KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuosikertomus 2014

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 502 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuosikertomus 2014 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Vuonna 2014 saadut uudet hakemukset Rahoitus Seuranta Päätökseen saatetut tukitoimenpiteet Asetus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta

3 1. JOHDANTO EU:n solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 1, jäljempänä solidaarisuusrahastoasetus, säädetään, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetään kertomus rahaston toiminnasta kuluneelta vuodelta. Tässä kertomuksessa esitellään EU:n solidaarisuusrahaston, jäljempänä EUSR, toimintaa vuonna 2014, toisin sanoen uusien hakemusten käsittelyä ja täytäntöönpanokertomusten arviointia niiden käsittelyn päätökseen saattamisen valmistelemiseksi. Siinä käsitellään myös solidaarisuusrahastoasetuksen muuttamista koskevaa asetusta, joka hyväksyttiin kesäkuussa Vuoden 2014 aikana komissio vastaanotti 13 uutta EUSR:n tukea koskevaa hakemusta, mikä on keskimääräistä enemmän. Hakemukset liittyivät hyökytulviin Sardiniassa (Italia), Bejisa-hirmumyrskyyn (Ranska), maanjäristykseen Kefalonian saarella (Kreikka), jäämyrskyyn Sloveniassa, jään ja tulvien aiheuttamiin tuhoihin ja kevättulviin Kroatiassa, ankaraan talveen Romaniassa, tulviin Serbiassa, kevään ja kesän tulviin Romaniassa, kevään ja kesän tulviin Bulgariassa ja syksyn tulviin Italiassa. Komissio hyväksyi seitsemän näistä hakemuksista ja hylkäsi kaksi. Neljän hakemuksen arviointi saatiin päätökseen vasta vuonna Määrällisesti tarkasteltuna komissio hyväksyi vuoden 2014 aikana EUSR:stä myönnettyä tukea yhteensä 126,725 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaisia tietoja asiasta esitetään luvussa 3 (Rahoitus). Tukea voitiin maksaa yhteensä 400,806 miljoonaa euroa, ja se kohdistui Saksan, Itävallan ja Tšekin vuoden 2013 tulvavahinkoihin sekä kuivuuden ja metsä- ja maastopalojen Romaniassa ja tulvien Kroatiassa vuonna 2012 aiheuttamiin vahinkoihin. Liitteissä 1 4 esitetään rahaston varojen käyttöönottoon vuonna 2014 sovelletut kynnysarvot, yhteenveto saaduista hakemuksista ja kattava luettelo vuodesta 2002 alkaen käsitellyistä hakemuksista Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, , s. 3). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 661/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta (EUVL L 189, , s. 143). Nämä hakemukset hyväksyttiin keväällä 2015, ja niitä selostetaan tarkemmin vuoden 2015 kertomuksessa. 3

4 2. VUONNA 2014 SAADUT UUDET HAKEMUKSET Komissio sai vuonna 2014 kolmetoista uutta hakemusta. Kuusi hakemusta saatiin ennen kuin tarkistettu solidaarisuusrahastoasetus tuli voimaan kesäkuussa 2014, joten niiden arviointi suoritettiin aiemman solidaarisuusrahastoasetuksen mukaisesti. Kesäkuun 2014 jälkeen vastaanotetut hakemukset arvioitiin tarkistetun solidaarisuusrahastoasetuksen säännösten mukaisesti. Seuraavassa esitetään keskeiset tiedot uusista hakemuksista. Ennen kesäkuuta 2014 saadut hakemukset (aiempi solidaarisuusrahastoasetus): ITALIA Tulvat Sardiniassa Laajoilla alueilla Sardiniassa esiintyi 18. ja 19. marraskuuta 2013 rajuja rankkasateita. Lyhyessä ajassa kertyneet valtavat sademäärät johtivat siihen, että monet joet tulvivat yli äyräidensä, mikä aiheutti tulvia ja maanvyörymiä. Asuinrakennuksille, yrityksille ja maataloudelle aiheutui vakavaa vahinkoa ja sekä pääväylät että paikalliset liikenneyhteydet ja julkinen infrastruktuuriverkko