ELINLUOVUTUS. Asiantuntijatyöryhmän opas terveydenhuollon henkilöstölle ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 ELINLUOVUTUS KUOLEMAN TOTEAMINEN JA OMAISTEN KOHTAAMINEN Asiantuntijatyöryhmän pas terveydenhulln henkilöstölle ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ Marika Ala-Peijari, teh-sast, TAYS Helena Isniemi, elinsiirt ja maksakirurgia, HYKS Juha Jääskeläinen, neurkirurgia, KYS Anna-Maria Kivusal, teh-sast, HYKS Kaisa Lalu, ikeuslääketieteenlaits, HY Kirsi Rantanen, neurlgia, HYKS Paula Rautiainen, lasten ja nureten teh-sast, HYKS Minna Tallgren, teh-sast, TYKS Leena Sininen, teh-sast, HYKS Markus Skrifvars, teh-sast, HYKS 1

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 4 Helena Isniemi ja Anna-Maria Kivusal ELINSIIRTOTOIMINTA SUOMESSA 4 Helena Isniemi ja Anna-Maria Kivusal KUOLEMAN TOTEAMISTA KOSKEVAT KESKEISET SÄÄDÖKSET JA OLETETTU SUOSTUMUS 5 Helena Isniemi ja Anna-Maria Kivusal OIKEUSLÄÄKETIETEELLLISET NÄKÖKOHDAT 6 Kaisa Lalu LÄÄKÄRIN KELPOISUUS AIVOKUOLEMAN TOTEAMISEEN 7 Helena Isniemi ja Anna-Maria Kivusal ELINLUOVUTUS SYDÄMEN TOIMINNAN LAKATTUA 8 Markus Skrifvars ja Leena Sininen KUOLEMAN TOTEAMISEN EDELLYTYKSET SYDÄMEN VIELÄ SYKKIESSÄ 9 Minna Tallgren, Leena Sininen, Paula Rautiainen, Marika Ala-Peijari, Kirsi Rantanen ja Juha Jääskeläinen OMAISKESKUSTELU 10 Kirsi Rantanen, Marika Ala-Peijari ja Juha Jääskeläinen ELINLUOVUTUSSAIRAALAN VELVOLLISUUDET JA POTILASASIAKIRJOIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT 17 Helena Isniemi, Leena Sininen ja Anna-Maria Kivusal TOIMINTA ULKOMAISEN IRROTUSRYHMÄN SAAPUESSA 18 Helena Isniemi, Leena Sininen ja Anna-Maria Kivusal LINKKEJÄ EU:N JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA SUOSITELTAVAA LUKEMISTA 19 ESIMERKKEJÄ KUINKA ERI TILANTEISSA VOI ALOITTAA KESKUSTELUN OMAISTEN KANSSA 20 2

3 TIIVISTELMÄ Jkaisen ptentiaalisen aivkulleen elinluvuttajan tunnistaminen n ptimaalisen ja kattavan elinsiirttiminnan edellytys. Kansallisen elinluvutuksia kskevan timintahjelman tavitteena n, että kaikki ptilaat, jtka sairautensa ja lääketieteellisen arvin perusteella hyötyvät elinsiirrsta saavat hyvin timivan siirteen ikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Elinluvutus- ja siirttiminta n erittäin tarkkaan lailla säädettyä ja hjeistettua. Tarkituksena n timinnan läpinäkyvyys, laatu ja turvallisuus, ikeudenmukaisuus ja väärinkäytösten välttäminen. Lain mukaan ihminen n kullut, kun kaikki hänen aivtimintnsa vat pysyvästi lppuneet ja kulema n tdettava siten kuten se ssiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään. Aivkuleman tteamisen edellytyksenä n, että aivtimintjen lppumisen syy n selvitetty (ptilaalla tulee lla diagnsi) ja syiden pitää lla tiedssa ennen aivkuleman tteamista. Kulleelta ihmiseltä vidaan irrttaa elimiä ja kudksia, ja niitä vidaan varastida tisen ihmisen sairauden tai vamman hitn. Sumessa n käytössä letettu sustumus, jnka mukaan kulleen ihmisen elimiä, kudksia ja sluja saadaan irrttaa, js ei le tiedssa tai js ei le syytä lettaa, että vainaja eläessään lisi vastustanut timenpidettä. Lähestyvän aivkuleman tunnistamisen lisäksi tinen haaste elinluvutusprsessissa n lähimaisten khtaaminen, ja heille aivkulemasta ja elinluvutuksesta kertminen. Tämä edellyttää ptentiaalisia elinluvuttajia hitavien lääkärien ja hitajien yhteistä kulutusta ja tahttilaa, ammattimaista ja inhimillistä lähimaisten khtaamista ryhmätyönä. Hitavan henkilökunnan n humiitava, että elinluvutus n sa elämän lppuvaiheen hyvää hita. Neurlgisen tilan hunntuessa kriittisesti neurlgisesti sairaan ptilaan hidsta ei tule lupua eikä hitja tule rajittaa, ennen kuin ptilaan kanta elinluvutuksen suhteen n selvitetty ja sveltuvuus elinluvuttajaksi n arviitu. Ptilasta hitavan sairaalahenkilökunnan ei tarvitse phtia sveltuvuutta elinluvutukseen vaan päätöksen tekevät elinsiirtkirurgit. Elinsiirttimistssa timiva elinsiirtkrdinaattri n tavitettavissa ympäri vurkauden ja hän auttaa kaikissa ptentiaalista elinluvuttajaa kskevissa kysymyksissä. Helsingissä

