingin edustan osa alueista Kallahden Skatanselkä (Vuosaaren sataman eteläpuolinen alue) on suosituinta kalastusaluetta. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla kalastus ajoittuu pääasiassa avovesiaikaan. Virkistys ja kotitarvekalastajien saalismäärä vuonna 2000 oli 126 kg/ruokakunta, kun se vuonna 1997 oli 64 kg. Kallahden Skatanselän alueella kalastaneiden saalismäärä oli keskimäärin 45 kg/ruokakunta. Virkistys ja kotitarvekalastuksen pääsaalislajeina ovat ahven, silakka, kuha, särki, lahna ja hauki. Suurin osa saaliista saatiin verkoilla. Aktiivisista pyyntivälineistä veto ja heittouistimet olivat suosittuja. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla on kalastanut viime vuosina ammattimaisesti kaksi ammattikalastajaa, joista toinen pääammattikalastajana. Pääammattikalastaja ilmoitti lopettaneensa kalastuksen vuonna Vuonna 2000 alueella kalasti vain yksi sivuammattikalastaja. Skatanselälle ja Granönselälle on sittemmin kuitenkin tullut uusia ammattikalastajia. Vuonna 2003 Skatanselällä kalasti tiedusteluvastausten mukaan ainakin osan kalastuksestaan 3 4 kalastajaa ja Granönselällä yksi kalastaja. Eri selvityksiin sisältyvistä kalastustiedusteluaineistoista kootut Kalkkisaarenselän ja sen lähialueen pyyntipaikat vaihtelevat vuosittain, eivätkä kaikki merkityt pyyntipaikat ole jatkuvasti ja samanaikaisesti käytössä. Kalastus on pääasiassa silakan ja suomukalan verkkopyyntiä. Silakan rysäpyyntiä on harjoitettu viimeksi vuosina 1997 ja 2002 Malörenillä. Lohirysiä ei ole pidetty Granön ympäristössä, jossa ammattikalastajien tärkein kalastuksen kohde on silakan rysäpyynnin vähennyttyä ollut kuha. Vuosina ammattimaisen kalastuksen kokonaissaaliit vaihtelivat kg/a. Ammattika

8 8 lastuksen hiipumisen sekä rysäpyynnin vähentymisen vuoksi saalismäärät ovat laskeneet siten, että vuosina kokonaissaaliit olivat ainoastaan kg/a. Kalkkisaarenselällä on Helsingin kaupungin omistamia vesialueita, yksityisvesilohkoja sekä Etelä Mölandetin kalastus ja luonnonsuojeluyhdistys ry:n omistama vesialue. Kalaveden omistajia ja muita kalastajia edustavat Kalkkisaarenselällä ja sen ympäristössä Helsingin kalastusalue ja Sipoon kalastusalue. Järjestäytyneitä osakaskuntia lähialueella ei tiettävästi ole. Kalojen käyttökelpoisuus Helsingin edustan merialueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta on tutkittu vuosina ja Tutkimuksissa selvitettiin kalanäytteiden hygieeninen ja aistinvarainen laatu, raskasmetallipitoisuus (lyijy, kadmium, elohopea ja kromi) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) yhteismäärä. Tutkimustulosten mukaan näytekalat olivat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien puolesta ihmisravinnoksi kelpaavia. Vuosina 2003 ja 2004 Helsingin rannikkoalueelta kerätyistä näytekaloista on määritetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia. Tutkimuksen perusteella koko Helsingin rannikkoalueen kalojen TBTpitoisuudet ovat lähes samalla tasolla, mutta TPT pitoisuuksissa esiintyy suurta alueellista vaihtelua siten, että esim. Vantaanjoen edustalla Vanhankaupunginlahdella TPT pitoisuus oli huomattavasti muita alueita korkeampi. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tiedotteessaan todennut, että Helsingin vesistä pyydettyä kalaa voi syödä orgaanisten tinayhdisteiden esiintymisestä huolimatta. Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan Vuosaaressa mitatut kalojen pitoisuudet, mukaan luettuna eri tavalla arvioidut mahdolliset yhteisvaikutukset, eivät ole niin korkeat, että ne olisivat uhka väestön terveydelle. Merialueen käyttö Kalkkisaarenselän tuntumassa sijaitsee telakka, venesatamia ja loma asuntoja. Selän halki kulkee Sipoosta tuleva 2,0 m:n veneväylä, joka on koko avovesikauden vilkkaasti liikennöity. Vuosaaren telakalle johtaa nykyisin etelästä tuleva 7,5 m:n väylä. Vuosaaren satamaa varten tehdään uusi, kulkusyvyydeltään 11,0 m:n väylä eri linjauksella kuin nykyinen. Kalastuksen lisäksi merialueen muu käyttö liittyy vesiliikenteeseen (mm. venesatamat, veneily ja hiekankuljetus) ja vapaaajantoimintaan (mm. uinti, rannalla oleilu, jäällä liikkuminen). Runsaasti loma asuttuja saaria ovat Granö, Mölandet ja Pikku Niinisaari.

9 Sedimentin laatu TBT 9 Sataman II vaiheen laiturialueen ja telakka altaan väylän pohjoisosan sedimentit puhdistusruopataan Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 85/2004/3 mukaisesti siten, että tributyylitina (TBT) saadaan käytännössä poistettua vesialueelta ennen syvempien sedimenttikerrosten ruoppauksia. Puhdistusruopatut pintasedimentit siirretään Niinilahden alueelle, jossa ne hyötykäytetään massastabiloituna satamarakenteena Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3 mukaisesti. Sedimentin TBT pitoisuuksia tarkkaillaan laadunvarmistustutkimuksilla puhdistusruoppauksen aikana. Hankesuunnitelma Muut haitta aineet Puhdistusruoppauksen jälkeen jäljelle jäävä ruopattava sedimentti on pääasiassa savea ja silttiä. Nämä ruoppausmassat ovat TBT:n suhteen valtaosaltaan puhtaita tai sisältävät vain satunnaisesti tai vähäisessä määrin TBT:tä eikä niiden normalisoitu TBT pitoisuus ylitä arvoa 200 µg/kg k.a. Puhdistusruopatun alueen ruoppausmassojen keskimääräinen TBT pitoisuus on hyvin pieni. Ruopattavasta telakka altaan väylästä osa (noin 2,9 ha) sijaitsee puhdistusruopattavan alueen ulkopuolella. Tämän Vuosaarenlahden puolelle sijoittuvan osa alueen normalisoidut TBT pitoisuudet olivat vuonna 2003 kolmella havaintopisteellä tehtyjen tutkimusten perusteella <1 151 µg/kg k.a. Pienimmät pitoisuudet esiintyivät Vuosaarenlahdella vanhan aallonmurtajan eteläpuolella ja suurimmat jo rakennetun eteläisen suojapenkereen kohdalla. Vuosina 2004 ja 2005 muilla suojarakenteiden ulkopuolisilla alueilla tehtyjen tutkimusten perusteella TBT pitoisuudet olivat pienentyneet merkittävästi vuodesta On todennäköistä, että vastaava kehitys on tapahtunut myös kyseisellä osa alueella. Näiden seikkojen perusteella voidaan arvioida, että kyseisen alueen normalisoidut TBT pitoisuudet eivät ylitä arvoa 200 µg/kg k.a. Myös muut haitta aineet poistuvat tämän hakemussuunnitelman mukaiselta sataman II vaiheen ruopattavalta laiturialueelta puhdistusruoppauksen yhteydessä. Puhdistusruopattavan alueen ulkopuolella sijaitsevalla telakka altaaseen johtavan väylän osuudella muiden haitta aineiden pitoisuuksien on arvioitu olevan edellä esitetyn ja vuonna 2003 määritettyjen TBT pitoisuuksien perusteella merkityksettömän pieniä. Yleistä Vuosaaren sataman II vaiheen rakentaminen käsittää sataman IIvaiheen laiturialueen, telakka altaan väylän ja jäähdytysvesiputken rakentamisen. Ruopattavia massoja on yhteensä noin 0,8 milj. m 3 ktr, josta meriläjitysalueelle läjitettäviä savi ja silttimassoja on noin 0,7 milj. m 3 ktr ja

10 10 sataman täytöissä käytettäviä kitkamaita noin 0,1 milj. m 3 ktr. Meritäyttöä (pääasiassa louhetta ja merihiekkaa) sataman II vaiheeseen tulee noin 1,9 milj. m 3 rtr. Valtaosa ruoppauksista tehdään suojapenkereiden rajaamalla alueella. Sataman II vaiheen laiturialue Sataman II vaiheen laiturialueen pinta ala on noin 14 ha, joka on kokonaisuudessaan mereen täytettävää aluetta. Vuosaaren sataman maapinta ala tulee kokonaisuudessaan olemaan 153 ha. Mereen täytettävää satama aluetta on yhteensä noin 90 ha. Sataman II vaiheen laiturialueen rakentaminen toteutetaan samalla tavalla kuin pääosalla I vaiheen aluetta. Satamarakenteiden alta ruopataan savi, ja laiturialueilta ruopataan savi ja siltti. Kitkamaata ruopataan siellä, missä sen pinta on laitureiden perustamistason yläpuolella. Ruopattava kitkamaa (louhe, moreeni ja sora) käytetään sataman täyttöihin. Laiturialueen savi ja silttimassat läjitetään meriläjitysalueelle lukuun ottamatta puhdistusruoppauksessa poistettavia pintasedimenttejä. II vaiheen laiturialue täytetään pääosin louheella ja merihiekalla. Satamassa on lopullisessa laajuudessa laivapaikkaa, joista 3 6 sijaitsee sataman II vaiheen alueella. II vaiheen laivapaikoista osa on rekka ja lauttavaunuliikenteelle eli roro aluksille varattuja peräporttipaikkoja ja osa konttilaivojen eli lolo alusten paikkoja. II vaiheen alueelle rakennetaan todennäköisesti laivapaikkoja myös pienemmille aluksille. Täyttö ja laiturirakenteet II vaiheen laiturialueiden täyttö aloitetaan, kun huonosti kantavia maakerroksia on poistettu riittävän laajalta alueelta. Meritäyttöä sataman II vaiheeseen tulee noin 1,9 milj. m 3 rtr. Täytössä käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi pääkaupunkiseudun rakennustoiminnasta saatavaa louhetta ja täyttöön soveltuvia kitkamaamassoja. Siltä osin kun niitä ei saada riittävästi, sataman II vaiheen täyttö tehdään merihiekalla. Autoilla tuotava louhe ja täyttömaa levitetään päätypengerryksenä laajentamalla sataman I rakennusvaiheessa tehtyä satamakenttää. Sataman II vaiheen laitureiden perusrakenteet tehdään todennäköisesti kulmatukimuureina, mutta myös muut ratkaisut voivat tulla kysymykseen rakentamissuunnitelman tarkentuessa. Joidenkin laitureiden kohdalla savikerros ulottuu huomattavasti haraussyvyyden alapuolelle. Osa laitureista perustetaan sellaiselle korkeudelle, joka mahdollistaa haraussyvyyden suurentamisen 15,0 m:iin (MW). Tämä ratkaisu ohentaa laiturin alla tarvittavaa täyttökerrosta ja helpottaa täytteen tiivistämistä.