kärsivät häiriöistä. Italian ilmoituksen mukaan katastrofi vaati 16 kuolonuhria ja yli ihmistä joutui siirtymään asuinseudultaan muualle. Yksi ihminen katosi. Copernicusohjelman hätätilanteiden hallintapalvelu aktivoitiin. Komissio sai 24. tammikuuta 2014 eli asetuksen mukaisen 10 viikon määräajan kuluessa hakemuksen, jossa pyydettiin rahoitusosuuden myöntämistä EUSR:stä. Italian viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 652,419 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 17,4 prosenttia Italiaan vuonna 2014 suurkatastrofien osalta sovelletusta EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 3,752 miljardia euroa (eli 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina). Italia toimitti erittelyn vahingoista. Sen mukaan eniten vahinkoa aiheutui tie- ja liikenneinfrastruktuurille (156,522 miljoonaa euroa), vesiverkostoille (224,621 miljoonaa euroa) sekä julkisille rakennuksille (40,567 miljoonaa euroa). Yksityisomaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen kokonaismäärä oli 38,328 miljoonaa euroa. Koska vahinkojen kokonaismäärä oli alle suurkatastrofeihin sovellettavan kynnysarvon, katastrofia ei voitu pitää suurena luonnonkatastrofina. Se täytti kuitenkin poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteet, mistä syystä komissio hyväksyi hakemuksen 27. elokuuta Neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa käydyt pitkälliset neuvottelut asiaa koskevasta lisätalousarviosta saatiin päätökseen vasta 17. joulukuuta Tämän vuoksi asianomaiset euron talousarviomäärärahat oli pakko siirtää varainhoitovuodelle 2015 (ks. luku 3). EUSR:n rahoitusosuus maksettiin 7. huhtikuuta RANSKA Hirmumyrsky Bejisa (Réunion) Réunionin saarelle iski tammikuun 2014 alussa trooppinen hirmumyrsky Bejisa, joka aiheutti vahinkoa perusinfrastruktuurille ja talouden eri sektoreille. Ranska jätti hakemuksen EUSR:n rahoitusosuuden saamiseksi 11. maaliskuuta 2014 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 2. tammikuuta

5 Ranskan viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 114,800 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 3,1 prosenttia Ranskaan vuonna 2014 suurkatastrofien osalta sovelletusta EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 3,752 miljardia euroa (eli 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina). Eniten vahinkoa aiheutui maataloudelle (49 miljoonaa euroa), kotitalouksille (35 miljoonaa euroa) ja julkiselle sektorille (19 miljoonaa euroa). Koska välittömien vahinkojen kokonaismäärä jäi alle EUSR:n varojen käyttöönoton edellytyksenä olevan suuren katastrofin kynnysarvon, hakemusta tarkasteltiin solidaarisuusrahastoasetuksessa säädettyjen poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Näissä perusteissa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä EUSR:stä voidaan myöntää tukea poikkeuksellisissa tilanteissa. Komission arvioinnissa todettiin kuitenkin, ettei Ranskan hakemus täyttänyt poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteita, joista säädetään solidaarisuusrahastoasetuksessa, sillä hakemuksessa ei esitetty todisteita vakavista ja pitkäaikaisista vaikutuksista väestön elinoloihin ja talouden vakauteen kyseisellä alueella. Komissio päätti 27. elokuuta 2014 hylätä hakemuksen, koska sen ei voitu katsoa täyttävän solidaarisuusrahastoasetuksessa tarkoitettuja poikkeuksellisuuden kriteerejä. Asiasta ilmoitettiin Ranskan viranomaisille. KREIKKA Maanjäristykset Kefaloniassa Kefalonian saarella, 6,7 kilometriä Argostolista koilliseen