4 JOHDANTO Jkaisen ptentiaalisen aivkulleen elinluvuttajan tunnistaminen n ptimaalisen ja kattavan elinsiirttiminnan edellytys. Tämän ppaan tarkitus n tukea ja hjeistaa elinluvuttajasairaalita aivkuleman tteamisessa ja siihen liittyvissä käytännön asiissa ja säädöksissä. Aikaisempi ssiaali- ja terveysministeriön pas terveydenhulln henkilöstölle Kuleman tteamisesta (2004:5) n j vanhentunut lainsäädännön puitteissa. Kansallisen elinluvutuksia kskevan timintahjelman tavitteena n, että kaikki ptilaat, jtka sairautensa ja lääketieteellisen arvin perusteella hyötyvät elinsiirrsta, saavat hyvin timivan siirteen ikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Jtta tähän tavitteeseen päästään, Sumessa tulisi lla vähintään 30 aivkullutta elinluvuttajaa miljnaa asukasta khden vusittain. Tavitteeseen pääsemiseksi tulee kaikki ptentiaaliset elinluvuttajat tunnistaa, maisten hyvään khtaamiseen kiinnittää erityistä humita ja riittävä saaminen ja resursinti elinluvuttajaan liittyvään hitn tulee taata. Sumessa lähes kaikki elinsiirrt tehdään aivkulleilta elinluvuttajilta saatavilla elimillä. Aivkuleman syynä n tavallisesti kallnsisäinen verenvut (subaraknidaalivut 40 % ja aivverenvut 20 %) tai aivvamma (24%). Yhdeltä luvuttajalta saaduilla elimillä hidetaan keskimäärin klme ptilasta, mutta jpa seitsemän ihmistä vi saada elimen samalta luvuttajalta. HYKS Meilahden sairaalassa sijaitsevaan valtakunnalliseen Elinsiirttimistn tulee ttaa yhteys jkaisesta ptentiaalisesta elinluvuttajasta. Erityisesti tulee muistaa elinluvutuksen mahdllisuus akuutin aivkatastrfin saanutta, kriittisesti neurlgisesti sairasta ptilasta hidettaessa. Ptilasta hitavan sairaalahenkilökunnan ei tarvitse phtia sveltuvuutta elinluvutukseen vaan päätöksen tekevät elinsiirtkirurgit. Elinsiirttimistssa timiva elinsiirtkrdinaattri n tavitettavissa ympäri vurkauden ja hän auttaa kaikissa ptentiaalista elinluvuttajaa kskevissa kysymyksissä. Tämän ppaan tekemiseen n sallistunut asiantuntijita kaikilta erikisalilta, jtka työssään khtaavat ja hitavat elinluvuttajia. Kkenutkin ammattilainen kkee maisten khtaamisen haasteelliseksi. Tämän ppaan avulla yritämme välittää kkemuksiamme siitä, kuinka maisia visi lähestyä. ELINSIIRTOTOIMINTA SUOMESSA Elinsiirrt vat vakiintuneita ja kustannusvaikuttavia hitmutja, jtka vat usein hengen pelastavia hitja vaikeimmissa maksan, sydämen ja keuhkjen sairauksissa. Munuaisten timinnan pettämisessä krvaavana hitna n pitkäaikainen dialyysihit. Myös vaikeassa sydämen vajaatiminnassa vidaan käyttää mekaanista apupumppua siltahitna sydämensiirtn. Maksan timinnan pettäessä vidaan käyttää lyhytaikaisena siltahitna albumiinidialyysihita (MARS). Munuaissiirt n yksi kustannusvaikuttavimmista hidista. On arviitu, että munuaissiirrännäinen säästää yhteiskunnan varja puli miljnaa eura dialyysihidn kustannuksiin verrattuna ja että munuaissiirt maksaa 4

5 itsensä takaisin j kahden vuden sisällä. Myös sydänsiirt n kustannusvaikuttavampaa sydämen mekaaniseen tukilaitehitn verrattuna. Elinsiirtjen tulkset vat hyvät. Vuden kuluttua siirrsta elimistä timii % ja kymmenen vuden kuluttua %. Vunna 2014 siirrännäisiä saatiin 120 elinluvuttajalta, jista mnielinluvuttajia li 57 %. Ideaalinen elinluvuttaja lisi nuri tapaturmaisesti kullut henkilö, mutta tämä tapahtuu harvin. Elinluvuttajien keski-ikä n nusussa, vunna 1994 li keski-ikä 38v (hajnta 1v 61v), vunna v (14v 66v) ja vunna v (3v- 76v). Elinluvutussairaalina timivat kaikki keskussairaalat ja sa aluesairaalista. Kaikissa sairaalissa hidetaan myös elinsiirta dttavia tai elinsiirteen saaneita ptilaita. Sumessa tehtävät elinsiirrt n keskitetty erityistasn sairaanhidn järjestämisestä ja keskittämisestä annetulla valtineuvstn asetuksella Helsingin ylipistlliseen keskussairaalaan. HYKS:n Elinsiirttimist krdini kaikki Sumen elinluvutusleikkaukset. Elinsiirtjnissa n jatkuvasti yli 400 ihmistä ja Sumessa kulee vusittain 6 % elinsiirta dttavista ihmisistä leikkausjnssa. Elinsiirtn spivista elimistä n jatkuvasti pulaa ja syy siihen n puute elinluvuttajista. Ehdttmia vasta-aiheita elinluvutukselle vat ainastaan hepatiitti B ja C, HIV ja maligniteetti (paitsi keskushermstssa). Akuutin aivkatastrfin saanut ptilas, jka tdennäköisesti aivkulee, tulee ttaa tehhitn ptentiaalisena elinluvuttajana. Siksi n leellista, että ensihidssa ja sairaaliden päivystyspliklinikilla lääkärit ja hithenkilökunta pitävät mielessä elinluvutuksen mahdllisuuden, kun akuutin aivkatastrfin saanut ja kriittisesti sairas ptilas tulee hitn. KUOLEMAN TOTEAMISTA KOSKEVAT KESKEISET SÄÄDÖKSET JA OLETETTU SUOSTUMUS Sumi n ensimmäinen maa Eurpassa, jka n tunnustanut aivkuleman j vunna 1971 Lääkintöhallituksen yleiskirjeellä (1508/1971), ja tämä mahdllisti varsin npeassa tahdissa elinsiirtjen kehityksen maassamme. Elinluvutus- ja siirttiminta n erittäin tarkkaan lailla säädettyä ja hjeistettua. Tarkituksena n timinnan läpinäkyvyys, laatu ja turvallisuus, ikeudenmukaisuus ja väärinkäytösten välttäminen. Lain mukaan ihminen n kullut, kun kaikki hänen aivtimintnsa vat pysyvästi lppuneet (Laki ihmisen elimien, kudksien ja slujen lääketieteellisestä käytöstä 7 luku, /2001) ja kulema n tdettava siten kuin ssiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään (STM:n asetus Kuleman tteaminen 27/2004). Kulleelta ihmiseltä vidaan irrttaa elimiä ja kudksia, ja niitä vidaan varastida tisen ihmisen sairauden tai vamman hitn (8 101/2001). 5