11 Telakka altaan väylä 11 Sataman II vaiheen rakentamiseen liittyy laiturialueen länsipuolisen vesialueen rakentaminen telakka altaaseen johtavaksi väyläksi. Tämä asemakaavassa vesialueeksi (W) merkitty maa ja vesialue kuuluu toiminnallisesti satamaan, ja se on rakennettava sataman IIvaiheeseen kuuluvana, jotta vesiliikenneyhteys telakka altaaseen säilyy. Sataman II vaiheen laiturialueen länsireuna toimii samalla telakka altaan väylän itäreunana. Väylätila toteutetaan satamaaltaana, jossa väyläreunamerkkejä ei käytetä, vaan väylätila määritetään laiturirakenteiden ja luiskarakenteiden reunalinjojen mukaan. Telakka altaan väylän rakentamiseksi vanha aallonmurtaja katkaistaan väylän kohdalta. Väylän kohdalta kaivetaan ja louhitaan noin 0,4 ha:n kokoinen nykyinen maa alue vesialueeksi. Telakka altaan suulla asemakaavaan sisältynyt noin 0,9 ha:n vesialue muutetaan II vaiheen laiturialueeksi. Alueelle suunniteltiin asemakaavaa laadittaessa Suomenlahden merenkulkupiirin tukikohtaa, mutta suunnitelma ei ole enää ajankohtainen. Hakemuksessa esitetty asemakaavasta vähäisessä määrin poikkeava ratkaisu on todettu sataman II vaiheen toiminnallisuuden kannalta aikaisempaa vaihtoehtoa paremmaksi. Nykyistä vesialuetta ruopataan syvemmäksi noin 5,8 ha:n alueella, josta noin puolet eli 2,9 ha sijaitsee puhdistusruoppausalueen ulkopuolella Vuosaarenlahdella. Haraussyvyyden 7,2 m (MW) saavuttamiseksi alueelta ruopataan savea ja silttiä noin m 3 ktr ja kitkamaata noin m 3 ktr sekä louhitaan kalliota noin m 3 ktr. Kitkamaat ja kallio hyödynnetään rakentamisessa täyttömateriaaleina. Jäähdytysveden siirtoputki Ruoppaus ja läjitys Telakka altaan väylän poikki rakennetaan jäähdytysveden siirtoputki, jolla johdetaan Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesitunnelista rantaan purkautuvaa vettä satama altaaseen. Jäähdytysveden johtamisen tavoitteena on vähentää jään tarttumista laitureihin. Vesi otetaan putkeen jäähdytysvesitunnelin purkurakenteesta siten, että virtausolosuhteet voimalaitosten jäähdytysvesijärjestelmässä eivät muutu. Putkesta vesi puretaan painovoimaisesti satama altaaseen. Jäähdytysveden siirtoputken halkaisija on noin 2 m. Putki sijoitetaan vesialueen kohdalla haraustason alapuolelle ja satamakentän kohdalla täyttöpenkereen sisään. Putki upotetaan vesialueelle puhdistusruopatulla alueella. Putken upottamisen yhteydessä vesialueella kaivettava massamäärä on m 3. Sataman II vaiheen rakentamisen edellyttämät syvempien sedimenttikerrosten ruoppaukset toteutetaan Länsi Suomen ympäristölupavi

12 12 raston päätöksen nro 85/2004/3 mukaisesti puhdistusruopatulla alueella. Poikkeuksena tästä on edellä mainittu telakkaalueen väylän eteläosan noin 2,9 ha:n laajuinen ruoppausalue Vuosaarenlahdella. Ruopattavia massoja on yhteensä noin 0,8 milj. m 3 ktr, joista valtaosa on suojapenkereiden rajaamalla alueella. Savi ja silttimassojen ruoppaustyöt tehdään sekä tavanomaisella kauhakalustolla että imuhopperikalustolla. Kauhakalustolla ruopatut savi ja silttimassat kuljetetaan meriläjitysalueelle proomuilla. Imuhopperia käytettäessä massat kuljetetaan läjitysalueelle hopperin ruumassa. II vaiheen ruoppauksia toteutetaan osin samanaikaisesti I vaiheen ruoppausten kanssa tai siten, että II vaiheen ruoppaukset liittyvät saumattomasti sataman I vaiheen ruoppauksiin. Ruoppausmassat läjitetään Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 137/2005/3 mukaiselle meriläjitysalueelle. Massat läjitetään avaamalla proomujen ja hopperin pohjaluukut läjityspaikan yläpuolella. Toteutusajankohta ja kesto Suojarakenteilla eristetyn alueen likaantuneiden sedimenttien puhdistusruoppaus on tehty vuonna On tarkoituksenmukaista ruopata puhdistusruopatun kerroksen alapuoliset puhtaat savimassat tämän jälkeen myös II vaiheen alueelta. II vaiheen ruoppaustöiden kestoksi on arvioitu noin 3 kuukautta. Laiturialueiden täyttötyöt aloitetaan heti ruoppausten valmistuttua. IIvaiheen täyttöjä tehdään osin samanaikaisesti I vaiheen vastaavien töiden kanssa. Sataman II vaiheen laiturit rakennetaan osin samanaikaisesti I vaiheen laitureiden kanssa. Sataman I vaihe valmistuu vuonna 2008, ja sataman II vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Arvio vaikutuksista Sataman II vaiheen rakentaminen on otettu huomioon ympäristölupavirastolle jätetyssä Vuosaaren sataman rakentamisen hakemussuunnitelmassa. Sataman II vaiheen käsittävä alue on pieni verrattuna I vaiheen alueeseen ja sijaitsee pääosin saarekkeena I vaiheessa ruopattavan alueen sisällä. II vaiheessa ruopattavien massojen osuus koko satama alueelta ruopattavista massoista on noin % ja II vaiheen täyttöjen osuus on n % koko sataman täytöistä. Näin ollen II vaiheen rakentamisen aiheuttamat vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä koko satama alueen rakentamisen aiheuttamiin vaikutuksiin nähden. Sataman II vaiheen ruoppausalueesta valtaosa (laiturialue ja noin puolet telakka altaaseen johtavan väylän ruoppausalueesta) puhdistusruopataan samalla kerralla sataman I vaiheen alueen kanssa ennen II vaiheen varsinaisia ruoppauksia. Puhdistusruopattava alue sijaitsee kokonaisuudessaan kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden eli maapenkereiden sisäpuolella. Lähes kaikki sataman II

13 Tutkimukset 13 vaiheen rakentamiseen liittyvät työt tehdään tällä rajatulla alueella, johon myös suurin osa vesistövaikutuksista kohdistuu. Sameuden leviäminen Vuosaaren sataman ruoppaus, merikuljetus ja läjitysalueilla on vuosina 2003 ja 2004 toteutettu sameusmittauksia. Vuonna 2003 voimakkaasti samentunut alue rajoittui ruoppausalueen välittömään lähiympäristöön kaikilla seitsemällä mittauskerralla ja tausta arvot saavutettiin jo muutaman sadan metrin päässä ruoppausalueesta. Ruoppausalueella arvot nousivat mittausjakson aikana kesäkuun 20 NTU tasosta elokuussa mitatulle tasolle 140 NTU. Silmin havaittava sameus on yli 10 NTU. Vuonna 2004 voimakkaasti samentunutta vettä havaittiin ajoittain laajemmalla alueella kuin vuonna Ruoppauksen seurauksena havaittavasti samentunut alue oli suurimmillaan noin 700 x 700 m työkohteen ympäristössä rajoittuen kuitenkin tavallisesti noin m:n säteelle työkohteesta. Vuonna 2004 samentuneen veden valtaama ala oli laajimmillaan huhtikuussa ruoppausten ja syyskuussa merihiekan purkamisen aikaan. Huhtikuussa Kalkkisaarenselän keskimääräinen sameustaso oli luokkaa NTU. Syyskuussa samentunut vesi levisi Kalkkisaarenselällä voimakkaimmin etelää kohti, ja Kalkkisaarenselän eteläosissa sekä Pikku Niinisaaren ja Uutelan välisessä salmessa mitattiin yleisesti NTU sameusarvoja. Vuonna 2004 korkeimmat sameusarvot ( NTU) havaittiin huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Korkeimmat arvot todettiin molempina vuosina ruoppaustoiminnan ja vuonna 2004 erityisesti merihiekan purkamispaikan (Niinilahti ja Lehdessaaren itäpuoli, syyskuu 2004) välittömässä läheisyydessä. Vuosina tehdyissä tavanomaisissa kauharuoppauksissa korkeimmat yksittäiset sameusarvot työkohteen läheisyydessä olivat luokkaa 200 NTU, mikä vastaa kiintoainepitoisuutta noin 200 mg/l. Porvarinlahdelle ruoppaustöistä peräisin olevaa sameutta ja kiintoainetta ei ole todettu kulkeutuneen. Vuosina 2003 ja 2004 toteutetuissa merikuljetuksen seurannoissa havaittiin proomujen käyttämän reitin varrella yksittäisiä proomusta peräisin olevia sameuslaikkuja. Sameudet olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja vaikutukset hyvin paikallisia lukuun ottamatta ruoppausalueen ympäristöä, jossa havaittiin kaikilla mittauskerroilla kohonneita sameusarvoja. Havaittavia sameusarvoja on todettu vuonna 2004 esiintyvän Uutelan edustalle saakka. Uutelasta etelään arvot ovat laskeneet asteittain kohti tausta arvoja. Lokakuussa 2004 tehdyissä mittauksissa havaittiin muutamia yli 25 NTU yksikön ylittäviä alueita, kun yleisesti sameuslaikkujen korkeimmat arvot ovat olleet noin 10 NTU.

