Vapo Oy:n Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnenevan turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyntä vuodesta 2018 alkaen.

Transkriptio

1 KUULUTUS asian vireillä olosta VARELY/1415/5723/ Asia Vapo Oy:n Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnenevan turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyntä vuodesta 2018 alkaen. Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle hyväksyttäväksi Ohjelmaesityksen on laatinut tarkkailuvelvollisen puolesta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuohjelmaesitys on laadittu toistaiseksi voimassa olevana ja alkavaksi vuodesta 2018 lähtien. Kalataloudellinen tarkkailu on alkanut v ja siihen sisältyy verkko- ja sähkökoekalastuksia, koeravustuksia sekä kalastustiedustelu. Tarkkailuohjelmaesitys on liitteenä. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus ja tarkkailuohjelmaesitys pidetään nähtävänä Merikarvian kunnan ilmoitustaululla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: -> Varsinais- Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköisesti osoitteella tai postitse ELY-keskuksen Turun toimipaikkaan PL 236, Turku. Viitteeksi on laitettava asian diaarinumero VARELY/1415/5723/2008. Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse tai sähköpostilla VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

2 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Ð ² ±²» íðð ÍÑ ÎÇÜ ÍÌJÒÕÛ ÌßßÒô ÕÑÌÑÒÛÊßÒ Öß Õ Î ÒÒÛÊßÒ øóûî ÕßÎÊ ß ÌËÎÊÛÌËÑÌßÒÌÑßÔËÛ ÜÛÒ ÕßÔßÌßÔÑËÜÛÔÔ ÒÛÒ ÇØÌÛ Íó ÌßÎÕÕß ÔËÑØÖÛÔÓß Í µ Õ ª ²»² îðïé Õ»² ± èéë

3

4 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET TUTKIMUSALUE JA TAUSTATIETOA VAIKUTUSALUEEN KALATALOUDELLINEN TILA KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA Tarkkailun tavoite Sähkökoekalastus Koeravustus Kalastustiedustelu RAPORTOINTI VIITTEET

5

6 Kalaosasto/SK Kirjenumero 875/17 ISO RYDISTÖNKEITAAN, KOTONEVAN JA KIRINNE- VAN (MERIKARVIA) TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA 1. TARKKAILUN PERUSTEET Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnenevan turvetuotantoalueiden kalataloudellinen tarkkailuvelvoite perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämiin ympäristölupiin (Taulukko 1.1). Ympäristöluvissa on määrätty, että luvan saajan on tarkkailtava toiminnasta aiheutuvia kalataloudellisia vaikutuksia alapuoleisissa vesistöissä Varsinais-Suomen TE-keskuksen (nyk. Rannikon kalatalouspalvelut, Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Luvan saaja on ympäristöluvissa määrätty myös maksamaan kalatalousmaksuja, joiden suuruudet olivat Iso Rydistönkeitaan osalta /a, Kotonevan osalta /a ja Kirinnevan osalta 800 /a. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toimitti edellä mainittujen Merikarvialla sijaitsevien turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailusuunnitelman Vapo Oy:lle. Tarkkailusuunnitelma hyväksyttiin muutamin lisäyksin Varsinais-Suomen TE-keskuksen toimesta (Dnro 1415/5723/08). Hyväksytyn tarkkailuohjelman (Holsti 2008) mukaisesti turvetuotantoalueiden kalataloudellisia vaikutuksia tarkkailtiin Kasalanjoessa ja Trolssinjoessa kolmen vuoden välein tehtävillä koeravustuksilla ja sähkökoekalastuksilla sekä Honkajärvessä Nordic- verkkokoekalastuksilla (vuosina 2009, 2012 ja 2015). Kalastustiedustelu ja koeravustukset toteutettiin puolestaan kuuden vuoden välein (vuosina 2009 ja 2015). Taulukko 1.1. Tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet ja niiden ympäristöluvat. Annettu Luvan Dnro Luvan tarkistus Iso Rydistönkeidas LSY-2004-Y Kotoneva LSY-2005-Y Kirinneva LSY-2004-Y etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

