Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaus ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2010/4 Dnro ESAVI/138/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaus ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin Satama Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsingin Satama on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaukseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Länsisatama sijaitsee kaksi kilometriä Helsingin ydinkeskustan lounaispuolella Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa. Länsisataman tavarasataman toiminnan siirryttyä Vuosaaren satamaan vapautuneita alueita muutetaan asuin- ja työpaikkakäyttöön. Länsisatamaan jää matkustajasatama ja Hernesaareen risteilyalussatama, joiden laituripaikat tulevat lisääntymään nykyisestä. Jätkäsaareen toteutettavan uuden asuinalueen johdosta maa-aluetta laajennetaan merelle päin. Vesialuetta täytetään merelle päin noin 150 metrin leveydeltä. Matkustajasataman maa-aluetta Jätkäsaaren laiturin jatkeella laajennetaan kohti etelää noin 300 m. Täyttöjen vuoksi nykyisiä väyliä ja niiden väyläaluetta joudutaan siirtämään. Uutena väyläalueena käyttöönotettava vesialue on pääosin matalaa, jolloin aluetta joudutaan syventämään ruoppaamalla kahdessa kohteessa (RK1 ja RK2). Ruoppaaminen on tarpeen nykyisten Länsisataman 10,8 m väylän, Länsisataman laiturin 8,9 m väylän ja Saukon 9,1 m väylän käytettävyyden säilyttämiseksi entiseen tapaan uusista täytöistä huolimatta. Väyläalueen muutoksella myös väylien navigoitavuus paranee ja merenkulun turvalli- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki

2 suus alueella lisääntyy, kun väyläalueen linjausta suoraviivaistetaan ja matalia alueita syvennetään. Merialueen yleiskuvaus Länsisataman edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Länsisataman edustalla sijaitseva Lauttasaarenselkä on etelään avautuva sisäsaariston selkä, jonka syvyys keskiosissa on m. Selältä on hyvä yhteys ulos merelle Melkin-Pihlajasaaren syvänteen kautta. Lauttasaarenselän suolapitoisuus määräytyy Suomenlahden yleisten suolaisuusolojen mukaan. Alueen pohjoiset rannat ovat suurimmaksi osaksi satama- tai muussa teknisessä käytössä. Ruoppauskohteen RK1 eteläpuolella sijaitsevat Pihlajasaaret, joissa on uimaranta ja venesatama. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: 2 HW (ylivedenkorkeus) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MNW (keskialivedenkorkeus) NW (alivedenkorkeus) MW ,51 m MW ,89 m MW ,00 m MW ,63 m MW ,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa, ja siihen vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Länsisataman edustan merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa, ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Veden laatu Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan pääosin tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I IV eli erinomainen heikko). Länsisataman edustan Lauttasaarenselän vesialueella veden laatu on tyydyttävä. Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Lauttasaarenselällä (näyteasema 62, syvyys 11 m) pohjaeläintiheys on kasvanut tasaisesti jo 1970-luvun alusta lähtien. Runsaslukuisimpia ovat olleet harvasukamadot sekä liejusimpukka, jonka määrät ovat selvästi lisääntyneet. Harvalukuisista lajeista varsinkin Manayunkia aestuarina -monisukamato näyttää lisääntyneen vuodesta 1986 alkaen.

