UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN JA BIOLINJA OY:N SUOTO- JA VALUMAVESIEN TARKKAILU

Transkriptio

1 '... ;-:; ::r, ^^. f;<-:lipuiiki O'? UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN JA BIOLINJA OY:N SUOTO- JA VALUMAVESIEN TARKKAILU Vuosiraportti 2016 Sari Koivunen M^ Nro Lounais-Suomen y vesi- ja ympäristötutkimus Oy

2 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016)

3 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Sisällys [. TUTKIMUKSEN PERUSTE JA TARKOITUS Kaatopaikan ympäristölupa ja tarkkailuohjelma...^ 1.2. Biolinja Oy:n ympäristölupa ja tarkkailuvelvoite Tutkimuksen tarkoitus...^ 2. TUTKIMUSALUE HAVAINTOPAIKAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Vanhan kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu...? Biolinja0y:n tarkkailu Tutkimusmenetelmät SÄÄ TUTKIMUSVUONNA JÄTEMÄÄRÄT Kaatopaikka Biolinja0y... l0 6. KAATOPAIKKAVEDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS UUDENKAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE... ]] 7. TUTKIMUKSEN TULOKSET Huhtikuun tutkimuskerta Vanhan kaatopaikan jälkitarkkailu Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Kesäkuun tutkimuskerta Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Syyskuun tutkimuskerta Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Marraskuun tutkimuskerta Vanhan kaatopaikan jälkitarkkailu Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Pintavesien vuoden keskiarvot Pohjavesien vuoden keskiarvot YHTEENVETO LÄHTEET... 32

4 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Liitteet: Liite l. Munaistenmetsän kaatopaikan tarkkailupistekartta Liite 2. Suotovesinäytteiden analyysitulokset Liite 3. Pintavesinäytteiden analyysitulokset Liite 4. Pohjavesinäytteiden analyysitulokset Liite 5. Biolinja Oy:n vastaanotetut raaka-aineet Jakelu Lassila & Tikanoja Oyj/jari. Lassila & Tikanoja Biolinja Oy Uusikaupunki Uudenkaupungin kaupunki/tekninen lautakunta Uudenkaupungin kaupunki/ympäristö-ja lupalautakunta Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin VesiA'esihuoltopäällikkö Kim Westerholm Uudenkaupungin kaupunkiajudenkaupungin Vesi/kim. fi Uudenkaupungin kaupunki/seija. fi Marjoluoto Antti Kivinen Jarnoja Siivonen Tanja Tuominen Urpo Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. etunimi. fi

5 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5 1. TUTKIMUKSEN PERUSTE JA TARKOITUS Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Iniön, Kustavin, Pyhärannan ja Taivassalon kunnat liittyivät kaatopaikan käyttäjiksi 1980-luvun puolivälissä, Laitilan kaupunki heinäkuussa 1996 ja Vehmaan kunta vuoden 1997 alussa. Finström ja Brändö liittyivät yhteistyöhön vuonna 2001 mutta Brändön kunta on nyttemmin jäänyt pois yhteistyöstä. Vanhan täyttöalueen käyttö on lopetettu ja laajennusalue otettu käyttöön vuonna Vaarallisen jätteen vastaanotto alkoi loppukesällä Uudenkaupungin kaupunki myi Munaistenmetsän kaatopaikan Lassila & Tikanoja Oy:lle, omistusoikeus siirtyi Kaatopaikan alueella toimii nykyisin Lassila & Tikanojan Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus. Biolinja Oy:n Uudenkaupungin biokaasulaitos sijaitsee Muinaistenmetsän kaatopaikka-alueen pohjoispuolella. Biokaasulaitoksella käsitellään maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia jätteitä. Lisäksi kaatopaikan kaatopaikkakaasut kerätään talteen j aj ahdetaan laitokselle hyötykäyttöön Kaatopaikan ympäristölupa ja tarkkailuohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi päätöksellään Dnro LOS-2004-Y ( ) ympäristöluvan Uudenkaupungin kaupungin Munaistenmetsän kaatopaikalle. FCG Finnish Consulting Group Oy laati Munaistenmetsän kaatopaikan suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman, jonka Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi päätöksellään VARELY/414/07. 00/2010 ( ). Ohjelmassa on esitetty suljettavan ja viimeisteltävän kaatopaikan jälkiseurantatoimenpiteet sekä uuden loppusijoitusalueen tarkkailutoimenpiteet. Biojätteen vastaanotto ja kompostointitoiminta kaatopaikka-alueella on lopetettu vuoden 2010 alussa, joten kompostointitoiminnan seurantaa ei ole sisällytetty tarkkailuohjelmaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksen (VA- RELY/414/07. 00/2010, ) mukaan nyt hyväksyttyä tarkkailua voidaan muuttaa katopaikan pitäjän kirjallisesta esityksestä tai ympäristönsuojelulaissa mainittujen valvontaviranomaisten aloitteesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Muussa tapauksessa tarkkailua on jatkettava ohjelman ja ko. päätöksen mukaisesti toistaiseksi. Ohjelman mukaan uudella kaatopaikka-alueella tehdään laajempi tarkkailu joka 3. vuoden ja vanhalla kaatopaikka-alueella joka 6. vuoden tarkkailukerralla.

6 6 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Biolinja Oy:n ympäristölupa ja tarkkailuvelvoite Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristölupapäätöksen (Nro 8/2001/2, Dnro ESAVI/309/04.08/2010) Biolinja Oy:n Uudenkaupungin biokaasulaitokselle. Lupapäätöksen mukaan laitoksen pintavesien tarkkailu tulee suorittaa yhteistarkkailuna Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan jätevesitarkkailun kanssa. Lisäksi kompostointikentän suota- ja valumavesien laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa lupapäätöksen mukaisesti. Laitokselle ei ole tehty mädätysreaktorilinjaa 2, jossa oli tarkoitus käsitellä puhdistamolietteitä. Tämän seurauksena jätevedenpuhdistamolle ei johdeta rejektivesiä, vaan ainoastaan sosiaalitilojen jätevedet Tutkimuksen tarkoitus Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan ja Biolinja Oy:n yhteistarkkailututkimuksen tarkoituksena on seurata kaatopaikan ja biokaasulaitoksen mahdollisia ympäristövaikutuksia ja kaatopaikalta kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavan suotoveden laatua. 2. TUTKIMUSALUE Munaistenmetsän kaatopaikka sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella kiinteistöillä ja Kaatopaikka sijaitsee Munaistenmetsä-nimisen kallioisen mäkialueen reunaosassa. Kaatopaikka-alueella ja sen lähiympäristössä kallio on paljastuneena tai ohuen moreenikerroksen peittämä. Kaatopaikan itäisin osa on kalliolouhosaluettä, joka on jätetäytön laajennusaluetta. Lounaispuolella Munaistenmetsän kallioalue rajoittuu luode-kaakkoissuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Irtomaakerrosten vähäisestä kerrospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maastohavaintojen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. Kaatopaikka-alueen lounaispuolisessa Mourunojan ruhjevyöhykkeessä kalliopohjaveden runsaampi esiintyminen on todennäköistä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin metrin etäisyydellä alueen pohjois-, luoteis- ja kaakkoispuolella. Sannon asuinalue sijaitsee noin 500 metriä alueen luoteispuolella ja Salmen pientaloalue noin metriä alueen länsi-lounaispuolella. Kaatopaikka-alueen ulkopuoliset vedet johdetaan niskaqjin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan, joka on alueen pintavesien luontainen purkureitti. Louhinta-alueen puhtaat vedet johdetaan vanhan täyttöalueen ja laajennusalueen välissä sijaitsevalle pumppaamalle, josta ne pumpataan Mourunojaan laskevaan ojaan. Laajennusalueen

7 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7 jätevedet kerätään keskitetysti tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vanhan kaatopaikan suotovedet johdetaan täyttöalueen pohjoisosassa sijaitsevan kaivon kautta jätevedenpuhdistamolle. Vanhän kaatopaikan viimeistelyn jälkeen kaatopaikalta muodostuvan jäteveden määräksi arvioidaan noin m /a. 3. HAVAINTOPAIKAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT Vanhan kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu Lassila & Tikanojan edustajien ja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailusta vastaavan yhteisessä palaverissa selvisi, että vanhan kaatopaikan suotovedet johdetaan jätetäytöstä suotovesikaivoon 4, ei suotovesikaivoon KA4V, josta näytteet on otettu vuodesta 2011 lähtien. Ennen suotovesikaivoa 4 putkilinjastossa on kaivo, josta olisi jatkossa mahdollista ottaa vanhan kaatopaikan suotovesinäyte. Lisäksi todettiin, että kaikki vanhalta ja uudelta kaatopaikalta lähtevät vedetjohdetaan jätevedenpuhdistamolle suotovesikaivon 4 kautta. Vuonna 2016 kaatopaikkavesiä (kaatopaikalta kaupungin puhdistamolle menevät suotovedet) tarkkailtiin kahden suotovesikaivon (4 ja KA4V) avulla kahdesti vuodessa. Suotovesikaivossa 4 on välillä hyvin vähän vettä ja ajoittain siitä ei saada lainkaan näytteitä. Suotovesinäytteet otettiin ja sekä Käytännössä suotovesikaivo KA4V on otettu virheellisesti uuden kaatopaikan suotovesikaivosta, joten se ei kuvaa vanhan kaatopaikan suotovettä. Vuoden 2017 tarkkailua varten paikat nimetään uudelleen selkeyden vuoksi. Kaatopaikan valumavesiä tarkkailtiin pintavesitarkkailuna kahdesta Mourunojaan kaatopaikan suunnasta laskevasta ojasta, l (kaatopaikan alapuolinen oja) ja 5 (louhosalueelta virtaava oja). Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa, samoina ajankohtina kuin suotovesinäytteet eli ja Kaatopaikan mahdollisia pohjavesivaikutuksia tarkkailtiin uuden kaatopaikan kanssa yhteisissä kolmessa kallioporakaivossa (Kaivoi, Kaivo2 ja Kaivo3). Kaivonäytteet otettiin kahdesti vuoden aikana; ja Kaivot eivät ole talousvesikäytössä. Vuonna 2016 vanhan kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu tehtiin normaalin ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaan laajempi tarkkailu tehdään joka 6. vuosi, ja se tehtiin edellisen kerran vuonna Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä l Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Kaatopaikkaveden (kaatopaikalta kaupungin puhdistamolle menevä suotovesi) laatua tarkkailtiin tasausaltaan viereisestä suotovesikaivosta KA4U. Näytteet otettiin