7 2. TUTKIMUSALUE JA TAUSTATIETOA 2.1 Kasalanjoen valuma-alue 2 Iso Rydistönkeitaan ja Kotonnevan turvetuotantoalueet kuuluvat Kasalanjoen valuma-alueeseen (83.073). Iso Rydistönkeidas on ylin tuotantoalue ja se laskee kuivatusvetensä lähellä sijaitsevaan Honkajärveen. Pinta-alaltaan järvi on 27 ha, maksimisyvyyden ollessa alle 2 m. Iso Rydistönkeitaan turvetuotantoalueen osuus Honkajärven valuma-alueesta on noin 21 %. Honkajärven ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita ja klorofyllipitoisuudet ilmentävät voimakasta rehevyyttä. Humusvaikutus on vahva, ja vesi on tummaa ja hapanta. Happitilanne on ollut avovesikaudella kohtuullinen, koska matala järvi ei kerrostu lämpötilan suhteen. Talvella järvessä esiintyy ajoittain selvää happivajausta. Osa Honkajärveen kohdistuvista kuormitusvaikutuksista tulee Iso- Rydistönkeitaan yläpuoliselta valuma-alueelta ja osa Iso-Rydistönkeitaalta. (Pöyry 2016). Honkajärvestä vedet virtaavat Herrannevanojan kautta Kasalanjokeen ja edelleen Pohjanlahteen. Satakunnan vesistöt käyttö ja kunnostustarpeet- raportin (Koivunen ym. 2006) mukaan Kasalanjoen valuma-alueella olevat suuret suoalueet näkyvät selvästi veden laadussa. Vesi on joen alajuoksulla erittäin tummaa ja humuksista ja vesi on laadultaan heikkoa. Myös kiintoainekuormitus on varsin runsasta, sillä joen laskusuu on liettynyt ja mataloitunut. Kasalanjoen valuma-alueella on useita matalia, osittain umpeenkasvaneita järviä, kuten Kallträsket, Lillträsket ja Storsjöträsket. Joen keskiylivirtaama (MHQ) on 10,0 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 1,03 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,093 m 3 /s. Kasalanjoki on osittain perattu. Joen ennallistamista ja luontoarvojen palauttamista on esitetty, mutta hanke ei ole edistynyt. 2.2 Trolssinjoen valuma-alue Kirinnevan turvetuotantoalue sijaitsee Trolssinjoen valuma-alueella (83.069). Kirinnevan pinta-ala on 3,6 % Trolssinjoen valuma-alueen pinta-alasta. Kirinnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Saunanevanojaan ja sieltä edelleen Korpijärvenojaa pitkin Trolssinjokeen, joka lopuksi laskee Pohjanmereen. Kirinnevalta on vesimatkaa Pohjanlahteen noin 10 km. Kirinnevan vesistötarkkailuhavaintopaikka sijaitsee Korpijärvenojassa. Korpijärvenojan vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta humusvettä. Vuonna 2015 ojan vesi oli laadultaan samaa tasoa kuin keskimäärin aiemmin. Korpijärvenojaan tulee runsaasti maatalouden hajakuormitusta, mikä osaltaan selittää ojan korkeita ravinnepitoisuuksia, joskin myös Kirinevalta lähtevässä vesissä on ollut kohtalaisen runsaasti ravinteita ja humusta. (Pöyry 2016).