3 3 Kalasto Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Lähin kohdealueen läheisyydessä sijaitseva kutualue on Pihlajasaaren ympäristö, jossa todennäköisesti on ainakin silakan kutualueita. Silakan kutu ajoittuu toukokuusta kesäkuun puoliväliin. Merialueen käyttö Jätkäsaaren laiturialtaaseen johtaa Länsisataman 10,8 m väylä. Länsisataman 10,8 m ja Länsisataman laiturin 8,9 m väylät kulkevat ruoppauskohteen RK1 länsipuolella. Lisäksi edellä mainitun alueen pohjoispuolella sijaitsee Lokkiluoto Saukonnokka 8,9 m väylä, joka yhtyy Jätkäsaaren edustalla Saukon 9,1 m väylään. Ruoppauskohteen RK1 välittömässä läheisyydessä eteläpuolella kulkee Kytö Teerisaari 2,4 m pienveneväylä, joka risteää Länsisataman 10,8 m väylää lounas-koillinen suunnassa. Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Ruoppauskohde RK2 sijaitsee Saukon 9,1 m väylän pohjoisosassa. Ruoppauskohteen RK2 pohjoisosan länsipuolella välittömässä läheisyydessä alkaa Salmisaaren 7,3 m väylä, joka Lauttasaaren sillan jälkeen muuttuu Salmisaari Rajasaari 2,4 m väyläksi. Ruoppauskohteen RK2 pohjoispään kaakkoispuolella sijaitsee Kaapelitehtaan 6,9 m väylä sekä Kellosaaren öljy- ja hiililaituriin johtava 8,9 m väylä. Länsisatamaan tulevat risteilyalukset ovat yhä suurempia, ja samalla myös ns. isojen alusten osuus koko risteilyliikenteestä on kasvanut. Luotsit tuovat Helsinkiin saapuvista risteilyaluksista vain alle 230 m alukset Kustaanmiekan salmen läpi Eteläsatamaan. Kansainvälisistä risteilyaluksista lähes puolet ylittää tämän pituuden, jolloin alukset kiinnitetään Länsisatamassa sijaitsevaan Hernesaaren risteilylaituriin. Vuonna 2007 Hernesaaren risteilylaiturin kautta kulki noin matkustajaa ja Länsiterminaalin kautta noin 3,6 miljoonaa matkustajaa. Länsisataman edustan välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta kotitarvekalastusta, virkistyskalastusta eikä ammattikalastusta. Lähin luonnoltaan arvokas alue ruoppauskohteiden läheisyydessä on Läntisen Pihlajasaaren lehto, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Sen etäisyys lähimmästä ruoppauskohteesta on yli 0,5 km. Läntisen Pihlajasaaren itäpuolella on myös luontotyyppinä suojeltu merenrantaniitty. Hakemuksen kohteena olevat alueet sijaitsevat hakijan hallinnoiman satama-alueen vesialueella, jonka pohjoispuolella sijaitsevat Länsisatamaan kuuluvat Melkinlaituri, Valtamerilaituri sekä Jätkäsaaren ja Munkkisaaren

4 Alueen omistus ja kaavoitustilanne laiturit. Lisäksi kohdealueen pohjoisosassa sijaitsevat Ruoholahden allas sekä Kellosaarenrannan venesatama. Lauttasaaren itäpuolella alle 0,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Pajalahden venesatama ja noin 0,2 km:n etäisyydellä Vattunokan venesatama. Lauttasaarenselän eteläpuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Melkin saari, jossa on yhteysliikennelaituri. Lisäksi Pihlajasaaren pohjoisosassa on käyntisatama. Muutettavan väyläalueen halki kulkee neljä vesi- ja viemärijohtoa. Länsisataman edustan vesialue, jolla ruoppaus- ja louhintatöitä tehdään, kuuluu Helsingin kaupungin Lauttasaaren kylän tilaan Salmisaari Märaholmen vesialue RN:o 1:175 sekä Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Vesialueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Länsisataman edustan vesialueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Yleiskaava on tullut voimaan Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt kaikki yleiskaavaa koskevat valitukset ja ne on hylätty lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Länsisataman edustan vesialueeseen liittyviin aluevarauksiin ei kohdistunut valituksia. Yleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva alue on varattu vesialueeksi (W). Yleiskaavassa esitetty Helsinki-puistona kehitettävä alue sijoittuu väylänmuutosalueen ulkopuolelle lukuun ottamatta ruoppauskohdetta RK1, joka sijoittuu pieneltä osin kyseisen puiston vesialueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaava sai lainvoiman Jätkäsaaren satama- ja varastoalue muuttuu kantakaupunkimaiseksi merenrantakaupunginosaksi. Laadittavana oleva asemakaava ja asemakaavan muutos ovat osayleiskaavan mukaisia. Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin tavarasatamakäytössä olleen pohjoisimman osan muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. 4 Meriarkeologia FCG Suunnittelukeskus Oy on tehnyt viistokaikuluotauksia Länsisataman edustalla (selostus päivätty ). Tarkastelussa ei havaittu viitteitä vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavista hylyistä. Lähimpänä ruoppauskohteita oleva tunnettu hylky on suomalaisen jaala Sjöstjärnan hylky, joka sijaitsee yli 1 km:n päässä ruoppauskohteesta RK1 Sirpalesaaren ja Husunkiven välisen karikon kupeessa noin 8 m:n syvyydessä. Sedimentin laatu Länsisataman edustan sedimenttien ruoppaus- ja läjityskelpoisuutta on selvitetty tammikuussa 2007 otetuista sedimenttinäytteistä (havaintopisteet