6 Laki muuttui Sumessa elkuussa 2010, jllin siirryttiin tietisesta sustumuksesta letettuun sustumukseen. Kulleen ihmisen elimiä, kudksia ja sluja saadaan irrttaa, js ei le tiedssa tai js ei le syytä lettaa, että vainaja eläessään lisi vastustanut timenpidettä (9, 101/2001). Js aivkullut n eläessään kieltänyt elimiensä irrttamisen, timenpidettä ei saa tehdä. Ennen kuin timenpiteeseen ryhdytään, n mahdllisuuksien mukaan selvitettävä vainajan ma elinaikainen käsitys elimiensä, kudksiensa tai slujensa irrttamisesta. Mikäli elinluvutuskrttia ei le, tiedustellaan maisilta nk vainaja elinaikanaan vastustanut elinluvutusta. Js kielteistä kantaa elinluvutukseen ei tule esille, letetaan aivkulleen sustuneen elinluvutukseen ja edetään elinten irrttamiseen. Lain uusimisen jälkeen maisilla ei le lakiin perustuvaa ikeutta kieltää elinluvutusta. Terveydenhulln henkilöstö myös velvitetaan antamaan selvitys aivkulleen vainajan maisille elimien, kudksien ja slujen irrttamisesta ja irrttamisen merkityksestä Oletettua sustumusta ei käytetä tietyissä pikkeustapauksissa. Js vainaja n alaikäinen eikä ikänsä ja kehitystasnsa vuksi eläessään le kyennyt mudstamaan käsitystä elimiensä, kudksiensa tai slujensa irrttamisesta, elimiä, kudksia ja sluja saa irrttaa vain, js hänen hultajansa eivät vastusta timenpidettä. Js täysiikäinen vainaja ei sairauden, mielenterveyden häiriön tai muun syyn vuksi le eläessään vinut mudstaa käsitystä elimiensä, kudksiensa tai slujensa irrttamisesta, saa timenpiteen tehdä vain js hänen lähimaisensa tai muu läheisensä eivät vastusta sitä. Irrtustiminta ei saa haitata kulemansyyn selvittämistä (ks ikeuslääketieteelliset näkökhdat). Kuleman tdennut lääkäri hulehtii siitä, että kuleman syyn selvittäminen tapahtuu asianmukaisella tavalla (Laki kulemansyyn selvittämisestä 459/ 1973 ja Asetus kulemansyyn selvittämisestä 948/1973). Kuleman tteava lääkäri ei saa sallistua elimien ja kudsten siirttimintaan (Laki ihmisen elimien ja kudksien lääketieteellisestä käytöstä 8 101/2001). Hengityslaitehita ja muita elintimintja tukevia hitja jatketaan kuleman tteamisen jälkeen kunnes elimet n irrtettu. OIKEUSLÄÄKETIETEELLISET NÄKÖKOHDAT Laki kulemansyyn selvittämisestä määrää, millin vainajalle tulee tehdä lääketieteellinen ja millin ikeuslääketieteellinen kulemansyyn selvittäminen. Vastuuviranmainen lääketieteellisessä selvittämisessä n lääkäri ja ikeuslääketieteellisessä selvittämisessä pliisi. Laissa ihmisen elimien, kudksien ja slujen lääketieteellisestä käytöstä säädetään irrttamisen rajituksista siten, että elimiä, kudksia tai sluja ei saa irrttaa, js se haittaa kulemansyyn selvittämistä. Js pliisin n suritettava tutkinta kulemansyyn selvittämiseksi, irrttamiseen ei saa ryhtyä js pliisi sitä vastustaa ja js irrttaminen lennaisesti vaikeuttaa ikeuslääketieteellistä kulemansyyn selvittämistä. 6

7 Kska aivkuleman tteaminen edellyttää, että aivtimintjen lppumisen syy tai patfysilginen mekanismi n selvitetty, vi lääketieteellisen kulemansyyn selvittämisen piiriin kuuluvista vainajista yleensä kirjittaa kulintdistuksen. Tdistuksen kirjittaa ptilasta hitava lääkäri. Oikeuslääketieteellisen kulemansyyn selvittämisen piiriin kuuluvien tapausten khdalla lupa elinten irrtukseen tulee aina saada kulemansyyn selvittämisestä vastuussa levalta pliisiviranmaiselta. Tämän vuksi n ennen elinten irrtusta luvan saamiseksi tettava yhteyttä jk pliisiin tai ikeuslääkäriin, jtka neuvttelevat tarvittaessa keskenään. Yleensä terveiden vammautumattmien elimien pistamiselle ei le estettä. Tapaturmissa, itsemurhissa, henkirikksissa tai vammautumisissa, jiden lsuhteet vat epäselvät, selvitetään pliisitutkinnan, ikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen ja siihen liittyvien lisätutkimusten perusteella kulemansyyn lisäksi kuleman lsuhteet ja määritellään niiden avulla kuleman lukka. Tutkintaan kuuluu mm. asiansaisten kaikkien ulkisten vammjen tutkiminen sekä päihteiden suuden selvittäminen. Kska ihsiirteiden ttaminen vaikeuttaa ulkisten vammjen havaitsemista ja dkumentintia, tulee välttää ihsiirteiden ja myös tuki- ja liikuntaelimiin liittyvien siirteiden ttamista sillin, kun epäillään henkiriksta tai vammautumisen lsuhteet vat pliisin mukaan muulla tavin epäselvät. Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen tulevista vainajista kuvataan sanallisesti ja mahdllisuuksien mukaan valkuvataan ulkiset vammat sairaalaan tulvaiheessa tai viimeistään ennen irrtustimenpiteitä. Ennen sarveiskalvsiirteiden ttamista valkuvataan sidekalvt. Avauksessa tulee lla käytettävissä tiedt, mitä timenpiteitä vainajalle n tehty ennen kulemaa sekä irrtusleikkauksessa (kudsirrtuspöytäkirja). Mikäli tdetaan irrtusleikkauksessa yllättäviä sisäisiä vammja, verenvutja tai muuta pikkeavaa, timenpide keskeytetään ja pikkeavat löydökset dkumentidaan tarkasti. Tapauskhtaisesti neuvtellaan muista tarvittavista timenpiteistä ikeuslääkärin kanssa. Sairaalassa tulvaiheessa tetut myrkytys- ja päihdetutkimusnäytteet lähetetään vainajan mukana ruumiinavaukseen. Js samassa yksikössä tetaan tistuvasti kudssiirteitä (sarveiskalvt, pitkät luut) vainajista, jille tehdään ikeuslääketieteellinen kulemansyyn selvittäminen, svitaan paikallisesti tarvittavasta valkuvauksesta ja näytteiden tsta ennen timenpiteitä. LÄÄKÄRIN KELPOISUUS AIVOKUOLEMAN TOTEAMISEEN Kuleman tteamisesta annetun asetuksen mukaan kuleman tteaa lääkäri (STM:n asetus kuleman tteaminen 27/ 2004). Terveydenhulln timintayksikön tulee hulehtia siitä, että sen käytössä n tarvittaessa riittävän kkemuksen ja kulutuksen maavaa henkilöstöä aivkuleman tteamista varten. Aivperäisten vasteiden tutkiminen edellyttää riittävää kulutusta ja kkemusta neurlgisten tutkimusten tekemisestä ja hengitystä säätelevien aivrakenteiden timinnan tutkiminen anestesilgian ja tehhidn erityisalan saamista. Lainsäädännön puitteissa 7