8 3. VAIKUTUSALUEEN KALATALOUDELLINEN TILA 3 Merikarvian Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnevan turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kalaston ja kalastuksen tilaa on selvitetty kalataloudellisen velvoitetarkkailun puitteissa. Tarkkailumenetelmiä ovat olleet kolmen vuoden välein toteutettavat sähkö- ja verkkokalastukset sekä kuuden vuoden välein toteutetut koeravustukset ja kalastustiedustelu. Lisäksi alueella on vuonna 2017 tehty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta virtavesinventointeja ja sähkökoekalastuksia (Kvvy ry, julkaisematon). Tarkkailua on toteuttanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry vuosina 2009, 2012 ja 2015 (Holsti 2010, Holsti 2014, Holsti 2016). Kalastustiedustelu on toteutettu kaksi kertaa, koskien vuosien 2009 ja 2015 kalastusta. Kalastustiedustelussa tarkkailualue on jaettu kolmeen osa-alueeseen, Honkajärveen, Kasalanjokeen ja Trolssinjokeen. Tiedustelualue on kattanut myös pienen osan merialuetta kummankin jokivesistön suualueella. Kalastustiedustelu on kohdennettu tiedustelualueella (Kuva 4.1) sijaitseville kiinteistönomistajille. Vuoden 2009 kalastustiedustelussa oli mukana sekä rakentamattomat että rakennetut kiinteistöt. Vuoden 2015 kalastustiedustelu kohdennettiin vain sellaisille kiinteistöille, joilla oli rakennus. Tiedustelulomake on lähetetty noin 70 taloudelle. Kuhunkin kotitalouteen lähetettiin vain yksi lomake, vaikka heillä olisi tarkkailualueella useampia kiinteistöjä. Kalastustiedustelun perusteella tarkkailualueella tapahtuva kalastus on ollut vähäistä ja kalastajamäärä arvio on vaihdellut talouden välillä. Vuoden 2009 tiedustelussa kalastus painottui Honkajärvelle, kun taas vuonna 2015 suurin osa vastanneista oli kalastanut Trolssinjoella ja sen suualueella. Runsaimmat saalislajit koko tarkkailualueella olivat vuonna 2009 särki (39 %), made (21 %) ja hauki (19 %). Vuoden 2015 runsaimmat saalilajit olivat puolestaan ahven (25 %), särki (24 %) ja hauki 19 %). Yhteensä tiedustelualueelta on ilmoitettu saadun 15 eri kalalajia. Tiedustelun perusteella tarkkailualueella on melko runsasta ravustusta, vuonna 2009 viisi ja vuonna 2015 neljä kotitaloutta oli ravustanut ja saanut saalista. Suurin osa rapusaaliista on saatu Kasalanjoen osa-alueelta. Ilmoitettu saalis on koostunut lähes yksinomaan kotimaisesta jokiravusta, vuoden 2015 vastauksissa yksi ravustaja tosin ilmoitti saaneensa myös muutamia täplärapuja Trolssinjoesta. Vastaajien mukaan kalastusta on eniten haitannut sellaiset tekijät, jotka aiheutuvat suoraan tai välillisesti vesistön rehevyydestä. Trolssinjoen ja sen suualueen merkittävimmät kalastushaitat vuonna 2015 olivat pyydysten likaantuminen, pohjien liettyminen ja vedenlaadun muuttuminen. Kasalanjoen ja sen suualueen merkittävimmät kalastushaitat olivat puolestaan pyydysten likaantuminen, vedenpinnan säännöstely sekä runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu. Vuoden 2009 kalastushaittavastauksissa korostuivat turvetuotannosta ja pohjien liettymisestä koetut haitat. Nordic-verkkokoekalastuksia on tehty Honkajärvellä kolme kertaa, vuosina 2009, 2012 ja Pyynnissä on kunakin vuonna ollut 6 verkkoa samoilla paikoilla. Saalis on koostunut vain kolmesta lajista, ahvenesta, särjestä ja hauesta. Biomassaltaan runsain saalislaji on ollut ahven, % osuudella kokonaissaaliista. Lukumäärältään runsain laji on ollut särki, % osuudella kokonaissaaliista. Nordic-verkkokoekalastusten perusteella Honkajärven kalakanta ei ole sanottavasti muuttunut tarkkailun aikana. Yhtä verkkoa kohden laskettu yksikkösaalis on vaihdellut g/verkko ja kpl/verkko. Yksikkösaaliiden perusteella Honkajärven kalakannan tiheys on normaalilla tasolla, mutta massamääräinen yksikkösaalis on varsin korkea. Tämä johtuu siitä, että ahven- että särkisaalis