8 8 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) neljä kertaa vuoden aikana; 20.4., , ja Käytännössä näytteet on otettu tasausaltaasta. Vuoden 2017 tarkkailuun paikkoja täsmennetään. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia Mourunojaan tarkkailtiin kahdessa pisteessä, jotka ovat Mourunojan yläpuolinen (piste 2) ja alapuolinen (piste 3). Yläpuolinen vertailupiste kuvaa Mourunojan tilaa kaatopaikan yläpuolella. Alapuolisessa vertailupisteessä ilmenevät kaatopaikan mahdolliset vaikutukset. Pisteet 2 ja 3 ovat mukana myös vanhan kaatopaikan jälkitarkkailussa. Pintavesien laatua tarkkailtiin lisaksi pisteessä PVP1 (puhtaiden vesien pumppaama). Pintavesiä tarkkailtiin neljä kertaa vuoden aikana; , , 1.9. ja Kaatopaikan mahdollisia pohjavesivaikutuksia tarkkailtiin vanhan kaatopaikkaalueen kanssa yhteisissä kolmessa kallioporakaivossa (Kaivoi, Kaivo2 ja Kaivo3), joista näytteet otettiin kahdesti vuoden aikana; ja Vuonna 2016 uudella kaatopaikka-alueella tarkkailu tehtiin laajan ohjelman (laajempi analyysivalikoima) mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaan laajempi tarkkailu tehdään joka 3. vuosi ja se tehtiin edellisen kerran vuonna Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä l Biolinja Oy:n tarkkailu Biokaasulaitoksen valumavesiä johdetaan vanhan kaatopaikan pohjoispuolella kulkevään ojaan, josta vedet kulkeutuvat edelleen ojahavaintopaikan l kautta Mourunojaan. Kompostointikentän suoto- ja valumavesien laatua ei ole toistaiseksi tutkittu, vaan vaikutustarkkailu qjahavaintopaikassa l on katsottu riittäväksi. Ojahavaintopaikasta l näytteet otettiin vanhan kaatopaikan tarkkailun yhteydessä eli ja Tutkimusmenetelmät Tarkkailussa käytetään vesi- ja ympäristöhallinnon hyväksymiä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä (Kettunen 2008, Mäkelä 1992, SFS-standardit). Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Tarkkailutuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Pintavesien luokittelussa on ammoniumtypen ja BOD-arvojen osalta käytetty neliportaista likaantumisluokitusta. Suotovesien osalta tuloksia on verrattu kaatopaikkavesien pitoisuuksiin ns. riskikaatopaikkatutkimuksessa (Assmuth ym. 1990) ja puhdistamattomiin asumajätevesiin sekä HELCOM-. n suosituksiin viemäröitäville jätevesille (raskasmetallit). Pintavesien osalta tuloksia on verrattu kaatopaikkavesien pitoisuuksiin riskikaatopaikkatutkimuksessa (Assmuth ym. 1990)ja puhdistamattomiin asumajätevesiin. Pohjavesien osalta tuloksia on verrattu riskikaatopaikkatutkimuksen pohjavesituloksiin, yksittäisen talousvesikaivon vedenlaadulle

9 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 9 asetettuihin raja-arvoihin (STM401/2001) ja pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNA341/2009). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FFNAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Tl O l, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun intemet-sivuilta: www. finas. fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. 4. SÄÄ TUTKIMUSVUONNA Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko l). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademääraitaan keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Rauli-myrsky riehui Kesän eli kesäelokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli 20 % keskimääräistä pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli

10 10 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 70 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivä- Iissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi. TAULUKKO l. Turun säätietoja vuodella 2016 ja normaalijaksoila Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten aulomaaltiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 allista lähtien Artukaisisla. Lämpötila ( C) Sademäärä (mm) "r l -8,4-4, II -0,2-5, III 0,8-1, IV 4,7 4, v 13,1 10, VI 15,7 14, VII 18,1 17, VIII 16,2 16, IX 12,9 10, x 5,0 5, XI , XII 0,0-2, yht. 6, 5" 5, 5* 496' 723" 5. JÄTEMÄÄRÄT Kaatopaikka Vuonna 2016 Muinastenmetsän kaatopaikalle loppusi j ohettiin jätettä yhteensä l 401 tonnia; tämä sisälsi muun muassa rakennusvillaa, lentotuhkaa ja asbestia (kuva l). Kaatopaikalle tuotava yhdyskuntajäte on toimitettu eteenpäin poltettavaksi vuodesta 2016 alkaen. Myös rakennusjäte toimitetaan pääosin eteenpäin. Vaarallista jätettä ei loppusijoiteta alueelle vaan se ohjataan jatkokäsittelyyn pois kaatopaikka-alueelta. Kaatopaikalla vastaanotettu biojäte toimitetaan eteenpäin Biolinja Oy:lle. Kaatopaikan vastaanottaman jätteen määrä oli vuonna 2016 yhteensä tonnia. Pilaantuneita maita loppusijoitettiin kaatopaikka-alueelle l 340 tonnia. Kaatopaikka-alueella hyötykäytetyn pilaantuneen maan määrä oli 7618 tonnia; maita käytettiin muun muassa jätepenkan teihin Biolinja Oy Biolinja Oy otti vastaan teollisuuden ja asutuksen biojätteitä, vihannes-, juures-, kala-, kasviöljy-ja kananmunajätettä, rasvakaivojen tyhjennysjätettä, soijaa ja soijaöljyä, paperikuitua sekä lesitiiniä. Lisäksi alueelle tuotiin asfalttia, betonijätettä, risuja ja haravointijätettä sekä puhdasta puuta ja risuja. Vuonna 2016 vastaanotetut raakaainemäärät on esitetty liitteessä 5.

11 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 11 tonnia l?-. -<?. y y /' ^ ^.a.-<?..-t.x2" ^"./r^a0' \0" -z s^' ^.^s"' l ^ ^;ö ^ KUVA l. Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan jätemäärät ja pilaantuneiden maiden määrät (tonnia) vuonna KAATOPAIKKAVEDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS UUDENKAUPUN. GIN JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle uudelta ja vanhalta kaatopaikalta pumpattavaa vesimäärää seurataan kerran kuukaudessa eli 12 kertaa vuoden aikana. Uuden kaatopaikan virtaamalukema saadaan asennetusta virtaamamittarista. Aiemmin uuden kaatopaikan suotovesien osuus on arvioitu kaupungin pumppaamasta tietyn prosentin mukaan. Vanhan kaatopaikan virtaamalukema saadaan puhdistamolle pumpattavan veden ja uuden kaatopaikan virtaaman erotuksena. Puhdistamolle pumpattava vesimäärä oli vuoden aikana keskimäärin 66 m /d. Virtaama oli suurimmillaan helmikuussa (kuva 2). Virtaama oli pienempi kuin vuonna 2015, mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuosina (taulukko 3). Vanhalla kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määrä oli selvästi uutta kaatopaikkaa suurempi. Tammikuun mittauskerralla puhdistamolle pumpattava vesimäärä ja siten myös vanhan kaatopaikan vesimäärä ovat virheellisiä. Vuonna 2016 suotovesien määrä oli aiempien vuosien tapaan noin l % puhdistamolle johdetusta kokonaisvesimäärästä. COD- ja BOD-kuormitus olivat poikkeuksellisen suuria johtuen suotovesikaivon 4 tavanomaista suuremmista arvoista etenkin marraskuun tarkkailukerralla (taulukot 2 ja 3). Munaistenmetsän kaatopaikan kaatopaikkavedet vastasivat keskimääräisen fosforikuorman osalta noin 330 asukkaan ja keskimääräisen typpikuorman osalta asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Keskimääräiset vuotuiset kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä kloridipitoisuudet olivat kaikkien suotovesikaivojen osalta selvästi suurempia kuin

12 12 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) puhdistamattomissa asumajätevesissä. Suotovesikaivojen BOD-arvot olivat asumajätevesiä pienempiä kaivon 4 marraskuun arvoa lukuun ottamatta. Ammoniumtypen ja kloridin pitoisuudet olivat myös selvästi suurempia riskikaatopaikkatutkimuksen mediaaniarvoihin verrattuna. Suotovesien keskimääräinen laatu alitti HELCOM:n suositukset viemäröitävien jätevesien pitoisuusraja-arvoiksi Uuden ja vanhan kaatopaikan virtaamat m3 l uusi kp B vanha kp KUVA 2. Munaistenmetsän kaatopaikalta Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle lähtevät suotovesivirtaamat vuonna Kiivaan on eritetty uuden ja vanhan kaatopaikan virtaamat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

13 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 13 TAULUKKO 2. Uudenkaupungin Munaislenmelsän kaatopaikan suotovesien (KA4U. KA4V ja 4) laatu vuonna Yhteensä 2-3 tutkimuskertaa. Vertailuarvoina purkupisteiden kaalopaikkavesien mediaanipiloismidel riskikaatopaikkalutkimuksessa (Assmiith ym. 1990). keskimääräisen puhdislamalloman asuma/äleveden pitoisuudet ja HELCOM:n suosituksel (23/ ) viemäröilävien jätevesien piloisuusraja-ai-voiksi. ka = keskiarvo. Huom. Raskasmetalleilla eri mittayksikkö (^ig/l). Hav. paikka PH Sähkönjoht. ms/m CODc, mg/1 BODnmj mg/1 Kok. P mg/1 Kok. N mg/1 NH4-N mg/1 Kiintoaine mg/1 Väri mg/1 Pt Fe mg/1 Cl mg/1 Fek. kol kpl/iooml TOC mg/1 As tjg/1 Hg pg/1 Cd M9/1 Cr pg/1 Pb pg/1 Ni pg/1 Öljy ind mg/1 S04 mg/1 AOX mg/1 Zn pg/1 KA4U ka 8, , , , 43 0, , , ,5 62 KA4V ka 8, , , , 31 1, , , ,8 320 Piste 4(KA1?) ka 6, , 08 1,4 44 9, , , n=3 n=2 n=2 Riskikaatopaikka tutkimus 2, 8-8, ,4 27 6, , , Asumajate\esi , HELCOM TAULUKKO 3. Uudenkaupungin Munciislenmetsän kaatopaikan suolavesien aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina Kuormitus on laskettu vuoden liilkimuskerlofen pitoisuuksien ja kolmen eri suolovesikaivon (4, KA4V ja KA4U) aritmeettisen keskiarvonja vuoden keskimääräisen suotovesivirtaaman perusteella. Vuosi Virtaama CODc, BOD7ATU Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Fe Cl TOC As Hg_ Cd Cr Pb Nl S04 AOX Zn m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d_ kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 201; 6i 6^ 1~1 0,: 9, 7,; 1,S ^A 17 6,7 0, : 7E 4E 1: 0,; 1; ,^ 2C 9, 0, ' s~i M 2E o/ 1E 1; 8,1 0,E 21 9,4 0, ' 9( 9^ 8,6 o/ 3: 31 5, 0,E , , , , 002 0, , , 015 0, 001 0, , 08 0, 012