14 14 Vuonna 2003 läjitysalueella pintavedessä havaittiin paikallisia NTU tasolla olevia sameuslaikkuja. Laikut olivat ajoittain havaittavissa vielä noin 5 km halkaisijaltaan olevan mittausalueen reunoilla, mikä kertoo siitä, että samentunutta vettä voi kulkeutua myös yli 2,5 km:n päähän läjitysalueesta. Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli havaittavissa kesän ja syksyn aikana sameusarvojen kasvua. Kesäkuun alussa läjityksen juuri käynnistyttyä pohjan läheiset pitoisuudet olivat tasolla 10 NTU. Elo ja lokakuun mittauskerroilla havaittiin paikallisesti yli tason 25 NTU nousevia sameusarvoja. Syksyn viimeisellä mittauskerralla pohjan lähellä oli noin 2 km:n laajuinen alue, jossa sameudet nousivat yli tason 50 NTU. Vuonna 2004 laajimmat sameuden leviämisalueet mitattiin meriläjitysalueella touko kesäkuussa, jolloin ruoppausteho oli satamatyömaalla suurimmillaan. Silminnähden samentunutta vettä (>10 NTU) kulkeutui lounasta kohti noin 2,5 km:n päähän läjitysalueen keskipisteestä. Leviäminen muihin ilmansuuntiin oli vähäisempää ja samentunut vesi pysyi valtaosin läjitysalueen rajojen sisäpuolella. Läjitysalueen sisällä mitattiin paikoitellen yli 100 NTU lukemia. Heinäelokuussa läjitysalueen sisällä mitattiin edelleen yleisesti >50 NTUarvoja, mutta sameuden leviäminen läjitysalueen ulkopuolelle oli vähäistä. Syyskuun 2004 aikana meriläjitysalueelle ei viety läjitysmassoja ja sameudet laskivat voimakkaista tuulista huolimatta koko vesipatsaassa tasolle 0 2 NTU, jota voidaan pitää merialueen luonnollisena tausta arvona. Läjitysalueen lounaisnurkassa 50 m:n syvyydessä tehtiin sameusmittauksia jatkuvatoimisella mittalaitteella Korkeimmat sameusarvot (5,2 NTU) mitattiin samanaikaisesti talvimyrskyn aiheuttaman voimakkaan aallokon (3,5 m) kanssa. Mitatut sameudet olivat tyypillisiä pohjan läheisen vesikerroksen lukemia eivätkä ne ylittäneet silmin havaittavan sameuden rajaa. Suurimman osan kuuden viikon jaksosta sameus oli alle 1 NTU. Näin ollen mittausten mukaan edes kovat talvimyrskyt eivät aiheuttaneet merkittävää läjitetyn massan irtoamista. Imuruoppauskoe Helsingin Satama toteutti Vuosaaren satama alueella syksyllä 2004 imuruoppauskokeen suurella hopperikalustolla. Koe tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen suostumuksella. Hopperilla toteutettu imuruoppaus vastasi teholtaan yli 10 kauharuoppaajan ja palkoproomun samanaikaista toimintaa. Ruoppauskokeen yhteydessä ruoppaus ja läjitysalueella toteutetun sameuden leviämisen seurannan perusteella suurella hopperilla toteutetun imuruoppauksen aiheuttamien sameusvaikutusten voitiin arvioida olevan samaa suuruusluokkaa kuin vastaavalla teholla toteutetun kauharuoppauksen. Hopperista tapahtuvan läjityksen sameusvaikutukset vastasivat vilkkaan palkoproomuläjityksen aiheuttamia vaikutuksia. Eri purkutavoilla ei ollut merkittävää vaikutusta samennuksen määrään.

15 15 Olosuhteisiin soveltuvan kokoisella kalustolla ja asianmukaisesti toteutettuna savimassojen imuruoppaus ja läjitys hopperikalustolla ei aiheuta suurempia ympäristöhaittoja kuin vastaavalla teholla toteutettu tavanomainen kauharuoppaus ja proomuläjitys. Imuhopperikalustoa käytettäessä ruoppaus ja läjitystyö edistyy huomattavasti kauharuoppausta ja proomuläjitystä nopeammin, jolloin myös haittavaikutusten kestoaika jää lyhyemmäksi. Lisäksi hopperikalustolla tehtävien kuljetusten aikainen ruopatun massan karkaamisriski on pienempi kuin proomukuljetuksen yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut lausunnossaan , että puhtaiden savimassojen imuruoppaus on mahdollista toteuttaa työkohteeseen sopivalla hopperikalustolla sillä edellytyksellä, että puhtaiden massojen ruoppausta ja pilaantuneiden sedimenttien puhdistusruoppausta ei toteuteta samalla alueella samanaikaisesti. Vuosaaren satama alueella imuhopperikalustoa tullaan käyttämään savimassojen ruoppauksissa pääosin puhdistusruoppausta varten rakennettujen suojapenkereiden sisäpuolisella alueella, mikä vähentää merkittävästi ruoppaustyön aikaista sameuden leviämistä satama alueen ulkopuolelle. TBT ja TPT vesinäytteissä Vuonna 2003 veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin kuudelta havaintopaikalta satama alueelta ja sen ympäristöstä otetuista näytteistä (16.7. ja ) sekä TBT pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahdesta ja sen edustalta otetuista näytteistä ( ja ). Veden TBT pitoisuudet olivat heinäja syyskuussa satama alueella ja sen ympäristössä ja lokakuussa Niinilahden alueella ja sen edustalla toteutetuissa tarkkailussa kaikissa näytteissä alle määritysrajan (<1 ng/l). Marraskuussa Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0 5,0 ng/l (keskimäärin 3,3 ng/l). Tulosten perusteella toteutetuista ruoppauksista ei ole aiheutunut vesiekosysteemin kannalta haitallista TBT:n suspendoitumista tai liukenemista vesimassaan tai haitallisten TBT pitoisuuksien leviämistä ruoppausalueen ulkopuolelle. Vuonna 2004 veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin viideltä havaintopaikalta otetuista näytteistä ja Havaintopaikat olivat osittain samoja kuin vuonna 2003 ja sijoittuivat satama alueen ympäristöön. Satama alueelta katsottuna kauimmainen tarkkailupiste sijaitsi Granön pohjoispuolella. TBT näytteitä otettiin myös sataman pengerruoppausten yhteydessä (16.6., 1.7. ja ) ruoppaajan vierestä sekä 200 m:n etäisyydeltä sameuden kulkeutumissuunnasta. Molempien tarkkailuvuosien näytteet otettiin 0,5 m pohjan pinnan yläpuolelta. Lokakuussa kaikkien näytteiden TBT pitoisuudet olivat alle määritysrajan (<1 ng/l), mutta marraskuussa ne olivat selvästi korkeampia. Pengerruoppausten aikaiset TBT pitoisuudet olivat usein kohonneita tai melko korkeita. Kor

16 16 kein TBT pitoisuus (51,4 ng/l) todettiin heinäkuussa ruoppaajan vieressä. Todennäköisesti valtaosa tributyylitinasta oli tässä tapauksessa kiintoaineeseen sitoutunutta, sillä veden kiintoainepitoisuus (905 mg/l) oli korkea. Kaikki vedestä vuonna 2004 määritetyt TBTpitoisuudet olivat pienempiä kuin US EPA:n määrittelemä pitkäaikaisvaikutusten pitoisuuskriteeri vähäsuolaisissa vesissä (72 ng/l). Luode Consulting Oy on laatinut arvion pengertöiden aiheuttamasta työnaikaisesta TBT pitoisuuden kasvusta Vuosaaren satamaalueella (Lindfors 2005). Laskentatulosten perusteella töiden yhteydessä veteen suspendoituneesta aineksesta liuenneen TBT:n pitoisuudet vedessä olivat maksimissaan 0,1 ng/l. Trifenyylitinan (TPT) pitoisuuksia on tutkittu TBT pitoisuuksien määrittämisen yhteydessä, ja ne ovat olleet selvästi TBT pitoisuuksia pienempiä. Vuonna 2003 TPT:tä todettiin vedessä ainoastaan Niinilahden ruoppausten yhteydessä melko pieninä pitoisuuksina (1,6 7,5 ng/l). Vuonna 2004 TPT:tä havaittiin pengerruoppausten yhteydessä otetussa kahdessa näytteessä ja pitoisuudet olivat pieniä (1,2 ng/l ja 4,1 ng/l). TBT ja TPT sedimenttinäytteissä Pintasedimentin TBT pitoisuuksia on tutkittu satama alueen ympäristössä vertailukelpoisesti seitsemällä havaintopisteellä. Tutkimuksia on tehty kolme: ennen ruoppausten aloittamista ( ) ja ruoppausten aikana ( ja ). Ennen ruoppauksia sedimentin normalisoimattomat TBT pitoisuudet olivat 6,3 64,1 µg/kg k.a. Ruoppausten aikana syyskuussa 2003 ne olivat 2,3 64,2 µg/kg k.a. Määritetyt TBT pitoisuudet eivät siten merkittävästi poikenneet ennen ruoppausten aloittamista otettujen näytteiden pitoisuuksista. Tämä osoittaa, ettei ruoppauksista ole levinnyt todettavissa olevia määriä TBT:tä satama alueen ympäristöön tai esimerkiksi Porvarinlahden suuntaan. Syyskuussa 2004 normalisoimattomat TBT pitoisuudet olivat 2,3 41,9 µg/kg k.a. ja pitoisuudet olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Tulosten perusteella ruoppauksista ei ole levinnyt todettavissa olevia määriä TBT:tä satamaalueen ympäristöön tai muualle. Sedimentin TPT pitoisuudet olivat vuonna 2003 ennen ruoppauksia <1 21,8 µg/kg k.a. ja ruoppausten aikana <1 9,3 µg/kg k.a. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Kalkkisaarenselällä. Vuonna 2004 satama alueen TPT pitoisuudet olivat <1 8,3 µg/kg k.a. Läjitysalueella ja sen ympäristössä sedimentin TBT pitoisuuksia on tutkittu kuudella havaintopisteellä ja tutkimuksia on tehty kaksi: ja Normalisoimattomat TBT pitoisuudet olivat <1 40,2 µg/kg k.a. vuonna 2003 ja <1 30,4 µg/kg k.a. vuonna Korkein TBT pitoisuus esiintyi luonnontilaisella sedimentaatiopohjalla. Havaintopisteittäin tarkasteltuna TBT pitoisuudet olivat vuoden aikana laskeneet huomattavasti tai pysyneet lähes samoina. TPT

17 17 pitoisuudet olivat molempina vuosina alle määritysrajan (<1 g/kg). Alueella, jolle oli läjitetty satamasta ruopattua savea, ei havaittu orgaanisia yhdisteitä. TBT ja TPT simpukoissa Liejusimpukoiden (Macoma baltica) TBT pitoisuuksia on tutkittu Vuosaaren satamahankkeen havaintopaikoilta kolmesti: , ja Liejusimpukoita kerättiin Granön länsipuolelta, Kalkkisaarenselältä, vertailualueelta Sipoonselän pohjoisosasta ja läjitysalueen ympäristöstä. Vuonna 2004 näytteitä kerättiin myös Kallahdenselältä, Kajuuttaluotojen ympäristöstä sekä Vuosaaren sataman ylimääräisiltä havaintopaikoilta Simsalofjärdeniltä ja Majvikin kaakkoispuolelta. Vuonna 2003 simpukoiden TBT pitoisuudet olivat Kalkkisaarenselällä µg/kg tp (tuorepainossa), vertailualueella µg/kg tp ja läjitysalueen ympäristössä µg/kg tp. Kaikilla havaintopaikoilla, paitsi Kalkkisaarenselällä Lehdessaaren edustalla, pitoisuudet olivat syys lokakuun vaihteessa pienempiä kuin heinäkuun alussa. Lehdessaaren edustalla pitoisuustasossa ei ollut käytännössä tapahtunut muutoksia. Vuonna 2004 simpukoiden TBT pitoisuudet olivat 39,9 101,0 µg/kg tp. Havaintopaikkojen väliset vaihtelut olivat selvästi pienempiä vuoteen 2003 verrattuna, ja pitoisuudet olivat huomattavasti vuoden 2003 pitoisuuksia pienempiä. Tulosten perusteella liejusimpukoiden TBT pitoisuudet eivät olleet ainakaan nousseet toteutettujen ruoppausten seurauksena. Liejusimpukoiden TPT pitoisuudet olivat 7,4 154 µg/kg tp vuonna 2003 ja 3,7 48,7 µg/kg tp vuonna Korkeimmat pitoisuudet havaittiin molempina vuosina Kalkkisaarenselältä. Vuoden 2003 korkein PCB:n kokonaispitoisuus liejusimpukassa oli 0,07 mg/kg tp. Kyseinen pitoisuus havaittiin Kalkkisaarenselällä lähimpänä satamaa sijaitsevalla havaintopisteellä. Vuonna 2004 liejusimpukoiden PCBpitoisuudet olivat alle määritysrajan (0,010 mg/kg) kaikilla sataman ympäristön ja meriläjitysalueen havaintopisteillä. TBT ja TPT kaloissa Näytekaloja on pyydetty lokakuussa 2003, elokuussa 2004 ja lokakuussa 2004 Vuosaaren sataman edustalta Kalkkisaarenselältä sekä kahdelta vertailualueelta, Sipoonselän pohjoisosasta Gesterbyn vesialueelta ja Simsalön koillispuolelta Hindsbyn vesialueelta. Pyydettyjä kalalajeja ovat olleet kuha, ahven, kampela ja hauki. Seurannoissa ei ole havaittu eroa itse tutkimusalueen (Kalkkisaarenselkä) ja vertailualueiden kalojen organotinapitoisuuksissa. Vuonna 2003 TBT pitoisuudet sataman edustalla olivat kuhalla 19,8 31,1 µg/kg tp, ahvenella 19,3 54,0 µg/kg tp ja kampelalla 6,6 16,2 µg/kg tp. Vuonna 2004 Kalkkisaarenselältä pyydettyjen kalojen