9 4 saadaan suuremmalta osin koeverkkojen suurisilmäisistä paneeleista. Tulos ilmentää, että näiden lajien kannat muodostuvat pääosin suurista yksilöistä. Sähkökoekalastuksia on tehty Trolssinjoessa ja Kasalanjoessa kummassakin yhdellä koealalla vuosina 2009, 2012 ja Kasalanjoen sähkökoekalastusala on ollut kaikkina kolmena vuotena sama. Trolssinjoen koeala jouduttiin vuonna 2015 siirtämään n. 1 km aiempaa koealaa alemmas. Sähkökoekalastusten tulosten perusteella sekä Trolssinjoen että Kasalanjoen kalakannan tila on heikko. Etenkin Trolssinjoen virta-alueiden kalaston tila näyttäisi olevan hyvin heikko. Vuonna 2015 sähkökalastetulta koealalta saatiin saaliiksi vain pieniä kolmipiikkejä. Trolssinjoesta ei vuosina 2009, 2012 ja 2015 ole saatu saaliiksi yhtään virtavesikalalajia (kivisimppu, kivennuoliainen ja lohikalat). Saalismäärät ovat jääneet erittäin alhaiselle tasolle. Koeravustuksia on tarkkailuohjelman mukaisesti tehty yhdellä pyyntialueella sekä Kasalanjoessa että Trolssinjoessa vuosina 2009 ja Molemmilla pyyntialueilla on vuosittain pyritty ravustamaan 50 mertayötä, huonojen olosuhteiden vuoksi toteutus on ollut n. 30 mertaa. Trolssinjoen ja Kasalanjoen rapukannan tila on koeravustusten perustella vaatimaton, koeravustuksilla ei ole saatu ainuttakaan rapua saaliiksi kummastakaan joesta. Sen sijaan Kasalanjoesta saatiin vuonna 2009 sähkökoekalastuksella saaliiksi yksi jokirapu. Tutkimustulosten perusteella Kasalanjoessa ja Trolssinjoessa ei nykyisin esiinny rapua tai rapukannat ovat niin heikkoja, että ne eivät tule ilmi tarkkailumenetelmillä. Toisaalta kuitenkin kalastustiedustelun tulokset osoittavat, että tarkkailualueen jokivesissä ravustetaan ja saadaan jonkin verran saalista. 4. KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA 4.1 Tarkkailun tavoite Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnevan kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Tarkkailun tavoitteena on selvittää kalastustiedustelun, koekalastusten ja koeravustusten avulla turvetuotannon kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia alapuoleisissa vesistöissä. Tarkkailun avulla pyritään myös arvioimaan kalatalousmaksuilla tehtävien toimenpiteiden tuloksellisuutta. Tarkkailuohjelma on laadittu noudatettavaksi vuodesta 2018 alkaen toistaiseksi. Tarkkailua toteutetaan kahdessa eri vesistössä, Kasalanjoessa ja Trolssinjoessa. Tarkkailumenetelmiä ovat sähkökoekalastukset, Nordic-verkkokoekalastukset, koeravustukset sekä kalastustiedustelu. Kaikissa tarkkailumenetelmissä noudatetaan RKTL:n laatimia ohjeita standardinmukaisiin koekalastuksiin (Olin ym. 2014) sekä Kalataloustarkkailu- periaatteet ja menetelmät oppaan ohjeita. Sähkökoekalastukset ja verkkokoekalastukset tehdään kolmen vuoden välien ja koeravustukset sekä kalastustiedustelu kuuden vuoden välein (Taulukko 4.1).