14 14 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7. TUTKIMUKSEN TULOKSET Huhtikuun tutkimuskerta Huhtikuussa ( ) kaatopaikan alapuolisessa ojassa l ja suotovesikaivossa 4 oli voimakas jäteveden haju. Uuden puolen suotovesikaivo KA4Uja vanhan puolen suotovesikaivo KA4V haisivat myös jätevedelle. Suotovesikaivon 4 näyte otettiin , koska kaivoon pääsy oli estynyt ensimmäisellä tarkkailukerralla Vanhan kaatopaikan jälkitarkkailu Kaatopaikkavesi Vanhan kaatopaikan pohjoispuolisessa suotovesikaivossa (piste 4) veden raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot (23/1 l, 2002). Suotoveden rautapitoisuus oli 32-kertainen, sulfaattipitoisuus noin 6-kertainen, BOD7ATu-pitoisuus 4- kertainen ja sähkönjohtavuus, CODcr-, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet seka kloridi- ja TOC-pitoisuudet 2-3 -kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Suotoveden BOD7ATu-arvo oli yli 8-kertainen ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Sen sijaan sähkönjohtavuus, kiintoaine-, ravinne-ja kloridipitoisuudet olivat selvästi ajankohdan tavallista pienempiä. Vanhan kaatopaikan eteläpuolisen (KA4V) suotovesikaivon raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot (23/11, 2002). Suotoveden sulfaattipitoisuus oli 13-kertainen, sähkönjohtavuus, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet kertaisia ja sinkkipitoisuus noin kolminkertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Myös rauta- ja kloridipitoisuudet olivat hieman keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä suurempia. Pintavesi Kaatopaikan alapuolinen oja (piste l) oli ammoniumtyppipitoisuuden perusteella erittäin voimakkaasti likaantunutta ja BOD7ATu-arvon ja hapen kyllästysprosentin perusteella voimakkaasti likaantunutta luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Sähkönjohtavuus oli yli kaksinkertainen ja kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet hieman suurempia kuin keskimääräisessä puhdistamattomassa yhdyskuntajätevedessä. Ojaveden hygieeninen tila oli fekaalisten kolimuotoisten bakteerien perusteella vähintään tyydyttävä. Fosfori-ja typpipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin runsasravinteista. Ammoniumtypen pitoisuus oli lähes 7-kertainen ja sähkönjohtavuus noin 2-kertainen riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoon verrattuna. Qjaveden fosforipitoisuus oli 15-kertainen, arseenipitoisuus lähes 6- kertainen, kiintoainepitoisuus 4-kertainen ja sähkönjohtavuus, väriluku, CODMn- Ja BOD7ATu-arvot, ammoniumtyppi-, kromi- ja lyijypitoisuudet 2-3 -kertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna. Ojaveden virtaama oli mittapadon lukeman mukaan pieni (noin 39 mj/d). Virtaama-arvion perusteella laskettu ainevirtaama vas- Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy

15 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 15 tasi BOD7ATD:" osalta 62, fosforin osalta 48 sekä typen osalta 179 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Louhosalueelta virtaavan ojan (piste 5) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden pemsteella voimakkaasti likaantunutta mutta BOD7ATu-arvon perusteella puhdasta luonnontilaisiin qjavesiin verrattuna. Hygieeninen tila oli erinomainen. Kloridipitoisuus oli lähes kolminkertainen ja sähkönjohtavuus noin 2-kertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan asumajäteveteen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin runsasravinteista mutta fosforipitoisuus ei ollut ojavedeksi korkea. Ammoniumtyppipitoisuus oli noin 2-kertainen ja sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus hieman suurempia riskikaatopaikkatutkimuksen mediaaniarvoihin verrattuna. Ojaveden kloridipitoisuus oli hieman ajankohdan keskimääräistä suurempi. Sen sijaan ojaveden sameusarvo, kiintoainepitoisuus, väriluku, BOD-arvo, kokonais- ja ammoniumtyppi-, fosfori-, rauta- ja muut metallipitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä Uuden loppu sijoitusalueen tarkkailu Kaatopaikkavesi Uuden loppusijoitusalueen suotovesikaivon (KA4U) veden raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot. Suotoveden sulfaattipitoisuus oli 22-kertainen, kloridipitoisuus 16-kertainen, kokonais-ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus 7-8 -kertaisia ja rautapitoisuus noin 3-kertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaamon (PVP1) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden perusteella erittäin voimakkaasti likaantunutta ja BODyAru-arvon perusteella puhdasta luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Rautapitoisuus oli lähes 5-kertainen, sähkönjohtavuus noin kaksinkertainen ja kloridipitoisuus hieman suurempi keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Ammoniumtyppipitoisuus oli noin kolminkertainen ja sähkönjohtavuus hieman suurempi riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoihin verrattuna. Veden hygieeninen tila oli hyvä ja typpipitoisuuksien perusteella vesi oli erittäin runsasravinteista. Mourunojan yläpuolisen havaintopaikan (piste 2) vesi oli sekä ammoniumtyppipitoisuuden että BOD7ATu-arvon perusteella lievästi likaantunutta luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Qjaveden hygieeninen tila oli vain välttävä, tosin bakteerien määrä oli välttävän ja tyydyttävän rajalla. Happitilanne oli hyvä. Typpi-ja fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli runsasravinteista. Ojaveden fosforipitoisuus oli 11- kertainen ja kiintoainepitoisuus 9-kertainen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Myös COD- ja BOD-arvot, sameus, väri ja typpipitoisuudet olivat hieman tavallista suuremmalla tasolla.

16 16 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Mourunojan alapuolisen havaintopaikan (piste 3) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden perusteella voimakkaasti likaantunutta ja BODyATu-arvon perusteella lievästi likaantunutta. Ojaveden hygieeninen laatuja happitilanne olivat hyvät. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella runsasravinteista. Ojaveden kiintoainepitoisuus oli noin kaksinkertainen riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoon verrattuna. Rautapitoisuus oli noin 3-kertainen keskimääräiseen puhdistamattoinaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna mutta muuten arvot eivät ylittyneet. Ojaveden fosforipitoisuus oli noin 6-kertainen, kiintoainepitoisuus noin 5-kertainen ja sameus ja COD-arvo noin 2-kertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat melko tavanomaisella tasolla ja qjaveden ammoniumtyppipitoisuus oli yli 40 % ajankohdan tavallista pienempi. Mourunojan alapuolisella havaintopaikalla (piste 3) veden ammoniumtyppipitoisuus oli noin 6-kertainen, kloridipitoisuus kaksinkertainen ja sähkönjohtavuus lähes 70 % suurempi Mourunojan yläpuoliseen ojan osaan (piste 2) verrattuna (kuva 3). Myös kokonaistyppipitoisuus oli ojan alapuolisella osalla selvästi suurempi. Muiden suureiden osalta merkittäviä eroja ei ollut. Vedenlaadun muuttuminen paikkojen välillä johtui todennäköisesti kaatopaikasta.

17 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 17 20, KUVA 3. Mowunojan vedenlaatululoksia kaatopaikan ylä- (2) ja alapuolisessa (3) pisleessä vuoden 2016 tarkkailukerroilla.

18 18 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Pohjavesi Kaivon l (kaatopaikan koillispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 401/2001) lukuun ottamatta veden värilukua ja kloridipitoisuutta. Veden väriluku oli noin 3-kertainen ja kloridipitoisuus 1, 5 - kertainen suositukseen verrattuna. Veden hygieeninen laatu oli fekaalisten kolimuotoisten bakteerien perusteella erinomainen (O kpl/100 ml). Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Kaivossa havaitut epäkohdat eivät viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Kaivon l rauta- ja varsinkin sinkkipitoisuus olivat selvästi tavallista pienempiä. Muuten kaivoveden laatu ei merkittävästi poikennut tavanomaisesta. Kaivon 2 (kaatopaikan kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta CODMn-, rauta- ja mangaanipitoisuutta sekä väriä ja sameutta. Veden väriluku oli 18-kertainen, sameus 35-kertainen, rautapitoisuus 10-kertainen, CODMn-arvo kaksinkertainen ja mangaanipitoisuus hieman suurempi suosituksiin nähden. Veden hygieeninen laatu oli fekaalisten kolimuotoisten bakteerien perusteella erinomainen. Veden sameus johtuu usein raudasta tai savesta, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Rautaa ja mangaania esiintyy yleisesti pinta- ja pohjavesissä. Rautaa voi myös liueta vesijohtojen materiaaleista. Talousveden rauta ja mangaani eivät aiheuta terveyshaittoja. CODMn-arvo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, määrää. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Kaivovedessä havaitut epäkohdat eivät viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Kaivoveden sameus oli noin kaksinkertainen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sen sijaan ammoniumtyppi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä. Kaivon vesi haisi ummehtuneelle. Kaivon 3 (kaatopaikan etelä-kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta CODMn-arvoa, rautapitoisuutta, väriä ja sameutta. Veden sameus oli 15-kertainen, väriluku 7-kertainen, rautapitoisuus 5-kertainen ja CODMn-arvo noin 2-kertainen suositusarvoihin verrattuna. Veden hygieeninen laatu fekaalisten kolimuotoisten bakteerien perusteella oli erinomainen. Kaivossa havaitut epäkohdat eivät viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Kaivoveden sameus ja sinkkipitoisuus olivat noin kaksinkertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sen sijaan typen pitoisuudet olivat selvästi ajankohdan tavanomaista pienempiä.