18 18 TBT pitoisuudet olivat kuhalla 6,6 26,1 µg/kg tp, ahvenella 7,1 34,5 µg/kg tp ja kampelalla 2,1 5,0 µg/kg tp. Hindsbyn alueelta pyydettyjen haukien TBT pitoisuudet olivat 12,5 36,7 µg/kg tp. Eniten TBT:tä esiintyi vuonna 2003 ahvenissa ja vuonna 2004 ahvenissa ja hauissa. Vuosien 2003 ja 2004 tuloksissa on huomattava, että pohjaravintoa (mm. simpukoita) käyttävien kampeloiden TBTpitoisuus oli tutkituista lajeista pienin. Kalojen TBT pitoisuuksissa ei vuonna 2004 ollut havaittavissa ruoppausten vaikutuksia, sillä pyyntialueiden välillä ei kalalajikohtaisesti ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Lisäksi kalojen TBT pitoisuudet laskivat hieman vuoden 2003 näytteisiin nähden. TPT pitoisuudet olivat useimmiten TBT pitoisuuksia korkeampia. Vuonna 2003 korkein TPT pitoisuus oli ahvenella (108 µg/kg tp) ja vuonna 2004 hauella (151 µg/kg tp). TPT pitoisuudet laskivat vuonna 2004 edelliseen vuoteen verrattuna huolimatta jatkuvista ruoppauksista. Kalkkisaarenselältä vuonna 2004 pyydettyjen ahventen PCB pitoisuudet olivat hieman Vuosaaren edustalta vuonna 2003 pyydettyjen ahventen PCB pitoisuuksia korkeampia. Elo syyskuussa 2004 Helsingin kaupungin toimesta pyydettiin ahvenia kuudelta eri paikalta Helsingin aluevesiltä: Lauttasaaresta, Seurasaarenselältä, Vanhankaupunginlahdelta, Kruunuvuorenselältä, Kallahdenselältä ja Vuosaaresta. Analyysitulosten mukaan TBT ja TPT pitoisuudet olivat lähes samalla tasolla kaikkialla Helsingin vesialueilla lukuun ottamatta Vanhankaupunginlahden TPT pitoisuutta, joka oli huomattavasti muiden alueiden pitoisuuksia korkeampi. Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan Vuosaaressa mitatut kalojen pitoisuudet, mukaan luettuna eri tavalla arvioidut mahdolliset yhteisvaikutukset, eivät ole niin korkeat, että ne olisivat uhka väestön terveydelle. Hankkeen vaikutukset vesiluontoon ja eliöihin Ruoppausten ja täyttötöiden potentiaaliset vaikutukset vesiluontoon ja eliöihin kohdistuvat pääasiassa kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden sisäpuolelle. II vaiheen laiturialueen ruoppausmassat ovat puhdistusruoppauksen jälkeen valtaosaltaan puhtaita tai sisältävät vain satunnaisesti tai vähäisessä määrin TBT:tä. Pääosalla II vaiheessa ruopattavaa aluetta pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus tuhoutuvat puhdistusruoppauksen seurauksena joka tapauksessa. Satama alueeksi täytettävän alueen ulkopuolelle jäävillä ruoppausten vaikutusalueilla pohjaeläimistö todennäköisesti palautuu ennalleen noin 2 4 vuoden kuluessa. Sataman valmistuttua laivaliikenne sataman vesiliikennealueilla ja telakka altaan väylällä vaikuttaa kuitenkin osaltaan näiden alueiden pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden lajikoostumukseen ja tiheyteen. Syksyllä 2003 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulosten mukaan pohjaeläimistön tila oli pysynyt ennallaan sekä sisä ja välisaaristossa yleensä muuttunut ka

19 19 rumpaan suuntaan vuoteen 1998 verrattuna. Syksyyn 2003 mennessä ruoppaukset eivät siis olleet vaikuttaneet pohjaeläimistöön ainakaan merkittävästi. Kalkkisaarenselän virtausten ja veden vaihtuvuuden muutosten kannalta II vaiheen rakentamisen vaikutus on vähäinen, sillä suurimmat virtauksiin vaikuttavat rakennelmat sisältyvät sataman I vaiheeseen. Rakentamisen jälkeiseksi Kalkkisaarenselän keskimääräiseksi veden viipymäksi on arvioitu noin 5 vuorokautta. Töiden aikana veden samentuminen heikentää paikallisesti valaistusoloja veden alla ja kiintoainetta sedimentoituu etenkin rantavyöhykkeen pohjalevien päälle, mikä heikentää ohimenevästi myös niiden elinolosuhteita sataman tuntumassa. Vuosien tulosten perusteella ruoppausten aiheuttama sedimentaation kasvu on ollut yleensä vähäistä Vuosaaren satama alueen ympäristössä. Täyttötöiden sameusvaikutukset rajoittuvat pääasiassa suojapenkereiden rajaamalle vesialueelle. Tehdyt selvitykset ruoppausten yhteydessä tapahtuvasta kiintoaineen leviämisestä, ruoppausten aikaisista vedenlaatuhavainnoista ja sedimenteillä tehdyistä liukoisuustesteistä sekä sedimenteillä ja niiden eluaateilla tehdyistä ekotoksisuustesteistä osoittavat, että sataman II vaiheeseen liittyvien ruoppausten aikana vesimassan TBTpitoisuudet eivät todennäköisesti nouse ruoppauskaluston lähelläkään vesieliöille haitalliselle tasolle. Edellä mainitut liukoisuus ja toksisuustestit tehtiin voimakkaasti TBT pitoisilla sedimenteillä, kun taas II vaiheen yhteydessä ruopattavat sedimentit sisältävät TBT:tä olennaisesti vähemmän tai eivät sisällä sitä lainkaan. Ottaen huomioon, että ruoppaustyöt tehdään kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden sisäpuolella ja että ne kestävät vain noin 3 kuukautta, kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen mahdollisuus vesieliöstössä on merkityksettömän pieni. Lyhyen kestoajan, suppean vaikutusalueen ja pienten pitoisuuksien takia ravintoketjuun rikastuminen ruoppauksen vaikutuksesta ei ole merkityksellistä. Lisäksi vesifaasiin joutuva ja sedimentin pintakerrokseen laskeutuva TBT hajoaa huomattavasti nopeammin kuin syvemmällä hapettomassa sedimentissä esiintyvä TBT. Läjitysluvan muutoshakemuksen yhteydessä tehtiin riskinarvio, jossa arvioitiin mahdollisten lievästi TBT pitoisten sedimenttien (normalisoitu pitoisuus < 200 µg/kg k.a.) merieliöille aiheuttamia riskejä läjityksen aikana ja sen jälkeen. Riskinarvioinnin tulosten perusteella suunnitelmien mukaan toteutetusta läjityksestä ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille eikä TBT:n merkityksellistä kertymistä pohjaeläimiin tai kaloihin. TBT:n veteen liuennut pitoisuus merivedessä ei todennäköisesti nouse läjityskohdassakaan EU:n vesipuitedirektiivin arvoluonnoksen MAC QS pitoisuutta 1,5 ng/l suuremmaksi. Läjityksen vaikutuksesta veteen liuennut TBT:n pitoisuus ei ylitä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomaisen (EPA 2003) määrittämää lyhytaikaisesti esiintyvien enimmäispitoisuuksien kriteeriä missään ti

20 20 lanteessa. Meriläjitysalueelle menevä TBT ei aiheuta alueen olosuhteet ja läjitettävien massojen TBT pitoisuudet huomioon ottaen pitkälläkään aikavälillä merkityksellistä riskiä vesieliöille. Satama alueen ympäristössä liejusimpukoiden (Macoma baltica) vuonna 2004 määritetyt TBT pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti vuoden 2003 tasosta, ja havaintopaikkojen väliset erot ovat pienentyneet. Tämä osoittaa, ettei TBT pitoisten pintasedimenttien kuorinnoilla ja muilla ruoppauksilla ole ollut TBT pitoisuuksia kohottavaa vaikutusta liejusimpukoissa. Meriläjitysalueella liejusimpukoiden TBT pitoisuudet olivat vuonna 2004 pienempiä kuin vuonna 2003, joten myöskään toteutetuilla läjityksillä ei ole ollut liejusimpukoiden TBT pitoisuuksia kohottavaa vaikutusta. Vesiekosysteemin tilaa satama alueen ja läjitysalueen ympäristössä tarkkaillaan hankkeen edistyessä. Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vuosaaren satama alueella toteutettuihin rakentamistöihin liittyvien sameuden leviämiskartoitusten perusteella tämän lupahakemussuunnitelman mukaisella hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen (FI ) eikä kyseisen alueen suojelun perustana oleviin lajeihin tai luontotyyppeihin. Myöskään Söderskärin Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen (FI ) tai muihin suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin hankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Hankkeen vaikutukset kalakantoihin ja kalatalouteen Sataman rakennustyöt estävät kalastuksen tulevalla satama alueella ja sataman liikennöintialueella. Sataman ruoppaus ja täyttöalueet sekä liikennöintialue jäävät kokonaan pois kalastuskäytöstä. Kalastus estyy jo I vaiheen rakentamisen yhteydessä. Vuosina 2003 ja 2004 tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella toteutetut ruoppaukset eivät ole vaikuttaneet silakan poikastiheyksiin. Vuoden 2004 kutuseurannoissa havaittiin silakan kutua satamatyömaan läheisillä kutupaikoilla, joten sataman rakennustöillä ei ole ollut ainakaan akuuttia vaikutusta kutuun. Toteutetuista ruoppauksista ja ruopattavien sedimenttien ominaisuuksista tehdyt selvitykset vuosilta osoittavat, että sataman II vaiheeseen liittyvien ruoppausten aikainen vesimassan TBT pitoisuuksien kohoaminen jää kalojen kannalta todennäköisesti haitattomalle tasolle. Kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen sekä ravintoketjun kautta tapahtuvan rikastumisen mahdollisuus kaloihin tämän hakemussuunnitelman tarkoittaman alueen ruoppauksen seurauksena on hyvin pieni. Toteutettujen ruoppausten vaikutuksia ei ole voitu havaita satamatyömaan lähei