tapahtui 26. tammikuuta 2014 voimakas maanjäristys (Richterin asteikolla 5,8), joka tuntui myös Jooniansaarten muissa osissa ja koko Kreikan alueella. Sitä seurasi useita kymmeniä voimakkaita jälkijäristyksiä. Maanjäristyksillä oli merkittäviä vaikutuksia alueen, erityisesti Kefalonian saaren, sosioekonomiseen rakenteeseen sekä ympäristöön ja infrastruktuuriin. Kreikan hakemus saapui komissioon 28. maaliskuuta 2014 eli 10 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 26. tammikuuta Kreikan viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 147,333 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 12,61 prosenttia Kreikkaan vuonna 2014 suurkatastrofien osalta sovelletusta EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 1,168 miljardia euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Suurimmat kustannukset (50 miljoonaa euroa) liittyivät tieverkolle aiheutuneisiin vahinkoihin. Kreikan viranomaiset esittivät hakemuksen solidaarisuusrahastoasetuksessa säädettyjen poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Näissä perusteissa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä EUSR:stä voidaan myöntää tukea poikkeuksellisissa tilanteissa. Komissio päätti 27. elokuuta 2014, että katastrofi täyttää poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteet, ja ehdotti rahaston varojen käyttöönottoa. Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 8. huhtikuuta SLOVENIA Jäämyrskyt Tammikuun 2014 lopussa monissa Euroopan maissa, muun muassa Sloveniassa, Kroatiassa, Serbiassa, Romaniassa ja Bulgariassa, riehuivat pahimmat talvimyrskyt kymmeniin vuosiin. Sloveniassa lähes puolet maan metsistä kärsi jäisen sateen takia vaurioita ja joka neljäs kotitalous jäi ilman sähköä, kun raskas lumi katkoi 5

6 sähkölinjoja ja puita. Pian jäämyrskyjen jälkeen osaa Sloveniasta koettelivat tulvavedet. Slovenian hakemus saapui komissioon 4. huhtikuuta 2014 eli 10 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 30. tammikuuta Slovenian viranomaisten arvion mukaan jääkatastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 428,734 miljoonaa euroa. Tämä oli 1,23 prosenttia suhteessa Slovenian BKTL:ään ja ylitti reilusti Sloveniaan vuonna 2014 sovelletun EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvon, joka oli 209,587 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Katastrofi voitiin luokitella suureksi luonnonkatastrofiksi, joten komissio hyväksyi Slovenian hakemuksen 27. elokuuta Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 8. huhtikuuta KROATIA Jäämyrskyt ja tulvat Sama sääilmiö, jonka johdosta Slovenia haki tukea EUSR:stä, koetteli myös Kroatiaa helmikuun 2014 alussa. Katastrofi aiheutti vahinkoja erityisesti maan luoteisosissa sekä osassa pohjoista Adrianmeren aluetta. Sulava jää ja lumi aiheuttivat lisäksi 12. helmikuuta alkaen tulvia, jotka vaurioittivat vielä lisää tärkeitä julkisia perusinfrastruktuureja sekä yksityistä ja julkista omaisuutta. Tämän seurauksena Kroatia päätti hakea rahoitusosuutta EUSR:stä, Komissio vastaanotti hakemuksen 9. huhtikuuta 2014 eli 10 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 31. tammikuuta Kroatian viranomaisten arvion mukaan katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 291,905 miljoonaa euroa. Tämä oli 0,69 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:ään ja ylitti siten Kroatiaan vuonna 2014 suurkatastrofien osalta sovelletun EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvon, joka oli 254,229 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylitti suurkatastrofeihin sovellettavan kynnysarvon, katastrofia voitiin pitää suurena luonnonkatastrofina, ja komissio hyväksyi hakemuksen 27. elokuuta Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 8. huhtikuuta ROMANIA Ankarat talviolosuhteet Vuoden 2014 tammikuun lopussa ja helmikuun alussa Romaniaa ja erityisesti sen kaakkoisosia koettelivat ankarat talviolosuhteet: lumi, jää ja alhaiset lämpötilat aiheuttivat vahinkoa tieverkolle, maataloudelle ja julkiselle ja yksityiselle omaisuudelle. Romania päätti hakea tukea EUSR:stä ja jätti hakemuksensa 4. huhtikuuta 2014 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 24. tammikuuta Romanian viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli 327,897 miljoonaa euroa. Tähän määrään sisältyi kuitenkin merkittävä määrä välillisiä vahinkoja, jotka jätettiin pois välittömien vahinkojen arvioidusta kokonaismäärästä. Tämän tarkistuksen jälkeen välittömien vahinkojen kokonaismääräksi saatiin 27,897 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 3,6 prosenttia Romaniaan vuonna 2014 suurkatastrofien osalta sovelletusta EUSR:n varojen 6

7 käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 783,738 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen pohjalta). Koska välittömien vahinkojen hyväksytty kokonaismäärä jäi alle EUSR:n varojen käyttöönoton edellytyksenä olevan suuren katastrofin kynnysarvon, hakemusta tarkasteltiin solidaarisuusrahastoasetuksessa säädettyjen poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Komissio päätteli kuitenkin, ettei Romanian hakemuksen voitu katsoa täyttävän solidaarisuusrahastoasetuksessa tarkoitettuja poikkeuksellisuuden kriteerejä, joten se hylkäsi hakemuksen 27. elokuuta Asiasta ilmoitettiin Romanian viranomaisille. Kesäkuun 2014 jälkeen saadut hakemukset (voimassa oleva solidaarisuusrahastoasetus): SERBIA Tulvat Toukokuussa 2014 ankarat sääolot koettelivat laajoja alueita Serbiassa ja johtivat miesmuistiin pahimpiin tulviin, jotka aiheuttivat laajamittaista tuhoa julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille ja vahingoittivat satojatuhansia asuintaloja. Koska liittymisneuvottelut Serbian kanssa oli aloitettu virallisesti ennen tulvia, Serbia katsottiin solidaarisuusrahastoasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tukikelpoiseksi valtioksi. Serbia jätti komissiolle hakemuksensa EUSR:n rahoitusosuuden saamiseksi 30. heinäkuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 14. toukokuuta Esitettyjä tietoja päivitettiin 18. elokuuta Serbian viranomaisten arvion mukaan katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli miljoonaa euroa. Tämä määrä perustuu korjaustarpeita koskevaan arviointiin, joka tehtiin yhdessä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa välittömästi katastrofin jälkeen. Se oli 3,8 prosenttia suhteessa Serbian bruttokansantuloon (BKTL) ja ylitti yli kuusinkertaisesti Serbiaan vuonna 2014 sovelletun EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvon, joka oli 174,649 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylitti kynnysarvon, katastrofia voitiin pitää suurena luonnonkatastrofina, ja komissio hyväksyi hakemuksen 10. lokakuuta Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 14. huhtikuuta KROATIA Tulvat Sama tulvakatastrofi, jonka johdosta Serbia haki tukea EUSR:stä, aiheutti merkittäviä tuhoja myös Kroatiassa, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Copernicusohjelman hätätilanteiden hallintapalvelu aktivoitiin. Kroatia jätti hakemuksensa 31. heinäkuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 17. toukokuuta Kroatian viranomaisten arvion mukaan katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli 297,629 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 0,70 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:ään ja 117 prosenttia Kroatiaan vuonna 2014 sovelletusta EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 254,229 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen pohjalta). Serbiaa kohdanneen katastrofin tavoin myös Kroatian katastrofia voitiin pitää 7

8 suurena luonnonkatastrofina. Komissio hyväksyi Kroatian hakemuksen 10. lokakuuta 2014 ja ehdotti rahaston varojen käyttöönottoa. Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 8. huhtikuuta BULGARIA Kevättulvat Muutamaa viikkoa myöhemmin eli kesäkuun 2014 puolivälissä ja erityisesti kesäkuuta joillakin Bulgarian alueilla esiintyi voimakkaita rankkasateita, joiden määrä oli jopa nelinkertainen tavanomaiseen kuukausimäärään verrattuna ja jotka aiheuttivat pahoja tulvia ja vakavia häiriöitä. Bulgarian hakemus saapui komissioon 28. elokuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 19. kesäkuuta Bulgarian viranomaiset toimittivat ajan tasalle saatettuja tietoja 12. syyskuuta Katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen hyväksytty arvioitu kokonaismäärä oli 311,328 miljoonaa euroa. Tämä määrä oli 0,8 prosenttia suhteessa Bulgarian BKTL:ään ja 134 prosenttia Bulgariaan vuonna 2014 sovelletusta EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka oli 232,502 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen pohjalta). Katastrofia voitiin pitää suurena luonnonkatastrofina, joten komissio päätti 10. lokakuuta 2014 myöntää tarkoitukseen varoja rahastosta. Rahaston euron rahoitusosuus maksettiin 8. huhtikuuta Neljän vuonna 2014 vastaanotetun hakemuksen arviointi saatiin päätöksen vasta vuonna 2015 (kevät- ja kesätulvat Romaniassa, kesätulvat Bulgariassa, syystulvat Italiassa). Niitä selostetaan tarkemmin vuoden 2015 kertomuksessa. 3. RAHOITUS Budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuonna 2014 rahastosta myönnettävät rahoitusosuudet seitsemässä asiassa, jotka koskivat vuonna 2014 vastaanotettuja hakemuksia. Vastaava alustava lisätalousarvioesitys nro 4/2014 kattoi neljä EUSR-hakemusta ja saatiin valmiiksi 17. joulukuuta Vastaava alustava lisätalousarvioesitys nro 6/2014 kattoi kolme EUSR-hakemusta ja saatiin myös valmiiksi 17. joulukuuta Lisäksi EUSR:stä otettiin 17. joulukuuta 2014 käyttöön euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ennakkomaksujen maksamista varten (vain jäsenvaltioiden osalta ja vuodesta 2015 alkaen). Kaikissa seitsemässä tapauksessa maksut suoritettiin vuoden 2015 maaliskuussa ja huhtikuussa sen jälkeen, kun vuoden 2014 talousarviomäärärahat oli siirretty 4 5 Lisätalousarvio nro 4 vuoden 2014 talousarvioon kattaa yhteensä 47,0 miljoonan euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumusmäärärahoina. Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto liittyy Italiassa (Sardinia) marraskuussa 2013 esiintyneisiin tulviin, maanjäristykseen Kreikassa (Kefalonia), jäämyrskyihin Sloveniassa sekä samoihin jäämyrskyihin ja niitä seuranneisiin tulviin Kroatiassa tammikuun lopussa ja helmikuun alussa vuonna (EUVL L 73, ). Lisätalousarvio nro 6 vuoden 2014 talousarvioon kattaa yhteensä 79,7 miljoonan euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumusmäärärahoina. Varojen käyttöönotto liittyy Serbian ja Kroatian tulviin toukokuussa 2014 ja Bulgarian tulviin kesäkuussa (EUVL L 73, ). 8