19 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Kesäkuun tutkimuskerta Kesäkuun tarkkailu tehtiin Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Kaatopaikkavesi Uuden loppusijoitusalueen suotovesialtaan (KA4U) veden raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositukset. Suotoveden kloridipitoisuus oli noin 24-kertainen, sähkönjohtavuus 12-kertainen, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet noin 10- kertaisia ja rauta-, CODcr ja TOC -pitoisuudet noin 3-kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Veden hygieeninen tila oli aiempaan tapaan huono. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaaman (PVP1) kaivosta ei saatu näytettä, sillä kaivo oli lähes tyhjä. Mourunojan yläpuolisen havaintopaikan (piste 2) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden perusteella lievästi likaantunutta ja BOD7ATu-arvon pemsteella puhdasta. Ojaveden happitilanne oli hyvä mutta hygieeninen tila fekaalisten kolimuotoisten bakteerien perusteella välttävä. Riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvot tai keskimääräisen puhdistamattoman yhdyskuntajäteveden arvot ylittyivät bakteerien määrän ja/tai rautapitoisuuden perusteella. Kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuuksien perusteella ojavesi oli aiempaan tapaan erittäin runsasravinteista. Ojaveden kokonaistyppipitoisuus oli yli kaksinkertainen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Mourunojan alapuolisen havaintopaikan (piste 3) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden perusteella voimakkaasti likaantunutta ja BOD7ATu-arvon perusteella lievästi likaantunutta. Ojaveden happitilanne oli selvästi heikentynyt ja hygieeninen tila välttävä. Typpi- ja fosforipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin runsasravinteista. Kuten Mourunojan yläpuolisella ojan osallakin, riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvot tai keskimääräisen puhdistamattoman yhdyskuntajäteveden arvot ylittyivät bakteerien määrän ja/tai rautapitoisuuden perusteella. Veden väriluku oli ajankohdan tavanomaista pienempi ja myös veden ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Mourunojan yläpuolisella ojan osalla ojassa oli vettä 23 cm ja alapuolisella ojan osalla 12 cm. Virtaamamittausten mukaan Mourunojan alaosan virtaama oli 0, 0079 m /s eli noin 682 m /d. Virtaama-arvion mukaan ainevirtaama vastasi BOD7ATu:n osalta 283, fosforin osalta 27 ja typen osalta 455 asukaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy

20 20 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Mourunojan alapuolisella havaintopaikalla (piste 3) kesäkuun tarkkailukerralla veden ammoniumtyppipitoisuus oli yli kymmenkertainen ojan yläpuoliseen osaan verrattuna. Myös sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat selvästi (30-50 %) suurempia alapuolisella ojan osalla. Tämä viittasi selvästi kaatopaikan vaikutukseen Syyskuun tutkimuskerta Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Kaatopaikkavesi Syyskuussa ( ) uuden loppusijoitusalueen suotovesikaivon (KA4U) veden raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot. Suotoveden kloridipitoisuus oli 28-kertainen. sulfaattipitoisuus 15-kertainen, sähkönjohtavuus 11- kertainen, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus 6-kertaisia, rautapitoisuus 3- kertainen ja CODcr-arvo 4-kertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. BOD7ATu-arvo" osalta vesi oli tyypillistä vahvalle asumajätevedelle. Tutkittujen raskasmetallien osalta kromipitoisuus oli 14-kertainenja nikkelipitoisuus 9-kertainen asumajätevesiin verrattuna. Vedessä oli runsaasti myös arseenia ja lyijyä, ja AOX-pitoisuus oli suuri. Vedessä havaittiin myös pieni määrä öljy-yhdisteitä. Vesi haisi voimakkaasti kaatopaikkavedeltä. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaaman (PVP1) vesi oli ammoniumtyppipitoisuuden ja BOD7A'ru-arvon perusteella voimakkaasti likaantunutta luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat suuria, ja vesi oli sameaa ja sisälsi hyvin runsaasti rautaa. BOD7Aiu-arvo oli 7-kertainen, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet 4-kertaisia sekä kloridipitoisuus 2-kertainen esim. riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoihin verrattuna. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat noin 2-3-kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Mourunojan ammoniumtypen pitoisuus kasvoi ja happitilanne heikkeni kaatopaikan yläpuolisen (2) ja alapuolisen havaintopaikan (3) välillä. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui paikkojen välillä puhtaasta likaantuneeksi mahdollisesti kaatopaikasta johtuen. Muiden muuttujien osalta paikkojen vedenlaadussa ei ollut suuria eroja. BOD7ATu-arvqjen osalta vesi oli puhtaille ojavesille tyypillistä kummassakin paikassa, ja hygieeninen tila oli hyvä. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä eikä vedessä havaittu öljy-yhdisteitä. Kummassakin paikassa kloridi- ja rautapitoisuudet sekä sameus-, sähkönjohtavuus-, väri- ja CODMn-arvot olivat pienempiä kuin vaslaavana ajankohtana vuosina keskimäärin. Lisäksi alemmassa paikassa (3) kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Mourunojan virtaamaa mitattiin yläpuolisessa paikassa, kun taas alapuolisessa paikassa virtaamamittaus oli mahdotonta ojan umpeenkasvun takia. Yläpuolisessa paikassa virtaama oli noin 0, 003 m3/s eli noin 260 m /d. Virtaama-arvion ja

21 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 21 alapuolisen havaintopaikan tulosten perusteella Mourunojan ainevirtaama kaatopaikan alapuolella vastasi BOD7Ai-u:n osalta 40, fosforin osalta 10 ja typen osalta 90 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Pohjavesi Kaivon l (kaatopaikan koillispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset veden väri- ja CODMn-arvoja sekä kloridipitoisuutta lukuun ottamatta. Väriarvo oli noin 3, 5-kertainen ja kloridipitoisuus 1, 3-kertainen suositusarvoon verrattuna. CODMn-arvo oli vain hieman suositusta suurempi. Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. CODMn-ai-vo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, määrää. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se voi aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Kloridipitoisuus kuvaa veden suolaisuutta. Klorideilla ei tiedetä olevan haitallisia terveysvaikutuksia, mutta ne aiheuttavat veteen makua mg/1 pitoisuuksissa. Kloridit lisäävät veden syövyttävyyttä. Melko korkea kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus voivat viitata kaatopaikkavaikutukseen. Rannikkoalueen porakaivoissa kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot voivat olla myös luonnostaan kohonneita. Kaivon vedessä oli lievä rikkivedyn haju. Kaivon 2 (kaatopaikan kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta sameus-, väri- ja CODMn-arvqja sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta. Sameusarvo oli noin 7-kertainen, väriarvo 28- kertainen, CODMn-arvo 4-kertainen, rautapitoisuus 11-kertainen ja mangaanipitoisuus 2-kertainen suosituksiin verrattuna. Veden sameus johtuu usein raudasta tai savesta, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. CODMn-arvo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, määrää. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se voi aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Rautaa ja mangaania esiintyy yleisesti pinta- ja pohjavesissä. Rautaa voi myös liueta vesijohtojen materiaaleista. Juomaveden korkea mangaanipitoisuus voi olla uusien tutkimusten mukaan myös terveysriski. Kaivovedessä havaitut epäkohdat eivät viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Kaivon 3 (kaatopaikan etelä-kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta sameus-, väri- ja CODMnarvoja sekä rautapitoisuutta. Sameusarvo oli 6-kertainen, väriarvo 11-kertainen, CODMn-arvo l, 5-kertainen ja rautapitoisuus 7-kertainen suosituksiin verrattuna. Kaivoveden lyijy- ja sinkkipitoisuudet olivat pohjaveden ympäristönlaatunormeja suurempia, vaikka arvot jäivät talousveden raja-arvoja pienemmiksi. Veden laadussa ei ollut selviä viitteitä kaatopaikan vaikutuksista.

22 22 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Marraskuun tutkimuskerta Vanhan kaatopaikan jälkitarkkailu Kaatopaikkavesi Marraskuussa ( ) vanhan kaatopaikan pohjoispuolisen suotovesikaivon (piste 4) BOD7ATu-arvo oli 40-kertainen, CODcr-arvo ja TOC-pitoisuus noin 25- kertaisia ja kokonaistyppi-, ammoniumtyppi-, fosfori- ja kloridipitoisuudet sekä sähkön j ohtavuusarvo noin 6-8 kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot. Vedessä havaittiin öljyhiilivedyistä lähinnä raskaita öljyjakeita. Vesi oli poikkeuksellisen hapanta (ph 5, 5) ja ruskeaa sekä sisälsi erittäin runsaasti rautaa. Vedessä oli runsaasti lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereita. Suotoveden hapenkulutusarvot sekä kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat moninkertaisia ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Vanhan kaatopaikan eteläpuolisen (KA4V) suotovesikaivon kloridipitoisuus oli 30- kertainen, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä sähkön j ohtavuusarvo kertaisiaja CODcr-arvo ja TOC-pitoisuus nelinkertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Kromipitoisuus oli suurempi kuin HELCOM:n suositus viemäriverkostoon johdettaville jätevesille. Muut raskasmetallipitoisuudet alittivat HELCOM:n suositusarvot. AOX-pitoisuus oli suuri. Vedessä havaittiin jonkin verran öljyhiilivetyjä. Pintavesi Kaatopaikan alapuolisesta ojasta (piste l) ei saatu näytteitä, koska oja oli kuivana. Louhosalueelta virtaava oja (piste 5) oli niin ikään kuivana, joten näytteitä ei saatu Uuden loppusijoitusalueen tarkkailu Kaatopaikkavesi Uuden loppusijoitusalueen suotovesikaivo (KA4U) oli jäässä, eikä kaivosta tullut vettä tasausaltaaseen, joten näytteitä ei saatu. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaaman (PVP1) veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä BOD7ATu-arvo olivat hieman suurempia kuin puhdistamattomissa yhdyskuntajätevesissä; vesi oli voimakkaasti likaantunutta. Vesi oli hapetonta. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat 3^-kertaisia puhdistamattomiin yhdyskuntajätevesiin verrattuna. Ammoniumtyppipitoisuus oli 7-kertainen, TOC-pitoisuus 6-kertainen sekä kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo 2-kertaisia riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvoihin verrattuna. Veden hygieeninen tila