5 LSR1 LSR8). Lisäksi toukokuussa 2007 on tehty tarkentava sedimenttitutkimus (havaintopisteet LSR7a LSR7f) pilaantuneen pintakerroksen laajuuden selvittämiseksi. Lauttasaaren ja Jätkäsaaren välisellä alueella (ruoppauskohde RK2, havaintopisteet LSR1 LSR4) sedimenttinäytteiden profiilit vaihtelivat 80 ja 100 cm:n välillä pohjamateriaalin ollessa pääosin savea. Pihlajasaarten pohjoispuolella (ruoppauskohde RK1, havaintopisteet LSR5 LSR8) näyteprofiilit jäivät pääosin cm:iin pohjan ollessa huomattavasti kovempaa ja näytteiden ollessa lähinnä hiekan ja saven sekoitusta. Ruoppauskohteiden sedimentistä määritetyt tributyylitinan (TBT) pitoisuudet olivat seuraavat: 5 Havaintopiste Syvyys cm TBT μg/kg k.a. TBT μg/kg* k.a. LSR , ,8 54 LSR , , <1 <1 LSR , , <1 <1 LSR , <1 <1 LSR <1 < <1 <1 LSR , <1 <1 LSR , <1 < <1 <1 LSR , <1 < <1 <1 * = normalisoitu pitoisuus TBT:n normalisoitu tason 2 pitoisuus (200 μg/kg k.a.) ylittyi kahdessa ruoppauskohteen RK2 havaintopisteessä ja tason 1 pitoisuus (3 μg/kg k.a.)

6 kaikissa havaintopisteissä. Ruoppauskohteen RK1 osalta tason 1 ylitykset olivat vain sedimentin pintakerroksessa (0 10 cm), kun taas ruoppauskohteessa RK2 ne ulottuivat vähintään profiiliin cm. Tutkimusten perusteella ruoppausalueilta löytyy lisäksi tason 2 ylittäviä pitoisuuksia kuparia, PAH- ja PCB-yhdisteitä sekä elohopeaa. Tarkentavan sedimenttitutkimuksen perusteella pilaantunut alue havaintopisteen LSR7 ympäristössä osoittautui laajemmaksi kuin mitä aiemman näytteenoton perusteella oli odotettavissa. Alueelta löytyi tason 2 ylittäviä pitoisuuksia TBT:tä ja PCB-yhdisteitä sekä tason 1 ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa. Tarkentavan tutkimuksen perusteella havaintopisteen LSR7 ympäristöstä ruopattavat massat eivät ole meriläjitykseen soveltuvia etenkään sedimentin pintakerroksen (0 10 cm) osalta. 6 Hankesuunnitelma Länsisataman edustan vesialuetta ruopataan ja louhitaan kahdessa kohteessa (RK1 ja RK2). Ruoppauskohde RK1 on Länsisataman 10,8 m väylän (haraustaso -11,9 m) ja Länsisataman laiturin 8,9 m väylän (haraustaso -9,8 m) väyläalueelle sijoittuva matalikko. Ruoppauskohde RK2 on Lauttasaaren ja Jätkäsaaren välissä sijaitsevan Saukon 9,1 m väylän (haraustasot -10,6 m / -10,3 m / -10,1 m) väyläalueella. Ruoppauskohteiden pintaala on yhteensä noin 9 ha. Ruopattavien ja louhittavien massojen määräksi on arvioitu noin m 3 ktr, josta ruopattavia pehmeitä massoja on noin m 3 ktr ja kallion louhintaa noin m 3 ktr. TBT-pitoisen pintasedimentin osuus pehmeistä massoista on noin m 3 ktr. Massamäärien jakautuminen ruoppauskohteittain on esitetty seuraavassa taulukossa: Ruoppauskohde TBT-massat m 3 ktr Puhtaat massat m 3 ktr Kallio m 3 ktr RK1 (7,4 ha) RK2 (1,5 ha) Yhteensä TBT-pitoinen pintasedimentti, jonka paksuus on arviolta noin 0,2 m, kuoritaan ensin ennen muuta ruoppausta. Kuorittava pintakerros on laadultaan pääsääntöisesti pehmeää tai erittäin pehmeää saviliejua. Kuorinta toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Vesisyvyys kuorittavalla alueella vaihtelee ruoppauskohteessa RK1 noin 1,1 11 m:n välillä ja ruoppauskohteessa RK2 noin 7 10 m:n välillä. Kuoritut pintasedimentit sijoitetaan maa-alueelle Jätkäsaareen, mihin haetaan erillinen lupa. Puhtaat pehmeät savimassat ruopataan pilaantuneiden pintasedimenttien kuorinnan jälkeen ja siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä ruoppauskohteista. Proomuista ei sallita vuotoja lastauksen tai kuljetuksen yhteydessä. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr (läjitettynä noin m 3 itr). Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle tapahtuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen

7 nro 103/2008/3 mukaisesti. Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Ruoppauskohteista louhittava kallio (massamäärä noin m 3 ktr) käytetään Länsisataman laajennustöiden pengerrakenteisiin. 7 Arvio vaikutuksista Hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vallitsevaan merialueen tai sen ranta-alueiden tilaan. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön eikä vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hankkeen toteuttaminen ei haittaa kaavoitusta eikä muutakaan maankäytön järjestämistä. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu vahinkoa kenellekään. Hankkeen vaikutukset veden laatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaustöiden aiheuttamaa veden samentumista mitattiin osana vesistötarkkailuja kesällä Sameusmittausten tulosten perusteella ruoppaustyöstä ei aiheutunut selvästi muusta satamatoiminnasta erottuvaa sameutta. Alueen voimakas alusliikenne on mittausten perusteella pääasiallinen sameuden aiheuttaja. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Länsisataman edustan vesialueen tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen veden laatuun. Hankkeesta ei myöskään aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat vähäisiä ja väliaikaisia. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen ja työkoneiden melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Satama-alue ei kuitenkaan ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä sataman edustan välittömässä läheisyydessä kalasteta. Hanke ei siten huononna vesialueen kalantuottoa eikä kalastusoloja nykytilaan verrattuna muuten kuin tilapäisesti. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen ja virkistyskäyttöön Väyläalueiden muutokset ja niihin liittyvät ruoppaukset ovat välttämättömiä, jotta liikennöinti nykyisillä väylillä on mahdollista myös tulevaisuudessa. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan mitään haittaa tai vahinkoa vesiliikenteelle Länsisataman edustan vesialueella eikä sen ulkopuolella. Väyläalueiden muutokset kohdistuvat hakijan hallinnoiman satama-alueen vesialueelle eikä kyseistä aluetta käytetä virkistykseen. Lähin virkistykseen käytettävä alue on Läntisen ja Itäisen Pihlajasaaren muodostama ulkoilupuisto, joka sijaitsee Lauttasaarenselän kaakkoispuolella noin 0,5 km:n

8 Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista päässä ruoppauskohteista. Lähin uimaranta on Läntisen Pihlajasaaren pohjoisosassa. Väyläalueen muutos mahdollistaa nykyisten väylien käytön entiseen tapaan Jätkäsaareen tulevan uuden asuinalueen maatäytöistä huolimatta. Pilaantuneet pintasedimentit läjitetään maa-alueelle, mikä pienentää Länsisataman edustan vesialueen pohjassa nykyisin laajalla alueella vapaana esiintyvien haitta-aineiden määrää. Länsisataman laiturin väylää käyttävien yhä suurempien alusten pohjakosketusriski pienenee, kun sataman edustan matalikko poistetaan. Matalikon ruoppaus pienentää osaltaan mahdollista öljyonnettomuuden riskiä. Väyläalueen linjauksen suoraviivaistuminen parantaa risteilyalusten navigoitavuutta Länsisatamaan ja siten myös meriturvallisuutta. Helsingin Satamalla ja satamaan tukeutuvalla matkustajaliikenteellä on tärkeä merkitys Helsingin kaupungille, sillä Länsisatamaan saapuvat risteilyalukset matkustajineen tuovat kaupungille merkittävästi lisätuloja. Rakennustöistä aiheutuu samentumista, joka heikentää veden laatua ja karkottaa kaloja rakennuspaikan läheisyydestä. Samentuminen on kuitenkin lievää ja ohimenevää. Toteuttamisajankohdasta sekä vallitsevista tuulensuunnista riippuen samentuminen saattaa haitata myös virkistyskäyttöä kuten uimista läheisillä rannoilla (Pihlajasaari). 8 Tarkkailu Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät selvitetään työn aikana. Sameutta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisemmin muualla tutkittujen liukenevuustulosten perusteella. Sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Jos työaikana todetaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovitun ohjelman mukaisesti. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Helsingin Satama on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa hankkeen kiireellisyyden vuoksi. Ruoppaustyöt on ollut tarkoitus aloittaa vuonna 2009 ja saattaa loppuun vuonna Väyläalueen muutoksen edellyttämiä ruoppauksia ja massojen läjitystä ei voi tehdä avovesikauden ulkopuolella. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta

9 Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa ei ole selkeästi esitetty kuorimisalueen laajuutta eikä siinä ole esitetty lainkaan ns. harmaiden massojen (ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 välillä) käsittelyä. Kuorittavan kerroksen paksuutena mainitaan 20 cm ja että kyseessä on tason 2 ylittävien pitoisuuksien kuorinta. Jos kuorinta-alue ja kuorintasyvyys on tarkoitus rajata tason 2 ylitysten perusteella, jäänee kuorimatta alueita, joilla on 0 20 cm:n syvyydellä ns. harmaita massoja. Lisäksi ainakin pisteessä LSR1 on havaittu haitta-aineita myös cm:n syvyydellä. Hakemusta tulee täydentää harmaiden massojen käsittelyn osalta. Mikäli kyseisiä massoja on tarkoitus viedä Taulukarin läjitysalueelle, tulee myös massojen läjittäminen Taulukarille luvittaa. Luvan myöntämistä varten massojen läjityksestä tulee myös toimittaa riskinarvio, jota hakemukseen ei ole liitetty. Hakemuksen mukaan tarkkailu tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät selvitetään työn aikana, ja sameutta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisempien tutkimusten liukenevuustulosten perusteella. Koska hakemuksessa ei ole esitetty tarkemmin tarkkailun sisältöä, on tarkoituksenmukaista, että tarkkailusuunnitelma käsitellään ympäristökeskuksessa. Tarkkailusuunnitelmaan tulee kuitenkin sisällyttää myös kenttämittauksia ja/tai näytteenottoa. Pilaantuneiden sedimenttien läjittämiselle on haettava asianmukaiset luvat. 2) Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Helsingin alue on tärkeä kalastusalue valtakunnallisestikin katsoen sekä pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten lähikalavesiä. Vapaa-ajan kalastus on yleistä, mutta myös ammattikalastusta on jonkin verran jopa sisälahdilla. Tärkeimmät saalislajit ovat kuha ja ahven sekä lähinnä istutuksilla ylläpidettävistä kalakannoista meritaimen ja siika. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Helsingin ja Espoon merenlahdet ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita ja kalanpoikasten syönnösalueita. Nyt kyseessä oleva hankealue ei sijaitse aivan merenlahdilla, mutta Laajalahdelle ja Seurasaarenselälle johtavalla vaellusreitillä, jonka läheisyydessä on mm. silakan lisääntymisalueita. Helsingin edustan sedimenteissä on paikoitellen hyvin korkeita organotinapitoisuuksia ja myös muiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat kohonneita. Ruoppausten ja läjitysten yhteydessä aineita voi tavanomaista runsaammin lähteä liikkeelle sedimentistä ja kulkeutua vesieliöstöön kuten kaloihin. Tästä syystä hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava. 9