21 21 syydestä vuosina pyydettyjen kalojen organotinayhdisteiden pitoisuuksissa. Vuonna 2004 kalojen pitoisuudet olivat satamatyömaan läheisyydessä pienempiä kuin vuonna Satamatyömaa alueelta vuosina 2003 ja 2004 kuorittavaksi ja välivarastoitavaksi edellytettyjen sedimenttien TBT ja TPT pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti tämän hakemussuunnitelman mukaisten ruopattavien sedimenttien pitoisuuksia suurempia. Tämän hakemussuunnitelman tarkoittamien ruoppausten vaikutukset kohdistuvat pääosin satama alueelle kiintoaineen leviämistä estävien suojapenkereiden sisäpuolelle, jossa kalat tulevat joka tapauksessa poistumaan tai niiden määrä vähenemään, eikä alueella ole enää kalataloudellista arvoa. Suojapenkereiden ulkopuolisilla alueilla sataman II vaiheen ruoppaukset aiheuttavat haittaa kalastukselle lähes vastaavalla tavalla kuin I vaiheen ruoppaukset. Ruoppaustyön aiheuttama melu sekä proomu ja hopperiliikenne karkottavat kaloja. Myös pyydysten likaantuminen Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahden itäosassa voi ruoppaustöiden aikana olla tavanomaista nopeampaa. Sataman täyttötyön aiheuttamasta tilapäisestä veden samentumisesta johtuvat haitat kohdistuvat ruoppaustöiden tavoin ensisijaisesti kalatalouteen, sillä merivettä ei käytetä talousvetenä. Sataman IIvaiheen osuus sataman rakentamisen seurauksena menetettävistä poikastuotantoalueista on alle 1 hehtaaria. Nämä vesialueet ovat kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Sataman täyttötyöstä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen oletetaan jatkuvan samankaltaisina ja samansuuruisina kuin ruoppaustöidenkin aikana. Sekä satama alueen että läjitysalueen ympäristön kalakantoja ja kalataloudellista tilaa tarkkaillaan satamahankkeen rakentamisen edistyessä. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen Sataman II vaiheen rakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesistön käyttökelpoisuuteen, uintiin, veneilyyn tai muuhun alueen tavanomaiseen käyttöön. Tarkkailu Rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala ja Vesitutkimus Oy:n laatiman Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamiseen liittyvän vesistö ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja sen hyväksyvät Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan työvoimaja elinkeinokeskus. Viimeisin päivitys on tehty Tämän hakemussuunnitelman mukaisen sataman II vaiheen rakentamistöiden vaikutusten tarkkailu ehdotetaan toteutettavan edellä mainitun tarkkailuohjelman puitteissa.

22 Korvaukset 22 Hakijan käsityksen mukaan hakemussuunnitelman mukaisesta hankkeesta ei aiheudu rantakiinteistöille vesilain mukaan korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. Kalatalousmaksuun liittyen hakija on todennut, että sataman IIvaiheen ruoppaus ja täyttötyöt voivat aiheuttaa haittaa kalastukselle satamatyömaan läheisyydessä vastaavalla tavalla kuin I vaiheen ruoppaukset ja täytöt. Töiden aiheuttama melu voi karkottaa kaloja, ja veden lisääntyvä samennus voi lisätä pyydysten likaantumista. Hakija on esittänyt, että sataman II vaiheen rakentamisesta aiheutuvan haitan suuruus määritetään sataman I vaiheen ja II vaiheen ruoppaus ja täyttömäärien suhteiden perusteella. Sataman I vaiheen rakentamisaikainen vuotuinen kalatalousmaksu on ,15 euroa ( mk). II vaiheen rakentamisaikaiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi saadaan ruoppaus ja täyttömäärien prosenttiosuuksien keskiarvon (16,9 %) perusteella 1 989,66 euroa. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Helsingin Satama on hakenut lupaa sataman II vaiheen rakentamistöiden aloittamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Helsingin Sataman mukaan on erittäin tärkeää, että työt voidaan käynnistää ja töitä voidaan tehdä mahdollisista valituksista huolimatta. Sataman ja sen liikenneyhteyksien kustannukset ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Satamalla on suuri merkitys Helsingin seudun kehitykselle ja koko kansantaloudelle. Sataman I vaiheen on tarkoitus olla valmis vuoden 2008 lopussa ja sataman II vaiheen vuonna Sataman ruoppaustöiden mahdollisimman yhtäjaksoinen toteuttaminen sekä sataman II vaiheen valmistuminen vuoden 2009 lopussa edellyttävät, että II vaiheen ruoppaustyöt päästään toteuttamaan vuoden 2006 aikana. Myös ympäristönäkökohdat puoltavat sataman I ja II vaiheiden ruoppaustöiden mahdollisimman yhtäjaksoista ja nopeaa toteuttamista. II vaiheen ruoppaustöiden kestoksi on arvioitu noin 3 kuukautta. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä vesilain 2 luvun 26 :n edellyttämällä tavalla tärkeänä pitkäaikaisen rakentamissuunnitelman toteuttamiseksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa. Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Hankkeesta ei myöskään aiheudu yksityiselle tai yleiselle edulle sellaista haittaa, joka ei olisi korvattavissa tai kompensoitavissa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, 7 a ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutus

23 23 ten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että Länsi Suomen vesioikeus on vuonna 1998 hylännyt Vuosaaren II vaiheen rakentamista koskevan lupahakemuksen ennenaikaisena. Helsingin Satama hakee nyt lupaa uudelleen vedoten liikennemäärien ennakoitua nopeampaan kasvuun ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen, jonka mukaan satama rakennetaan heti täyteen asemakaavan mukaiseen laajuuteensa. Hakemuksessa on todettu, että hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hakemusta tulisi täydentää selvityksellä, kuinka suuri osuus I vaiheen kapasiteetista on varattu. Lupa II vaiheen rakentamiseen voidaan myöntää, mikäli selvitykset osoittavat, että sataman rakentaminen täyteen mittaansa on perusteltua jo tässä vaiheessa. Lupa voidaan myöntää aiemman I vaiheen lupapäätöksen mukaisin määräyksin. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan töiden aloittamisluvan myöntäminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole perusteltua. Telakka altaan väylän rakentaminen vaatinee poikkeamisen kaavasta ja lupa tältä osin voitaneen myöntää vasta, kun poikkeamisasia on ratkaistu. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että hankealue ja sen lähialueet ovat tärkeä ammattimaisen kalastuksen ja virkistyskalastuksen kohde. Työvoima ja elinkeinokeskus on viitannut aikaisempiin lausuntoihinsa sekä hankkeen tarkkailuraportteihin. Kaikkia II vaiheen töitä tulee edelleen kompensoida jo aiemmin määrätyillä maksuilla niiden vuosien osalta, jolloin kyseisiä toimenpiteitä koko hankkeen puitteissa toteutetaan. Aiheutuvien haittojen arviointi hakijan esittämällä tavalla I ja IIvaiheen ruoppaus ja täyttömäärien osuuksien mukaisesti ei ole perusteltua. Haitat aiheutuvat mm. veden samentumisesta, vedenalaisesta melusta, toimenpiteiden ajoittumisesta ja kestosta, ympäristöön leviävistä organotinayhdisteistä ja muista sedimentin haittaaineista sekä suoranaisesta kalastuksen vaikeutumisesta. Nämä eivät ole suoraan verrannollisia ruoppaus ja täyttömääriin. Työvoimaja elinkeinokeskuksen näkemyksen mukaan erillisiä maksuja I ja IIvaiheelle ei ole perusteltua määrätä silloin, kun ne etenevät samanaikaisesti. Jos II vaihe jatkuu vuoteen 2009 tai siitä eteenpäin, haittoja kalastukselle ja kalakannoille tulee kompensoida samoilla jo I vaiheessa määrätyillä kalatalousmaksuilla.

24 24 Kalojen käyttökelpoisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ns. tinayhdisteiden summapitoisuus (DBT, TBT, DOT, TPT). Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia esitettäessä tulisi raportoida myös kaikki muut edellä mainitut tinayhdisteet ja harkita massojen läjityskelpoisuus mereen sillä perusteella. Kalataloudellista tarkkailua koskevien lupaehtojen tulee olla samanlaiset kuin muissakin Vuosaaren sataman luvissa. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma on toiminut yhdessä hankkeen vesistötarkkailun kanssa jo kolmatta vuotta, ja ohjelmaa on tarkistettu useaan otteeseen. Tuorein päivitetty versio on tehty Sen mukaan ohjelmaa voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen tai Uudenmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tämän hakemuksen mukaisen hankkeen vaikutuksia kalastukseen ja kalakantaan voidaan tarkkailla samalla ohjelmalla, sitä tarvittaessa tarkistaen. Kalatalousmaksua koskevan lupaehdon tulisi kuulua seuraavasti: Luvan hakijan on maksettava euron vuotuinen kalatalousmaksu sataman II vaiheen rakentamisesta kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseen niiden vuosien osalta kuin sataman I vaiheen rakentaminen on valmistunut, mutta IIvaiheen rakentaminen edelleen jatkuu. Luvan hakijan on maksettava 841 euron vuotuinen kalatalousmaksu sataman II vaiheen rakentamiseen liittyvistä satamaväylän ruoppauksista kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseen niiden vuosien osalta kuin töitä tehdään. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto on todennut, että sataman II vaiheen yhteydessä ruopattavan telakka altaan väylän osa sijaitsee puhdistusruopatun alueen ulkopuolella. Alueen pintasedimentin normalisoidut TBT pitoisuudet olivat vuonna 2003 otetuissa näytteissä <1 151 µg/kg k.a. ja lisähavaintopaikoilta otetuissa näytteissä µg/kg k.a. Hakemuksen mukaan alueen ruoppausmassat on tarkoitus läjittää mereen Sipoon kunnan alueella sijaitsevalle meriläjitysalueelle ilman puhdistusruoppausta. Pintasedimentin TBT pitoisuudet ylittävät selvästi ympäristöministeriön antaman ohjeen mukaisen haitattoman pitoisuuden (3 µg/kg). Vaasan hallinto oikeuden ja korkeimman hallinto oikeuden antamien päätösten nojalla Vuosaaren sataman ns. itäpenkereen alueen pintasedimentit määrättiin kokonaisuudessaan kuorittaviksi ja kuoritut massat läjitettäviksi maalle ennen alueen ruoppausta ja massojen läjittämistä mereen. Itäpenkereen TBT pitoisuudet kuorinta alueella olivat samaa tasoa kuin nyt II vaiheen yhteydessä ruopattavan telakka altaan väylän pitoisuudet.