23 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 23 oli moitteeton eikä vedessä havaittu öljyhiilivetyjä. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat melko pieniä. Mourunojan ammoniumtypen pitoisuus kasvoi selvästi kaatopaikan yläpuolisen (2) ja alapuolisen havaintopaikan (3) välillä; vesi muuttui puhtaasta voimakkaasti likaantuneeksi. Myös BOD7ATij-arvo kasvoi jonkin verran paikkojen välillä ja vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Muilta osin paikkojen vedenlaadussa ei ollut suuria eroja. Kummassakin paikassa kokonaisravinnepitoisuudet olivat suuria, kun taas sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Qjaveden hygieeninen tila oli hyvä. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä eikä vedessä havaittu öljyhiilivetyjä. Tutkimuskerralla Mourunojan kokonaisravinnepitoisuudet olivat suurempia kuin vastaavana ajankohtana vuosina keskimäärin. Sameus-, väri- ja CODMn-arvot sekä kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat sen sijaan pienempiä kuin edellissyksyinä keskimäärin Pintavesien vuoden keskiarvot Vuoden 2016 tarkkailukertojen keskimääräiset arvot pintavesissä on esitetty taulukossa 4 ja tarkkailukohtaiset tulokset liitteessä 3. Kaatopaikan alapuolisesta ojasta (l) näytteet saatiin vain huhtikuussa. Tällöin muun muassa veden ravinnepitoisuudet sekä BOD- ja sähkönjohtavuusarvot olivat hyvin suuria ja vesi oli lähes hapetonta. Kloridipitoisuus oli kuitenkin melko pieni. Ammoniumtyppipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat suurempia kuin riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvot. Kloridipitoisuus jäi kuitenkin selvästi riskikaatopaikkatutkimuksen mediaaniarvoa pienemmäksi. Ravinnepitoisuudet sekä BOD- ja sähkönjohtavuusarvot olivat suurempia kuin muiden pintavesihavaintopaikkojen keskimääräiset lukemat. Kloridipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin Mourunojassa, mutta selvästi pienempi kuin louhosalueelta virtaavassa ojassa (5). Mourunojassa selvin kaatopaikka-alueen vaikutuksiin viittaava muutos on ammoniumtyppipitoisuuden kasvu paikkojen 2 ja 3 välillä. Vesi muuttui ammoniumtypen osalta paikkojen välillä keskimääräisten arvojen perusteella lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi. Lisäksi Mourunojan kloridpitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo kasvoivat hieman paikkojen välillä. Mourunqjan hygieeninen tila oli keskimäärin välttävä. Mourunqjan alapuolisessa paikassa (3) ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvo olivat pienempiä kuin riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvot. Ns. puhtaiden vesien pumppaamon vesi oli ammoniumtypen osalta keskimäärin voimakkaasti likaantunutta. BOD-arvo oli huhtikuussa pieni mutta syys- ja marraskuussa hyvin suuri, ja jopa suurempi kuin suotovesissä. Vedessä oli runsaasti klorideja; pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin ojahavaintopaikoissa mutta pienempia kuin suotovedessä.

24 24 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Louhosalueelta virtaavasta vedestä (5) saatiin näytteet vain huhtikuussa. Tällöin veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä kloridipitoisuus ja sähköjohtavuusarvo olivat suuria ja ylittivät esim. riskikaatopaikkatutkimuksen purkupisteiden mediaaniarvot. BOD-arvo oli kuitenkin pieni ja hygieeninen tila moitteeton Pohjavesien vuoden keskiarvot Vuoden 2016 tarkkailukertojen keskimääräiset arvot tutkituissa kaivoissa on esitetty taulukossa 5 ja tarkkailukohtaiset tulokset liitteessä 4. Kaivossa l keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat aiempaan tapaan selvästi suurempia kuin muissa kaivoissa. Kloridipitoisuus ylitti talousveden raja-arvon ja pohjaveden ympäristönlaatunormin. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat suurempia kuin riskikaatopaikkatutkimuksen pohjaveden mediaaniarvot. Lisäksi veden väriarvo oli talousveden suositusarvoa suurempi. Suuri kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus voivat viitata kaatopaikkavaikutukseen. Rannikkoalueen porakaivoissa kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot voivat olla myös luonnostaan kohonneita. Kaivossa 2 keskimääräiset sameus-, CODMn- ja väriarvot sekä rautapitoisuus ylittivät talousveden raja-arvot. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat pieniä. Kaivossa ei ollut viitteitä kaatopaikan vaikutuksista. Kaivossa 3 keskimääräiset sameus-, CODMn- Ja väriarvot sekä rautapitoisuus ylittivät talousveden raja-arvot. Lisäksi sinkki- ja lyijypitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormit ja olivat suurempia kuin muissa kaivoissa. Kloridipitoisuus ja sähkön j ohtavuusarvo olivat pieniä.

25 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 25 TA VL UKKO 4. Uudenkmipungin Munaislenmelsän kaatopaikan ojavesien (l, 2, 3 ja 5) laatu vuonna Havaintopaikoilla l ja 5 on l tutkimuskerta (ei näylleilä marraskuussa), havaintopaikat 2 ja 3 4 tutkimuskertaa. Vertailuarvoina purkvpisteiden kaalopaikktivesien mediaanipitoisuudet riskikoalopaikkatiilkimuksessa (Assmulh ym. 1990) sekä keskimääräisen puhdistamattomun asumajäleveden pitoisuudet, ka = keskiafvo. Hvom. Mitlayksikköerot! Havaintopaikka ph Sameus FNU Sähkönjoht. ms/m COD» BOD,, TU Kok. P Kok. N NH4-N mg/1 mg/1 mg/1 mg/1 mg/1 Happi mg/1 Happik. % k-ai ne mg/1 Väri mg/1 Pt Fe mg/1 Cl mgfl Fek. kol kpl/iooml As pg/l Cd pg/1 Cr pg/1 Pb pg/1 Zn pg/1 Öljyind mg/1 TOC mg/1 1 (kp alap.) ka 7,9 7, , ,7 5, , ,5 0, 05 1,3 0, 88 0, (Mourunoja yp) ka 7, ,2 0, 38 7,4 0, 15 S, , , ,7 0, , (Mourunoja ap) ka 7, ,6 0, 25 7, , , , 08 1,5 0, , (louhos) ka 7,8 6, ,8 0, ,0 72 4,3 62 0, , 60 0, 14 3, , n=1 n=4 n=4 ns 1 Riskikaatopaikkc tutkimus 2, 8-8, ,4 27 6, , Asumajätevesi , TAULUKKO 5. Uudenkaupungin Munuistenmelsän kaatopaikan pohjavesien (KAIVOI-3) veden laatu vuonna 20/6. 2 tutkimuskertaa. Vertailuarvoina pohjaveden mediaanipitoisuvdel riskikaalopaikkatutkimuksessa (Assmulh ym. 1990) sekä sosiaali-ja terveysminisleriön asetuksen nro 401/2001 vaatimukset ja suositukset yksittäiselle talousvesi kaivolle. Ka = keskiarvo. Huom. Millayksikköerol! Ha\sintopaikka PH Sameus FNU Sähkönjoht. ms/m CODun NH4-N NÖ3-N NOz-N mg/1 mg/1 mg/1 mg/1 Happi mg/1 Happik. % Väri mg/1 Pt Fe mg/1 Cl mg/1 304 mg/1 TOC mg/1 Fek.kol kpl/wml As jg/l Cd tig/1 Cr pg/1 Pb pg/1 Hg pg/1 Ni Mg/1 Mn jg/l Zn jjg/1 KAIVO 1 ka 8,5 0, ,9 0, 04 0, 003 0, , 80 6,5 18 0, ,5 o 0, 20 0, 015 0, 075 0, 18 0, 010 0, , 98 KAIVO 2 ka 6, , 064 0, 005 0, , ,2 1,9 1,7 16 o 3.0 0, 095 1,8 0, 69 0, 005 1, KAIVO 3 ka 6, S,6 0, 014 0, 022 0, , 87 8,5 47 2,4 6,7 24 9,9 o 0, 30 0, 085 1,1 6,8 0, 005 6, n=2 n=2 n=2 Riskikaatopaikkatutkimus 4, 5-7,9 41 7,4 0, 16 7, o st 401/2001 <9, 5, >6,5 <1 <250 <5 <0, 39 <11,3 < <5 <0,4 <100 <250 <10 <5 <50 <10 <1 <20 <100 VNA 341/2009 <0,2 <50 <25 <150 <5 <0,4 <10 <5 <0, 06 <10 <60

26 26 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 8. YHTEENVETO Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan ja Biolinja Oy:n yhteistarkkailututkimuksen tarkoituksena on seurata kaatopaikan ja biokaasulaitoksen mahdollisia ympäristövaikutuksia ja kaatopaikalta kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavan suotoveden laatua. Vuonna 2016 tutkittiin alueella syntyviä suotovesiä sekä mahdollisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuun sisältyi sekä vanhan kaatopaikka-alueen jälkitarkkailua että uuden loppusijoitusalueen tarkkailua. Suotovedet Kaatopaikkojen suotovedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Suotovesimäärä oli noin l % puhdistamolle johdetusta kokonaisvesimäärästä. Suotovesimäärä oli vuoden aikana suurimmillaan helmikuussa. Vanhalla kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määrä oli selvästi uutta kaatopaikkaa suurempi. Suotovedet vastasivat keskimääräisen fosforikuorman osalta noin 330 asukkaan ja keskimääräisen typpikuorman osalta asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Keskimääräiset vuotuiset typpi- ja kloridipitoisuudet olivat kaikkien suotovesikaivojen osalta selvästi suurempia kuin puhdistamattomissa asumajätevesissä. Pintavedet Vanhan kaatopaikka-alueen pintavesien jälkitarkkailussa kaatopaikan alapuolisen ojan (l) ravinnepitoisuudet sekä BOD- ja sähkönjohtavuusarvot olivat hyvin suuria ja vesi oli lähes hapetonta. Vesi oli voimakkaasti likaantunutta. Klorideja havaittiin melko vähän. Tähän ojaan johdetaan kaatopaikan pintavesien lisäksi Biolinjan valumavesiä, joten vedessä saattoi näkyä sekä kaatopaikan että Biolinjan vaikutus. Vanhan ja uuden kaatopaikan tarkkailuun kuuluvan Mourunojan ammoniumtypen pitoisuudet kasvoivat selvästi kaatopaikan ylä- ja alapuolisen (2 ja 3) paikan välillä luultavasti kaatopaikka-alueesta johtuen. Vesi muuttui ammoniumtypen osalta lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi paikkojen välillä. Muilta osin kaatopaikan mahdolliset vaikutukset Mourunojassa olivat melko pieniä. Louhosalueelta virtaavan veden (5) typpi- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat suuria, mikä viittasi kaatopaikan vaikutuksiin. Vesi oli ammoniumtypen osalta voimakkaasti likaantunutta, mutta BOD-arvo oli pieni. Piste kuuluu uuden kaatopaikan tarkkailuun. Ns. puhtaiden vesien pumppaaman vesi oli ammoniumtypen osalta voimakkaasti likaantunutta. BOD-arvo oli huhtikuussa pieni mutta syksyllä jopa suurempi kuin suotovesissä. Vedessä oli runsaasti klorideja; pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin ojahavaintopaikoissa mutta pienempiä kuin suotovedessä.