8 yksikin lääkäri vi tdeta kuleman, jka vi siis lla erikistuvakin lääkäri, js hänellä n tutkimusten tekemiseen riittävä kulutus. Pääsääntöisesti tutkimusten tekemiseen sallistuu kuitenkin yleensä kaksi lääkäriä. Kuleman tteavan lääkärin tulee lla laillistettu tai Valviralta luvan saanut lääkäri. Kska aivkulema vidaan tdeta pääsääntöisesti vain sairaalalsuhteissa, vastaa sairaalan jhtava lääkäri viime kädessä siitä, että aivkuleman tteamiseen sallistuvilla lääkäreillä n tehtävän edellyttämä asiantuntemus. (Asetus terveydenhulln ammattihenkilöstöstä 3 564/1994). Käytännössä yleensä neurlgi tai neurkirurgi tteaa aivperäisten vasteiden puuttumisen ja anestesia- tai tehhitlääkäri maehtisen hengityksen puuttumisen. ELINLUOVUTUS SYDÄMEN TOIMINNAN LAKATTUA Elinten luvutus sydämen timinnan lakattua ( dnatin after cardiac death, DCD tai nn-heart beating dnr) li ennen aivkuleman hyväksymistä aina kein hyödyntää vainajan elimiä elinsiirta varten. Tämä n edelleenkin mahdllista, mutta elinsiirtjen tulkset vat jssain määrin hunmmat kuin js elimet n irrtettu sydämen vielä sykkiessä. Kska aivkulleelta luvuttajalta saaduista siirrännäisistä n kuitenkin maailmanlaajuisesti jatkuva pula, n DCD tettu uudelleen käyttöön useissa maissa mm. Yhdysvallissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Is-Britanniassa, Hllannissa sekä Espanjassa. Näissä maissa yleensä myös kysytään elinsiirta dttavalta etukäteen, hyväksyykö siirrännäisen DCD-luvuttajalta. Nrja n alittanut DCD- timinnan ja siellä n v 2014 hidettu kaksi DCD luvuttajaa. Muissa phjismaissa tällä hetkellä ei tehdä siirtja DCD-luvuttajalta. DCD-luvuttajat vidaan lukitella Maastrichtin lukituksen mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1. Ptilas n menehtynyt ennen sairaalaan tula. 2. Ptilas menehtyy sairaalan ulkpulella tapahtuneeseen sairauskhtaukseen terveydenhulln ammattihenkilökunnan elvytysyrityksistä hulimatta. 3. Sairaalassa leva ptilas, jlla n aivverenvudn, aivinfarktin, aivvamman tai hapenpuutteen vuksi peruuttamatn vauri ja jnka tehhidsta llaan lupumassa tulksettmana ilman että aivkuleman kriteerit lisivat vielä täyttymässä ja näin llen sydänpysähdys n ennakitavissa. 4. Sydänpysähdys aivkuleman seurauksena 5. Tulksetn elvytys sairaalassa levalla kriittisesti sairaalla ptilaalla Ryhmän 1, 2 ja 5 luvuttajia kutsutaan kntrllimattmiksi luvuttajiksi ja tästä syystä näiltä luvuttajilta vidaan käyttää ainastaan sarveiskalvja ja sydämen läppiä. Ryhmän 3 ja 4 luvuttajat vat kntrllituja luvut- 8

9 tajia ja näiltä vidaan käyttää maksa, munuainen, haima ja keuhkt sekä sarveiskalvt, sydämen läpät, ih ja luut. Kun ennustetta tehhidssa levan ptilaan tipumiselle ei enää le, keskustellaan maisten kanssa tehhidsta lupumisesta. Hidsta lupumispäätöksen jälkeen keskustellaan elinluvutusmahdllisuudesta sydänkuleman tapahduttua. Tehhidsta lupumisen jälkeen ptilasta seurataan vähintään 5 minuuttia kulinhetkestä eteenpäin, jtta vidaan varmistaa että merkkejä spntaanista verenkierrsta ja hengityksestä ei ilmaannu uudelleen. Tämän jälkeen vainajalle asetetaan viilennys- ja huuhtelukatetri suureen laskimn siirrännäisten timinnan turvaamiseksi. Elintenirrtusleikkaus pikkeaa aivkuleman jälkeisestä leikkauksesta, sillä sydänkuleman jälkeen irrtettavat elimet judutan pistamaan npeutetusti yhtenä blkkina. Keskeistä n että sydänkuleman pitää tapahtua 60 minuutin sisällä hidsta lupumisesta. Mikäli tämä ei tapahdu, DCD:tä ei tehdä ja ptilaan lppuvaiheen hit tapahtuu tavanmaiseen tapaan. Elinluvutukseen sydänkuleman jälkeen liittyy sekä hithenkilökunnan että maisten keskuudessa enemmän eettisiä haasteita verrattaessa elinluvutukseen aivkuleman jälkeen. Js DCD- hjelma tetaan Sumessa tulevaisuudessa käyttöön, tulee sitä varten laatia erilliset, yksityiskhtaiset hjeistukset luvutusyksiköitä varten. Ohjeet tulee laatia siten, että timinta n eettisesti kaikkien työntekijäryhmien hyväksymällä phjalla. KUOLEMAN TOTEAMISEN EDELLYTYKSET SYDÄMEN VIELÄ SYKKIESSÄ Kuleman määritelmä Ihminen n kullut, kun kaikki hänen aivtimintansa vat pysyvästi lppuneet. Tehhidsta ja hengityslaitehidsta luvutaan, ellei kyseessä le elinluvuttaja. Aivkulemadiagnsin perustana vat aivt tuhnnut vammamekanismi n selvä ja kuvannettu pysyvä tajuttmuus aivrungn vasteiden puuttuminen hengityksen lppuminen Perusedellytykset ennen aivkuleman kliinistä tutkimista On lennaista perehtyä kattavasti sairaskertmuksiin, labratritulksiin ja kuvantamislöydöksiin sekä keskustella maisten kanssa, jtta kaikki väärien tulkintjen mahdllisuudet n pissuljettu ennen kliinistä tutkimusta. 9

10 Aivt tuhnnut vammamekanismi n selvä Aivt n kuvannettu MRI- tai TT-laitteella ja löydös selittää ptilaan tajuttmuuden On pissuljettu muut keskushermstn vaikuttavat tekijät, kuten: keskushermstn vaikuttavat lääkeaineet ja huumeet merkittävät happ-emäs-tasapain- ja/ tai elektrlyyttihäiriöt hyptensi systlinen verenpainetas alle 90 mmhg (alle 7-vutiailla alle 70 mmhg), tarvittaessa hyptensi hidetaan nesteytystä ja vasaktiivisia lääkkeitä käyttäen hyptermia ptilaan ydinlämpö alle 35 C Ptilasta n seurattu riittävän kauan teh-sastlla tai tehvalvnnassa, jna aikana aivkulemaan jhtava taudinkulku n selkiytynyt usein verenpaine nusee krkealle ja sitten rmahtaa mahdllista elinluvutusta ajatellen munuaisten ja muiden elinten riittävän verenkierrn ja kudshappeutumisen ylläpit edellyttää nesteytystä ja vasaktiivisia lääkkeitä Kliininen tutkimus aivkuleman tteamiseksi Kliininen tutkimus sisältää neurlgisen tutkimuksen (neurlgi, neurkirurgi tai muu riittävän kkemuksen maava lääkäri) ja hengitystestin (anestesilgi, tehhitlääkäri tai muu riittävän kkemuksen maava lääkäri). Kliininen tutkimus suritetaan hulellisesti vaihe vaiheelta. On hyvä käyttää tarkistuslistaa. Mikäli jku tutkimussi sittaa jäljellä levaa aivtimintaa, tutkimus tulee keskeyttää ja tarvittaessa uusitaan seurannan jälkeen. I. NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kipureaktin puuttuminen ptilas ei avaa silmiä spntaanisti eikä kivulle suprarbitaalihermn kipureakti mlemmilta pulilta päätä vimakkaasti painaen testaus ei aiheuta mtrista reaktita eikä vaikuta pulssiin tai verenpainetasn kipureakti kaikista raajista kynsivallia vimakkaasti painaen. raajat eivät liiku kipureakti keuhkputkista intubaatiputken kautta imien ptilas ei reagi jskus tdetaan spinaaliheijasteita, mutta ne eivät sulje pis aivkulemaa Lihastnuksen puuttuminen lihastnus puuttuu raajista niitä testatessa 10