25 25 Puhdistusruopatun alueen ulkopuolella olevan telakka altaan väylän pintasedimentit on kuorittava ja kertyneet massat siirrettävä asianmukaiseen käsittelyyn ennen kuin alueen varsinainen ruoppaus aloitetaan ja ruoppausmassat läjitetään mereen. AA Muistuttaja on katsonut, että korkeimman hallinto oikeuden antaman päätöksen nro 2648 periaatteita tulee noudattaa myös tässä asiassa. Kaikki TBT:tä tai muita myrkkyjä huomattavasti sisältävät maamassat tulisi stabiloida sataman rakenteisiin ja, mikäli nykyiset altaat eivät riitä, niitä olisi rakennettava lisää. Eteläinen aallonmurtaja on maisemoitava siten, että näkymä merelle on miellyttävä. Aallonmurtajalle voitaisiin istuttaa puita, jotka estäisivät satamaa näkymästä merelle. Korvausten käsitteleminen tulisi siirtää katselmustoimitukseen. Jo nyt on aiheutunut vahinkoja maamassoja kuljettavien alusten aalloista ja vahingot jatkunevat sataman liikenteen alkaessa. Rantavesi Pikku Niinisaaren edessä on ollut ajoittain erittäin sameaa. Lupaa ruoppausten aloittamiseen ei saa antaa ennen kuin asianmukainen meluilmoitus on tehty. Helsingin Satama ei ole tehnyt yhtään meluilmoitusta lukuun ottamatta Sipoon kunnalle tehtyä ilmoitusta. Kesällä ruoppausten ja räjähdystöiden tekeminen yöaikaan on erittäin häiritsevää. BB:n oikeudenomistajat ja CC DD:n oikeudenomistajat Muistuttajat ovat katsoneet, ettei hakemus perustu riittävälle selvitykselle eikä edellytyksiä luvan myöntämiselle eikä töiden aloittamiselle ole esitetty. EE:n ja antamien asiantuntijalausuntojen mukaan on olemassa riski, että orgaanisia tinayhdisteitä leviää ympäristöön. Elokuussa 2005 pintasedimenttien TBT pitoisuudet olivat puhdistusruoppausten jälkeen jopa µg/kg, kun ne vuoden 2003 mittausten mukaan olivat vastaavassa syvyydessä ( cm) pääosin alle 1 µg/kg ja maksimipitoisuudet alle 70 µg/kg. Suurimmat uudelleen liettymisen ja sedimentaation aiheuttamat pitoisuudet mitattiin juuri II vaiheen laiturialueella. Vuonna 2003 tehdyt mittaukset eivät enää kuvaa nykytilannetta, koska suojaverhon alta ja mahdollisesti myös läpi on levinnyt hienoa sedimenttiä ympäristöön. Ennen ns. lievästi likaantuneiden sedimenttien ruoppauksia on otettava uudet näytteet sekä suojaverhon sisäpuoliselta että ulkopuoliselta alueelta ja varmistettava orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet. Puhdistusruoppauksia ja likaantuneen sedimentin jatkokäsittelyä on jatkettava, kunnes TBT ja TPTpitoisuudet ovat tausta arvojen tasolla koko suojarakennelmien sisä

26 26 puolisella alueella, ennen kuin läjityslupa mereen voidaan myöntää. Saastuneiden sedimenttien käsittelyssä stabilointia parempi ja turvallisempi vaihtoehto olisi maalle läjittäminen, jota olisi myös syytä harkita. Vuonna 1995 tehtyä YVA:a, jossa ei ole huomioitu mm. tinayhdisteitä, on tarkistettava vastaamaan nähtävillä olevia ja potentiaalisia ympäristövaikutuksia. Helsingin Satama vetoaa siihen, että koko Vuosaaren hankkeeseen suhteutettuna II vaiheen ympäristövaikutukset ovat pieniä. Periaatteena näyttäisi siten olevan satamahankkeen ja lupamenettelyn pilkkominen osiin, joiden suhteellista merkitystä koskevan tarkastelun avulla häivytettäisiin satamahankkeen kokonaisvaikutukset. Vastaavasti kaloista löytyneitä TBT pitoisuuksia pyritään vähättelemään vertaamalla niitä Turun merialueelta löytyneisiin pitoisuuksiin. On syytä varmistaa, ettei hakemuksen kohteena olevia töitä ole toistaiseksi aloitettu, koska ne on tarkoitus toteuttaa avovesikauden 2005 aikana. Hakemus on puutteellinen, koska siinä ei mainita Niinilahteen sijoitettujen saastuneiden sedimenttien määrää. On pelättävissä, että olemassa oleva varastokapasiteetti ei ole ollut riittävä edes jo ruopatuille ja välivarastossa oleville sedimenteille. Helsingin Sataman tulee esittää tyhjentävä selvitys Niinilahden varastokapasiteetin riittävyydestä ja varastoaltaisiin jo sijoitettujen sedimenttien määrästä ennen II vaiheen rakentamiseen liittyvän ympäristöluvan käsittelyä. Hakemuksessa käytetään harhaanjohtavaa termistöä, kun puhutaan sedimenttien TBT pitoisuuksista. Hakemuksen mukaan massat ovat puhtaita tai sisältävät vain satunnaisesti tai vähäisessä määrin haitta aineita. Kuitenkin pitoisuudet ovat suurimmaksi osaksi yli 50 µg/kg ja jopa lähes 200 µg/kg. Hakemuksessa työn vaikutusten oletetaan olevan mitättömiä, vaikka tutkimuksista käy ilmi, että sameus on lisääntynyt ruoppausalueella, proomureiteillä ja läjitysalueella. Hakemuksen epäjohdonmukaisuutta osoittaa se, että imuruoppauksen samentumisvaikutuksia kutsutaan paikoitellen vähäisiksi, vaikka muutama sivu aiemmin on todettu, että ne ovat yhtä suuria kuin avokauharuoppauksenkin. Hakemuksen puutteellisuutta osoittaa edelleen se, että ns. täsmennetty tarkkailuohjelma on luvattu toimittaa vasta lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Kiire ei ole laillinen peruste sivuuttaa ympäristölainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia mm. riittävien selvitysten ja riskinhallinnan osalta. Hakemus ei sisällä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua arviointia, joka kattaisi satamahankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutukset ottaen huomioon hankkeen muuttumisen seutukaavan hyväksymisen jälkeen.

27 HAKIJAN SELITYS 27 Helsingin Satama on todennut Vuosaaren satamahankkeen tilanteesta, että puhdistusruoppaus päättyi Puhdistusruopattu pinta ala oli noin 75 ha. Viimeisenä puhdistettiin Niinilahden täyttöalueiden ja puhdistusruoppausalueen välinen alue. Niinilahden täyttöalueille sijoitetun massamäärän on arvioitu olevan yhteensä noin m 3 ktr. Sameusmittausten ja muiden tarkkailutulosten perusteella suojapenkereet ja suojaverhorakenne toimivat puhdistusruoppauksen aikana tehokkaasti. Laadunvarmistusta koskevissa sedimenttitutkimuksissa puhdistusruopatun alueen normalisoidut TBTpitoisuudet olivat puhdistusruoppauksen jälkeen <1 185 µg/kg k.a. Puhdistusruoppauksessa TBT:n kokonaispoistuma oli 96,43 kg eli 98,8 %. Valvontaviranomaisista ja rakentamishankkeen henkilöstöstä koostuvassa valvontaryhmässä todettiin, että meriläjitykseen menevä TBT määrä täyttää puhdistusruoppausta koskevassa lupapäätöksessä edellytetyn vähäisen määrän kriteerin. FF on laatinut riskinarvion, joka koskee Vuosaaren sataman puhdistusruopatuilta alueilta poistettavien savimassojen läjittämistä mereen. Riskinarvioinnin johtopäätökset olivat seuraavat: Suunnitelmien mukaan toteutetusta läjityksestä ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille eikä TBT:n merkityksellistä kertymistä pohjaeläimiin tai kaloihin. TBT:n veteen liuennut pitoisuus merivedessä ei todennäköisesti nouse läjityskohdassakaan EU:n vesipuitedirektiivin arvoluonnoksen MAC QS pitoisuutta 1,5 ng/l suuremmaksi. Läjityksen vaikutuksesta veteen liuennut TBT:n pitoisuus ei ylitä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomaisen (EPA) määrittämää lyhytaikaisesti esiintyvien enimmäispitoisuuksien kriteeriä missään tilanteessa. Meriläjitysalueelle menevä TBT ei aiheuta alueen olosuhteet ja läjitettävien massojen TBT pitoisuudet ja ominaisuudet huomioon ottaen pitkälläkään aikavälillä merkityksellistä riskiä vesieliöille. TBT:n pitoisuus läjitysalueen merivedessä jää merkityksettömän pieneksi, vaikka puhdistusruopatulta alueelta poistettavan pintasaven päälle ei tulisi läjitysalueella ollenkaan puhtaita massoja. Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että hakemuksessa on esitetty riittävällä tavalla hankkeen tarpeellisuus. Sataman II vaiheen rakentamisen merkitys on korostunut vuoden 2005 aikana entisestään. Luvan myöntämisen perusteena ei voida pitää sitä, kuinka suuri osuus sataman I vaiheen kapasiteetista on jo etukäteen varattu, kun otetaan huomioon perusteltu tarve varautua tuleviin liikenneodotuksiin ja toisaalta lupamenettelyiden kesto Vuosaaren sataman tapauksessa valitusprosesseineen. Helsingin Satama on arvioinut, että sataman II vaiheen kapasiteetti on jo nyt tarpeen, eikä sataman laajennusta luonnollisestikaan rakenneta ilman, että sille on olemassa kysyntää. Taloudellisen riskin tästä kantaa toiminnanharjoittaja, eikä se kuulu lupaharkintaan. Vesilain 2 luvun 4 :ssä säädetään, että harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei lupaa voitaisi myöntää siinä tapauksessa, että hanke

28 28 vähäisessä määrin poikkeaa voimassa olevan asemakaavan määräyksistä. Nyt kyseessä olevassa hankkeessa on kyse vähäisestä poikkeamasta asemakaavasta, eikä hankkeen toteuttaminen edellytä poikkeamista koskevaa päätöstä. Töidenaloittamislupa on tarpeellinen useasta syystä. Sataman I vaiheen on tarkoitus olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä ja tavoitteena on, että pääosa sataman II vaiheesta valmistuisi samanaikaisesti I vaiheen kanssa. Kun sataman I ja II vaiheiden ruoppaustyöt tehdään mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja nopeasti, ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa. Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Hankkeesta ei myöskään aiheudu yksityiselle tai yleiselle edulle sellaista haittaa, joka ei olisi korvattavissa tai kompensoitavissa. Kalatalousmaksut voidaan määrätä Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla. TBT on yleisin ja merkittävin Vuosaaren satama alueella havaituista haitta aineista, minkä vuoksi TBT on satamahankkeessa erityisen mielenkiinnon kohteena. TBT:n ja muiden organotinayhdisteiden vaikutuksia vesistöön ja kaloihin tarkkaillaan Vuosaaressa Suomessa ainutkertaisen kattavan ja perusteellisen seurantaohjelman avulla. Hankkeen kalataloudellinen seuranta voidaan toteuttaa työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla osana koko Vuosaaren satamahankkeen vaikutusten tarkkailua sitä tarvittavilta osin tarkistaen. Hakija on todennut Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston lausunnosta, että telakka altaan väylällä sijaitsevien pintasedimenttien pitoisuudet ovat alle 200 µg/kg. FF on laatinut riskinarvion, joka koskee Vuosaaren sataman puhdistusruopatuilta alueilta poistettavien savimassojen läjittämistä mereen. Riskinarviossa huomioon otettujen massojen normalisoitu TBT pitoisuus oli <1 185 µg/kg k.a. Tämän lupahakemuksen kohteena olevien ruoppausmassojen normalisoidut pitoisuudet ovat <1 178 µg/kg k.a. Hakemuksen kohteena olevan hankkeen massojen pitoisuudet vastaavat siten riskinarvion kohteena olevan hankkeen pitoisuuksia. Vaasan hallinto oikeuden ( nro 04/0274/3) ja korkeimman hallinto oikeuden ( taltio nro 2648) päätöksissä olevat periaatteet massojen läjittämisen osalta ovat sovellettavissa ainoastaan kyseiseen tapaukseen. Tuolloin oli olemassa mahdollisuus sijoittaa massoja Niinilahden altaisiin hyötykäytettäväksi eikä vesilain 2 luvun 3 :n haitattomuusedellytys siksi sallinut meriläjitystä. Nyt tilanne on erilainen, koska Niinilahden altaat eivät enää ole käytettävissä. TBT:n kokonaismäärä Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston tarkoittamalla alueella on vain noin 0,07 kg. Sataman II vaiheeseen kuuluvan puhdistusruopatun alueen TBTmääräksi on puhdistusruoppauksen jälkeen laskettu 0,25 kg. Kun