27 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 27 Pohjavedet Tutkituista kaivoista kaatopaikka-alueen koillispuolella sijaitsevan kaivon l kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat suuria, ja kloridipitoisuus ylitti talousveden raja-arvon ja pohjaveden ympäristönlaatunormin. Suuri kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus voivat viitata kaatopaikan vaikutuksiin, mutta arvot voivat olla myös luontaisesti koholla vanhasta merenpohjasta johtuen. Kaivoissa 2 ja 3 keskimääräiset sameus-, CODM,, - ja väriarvot sekä rautapitoisuus ylittivät talousveden rajaarvot. Lisäksi kaivossa 3 sinkki- ja lyijypitoisuudet olivat pohjaveden ympäristönlaatunormeja suurempia. Kaivoissa 2 ja 3 havaitut epäkohdat eivät luultavasti viittaa kaatopaikan vaikutuksiin, vaan johtuvat mm. pintavesien pääsystä kaivoihin. Turussa 5. toukokuuta 2017 <^ Sari Koivunen biolosi

28 28 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Kaatopaikan alap. oja Happi k. (x) 140- Kaatopaikan alap. oja BOD7ATU (x) (M<Nf\JCMCM(N(N(NCMCMCM N C\l M N CM MfM (MM N M CM Kaatopaikan alap. oja Kok. N (x) ^ ^ ' »-»-l^ Li^J (MC\jc^c<)r^r<icsiiN(Sf\icM o > < ( ) T l ul^ 10 U3 o o N (M Kaatopaikan alap, oja NH4.N (x) 900 OOCH ^ 700 OOCH ' j L0toi^coo>0t-f\<n'q- (MCMr^r^r\;r^i<NCN(^fM(MfM<N a Kaatopaikan alap. oja Kok.P jv (x) in (D i^oo c r l ] l l o i -<Ui" n) t}- U ) ( <NN(MM^irM(N<M(MNr^ir4EN Kaatopaikan alap. oja Cl (x) == 140-l gl20-] o * * iuii. o NrMC>l(M<NC\ir^C\jCMCMCM in l co o o r^i N KUVA 4. Havaintopaikan l vedenlaatutuloksia vuosilta J 6. Musia symboli kuvaa vuoden keskiarvoa, valkoiset symbolit eri tutkimuskertoja.

29 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 29 Mourunoja kp yp Happik. (x) Is^hjjjjjii , ^ S L-r o (N (M F^l (N <N CM (N CM (N (M CM CM Mourunoja kp yp BOD7ATU(X) ^ ^ o ^?» i4 ^ t ^ iocor~. coo)0i-c\j S 00 O 00 ooooooooooooo N(MN(MCMfMCM(N<MrMC')(MiN Moumnoja kp yp Kok.N («) OOO-I 12 OOCH 10 OOO-I j [^ ö 2 OOCHl 0- <;> * ~0~»^9tH in (D f^ co O) Mourunoja kp yp NH4-N (X) ^ ! l 0-IQ-O..... <-» l NCNCMC^r^r^nrMrMr^rMt^t^i nr>i(m(nmrm<mn(mr^ic\jnr^ Mourunoja kp yp Kok. P (x) 900-T \ ^ 500-j CT -l =L CH 10CH ^ i i ^ Mourunoja kp yp Cl (x) _ 50- ro E li [ i o ö.. ö S 8^ N<^C\INC\1(M r^cmnmcmt^in <Mr<l<NCM(M(N(NN KUVA 5. Havaintopaikan 2 vedenlaatutuloksia vuosilla Musta symboli kuvaa vuoden keskiarvoa, valkoiset symbolit eri tutkimuskertoja.

30 30 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Mourunoja kp ap Happik. (x) 120-r Mourunoja kp ap BOD7ATU (X) 0- l o) ^J c uti-u i ) (-._^<^-L, t-t o ). c l k-<>- ) L» r-ir>ir\;[nr><cm <MCM(M(^ICMCN Mou runoja kp ap Kok. N (x) Mou runoja kp ap NH4-N (x) ^ 15 OOO-l j o! n(mr^cst<ncnrmr^r>i(nr^i (MCMCMtNMCMC^r^fMCM Mourunoja kp ap Kok.F ) l ( Mourunoja kp ap Cl (x) l 2000 i o l uu. u LJ l.u L l Jj c\«n l ( (Ij (M f<jr^ (M (N (M <M C\l N r>ir^(m(m(m<n(mn CM CM [M CM KUVA 6. Havaintopaikan 3 vedenlaattiluloksia vuosilta Mustu symboli kuvaa vuoden keskiarvoa, valkoiset symbolit eri tutkimuskertoja.

31 l UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 31 Louhosalueelta virtaava oja Happik. (x) 9C s: o ^ o '!' o ' ( ) ^)», ) si( ) 6 t < > 6 'o X t c ) < < > c '. Louhosalueelta virtaava oja BOD7ATU (X) 45^ g2 5-j ^ 0- lo^ 6 o i^* ftö6 A r\j(m(ncmrm(mcmrmfmcmr\irm rmrsirst<m<mrmin<nincm<mcncn Louhosalueelta virtaava oja Kok.N 9000C 8000C 70 DOC s = o -M- T^~!U T e 6 ( ) i o e?< k ; o 2. lo T«?;< _0_ Louhosalueelta virtaava oja NH4-N (X) _ ^ ä OOO-I 0- ^ 4. o o \l' ö o ö t o i i o (N(NC^<Nr^(M(NfM<Nr^<N(M<M r\jr\jc\)(nc^cmcn(mr\l(nrm(n(m Louhosalueelta virtaava oja Kok. P (x) Louhosatueelta virtaava oja Cl (x) ^ ö o co o; o T- (NJCO ö i (N<MCMrM<MrMfMr^rMCMCM<NCM im<mr>ir\jr'j(m(mcm f\) <N fm CM KUVA 7. Havaintopaikan 5 vedenlaatulvloksia vuosilla Musia symboli kuvaa vuoden keskiarvoa, valkoiset symbolit eri tutkimuskertoja.

32 32 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) LÄHTEET Assmuth, T., Poutanen, H., Strandberg, T., Melanen, M., Penttilä, S & Kalevi, K. 1990: Kaatopaikkojen ongelmajätteiden ympäristövaikutukset. Riskikaatopaikkatutkimuksen pääraportti. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja-sarja A 67. FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenkaupungin kaupunki. Munaistenmetsän kaatopaikka. Kaatopaikan suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma. Nro0159-P13899, HELCOM Recommendation 23/ Requirements for discharging of waste water from the chemical Industry. Ilmatieteen laitos Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas. Helsinki Edita. Mäkelä, A. ym Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 10. Sosiaali-ja terveysministeriön asetus N:o 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksistajavalvontatutkimuksista. Helsinki Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, Päätös Munaistenmetsän kaatopaikan suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman hyväksvmisestä. Unro VARF. LY/4I4/07. 00/2010.

33 . """'u"'"ua^ ka v^^* LIITE 1 Maanmittauslaitos lupa nro 12/MML/11 Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan tarkkailututkimuksen havaintopaikat

34 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm, Hav. paikka Lämpöt KBGF/C sahk. johi ph Väri BODTATU CODCr Kok. Njv NH4. Njv Kak. Pjv FAK-M-C C) Fe As Hg Cd Cr kok Pb Ni Zn Öljyinä S04 AOX TOC DOC Näytepaikka C mg/1 m5/m mg/1 Pt mg/1 mg/1 pg/1 pg/1 pg/l p"y'o "" mg/1 pg/l pg/1 pg/1 M9/1 P9/1 P9/1 ^9/1 P9/l m9/l mg/i m9/l m9/l m9/l CUK26 / KA4U suotovesikaivo (uusi puoli) Kio 12:30; Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Ks. laus.; 6, , 16 0, , , , CUK26 / KA4V suotovesikaivo (vanhan kp alue) Klo 11:50: Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Ks. laus.; x , < , 10 0, , , , CUK26 / KA4U suotovesikaivo (uusi puoli) Klo 10:40; Näyttottaja JS; x , , , <0, 050 5, 5 1, CUK26 / KA4U suotovesikaivo (uusi puoli) Klo 11:00; Näytt. ottaja LSVYTOy Mattila, x < , , , CUK26 / KA4U suotovesikaivo (uusi puoli) Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ei näytteitä! G CUK26 / KA4V suotovesikaivo (vanhan kp alue) Klo 11:00: Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; X 6, , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/1