10 5 Taulukko 4.1. Tarkkailumenetelmät ja toteutusvuodet vuodesta 2018 alkaen. Merikarvian suot Kasalanjoki Sähkökalastus (2 koealaa) X X X X Koeravustus (2 koealaa, 30 mertayötä/ala) X X Trolssinjoki Sähkökalastus (2 koealaa) X X X X Koeravustus (1 koeala, 30 mertayötä) X X Honkajärvi Verkkokoekalastus (10 verkkovrk) X X X X Kalastustiedustelu X X Raportointi X X X X 4.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelulla selvitetään Honkajärven, Kasalanjoen ja Trolssinjoen kalastajamäärää, kalastuksen pyyntiponnistusta, kokonaissaalista ja kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastustiedustelun tulokset raportoidaan erokseen em. osa-alueille. Jokiosuuksilla osa-alue kattaa myös pienen osan merialuetta jokisuussa. Tiedusteltavan alueen rajat ja osa-aluejako esitetty kuvasta 4.4. Kalastustiedustelu kohdistetaan tarkkailuvesistöön rajoittuville rakennettujen kiinteistöjen omistajille. Kalastustiedustelu pyritään lähettämään noin 70 taloudelle. Kalastustiedustelu tehdään postitse ja tiedustelussa käytetään kolmea kontaktikertaa, josta keskimmäinen on muistutuskirje. Kalastustiedustelu toteutetaan kuuden vuoden välein, ensimmäisen kerran koskien vuoden 2021 kalastusta. Kuva 4.1. Kalastustiedustelun osa-aluejako. Honkajärvi (punainen neliö) ja jokiosuudet (sinisten viivojen ja mustien katkoviivojen välinen osuus).

11 6 4.3 Koekalastukset Verkkokoekalastus Honkajärven kalaston tilaa tarkkaillaan Nordic-verkkokoekalastusten avulla aikaisempien tarkkailuvuosien tavoin. Honkajärven pinta-alan (n.27 ha) ja suurimman syvyyden (alle 3m) perusteella pyyntiponnistus on LUKE:n ohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti 10 verkkovuorokautta aiemman kuuden sijaan. Verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun puolen välin ja syyskuun puolen välin välisenä aikana. Koekalastuksissa käytetään NORDIC-yleiskatsausverkkoja. Verkko on 1,5 m korkea ja 30 m pitkä pohjaverkko ja se koostuu 12 eri solmuvälistä, joista tihein on 5 mm ja harvin 55 mm. Saaliskalat lasketaan ja punnitaan lajikohtaisesti solmuväleittäin. Ahvenesta ja särjistä mitataan myös pituudet. Mittaukseen valitaan kaloja jokaisesta koeverkon solmuvälistä. Koeverkkokalastuksen saalis tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Koekalastuksissa käytettävien verkkojen likaantuminen arvioidaan silmämääräisesti. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: 1=puhdas, 2=melko puhdas, 3=melko likainen, 4=erittäin likainen. Käytetty asteikko dokumentoidaan myös valokuvaamalla. Päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti verkkokoekalastukset toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2018 ja ne toteutetaan kolmen vuoden välein (Taulukko 4.1) Sähkökoekalastus Sähkökoekalastuksilla on tarkoitus selvittää turvetuotantoalueen alapuolisten vesialueiden kalaston rakennetta, sekä mahdollisten lohikalojen ja ravun esiintymistä. Tutkimusalueiksi tulisi valita alueet, jotka pohjan laadun ja virtausolosuhteiltaan soveltuisivat mahdollisimman hyvin virtavesikalalajeille ja ravulle. RKTL:n antaman uuden sähkökalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat sähkökoekalastetaan vain yhteen kertaan, aikaisemmin yleisesti käytetyn kolmen kalastuskerran sijasta. Vastaavasti koealan tavoitteellista pinta-alaa (n. 300 m 2 ) kasvatetaan huomattavasti aikaisemmasta noin 100 m 2 pinta-alasta. Muutos tarkoittaa sitä, että kapeissa uomissa koekalastettavan koealan pituus saattaa muodostua huomattavan pitkäksi ja koskimaisten alueiden lisäksi siihen saattaa sisältyä huonommin sähkökalastukseen soveltuvia suvantoalueita. Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana, jolloin veden lämpötilan on oltava yli 5 astetta. Sähkökalastukset tehdään kolmen vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna Koekalastuksia toteutetaan sekä Kasalanjoessa (Kuva 4.2) että Trolssinjoessa (Kuva 4.3) kummassakin kahdella koealalla (Taulukko 4.2). Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja massat punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöllisesti. Sähkökoekalastuksen aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin.