29 29 tähän lisätään Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston tarkoittaman alueen TBT määrä, II vaiheen alueella esiintyväksi TBTmääräksi saadaan 0,32 kg. Mereen läjitettävien savien kokonaismäärä II vaiheen työalueella on noin m 3 ktr. Kun ruoppausmassan tiheytenä käytetään varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvoa 1,3 ja kuiva ainepitoisuutena arvoa 60 %, II vaiheen ruoppausten yhteydessä mereen läjitettävien massojen keskimääräiseksi TBT pitoisuudeksi tulee alle 0,6 µg/kg k.a. Edellytykset meriläjitykselle ovat olemassa myös Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston tarkoittamalla alueella ja kyseisen TBT määrän meriläjityksen vaikutukset ovat käytännössä merkityksettömiä. Hakija on todennut AA:n muistutuksesta, että korkeimman hallintooikeuden päätöksen ( taltio nro 2648) periaatteiden noudattamiseen tässä tapauksessa ja hankkeesta kertyvien ruoppausmassojen läjitykseen on otettu kantaa edellä Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston lausuntoon vastattaessa. Eteläisen aallonmurtajan rakentamiselle on myönnetty lupa sataman I vaiheen lupapäätöksen yhteydessä. Eteläisen aallonmurtajan päälle ei ole tarkoitus istuttaa puita. Vesilain nojalla tällaista määräystä ei voida antaa. Sataman rakentamisesta tehdään meluilmoitukset ympäristönsuojelulain 61 :n perusteella, jos rakentamisesta aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Meluilmoituksen tekeminen ei ole vesilain nojalla myönnettävän luvan edellytys. Hakija on todennut BB:n oikeudenomistajien ja CC:n sekä DD:n oikeudenomistajien muistutuksesta, että Vuosaaren sataman IIvaiheen rakentamisen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna koko satamahankkeen vaikutuksiin. Vuosaaren satamahankkeessa suoritettiin yksi ensimmäisistä laajamittaisista ympäristövaikutusten arvioineista. Vuonna 1995 tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin myös nyt puheena olevan sataman II vaiheen vaikutukset (tuolloin vaiheistus I III). Siten nyt kyseessä olevan lupa asian yhteydessä ei ole tarpeellista tarkistaa tehtyä arviointia. Sataman sijoittuminen on tullut siten asianmukaisesti arvioiduksi YVA lain vaatimukset täyttävässä arviointimenettelyssä. Lupaa on alun perin haettu samanaikaisesti sekä I että II vaiheen satamahankkeille. Koska II vaiheen lupaa ei myönnetty I vaiheen lupapäätöksen yhteydessä, on hakija pakotettu hakemaan lupaa erikseen. Hankekokonaisuutta ei siten ole hakijan toimesta pilkottu, eikä vesilaki toisaalta edellytä hakemaan kaikkia sen mukaisia lupia samanaikaisesti. Kalojen TBT pitoisuuksia Vuosaaren lähivesien alueella ei ole vähätelty. Vuosaaren sataman vesistö ja kalataloustarkkailuohjelman tuottamien näytetulosten perusteella on kiistatonta, että kalojen TBTpitoisuudet vastaavat tasoa, joka esiintyy kaloissa Suomen rannikoilla yleisesti. Turun ympäristön merialueilla esiintyy poikkeavan korkeita pitoisuuksia. Vesistö ja kalataloustarkkailun mukaan Vuosaa

30 30 ren sataman rakentamisella ei ole ollut vaikutusta kalojen TBTpitoisuuksiin eikä sitä ole II vaiheenkaan töillä. Vesilain säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta kuuluu alueelliselle ympäristökeskukselle. Uudenmaan ympäristökeskus on valvonut Vuosaaren satamahanketta eikä se ole huomauttanut hakijaa siitä, että se olisi tehnyt vesistössä rakentamistoimenpiteitä, joille ei ole olemassa asianmukaisia lupia. Tässä lupahakemuksessa tarkoitettuja töitä ei ole aloitettu. Sataman II vaiheen rakentamisen yhteydessä ei ole tarkoitus sijoittaa ruoppausmassoja Niinilahteen, koska ne ovat tehdyn riskinarvion mukaan läjitettävissä mereen. Näin ollen hakemuksessa ei ole tarpeen ilmoittaa Niinilahteen sijoitettujen massojen määriä. Hakija on kuitenkin todennut, että Niinilahden täyttöalueille sijoitettu massamäärä on yhteensä noin m 3 ktr. Puheena olevan hankkeen vesistö ja ympäristövaikutusten tarkkailu on tarkoitus toteuttaa Vuosaaren satamahankekokonaisuuden tarkkailun yhteydessä. Tarkkailuohjelmaa on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tällä hetkellä on voimassa tarkkailuohjelma, joka on päivätty Nyt puheena olevan II vaiheen tarkkailu on tarkoituksenmukaista sisällyttää tähän ohjelmaan, kuten on menetelty muissakin lupa asioissa. Hakemus ei ole väitetyllä tavalla ristiriitainen tai puutteellinen. Vuosaaren satamahankkeen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi on tehty hankekokonaisuudesta. Hankkeen toteutustapa tai sen vaikutukset eivät ole muuttuneet arvioinnin laatimisen jälkeen siten, että olisi tarpeen laatia uusi arviointi. Muistuttajien esittämistä asiantuntijalausunnoista voidaan todeta, että Vuosaaren satamahankkeelle myönnetyn luvan mukaisten laadunvarmistusnäytteenottojen perusteella alueelle ei jäänyt puhdistusruoppauksen jälkeen tason 2 ylittäviä TBT pitoisuuksia ja puhdistusruopatulle alueelle jäänyt TBT määrä oli pieni. TBT:n poistuma puhdistusruoppauksessa oli 98,8 %. Kuten valvontaryhmässä todettiin, puhdistusruoppauksessa on toimittu lupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Mitä tulee haitta aineiden leviämisriskiin suojaverhorakenteen kulkuaukon avaamisen yhteydessä, sen realisoitumista eivät tue suojaverhorakenteen ulkopuolella toteutettu jatkuva sameusmittaus eivätkä muut toteutetut veden tai sedimenttien laatututkimukset. Lupapäätöksen mukaisesti kulkuaukkoa ei saanut avata, kun puhdistusruoppausta toteutettiin kulkuaukon läheisyydessä. Riskinarvioon viitaten voidaan todeta, että alueelle puhdistusruoppauksen jälkeen jääneiden ruoppausmassojen TBT pitoisuudet mahdollistavat massojen läjityksen mereen. Hakemussuunnitelmassa ei ole käytetty harhaanjohtavaa termistöä. Ylivoimainen valtaosa ruoppausmassoista on TBT:n suhteen puhdasta ja TBT:tä esiintyy satunnaisesti tai vähäisessä määrin vain hyvin pienessä osassa ruopattavaa ja mereen läjitettävää massaa.

31 31 Vuosaaren sataman II vaiheen tarpeellisuudesta hakija on lausunut, että liikennemäärien ennakoitua nopeamman kasvun ja satamatoimintoihin ja satamapalveluihin liittyvien seikkojen vuoksi hankkeen tarpeellisuus on entisestään korostunut. Hakijan tarkoituksena on saada kaikki Vuosaaren sataman satamakenttien ruoppaukset ja pengertäytöt sekä merihiekanotot ja täytöt tehdyksi vuonna 2006, mikä on ympäristönkin kannalta edullista. Sataman II vaiheen rakentaminen on edellytys pääkaupunkiseudun kehityksen ja koko maan ulkomaankaupan kannalta tärkeän Vuosaaren satamahankkeen toteuttamiseksi täyteen asemakaavan mukaiseen laajuuteensa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hanke on erittäin tarpeellinen yleisen edun kannalta. MERKINTÄ Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on kuulutettu Helsingin Sataman vesilain mukainen hakemus Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 mukaisen merihiekan ottomenetelmän muuttamiseksi ja hiekan käyttökohteen muuttaminen Vuosaaren sataman I ja II vaiheen rakentamiseksi sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (LSY 2005 Y 182). Ympäristölupavirasto on ratkaissut sen samanaikaisesti tämän lupa asian kanssa antamallaan päätöksellä nro 78/2006/3. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Tämä päätös koskee hakemusasian ratkaisua muilta osin kuin hankkeesta aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten johdosta suoritettavien rahakorvausten osalta. Tästä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset määrätään selvitettäväksi vireillä olevassa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksissään nrot 48 52/1998/3 määräämässä katselmustoimituksessa. Perustelut Viitaten jäljempänä olevaan luparatkaisuun ja sen perusteluihin ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Tämä hanke on osa Vuosaaren sataman rakentamista. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset on tarkoituksenmukaista käsitellä koko sataman vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä koskevassa katselmustoimituksessa. Vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentti Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa koskee:

32 32 1) Vuosaaren sataman II vaiheen laiturialueen (liite 2) ruoppauksia puhdistusruopatulla alueella sekä laiturien rakentamista niihin liittyvine täyttöineen. 2) Vuosaaren sataman II vaiheeseen liittyvän ns. telakka altaan väylän (liite 3) ruoppaamista. Telakka altaan väylän rakentaminen koostuu suojarakenteen sisäpuolisen, puhdistusruopatun alueen (n. 2,9 ha) ja suojarakenteen ulkopuolisen, puhdistusruoppaamattoman (n. 2,9 ha) alueen ruoppauksesta sekä väylän kohdalla olevien maa alueiden (n. 0,4 ha) muuttamisesta vesialueeksi. 3) Jäähdytysveden siirtoputken (liite 3) rakentamista ja siihen liittyviä ruoppauksia. 4) Ruoppausmassojen läjittämistä mereen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 137/2005/3 mainittuun paikkaan. Ruopattava massamäärä on yhteensä noin 0,8 milj. m 3 ktr, josta meriläjitysalueelle läjitettäviä savi ja silttimassoja on noin 0,7 milj. m 3 ktr ja sataman täytöissä käytettäviä kitkamaita noin 0,1 milj. m 3 ktr. Lupamääräykset Ruoppaaminen ja läjitys 1) Ruoppaaminen on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumista. 2) Telakka altaan väylän puhdistusruoppaamattomat massat on ruopattava ensin. 3) Ruoppausmassojen valuminen kuljetuksen aikana on estettävä. 4) Mereen läjitettävien ruoppausmassojen TBT pitoisuudet eivät saa ylittää 200 µg/kg k.a. (kuiva ainetta) normalisoituina pitoisuuksina. 5) Telakka altaan väylän puhdistusruoppaamattomat massat on läjitettävä läjitysalueen mahdollisimman syvään kohtaan, ja ne on peitettävä puhdistusruopatulta alueelta ruopatuilla massoilla. 6) Pohjan korkeus läjitysalueella on mitattava puhdistusruoppaamattomilta alueilta ruopattujen massojen läjityksen jälkeen. Rakenteet 7) Satama alueen täytöt, laiturirakenteet ja telakka altaan väylän rakenteet on tehtävä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti (rakennepiirustukset ja ). Luiskat on verhoiltava siten, että hienorakeisen aineksen haitallista huuhtoutumista mereen ei tapahdu.