35 Vesmäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm.. ^j^_ka,,.,. _ Läm^ Hap^ ^af?!:>lk; sat?.^ KasF/c Sä^joht ph Väri CODMn B007ATU CODCr KokN NH4-N KokPjv ^hwc Cl Fe As Hg Näytepaikka C mg/i Kylt % FNU mg/1 ms/m mg/1 Pt mg/l 02 mg/1 mg/f pg/1 jg/l jg/ p^ioomi mg/i pg/1 pg/1 pg?i CUK26 /1 Kaatopaikan alap. oja Klo 11:30; Näytt ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Mtttapato4, 0cm; Haju Ks. laus.; x 4, 0 0, , , < Cd vgil Cr kok Pb Ni W/\ pg/1 M9/1 0, 05 1, 3 0, 88 Zn Öljyinä pg/1 mg/1 29 0, CUK26/2 Mourunoja kpyp Kok. syv. 0, 23 m, Klo 14:10; Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Normaali, X 5, 1 9, , , 15 2, 9 1,2 28 <0, CUK26/3 Mourunoja kp ap Kok. syv0. l5m; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Haju Normaali; , 0 9, , 12 2, 6 1,3 28 <0, CUK26 / 5 Louhosalueelta virtaava oja Kok syv 0, 05 m; Klo 13:20; Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Haju Normaali; 5, 6 9, , 3 4, , <1O , <0, CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo Klo 11:50; Näytt. ottaja LSvyl Oy Raimo Mattila, Haju Normaali; 5, 6 6, , , , , <0, CUK26 / 4 Puhd. menevä suotovesi (KA1?) Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Haju Ks. laus.; , , 8 0, 02 0, 31 9, CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok syv 0, 23 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JS; 18, 4 10, , 0 7, , 10 1, <0, CUK26 / 3 Mourunoja kp ap Kok. syv 0, 12 m; Klo 12:00, Näytt. ottaja JS; 17, 5 5, , 7 7, , DO , 07 2, 0 0, <0, CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaama Näytt. otlaja JS, Ei näytteitä! CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok. syv 0, 30 m; Klo 12:45; Näyttottaja LSVYT Oy Mattila; Haju Normaali; Virt 8, 0 m3/s; x 14, 8 8, , 2 7, , , 12 0, 77 0, < Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 3, sivu 1/4

36 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm. Hav paikka Näytepaikka 304 AOX TOC DOC mg/1 mg/1 mg/1 mg/ CUK26/1 Kaatopaikan alap. oja Klo 11:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Mit1apato4. 0cm; Haju Ks. laus x CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok syv 0, 23 m; Klo 14:10; Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila: Haju Normaali; x CUK26/3 Mourunoja kp ap Kok syv. 0, 15 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Normaali: 0, CUK26 / 5 Louhosalueelta virtaava oja Kok. syv 0,05 m; Klo 13:20; Näyttottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Normaali; x CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo Klo 11:50; Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Normaali; x CUK26 / 4 Puhd. menevä suotovesi (KAI?) Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvytOy Janne Sineroo; Haju Ks. laus.; 190 0, CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok syv 0, 23 m; Klo 11:20; NSytt.ottaja JS; x CUK26/3 Mourunoja kp ap Kok. syv 0, 12 m; Klo 12:00; Näyttottaja JS; x CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaama Näytt. ottaja JS; Ei näytteitä! CUK26/2 Mourunoja kpyp Kok. syv, 0, 30 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila. Haju Normaali; Virt 8, 0 m3/s; x 8.7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 3, Sivu 2/4

37 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm. Hav. paikka Lämpöt Happi Happik Sameus KaGF/c sahk.joht Näytepatkka C mg/1 Kyll % FNU mg/t ms/m CUK26 / 3 Mourunoja kp ap Kok. syv 0, 25 m; Klo 12:00; Näytt. ottaja LSVYTOy Mattila; Haju Normaali; 0,1 12, 6 5, , 6 5, , PH Väri CODMn BODTATU CODCr Kok. N NH4-N Kok. Pjv F^..WC Cl Fe As Hg Cd Cr kok Pb Ni mg/ipt mg/102 mg/1 mg/l pg/1 pg/1 pg/l p-r-y-ioon.i mg/l pg/l pg/l jg7 ^jg/ pg/ pg/ pg/ , 05 0, Zn öljyinä pg/1 mg/1 20 < CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo KI010:15; Näytt. crtlaja LSVYT Oy Mattila; X 12, 6 2, , <1O ,9 0, , 51 5, 0 < CUK26/1 Kaatopaikan alap. oja Klo 11:30, Näyttottaja LSvyt Oy Janne Sinervo, Ei näytteitä! CUK26/2 Mourunojakpyp Kok.syv. 0,30 m: Klo 13:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o; 0,1 1, 3 10,6 75 5,6 7,1 49 7, , 13 1, <0, CUK26/3 Mourunojakpap Kok syv. 0, 20 m; Klo 13:35; Näytt. ortaja LSvyt Oy Janne Sinervo; 0.1 0, 2 9, , 4 4, , , 08 0, <0, CUK26 14 Puhd. menevä suotovesi (KA1?) Klo 11:40; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o, x 5,6 CUK26/5 Louhosalueelta virtaava oja Klo 13:45; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ei näytteitä! , , 14 2, CUK26/PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo Kok. syv. 0, 10 m; Klo 10:45; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o; x 7, 8 <0, 2 < , <1O , ,0 87 <0, 050 Lounais-Suomen vesi- Ja ympäristötulkimus Oy LIITE 3, sivu 3/4

38 Vesinäytteiden lulkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm. Hav. paikka Näytepaikka S04 mg/1 AOX mg/1 TOC mg/1 DOC mg/ CUK26 / 3 Mourunoja kp ap Kok. syv 0,25 m; Klo 12:00: Näytt. ottaja LSVYT Oy Mattila; Haju Normaali; 0, CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo Klo 10:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; x CUK26/1 Kaatopaikan alap. oja Klo 11:30; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o; Ei näytteitä! CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok. syv. 0, 30 m; Klo 13:10; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo. 0,1 9, CUK26 / 3 Mourunoja kp ap Kok. syv, 0, 20 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o; CUK26/4 Puhd. menevä suotovesi (KA1?) Klo 11:40; Näyttottaja LSvyt Oy Janne Sinen/o; 140 0, CUK26 / 5 Louhosalueelta virtaava oja Klo 13:45; Näytt. ottaja LSvyt Oy Janne Sineno; Ei näytteitä! CUK26/PVP1 puhtaiden vesien pumppaamo Kok. syv0. 10m; Klo 10:45; Näytt. otlaja LSvyt Oy Janne Sinervo; x 200 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 3. sivu 4/4

39 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm. Ha^paikka Lämpot Happj h-iappik Sameus sati^joht ph Väri CODMn N03-N N02-N NH4-N ^k^-e Cl Fe Mn As Hg Cd Cl- Pb Ni Zn 304 TQC Näytepaikka -C mg/1 Kyll % FNU ms/m mg;l Pt mgd 02 vsll Mg'1 M».">"»" mg/1 pg/1 pg;l pg;1 pg;; pg;~i pg; pg; pg;; yg/; mgll mgfl CUK26 / KAIVOI Kaivo, kaatop. koill.p. (1:58), porakaivo Klo 12:40; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Haju Normaali; 7, 7 0, ,4 18 4,6 <5 <1 40 O , 01 0, 01 0, 08 0, 27 < CUK26 / KAIV02 Kaivo, kaatop. kaakk. p. Hyötinvuori (1:18), poraka Klo 10:20, Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Haju Ks. laus,; X 14, 4 0, , <5 <1 27 O <0, , 5 <0, 01 0, 08 1, 6 1, 2 2, CUK26/KAIV03 Kaivo, kaatop. e-kaakk. p. (1:31), rengaskaivo Näytt. ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Haju Normaali; 9, , <1 9 O 6, , 2 0, 01 0, 10 0, 95 5, 2 6, , CUK26 / KAIVOI Kaivo, kaatop. koill. p. (1:58), porakaivo Klo 9:00: Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Haju Rikkivety; 8, 2 0, 76 0, , <5 <2 34 O , 2 0, 01 0, 02 0, 07 0, 09 <0. 3 < CUK26 l KAIV02 Kalvo, kaatop. kaakk. p. Hyiitinvuori (1:18), poraka Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYTOy Mattila; Haju Normaali; 9, 0 3, , <2 100 O 3, <0,01 0, 11 2, 0 0, 18 0, CUK26 / KAIV03 Kaivo, kaatop. e-kaakk.p. (1:31), rengaskaivo Klo 9:40; Näytt.Ottaja LSVYT Oy Mattila, Haju Normaali; x 15, 0 0, , <2 19 O 6, <0, 01 0, 07 1, 2 8, 3 6, Lounais-Suomen vesi- Ja ympäristötutkimus Oy LIITE 4, sivu 1/1

40 LIITE 5 (3 sivua) Raaka-aine Alkuperä Määrä(kg) Yhteensä (tn) Asfaltti Asfaltti Rakennus Lehtonen Oy Maanrakennus Kivelä Oy Asfaltti yhteensä Betonijäte max sivunmitta lm Betonijäte max sivunmitta lm Betonijäte max sivunmitta lm Betonijäte max sivunmitta lm Betonijäte max sivunmitta lm Betonijäteyht. Remeo Oy Vakka-Suomen viemärihuolto Oy Rakennus Lehtonen Oy Maanrakennus Esa Aaltonen Oy Mattilan maansiirto Oy Betonijäte sivunmitta yli lm Rakennus Lehtonen Oy Betonijäte yhteensä Kantoja (kpl) Kuljetusliike A. ja J. Lehtonen l Kantoja yht Risut/ haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Risut, haravontijäte yms. Kiinteistöpalvelu SilokiviJyri Ugin kaup./ puistot Lassila & Tikanoja Oyj Vakka-Suomen Pihatyö Oy Kiinteistöhuolto Herrala Oy Helien Kai Heikkala Risto Luotonen Ailo / perikunta As Oy Sorvakonhovi Käteisasiakas Risut, haravontijäte yms. yht Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu Ja risut Remeo Oy Kuljetusliike A ja J Lehtonen Ugin kaup. /puistot As Oy Nervanderinpuisto Vakka-Suomen viemärihuolto U:gin Nostokori Oy Ugin kaup./ Hallinto- ja kehittämiskeskus Rakennusliike E. Kylä-Kaila Oy Isännöinti MerlasOy Huolto OySorvakko Rakennus Lehtonen Oy Vakka-Suomen puhelin Kiinteistöhuolto Siivonen Nurkora Oy LVI-Anttila Oy Salmen kartanon palvelukeskus Maanrakennus Esa Aaltonen Oy Sami Jäspilä Oy HTG-Asfaltti Oy

41 Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu Ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut Puhdas puu ja risut yht. As Oy Alinenkatu 40 C/o Vakka-Suomen tilikeskus As Oy Lehtikulma Kiinteistö Oy Uudenkaupungin säästöpankki Ukin putki Oy Sjöblom Jussi Kiint. Oy Ukinliiketalo As Oy Olssoninportti As Oy Ranta-Sura As OyAlinenkatu 38 As Oy Sepänranta As OyVanhakirkko As Oy Eilankutma Vihreä Virta Oy Kiint. Oy Ukin Itätulli As Oy Apteekinranta As Oy Rauhankatu 2 Kiint. Oy Koulukatu l Kiint. OyAlinenkatu 36 Kiint. OyAlinenkatu 24 As. oy Enrootinkulma Ihattula Oy Vakka-Suomen Pihatyö Oy