11 Babinskin merkki vi lla psitiivinen raajja käsiteltäessä vi ilmaantua spinaaliheijasteita, mutta ne eivät sulje pis aivkulemaa Aivhermjen timinnan puuttuminen krneaheijaste ksketetaan mlempien silmien sarveiskalva pumpulitikulla heijaste puuttuu, kun silmälumet eivät räpsähdä pupillien valreakti pupillit eivät reagi valn ja vat useimmiten symmetriset ja keskikkiset kulkefaalinen heijaste päätä käännetään npeasti pulelta tiselle silmänliikkeitä seuraten heijaste puuttuu, kun silmät eivät liikahda kääntösuuntaa vastaan kulvestibulaarinen tarkista, että tärykalvt vat ehjät krvakäytävään ruiskutetaan 50 ml jäävettä ja seurataan silmien liikkeitä 2 minuutin ajan ke tehdään vurnperään ikealle ja vasemmalle ja välissä n tauk heijaste puuttuu, kun silmien liikkeitä ei havaita nieluheijaste liikutetaan hengitysputkea nielussa ja imetään nielusta heijaste puuttuu, kun ptilas ei reagi eikä yski II. HENGITYSTESTI Hengitystä säätelevien aivrakenteiden timinta selvitetään viimeiseksi, mikäli kaikki edellä testatut aivtiminnt puuttuvat. Mikäli kkeen aikana ei ilmene spntaania hengitystä vasteena valtimveren PaCO 2-tasn vimakkaaseen nusuun, se sittaa hengityksen säätelyn puuttumisen. Lähtötilanteessa pissuljetaan hypkapnia (valtimveren PaCO 2-tavite yli 4,7 kpa). Hengitystestin aikaisen hypksian ehkäisemiseksi suurennetaan sisäänhengitysilman happipitisuus 100 %:iin 10 minuutin ajaksi ennen kkeen alitusta. Ptilas irrtetaan hengityslaitteesta hengitystestin surittamisen ajaksi. PEEP-venttiiliä tulee käyttää hengitystestin aikana estämään atelektaasien mudstumista. Käytetään esim. varaajapussilla varustettua hengityspaljetta, jhn liitetään PEEP-venttiili (5cmH 2O) ja happivirtaus 5-10 l/min. Testin aikana tulee hulehtia, että ulshengityksen puuttuessa ei aiheuteta keuhkjen hyperinflaatita, vaan että kaasuvirtaus pääsee pistumaan. Ainastaan sillin mikäli kyseessä ei le mahdllinen keuhkjen luvuttaja, hengitystesti vidaan surittaa jh- 11

12 tamalla happea imukatetrin kautta ptilaan henkitrveen. Happivirtaus pidetään sellaisena, että happeutuminen n turvattu, mutta vältetään hyperinflaati. Hengityksen säätely puuttuu, js valtimveren PaCO 2 suurenee yli 8,0 kpa:iin eikä hengitysliikkeitä tdeta. Hengityksen puuttumisen tteaminen edellyttää tavallisesti ainakin 8 minuutin seurantaa, jskus jpa minuuttia. Ptilaan kulinajaksi merkitään mututuneen käytännön mukaisesti hengitystestin päättymisaika. III. AIVOVALTIMOKIERRON PUUTTUMISEN OSOITTAMINEN (lisätutkimus) Sumen lainsäädäntö ei edellytä lisätutkimuksia, kun kliinisesti tutkien aivkulema n selvä. Sillin n epäeettistä pitkittää kuleman tteamista lisätutkimuksilla. Useimmiten lisätutkimuksia ei tarvita. Aivvaltimkierrn puuttuminen n kiistatn aivkuleman merkki. Se vidaan sittaa 4 aivvaltimn katetriangigrafialla (DSA) tai CT-angigrafialla. Aivvaltimangigrafia vi jskus lla aiheellinen, esimerkiksi js neurlginen tutkimus ei le lutettava kasvjen vammjen takia, ptilaalla n barbituraattimyrkytys, tai ptilas n alle vuden ikäinen. Ptilaan kulinaika n tässä tilanteessa se hetki, jllin tdetaan, että aivissa ei le verenkierta (DSA angigrafiassa se hetki, jllin tutkimus tehdään ja CT-angigrafiasssa sillin, kun kuva n lausuttu sellaiseksi, ettei verenkierta le). Mikäli aivverenkiert n kuvantamisella tdettu lppuneeksi, niin sillin ei tarvita enää kliinisiä testejä aivkuleman tteamiseksi. Ptentiaalisen elinluvuttajan tai aivkulleen elinluvuttajan siirt tiseen sairaalaan Jskus luvutussairaalan teh-sastlla vi syntyä tilanne, jssa aivkuleman tteamiseen ei le saatavilla vaadittavan pätevyyden maavia lääkäreitä. Vi myös syntyä tilanne, jssa j aivkulleeksi tdetun elinluvuttajan tarvittavien lisätutkimusten tekemiseen (esim. angigrafiat, sydänech) ei le saatavilla päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa. Näissä tilanteissa susitellaan, että ptentiaalinen elinluvuttaja tai aivkulleeksi tdettu elinluvuttaja viipymättä siirretään erityisvastuualueen ylipistllisen sairaalan teh-sastlle tarvittavia timenpiteitä varten. Siirrsta ja sen syistä tulee infrmida maisia ja siirt tulee surittaa yhteisymmärryksessä maisten kanssa. Asiasta tulee neuvtella sekä Elinsiirttimistn että vastaanttavan sairaalan teh-sastn kanssa. Siirrn aikana ptentiaalisen elinluvuttajan tulee lla asiaan perehtyneen lääkärin valvnnassa, jtta elinten siirtkelpisuus turvataan. 12