33 33 8) Jäähdytysveden siirtoputki on rakennettava hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti (rakennepiirustukset ). Tarkkailu 9) Ruoppauksen suorittamisessa on pidettävä kirjaa seuraavista seikoista: Käytetty kalusto (ml. kauhatyypit ja kauhakoot) Ruoppauksen eteneminen (päivämäärä, työkohde, massamäärä) Läjityksen eteneminen (massamäärä, läjityskohta, läjityspaksuus) Kalatalousmaksu Kirjanpidosta on tehtävä raportti, joka on toimitettava kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. 10) Tarkkailu on tehtävä "Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamisen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelman, " mukaisesti, jota voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen tai Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle. 11) Luvan saajan on maksettava euron kalatalousmaksu vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sataman II vaiheen rakentamisesta kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseen niiden vuosien osalta kun sataman I vaiheen rakentaminen on valmistunut, mutta II vaiheen rakentaminen edelleen jatkuu. Luvan saajan on maksettava 841 euron kalatalousmaksu vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sataman II vaiheen rakentamiseen liittyvistä telakkaaltaan väylän ruoppauksista kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoimiseen niiden vuosien osalta kun töitä tehdään. Vastuu 12) Luvan saaja on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Vastuuhenkilö Työnaikaiset vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 13) Helsingin Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden

34 34 merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Aloittamis ja valmistumisilmoitus Tiedottaminen Voimassaolo 14) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä toteutettuja rakenteita kuvaavat piirrokset. 15) Helsingin Sataman on tiedotettava töiden etenemisestä ja vaikutuksista internetissä. 16) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa on voimassa seitsemän vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Perustelut Luvan myöntämisen perustelut Ruoppauksen ja läjityksen yhteydessä kiintoainesta sekoittuu vesimassaan ja mm. TBT:tä liukenee veteen. Jo tehtyjen ruoppausten yhteydessä on todettu, että samentuminen ulottuu sadasta metristä muutamaan sataan metriin ruoppauskohteesta. Proomukuljetusten yhteydessä on proomusta mereen päässyt yksittäisiä sameuslaikkuja. Imuhopperikalustolla ruopatun massan karkaamisriski kuljetusten aikana on pienempi kuin proomukuljetuksissa. Läjitysalueella veden samentumista on todettu pinnassa ja pohjalla. Samentuminen on ohimenevää ja se häviää nopeasti pintavedestä töiden loputtua. Kaukana avomerellä sijaitseva läjitysalue on syvää sedimentaatioaluetta, joten se on sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan tarkoitukseen sopiva. Ympäristövaikutuksia on selvitetty mittausten ja mallilaskelmien avulla. Organotinayhdisteitä on tutkittu vesi ja sedimenttinäytteistä, simpukoista sekä kaloista. TBT pitoisuudet sekä mittauksissa että puhdistusruopatulta alueelta tehdyn riskinarvion mukaan ovat niin pieniä, ettei TBT:stä aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille. Ruoppaustyöt kestävät vain muutamia kuukausia.

35 35 Tehtyjen pitoisuus ja muiden selvitysten ja käytettävissä olevan muun tiedon (kuten WHO:n raja arvo tinayhdisteiden saannille) perusteella tämän hakemuksen mukaisten ruopattavien massojen vierasaineet (kuten TBT, TPT, PCB) eivät tämän päätöksen määräyksiä noudattaen aiheuta ihmiselle välittömästi tai välillisesti (esim. kalan syönti) terveyshaittaa. Ruoppaukset tehdään suurimmalta osin alueella, joka on jo puhdistusruopattu. Ainoastaan telakka altaan väylän merenpuoleista osaa ei ole puhdistusruopattu. Tällä osalla tehtyjen sedimenttihavaintojen mukaan normalisoidut TBT ja TPT pitoisuuksien summat olivat µg/kg k.a. TBT:n kokonaismäärä puhdistusruoppaamattomalla alueella on 0,07 kg. Ympäristölupavirasto on lisäksi ottanut huomioon, että Niinilahden alueella on jo siirrytty stabilointivaiheeseen eikä alue enää ole käytettävissä massojen sijoitukseen. Riskinarvion perusteella mereen voidaan läjittää lievästi TBT pitoisia sedimenttejä (normalisoitu pitoisuus alle 200 µg/kg k.a.). Ympäristön kannalta on edullista, että koko hanke tehdään mahdollisimman lyhyen ajan sisällä. Tämän hakemuksen mukaiset ruoppaus ja läjitystyöt ovat edellytyksenä laiturialueen perustusten rakentamiselle, tarvittavan haraussyvyyden toteuttamiselle ns. telakka alueen väylän alueella sekä jäähdytysveden siirtoputken rakentamiselle ja siten osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman II vaiheen rakentaminen on tarpeen liikennemäärien kasvun ja sataman toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lupaharkinnassa on otettu huomioon vesilain 2 luvun 4 :n mukaisesti voimassa oleva asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa satama alueeksi (LS) merkittyä maa aluetta muutetaan vesialueeksi yhteensä 0,4 ha. Muutos tapahtuu kuitenkin laajan satamaalueen sisällä ja muutos rajoittuu välittömästi pelkästään satamaaltaan vesialueeseen. Muutos ei vaikeuta siten asemakaavan toteuttamista ja kaavaa on mahdollista tarvittaessa tarkentaa. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Läjityspaikka on läjitykseen sopiva. Massojen kuljetuksessa estetään kuljetuksen aikainen massojen pääsy mereen. Työn suorituksen ja vaikutusten tarkkailu on riittävän laaja alainen ja ajallisesti tiheä, ja siinä käytetään perinteisten menetelmien lisäksi uutta teknologiaa. Ympäristölupavirasto katsoo edellä sanottuun viitaten, että Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamiseen liittyvät ruoppaukset sekä massojen läjittäminen mereen tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna eivät vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eivätkä suuresti huononna paikkakunnan asutus tai elinkeino oloja.

36 36 Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamisesta saatava hyöty on huomattava verrattuna aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren sataman rakentamiselle täyteen asemakaavan mukaiseen laajuuteensa. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen ja ruoppaus ja täyttötyömaasta aiheutuvan häiriön. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Kun ruoppaaminen tehdään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, vähennetään samentumisaikaa ja ympäristövaikutuksia. Samentumisen vähentyminen pienentää ympäristövaikutuksia. Lupamääräys 2. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että organotinapitoiset sedimentit voidaan myöhemmin peittää puhtailla massoilla. Lupamääräys 3. Määräyksen tarkoituksena on estää sedimentin kuljetuksen ympäristövaikutukset. Lupamääräys 4. Riskinarvion perusteella TBT:tä alle 200 µg/kg k.a. (kuiva ainetta) sisältävät massat voidaan läjittää mereen niin, ettei niistä aiheudu herkimmällekään merieliöstölle haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeessa on pilaantuneeksi ruoppausmassaksi TBT:n osalta katsottu sellainen ruoppausmassa, jossa normalisoitu TBTpitoisuus ylittää arvon 200 µg/kg k.a. Pilaantunut ruoppausmassa on ohjeen mukaan pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Lupamääräys 5. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa kyseisten massojen jääminen mahdollisimman syvälle läjitykseen. Lupamääräys 6. Määräyksen tarkoituksena on selvittää organotinapitoisten massojen sijainti, jotta voidaan arvioida niiden päälle myöhemmin läjitettävien puhtaiden massojen paksuus. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 9 10 sekä 13 ja 14 ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi.

37 37 Lupamääräys 11. Määräys on tarpeen kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Lupamääräys 15. Määräys on tarpeen työstä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Sovelletut lainkohdat Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Vesilaki 1 luku 19, 2 luku 1 a, 4, 6 2 momentti, 11, 12, 14 a ja 22, 4 luku 6 Vesiasetus 85 Ympäristönsuojelulaki 42, 43 ja 46 Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen perusteluihin. Lisäselvityksiä ja täydennyksiä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sillä on ollut käytettävissä riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tinayhdisteiden summapitoisuuden huomioon ottamista koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupaharkinnassa. Tarkkailua koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Puhdistusruopatun alueen ulkopuolella olevan telakka altaan väylän pintasedimenttien kuorimista ja asianmukaiseen käsittelyyn siirtämistä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella ruoppausmassat voidaan läjittää mereen. Maamassojen stabilointia sataman rakenteisiin koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että asia on ratkaistu Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 26/2005/3. Aallonmurtajan maisemointia koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että aallonmurtajalle on myönnetty lupa sataman I vaiheen lupapäätöksen yhteydessä. Korvauksia koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on määrännyt selvitettäväksi vireillä olevassa Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä

38 38 Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen liittyvässä katselmustoimituksessa. Melua koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että melua koskevat asiat ratkaistaan tarvittaessa erikseen ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisessa menettelyssä. Puhdistusruoppauksen jatkamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että puhdistusruoppausta koskeva asia on ratkaistu Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 85/2004/3. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkistamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että tehdyssä YVA:ssa arvioitiin myös sataman II vaiheen vaikutukset eikä arviointia ole tarpeen uusia. Luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettua arviointia koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että kyseinen arviointi on tehty hankekokonaisuudesta. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman II vaiheen valmistuminen vuoden 2009 lopussa edellyttää, että tämän hakemuksen mukaiset työt voidaan aloittaa vuonna Sovellettu lainkohta Sataman valmistumisen siirtymisellä vuodesta 2009 eteenpäin olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1 kohta KÄSITTELYMAKSU Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksu 5 197,50 euroa. Maksu sisältää 35 %:n korotuksen maksutaulukossa mainittua suuremman työmäärän vuoksi. Perustelut Maksu on määrätty valtion maksuperustelain ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :n ja asetuksen liitteen maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä vesitalousasioita koskevia päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden asiassa, asian käsittelystä peritään korkeimpaan

39 39 maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Vesilain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään euroa, jos hakemus koskee yli m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Tämä on hakemuksen mukaisista erillisistä hankkeista korkeimpaan maksuluokkaan kuuluva hanke. Maksu peritään maksutaulukon mukaan 35 % taulukon maksua korkeampana, jos työmäärä on suurempi kuin taulukossa mainittu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa arvioitua työmäärää (20 35 htp) suurempi ottaen huomioon ruopattavien massojen organotinapitoisuus, kokonaisuuden liittyminen sataman I vaiheen rakentamiseen sekä hakemuksen eri osien keskinäinen monimutkainen suhde. Maksua on tämän vuoksi korotettu 35 %:lla.

40 MUUTOKSENHAKU Liitteet 40 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta sataman II vaiheen laiturialueesta 3) Kartta telakka altaan väylästä Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ha

41 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

42 LIITE 2

43 LIITE 3