9 vuodelle 2015 ja tuen myöntämistä koskevat päätökset kunkin edunsaajavaltion osalta oli hyväksytty. Solidaarisuusrahaston rahoitusosuudet vuonna 2014 hyväksytyt määrärahat Edunsaajavaltio Katastrofi Luokka Määrä (euroa) Italia Sardinian tulvat alueellinen katastrofi Kreikka Kreikan maanjäristys (Kefalonia) alueellinen katastrofi Slovenia jäämyrskyt suurkatastrofi Kroatia jäämyrskyt ja tulvat suurkatastrofi Serbia tulvat suurkatastrofi Kroatia kevättulvat suurkatastrofi Bulgaria kevättulvat suurkatastrofi YHTEENSÄ SEURANTA Komissio teki vuoden 2014 aikana seurantakäynnit kolmeen edunsaajavaltioon keskustellakseen perustetuista täytäntöönpanojärjestelmistä ja vastatakseen täytäntöönpanoviranomaisten esittämiin kysymyksiin. Kohteet olivat seuraavat: Wien (Itävalta), 12. kesäkuuta 2014, käynnin yhteydessä keskusteltiin kahdesta tapauksesta, joista toinen koski Lavamündissa marraskuussa 2012 esiintyneiden tulvien johdosta myönnettyä euron rahoitusosuutta ja toinen toukokuun 2013 tulvien johdosta myönnettyä 21,662 miljoonan euron rahoitusosuutta (molemmissa oli kyse naapurimaahan liittyvistä katastrofeista). Berliini (Saksa), 23. kesäkuuta 2014, aiheena 360,454 miljoonan euron rahoitusosuus, joka myönnettiin toukokuussa 2013 esiintyneiden tulvien johdosta. Praha (Tšekki), 9. lokakuuta 2014, aiheena 15,928 miljoonan euron rahoitusosuus, joka myönnettiin kesäkuussa 2013 esiintyneiden tulvien johdosta. Kaikki kolme seurantakäyntiä antoivat kohtalaisen varmuuden siitä, että asianomaiset viranomaiset hoitavat täytäntöönpanon ja valvonnan avoimesti ja asianmukaisesti ja solidaarisuusrahastoasetusta, tukipäätöksiä ja täytäntöönpanosopimuksia noudattaen. Saatuaan loppukertomukset komissio tekee lisäanalyyseja ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin. 5. PÄÄTÖKSEEN SAATETUT TUKITOIMENPITEET Ennen solidaarisuusrahastoasetuksen tarkistusta asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädettiin, että edunsaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rahoitusosuuden maksamista seuraavan yhden vuoden määräajan päättymisestä rahoitusosuuden käyttämistä koskeva kertomus (täytäntöönpanokertomus) ja siihen liittyvä selvitys rahoitusosuuden käyttöön 9

10 liittyvistä menoista (selvitys). Tämän menettelyn päätyttyä komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. Vuonna 2014 saatettiin päätökseen neljä solidaarisuusrahaston tukea koskevaa asiaa: 1) Romania, kesätulvat vuonna 2005: rahaston rahoitusosuus oli 52,408 miljoonaa euroa. Romania esitti täytäntöönpanokertomuksen 4. maaliskuuta Tukitoimenpide voitiin kuitenkin päättää vasta, kun Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) yhteistyössä Romanian petostentorjuntaviraston kanssa suorittama tarkastus oli saatu päätökseen. Sen tuloksena Romanialta perittiin takaisin euroa tukeen oikeuttamattomia menoja. Asian käsittely saatettiin päätökseen 31. tammikuuta ) Kreikka, metsäpalot vuonna 2007: rahaston rahoitusosuus oli 89,769 miljoonaa euroa. Kreikan laatima täytäntöönpanokertomus saapui huhtikuussa Kreikan viranomaisten sisäisessä tarkastuksessa kävi ilmi, että tukeen oikeuttamattomia menoja oli ilmoitettu euroa. Lisäksi komission suorittamassa arvioinnissa ilmeni, että Kreikalta oli pyydettävä selvitystä koskevia lisätietoja. Tämän jälkeen komissio käynnisti takaisinperintämenettelyn, ja Kreikka maksoi takaisin euroa (korot mukaan lukien). Asian käsittely saatettiin päätökseen. 