13 OMAISKESKUSTELU Aivkuleman tteaminen ja elinluvutus Sumessa Sumessa aivkullut n ptentiaalinen elinluvuttaja, js hän ei le elinaikanaan ilmaissut vastustavansa elinluvutusta. Lähimaisille tulee tehhidn aikana tistuvasti kerta aivkatastrfin hidsta ja ptilaan tilasta, jka vi jhtaa aivkulemaan. Lähimaisille tulee selkkielellä kerta aivkulemasta ja elinten luvutuksen merkityksestä. Lähimaisilta tulee tiedustella vainajan kantaa elinluvutukseen. Lähimaisilta ei tarvita sustumusta täysi-ikäisen ja eläessään täysivaltaisen aivkulleen elinten irrtukseen, eikä heillä le lakiin kirjitettua ikeutta kieltää sitä. Aivkulleen lähimaisten khtaaminen ja aivkulemasta ja elinluvutuksesta kertminen Lähestyvän aivkuleman tunnistamisen lisäksi, tinen haaste elinluvutusprsessissa n lähimaisten khtaaminen, aivkulemasta ja elinluvutuksesta kertminen. Ptentiaalisia elinluvuttajia hitavien lääkärien ja hitajien yhteistä kulutusta ja tahttilaa sekä ammattimaista ja inhimillistä lähimaisten khtaamista ryhmätyönä tarvitaan, jtta maisten khtaaminen heille rankassa paikassa nnistuisi. Hyvä lähtökhta n: Kulema palvelee elämää. Hitavan henkilökunnan n humiitava, että elinluvutus n sa elämän lppuvaiheen hyvää hita. Millin elinluvutuksen mahdllisuudesta kerrtaan? Hitava lääkäri antaa ptilaan maisille selvityksen ptilaan sairauden ennusteesta ja hidn tavitteista. Neurlgisen tilan hunntuessa kriittisesti neurlgisesti sairaan ptilaan hidsta ei tule lupua eikä hitja tule rajittaa, ennen kuin ptilaan kanta elinluvutuksen suhteen n selvitetty ja sveltuvuus elinluvuttajaksi n arviitu. Lähestyvän aivkuleman ja elinluvutuksen mahdllisuus tetaan esille mahdllisimman varhain, kun n tdennäköistä, että ptilas tulee kulemaan aivvaurinsa. Ptilaan kanta elinluvutukseen kysytään maisilta. Mikäli aina tehhitn tn syy n elinluvutus, n siitä infrmitava maisia. Omaisten infrmaatin sisältö ja ptilaan kanta elinluvutukseen kirjataan sairaskertmukseen. Elinsiirtkrdinaattriin vi ttaa yhteyttä j varhaisessa vaiheessa, kun phditaan ennusteettman aivkatastrfiptilaan hita ptentiaalisena elinluvuttajana. 13

14 Lähimaisten ammattimainen khtaaminen ja sen harjittelu Kukaan ei le lunnstaan hyvä kertmaan hyvin hunja uutisia terveydenhullssa. Siksi aivkulemasta ja elinluvutuksesta kertmista tulisi harjitella lääkärien ja hitajien kesken. Hyvä lähtökhta n miettiä, miten lähimaisiaan tivisi khdeltavan aivkatastrfin sattuessa. Aivkatastrfi tulee yleensä täytenä yllätyksenä lähimaisille. Aivkulleet elinluvuttajat eivät le aina niin mnisairaita tai raihnaisia, jtta kulema lisi dtettavissa. Päivystyspliklinikka ja teh-sast vat vieraita ympäristöjä, vaikka niitä nkin nähty televisissa tai elkuvissa. Ihmiset vivat lettaa, että vauriituneet aivt vidaan parantaa leikkauksilla, lääkkeillä ja tehhidlla. Valtasa ei tunne aivkuleman käsitettä eivätkä sen yhteyttä elinluvutukseen. Aivkulemasta kertminen n vaikeata siksikin, että aivkulleen sydän lyö. Erityisen haastavaa n puhua lapsen tai nuren lähimaisille. Lähimpien maisten selvittäminen Ptilaan lähimaisten selvittäminen n tärkeää ja vi jskus lla vaikeaa tilanteessa, jssa hän ei itse sitä kykene kertmaan. Sairaalaan tutaessa tulee selvittää, ketkä vat lähimaisia ja ketkä vat ikeutettuja saamaan tietja ptilaan hidsta ja tilasta. Lähimaisia vat aivkulleen avi- tai avpulis, bilgiset vanhemmat, bilgiset lapset, adptilapset sekä ttvanhemmat. Nykyaikana lähimaisia vivat lla myös bilgisen vanhemman uusi avipulis tai avpulis. Asian llessa epäselvä tai kiistanalainen vi lähimaisen selvittämisen antaa ssiaalihitajan tai jissain tapauksissa pliisiviranmaisen tehtäväksi. Omaishune tai muu rauhallinen keskustelutila Lähimaiset ja heidän hyväksymänsä muut henkilöt tulee hjata erilliseen huneeseen, missä vi istua rauhassa ja viiveettä kerta aivkulemasta ja elinluvutuksesta. Tässä yhteydessä tulee vielä selvittää, ketkä vat ikeutettuja saamaan tietja. Ketkä kertvat lähestyvästä aivkulemasta ja elinluvutuksesta? On tärkeää, että maiset valmistellaan riittävän ajissa khtaamaan lähestyvä kulema. Keskustelussa lisi hyvä lla läsnä ptilasta hitaneet henkilöt, jtka tuntevat ptilaan tilan kuten aivkuleman tdenneet lääkärit (esim. neurlgi / neurkirurgi ja tehlääkäri / anestesialääkäri) sekä ptilasta hitanut tehhitaja. Heidän tulee kätellä maiset, esitellä itsensä ja kerta selvästi rlinsa aivkulleen hidssa. 14