12 7 Taulukko 4.2. Kasalanjoen ja Trolssinjoen sähkökoekalastusalojen koordinaatit. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Alue Koeala N E Kasalanjoki Röytynniittu "uusi alue" Trolssinjoki Trolssi "uusi alue" Kuva 4.2. Kasalanjoen sähkökalastusalojen sijainti vuodesta 2018 lähtien. (vihreä ympyrä=uusi ala, punainen ympyrä=vanha koeala)

13 8 Kuva 4.3. Trolssinjoen sähkökalastusalojen sijainti vuodesta 2018 lähtien. (vihreä ympyrä=uusi ala, punainen ympyrä=vanha koeala) 4.4 Koeravustus Koeravustuksilla selvitetään ravun esiintymistä turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Rapu on herkkä veden happamuudelle sekä pohjan liettymiselle ja siten soveltuva laji mahdollisten ympäristömuutosten seurantaan. Koeravustukset tehdään kuuden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna Koeravustuksia suoritetaan Kasalanjoessa kahdella pyyntipaikalla, joista toinen vuosien 2009 ja 2015 tarkkailussa mukana ollut Röytynniitun pyyntipaikka (Kuva 4.4). Toinen Kasalanjoen pyyntipaikoista on uusi ja se valitaan kuvassa 4.4. punaisella ympyrällä rajatulta alueelta. Ravustuksia jatketaan myös Trolssinjoessa, jossa pyyntipaikkana toimii vuonna 2015 ravustettu Pohjoisen rantatien maantiensillan pyyntipaikka (Kuva 4.5). Taulukko 4.3. Koeravustusten pyyntipaikat vuodesta 2018 alkaen. Alue Pyyntipaikka Mertavrk Kasalanjoki Röytynniittu 30 "uusi alue" 30 Trolssinjoki Pohj. rantatie maantiesilta 30

14 9 Kuva 4.4. Kasalanjoen koeravustusten pyyntipaikat vuodesta 2018 alkaen. Kuva 4.5. Trolssinjoen koeravustusten pyyntipaikka vuodesta 2018 alkaen.

15 10 Kaikilla kolmella pyyntialueella ravustetaan 30 mertayötä eli pyyntiponnistus on yhteensä 90 mertayötä. Saatujen rapujen saksivauriot ja mahdolliset rapurutto havainnot merkitään ylös ja ne raportoidaan tuloksissa. Koeravustusten tulokset ilmoitetaan havaintoalueittain lukumääräisesti sekä saaduista ravuista esitetään pituus- ja sukupuolijakaumat. 5. RAPORTOINTI Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajan lisäksi, Rannikon kalatalouspalvelut yksikölle (Varsinais-Suomen ELYkeskus), Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Merikarvian kalastusalueelle. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: FK Sakari Kivinen Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Olli Piiroinen VIITTEET: Holsti, H Merikarvian Iso Rydistönkeiteen, Kotonevan ja Kirinnevan turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuosille Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere, Kirje nro 597/HH. 8 s. + liitteet. Holsti, H Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinevan (Merikarvia) turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere, Kirje nro 409/HH. 16 s. + liitteet. Holsti, H Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinevan (Merikarvia) turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere, Kirje nro 163/ s. + liitteet. Holsti, H Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinevan (Merikarvia) turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere, Kirje nro 953/ s. + liitteet. Koivunen, S., Nukki, H. ja Salokangas, S Satakunnan vesistöt, käyttö- ja kunnostustarpeet. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja. Sarja B 12. Eura. 112 s. Olin, ym Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin, RKTL työraportteja 21/2014. Pöyry Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.