10 Kalastolle ja kalastukselle aiheutuu toiminnasta ainakin väliaikaista haittaa vesialueen avovesikautisen samenemisen myötä. Työ- ja elinkeinokeskus on ehdottanut seuraavia lupaehtoja: Luvan haltijan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös osana Taulukarin läjitysalueen kalataloudellista tarkkailua. Luvan haltijan on maksettava niinä vuosina, joina ruoppaustöitä tehdään, ja yhtenä vuonna töiden jälkeen euroa kalatalousmaksua Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutetun haitan vähentämiseen. Kalatalousmaksun käytöstä kuullaan Helsingin kalastusaluetta. 3) Merenkulkulaitos on katsonut, että lupa Länsisataman edustan väyläalueiden muutoksiin liittyville ruoppauksille ja puhtaiden ruoppausmassojen läjitykselle Taulukarin meriläjitysalueelle voidaan myöntää. 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta, että ruoppausalueilta on tarkoitus poistaa kaikki tason 1 ylittävät pilaantuneet sedimentit. Koko ruopattava alue käydään läpi ja siitä kuoritaan pilaantunut sedimenttikerros. Ruoppauskohteessa RK1 kuoritaan pilaantunut tason 1 ylittävä 0,2 m:n kerros. Ruoppausalueen pinta-ala on 7,4 ha ja pilaantunut sedimenttimäärä on m 3. Ruoppauskohteessa RK2 näytepisteiden LSR1 ja LSR2 ympärillä kuoritaan pilaantunut 0,5 m:n kerros. Näytepisteen LSR4 kohdalla kuoritaan pilaantunut 0,2 m:n kerros. Pilaantuneita massoja poistetaan 1,5 ha:n alueelta yhteensä m 3. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Pilaantuneet maamassat sijoitetaan maa-alueelle Jätkäsaareen. Pilaantuneiden massojen käsittelylle Jätkäsaaressa on erillinen ympäristölupa. Lopullisesti massat sijoitetaan loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa massojen sijoittamiseen. Ruoppauksen tarkkailusuunnitelma hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa ennen töiden aloittamista. Hakija on hyväksynyt Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen muistutuksessa ehdotetut lupaehdot ja esittänyt, että kalastuksen tarkkailu tehdään osana Taulukarin läjitysalueen hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. Merenkulkulaitoksen muistutukseen hakijalla ei ole lisättävää. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaukseen Helsingin kaupungin Länsisataman kaupunginosassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti suunnitelmakartassa VRT 3136-C8233 piirustus 221 esitetyissä paikoissa.

11 Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 11 Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus ruoppauskohteessa RK1 on noin 20 cm ja ruoppauskohteessa RK cm. Kuorinta on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin m 3 ktr. Kallion louhintaa on yhteensä noin m 3 ktr. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle. 4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 5) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 6) Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä. 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 8) Luvan haltijan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös osana Taulukarin läjitysalueen kalataloudellista tarkkailua. 9) Luvan saajan on maksettava euron kalatalousmaksu vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-

12 ristökeskukselle käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon vähentämiseen niinä vuosina, joina ruoppaustöitä tehdään, ja seuraavana vuonna töiden päättymisen jälkeen. 10) Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 11) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 12) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. 12 Perustelut Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaus on tarpeen nykyisten väylien käytettävyyden säilyttämiseksi Jätkäsaareen tulevan uuden asuntoalueen rakentamisen vuoksi tehtävistä merialueen täytöistä huolimatta. Väyläalueen linjauksen suoraviivaistamisella ja matalien alueiden syventämisellä parannetaan väylien navigoitavuutta sekä lisätään merenkulun turvallisuutta alueella. Ruoppauksesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta-aineita sisältävät pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet massat kuoritaan ensin ja ne läjitetään maalle. Määräyksessä 1) on otettu huomioon hakemukseen liitetyt sedimenttitutkimukset. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle saadaan Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 103/2008/3 mukaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Louhe käytetään Jätkäsaaren alueen täyttöihin.

13 Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Ruoppauksen vaikutuksia merialueella tarkkaillaan ruoppauksen aikana. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että väyläalueen muutoksella ja siitä johtuvilla ruoppauksilla mahdollistetaan nykyisten väylien käyttö entiseen tapaan Jätkäsaaren merialueen täytöistä huolimatta. Haittana on ruoppaustöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen ja töistä aiheutuva häiriö merialueen ja lähirantojen käytölle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty merialueen ruoppaustoiminnalle mitään erityisiä vesienhoidon toimenpiteitä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. 13 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a ja 22 sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Perustelut Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26

14 14 KÄSITTELYMAKSU euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (yli m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Tämän hakemuksen mukainen Länsisataman edustan väyläalueen muutos edellyttää massamäärältään yhteensä noin m 3 ktr ruoppausta ja louhintaa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin Satama Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tr

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kahtena Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistolupa.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 Kartta LIITE 2