15 Omaisille puhutaan selkkielellä Ennen kuin maisia lähestytään, tulee hulella perehtyä ptilaan sairauskertmukseen ja ptilaan tilaan. Lisäksi n hyvä selvittää muilta ptilasta hitaneilta henkilöiltä heidän aiemmin käymiensä keskustelujen sisältö ja maisten reaktit. Omaisille tulee puhua selkkieltä, jta vi harjitella. Aivkatastrfin ja sen diagnsinnin ja hidn keskeisille lääketieteellisille termeille tulee miettiä yleiskieliset nimet ja kuvaukset. Mitä lähimaisille kerrtaan lähestyvästä aivkulemasta? Aluksi tulee kysymyksin selvittää, mitä lähimaiset tähän asti tietävät ptilaan sairaudesta ja sen ensihidsta ja tehhidsta. Sitten tulee selkkielellä uudelleen selvittää aivkatastrfin lunne ja sen hittimenpiteet. Kuvanteiden näyttäminen maisten niin halutessa, auttaa merkittävästi selvittämään aivkatastrfin lunnetta sanalliseen kuvaamiseen verrattuna. Omaisille tulee tehdä yksiselitteisesti selväksi, että mitään tiva elnjäämisestä ei le. On tärkeää, että maisten läsnäla ptilaan luna tuetaan ja että jäähyväisten jättämiseen varataan riittävästi aikaa. Omaisille tulee selvittää, miten aivkulema tullaan tteamaan ja millin se tehdään. Ptilas n kullut, kun hän ei reagi ulkisille ärsykkeille, eikä maa hengitystä le, vaikka sydän lyö. Kun aivkulema n tdettu, ei enää puhuta ptilaasta vaan vainajasta (tai aivkulleesta) eikä käyttää enää termiä hitaa. Omaisille tulee selvittää, että aivkuleman tteamisen jälkeen vainajaa pidetään hengityslaitteessa vain elinluvutuksen mahdllistamiseksi. Mitä maisille kerrtaan elinluvutuksesta? Henkilökunnan tulee suhtautua elinluvuttajaan arvkkaasti. Tisen ihmisen auttaminen vi tuda maisille lhtua surussa. Aivkulleen vainajan tärkeät elimet kuten sydän, keuhkt, maksa ja munuaiset timivat jnkun aikaa, ja niitä vidaan siirtää elinsiirtjnssa dttaville ptilaille. Elinluvutus tulee esittää arvkkaana kansalaistekna. Elinsiirt n eräs tehkkaimmista lääketieteen keinista hitaa vakavia tai henkeä uhkaavia sairauksia. Lähimaisille tulee selvittää, että elinluvutus ja elinsiirrt vat Sumessa tarkin lailla säädeltyjä. Omaiset vat saattaneet kuulla laittmasta elinkaupasta maailmalla. 15

16 Onk aivkullut eläessään vastustanut elinluvutusta? Js aivkulleella ei le elinluvutuskrttia, lähimaisilta tulee tiedustella vainajan elinaikaista kantaa elinluvutukseen. Keskustelussa vi tulla esille myös se, nk vainaja mahdllisesti elinaikanaan rajannut sustumustaan elinluvutukseen, kieltämällä esimerkiksi tietyn elimen tai kudksen irrtuksen. Entä js maiset vastustavat elinluvutusta? Sumessa suhtautuminen elinluvutukseen ja elinsiirtihin n hyvin myönteistä. Useimmat usknnt, kuten kristinusk ja islam eivät vastusta niitä. Käytännön työssä lähimaiset hyvin harvin vastustavat elinluvutusta. Keskustelun sävyn tulisi lla sellainen, että maisilta ei pyydetä lupaa elinluvutukseen vaan halutaan infrmida heitä myönteiseen sävyyn. Tarvittaessa maisten kanssa vidaan keskustella tilanteesta uudelleen. Myötätunt ja santt Keskustelun lpuksi tulee kerrata pääasiat, kska kriisitilanteessa maiset eivät pysty vastaanttamaan kaikkea tieta kerralla: aivkatastrfin lunne, hit, aivkulema ja elinluvutus. Heille tulee kerta, että ptilaan hitamiseksi n tehty kaikki mahdllinen, mutta enää mitään ei llut tehtävissä vaan kulema li väistämätön. Lähimaiset tulee lpuksi kätellä ja kerta, että lemme pahillamme ja tamme saa heidän suruunsa ja menetykseensä. Heille vi tarjta sairaalapastrin, sairaalasielunhitajan, kriisiavun tai ssiaalityöntekijän tukea. Ennen aivkuleman tteamista vi myös kysyä, tivisik ptilas sairaalapastrin läsnäla. Lähimaisille tulisi jäädä selkeä ja turvallinen tunne aivkatastrfin hidsta, aivkulemasta ja elinluvutuksesta. Tämä edellyttää sekä ammattimaista että inhimillistä khtaamista. Lähimaisten infrminti elinten irrtuksen jälkeisistä tapahtumista Lähimaisille tulee kerta, että vainaja tullaan siirtämään leikkaussaliin elinten irrtukseen ja sen jälkeen vainajien säilytystilaan. Läheisille annetaan hjeet vainajan nutamisesta ja heitä kehtetaan ttamaan yhteys hautaustimistn, jnka kautta käytännön timet hituvat. Omaisille annetaan selvitys mahdllisen ruumiinavauksen tarpeellisuudesta ja kulintdistuksen kirjittamisesta. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeellisuudesta keskustellaan etukäteen pliisin kanssa. Mikäli ikeuslääketieteellinen kulemansyyn selvittäminen n tarpeen, maisille kerrtaan, että ikeuslääkäri kirjittaa kulintdistuksen. 16

17 Elinten irrttamisen jälkeen vainaja valmistellaan siten, että maiset vivat halutessaan käydä hänet hyvästelemässä. Omaisille vi lla tärkeää hyvästellä vainaja irrtusleikkauksen jälkeen. ELINLUOVUTUSSAIRAALAN VELVOLLISUUDET JA POTILASASIAKIRJOIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT Elinluvutussairaalan velvllisuuksia elinluvutusprsessissa vat: tunnistaa mahdllinen elinluvuttaja, tdeta kulema, mahdllisuuksien mukaan selvittää ja kirjata vainajan elinaikainen käsitys elimiensä irrttamisesta, antaa vainajan läheiselle selvitys elimien irrttamisesta ja irrttamisen merkityksestä, hulehtia elinluvuttajan hidsta tehdä tarvittavat lisätutkimukset elimen kelpisuudesta elinsiirtn. Omaiskeskustelusta tehdään merkintä ptilasasiakirjihin, jhn kirjataan keskusteluun sallistunut hithenkilökunta, elinluvuttajan maiset sekä elinluvuttajan elinaikainen kanta ja se vatk maiset ymmärtäneet keskustelun sisällön. Aivkuleman tteamisen edellytyksenä n, että aivtimintjen lppumisen syy n selvitetty (ptilaalla tulee lla diagnsi) ja syiden pitää lla tiedssa ennen aivkuleman tteamista. Ptilasasiakirjihin tehdään merkintä aivkuleman tteamismenettelystä eli aivhermjen ja hengityksen timinnan lppumisen tutkimisesta. Kuleman tteamiseksi tehtyjen tutkimusten tekijät selstavat tutkimustensa surittamisen ja tulkset ja allekirjittavat kertmuksen. Kulinaika n maehtisen hengityksen lppumisen tteamishetki. Hitava lääkäri selvittää ruumiinavauksen tarpeellisuuden ja kirjittaa tarvittaessa lähetteen (lääketieteelliseen tai ikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen). Hän allekirjittaa hautausluvan, ellei ruumiinavausta le tarpeen surittaa. Hitava lääkäri kirjittaa kulintdistuksen jk kliinisen tutkimuksen tai lääketieteellisen kulemansyyn selvittämisen jälkeen. Oikeuslääketieteellisen kulemansyyn selvittämisen jälkeen ikeuslääkäri kirjittaa kulintdistuksen. Hitava lääkäri myös vastaa Elin- ja kudksenirrtuspöytäkirjan täyttämisestä elinirrtusleikkausta varten ja kirjaa siihen myös vainajan sustumuksen. Elinirrtukseen vidaan lähteä vasta kun em. asiakirja n asianmukaisesti täytetty ja allekirjitettu. Fimean tehtävänä n vahvistaa käytössä levat lmakkeet kuten elin- ja kudksenirrtuspöytäkirja. Tistaiseksi n käytössä lmake, jka n saatavilla HUS:n internetsivulta ( Haittavaikutuksista ilmittaminen Mikäli ennen elinirrtusta tai sen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa ilmaantuu mahdllisia luvuttajasta jhtuvia haittja, jilla vi lla vaikutusta elimen saajaan, tulee elinluvutussairaalan välittömästi ilmittaa niistä elinsiir- 17