42 Liite 2. Vastaanotetut raaka-aineet 2016 (uiva- Raaka-aine aio l asukkaat Yhteensä alkuperä 6T (elistötä [aumanseudun jätehuolto & T Turku ounais-suomen jätehuolto Turku.ounais-Suomen jätehuolto Salo ilta Vläärä kg 52256C 4398G 87816C 2738C 4593S6C C 32C ainepitoisuus <uljetustapa <äsittelytapa 25 'akkauksen poisto / hygienisointi 25 Pakkauksen poisto / hygienisointi 25 'akkauksen poisto / hygienisointi 25 'akkauksen poisto / hygienisointi 25 Pakkauksen poisto / hygienisointi 25 \utokuljetus 'akkauksen poisto / hygienisointi 25 'akkauksen poisto / hygienisointi Bio 2 teollisuus Yhteensä lefistölä &T & T Turku. aitilan Leipä ilta 'inlandia Candy :intermos Oy 'ransmarab /Chips /allan Maukas 1976C 9810C 5501GC 760C 16550C 472C 140C 242C 400C 85366C \utokuljetus 'akkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygfenisointi 'akkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi Pakkauksen poisto / hygienisointi luuresjäte /hteensä Kalajäte 3Ik Yhteensä uuresvakka uurespaja lybimar /G-Shipping Oy Calakylä talaliikev. Rantamaa ;alaset 'ooki Foods 'a imen Oy (alarannan Vihannes lantamaan lohi (ala-apu Oy 48602C 36940C 85542C 1870C 24530C 150C 338C 74C 2C 2130C 732C 1030C 30856( "iygiemsointi -lygienisointi Hygienisointi "lygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Kananmunajäte Yhteensä Lesitiini/pesu vesi Yhteensä Kasvi öljyjä te Yhteensä Rasva ka ivo Yhteensä yiunax \/lateron tila Nordic Soya /G-Shipping Oy -lelistölä -les-pro /-S Viemärihuolto Mordic Soya 106( 226C 33Z( 6002( 6002E 3750C 3750C 4282( 14414( 9930( 64( l l l l Autokuljetus hlygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Soija Yhteensä & T Turku. Nordic Soya itevena Oy 1892( 67166( 1268GI Autokuljetus Autokuljetus Autokuljetus Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Soija öljy Yhteensä Nordic Soya (X 10 :us 'gienisointi Paperikuitu Yhteensä L&T Hygienisointi Vihannesjäte Yhteensä Sucros Hes-Pro Pooki Foods luuresvakka luurespaja ( ) Autokuljetus Autokuljetus Autokuljetus Autokuljetus Autokuljetus Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Hygienisointi Kaikki yhteensä

43 Lounais-Suomen ;t<-y^y vesi- ja ympäristötutkimus Oy ;Ji^i kaupunki UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN SUOTO- JA VALUMAVESIEN TARKKAILU HUHTIKUUSSA 2017 Väliraportti nro Ohessa tulokset Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan suoto- ja valumavesien sekä pohjavesikaivqjen tarkkailututkimuksesta, joka tehtiin (liite /). Tarkkailu tehtiin laaditun (FCG) ohjelman mukaan, jonka Varsinais- Suomen ELY-keskus hyväksyi päätöksellään (VARELY/414/07. 00/2010) Tarkkailuohjelma sisältää sekä kaatopaikan uuden loppusijoitusalueen tarkkailun että vanhan kaatopaikan jälkitarkkailun. Mourunojan pisteet 2 ja 3 soveltuvat sekä vanhan että uuden puolen tarkkailuun. Ohjelman mukaisesti uudella puolella tehdään laajempi tarkkailu joka 3. vuoden ja vanhalla kaatopaikka-alueellajoka 6. vuoden tarkkailukerroilla. Vuonna 2017 tarkkailu on normaalin ohjelman mukainen. VANHAN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILU Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavesi johdetaan Uudenkaupungin keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Kaatopaikkaveden laatua tarkkaillaan kaatopaikan pohjoisreunalla (piste 4 eli ohjelman KAI) ja eteläreunalla (KA4V) sijaitsevista suotovesikaivoista. Vanhan kaatopaikan pohjoispuolisen suotovesikaivon (piste 4) BOD7Aiu- ja CODc,-arvot, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuusarvo olivat noin 3-^ -kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta, vesi oli hyvin ruskeaa ja rautapitoista. Sinkkipitoisuus alitti esim. Helcomin suositusarvot (23/11, 2002) viemäriverkostoon johdettaville jätevesille. BOD7Aiu-Ja CODc-r-arvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä ei ollut kovin suuri. Vanhan kaatopaikan eteläpuolisen (KA4V) suotovesikaivon kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvo olivat noin 6-kertaisia ja CODcr-arvo 1, 5-kertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Sinkkipitoisuus alitti Helcomin suositusarvot viemäriverkostoon johdettaville jätevesille. Vesi oli hyvin ruskeaa ja sisälsi runsaasti kiintoainetta. BOD7ATu-arvo ja kloridipitoisuus olivat pieniä ja selvästi esim. pistettä 4 alhaisempia. Tutkimuskerralla typpi- ja kiintoainepitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvo olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Pintavesi Kaatopaikan alapuolisesta ojasta (piste l) ei saatu näytteitä, koska oja oli kuivana. Louhosalueelta virtaava oja (piste 5) oli niin ikään kuivana, joten näytteitä ei saatu. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen TelekatulS (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy TURKU *(02) enimi.snimi@lsvsy.fi Kmro

44 UUDEN LOPPUSUOITUSALUEEN TARKKAILU Kaatopaikkavesi Uuden loppusijoitusalueen suotovesikaivosta (KA4U) ei tullut venä, joten näytteitä ei saatu. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaaman (PVP1) veden sähkönjohtavuusarvo oli noin 2- kertainen ja kloridipitoisuus noin 5-kertainen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Kokonais-ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä BODyATu-arvo olivat suuria mutta pienempiä kuin yhdyskuntajätevesissä yleensä. Kloridipitoisuus oli suurempi kuin tutkituissa suotovesikaivoissa ja edelliskeväinä keskimäärin. Myös BOD7ATu-arvo oli ajankohdan keskimääräistä suurempi. Veden hygieeninen tila oli moitteeton. Mourunqjan kokonais-ja ammoniumtyppipitoisuudet kasvoivat melko selvästi kaatopaikan yläpuolisen (2) ja alapuolisen havaintopaikan (3) välillä; vesi muuttui lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi. Myös BOD7Aiu-arvoJa fosforipitoisuus kasvoivat jonkin verran paikkojen välillä. BOD7ATu-arvot ilmensivät lievää likaantuneisuuna. Kloridipitoisuuksissa ja sähkönjohtavuusarvoissa ei ollut eroja paikkojen välillä. Mourunojan hygieeninen tila oli hyvä. POHJAVESI Kaivon l (kaatopaikan koillispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta veden väriarvoa. Veden väriarvo oli noin kolminkertainen suositukseen verrattuna. Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksiä. Kaivon kloridipitoisuusja sähkön) ohtavuusarvo olivat suuria, ja kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin. Ammoniumtyppeä havaittiin vain vähän. Kaivossa havaitut epäkohdat eivät välttämättä viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Rannikkoalueen porakaivoissa kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot voivat olla myös luonnostaan kohonneita. Kaivon 2 (kaatopaikan kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen ta!ousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta sameus-, väri- ja CODMn-arvqja sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta. Veden sameusarvo oli 43-kertainen, väriarvo 22- kertainen, CODMn-arvo 3-kertainen, rautapitoisuus 11-kertainen ja mangaanipitoisuus 2-kertainen suositusarvoihin verrattuna. Ammoniumtypen ja kloridin pitoisuudet olivat pieniä, mutta vedessä oli runsaasti sinkkiä, jonka pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin (60 ^g/l). Veden sameus johtuu usein raudasta lai savesta, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä hainavaikutuksia. Rautaa ja mangaania esiintyy yleisesti pinta- ja pohjavesissä. Rautaa voi myös liueta vesijohtojen materiaaleista. Talousveden rauta ja mangaani eivät aiheuta terveyshaittoja. CODun-arvo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, mää- Tää. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se aiheuttaa ve-

45 teen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Kaivovedessä havaitut epäkohdat eivät viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Kaivon 3 (kaatopaikan etelä-kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta sameus-, väri- ja CC)DM,- arvoja sekä rautapitoisuutta. Veden sameusarvo oli 5-kertainen, väriarvo 7- kertainen, CODun-arvo 1, 5-kertainen ja rautapitoisuus 3-kertainen suositusarvoihin verrattuna. Vedessä oli erittäin runsaasti sinkkiä; pitoisuus ylitti pohjaveden yinpäristönlaatunormin ja oli moninkertainen aikaisempiin tuloksiin ven-attuna. Ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet olivat pieniä. Turussa 24. toukokuuta 2017 l(^ Sari Koivunen biologi Lähteet: FCG Finnish Consulting Group Oy Munaistenmetsän kaatopaikka. Kaatopaikan suoto-ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma P Jakelu: Lassila & Tikanoja Oy/niina. makinen@iassila-tikanoja. fi Lassila & Tikanoja Oyj/jari. saarinen@lassi1a-tikanoja.fi Uudenkaupungin kaupunki/tekninen lautakunta Uudenkaupungin kaupunki/ympäristö-ja lupalautakunta Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi/VesihuoItopaällikkö Kim Westerholm Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi/kim. westerho1m@uusikaupunki. fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. ff Uudenkaupungin kaupunki/seija. niskala@uusikaupunki. fi Kivinen Jarnoja Siivonen Tanja Mar oluoto Antti Tuominen Urpo

46

47 r-.- "-. ~~ Muna'istehmff1s.ä.-' ^'^^epa"""fu^' '^ä. an?1 \ '^ ^ >->--! <U.^.,^?^ -^. A, fin^i/ori <J \r, ^ \ Uusitalo ^ Maanmittauslaitos lupa nro 12/MML/11 Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan tarkkailututkimuksen havaintopaikat