3) Portugali, muta- ja maanvyöryt vuonna 2010: rahaston rahoitusosuus oli 31,256 miljoonaa euroa. Komissio vastaanotti Portugalin täytäntöönpanokertomuksen lokakuussa Portugalilta jouduttiin pyytämään lisätietoja, ja se toimitti vastauksensa syyskuussa Niiden myötä kaikki selvitykseen liittyneet avoinna olleet kysymykset saatiin ratkaistua. Asian käsittely saatettiin päätökseen toukokuussa ) Kroatia, kevättulvat vuonna 2010: rahaston rahoitusosuus oli 3,826 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanokertomus toimitettiin komissiolle maaliskuussa Komissio päätti tukitoimenpiteen joulukuussa 2014 tehtyään sitä koskevan tarkastuksen, jonka tulos oli myönteinen. Komissio sai vuoden 2014 aikana myös kolme vuosien 2011 ja 2012 tapahtumiin liittynyttä uutta täytäntöönpanokertomusta: Espanjalta kertomuksen, joka liittyi vuonna 2011 tapahtuneeseen Lorcan maanjäristykseen, ja Italialta kertomukset, jotka liittyivät Ligurian ja Toscanan vuoden 2011 tulviin ja Emilia-Romagnan alueella vuonna 2012 tapahtuneeseen maanjäristykseen. Tämän vuosikertomuksen kattaman jakson päättyessä näiden täytäntöönpanokertomusten arviointi oli vielä kesken. 6. ASETUS EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON PERUSTAMISESTA ANNETUN NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 2012/2002 MUUTTAMISESTA Vuoden 2013 puolivälissä komissio esitti solidaarisuusrahastoasetuksen muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen 6. Ehdotuksen tarkoituksena oli erityisesti parantaa rahaston reagointikykyä ja yksinkertaistaa sen käyttöä sekä selkiyttää tuensaajia koskevia kriteerejä ja yksinkertaistaa olemassa olevia sääntöjä, jotta tukea voitaisiin maksaa aikaisempaa nopeammin. Siinä ehdotettiin ennakkomaksujen käyttöönottamista, tukeen oikeutettujen tahojen ja toimien ilmaisemista selkeämmin erityisesti alueellisten katastrofien osalta sekä keskittymistä katastrofien ennaltaehkäisyyn ja riskinhallintastrategioihin jäsenvaltioissa. Lisäksi esitettiin 6 COM(2013) 522,

11 katastrofiriskien ehkäisemistä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamista täysimääräisesti ja saatavilla olevan unionin rahoituksen käyttöä asiaan liittyviin investointeihin. Ehdotusta alettiin käsitellä Euroopan parlamentissa vuoden 2013 marraskuun lopussa ja neuvostossa joulukuussa Liettuan toimiessa puheenjohtajana. Neuvottelut saatiin päätökseen Kreikan puheenjohtajakaudella vuonna Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 661/ tuli voimaan 28. kesäkuuta Tärkeimmät tulokset ovat lyhyesti seuraavat: toiminta-ala on määritetty selkeästi ja rajattu koskemaan pelkästään luonnonkatastrofeja, minkä lisäksi annetaan uusi, kuivuutta koskeva säännös; hakemusten määräaikaa on pidennetty 10 viikosta 12 viikkoon; täytäntöönpanokautta on pidennetty 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Lisäksi alueellisista katastrofeista, joiden seurauksena syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen BKT:sta (NUTS 2 -tasolla), annetaan selkeät säännöt. Syrjäisimpien alueiden osalta tämä kynnysarvo on 1 prosentti BKT:stä. Vuodesta 2015 alkaen jäsenvaltioilla on mahdollisuus pyytää ennakkomaksua, jonka suuruus on 10 prosenttia tuen todennäköisestä määrästä (enintään 30 miljoonaa euroa). Hallinnollisten menettelyjen lyhentäminen yhdistämällä tukipäätös ja täytäntöönpanosopimus yhdeksi säädökseksi nopeuttaa rahoitusosuuksien maksamista rahastosta. Lisäksi asetuksessa annetaan uusia säännöksiä, jotka koskevat katastrofiriskien ehkäisemistä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi. 7 EUVL L 189, , s