18 tkeskukselle. Ilmitus tarvitaan myös kaikista tietn tulleista irrtettuihin elimiin mahdllisesti liittyvistä muista vaaratilanteista, jtka saattavat vaikuttaa elinten laatuun ja turvallisuuteen. Js esimerkiksi jälkeenpäin tdetaan luvuttajalla lleen infekti tai bduktissa löytyy kasvain tulee luvutussairaalan ilmittaa löydöksistä elinsiirtkeskukseen. Elinsiirtkeskus, jssa n tiet elinten saajista, ryhtyy tarvittaviin timenpiteisiin välittömästi tiedn saatuaan ja elinsiirtkeskus n velvllinen raprtimaan Fimealle vakavat haittatapatumat ja vaaratilanteet. Fimea valv elinsiirtjen laatua ja turvallisuutta ja tekee säännöllisiä tarkastuskäyntejä elinluvutussairaalihin ja elinsiirtkeskukseen. Tarkastuskäyntien yhtenä päämääränä n auttaa elinluvutussairaalita kehittämään ja parantamaan timintaansa. TOIMINTA ULKOMAISEN IRROTUSRYHMÄN SAAPUESSA Mikäli elinluvutussairaalaan saapuu ulkmainen elinirrtusryhmä irrttamaan elimiä, niin tällöin paikalle tulee aina myös elinsiirtkeskuksen henkilökuntaan kuuluva. Hänen tehtävänsä n varmistaa laatu ja turvallisuus sekä jäljitettävyyden tteutuminen. Hän auttaa tarvittaessa myös kmmunikaatissa ja käytännön asiiden järjestelyssä. 18

19 LINKKEJÄ EU:N JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA SUOSITELTAVAA LUKEMISTA Elinsiirta varten tarkitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista EU direktiivi 2010/53/EU EU direktiivi 2010/53/EU implementitu Sumen lakiin, vimaan Sumen ratifiima bilääketieteen spimus ja sen suhde ihmisikeuksien ja ihmisarvn sujaamiseksi 2010 Sumen lainsäädäntö Laki ihmisen elimien, kudksien ja slujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001, STM asetus kuleman tteamisesta 27/2004 Laki kulemansyyn selvittämisestä 459/1973 ja Asetus 948/1973 Laki ptilaan asemasta ja ikeuksista 785/1992 Asetus terveydenhulln ammattihenkilöistä 564/1994 Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen määräys: Elinluvutus- ja elinsiirttimintaa kskevat laatu- ja turvallisuus vaatimukset, Dnr / /2013 Susiteltavaa kirjallisuutta Ssiaali- ja terveysministeriö Elinluvutusta ja elinsiirtja kskeva kansallinen timintasuunnitelma vusille STM julkaisuja 2014:14 Olli Häppölä. Lääkärin käsikirja 2010(2013) Aivkulema Dudecimin tehhit ja akuuttihit-ppaat/ Aivkuleman tteaminen ja elinluvuttajan hit Redelmeier DA et al. Organ dnatin after death in Ontari: a ppulatin-based chrt study. CMAJ

20 ESIMERKKEJÄ KUINKA ERI TILANTEISSA VOI ALOITTAA KESKUSTELUN OMAISTEN KANSSA Olemme kkntuneet keskustelemaan isänne Erkki Virtasen tilanteesta. Erkillä n laaja ja vaikea aivverenvut, jka n jhtanut syvään tajuttmuuteen. Neurkirurgi n arviinut kuvat ja tilanne n niin vaikea, ettei leikkaushidsta tai muustakaan hidsta le enää apua. Tällaisessa tilanteessa tipuminen ktna pärjääväksi ei le mahdllista ja kulema n väistämätön hidsta hulimatta. Olen pahillani isänne äkillisestä ja vakavasta sairastumisesta. Nämä vudt tulevat yllättäen eikä ptilaalla le välttämättä llut mitään ennakk-ireita. Teille tilanne n äärettömän raskas. Keskustelittek kskaan isänne kanssa elämän lppuvaiheen hidsta tai tivmuksista? Virkavelvllisuuksiini kuuluu elinluvutusasiiden esille ttaminen isänne kaltaisissa tilanteissa. Olettek tietisia elinluvutuksen mahdllisuudesta ja merkityksestä? Kuleman jälkeen irrtettavia elimiä vidaan käyttää tisen ihmisen hengen pelastamiseksi. Maassamme n jatkuva tarve siirrettävistä elimistä ja niitä dttaa usea sata ptilasta. Mitä mieltä Erkki lisi elinluvutuksen mahdllisuudesta, js sitä häneltä itseltään kysyttäisiin? Tutkin juuri ennen tähän tapaamiseen tula isänne ja hän n syvästi tajutn ja hänellä n lähestyvän aivkuleman merkkejä. Tdennäköisesti aivjen timinta lakkaa seuraavien tuntien tai lähivurkausien aikana. Elinluvutuksen mahdllisuutta harkitaan jkaisen aivkulevan ptilaan khdalla. Tietjemme mukaan (esim. elinluvutuskrtti) Erkillä ei llut mitään elinluvutusta vastaan. Isällenne tullaan tekemään aivkuleman testaus lähituntien aikana kahden lääkärin timesta. Mikäli isällänne ei le aivtimintaa, niin hänet tdetaan kulleeksi. Aivkuleman tapahduttua lemme yhteydessä Sumen elinsiirttimistn, jsta käsin maamme elinluvutuselinsiirttimintaa krdinidaan. Vitte halutessanne lla isänne vierellä ja jättää hänelle jäähyväiset. Tivisittek tai lisik isänne tivnut sairaalasielunhitajan/ sairaalapapin läsnäla? Vimme tarvittaessa järjestää myös kriisiapua. Otan saa ja tivn jaksamista teille kaikille. On tärkeää myös käydä ktna ja levätä välillä. Mikäli teille myöhemmin herää kysymyksiä, vitte sittaa tähän numern kska tahansa. 20

21 21